Vapaus, August 29, 1961

              Sivu 2- ^ Tiistaina, elok. 29 p. — Tuesday, Aug. 29, 1961
VAPAUS
Oisan of Finnleb CaaadUm». Str
toblished Nor. 6, 1917. Anthoflced
aa ateond d a n msfl bf t&e Foat
Offloe Deiiartaiank. Ottaini.
Ittbed thricb wefekly: Tacsdäya.^
Ibundant and Saturdaysby Vapaiu
,Pia42ahlng Company Ltd,, at 100-102
;fflai.:St W.. Sudbury, ÖnU Canada.
TeleidionesrBOs. Office OS. 4-4264;
Edltotlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Bot 69. Sudboty. Ontario. Advertislng ratea upon appllcatian.
Tnuttiatlon free of chaige.
TILA0SHINNAT:
fHuoadaaaa: 1 vk. 8XA 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
ThdysvaUoIssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
suomessa: 1 vk. 0.60 6 kk. iM
T:^önpäivä bn canadalaista alkuperää
Vaikka Pohjois-Amerikan mantereella on hyväksytty v i ­rallisesti
sellainen käsitys, että kunnia- työnpäivän vietosta
kuuluu yhdysvaltalaiselle sosialistille, kirvesmiesten ammatr
tiyhdistyksen perustajalle, Peter J . McGuireUe, niin tosiasia
on kuitenkin, että vuotuista työnpäivää oli vietetty täällä
Ganadassa jo kymmenisen vuotta aikaisemmin kuin McGuire
asiasta mainitsi ensimmäisen kerran 79 vuotta sitten, eli v.
•1«82.
Ensimmäistä työnpäivää tällä mantereella vietettiin To-irontossa
vuonna 1872-Toronto Trades Assemblyn johdolla.
Muistaa nimittäin tulee, että juuri siijiä vucMina lakkoutuivat
/Toronton kirjaltajat 9-tuntisen työpäivän puolesta. Heidän
' lakkonsa johdosta — siksi kun he olivat niin vallankumouk­sellisen
punaisia, että vaativat peräti 9-tuntista työpäivää,
! mikä silloisissa olosuhteissa edusti luonnollisesti aikansa ra-
, jdikaalisuutta, kirjailtajien johtokunnan 24 jäsentä vangittiin
'sille perusteelläj että he olivat yhteisvoimin vaikeuttaneet
'teollisuutta.
.: Toronto'TradesA kertovat meille,
' että huhtikuussa, 1872 Coopersin union edustaja Hewitt eh­dotti,
jotta muodostettaisiin erikoiskomitea järjestämään työ­läisten
mielenosoituksen ja piknikin kiitospäivänä, huhti­kuun
15 pnä 1872. Siitä muodostui vuotuinen tilaisuus ennen
vuotta 1882, jolloin tehtiin pyhiinvaellus Toronton näyttely­alueelle..
. Ja jo niin aikaisin kuin v. 1882 osallistui Toronton
"jättiläiskokoiseen" työnpäiväparaatiin "edesmenneen" To­ronto
Globen kertoman mukaan 50,000 ihmistä.
Mainittakoon vielä, että CLGn edeltäjän, Trades and La-bor
Congressin vuotuisessa edustajakokouksessa 1888 hyväk­syttiin
päätöslauselma, missä pyydetään, että liittohallitus
säätäisi lakivoimaisesti työnpäivän viralliseksi juhlapäiväksi
kansallisessa mittakaavassa. Mutta ^vasta lieinäkuun 23 pnä
1894 liittohallitus julisti, että syyskuun ensimmäinen maa­nantai
tulee olemaan työnpäivä. Yhdysvaltain hallitus hyväk-syi
samantapaisenr lakisäädöksen kesäkuun 28 pnä 1894.
Tällainen ori lyhyesti kertotti työnpäivän historia. Siksi
vietetään ensi majanantäiiiar^suuria työnpäiväjuhlia eri puo­lilla
Canadäa ja luonnollisesti myös Yhdysvalloissa.
Paljon on siis virrannut vettä siltojen alta sen jälkeen kun
ensimmäistä työnpäivää viietettiin Torontossa. Paljon on
myös saatu työväen,yhteistoiminnan avulla parannuksia ta­vallisten
kansalaisten elämään. : ;
- Ja vaikka esimerkiksi nyt .tulevaa'työnpäivää valmistau-dutaan
vastaanottamaan sodan' sjalamien'loimutessa erikoi­sesti:
Betliinissäj. niin -työnpäivän j i ^ ^ osallistutaan kui-teiikin
suurin toivein ja; vakavin m sota voi­daan
sittenkin yältfää, ja että Ihmiskunnan eteen on avautur
äiassa ennen tunteniattomam^suuna^ mahdollisuuksia nyt jo
alkaneena atomivoiman ja avaruuslentojen sekä sosialismin
aikana.
