Vapaus, April 12, 1951

              m
mmm
1
M i
' ' • i i ' ? . - ' '
' i i l l i
>11
S i v u 2 Torstaina, huhtikuun 12 p — Thursday. April 12,1951'
(IIBEBnr» — Independent Labor
O r g a n o i Finnl£h Canadians, E»-
tBbUebed Nov. e. 1917, Authorized
85 second cla&s m a l l b y the Post
O/fJce Departafjcn t, Ottawa Pub-l
i s h e d thrice ; weckly: TiMjsday».
Thtosdays and SaturdayA by VapauK
P u b l i s h i n g Company L t d , , at 100-102
IBm St. W,, Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bmir.tM OUice 4-42M.
E d i t o r i a ! Oltlce 4-4265. Manager
E. S u k s i . Editoi- W- E k l u n d . M a i l i ng
addxesÄ Box 6&, Sudbtiry, XÄitarlo-.
A d v e r t h i n g rat«s upon application,
T r a n s l a t i o n iree oi charge.
TILAUSHmNAT:
' C a n a d a ^ a : 1 yk, 7X)0 6 kk- 3.75
Yhdy.wailoUÄa: 1 vk.
Suomi-Ma: 1 vk.
3 kk. 2.25
8JOO 6 kk. 42Q
ZM 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Silmäpuoli sotabudjetti
RahaTnini*>tcri .\bbottjn t i i s t a i - i l t a n a e.sittamä b u d j e t t i o n h a l y y t t i i -
v ä eäimerkki s i i l a m i h i n yhdy^-valtain .s^jtaist-n i}|kq>oIiliikan k a n n a t -
- t a m i o e n tätä m a a t a vie.
~>Ie, j o i l l a o n h e n k i l o k o h l a i . s i a k f ; k e m u k s ) a s i i l u . m i h i n kiihkeä sota-;
v a r u s t e l u j a toistuvat iodat on ICuroopan maal vieneet, olemme ju
l a ^ n n e f t puhuma(>ta e s i m . " S u o m e n korkei.sta veroi.sta , >:il!a ylfisCiti
• .käsitetään, e t t i i «mia v a r a r i k k o t l l a on C a n a d a n k i n t'de>:.'!a jos t a la
menoa j a t k u u.
• PuohJätuslaitokscn menot ovat h u i m a s t i kohonnei-t ijykyi.sen i i a l l i -
t u k s e n u l k o p o l i t i i k a n j o h d o s t a j a .-»e t a r k o i t t a a Iisaa veroja,
f M u l t a ne, j o l k a tata «olaista u l k o p o l i t n k k a a kaikk/Jin k i i v a m i m in
- v a a t i v a t j a p u o l u s t a v a t , ovat ilmeisesti m y o . s n t i t a . j o t k a ovat k a i k k e in
h a l u t t o m a m p i a mak.«amaan .sen k u l u j a , p u h u m a t t a k a a n nyt .^lita että
. lälitisivät itse s o t i m a a n,
Kahamim.stcri .\bbottm l;udjettif>uhee-etn p)nta|>uoli-e'>likln l u -
- t u s t u m i n c n o.soiltaa, etta ra-?kauj t a i o a s k u o r m a .'•ailytetaan miden
k a n n e t t a v a k s i , j o t k a ovat m u u t e n k m heikoimmas. i a taloiisanema.ssa.
j o t a v a s t o i n s u u r r i k k a i l t a otetaan m a h d o l l i s i m m a n vahan.
T a v a l l i s t e n ' ' k a d u n " m i e . i t e n ' j a naisten k o h d a l t a v a a d i t a a n tä-man
b u d j e t i n m u k a a n uhrauk.sia mennen ja l u l l i n : • ' r»loverot kohoavat
l o p p u v u o d e n a j a k s i 2 0 p r o s e n t i l l a Tl O pro. s e n i i l l a j a s otetaan huomioon
k o k o vuoden t u l o t ) , Tama t a r k o i t t a a , e t t a . v i i k o t t a i s e t p a l k k a t u l ot
'pienenevät. :Täinänlisak,si k o r o t e t t i i n 2 pro.s<ntiUa "•«alattua-,' j a ker-
. rassaan, epäoikeutettua m y y n t i v e r o a niiltei k a i k k i e n k u l u t u s t a v a r a in
k o h d a l t a , t a r k o i t t a e n tama s i t a . e l t a t a v a r a i n hinnat k o h o a v a t , T u l r / k -
' s e k s i Jää pienempi viikkoan. s io j a kukituätavar.un h i n t o j e n kohoaminen,
' l o i s e l t a puolen h a l l i t u s a n t a a m<menlaihia verohuojcunuki?ia y r i t t e -
lijäpiircille j a mitä naennaLsta veroh.saa määrättiin .suuryhtiöille, s i i -
. h e n k i n k i i r e h d i t t i i n tekemään varau.s. etia oiakkf.-enumi.itajdle on
.' ' t a a t t a v a a i n a k i n 5 p r o . s c n l in voitotI
K u i n k a täydellisesti on hallittik.sen oikeanjmolinen .-»dma tuko.ssa
• sikäli, ettei se näe m a h d o l j i s u u k s i a verojen korottami.sek.si mJiualki
V k i ^ n v a s e m m a l l a (tavalliijen kaniian kcskuudei- j a ) .se näkyy .«euraava.s-ta:
/ J o h t u e n h a l l i t u k s e n n ^ k j i - c i t a politiika- i i a mika on ihmisten
: 'tekemä j a v o i t a i s i i n tiety.sli muuttaa,: jo.s h a l l i t u s pani.si maan ja
k a a s a n ylei^edut e t u t i l a l l e -— A b b o t l i n tthtävana oli h a n k k i a lahja­v
e r o t u k s e n kautta >405,0O0,G'00 lisätuloja, ja k u k a joutuu .«en
. ' m a k s a m a a n ? Toinen puoli koko ta.sta .siimma.sta. eli .iii94,000,000.
