Vapaus, January 11, 1966

              Sivu- 2 Tiistaina, tammik. 11 p. -r-Tuesday, Jan. llj 1966
VAPAUS
t LIBERTY)
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6. 1917
E D I T P R . W . E K L U N D MANAGER; E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 .
Published thrice weeliiy: Tiiesdays, Thursdayi aiid Saturday* by Vapaus
Publishing CJo. Limited, 100^102 Elm St. Weöt,Sudbury, Ontario, Canada.>
Mailing Address: Box 69
Advertislng tates upon application, translatlon Iree of charge..
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and för payment iBf postage In cash. ',_ :
o » - H . CANADIAN LANGUAGE • PRESS
TILAUSHINNAT:
Oanattaasa: 1 vk: (9.00, 6 Klc. (4.75 USA:ssa 1 vk. (10.00, 6 kk. (5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: i vk. 10.Sd, 6 kk." 6.7fi
nil^^i' nirirn-t -tr-r- ir 'i. ..r m . .. ^ " • ' • • • • r—
^ Pidättyväkyyttä - keneUe?
Puhuessaan äskettäin Torontossa Canadian Clubin tilai­suudessa
uusi raha-asiain ministerimme Mitehell Sharpnesitti
IflfläätiöVaäfan torjumisen nimissä vetoomuksen, että meidän,
käfkkiöri tuli |)itää jarruja päällä niin, ettei tajjahdu mitään
|)äiidcoj^n ja hintojen nousuja.
Mutta tuskin oli vieiä muste kuivunut niistä uutistie-doista,
missä kerrottiin tästä "pidättymisvetoomidtsesta", kun
Nöltaiidä jäHiidsön Bay yhtiöt S€fkä Inco tiedottivat, että ku-
|)äriii hintaa ön korotettu lähes neljällä sentillä paunaa kohti^
ollen hinnankorotus yli 9-prosenttinen, eli 40% sentistä 45:een
senttiin. Tämän hinnan korotuksen perusteluksi ei suinkaan
esitetty sitä, että taloudellinen "pakko" tai "tarve'' vaatii
öitä. PäitlVagtoih meille selitettiin hinnankorotuksfen syyksi
"kansainväliset markkinat" ~ toisin sanoeit, kun on mah^
dollisuus hintojen korottamiseen, niitä korotetaan roimalla,
kädfeUä ja sillä siisti. Seurauksena tästä kuparin hinnan ko­rottamisesta
on finanssiuutisten mukaan se,'että esimerkiksi
Hudsoii. Bayn osakkeiden hinnat kohosivat 3 pisteellä ja In-con
osakkeet 2 pisteellä. Toisin sanoen, osakkeiden omistajat
saivat tästä hintojen korotuksesta suuren tulolisän, mikä on,
kaiketi niiden versio siitä hinta- ja palkkatason nousurt jar­ruttamisesta,
mistä mr. Sharp puhui Torontossa! ,
Merkillepantavaa tässä on se, että raha-asiain ministeri
Sharp ei ole esittänyt protestin piipahdustakaan tästä kupa­rin
hinnan korottamisesta. Mutta, olisivatpa esimerkiksi In-con
työläiset olleet tässä tapauksessa Incon tilalla ja sano­neet
heti mr. Sharpin puheen jälkeen, että palkkoja korote­taan
tästä päivästä lukien lähes kymmenellä prosentilla, jos
mielitään saada kuparia ja nikkeliä kaivetuksi maan uume­nista,
niin olisivatko Ottawan viranomaiset olleet näin ää­nettöminä?
Me vain kysymme.
Onkö^asia sittenkin niin, että tällaisia "pidättymisvetoo-muksia"
esitetään ainoastaan työtätekevien noudatettavaksi,
eikä lainkan suuryhtiöille?
Tässä herää automaattisesti kysymys, että milloin on
hallituksen toimesta viimeksi yritetty estää hintojen nousu?
önfco hallitus milloinkaan pannut jarruja voitto-osinkojen
noUsun estämiseksi? Eikö ole totta, että suuryhtiöiden voitot
ovat kohonneet vuosi vuoden perään samalla kun työtäteke-yien
palkkataso esimerkiksi täällä Sudburyssa on jäänyt sy­vään
kuoppaan. Kuvaavinta tässä on nimenomaan se tosiasia,.
että Incon voitot ovat lisääntyneet joka vuosi, mutta Incon
työläisten palkkataso, verrattuna, muiden kaupunkien työläi­siin,
on näistä suurista voittojen lisääntymisistä huolimatta
jäänyt syvälle aallonpohjaan.