I^uonnoUisesti on kaiken edistyksen hintana inhimillinen
työ ja^ponnistelu. Meillä täällä kotona on suuria pulmia, mi­hin
kiinnitetään työnpäiväjuhiissa. erikoishuomiota. Olemme
varmoja siitä, että työnpäivän juhlissa tullaan vaatimaan
mahdollisimman voimakkaasti työtä työttömille, ajan vaati­mia
parannuksia työttömyysvakuutukseen, työviikon lyhen­tämistä,
palkkojen korottamis):a ja lomien pidentämistä, joi­den
toimenpiteiden avulla voitaisiin korottaa tavalliseen kan­salaisten
ostokykyä ja auttaa siis kansallista ekonomiaamme
selviytymään nykyisestä kriisistään.
Työnpäivän juhlissa tullaan vaatimaan entistä päättä-vämmin
sitä, että eri työmailla voimassaolevat eläkkeet on
saatava kulkemaan työläisen mukana työpaikalta toiselle sil­loin
kun työläinen joutuu isyystä tai toisesta, vaihtamaan työ­paikkaansa.
Työnpäivän juhlissa tu}laan vaatimaan vanhuu-deneläkjkeen
korottamista ja sosiaalisen huollon parantamista
yleensä.
Erikoisen tärkeänä kysymyksenä tullaan näissä juhlissa
ja mielenosoituksissa pitämään tuhansien ja tuhansien jär­jestymättömien
työläisten'järjestämistä.
Mutta kaiken tämän yläpuolella tulee kuitenkin kuulu­maan
syvien kansanjoukkojen vaatimus kansainvälisen rau-han^
fiäilyttämisen puolesta. Gianadalaiset yleensä tulevat vaa­timaan
liittohallitukseltanlme myönteisiä toimenpiteitä Ber-
' liinin kriisin ratkaisemiseksi neuvottelupöydän ääressä, ylei-
. senja täydellisen aseistariisumissopimuksen sekä ydinaseiden
koteilukiellon ja niiden pannaan julistamisen puolesta.
Me saamme olla vakuuttuneita siitä, että tulevissa työn­päivän
juhlissa vallitsee valoisa, eteenpäin pyrkivä ja yleensä
edistyksellinen henki vaikka jotkut oikeistopiirit yrittänevät-kin
pitää kiinni paremminkin hautajaisiin sopivista asenteis­taan.
Ilolla on tänä työnpäivänä tervehdittävä maamme työ­väenliikkeen
uutta tulokasta — vastikään perustettua Demo­kraattista
uutta puoluetta, jolla tulee olemaan hyvin keskei­nen
sija työväenliikkeemme tulevissa taisteluissa.
Osallistukaamme siis omien paikkakuntiemme mahd(jlli-suuksien
mukaisella tavalla omien työtoveriemme ja muiden
järjestyneidenjtyöläisten rinnalla tämän vuoden työnpäiväiv
viettoon. ' '
Brittiläism Guianan vaaleista
• Kuten on uutistiedoissa kerrottu, tri Gheddi Jäganin joh­tama
vasemmistovoittoinen Kansan Edistyspuolue, saavutti
suuren ja kauaskantoisen vaalivoiton pienen brittiläisen
Guianan lainlaatijakunnan vaalfeissa noin viikko sitten. Hä­nen
johtamansa isänmaallinen |)uolue voitti kaikkiaan 20
paikkaa lainlaatijakunnn 85 edustajapaikasta. Täten Guianan
itsenäisyysliikkeen hallussa on ehdoton enemmistö lainlaati-jakunnassa.
Gheddi Jaganin aviopuoliso, Janet Jagan, joka tunnetaan
Guianan tulisieluisena ja erittäin kyvykkäänä itsenäisyys-taistelijana,
sanoi heU vaalivoiton jälkeen, että hänen mie-hensä
tulee vaatimaan hetlkohtaisesti täydellistä itsenäisyyt­tä,
eikä tule odottamaan sen toteiittiamista vasta vuoden ku­luttua.
^
• Brittiläinen Guiana sai näiden vaalien perusteella kon­trollin
vain "sisäisistä" asioistaan, sillä Britannia pitää edel-
LÄNSI-BERLIINI:
Vakoil un ja ihmisKaupan keskus
Saadakseen selville, mitä elo
kuun 13 päivänä tapahtunut Itä-.
Saksan ja Länsi-Saksan välisen r a
jan sulkeminen merkitsee ja mistä
se johtuu, on tutustuttava siihen
tilanteeseen, joka Berliinissä on
muodostunut viime vuosien. a i ka
na, kirjoittaa NovojeVremjan Ber­liinin
kirjeenv. Kurt ^JVedekind
Julkaisemme hänen selostuksensa
seuraavassa hieman lyhenneltynä.
ENNEN ELOKUUN 13 PÄIVÄÄ
Juna ön saapunut Freidrichstras-een
asemalle Berliinissä Vaunujen
ovet avataan, kuten tavallista, ja
kovaäänisestä kaikuu tavanomai
nen: "Freidrichstrassen asema",
Vaunujen ovista purkautuu kiireh'
tivien berliiniläisten joukko teh­däkseen
tietä toiselle samanlaisel­le.