peritään rtj>Tntr\-erojen koroltami.sen mu;irlo.s.>;a. Toisinsanoen, k a n -
;S3fijoukot j o u t u v a t sen välillisesti maksitmaan. Toisena hiiomatta-v
i m p a n a tulolähteenä, mikä 'myös tulee s u u r e l t a o . s a l l a p i k k u i h m i . s i l t a.
o n t u ^ c r o n k o r o t t a m i n e n , i n i s t a v\bbott h a n k k i i .5M 6.000.000. Suur-pääoman
osalle o n p a n t u k o r j j o r a t i o v e r o i e n lisäami.sen muodossa aino­a
s t a a n S8 S ,000,000. Toisin>;inoen, suuq)aa;>ma mak.saa v am y h d en
Jtrfcaiscsta viidestä d o l l a r i s t a , mitkä r a h a m i n i s t e r i A b b o t t n y t v a a t ii
h a l l i t u k s e n huonon u l k o p o l i t i i k a n .tjeuraamusten korvaaml.seksi.
. u:5clvää o n että tämä t o i s s i l m i i i n e n ja k a n . v i n j o u k k o j a ylöttiiniästi
p a i n a v a budjetti pitäisi korjata, r a r l a m e n t i n ja.<enet eivät täytu
. h e i l l e u s k o t t u a luottimustchtävääj elleivät he v a a d i psrustavas^ laatu-a
o l e v i i v m u u t o k s i a tahan b u d j e t t i i n ja koko siihen ohjelmaan. ;mika
tällaisia b u d j e t t e j a .-ynnyttaa.
— o O o j .'
MacArthurin erottamisesta
KntXi IJoJamäld T Lakella Wanu-pl3i*
a. täytti tk, 11 pnä 78 vuotta,
BäätäiJ Erie /Ärrelä, 99 Secord St.,
Port Arthur. Ont, täMt^ä 75 vuotta
tänään huhtikuun 12 pnä.
Tor/otamme onnea päivän xanka-reille.
Mitä muut sanovat
"SITA K U f S T A Ki;irL2MINEN
JONKA JUURELLA ASUNTO"
Historiallinen Kansan Rauhankokous julisti
maailman raukansopimuskanijianjan alkaneeksi
Toronto. — Va.stakkaisc'na k o r k e im- Kirj. Leslie Morris
m i l t a p a i k o i l t a tulevalle pelon vyö­r
y l l e . hammen?i>k.'>ell.^ j i ^ot3h>«en- haiikar.nattaj-a kokoontui neu-.or-ele-;
V a i k k a kenraali Douglas MacAr-t-
hur on Y K ; n .sotajoukkojen komen­taja
K o r e a n a ' b a n " o l i " — Vapau.s),
V K cl ole häntä fiiihen nimittänyt,
cikA .se voi hanta erottaa. Mac^
A r t h u r i n n i m i t t i pre.sidcntti Truman
j a hän on va.stuuii.sa vain T r u - u a n i l -
le MacArthurin amoa va.siuun-alal.
suu.s Y K : t a kohtaan on .se. etta
hän laiiettaa a i k a - a j o t i a i n raportte­j
a operatioi^taan. Hänen ei- t a r v i t ­se
neuvotella Y K : n kaassa .suunni-t€
lmi.sta tai ohjel.Tiista. , N a m a ovat
Ofiloila jol.-ita paatetaan Wa.'-hln!ito-nlsKa
... — A P . n uutLstieto, La!cc
Successiäta, h u h t i k u u n 9 pna.
alle/nousee nyt ts^rava j a t e l v a k a n ­san
huuto r a u h a n puoleista.
Canadan KatLsan Rauhankokoas, jo­hon
fKallistui 2,600 edastajaa hehkiJo-kohtal
«^sti Ja 200 luiää kirjeellisesti,
c n julJ-stanut omat vaatimuk«en.';a:
M a a i l m a n laajuinen rauhansopimus
.sodan laittomak.si julj-stamLsek-si, k a i k ­k
i e n ri.stiriitojen .sopiminen neuvotte­l
e m a l l a j a .soUan johtava a-scLStautu-m
i s k i l p a i l u lopetettava,
Canadalaif.ei ovai yhtyneet ka.sika-dffisä
satojeruniljoonien : ihmisten
k a r m a k a i k k i a l l a ,maailma.ssa vaati­maan
.suurvaltain rauhaasopunasta
• Y h d i s t y n e e t Kj?,n£at-j'ärje£tö ei ole;
.•naan. mutta nyt vume vukolla 3^00 j onnistunut turvaamsan rauhaa^ sanoi;
rauhany.stavaa saapui h n j a - a u t o i l J a . i t r i E n a i c o t t . Huolimatta .snta etta;
j u n i l l a ja henkilöautoilla kaikjUaj,se • muodostettiin Neuvostohitan ja i
has, -on vMi^ n a v a kampailulla.
Y]::=i <-t'.Ia.r.cn toimenpide oli tämä
mainio r a u h a a . j a veljeyttä k a n n a t t a ­va
kön.sani:iai=ui;.?.
- R a t i i j a n kyyhkynen cn- omaksuttu
maailman r a i i h a n l u k k e e n symboohk-paik:<
akunni l ta Cowi c h a n saamelta a i - i länsimaiden yht e i - s toimi i inal la; on s n - i ^ sar.oi . Enc i : c c t t . " T a m a kj-ji^-
ama Vancou/ernn u Mantime^Sm as- 1 t a muodostunut länsimaiden b l o k i , j o -J k\-nen, joka la.s':ettun lentoon vuosi
tl, 131 Umoittautur.at k:rjeellise3ti ka t o i m u Y h d j s v a l t am määräysten | f't^en, c n r>t av-annut u r a itselleen
edu-vt2jik.s:..Kokouk.sen i f i u n n o t . o s c i t - ' ~"
i-SfTÄ
t i v a t l u j a n ; ykMmielisyj-den; vällitsje-v
a n tässä: liiikeiEfSsä Canadan iiahden.