Tärkeintä tässä yhteydessä on kuitenkin tämä: Onko:
meidän ymmärrettävä hallituksen vaitiolo niin, että kaikista
"pidättymisvetoomuksista" huolimatta suuryhtiöillä on va­paat
kädet hintojensa kohottamiseksi — mutta aina kun tulee
puhe palkkojen korottamisesta, vedetään esiin kamala in^
flatiovaara ja sanotaan, että "pidättyväisyyttä" tarvitaan?
Nämä seikat on hyvä pitää mielessä silloin, jos liittohal­litus
esittää, kuten.ennakkomerkeistä voidaan päätellä,, par-lameritin
hyväksyttäväksi tällaisen "pidättyväisyysohjelman"
hintojen ja palkkojen tiimoilta.
Douglas itsenäisyydestä
Puhuessaan äskettäin pidetyssä
puolueensa m a a k u n nallisessa
(gdtaätajakökbUKsessd Bä^kattke-wantssa,
Uuden demokraattisen
puolueen (NDPn) kansallinen Job
SYNTYAAÄ-
PÄIVIA ^
teric Sytölä, R. R, 1, Whitefish.
Otit. täyttää tänään tammikuun 11
pnä 10 vuotta.
Aiitöik tbAtii St. Cathariiies, Ont.
täyttää sahfiuhtäiila, taitifnlkuun 16
pttik 14 Vuöttä. ~
Heikki Kulmala, SdUlt Ste. Marie,
Oilt. iäyttkS ttiääilaittaina. tafnmi-kuuh
17 Iina 74 Vuotta. «
Nick OhiAdstfeta, WliitefiBh (Plk-kti-
Peiiage) täyttää maanantaina,
tärtlmiktiUri 17 i>rtä 75 Vuotta.
Yhdyiiimi' sukulaisten ja tutta-vaih
oritientbivotuksiin.
Maailman tumilta
fcrtlliii»«*iiwia«*lik^waAi
HAiKÄLÄ SURMASt
NUORAN TVtöN
Auckland; Uusi Seelanti. — Hai­kala
surmasi täkäläisellä uimaran­nalla
erään 14-vuotiaan tytön hänen
18-vuotiaan poikaystävänsä pelas-tusyrityksistä
huolimatta.
Paikalla, missä haikala hyökkäsi
Rae Marton Keightleyn kimppuun,
oli noin 6 jalkaa vettä. Haikala puri
tytön vasemman jalan poikki.
tajä T. t; Douglas sanoi mm.
seuraavaa:
Monet ihmiset on saatu uskomaan
tai'Ua, eitä j6s mfe pääsemme talou­delliseen
ja loMta poliittiseen yh­teyteen
Yhdysvaltain kanssa, silloin
me tulemme amerikkalaisten tavoin
varakkaiksi. He katsovat New Yor­kiin,
Chicagoon ja Los Angelesiin.
He unhoittavat katsoa Yhdysvaltain
muihin osiin.
Katsokaa esimerkiksi, mitä on ta­pahtunut
eteläpuolellamme olevalle
Montanan osavaltiolle, minkä väki­luku
on vähentynyt puolella toisen
maailmansodan jälkeisenä kautena.
Katsokaa Dakotaa ja Carolinaa. Joh­tuen
siitä kun Yhdysvaltain talous
on valtaosalta suunnittelematonta
taloutta, amerikkalaiset ovat kehit­täneet
suuria teollisuuskeskuksia
mitkä imevät keskuksiinsa resursse­ja
ja miesvoimaa. Nämä teollisuus­keskukset
kasvavat hämmästyttävän
nopeasti, mutta sen johdosta^teita-eli
kehäalueet Yhdysvalloissa tyh­jentyvät
resursseista ja • miesvoi­masta.
Minä kysyn teiltä: mitä tapahtuisi
Canadalle sellaisissa olosuhteissa?
Katsotteko esimerkiksi, että auto­teollisuus
pysyisi Canadassa, vai tu­lisivatko
ht yksinkertaisesti sulke­maan
amerikkalaiset auto-alayhtiöt
Canadassa ja laajentamaan tuotan­toaan
Yhdysvalloissa?
Yksinkertainen tosiasia on, että
Canadasta tulisi Amerikan talous­elämän
yksi reuna-alue. Siitä (Ca­nadasta)
tulisi alue. mikä varaisi
Yhdysvalloille sitä mitä amerikka­laiset
kipeästi tarvitsevat — raaka-ainetta
— kaasua, öljyä, mineraale:
ja, pyöreätä puuta, paperipuita, vet--
tä ja kaikenlaisia polttoaineita.
Meistä tulisi puiden hakkaajia ja
Leacockia tarvittaisiin
Nykyajan vissinlaisille "moraalin" vartijoille on onnen
potku se että tunnettu canadalainen kirjailija Stephen Lea-cock
ei ole enää elossa ja vaikuttamassa.