Junan ovet sulkeutuvat j a säh­köjuna
jatkaa matkaa poikki hä­lisevän
Freidrichstrassen, joka on
demokraattisen Berliinni pääkatu
ja. • • '
Juna, joka saapui kaupungin itä­osasta,
demokraattisesta Berliinis­tä,
oli hetken kuluttua Länsi-Ber-liinissa,
koska Freidrichstrasse on
viimeinen pysäkki demokraattisel­la
lohkolla. Ja juna, joka saapui
länneltä; toi mukanaan demokraat­tiseen
Berliiniin satoja ihmisiä
kaupungin länsiosasta. Freidrich-stassen
asemankautta matkusti j o ­ka
päivä tuhansia Berliiniläisiä
demokraattisissta Berliinistä Länsi-
Berliiniin j a päinvastoin.
Eivätkä matkustajat kaikki olleet
berliiniläisiä. Kuka tahansa Länsi-
Saksasta, joka sijaitsee lähes 200
kilometrin päässä Berliinistä, voi
päästä Länsi-Berliiniin ilman min­käänlaisia
henkilöllisyyspapereita.
Herra Wagner istuuduttuaan len­tokoneeseen
Köhiissä oli tunnin
kuluttua Tempelhofin lentokentäl­lä
LänsiBerliinissä. Ja siellä s i ­jaitsee
filentoasemaa vastapäätä
maanalaisen rautatien asema. Kym-leen
hallussaan maan suhteita
ulkomaihin jne. Vuoden kulut­tua
vaalien jälkeen pitäisi
maan itsenäistyä kokonaan,
mutta tämä "hiljaa edistymi­nen"
ei ilmeisestikään tyydytä
Guianan isänmaallisia piirejä,
jotka vaativat hetikohtaista it­senäisyyttä.
•
Sanotaan, että "kolmas kerta
toden sanoo" ja se päteevilmei-sesti
tässäkin tapauksessa. To­siasia
nimittäin on, että tri Ja­gan
johti Guianan ensimmäistä^
valittua hallitusta jo kahdek­san
vuotta sitten, eli v. 1953.
Kuten muistetaan, brittiläiset,
siirtomaaviranomaiset estivät
kuitenkin silloin kansan tahdon
toteutumisen erottamalla Jaga­nin
hallituksesta sen veruk­keen
perusteella, että hän
"suunnitteli" muka väkivaltai­sia
toimenpiteitä kommunisti­sen
hallitusmuodon perustami­seksi?
.
Mutta kun Guianassä suori­tettiin
taas "rajoitetut va^it"
v. 1957, niin tri Jaganin johta­ma
isänmaallinen liike voitti
silloinkin enemmistön edusta­japaikoista.
Sen jälkeen tri Jagan on
osallistunut hyvin aktiivisesti
poliittiseen toimintaan. Hän on
vieraillut myös ulkomailla,
mukaanlukien sosialistisessa
maailmanosassa, mm Itä-Ber­liinissä.
Hän on avoimesti tuke­nut
Fidel Castron johtamaa
isänmaallista vallankumousliT-kettä
Kuubassa ja julistanut,
että hän on valmis vastaanot­tamaan
, taloudellista apua kai­kilta
tahoilta, mutta vain sillä
perusteella, ettei avunannon
saantiin liitetä mitään poliitti­sia
ehtoja.
Kaiken tämän perusteella on
ymmärrettävää, vaikka ei tie­tenkään
hyväksyttävää, miksi
tri Jaganin vaalivoitto on ai­heuttanut
niin suurta kohua,
pettymistä ja kauaskantoisjta
kannujen- valintaa niin Wash-ingtonissa
kuin Lontoossakin,
vaikka Guianan väkiluku ei
ole paljoa muuta kuin puoli
miljoonaa.
Guianan vaalitulos onkin
yksi aikakautemme merkki —
osoitus siitä, että suunta on va­semmalle,
ja että itsenäisyy­teen
pyrkiviä maita ei voida
enää komennella, kuten k o r
menneltiyi ennen. Nähtäväksi
jää miten suhtautuu Britan­nian
imperialismi tri Jaganin
kolmanteen vaalivoittoon, mut­ta
.varmaa kuitenkin on, että
Guianan kansan vapauskellot
soivat jo.
kirjeen eräältä Gtraafnimiseltä hen­kilöltä.
Puhuen yhteisistä tutta-vis.
a Graaf kirjoitti Jönschille tah­tovansa
tehdä .täUe palveluksen-tarjota
rakennusirisinöörin työpaik­kaa
Länsi (Berliinissä. Hän kehoit-ti
Jönschia matkustamaan Länsi-
B e r l i i n i i n j a söittaqiaan puhelinnu­merolla
7648-64.