pääkansallisiiuieri ke^ifen." Kokouk­sen
puheenjohtajana toimi Jean; Pare
M o n t r e a l i s t a j a «aapuviUa Oli y k s i 500
quebecilalsta edustajaa;
. • AvajaisLstunnoii pääkohdaksi muö-
! do.stui t n E n d i c o t tm puhe, jonka pe-
Sunnuntaina maaliskuun 8 p n a To-^ ^^^^^^ ^j. ^^^^^^^ . Auttakaamme
ronton Massey-haalis-sa pidetyssä h.s- ^ ^ ^ j ^ ^ voittamaan ..odan - Puheen
torialksesvä Canadan K a n . a n Rau-1 j^^pp^^ ^ -hdotuk.sen kokoontua
hankokouk£es.-a a l o i t e t t i in mmlenke- , iitapär.<tlla 9 rjhma- s a keskustele-räv.
sryntay.s Maailman Rauhansopi­mus-
vetoomuk.seen.
T a n a -.amana päuana samanlainen ka.iTta%as'a onjelmasta ja K a n -
kampanja aloitettnn Unkarissa. K a m - .^jj^^^,. Rauhanneuvoston val.t-H^mi-panja
on aloitettu myöskin B r i t a n -
j maan .Varsovas.sa pidetyn Toisen R a u -
j hankon^c^^isin hyvak-symasta 9 k o h -
S t U X X I T E L . M I E N M U K A AN
AutoiÄta, turkei-sta, kotitaloustar-pelsta,
valokHvau-'*koneista toaletti-tarpcista,
radioista, tupakkatarpeLsta,
matkalaukuista. juveleLsta. kynistä,
moottonpyorifita, kelloista Ja monista
m u i l t a cri maara.ssä tarpecllisLsta t a ­varoista
on mak.settava valmisteveroa
2^5 prosenttia nykyisen löpro;<cntln
ascme.sta. • •
K u n yllHOlcvaan lisataan m j y n t i -
veron lisäys, n i i n hintojen kohoami­nen
on huomattava, j a tama on J u un
>;e, mi.nln haLitu.s pyrkii. — Warren
B a l d w i n l n uutisticto O t t a v a s t a h u h -
l i k 10 pnä
Sosdem-puolueesta
joukkosiirlymistä
$KDL:n riveihin _
iesla.
nla^-sa, Ranska.s.sa. Neuvo-stoliito-v-a, ! 'P.^A.MÄAK.^i.MME O N R A U H A "
Japanissa, Kiina.ssa.Korea.ssa. Indo-neesia&
sa, Etelä-Afrikas-^a j a Austraa-1 . ' ' M e i c a n päämääränämme o n r a u -
l i 3 " a Maailman Rauhanneuvoston P^^-^a Canada pcLs s o d a l t a j a s u l -
vetoomus a n n e t t i i n va.sta maaliskuus-i '^«a •''Ota pois maailmasta.. Meidän
sä, m u t t a .s» on ehtmvt voittaa jo m i l - j
Joonien maailman ihmisten kanna-tuk.
sen. a i v a n .samoin kuin teki T u k - f
hoiman vetoomus, jo^sa v a a d i t t i i n •
atomipommin pannaan julistamista. I
A i v a n s a m o m k u j n Tukholman ve-;
toomus py.«;ahdytti atomihullujcn;
äänemme : ccustaa Canadan kansan
suurta enemmistöä, joka vastustaa
sotaa. Me : kutsumme yhteistoimin­t
a a n k a i k k i a järjestöjä j a k a i k k i a y k -
.siloita j o t k a ovat valmnt demokraat-tLseen
t o i m i n t a a n r a u h a n puolesta.
"Me. ta.ssa / surci.sa ja . innostava.ssa
murhahhaluiset kädet, tulee M a a i l - | kokouk.ses.<^a olovat rauhanpuolustajat
man Rauhansopimus-vetoomus vaien-j ol-smme selvänä todistuksena, etta C a -
tamaan kolmannen maailmansodan i n a d a n kansa on käsikade.ssa koko
t y k i t . maaliman kansanjoukkojen kaas.sa,
V E T O O M U S jotka ovat päättäneet muuttaa viha-
C a n a d a n Kansan Rauhankokous l mielisj-v-den^ ystävyydeksi, tykkien ja
vhtyi ykslmieli.sasti kannattamaan i pommien kuljetuksen rauhallisek.si
musaan. Neuvostoliittoa ja sen ystä­viä
vastaan. Kansojen täytyy palaut­taa
Y K s i i h e n asemaan m i h m se o li
t a r k o i t e t tu .— p a i k a k s i missa sovitaan
k a i k k i r i s t i r i i d a t . v
Hyökkäys K o r e a a n oli Y K : n perun­k
i r j a n loukkaamista. Y K n on menet­tänyt
moraalisen luottamuksen. K a n -
.van täytyy .suorittaa se missa h a l l i t u kr
set ovat epäonnistuneet — Canadan
h a l l i t u s c h k a enemmän k u m monet
muut, koska se c n luopunut r i i p p u ­mattomuudestaan
Yhdysvaltain toi­menpiteiden
edes.sä.
A l l e k i r j o i t u s k a m p a n j a n aloitti tn
Endicott persoonallisesti. Han alle­k
i r j o i t t i vetoomuk-sen-..sunnuntai-ilta-
•na Mass-sy-haalissa., 3,000 ihmisen
edessä, samaan aikaan k u n joukko
huhkaaneja rnella.sti h a a l i n ulkopuo­l
e l l a . Edustajat ovat nyt m a t k a l l a t ai
JO saapun-eet kotipaikkakunnilleen,
missa he omalla allekirjoituksellaan
tulevat aloittamaan kampanjan. K o ­kouksen
paatosta seuraten tulevat he
esittämään vetocmuk-sen kaikille jär­jestöille
j a r5'hmille k a i k k i a l l a C a n a -
aassa, joten satoja vahvistuksia t u l ­l
a a n saamaan Tieti. muutamien päi­v
i en kuluttua.