Kuten tiedetään tämä canadalainen taloustieteilijä ja kir­jailija
oli verraton pilkkahammas, joka osasi ja halusi irvis-tellä
erikoisesti tekopyhää farisealaisuutta. Sivumennen sa­noen,
ei olisi lainkaan pahitteeksi hankkia täkäläisiin kirjas-toihimmej
missä niitä ei vielä ole, "vanhassa maassa" tehdyt
suomennokset "Pukinsorkka" ja "Naurua naamion takaa"
öekä Vapauden suomentama "Aurinkoisia piirteitä pienestä
kauppalasta". Juuri viimeksimainitussa kirjassaan Leacock
iiäkor muistaakseni sillä kun Mariposan pankin johtokunnan
jäsenet eväsivät yhdeltä työläiseltään palkankorotuksen sillä
perusteella kun mies oli hieman viinaan menevä, minkä pa­heen
pahenemismahdollisuutta eivät pankin hyvämaineiset
johtajat voineet mitenkään ottaa kannettavakseen!
Mutta minkälaisen hevosnaurun aiheen Leacock saisi­kaan
siitä kun South CrosbyTownshipin kunnanisät ovat
kaikessa viisaudessaan päättäneet, että kunnan köyhyyden-avustusta
nauttivat tekevät suuren rikoksen lakia ja oikeut­ta
kohtan jos he sattuvat maistamaan miestä väkevämpää.
Joulukuun kokouksessan ko. kunnan hallinto päätti pyytää
oluen jakeluliikettäVvaKjuomakauppaa ja Elginin kahta ho­tellia
kieltäytymään päihdyttävien juomien myynnistä niille,
jötkä saavat kunnallista köyhydenapua. Asiallisesti puhuen
kysymys on vain yhdestä henkilöstä, sillä viisi muuta, jotka
ovat avustuksen varassa, ovat vesiraittiita henkilöitä.
Ontarion väkijuomieri kontrollilautakunta on kuitenkin
ilmoittanut, että millään kunnanhallinolla ei ole valtuuksia
M E T S A K A M P A T OVAT
P A L J O N M U U T T U N E ET
Tervehdin Vapauden lukijoita
täältä paperipuukämpältä ja toivo­tan
hyvää onnea ja menestystä kai­kille
työtätekeville.
Onhan jo vuo&ia vierähtänyt siitä,
jolloin minä olin viimeksi kämpällä.
Nyt olen kuitenkin työskennellyt
täällä muutamia kuukausia ja myön
tää täytyy, että työtaktiikka on
muuttunut vallan toiseksi siitä, mitä
se oli vielä esim. 10 vuotta sitten.
Asunto-olotkin ovat nykyään tyy­dyttävät,
voidaanpa niitä sanoa ko­dikkaiksi
entiseen kämppäelämään
verrattuna. Ravinnon ja puhtauden
kohdalta voidaan sanoa samaa.
Katkaisu on urakkatyötä kuten
ennenkin: Kaataja saarsiis' itse mää­rätä
työtahdin; Eroa on vain sikäli
että kaatopalstat ovat nykyään puol­ta
levempiä. Pinon saa t';hdä mihin
parhaaksi näkee eikä pinoilla ole
määrättyjä kokoja. Mutta ns. tie­maksu
on poistettu.
. Metsät ovat tällä seudulla urak-kakatkaisun
kannalta katsoen todel­la
huonot. Toisaalta metsätyö ko­neellistuu
jatkuvasti. On käytännös­sä
erilaisia koneita, toisia vasta ko­keilumielessä.
Mutta koneellistumi­sesta
huolimatta siinä hommassa
tarvitaan kuitenkin vieläkin "jät­kää".
linnan metsämiestä eivät ko­neet
pyöri.
Toisinaan tulee ajatelleeksi, että
tallaako "jätkä" paikoillaan henki­sesti.
Tällä alueella on joitakin "po­rukoita"
päiväpalkalla kaatamassa
puita, jotka vedetään koneilla -"mct-sänmittaisina"
lastauspaikalle, mis­sä
ne katkotaan koneilla 8 jalan
mittaisiksi pölkyiksi. Näitä porukoi­ta
sanotaan "Tree Farmer Gängeik-si".
Tämä asia tulisi minun fnicles-täni
ottaa esillo stiuraavissa työehto­sopimusneuvotteluissa.
Nämä poru­kat
ovat nimellisesti päiväpalkalla,
mutta ns. "boonus-järjestelmä" ajaa
"jätkän" ajattelemattomaan kilpa-työhön
ja työläisten välihän kilpai­lu
koituu pääasiassa työnantajan
hyväksi. Kaiken lisäksi tällaisten
porukkain muodostamisessa pyri­tään
melko viisaasti käyttämään
työnantajain hyväksi ''hajoita ja
hallitse" ohjelmaa. — Ora, Port
Arthur, Ont.
millä- ihmisillä, mukaanlukien
t ne, jotka vastoin omaa tahto­aan
ovat joutuneet työttömiksi
ja kunnallisen köyhydenavus-tuksen
varaan.