Jönsch ei lentänyt lankaan, vaan
vei kirjeen' tuotantolaitoksensa
henkilöosastoUe. Tällaisia tapauk­sia
sattuu paljon. Saksan Demo-kraattiser^
Tasavallan virastoihin
kokoontui viime kuukausien aika­na
suui-i määrä näitä kirjeitä. J a
" Mutta se oli myös mukavaa Wag vaikka allekirjoitukset^'olivat e r i -
nerille, joka kiirehti amerikkalai- laisia, puhelinnumerot olivat aina
sen vakoilulaitoksen käskystä ta- samat: 76-48-64 ati 76-10-02.
menen minuutin kuluttua, herra
Wagner oli demokraattisessa Ber­liinissä.
^Hän voi matkustaa myös
maanpäällisellä rautatiellä, jolloin
hän pääsi mainitulle Freidrich-strassefli
asemalle. Se oli hyvin mu­kavaa
monelle .VVagnerili?.
Se oli mukavaa Wagnerille, joka
kiirehti ^ tervehtimään sairasta
mummoaai^i demokraattiseen Ber
liiniin.
Se oli mukavaa Wagnerille, joka
halusi käydä ulkomaankaupan mi­nisteriössä
jg» sopia siellä pikku
rihkamansa-myymisestä demokraat­tisen
tasavallan alueella.
paamaan yhdysmiestä demokraatti
sessa Berliinissä.
Se oli hyvin mukavaa Wagner-
Jlle, joka lähti levittämään Saksan
Demokraattista Tasavaltaa vastaan
tähdättyä häväistyskirjallisutjtta!
Tässä 6n syy, miksi junan py­sähtyminen
tavallisella rautf^tieassr
maila Freidreichstrassella muuttui
huomaamatta monimutkaiseksi po­liittiseksi
ongelmaksi. Mutta Ber­liinissähän
on ' kymmeniä väyliä,
joissa molempien sektorien väli­nen
liikenne tapahtuu. Useiden
vuosien ajan kuka tahansa voi kul­kea
niiden kautta ilman minkään­laisia
henkilöllisyypapereita. Ku­kaan
ei pysäyttänyt eikä kysynyt,
mihin hän aikoo j a miksi.
Sellainen tilanne oli tietysty var­sin
mukava berliiniläisille, jotka
kävivät työssä kaupungin eri puo­lilla
tai joilla oli e r i tahoilla su
kulaisia j a tuttavia. Juuri näiden
tavallisten berliiniläisten etujen
vuoksi Suur-Berliini maistraatti ja
Saksan Demokraattisen Tasavallan
hallitus ottivat käytäntöön* tällaise.n
liikennejärjestelmän.
K A I K K I T A P A H T U U LÄNSI-B
E R L I I N I N K A U T TA
Mutta Demokraattisten virano­maisten
hyvää tahtoa alkoivat käyt­tää
väärin ne, jotka eivät välittä­neet
väestön eduisfa j a joille Län­si-
Berliini on vain vakoilun j a pro­vokaatioiden
keskuspaikka.
Juuri Länsi-Berliinissä ovat v i i
me aikoina kokoontuneet kostoso-taa
vaativien järjestöjen kokouk­set,
"kotiseutujärjestön" j a upsee­riliittojen
edustajakokoukset. Siei-lä
ovat kaikuneet inhoittavimmat
kehoitukset kostosotaan; Saksan
Demokraattisen Tasavallan alueen
anastamiseen.
Äskettäin Berliinissä oli oikeus­juttu,
jossa olivat syytteessä ame­rikkalaisten
asiamiehet: Gleich,
Schumann, Rinke, Bartel ja Ada^
mo. Jutun aikana tuomari kyseli,
miten värväys vakoilutoimnitaan
tapahtui, ja vastaus oli aina sama:
Länsi-Berliinin kautta.
Ihmisiä värvättiin petoksen, k i ­ristyksen
j a joskus väkivallankin
avulla.
Insinööri Wolf esimerkiksi sai
kirjeen, jossa hänelle "hyvää toi­vova
henkilö" varoitti, että hänen
perheessään "on jotakin vinossa".
Wolf kutsuttiin Länsi-Berliiniin ja
soittamaan kirjeessä mainittuun
puhelinnumeroon— Muussa tapauk­sessa
kirjeen lähettäjä uhkasi teh­dä
kaiken julkiseksi. Numero kuu-kuului
vakoilulaitoksen eräälle
värvääjälle. .
Bernhard Schneider kutsuttiin
Essenin kaupungista Länsi-Berlii­niin
"toimittamaan asioita". K u n
Schneider matkusti, kävi selville,
että hänelle tarjottiin vakoiluteh­tävää.
Saksan Demokraattisessa Tasa­vallassa
on ollut useita oikeiusjut-tuja,
joissa paljastettiin Länsi-
Berliinissä toimivien vakoilujärjes­töjen
menetelmiä. Niistä kertoivat
entiset vakoilukeskusten työnteki­jät,
jotka olivat ilmoittaneet Sak­san
Demokraattisen Tasavallan v i ­ranomaisille.