K A N S A N T A H TO
l a p i maa:Im2n. Antakaamme sen h n -
taa jokaiseen kotim, jokaisen maan
p a a k ^ u p u n k im j a jokaisen, ihmisen
Ejdameen."
Työläisten edustaja
koululautakunnassa
tuomitsee seulomisen
•• Toronto. — . ' J o t k u t . k c u l u h a U m -
non jä.senet taalla ovat syntyneet
.153 vuotta l i i a n mycnaan. He o l i s i ­vat
olleet maimoita -perheyhtyman'
jasenia. svytu viidennen äänestys­alueeni
edustaja Edna Ryerson. kun!
lautakunta hyvaksv-i aikaisemman
paatoksen pakoittaa käytäntöön us-kollisuuskokeet
ja kaikkien opettar
j i k s i pvr.«vien seulomisen.
'Puhuessaan endotuksesta paatok­seen
uudelleen tarxistamiseksi, -jonka
esitti Toronton Siviilioikeuksien U -
mon lahetysfco, .mrs. Ryerson sanoi:
" M e i c a n tulisi tarkistaa tata vaa-raTiista
paatosta eika antaa hyste­r
i a n vai.<utt'aa meihm'*.
H a n .syytti j o i t a k i n lautakunnan
ja.senia suvaitrenlattomuudesta, k un
e haluavat poistaa kaikki sel-
C a n a d a n - K a n s a n Rauhankokous o l i | laiset joiden kanssa ovat erimielisiä,
voimakas vakuutus Canadan kansani .Lautakunta on vastannut S i v i i l i -
r a u h a n tahdosta. Se oli yhtenäinen'
JANO J A PUHTAUS
K a l a s t a j a kertoi «ikkaifestaj
met<:assä:
; — Ampumatarpeet, ruoka Ja irhisi
o l n a t loppuneet Ja me olimnie njj^j
tyä j a n o o n " , sanoi kalamies.
— E i k o s : e U a ollut vettä'
— O l i h a n sitä mutta me c i m e o
leet pesun j a puhtauden tarpeessa
OLI OIKEASSA
J a l o m i e l m e n rouva: Tässä önytu
väm 25 . penniä. Eikö olekin Ccäri
k i m olette r a a j a r i k k o . Mmta sokeai
oleminen olisi v a n n a a n k i n vielä i t
vampaä.
Kerjäläinen: Olette aivan oikeasj
rouva. K u n o lm sokea sain ali
v a a r i a rahoja.
PERÄTÖN SYYTE
— Syytetty on heittänyt kaksi pu
l o a kantajan paähan. Mitä syyti
t y l l a o n sanottavaa sen Johdosta'
— Vaite on täydelleen perätön sm
e n ^ ^ m a i n e n ei osunut, herra tue
m a n . .. • ••
. . • • . . . , • • ; .••
EPÄAMERIKKALAISTA
K a k s i pörssikeinottelijaa keskustie
W a l l StreetUla.
— Minusta tuntuu, että sotaa «
tulekaan.
— J u l i s t a n s i n u t . vangituksi;
— Mistä syystä?
— Epäamerikkalaisesta suhtautumi
sesta sotaan.
osoitus rauhanmielialasta j a v a l m i u ­desta
toimia sen toteuttamiseksi kay-vetoomusta.
Ei yhtään ääntä noussut! kaupaksi, sorron veljeydeksi, atomiso- tannossa.
E i l e n aamuna saapunut tieto, etta nykyäikai.-ie;i;i Napoleonina
e s i i n t y n y t J a p a n i n ' k c i - ^ a n " j a K o r e a n .sodan päämies k e n r a a l i D o i i j , ' -
v l a ^ M a c A r l h u r o n t r o t e t t u kaikesta Kaukoidän paally'«kyydc-la. o!i
h u o m a t t a v a voitto d e t j i o k r a a t t - s i l l e voimille* j;»tka vastustavat .vodan
l a a j e n t a m i s t a ja v a a t i v a t n y k y i s t e n r i i l a k y o y m y s t e n raUvaisua nciivot-tclupov-
dän aares^a. -
' . H miten a5iaa".seliletaan/' j a nunkalai>ia k a a n l e i t .i
s e tulee ^ l ä saamaan, m i n tosias a on tama: R a u h a n p u o l u s t a j a in
voimat a\'at j o ka^rvaneot .»-elhii.^ek.si m : i h d i k s i . e t l a n i i t k ' n aani t u n t uu
j a v a i k u t t a a kan.«ainvali>e.s.sa p o H t i i k . i s s i . Selvau nimittäin oi , e t t :i
k e n r a a l i ^ l a c A r t h u r j a har.eii t a k a n a a n oleva V h d y s v a l i a i . i .solai.sii:-
mat i m p e r i a l i s t i t halusivat taman kfvaan ia l u l e v a n ke.-.an aikana,
l a a j e n t a a M) t a t o i m i a a n K i n a a y.iA.unx. Tois l U p i i o h n o l i k u i t e n k i n [ verkosto on .saatava ta>.m tarkoitus-j ra^an smne jarje-tajia
, / r - : - 1 • .•• • . I I I . " '• tnaiv va.Kt3avak.si'*. Myöskin on saa- .
k o k o r a u h a i i r a k a s t a v a n ihnti.-kunan eiicmnnsto. NIDV v o i m a k k a a k s i i . , I » . ,. , ,^
. U e b i n k i . — Täkäläinen TJ*ökan.sari
Sanomat kertoi maali.sk. 14 pnä. että
So.sdcm-puolU€cn oikeistojohdon har­j
o i t t a m a työväenluokan hajoittamLs-tolminta
j a veljeily porvariston kans-
.sa on aiheuttanut katkeruutta BOS-dcm-
puoluecn «laisissa yhdistyksissä.
