Vapaus, January 11, 1966

              f
e urheilua
Kovahermoinen Kankkonen
Bisthöfshofenin kuningas
Blschtffshbfen — Vfeikko Kank-kma
^udf eksi rifeHiu juhlaksi
muodostui Saksan-Itävallan mä-
Idviikdii viiiiifeinen kilpailu lop-pihlselia^
Bischof shofenin suur-
Mäessä Itävallassa. Hän^n kakäi
loisteliasta yli 100 metrin hyppy-
{läjailiötti>^t pisteitä niin paljon,
että; kolmen kilpailun jälkeen
johdossa ollut Itä-Saksan Dieter
Neuendorf joutui antamaan pe-riksi
siitä huolimatta, että-häiÖji-J^ietef NeueSdorf Itä-Saksa 221,3
torstaina suiiiKaan epäonnistunut
Kankkonen voitti neljästä kilpai­lusta
kaksi. Neuendorf jäi hänestä
lopullisesti vain kolme:^ pistettä.
Näin pieni ero johtuu suomalaisen
yhdestä epäonnistuneesta ponnis­tuksesta.^
Innsbrucldssa.
Iloisen yllätyksen tuotti Bischof-shöfenissa
nuori Seppo Hannula, jo-k<
a kovassa seurassa tuli seitsemän­neksi.
Moni muukin aiemmin enem­män
tai vähemmän onnistunut kil­pailija
pääsi nyt etutiloille. Heidän
joukossaan oli muitakin pohjoismaa­laisia.
Ruotsin Kurt Elimää sijoit­tui
neljänneksi Kankkosen, Norjan
Björn Wirkkolan ja Neuendorfin
jälkeen.:Norjan Hans Olaf Söjensen
pääsi tasoihin Hannulan kanssa, ja
hänen vasta. 16rVuotias maanmie­hensä
Erling Stranden mahtui kym­menen
parhaan joukkoon.
Sää oli loppiaisena mitä parhain.
Pakkasta oli. hieman toistakymmen­tä
astetta, ja aurinko paistoi pilvet­tömältä
taivaalta. Keli oli niin luis­tava,
että koehyppyjen perusteella
oli ylämäkeä lyhennettävä. Tshekki
Moteljek kokeili ensimmäisenä ja
kaatui 101 metrin' hyppynsä. Teh­tiin
kolmen metrin lyhenys, ja seu­raavat
kokeilijat jäivätkin jo alle
100 metrin. Varsinaisessa kilpailus­sa
tämä raja kuitenkin ylitettiin yh­deksän
kertaa. Pisimmät seisovat
hypyt olivat 101,5 metriä, ja ne tu­livat
venäläisen Subarevin ja Jugo­slavian
Erzenin tiliin;
OsanoJ;tajia oli 15 maasta yhteen­sä
noin ;a(). Kankkonen oli hyppää­mässä
aivan loppupäässä Neuendor­fin
jälkeen. Kun tämä oli 97 metrin
oivallisesta hypystään saanut 109,7
pistettä, mm suomalaisen mahdolli­suudet
lopulliseen voittoon tuntui­vat
melko" vähäisiltä. Mutta Kank­kosen
hermot pitivät. Lähimain täy-
Mäkimiehen
kuolemanhyppy
»1
dellisesti onnistunut 100,5 thetrih
hyppy tUbttI ftlsteitai ll8,6, joka jäi­kin
ensimmäisert kierroksen par­haaksi.
Wirkola oli hiämah aikai­semmin
poilkaisisut puoli meti-iä vä­hemmän
ja kerärihyt pisteitä 114,9.
MÄKIVIIKON TULOSSATO
1) Veikko Kankkonen, Suomi
235,7 (100 5—100,5), 2) Björn Wir-kola,
Norja_ 227,2 (100—98i5), 3)
(97—98), 4) Kurt Elimää, Ruotsi
219,9 (98—98,5), 5) Jiri Raska T-slovakia
217,8 6) Peter Erzen, Jugo­slavia
115,3 (101,5—Ö3 5).