Niinpä eräs amerik
kalaisen vakoilulaitoksen entinen
asiamies Erwin Zeske kertoi, että
hänen järjestönsä pitlr päämajansa
Frankfurtissa, mutta toiminta ta­pahtui
pääpiirteissään Länsi-Ber­liinistä
käsin, ^toimipaikasta, joka
sijaitsi Bundesalleella talossa nu­mero
154. Kaksi kertaa viikossa
Zeske saapui lentokoneella Saksan
Liittotasavallasta Länsi-Berliiniin
tavatakseen yhdysmiehiään. Zeske
piti erittäin tärkeänä sitä, että ih­miset
voisivat matkustaa vapaasti
Länsi-Berliiniin Saksan Demo
kraattisesta Tasavallasta, koska
hän etsi näiden matkustajien jou­kosta
henkilöitä vakoilutoimintaan.
Vakoilukeskukset eivät ulotta­neet
tuntosarviaan ainoastaan Sak­san
Demokraattiseen Tasavaltaan.
Myös Puolan kansantasavallan ja
Tshekkoslovakian turvallisuuseli­met
pidättivät tämän tästä vakoi­lijoita,
jotka olivat saapuneet Län­si-
Berliinistä.
Pian kävi selville, että nämä
olivat amerikkalaisen vakoilulaitok­sen
puhelinnumeroita. Näiden kes­kuksien
tehtävänä oli vietellä Sak­san
Demokraatitsen Tasavallan
kansalaisia luokseen, kiristää hei­tä
ja sitten pakottaa heidät pake­nemaan
tasavallasta.
Yllämainitussa oikeusjutussa
esiintyy todistajana Karl-Heinz
Falk, joka oli ollut "kuulustelija­na"
niin sanotulla "pakolaisleiril­lä"
Länsi-Berliinissä Marienfeldes-:
sa. Hän kertoi tehtävistään seuraa­vasti:-
..
Meidän tehtävänämme oli saada
selville,: missä tärkeissä toimissa
pakolaisen sukulaiset tai tuttavat
ovat, missä on heikkoja k o h t i a . ..
Meidän piti olla läheisessä yh­teistyössä
Liittotasavallan tieduste­lulaitokseen
ja Englannin, Ameri­kan
ja Ranskan vakoilulaitoksiin
. K o k o "pakolaisten vastaanot­to"
o l i keksitty keinoksi, jolla nar­rattiin
ihmisiä.
K E I N O T T E L I J O I TA
Pitkän ajan kuluessa Demo­kraattisen
Berliinin\ viranomaiset
koettivat hillitä provokaatioita,
joita järjestettiin länsi-berliiniläi­sestä
tukikohdasta. Mutta näitä
provokaatioita järjestettiin niin laa­jasti,
ettei siUe ollut vertaa.
Joka päivä aukenivat y l i 50 ns.
"vaihtokonttorin" ovet Länsi Ber­liinissä.
Niissä vaihdettiin Länsi-
B e r l i i n in valuuttaa demokraattisen
tasjBVj^lfin markkoihin, j a se tapah­tui
mielivaltaisesti määrätyn kurs­s
i n ! mukaisesti: yhdestä länsimar-kasta
annettiin 4 demokraattisen
tasavallan markkaa. Se o l i keinot­telijain
kurssi. Kuten talousmiehet
ovat todenneet, sillä ei ole mitään
tekemistä näiden valuuttojen to-dellisten
kurssielT kanssa.
On laskettu, että vaihtokogtto-reiden
kanttaa liikkuu vuodessa
650 miljoonaa demokraattisen tasa­vallan
markkaa. Se vahingoitti de­mokraattisen
tasavallan taloutta
ainakin 200 miljoonan Saksan mar­kan
arvosta.
Mihin nämä rahat joutuivat? E n -
sinkin konttorien omistajien kä­siin.
Vuodesta 1955 vuoteen 1960
he ansaitsivat noin 2,2 miljardia
saksan markkaa: Jakaen voittonsa
auliisti Länsi-Berliinni maistraatin
j a erilaisten vakoilukeskusten
kanssa. Toiseksi tulot tästä epäsuh-teisesta
vaihdosta menivät "näky­mättömiin
tarpeisiin Länsi-Ber­liinissä
asuvien tiettyjen loiseli-jäin
hyväksi.. Lopuksi myös eräät
demokraattisen Berliinin asukkaat
sortuivat kiusaukseen, erikoisesti
ne, jotka asuivat demokraattisella
alueella j a käyvät työssä läntisellä.
Sellainen työläinen käytti hyväk­seen
Saksan Demokraattisen Tasa­vallan
kaikkia sosiaalisia e uja, j o i ­ta
lännessä ei ole, mutta- sai työ­palkan
länsimarkoissa, jotka hän
voi vaihtaa kurssin mukaan 1:4.