Monet so-slalidemökraattLset työliiiset
Ja pienviljelijät ovat tarkistaneet
kantaansa sosdem-puolueen Johtoon
nähden. Tasta on o l l u t seurauksena,
etta mm. PohJois-KarJalassa kaksi
,sri£dem»yhdl3tystä. Heinäveden S a r v i -
kummun ja V a l t i m o n Koppelon, on
.siirtynyt osastoina Suomen Kansan
D c m o k r a a t t i r i e n Liittoon.- Ilomant-
.sLsta on myös.saapunut tieto, että K l -
vHahdcn sosdem-yhd:stykscn jäsenet
"Odottavalle' kannalle jäänyttä
jjuheenjohtajaa lukuunottamatta —
ovat liittyneet jäseniksi. p a i k k a k u n ­nalle
perustettuun S K D L : n alaiseen
yhdistykseen.
I/ikuislsta muistakin .sosdem-osas-toista
on kantautunut v a l l a l H oleva
katkeruus j u n t t a - Ja hajoitustoimin-j
i a n johdolta, JDta ko. puolueen p i i r i -
toimiftot harjoittavat. Junttatoimin-nasta
mainltt.ikdbn esmerkik.si Joen-
.suuii s.?sdcm-piirljarjeston lähettämä
ohje kunnallis- ja pn-usjärjf.stöillc.
ja^.sa sanotaan, etta "pHOluea.siamiejs-
.slta vastaan; ei minkäänlaista eriavaa i d a n m a a i l m a n rauhaksi;"
ajatusta csitettv, vaan kaikki Ihttvi- , - — — : — r — — —
vat yhtcisymmarryk.ses.^a vaatimaan j
Canadan hallitukselta, etta se y h t y i s i j
suurvaltojen — U S A : n ; Neuvostolii­ton.
K u n a n Kaasanta.savallan, B r i ­t
a n n i a n ja Ran.skan —- rauhansopi­mukseen;
joka tulee olemaan avoin
k a i k i l l e kan.soille.
—jjB^ctta i'mlnka hyvansä-«uurvallan
oiKCuk-sien Umolle kirjeellä sanoen,
etta se hyväksyy Y K : n Ihmisoikeuk-
-sien Julistuksen 19 a r t i k l a n j a että
.se ei piaa .seulomistoimia artiklan
E l ole tarpeeksi etta halutaan r a u - l loukkaamisena.
kieltäytyminen osallustumasta tällai­sen
.sopimuksen laatimiseen tullaan
tulkitsemaan hyökkääväksi pyrkimyk­seksi
tämän hallltuk-sen t a h o l t a ".
. S i i h e n tapaan sanotaan vetoomuk-savfTa.
Se o n l y h j ' t . yksinkertainen ja
suora. Se ei mene yksityiskohtiin.-Se
.sisältää vain kalkkein tärkeimmän,
S i i n a sanotaan mlta tarkoitetaan ja
s l i n a tarkoitetaan m i t a sanotaan: etta
.sotaa ei .saa m i l l o i n k a a n kayttaa erir
mlelisyyksien ratkaisukeinona ja etta
m i k a hyvänsä valtakunta kieltäytyy
hyväksymästä tätä ihmisyyden vaati­musta
— i t a tai l a n s i . k a p i t a l i s t i n en
t a i sosialistinen tai siirtomaa — j u ­l
i s t e t a an hyökkääväksi.
TÄYDELLINEN YHTENÄISYYS
. T a m a n liikkeen voima on v a l t i v a.
K a k s i vuotta sitten kourallinen r a u -
Tekstiilityöläiset
vaativat korotusta
.Montreal. — Nom 6.0OO Dominion
t e k s t l i l i t v o l a i s l a paatti vhme vukolla
vaatia 10 sent.n .korotusta tuntipalk­koihinsa.
Korotusta vaanitaan silla
perustalla; etta clinkustannuk.«et ovat
nou.s.seet suuresti voimas-saokvan so­pimuksen
allekirjoittamisen jälkeen.
Cornvvallin tekstulityolaiset ovat
mvcskm pyytäneet uniota lalietta-n
o u s i r a u h a n v o i m i e n yleisen mielipiteen p;nno-tus. etta ^hcly-svaltaui
" l i i t t o l a i i m a i d c n " h . i l l i t u k - e t k i n . seka niiden lakan.i olewit p i i r it
t u n s i v a t aseman.sa siksi h e i k o k s i , ttta ryhtyivät v a a l i m a a n kenraali
M a c A r t h u r i n s u i t s i n t i s l a t a i erottamista.
• S a n a l l a sanoen l i l a n n e k e h i t t y i ."^cllaii^fon |v.-tecseen. etta jos k e n -
r a a l i M a c . X r t h u r l n oli.^l a n n e t t u t u i i m - a n l a j a i n s a ja omasta [)U'.ili:^taan
l a a j e n t a a sotaa, n i i n Y h d y s v a l l a t oh vaar.issa jovilua .sotimaan \k.si-nään.
Tästä j o h t u u , e t t a pre.Mdentn I t u m a n oli k p u i t a i i a k u i t c t tu
e r o t t a m a a n k c n r a a l i M a c k r t h u r i n . ei v a i n K o i c a s . s i o l c v i v n ' \ K ; n *
j o u k k o j e n ylipäällikkyydestä, vaan niyos J a p a n i n n i i e h i l y s j o u k k o i en
ylipäällikkyydfstä j a k a i k i s t a sotilashallinnollisi>ta tehtävistään K a u -
koidä&iä. ••
Tämä on l u o n n o l l i s e s t i lämpimästi tcTvehdittava loimenpule, silla
tämä ' i i i p a s i n h u l l u n p r i m a d o n n a n l a i l l a ' heilunut k v i u a : i l i on lau.spi-n
i i e h i h e e n anaäilmanrauhan uhkana. M u l t a kenraali . M a c A r t h u r in
punuf ohjeita. 'Teemme Juhlia jär- International Paper
jest i meidän vastustajiemme kamsa • ^orn DuhflaS saalis
Puolueen JPKCUisto-ssa on herättänyt i - < . p p f t ^ 7 i —•
'hnicttolva. mik.M Ja^cninon ylapuo- ^ U U , b 4 / , l Dl
:ell.i pltaa olla vielä •'puolueasi.imleVJ New York. — Inteination':l Paper
«11 junttaverkosto j a m i k s i e-sbncrkiksi C o : n j a .«en alayhtiöiden puhda.s v s i t -
vappujuhlia ci saisi järjestää kan.<»n-i to. kehosi 51.646,749 dollarista vuo:ina
demokraattien kans.sa, jota -•^oidcm-
Jasenisto ci pida "vastustajanaan".