Neljän kilpailun yhteistulos: 1)
Kankkonen 869,5, 2) Neuendorf
866i5, 3) Wirkola 843,0^ 4) Lukkari-niemi
828,7, 5) Ohlmeyer 806,8, 6)
Motejlek 795,6» 7) Sorensen 789,6,
8) Raska 787,1 3) Matous 786,4, 10)
Ivannikov 783,2. ,
BAIKALISTA KANSALLISPUISTO
jyväskylä., — Laajavuoren suur­mäki
vaati lauantaina ensimmäisen
uhrinsa nokialaisen Eero Turusen
kaaduttua hyppynsä ja loukkaannut­tua
niin pahoin, että menehtyi sai­raalaan
vietäessä. Hänen oli tarkoi­tus
edustaa • Tahmelan Vesaa sun-nuntainpLaajavuoresSa
pidettävissä
TULn kansallisissa mäkikilpailuissa
ja oli suorittamassa lauantaina puo­lenpäivän
aikaan ensimmäistä har-joitushyppyään
kun onnettomuus
tapahtui.
21-vuotias Eero Turunen kuului
ensimmäisen luokan mäkimiehiin
ja hänellä oli takanaan menestykse­käs
kuutisen vuotta kestänyt mäkir
harrastus; Jyväskylään hän oli saa­punut
Ounasvaaralta, jossa hän osal­listui
Rovaniemen Lapin loppiais-kilpailuihin,
sijoittumalla kolman­neksi.
Viime talvena hän oli muka­na
Laaja,v^oren ensimmäisissä kan-saitiVäiisissä
talviicisoissa joten hä­nellä
oli jo ennestään tuntuma
LaajavUÖreen.
Suomi voitti
8 peliä 11:sta
Su o m e n jääkiekkomaajoukkue
päätti viime tiistaina Canadati kier­tueensa
voittamalla St. John's Se­nior
Capitalin 3—1 (1—1, 2-M),
0—0).
Suomi voitti siten 8 kiertueen yh­teensä
11 ottelusta, hävisi 2 — niis­tä
toisen Canadan maajoukkueelle
•—ja kiekkoili yhden tasapelin. Suo­malaiset
vaikuttivat tiistaina jo vä^
syneiltä ja loppuunpelanneilta rasit­tavan
turneen jälkeen mutta luis­telivat
kaikesta huolimatta kette­rästi
ja syöttivät tarkasti. Maalilau-kaustilaston
voitti Suomi 39:11a ca-nadalaislen
36:tta yritystä vastaan.
St. John's Memorial Stadiumin
nelisentuhatta katsojaa saivat näh­dä
Esa Isaksonin, Jarmo Wasaman
ja Erkki Monosen täysosumat. Ca­nadan
maalin teki Barry Fraser.
Neljä pelaaja joutui käymään jää­hyllä,
yksi Suomen ja kolme Cana­dan
joukkueesta..,
Suomen joukkueessa pelasivat
Caiiadan kiertueella maalivahteina
Lahtinen ja Ylönen, puolustajina
Mesikämmen, Wasamai Lindström,
Partinen, Rantasila ja Marjamäki,
sekä hyökkääjinä Oksanen, Pelto­nen,
Hakanen, Keinonen, Isakson,
Reunamäki. Vehmanen, Jylhä, Mo­nonen
ja Koskela.
Suomen joukkue palasi lentoteit­se
Suomeen totstaina.
Tämän- talven, oikut ovat vai-kuttaneei
Slperläit helmeen
Baikal-jäHcienKin. TaVaUifeesti
vankka jääpeite kattaa sen jo vuo-
AMifäihum^h liieiiiie&sa. /fäoä
viidnhä seil vedet vyÖtTvSt vielä
Vapaina ja nöi-päniiyytäjitt saavat
odottaa jään niuodostuhiiätä.
läankka iiuihU tieltiää kirkkatiia
jä tuulettomina päivinä järven
pinnan, mutia Siperian tuulten
puhallellessa tääärätyiltä ilman-itiuntliltä
myfskyaallöt p^yhkivSt
sen piAtail ja yhdtosS HetkMsii
niurskäaVat vielä heikori jäänpin­nan.
Venäjän alueella on kaksi vesis
töät jotka ovat tulleet erittäin lähei­siksi
Venäjän kansalle, balladien ja
tarujen kohteeksi ja melkeinpä osa­siksi'
venäläistä kansanluonnetta. Ne
ovat'Volga-äiti ja pyhä Baikal.