E i ole ihme, että viime aikoina
Berliinissä syntyi tyytymättömyyt­tä
sen johdosta, että keinottelijat
hankkivat varoja työ ätekevän' kan­san
kustannuksella.
B e r l i i n i n työläiset sanoivat suo­raan:
N i i n kauan kuin on ihmisiä,
jotka tahtovat elää sosialistisessa
valtiossa j a hyötyä kapitalistisella
tavalla, keinottelua ei voida ehkäis­tä.
Kansankamarille lähetettiin sa­toja
kirjeitä j a päätöslauselmia ja
kehoituksia: epänormaalista tilan­teesta
on tehtävä loppu.
U U S I E N TOIMENPITEIDEN
SISÄLTÖ
Varsovan sopimusmaiden halli­tukset
määnt;elivät syntyneen, t i ­lanteen
seuraavasti:
"Saksan Liittotasavallan hallitse­vat
piirit ja NATOn maiden tie­dustelulaitokset
käyttävät nykyisin
Länsi-Berliinin rajoilla syntynyttä
tilannetta liikenteen suhteen jär-kyttääkseen
Saksan Demokraatti­sen
Tasavallan taloutta. Saksa:i
Liittotasavallan hallituselimet ja so­tilaalliset
konsernit taittuvat lah­jomisen
j a kiristyksen avulla Sak
san • Demokraattisen . l'asava'lan
monia horjuvia asukkaita matkus­tamaan
Länsi-Saksaan. Nämä pete­tyt
ihmiset pakoitetaan menemään
sotilaspalvelukseen Bundesvveh-r
i i n , heitä värvätään laajalti e r i
maiden ' vakoiluelimiin ja lähete­tään
takaisin Saksan Demokraatti
seen Tasaval aan vakoilijoina ja va-hingontekijöinä.
Sellaista Saksan
Demokraattista Tasavaltaa ja nvji-ta
sosialistisia maita vastaan täh­dättyä
vahingontekoa varten: on
muodosteltu erikoisrahastokin. Äs­kettäin
Länsi-Saksan kansleri Ade
nauer kehoitti NATOn ha'lituksia
suurentaman tätä rahastoa.
Edistys ja hyviii-voJnti
yhteisenä
paamaarana
Havanna. — Heinäkuussa Gaat«.
malan, Salvadorin, Costa Rican ym.
keski-Amerikan maiden konunu.
nististen ja muiden työväenpuolue!-
den konferenssissa hyväksytty yh­teinen
kommunikea on julkaistu
nyt Havannassa. Kommunikeassa
mm. todetaan, että näissä maissa
vallitseva työttömyys,' sairaudet,
korkea kuolleisuusprosentti, kaik­kien
väestökerrosten yleinen köyh- '5
tyminen ym. on, seiirausta~ kapita.
lismin yleisestä kriisistä, ensisijassa
USA talouspulasta.
Edelleen kommunikeassa tode-tann,
että amerikkalaisen imperia­lismin
poliittisen ja ideologisen pai­nostuksen
voimistuminen on pahas­sa
ristiriidassa näiden maiden kan­sallisten
etujen kanssa.
Kcski-Amerikan maiden yksimie­lisyys
voidaan saavuttaa vasta näi­den
maiden täysin vapauduttua
amerikkalaisen pääoman sorrosta.
Huolimatta taantumuksen raivosta
voimistuu kaikissa näissä maissa kan_
sallinen vapausliike, isänmaallisten
ainesten voima kasvaa ja lujittuu,
.'^c.mmunisiistcn ja muiden . työväen-puolueiden
jäsenmäärä, lisääntyy ja
On luonteenomaista, että Länsi- j jäsenistön tietoisuustaso kohoaa.
Berliinistä harjoitettu myyräntyö Kaupunkien ja maaseudun työtäte-voimistul
viime aikoina juuri sen
jälkeen, kun "Neuvostolii.to,, Sak­san
Demokraattinen Tasavalta ja
muut sosialistiset maat ehdottivat
Saksan kysymyksen jäljestämistä
viipymättä rauhanomaisella taval­la.
Tämä myyräntyö ei aiheuta va­hinkoa
ainoastaan Saksan Demo
kraattiselle Tasavallalle^ vaan kos­kee
sosialistisen leirin muidenkin
maiden etuja. Saksan Liittotasaval­lan
j a sen NATO-liittolaisten taan­tumuksellisten
voimien hyökkäys
pyrkimystenjohdosta Varsovan so­pimusmaiden
valtiot eivät voi olla
ryhtymättä välttämäutömiin toi­menpiteisiin
taatakseen turvalli­suutensa
ja ennen muuta Saksan
Demokraattisen Tasavallan turval-
(Jatkuu 5. sivulla)
Kevien yhteistoiminta taistelussa
'yön, Isiyäli^kansallisen riippumatto-
!Tiuucien ja rauhan puolesta milita-i
i 3 u e n herruutta ja fasismia\vastaan
lujittuu. .Kommunistiset ja muut työ­väenpuolueet
ovat osoittaneet -kan­salle,
että tämä toiminta on seiurausta
.=:0-.ialis(:isten maiden voimistumisesta
ja suurista saavutuksista, ja tämä on
innoittanut myös Kuuban vallanku­mousta.