T r i J . G . t n d i c o t t j a T r i Ghistopher VVocdard a l l e k i r j o i t t a m a s s a maailman jkan^ojcn rauhamopimusvaa-titnus-
vetoomusta, Massey haalissa. Torontossa, h u h t i k u u n 8 pnä 1951.
Rautatieläisten
palkkoja kohotettu
IVinnipri;. — Brotherhcod of R a i l -
l o a d Trainmen unien varapresidentti
A. J . K e l l y ilmoitti keskiviikkona, et­tä
11,000 C P R : n työläistä ."^aavat 14'-:;
sentin palkannousun j u u n alloiirJDl-tetun
.sopimuk.';en mukaliesti' V
Tämii palkannousu koskee konduk-töörej
ii. Juna Ui j o i t a . r a t a p i n o j en pääl­liköltä
jä tjoläisiä, vaihdemiehlä.
lämmittäjiä .'•ckä veturinhoit.ajia.
!*19 66.647.151 d o l l a r i i n v i i m e vuoden
aikana, ilmenee yhtiön taalla j u l k a i s ­tusta
tilikertcmukscsta. Yhtiö omis­taa
kaifcu Canadian International
Paper C o : n osakkeet. Tama caniida-lamen
yhtto toimu Quebecin ja A t ­l
a n t i n rannikon maakunnis.sa ja on |
Canadan eniten voittoa tuottava y h ­tiö
alallaan:
Yhtiön osa.<kallle mak.settiin vojt-t
o - o n n k o i n a k a i k k i a a n 23.170000 d o l ­l
a r i a eli 4.4J0.0CO dollaria enemmän
k u i n edellisen vuoden, aikana, Viime
v-uodsn niyj-nnlt olivat lähes viii Isa-ta
« miljconaa dollaria eli y l i 83 m i l ­joonaa
dollaria enemmän kuiri 1949,
' .'——.— . '" —
Uusi sairaala on
fylijä määrärahojen
puutteen jolidosta
H e l i s n k i . — Ihmisoikeuksien Liitti
on kääntynyt e n eduskuntarylunitn
puoleen kirjelmällä, jossa se toivoo
toimenpiteita sen johdosta, että La­p
i n l a h d e n s a i r a a l a n yhteyteen valmis­tunut
lastensairaala on tyhjänä, kosla
taman vuoden budjetffsa ci ole myön­netty
määrärahaa / henkilökunnan
palkkaukseen. Tomän johdosta ovat
kansandemokraattiset edustajat VL
R y o m a ym. jättäneet hallitukstlle
asianomaisen jasepen vaslattavalei
seuraavan-kyselyn:
V i i m e vuonna valmistui Lapinlah­den
.sairaalan yhteyteen kalideksan-toista
hoitopaikkaa käsittävä lasten­osasto.
Sairaalaosasto on kaikissa
.suhteissa uudenaikainen; Sen tarve
l a s t s n s a i r a a l a n a on. h y vm suuri. Tä*
mä sairasosasto on kuitenkui koko^
n a a n käyttämättömänä sen vuo^i,
e t t a v a l t i o n tämän vuoden tulo- ja
menoarviossa ei syj-stä tai toisesta
myönnetty tarvittavaa, noin kahden
m i l j o o n a n markan suuruista määrä­r
a h a a sairaalaosaston henkilökunnan
palkkaamista varten.
Edellä esitettyyn viitaten valtiopäi­väjärjestyksen
37 P:n 1 momentin no-j
a l l a esitämme kunnioittavasti halli'
tuksen asianomaisen jäsenen vastat­tavaksi
seuraavan kysymyksen:
Onko h a l l i t u s k u n n i t t a n j i ; huomiota
siihen, ,etta Lapinlahden sauraalan
Prtstenosasto henkilökunnan palkkauk­seen
tarvittavan määrärahan puut­teessa
on k o k o n a a n käyttämättä ja joj
on. m i h m toimenpiteisiin hallitus on
* y h t y n y t a s i a n t i l a n korjaamiseksi?
Voitti kahden mailin
juoksun Montrealissa
M c n t r e a L — Viune perjantaina
t a a l l a pidetyissä Canadan .Lcgicmn
kisoissa voitti canadalainen Michiga­n
i n y l i o p i s t o n värejä kantava Don
?-rcEwen kahden m a i l i n juoksun uu­dessa
Canadan ennätysajassa 903.2..
J a m a i k a l a i n e n Hezb McKenley voit­t
i 500 j a a r d i n k i l p a i l u n 59 J ja Don
G e h r m a n n • v o i t t i mailin juoksun
4.14.4 j a F r e d W i l t New Yorkista oD
toinen.