Kysymys ei ole siis ainoas­taan
siitä, että South Crösby
.Townshipin kunnallishallinto
on päätöksellään "ylittänyt val­tuuksiaan",
vaan ennenkaikkea
päättää sen myyntiasioista. Myös paikallinen oluenjakelu- siitä tekopyhyden varjoon kät-kauppa
on ilmoittanut, että sillä on oikeus myydä tuöttei- Mystä ilkeämielisyydestä_ ja
taan kaikille asiakkaille, huolimatta siitä ovatko he avus­tuksen
varassa tai ei.
Hyvä näinkin.
Me emme liioin, puolla kenenkään juontia. Päinvastoin
liskomme, että parhaiten elää itseään kohtaan hän, joka py­sy
ttelee tykkänään erossa -'lasitöistä".
Mutta maailman ollessa sellaista kuin se on, me lukeu­dumme
niihin canadalaispiireihin jotka katsovat, että jos
• miljonääreillä ja muiUa on oikeus nautiskella miestä väke­vämpää,
.niin samanlainen oikeus täytyy olla myös köyhem-epäinhimillisyydestä,
minkä
avulla yritetään muutenkin
huonoon asemaan joutuneiden
köyhien ihmisten asema saada
vieläkin sietämättömämmäksi.
:Siihen farisealaisilkeilyyn kuu­luu
viinasten myyntikiellon li­säksi
alentavat "köyhyydento-distukset",
"työsuorit jsvaati-mus"'
avustuksen saannin eh-toria
jne. Mitä pikemmin niistä
päästään eroon, sitä parempi
se on. ' Tv
TIETOJEN KERÄYS
Yhdy.svaltain ja Caandan suoma­laisten
keskuudessa toimeenpantu
tietojonkeräys on päättynyt. Alle­kirjoittanut
komitea pyytää, että
kaikki ne, joilla kaavakkeita vielä
on, palauttavat ne hyväntahtoisesti
ja viivyttelemättä komitealle tai
sille henkilölle tai elimelle, josta
ne on saattu. .
Vielä viime', hetkelläkin saattaa
monellakin tietenkin olla mahdolli
suus saada tyhjinä olevia kaavak­keita
täytetyiksi ennen niiden pa­lauttamista.
Mutta ne pyydetään kii­reellisesti
palauttamaan.
Tietojenkeräyk.sen ja .sen ohella
suoritetun Hanj^on muistomerkin
rahankeräyksen tulokset tullaan
Iop_unis_e5ti selvittämään vasta Hei-sinj^
issä, kunhan kaikki tiedot ja
rahalähetykset ovat ennättäneet sin­ne
eri teitä pitkin. Niistä kuullaan
Suomi-Seuran taholta aikanaan. En­nakkotietona
voidaan jo mainita,
että tietoja on saatu tämän komi­tean
suorittaman kirjeenvaihdon
puitteissa noin 2,5.000 henkilöstä ja
Hangon muistomerkkiä varten on
kerääntynyt komitean kautta $3,000
Numerot saattavat siis vielä ehkä
hiukan muuttua.
Vaikka tietojenkeräys ei johtanut
niin laajoihin tuloksiin kuin oli toir
vottu, sen merkitystä ei silti tule
väheksyä. On saatu kokoon aine-histo,
joka varmaan antaa erään­laisen
keskimääräisen kuvan Suo­mesta
Yhdysvaltoihin muuttaneiden
siirtolaisten ja heidän jälkeläisten­sä
vaiheista tällä mantereella. Täy­tetyistä
kaavakkeista voivat tutkijat
vuorollaan lukea paljon tietoja,,
jotka auttavat heitä tekemään joh-veden
kantajia. Meistä tulisi räökä'
aineiden varaajia syötettäessä kyl-lääntymätöntä
teollisuuskoneistoa.
Minä haluan muistuttaa teille, et­tä
jos otatte käsiteltäväksi yhdeil
ainoa malmin, kuten esimerkiksi
rautamalmin, niin jokaista kahta
työtuntia kohti, mikä saadaan mal­min
kaivamisesta maan uumenista,
joku muu saa 20 työtuntia siitä kun
tämä malmi valmi.stetaan raudaksi,
200 työtuntia kun se valmistetaan
teräkseksi ja 2,000 työtuntia Siitä
kun se tehdään teräsvalmisteeksi,
t e ette voi kehittää (maan) talout­ta
sillä että saadaan 2 työtuntia
malmin kaivamisesta maan uume­nista.