. " . •
Lopuksi kommunikeassa koroste­taan,
että Keski.Amet-ikan maiden
konimiinistisilia ja muilla työväen­puolueilla
on ainoastaan yksi suuri :
tehtävä — taistelu maittensa edis­tyksen
ja väestön hyvinvoinnin
puolesta.
JA
TÄTÄ
MUISTATTEKO
i juok-ijal-^evoen, joka alkoi lais-i
ki tua? Se hävisi kolme kilpailua
1 peiä jälkeen. Kun jockey valmisti
hevcs a seuraavaan kilpaan, omis-
' taja tiuskaisi- hevoselle happamana:
j — - Jos häviät tänäänkin, myyn s i -
j nut maitokuskille.: .:
i Hevonen teki parhaansa j a voitti.
— Hienoa, sanoi, omistaja. Mikäs
.sille oikein tuli? '
Se pelkäsi, vastasi jockey.
— Mitä sitten?
— Sitä, että se joutuizi nouse­maan
joka aamu ylös j o kello nel-
;äl ä. • -
A L A K E R R A S S A
kuului yöllä kolinaa..
Rouva: r — Ehdot ovat selvät —
Jos sinä voitat murtovarkaan, kut­summe
poliisin, mutta jos häviät,
iiän saa mennä.
Kunnes kansainvälinen tilanne vakaantuu em.ne oikein voi päättää kumman me rakentaisim­me,
pommisuojan vaiko uima-altaan.
V A A R A L L I S T A
Lääkäri: Näytäppäs kieltäsi,
Pekka.
Pekka: ^ Empäs näytä sillä kun
näytin sen kerran opettajalle sain
viivottimesta sormilleni.
PÄIVÄN PAKINA
Hyvin tuottoisaa bisnestä
IHMISKAUPPA
Viime vuosina "avointa veräjää"
läntisen sektorin ja demokraatti­sen
Berliinin välillä alettiin käyt­tää
entistä ovelampiin provokaa-.
tioihin. Toukokuun lopulla tänä
vuonna insinööri Jurgen Jönsch,
joka kävi työssä Potsdamissa, sai
Iki-vihreänä pysyvä Chaplin sa­noo
eräässä filmissään, että "rikos
ei kanhata — pienessä mittakaa­vassa".
,:•• , ,
Hän puhui, kuten tiedetään, i h ­misten
"yksitellen" tappamisesta
ja antoi ymmärtää, että se on huo­noa
businesta verrattuna joukko­mittaiseen
ihmisteurastukseen so­dissa,
missä rikkaudet ^kasaantu­vat
äärettömän nopeasti joidenkin
harvojen yl^ilöiden haltuun...
Mutta rikosmaailmalla on ilmei­sesti
suuria tuloja muustakin bu-sineksesta
kuin sodista koska Wa-shingtonista
elokuun 23 päivänä
lähetetystsä AP:n uutistiedossa
kerrotaan yhdysvaltalaisen veroko-missioneri
Mortimer M. Chaplinin
Sanoneen, että useimmat "ammat­tipelurit
jättävät huomioonotta­matta
maan verolakien velvoituk­set".
Mainittu verovirkailija arvioi
yhdysvaltalaisten rahamiesten pet­tävän
hallitusta vuosittain $25,000.-
000,000 arvosta jättämällä maksa­matta
veroja — j a tästä maanpe­toksesta
jää ammattipelurien osal­le
viidennes, eli noin viisi miljar­dia.--
Työmies, farmari j a tavallinen
pikkueläjä maksaa veroa jokaisesta
tulosentistä kehdosta hautaan saak­ka.
Tavallisella pikkuihmisellä e l
ole mitään mahdollisuuksia sen
paremmin tulojensa salaamiseen
veroviranomaisten pettämiseen­kään.
Mutta ne, joiden jumalana.
omanatuntona ja isänmaanakin on
dollarin merkki, harjoittavat Y h
dysvalloissa kuten täällä Canadas-sakin
maanpetosta joukkomitassa
siten todistaen uudelleen, että " r i ­kos
e l kannata -— pienessä mitta­kaavassa",
kuten Chaplin sanoi
jouduttuaan filmissä kijpälälautaan
muutaman heilansa "tappamises
ta".
Muuten sivumennen-sanoen tun
tuu hieman kummalta kun poliisi­viranomaiset
sanovat rajan etelä­puolella
tuntevansa jokaisen _ lait­toman
"kämpläykseen" osallistu­van
"räketeeraajan" ja voivat
vielä arvioida kuinka moneen
m i l j a r d i in dollariin nousee näiden
alamaailman miesten "busineksen'
vuositulot, mutta kaikesta näistä
tiedoista huolimatta alamaailman
"business" rehoittaa ja kasvaa!