PÄIVÄN PAKINA
Keväällä juoksevat ministeriti(in
WmwW^^^'^-^ mauaKaan- n;
'fl0l$MM^^'korealaisille,-
f|p|!l||;#;^::'^ ^maailmt
ilf^|lpl^5^v|p'!•; ^tärkeätä or
kalkkieiv aikojen ep;imieluis-n ja v i h ; u u i n sota iMinenkaikkea
mutta myi>s ait>erikkalaisin-\ canadalaisille ia tnuille
a i h e u t t a a . "
K e n r a a l i Äiac.Xrthurin e r o l t a i i i i n e n " k a i k i s t a " ' kiv.nentolehtävistään
m a a i l m a n r a u h a n p u o l u s t a j a i n voitt?». M u t t a m i e l e n k i i n t o i s t a j :i
o n totlcta se, että Koreassa V K ; n l i p i i n varjossa o l e v i tn
IpSlpll^•''i^^sä^ solajoiikökjä'Koreassa. M e i l l ? ; o n myiKselitetty,
.::::äxi ^j' ' ett|i k e n r a a l i M a c A r t h u r t o i m i i V K . i i v a l t u i i k s i e n niukaisesti j ä Y K :n
' '4' ; ta>^itteiden toteuttamiseksi — \ ' K : n yhtenäisten joukkoj-en ko:ncn-
; tajana. M u t t a k u n t i d i t i u k k a p a i k k a , n i i n kenniäli M a c V r t h u r i a
• e i e r o t e t t u V K : n toimesta eikä V K : n paätiisten perusteella. Hänet
,, erotettiin I T i d y s v a l t a l n presidentti T r u m a n i n määräyksestä. Tämä f.f?:/., "iellaisenaan o s o i t t a a , että V K . o n k i n täs.sä aslassii v a i n välikappale, ja l^ljlt j pomona o n Y h d y s v a l l a t . On t a p a h t u n u t , k u t e n sanotaan,
että "häntä h e i l u t t a a k o i r a a ".
T o i n e n m e r k i l l e p a n t a v a seikka on se t o s i a s i a , ettei viime päivien
a t k i i n a noussut p r o t e s t i m y r s k y ole k o h d i s t u n u t niinkään paljoa ken-r
a a l l M a c A r t h u r i n e d e s o t t a m i s i a v ; i s t a a n Japanin michity.sjoukknjen
päällikön ominaisuudessa. M u t t a näyttää k u i t e n k i n siltä, että presi­dentti
Truman ei jättänyt mitään sattuman varaan vaan erotti —-
k u n se k e r r a n t u l i kicrtämättöinäksi tehtäväksi kenraalinsa samalla
k e r t a a . k a i k i s t a komenldtehtävista siten, ettei hän v o i tehdä mitään
^.•.tyhmyyksiä, -j j
Ja kolmas: stjikka on tämä: T r e s i d e n l t i T r u m a n perusteli tätä
e r o t t a m i s t a sillä, että k e n r a a l i -^iac.\rthur on toiminut vastoin h a l l i -
• t u k s e n ohjeita ja määräyksiä. M u t t a k e n r a a l i M a c . V r t h u r i a ei k u i ­tenkaan
vedetty r i k k o u n n i k s i s t a a n .sotaoikeuden eteen — kuten on
t a p a h t u n u t eräitten k u o l e m a a n t u o m i t t u j e n pienempien upseerien ja
.sotilaiden pienempien rikkomusten yhteydcssii. ^^uuret herrat s.»av'at
kai ••erikoisoikeuksia'"?
K e n r a a l i M a c A r t h u r i n e r o t t a m i s e n pitäi.^i j o h t a a siihen, että K o r e an
sota lopetetaan, että f K o r e a s t a viedään pois k a i k k i idkomaalaisift
s o t i l a a t , n i i n a m e r i k k a l a i s e t k u m k i i n a l a i s e t k i n , jä että korealaisille
a n n e t t a i s i i n täysin va|>aä t i l a i s u u s itse päättää o m a n maan asi<tista.
mikä oikeus h e i l l e k u m o a m a t t o m a s t i k u u l u u.
K c v a a n tuntua o n i l m a s s a j a m u u a l ­l
a k i n , t a a l l a kaukana pohjolassakin.
Viime sunnuntaina nähtiin JO ke-,
vättä ennustavia muuttolintuja, m u i ­t
a k i n kuin variksia.- ; , '
J a kuten t a v a l l i s t a keväällä.'kaikki
juoksevat" vuolaasti; ojat ja purot
Juoissevat. mikäli ei ole jääesteitä ja
n i i d en aiheuttaman ps-sähdyksen t u l - ,
via kutsn täällä nlkkellkv'äs.sä., A u -
ririkoon tottumattomat.^.silmät juokse­vat,
kuten juoksee mahla> yaahtcra-puis;
a j,v n u h a i n e n nenä juoksee h i in
e t t e i tahdo perä-ssä" päästä..
A i n o a ••juok.su" mitä ei täällä poh­jolassa
ole Vielä tätä kiljoittoessa to- i
clsttu, ön smclttlen eli kuöreitten|
" j u o k s u " , j c s saa l u v a n p i i h u a k i e l i s i t -
täin.
Kevään m a l l i i n juoksevat myös v i i - ; Meille selitetään kansakuntana, että'
k a i k i l l e . , .
J o l l a k i n tavoin on kuit-enkin käy­nyt
siten, mikäli me puqlustusminis-
, t e r i n puhetta ymmärsimme, että näitä
t i l a u k s i a on .;:';juossut * v a i n yhteen
suuntaan tänä keväänä — Canadasta
Y h d y s v a l t o i h i n . _ A ni e r i k k a l a i s i l la
kuolemankauppiäilla ei ole mitään
kitfettä tilä.usten antamiseen, tälle
puolelle, mutta,sen sijaan he vaativat
! Ja pelkkä sattuma on sc, e t ta '"yhta-
I lai.stetyik.sr; aseiksi j a vaimeiksi .so-
: pivat pääasiassa vain amerikkalaiset
j aseet j a välineet. /
Nunpa o n kerrottu, että canadalais-ta
hyväksi tunnustettua aseistusta on
romutettu tai l a h j o i t e t tu köyhemmille
l i i t t o l a i s m a i l l e nimenomaan siinä
nneles.sa; etta voidaan astaa niitä
"yhdenmukaistettuja" tussareita y h -
dysv.ait a l a i s i l t a acctshta i i i j o i l t a . ';
k a i k k i tämä on menn.vt " s u u n n i t e l ­mien
mukaan" sikäli, että romuute-tun,
tavaramme tlialle op ostettu k a l ­l
i s ta < puolustusministeri Claxtön a i ­nakin
.sanoi sitä k a l l i i k . s i i yhdj-syalta-l
a i s t a tauhkaa. Mutta ystävienkin
... . . .kesken sattuu kommelluks.a j a vaä-y
h a .suurempia ja lihavampia .sota- .. , ,
t- ^ *•^ T • >, j 1. , ' rinka-sityksia. Nunpa on kuulemma
tarVetilauksia Canadan halhtukselta.i .^.^^ , ,. , . • ,. . ..^ .