Te voitte kehittää suurta ta-;
loutta kehittämällä tätä malmia jo­ko
puolivalmisteeksi. tai valmiiksi
tavaraksi. Ei—olisi mitään takeita
siitä, että taloudellisen yhteepliitty-misen
perusteella tapahtuisi paljoar
kaan raaka-aineiden kehittämistä
Canadassa.
" W e i l , saattaa joku sanoa, "minä
olen vehnäfarmari, eikä minua lii-<
kuta paljoakaan se, kehittävätkö he
rautamalmin koneiksi Canadassa,
tai suoritetaanko se työ Yhdyssval-loissa.
Minua kiinnostaa vehnän
myynti ja Amerikka olisi suuri paik­ka
vehnän myyntiä varten." Minua
arveluttaa että olisiko se.
Jos me olisimme osa Yhdysval­loista,
te ette voisi Yhdysvaltain
ohjelman mukaisesti myydä vehnää
Kiinalle, ja te ette varmaankaan voi-,
si myydä pitkäaikaisen luoton poh­jalla
vehnää Venäjälle. Ette liioin
saisi tehdä minkäänlaisia kauppoja
Kuuban kanssa — ei siksi että se
olisi suuri kysymys, vaan siksi, että
sitä ohjelmaa voidaan toteuttaa mui-,
hinkin maihin.
Tosiasia.ssa minä kuvittelen, että
amerikkalaiset eivät tykkäisi mis­tään
sen enempää kuin siitä, että
Canada saataisiin poistetuksi maail­man
vehnämarkkinain kilpailijan
paikalta.
Älköön siis-'kukaan pettäkö itse­ään
tarulla, että taloudellinen yh­teenliittyminen
Yhdysvaltain kans­sa
tekisi meistä äkkiä varakkaita
ihmi.siä, kuten ovat ne, jotka asuvat
Beverley Hills-alueella. Meidän ase­maksemme
tulisi todennäköisemmin
i^ohjois-Carolinan "hillbillien" (vuo-ristoerakkoien)
a.sema.
Tämän vuoksi minä haluan sanoa,
ja minä uskon että .se voidaan näyt­tää
totoon, että suurin talouskehitys,
parhaat työnsaantimahdollisuudet,
suurimmat mahdollisuudet elinta­son
korottamiseksi saadaan kehittä­mällä
Canadan taloutta, sen sijaan
että annettaisiin ekonomiamme tul­la
vedetyksi osaksi Amerikan ekono-niiasla.
Mitä miHit mioi^ät
AtYOTAtUNNON AHIE JA KOHDfi
. . LähtBkohtaria neuvottelujeii'aikaaAsaamiseksi:li€n(te'V^
tain presidätltillä ja HallitUksdUa oUUt sudfastädn tyMpmm Jd kaikki
tosiasiat hylkäävä arvostelu Yhdysvaltain Vietnamin politiikasta, jota
oh harjoitettu viime viikkojen kuluessa jopa missäkin maisää, joiden
luulisi paremmin ymmärtävän mistä seikoista Yhdysvaftäin-fiekaantumi-nen
Vietnamin sotaan johtuu.,
fesittäössään nyt neuvotteluja Vietnamin selkkauksen lopettamiseksi,
Yhdysvaltain hallitus on kaikesta päättäen ottanut sen kannan, että jos
kerran sen läntiset ystävät haluavat Kiinan, Vietnamin ym. maiden kom­munisteille
ns. ideologisen voiton Vietnamin selkkauksessa, niin syyttä^
köön nämä siitä itseään . . . : ; ;
liisäksl myöskin maailman toisten kansojen myötätunto kiefltämätta
tulee käähtymään tähänastista paljon suosiollisemmaksi Yhdysvalloille. >
' —-Vapaa-Sanan toimituskirjoituksesta, taramik. 8 pnä.
"JOS PRESIDENTTI OLISI TOSISSAAN"
New ^ k . Herald tribunen tarkkailija Jcseph Alsop arVöstelee:
Johnsonin päättymässä olevaa faUhariOffenSiivia sartoen sen SaäneeA US'
An kannattajat kohottamaan neuvottomina kulmiaan. Alsop pitää esiin­tymistä
erinomaisena vaudevillenä (keVyenFUolelÄena hUvInäS^telifiänä),
"mutta aiplomatiaa se ei ole". Arthur GoldbergiH lahottamisesta fJaaviri
luo Alsop sanoo, että se oli "meluisa ja räikeän hedelmätön" toimenpide.
m pirtisiäÖMttl töSissaähpyöiHNeuvotteluihin,häh luopuisi nykyiSlälä
fäHfaareista ja kävisi ongelmaan käsiksi rauhälHsfesll ja ammattithieHetl
taVöih. Presidentin tarkoituksena on tui^vata kannatus kongressissa johdit
nämä fahfäafit mehevät täydestä kuin Väärä raha, Alsop sähoö.:
— Uutistieto, tammik. 8 pHB.
liiiioniniiiiiiiniilijiiiniiinnnniniiitiinlfiitffliiitiht^^
LUBKi JÄ gRHARD
TUKKANUOTTASILLA
Vietnamiin
palkl(asotureita?