Esimerkiksi YMysvaltain valti­on
rikoskomissionin puheenjohtaja
A. Sarachen sanoi ( A P : n uutistie-don
mukaan) viime viikolla, että
"poliisipäälliköt tuntevat miltei
jokaisen ammatikseen uhkapeliä
harjoittavan henkilön, mutta ani­harvoin
heitä vangitaan. New Yor­k
i n valtion poliisipäälliköt voivat
sormellaan osoittaa miltei jokaista
ammattipeluria".
Ja miksi näin? *
New Torkin osavaltion "räke-teerausU"
tutkivalle komitealte
esitettiin viime tiistaina syytös,
että lalttomasiti uhkapeUä har­joittavat
piirit lalijoyat tuomarei­ta,
syyttäjäviranomaisia ja po­liiseja,
voidakseen jatkaa es-teettömästi
rikollista toimintaan-sa-
v
"Te j a minä tunnemme tämän
ongelman" sanoi senaattori H e n ­ry
M . Jackson (D. Wash.) " , . .
He ostavat tuomareita — he os­tavat
syyttäjiä:^—he ostavat she­riffin
ja paikallispoliisin
neiden valmistaminen tapahtuu • a-voimesti
ja laillisesti . . . Itse.'käm-pläys',
mikä on kauan sitten tehty
laittomaksi kaikissa muissa osaval­tioissa
'paitsi Nevadassa, jatkuu jä
kukoistaa miljooniin dollareihin
nousevan busineksenä . . . "
Ja sitten: "Kaksi pikkuliikemies-tä
kertoi (rikos-) komissiolle, m i ­ten
he hankkivat mukavasti elä-
."— mänsä myymällä mitään lakia r i k -
empaa poliisin pääsemättä siitä sei
v i l l e " sanoi New Y o r k i n rikosko^
missioneri Myles J . Lane.
* * *
komatta sekä rehellistä että petol-
Monikaan uhkapeluri ei . v o i s i . i-gj.^ p^jj^vjii^^itä. He välittävät
jatkaa toimintaansa 48 tuntia kaii- asiakkailleen jopa 40,000 kappalet­ta
tavai-aluettelokirjojaan • (cata-iogiies)
postin kautta ja täyttävät
tilauksia samalla tavalla."
(Käyttävät siis valtion varoilla
Menneet ovat myös ne ajat, j o i - ^^-^^^-^^^.^ postilaitosta merkattujen
loin "kolmen kortin heittäjät" j a ; pe-jkorltiensa ja muiden petostar-muut
veijarit merkkasivat itse Coitukseen valmistettujen laittei-korttipakkansa
jne. Nykyisenä a-tomivoiman
j a avaruuslentojen a i ­kakautena
on kehitelty erikoinen
teollisuushaara, mikä valmistela
merkattuja kortteja, "ladattuja"
noppanappuloita ja muita "työka­l
u j a " rikosmaailman käytettäväk­si.
•••:•••.'.••.•. '.^ •
Sanomalehtimies Joseph A. Lof-'
tus tiedoitti Washingtonista viime
maanantaina mm. seuraavaa:
V'Merkattujen pelikorttien, 'la­dattujen'
noppanappulain ja mui­den
petollisten pelivälineiden val­mistamiseksi
on kehittynyt mo­niin
miljooniin dollareihin nouse­va
liikehaara, sanottiin tänään e-räälle
senaatin komitealle.
• "Nykyaikaisten "kämplärien"
käytössä on esim. -erikoisesti. vä­ritetyt
silmämunaan kiinnipainet-tavat
lasit, joiden avulla voidaan
lukea korttien takana olevat mei--
kit. On myös elektroonisia laittei­ta,
joiiien avulla voidaan antaa
kumppanille merkkejä lievien säh­köiskujen
muodossa. Näiden väli-densa
myymiseen, levittämisen ja
jakamisen hyväksi?)
"II. E. ^Mason and Co:n presi­dentti
P a i i l P . Karnov puhui 50— v
50 kumppaninsa Hardy Grayn ja
myös omasta puolestaan. • . .
, "Heidän yleistulonsa vuonna vii­me
vuonna olivat $389,000 j a mak­settiin
(kummallekin) $35,000 vuo-sipnlkan,
yhtiön voitoksi jäi $16,-
000. •
"Osa heidän valittamastaan tuot­teista
olivat 'rehellisiä' . .
Tällaisia ovat kapitalistisen
maailman yleiset rappioitusilmiöt
— eivä.kä ne rajoitu vain Yhdys­valtoihin,
missä tämä rappeutumis-prosessi
on kieltämättä myrskyisän .
nqpea. • •
Vissistä syystä on siis aihetta tS* - i
nä Työnpäivänä palauttaa mMeeA • %
myös paljon puhuvat Chaplln&^^8iit<^;.'^^
nat: "rikos ei kannata •---'pi^nra^^H<l:<i
mittakaavassa" — Kän8»kÖBBr|^?i^|^t1^;