Nykyään Siperiassa tuskin vierai­lee
turistivaltuuskuntaa, joka-ei py­sähtyisi.
Jrkutskissa ja suorittaisi
kantosiipialuksella matkaa Angara-jokea
pitkin Baikalille^ Maailmassa
jossa väärentämättömiä luonnon­nähtävyyksiä
on yhä vähemmän,
Baikalin tapainen Siperian äärettö­män
taigan ympäräimä järvi on har­vinaisuus.
Se on metsästäjän ja har­rasteli
jakalastajan paratiisi ja sopi­va
pysähdyspaikka kaikille niille,
jotka haluavat nähdä koskematonta
luontoa. Neuvostoliiton matkailuvi­ranomaiset
ovat havahtuneet huo­maankaan
järven matkailulle tarjoa­mat
erinomaiset mahdollisuudet. '
Erityisen kiinnostuneita Baikalis­ta
(samoin kuin kaikesta muusta­kin
mitä Siperiassa löytyy) ovat ja-pariilaiset.
Jo varsin monet japani-laisryhmät
ovat viettäneet lomansa
sen rannoilla ja pyrkijöitä on enem
män kuin Neuvostoliiton matkailu-järjestöt
voivat ottaa vastaan.
NL:il MM-joukkue
ensin Ruotsiin
Tnkholma. — Oslossa helmikuun
loppupuolella pidettäviin hiihdon
MM-kilpailuihin osallistuva Neuvos­toliiton
19 henkinen joukkue saa­puu
Ruotsiin jo 29: tammikuuta.
Neuvostoliitto on, lausunut Ruot­sin
hiihtoliitolle toivomuksen, että
venäläiset saisivat osallistua Ruot­sissa
pidettäviin kilpailuihin mm.
Ruotsin mestaruuskisoihin Arvi-kassa.
Luistelijat
nimitettiin
Suomen Luisteluliitto on valinnut
pikaluistelujoukkueet, jotka kohtaa­vat
tammikuun 15 ja 16 pnä Ruotsin
Eskilstunassa ja Leningradin kau­punkijoukkueen
Leningradissa^
Joukkue Ruotsi—.Suomi maaotte­luun:
Miehet: Jouko Launonen, Sep­po
Hänninen, Jouko Jokinen, Olavi
Hjellman (TUL), Pekka Halinen,
Pentti Kiiskinen (TUL), Eero Kor­honen:
Nuoret: Raimo Hietala, Mat­ti
Karunka, Matti Syvänen. Johtaja­na
toimii Yrjö Kaukonen ja valmen­tajana
Pentti Peltoperä.
Joukkue Leningrad—Suomi otte-luup:
Miehet: Kalervo Hietala, Toi­vo
Salonen, Matti Oinas Erkki Mä­kelä
(TUL), Simo Rinne, Paavo
Kantanen. Varalla on Seppo Ant­tila.
Nuoret: Kimmo Koskinen, Rau Voronina on kuollut
li Helen (TUL),'Tapio Korhonenr^ irtoskova. _ Nelinkertainen pika-
Naiseti Kaija Mustonen, Kaija-Liisa
Keskivilikka, Arja Kantola. Johta­jana
toimii Martti Toi-ppa* apulais*
johtajana Jukka Lampiniva sekä
valmentajina Helinä Löfroq? ja Vil­le
Raami.
Tamaran kiekko
lensi 55.13
Rotoniassa
Rotoiiia. Uusi Seelanti. — Nais­ten
kiekonheiton maailmant-nnätyk-sen
oitiistäja Nöuvostoliilon Tamara
Press voitti Rotoruassa pidetyissä
kilpailuis.sa lajinsa tuloksella 55.15.
Tamaran sisar Irina Press voitti
maailmanennätysmatkansa 80 met­rin
aidat kohtalaisella ajalla 11,4.
100 jaardilla hän kuitenkin sai tun­nustaa
paremmakseen: vasta 16-vuo-tiaan
uussfrelantilaistylön B. Matt-hewsin
joka voitti matkan 11,1.
Miesten lajeissa Neuvostoliiton
mestari Viktor Kudinski voitti 3,000
m estejuoksun ajalla 8.51,0. Isäntä­maan
edustajat sen sijaan korjasi­vat
Voitot sileillä keskimatkoilla,
kun John Davies voitti mailin ajalla
4.02,8 ja Bill Balille 3 mallia 13.46.0.
jättäen taakseen Neuvostoliiton
Leonid Ivanovin.