Johannesburg. — Yli seitsemän­kymmentä
Kongo.ssa palvellutta ete-läafnkkalai.
sta palkkasoturia on vär­väytynyt
taistelemaan yhdessä ame­rikkalaisten
joukkojen kan.ssa Viet­namissa,
kirjoitti johannesburgilai­nen
Sunday Times-lehti viime vii­kolla.
Lehden kertoman mukaan en­simmäiset
palkkasoturit ovat jo läh­teneet
koht* Eurooppaa.
US.'\n Johannesburgin suurlähe­tystön
edustaja on kiistänyt tietojen
todenperlfisyyden;
topäätöksiä moneenkin eri suun­taan.'.
Työs on siis nyt lopussa. Palaut­takaa
kaikki kaavakkeet, tyhjät ja
täytetyt, ja tehkää se viivyttelemät­tä,-
kaikkialta.
Kunnioittavasti:
Tictojenkeräyskomitea
Onni Hyvönen—^ puheenjohtaja.
Marttinen Heinonen — rahastonh.
Imatra, 740 40 Street Brooklyn.
N.Y. 11232
Berillnlr—- Länsi-Saksan johta­va
n hallitufpuolueen CDU/GSU: n
sisällä kytevä kriisi puhkesi tiistai­na
julkiseksi yälienselvittelyksi
presidentti LUbken ja liittokansleri
Erhardin välillä. Kristillisdemo­kraattien
adenauerilaiseen siipeen
kuuluva Liibke oli eräälle sveitsiläi­selle
lehdelle antamassaan haastat­telussa
puoltanut ns. suuren kokoo­mushallituksen
muodostamista.
Uuden vuoden vastaanotolla tiis­taina
vastasi Erhard LUbkelle sa­noen
mm.: "En voi sallia sitä, että
julkisuudessa syntyy vaikutelma,
ikään kuin olemassaoleva kokoomus
olisi jo hajalla ja että olisi toivot­tavaa
purkaa se." Lubke puolus­tautui
sanomalla, ettei keskustelu
kyseessä olevan lehden edustajan
kanssa ollut tarkoitettu julkaistar
vaksi. Samalla häh kuiiehkiti fjysyi
kannassaan, ettei nykylheri rtS. jJie-rii
kokoomus kykene Viemään liitto­päivillä
läpi suunniteltua Lähsi-
Saksan iinanssiuudistusta eikä pe­rustuslain
muutoksia poikkeuätilar*
idkifeft yhteydessä. LUbke kehotti
Erhard ia tekemään perusteellisia'
muutoksia finanssi- ja talouspolitii­kassa
ja ryhtymään "koviin toimen­piteisiin
'.
Suunnitellun suuren kokoomuk­sen
vahvin kartsleriehdokas on liit-.
{opäivien puhemies Eugen Gersteh-maier,
Raine Barzel, CDtJ:n paria*
menttiryhmän puheenjohtaja, on
sen sijaan nykyisen hallituspohjan'
kannalla.
Tämänpäiväinen Die Welt sanoo'
sariahväihdon osoittavail Bonnin
ristiriitojen syvyyttä.
UUSIA KAUPUNKEJA SYNTYI
N-LIITOSSA VIIME VUONNA 38
Moskova. — Maailman eri puo^
lilla painetut kartat vanhentuvat
hyvin nopeasti. Ne eivät tiedä esi­merkiksi
sitä, että Neuvostoliitossa
on päättyneen vuoden aikana synty­nyt
kokonaista 38 uutta kaupunkia.
Niiden .syntyminen on osoitus maan
sia voittaen ovat rakentajat saaneet
vuoden vaihteeseen mennessä val­miiksi
ensimmäisen 400 km:n pitui-.
sen kaasu- ja öljyjohdon. Jmnenin
rikkaudet on viime syksynä ensi;
kerran otettu teollisuuden palveluk­seen.
Jumenin alueen valloituksen
tuotantovoimip nopeasta kehityk- yhteydessä on syntynyt kaksi uutta
sestä viime vuoden aikana. Uudet kaupunkia, Urai ja Surgut.
kaupungit ovat pääasiassa muodos­tuneet
suurten teollisuuskombinaat­tien,
terästehtaiden, kemiankombi^
naattien ja voimalaitosten yhtey­teen.
Pohjoisin. uusista kaupungeista
sijaitsee Muurmanskin alueella Kuo
lan niemimaalla. Sen nimi on Kov-dor
ja se on syntynyt uuden rauta-malmikaivoksen
ja rikastuslaitok-sen
ympärille.