_. • • - - . . • , . I käynyt n i i n ohraisesti, etteivät y h -
Sivuraennsn sanoen on. k u i t e n k i n ' ...1, ,,„, . „ . . . . . '\„
4 * . j-dysvaltalaser olekaan "muistaneet"
tccettava. ettei t.-is-a s o t a t i l a i L s t p n , . •,• ^ .
. • , , .' •• • [tayltaa lupaustaan. J a a n t a a .sotatar-h
a n k s i m i s c s s a . ole amerikkalaisten! ,., . . , • .
, , , ... . , . . tvetilaussia rajan talle puofen — ja
kuolemankauppiaidcn toUnesta har- , . , 1
jotkut tuhannen prasentm dollarlpat-r
i c o t i m m c ' ovat tietysti kauhea-Stl
j o i t e t tu minkäänlaiista. painostusta.
j K a l k k i käy n u o t t i e n mukaan tahdissa ...... *'/ »
l i V. .: ... . , .. karmeissaan tällaisesta mul5tamatto-
Ja hyvässä.JarJestykseHsa.. ,
saat valtiamiehemme.
Ottakaamme csimerki'<csi puolustus­m
i n i s t e r i CJaxton. j o k a l a k k i kourassa
juoksi New Y o r k i i n anomaan, että c a -
n a d a l a i s e t k i n sotatärvetehtailijat s a i ­sivat
patrioottisen halunsa mukaisia
sot a t a r v e t i l a uksia.
Tästä puolustusministerin juoidius-ta,
päättäen tuntuu siltä, että Cahä-daau
ei olekaan tullut n l i t u paljon
mainostettuja yhdysvaltalaisia, ^ t a -
t a r v e t i l a u k s l a . joiden perusteella piti
sataman mannaa ja hunajaa vähän
! muud^-sta..
. k u n on ' yht e inen v i h o l l i n e n " j a " v h - Ov a t p a j c f ^u.t kiittämättömät me n -
teinen taistelu", n i i n me tarvitsenune. " « ^ ^ jo n i U i t i n pitkälle että selittävät,
•'yhtäläistettyä" armeijaa jä'..• -aseis-i'.^^'"•semtävät-.kommunfetlt j a muut
tusta. Sanotaan, että tehokkuuden rauhanpuolustajat j a k a i k k i demokra-kannalta
k i t s o ^ n on e d u l l i s t a ottaa r*^"'^^""^''^^'^^' « " ^ y h d y s v a l t a l a l -
käytäntöön samanlaiset tvkit. s a m a n - ; asetehtailijat yrittävät etuilla, l l i t -
laiset lentokoneet, jamaniaiset t a n k i t ; ; tol^istensa kustannuksella,
samanlaiset kiväärit Jne. | Tämä riittäköön tällä kertaa puo-
Tämän perusteella vältetään k u u - | l u i t i i f m l n i s t s r i m m e New Y o r k i n Jouk-lemma
monta sekaannusta j a viiv5'»'susta.
t}:stä varakäppalelttcn suhteen ja Todettakoon k u i t e n k i n lopuksi, että
saadaan muitakin an:qkkalta etui- on sitä juoksua sieltä tännekin päin.
.suuksia. Giobe and M a U l n f l n a r k s l t o i m i t t a ja
W e l l i n g t o n Jcffers esimerkiksi kertoo
meille, etta amerikkalaiset doUansäk-k
l e n j j a a l l a istuvat miehet ffiat jo
t a m a n kuluvan vuoden aikana sijoit­taneet
C a n a d a n l i i k e y r i t y k s i in l i tu­h
a t t a miljoonaa dollaria paafflnlaati
^Tällaisissa yhteyksissä tavallisföti
selitetään, etta ulkomaista paaojnaa
tuodaan tahan m a a h a n sulasta veljes-rakkaudesta
j a auttamisen halusta.
M u t t a mr. Jeffers kertoo nyt, etU
syynä yhdysvaltalaisten dollarien
j a j u o k s u u n on se k u n ' Canadassa- «m
p a l j o n sellaisia luonnonresuriseja.
näistä y h d y s v a l l o i s s a on jo puut«tta
tai r v o i t u l l a puute. : Toisinsanoen
W a l i Streetin miehet harT3staTa|
" s i i r t o l a i s u u s p o l i t i i k k a a " * siten, että
lähettävät doUarinsa tänne "tienaa­m
a a n " lisää dollareita kasfaholvei'
•hinsä, ;
S i t s n tehdessään W a U Streetin mie­het
riistävät Ja saalistavat «cki "täs­sä
maassa että puussa syntyneitä" ca-n
a d a l a l s i a j a C a n a d a n luonnonresurv
seja — j a l u o n n o l U s ^ t l saavat siitt
k l i t a s t a ja k u n n i a a osakseen. I»*
taas/ j o t k a eivät ole "huomanD«et"
lähettää mUJooniaan taiäläfcito U * * '
l a i t o k s i l n . vaan ovat tulleet Itse 1»*'
tamaan metsiä, kaivamaan naalmi».
rakentamaan teollisuuslaitoksia i*
r a i v a a m a a n korpia vUjelykseHe, saa­vat
"väärästä juoksustaan" rangai*'
tukseksi sen, että heidät lu<^tdla«B
toisen luokan kansalaisiksi. Joill* <*
ole mitään oikeutta ajatella; »ec fcöi
pukkaavat taitä v a a n . Jottei kotima*»
j a W a l l S t r e e t i n knUJoonat ole k a s « '
j n a t t a . — ^ Känsäkoura. . ^ ^ ,v '