Neuvostourhellijat osallistuvat
vielä kahdeksaan kilpailuun Uuden
Seelannin turneellaan.
Tamara Pressistä tuli Rotoru.an
kisojen kaksolsvoittaja kun. hän toi­sessa
mielilajissaan kuulantyönnös­sä
saavutti tuloksen 17.25. Toiseksi
sijoittunut Irina-sisko jäi 15.37:ään.
Valmentaja:,"Sallikaa minun muistuttaa teille, että
(e olette tässä collegessa saadaksenne opetusta ja
ett^ viimeiset tentit .suoritetaan Ro.se Bowl-sta-dioniKa."
-
luistelun maailmanmestarltar Inga
Voronina on kuollut, ilmoitettiin
tiistaina Moskovasta. Viimeiseksi
jääneen mestaruutensa. Voronina
.saavutti vuosi sitten Oulussa järjes­tetyissä
MM-kilpailuissa; Hänet mai;
nittiin eräänä suurimmista ennakko-
Suosikeista myös tänä vlionna Trond
helmin MM-kisojen mestaria ennus-tdttaesSa.
Inga Voronlnan poismeno tuli
[suurena yllätyksenä sillä hän oli
', valmistautunut huolella kilpallukau:
teeh ja osoitti vielä viikko sitten
erinomaista kuntoa. Voronina aloit­ti
kauden joulukuun 10 pnä Angars-klssa
voittamalla 500 metriä ajalla
46,3 ja harvinaisen matkan 1,600
metriä ajalla 2.45,5. Joulukuun 23—
26 pnä jänestettiln Permissä Jakov
MelnikoVin mulstokilpailut, joissa
poikkeuksetta mukana Neuvostolii­ton
kaikki pai-h<:at pikaluistelijat.
Voronina sijoittui 500 metrillä jae­tulle
toiselle sijalle monivuotisen
kilpakumppaninsa Tamara Rylovan
Ttanssa ajalla 46,3 ja voltti joulupäi­vänä
1,000 metriä ajalla 1.38,8. Nel­jän
matkan yhteispisteissä Voronina
oli Valentina Sfeninan jälkeen toi­sena
pistemäärällä'199,032.
Inga Voronlnan nimissä ovat maa­ilmanennätykset
500 metrillä (44,9),
1,500 metrillä (2.19,0) 3000 metrillä
(5.06,0) sekä yhteispisteissä (189,-
033).
Inga Voronlnan kuoleman .syynä
oli perheriita, jonka päätteeksi In­gan
aviomies, tunnettu entinen luis­telija
ja nykyinen valmentaja Gen­nadi
Veronin puukotti vaimonsa
kuoliaaksi.
' Jlapanilalset ovat kehittäneet
omail teöribnsa Baikalin' synnystä-
;kin: lUohilstyöhsä päätteeksi isä ju-jiilala
katseli murheellisena koVih
aUtiön näköistä Tyyntä valtamerta
jä päätti, öttäi sinne täytyy jösta-
:Kih äaada lisää maata. Maata löytyi
paljon Siperiasta. Hän sieppasi jät­tiläispalan
maata Siperiasta ja
heitti sen Tyyneen valtamereen.
Näin syntyivät Baikal ja Japanin
manner samalla kädenhultalsulla.
Tieteeseen pierustuva kertomus
Baikalin synnystä on paljon arkipäi­väisempi.
Se on aikoinaan ollut
maailmanmeren osasena, mutta 20
miljoonaa vuotta sitten maankuoren
järistyksen vaikutuksesta on synty­nyt
suuri halkeama^ Baikal-järvl ja
sen ympärillä olevat vuoret. Järven
mittamiehiUä on tainnut Qlla samaih
kaltaisia vaikeuksia kuin kerran en-
I nen muinoin Inarin järven syvyyttä
mitattaessa — jokainen tietosana­kirja
selittää sen syvyyden eri ta-l
valla. Useimmin esiintyy tieto, että
sen syvyys on 1620 metriä, uudem­pien
sanakirjojen mukaan se on
1720 metriä ja kaikista uusin tieto­sanakirja
kertoo, että sen syvyys on
1940 metriä. Kaikki ne. ovat kui­tenkin
samaa mieltä siitä, että Bai­kal
on maailman syvin järvi ja että
.se samalla on maailman suurin ma­kean
veden allas.