Eteläisin uusista kaupungeista on
Sovetabad Tadzikislanissa hedel­mällisen
Ferganan laaksossa. Siellä
on vallattu hiekka-arosta kastelu­järjestelmän
avulla uusi suuri alue
puuvillan ja viinirypäleen viljelylle.
Kastelujärjestelmän rakentajat ja
puuvillan ja viinirypäleiden jalos­tajat
asuvat uudessa kaupungissa.
JUMENIN VALLOITUS
. Länsi-Siperiassa sijaitsevan Jume­nin
alueen öljy- ja kaasuvarojen val­loitus
kuuluu Neuvostoliiton suu­rimpiin
taloudellisiin saavutuksiin
viime vuodelta. Roudan ja soiden
alueilla sijaitsevien rikkauksien val­loittamista
pidettiin milteipä mah­dottomuutena,
mutta suuria vaikeuk
Moskovan alueelle on ilmestynyt
uusi kemian kaupunki Vidnoje ja
Donin alueelle neljän uuden kau-,
pungin ryhmä, pääasiassa kemian
teollisuuden tuotantolaitosten ym-.
parille.. Kirovin alueelle on muo^ •
doslunut uusi suuri kaupunki ni-"
meltään Kirs. Se on syntynyt kaa­pelitehtaan
rakentamisen yhteydes-.
sä. Aurinkoiseen Moldaviaan on
muodostunut Kaushanin kaupunki
useiden hedelmäsäilyketehtalden .
rakentamisen ansiosta.
TBILISIN METRO
Vuoden vaihteeseen mennessä
ovat monet Neuvostoliiton vanhoista '
kaupungeista saaneet valmiiksi suu'^
ria uudenvuoden lahjoja asukkail­leen.
Huomattavin niistä on Gruu­sian
pääkaupungin Tbilisin maan- '
alainen rautatie joka otetaan käyt­töön
vuoden vaihteessa. Moskova
saa uuden metrolinjan. Lisäksi'
Moskovassa valmistuu kaupungin
keskustassa sijaitseva lentoasema^'
josta tapahtuu matkustajien kulje­tus
kaikille lentokentille. Se avasi
ovensa matkustajille täsmälleen
vuoden vaihtuessa.
PÄIVÄN PAKINA
"MULLIKIN NUOLEE MUKAISIAAN"
Ei ole suinkaan poatimiehenvifoi
kun hänen täytyy kantaa ja levit­tää
sellaisia ncw«papereita, mi.ssa
selostetaan tavallista jokapäiväistä­kin
asiaa samaan tapaan kuin sen
vanhan "vihtahousun" eli sjelun-vlholli.
nen sanotaan selittävän isoa
eli pyhää kirjaa.
Emme siis lue liostimiehen .syn­niksi
.sitä vaikka "hän toikin meille
"Itsehälfien liikemiehen" nimeä
kantavan englnnnlnklells-sn lehden,
minkä yhdennellätoliita sivulla ko­meili
kolmen palEtnn levyinen ot­sikko:
"Suurliike antaa apua" ja
son alla kaiken vakuudek-sl vielä
näinkin: "Tä.ssä on uusi ^apau.s,
missä suurliike auttaa pikkuliiket­tä".
-
Tiedämme .sanomattakin, miten
suurpääoma on "pikkuliikkeitä aut­tanut"
varsinkin täällä Canadaäsa
Ja Yhdy.svali.oli-sa. Suuret ketjukau-pat
ovat armotta talinnn-eet pikku­liikkeet
jalkoihinsa siinä määrin,
että vanhan hyvän ajan idylllfieen
katukuvan kuuluva ja paljon runol-luacsakscen
saanut "pleril nurkka-kauppa"
on tullut miltei yhtä har­vinaiseksi
kuin ovat puhvelihärät
Canadan anvlkkomaaikunni.%a.
Joltakin "onnellisempia" plkiku-llikkeltä
on vielä jaloillaan, mutta
kuolovai.'uus yksitylsperheitten
oniistamren pikkuliikkeiden keskuu­dessa
on vieläkin pelottavan suuri.
Mikäli pikkulUkemiehet rukouksen
voimaan luottavat, heidän standar-dirukouksenaan
on varmaan se, et­tä
luoja suojelisi heitä ennenkaik.
kea .sellaisilta "ystäviltä" kuin sum--
[läaomalta. — - .
: Emme tietenkään sano, että mai­nitun
aviisin Jorina oUsl pötyä alus­ta
loppuun asti. Kyl'.ä'^llnä tarinas­sa
on tottakin ainakin slt^ksj.
Oikeastaan voidaan sanoa, ett*-^
siinä on totta tohich puoli, nlmit-'
täin kerrottu o.sa, mutta Jutun tar-koituk.
sena on. kuitenkin harhaut­taa
lukija täydellisesti. Jättämällä
kertomatta Jutun toinen puoli.
Yleiscr.ti tunnettu tosiasia on, et­tä
"mullikin nuolee mukaistaan". Ja
vaikka esimerklk.sl susi on raateleva
peto, niiU: sekin huolehtii "omis­taan".
Mainitun lehden jorlnasea kerrot­tiin
miten eräs suurliike oli "aut­tanut".
ltirjanpidoIli£e.stl ja muilla­kin
ncuv6ill'a "sellaisia pikkuliikkei­tä
Jclka toimivat sen tuotteiden vä­hittäismyyjinä".
-
Tällaisin tapauksin löytyy tieten­kin
paljon. Kaikki suui7htlöt eivät
halua antautua vähittäiskaupan
alalle. Eräissä tapauksissa on suur­pääomalle
edullisempaa käyttää hy­väksi
pikkullikemiesten avustusta
kuin perustaa jakelulaitoksia.
Ja jos Joku suurliike tällaisessa
tapauksessa avustaa teknillisten
tlfetojfert antamjseUa ö^Jp.^väroi-suus,
joutui 100-prosenttisesti ulko­maiseen
kontrolliin kun amei-lkka-lalnen
Hospital Supply Corporation
lostl Texpiack Ltdiin Brantfordis-ta..."
"Canadan kustaimusyhtiöt .muo­dostivat
kiireellisesti uusia liibtoutu-mia
(monopollsoitiunisesta ön to­dellisuudessa
kysymys — K). The
Globe and Mali Ltd. Torontosta yh­tyi
winnlpegllälsieen PF Pubilcatlon
Ltd:iln osakevaihtojen pohjalla.
taan myyviä pikkuliikkeitä 'fiibl se -•^P*'^"°'"^^^'^"ry^"^ä^ kuuluvat
-Winnlpeg Pree Pi-ess, Ottawa JoUf_
nai. Vancguver SUn, Calgary Alber-tari,
Victoria Times ja Colonlst,
Lothbridge Herald Ja Pree Press
Weekly Fa rmer's Advocate. \
"Lordi Thompson laajensi kort-trolllaan
Pohjols^Amerikani Sano­malehtialalla
ostamalla neljä päi-"
väle^hteä Yhdysvalloista Ja kaksi
vUkkolehteä Canadasta . . ."
Näin kautta linjan. Vallitsee vil-dakori
laki. Voima on vaitiAa ja oi­keutta;
voiman tieltä on iJienben Ja
heikkojen väistyttävä: liMrriaall-
•mnn suuret syövät säälimättä hei-
; , - k ö m p i a a n ! ' - : f ' n ' ; : ,
, : Mutta meidäh pitäisi slttenJclh us­koa
että suurliikkeet "auttavat {Pik­kuliikkeitä".
Tosiasia tletenkhi oh,
että pikkuliikkeiden alnoiana elin­ehtona
on se. että ne lllbtyvät
'omalla tavallaan Ja alallaan työtä­tekevien
lllttoiaisina aktiiviseen
taisteluun monopollpftäomna vas­taan.
— Känsäkoura.
on vain verrattavissa siihen, kun su-slemo
"Opettaa" onian taakkansa
huojentamlsfeksi pentujaan pyydys­tämään
Joitakin pikkupaloja.
Totuus onkin tässä asiassa tarua
"Kummempi.
Suuret, pääasiassa ulkomaiset, ts.
amerikkalaiset konsernit eyövät vä_
hän heikompia canadalalsia yhtiöi­tä
jatkuvasti, puhumattakaan siltä,
että ketjulllkket hävittävät vähit-tälpkaupan
alalta sadottaln pikku­liikkeitä
Joka vuo-sl.
Torontolainen aamulehti. kertoi
meille tästä puolesta a.slaa,viime
ke?kivilkkona mm. seuraavaa:
"Ulkomaiset yhtiöt kirL^tävät
kontrolliaan Canadan taloudessa v.
1965.
"Ruokasällyketeollisuusalalla 'nou­si
Ulkorfialnen kontrolli noin 90 pro­senttiin
kun minnesotalainen Green
ainnt Co. otti haltuunsa montreall-laisen
Clark Food Ltd:in.
"Sairaala- ja lelkkaussldeteolli-
1
••a
I ' , ' , 11 ' s ' ' , s , i I i * ' ' ' I - ^ '-1 I I ' !'
•T,' :••'::• t. • ' , ••,••'• • ••;••,•,:••• :;.! •••': ,••••• • ::r. ••••s. ; :••, M; - ••••,.'?, ••••S,: :•:,,:•;• •:••• •'. [rv^ ,:/•••"•• • i , , '