AINUTLAATUINEN KASVI-JA
ELÄINKUNTA
Baikal on pitkulainen muodoltaan
sen pituus on lähes 700 kilometriä
ja leveys eräillä paikoilla lähes 100
kilometriä. Siihen laskee 33Ö jokea
ja vuoristopuroa, mutta siltä virtaa
poispäin vain yksi ainoa joki — An-gara.
Järvessä on 27 saarta, mutta
vaih yhde.ssä niistä on asukkaita.
Baikalin lämpötila el ole erittäin
korkea. Keskiosassa on lämpötila
elokuussakin vain 9 lämpöastetta,
rannikoilla se joskus kohoaa 18—
20 asteeseenkin. Syvyyksissä vallit­see
Ikuinen pimeys. Siellä on läm­pötilakin
pysyvästi kolme lämpöas­tetta.
Syvissä kerroksissa vallitsee
hirvittävä paine, joka musertaa me-tallivalmistcisen
esineenkin kasaajn.
Järven kasvi- ja eläinmaailma on
ainutlaatuinen. Siellä on tavattu
1800 kasvi- ja eläinlajia. Harvinai­suuksiin
kuuluu norppa eli Baikalin
makeaveSlhylje, jonka metsästämä
nen on erittäin tuottolÄa. Syvyyk­sissä
elää golomjanka-nlminen peto­kala,
jota mongolit aikaisemmin
käyttivät lääkkeiden valmistukseen.
Suuri merkitys on eräiden kalala­jien
pyynnillä. OmuI, Baikalin muik­ku,
on erittäin kuululsa_ hyvästä
maustaan. Järvestä pyydetään pal­jon
myös harjusta, taimenta, Bai­kalin
madetta, haulcla jne. "Pääkalan
omulln pyynti oli sodan aikana elin­tarviketilanteen
vaikeutumisen ta­kia
niin suurta, että sitä on rajoi­tettu
jossakin määrin kalakannan
säilyttämiseksi.
Kalastusta ja norpan metsästystä
harjoittavat Baikalin rantojen ka­lastus-
ja metsäslyskolhoosit, joiden
kohteina ovat myös Baikalin ympä­ristön
suuret metsät. Karhut ovat
hyvin tavallisia eläimiä Baikalin
erämaametslssä. Joskus ne eksyvät
jopa Irkutskin kaduillekin. Baika­lin
jää on kevättalvella niin lujaa,
että se kestää autonkin. Liikkumi­nen
jäällä ei ole kuitenkaan vaara­tonta,
yhtäkkiä voi kolmen metrin
vahvuiseen jäähän ilmestyä railo,
jota el voi ylittää. Lisäksi jäässä on
sulia paikkoja kuumien lähteiden
purkautumisten johdosta. Baikal
täytyy tuntea hyvin jotta sen jäällä'
voi turvallisesti liikkua.
TAI.STELU JÄRVEN
PUHTAUDESTA
Baikalin suurin rikkaus on kui-;
tenkln sen vesi. Makea.sta vedestä
on tullut viime aikoina kysyttyä
tavaraa ja sen arvo kasvaa jatkuvas­ti.
Vaikka Neuvostoliltos.sa on pai- i
jon suuria jokia ja järviä, eivät |
senkään vesivarat ole loputtomia.
Sen vuoksi talousmiesten keskuu­dessa
on aivan luonnollisesti syn­tynyt
djatu.'^ Baikalin vesivarojen
käyttämisestä ja teollisuuden sijoit­tamisesta
sen. rannoille.
Luonnollisesti tuli ky.symykseen
ennen kaikkea puunjalostusteolli­suus
sillä Baikalin ympäristön met­sävarat
ovat erittäin suuria ja niitä
ei tähän mennessä ole käytetty juu­ri
lainkaan hyväksi. Suuri puunja-lo.
stuskomblnaattl päätettiin raken­taa
Bqlkalsklln, ^Angara-joen latvoil­le
vastapäätä Neuvostoliiton tiede­akatemian
järventutkimuslaitosta.
Tuntuu siltä, että tiedemiehet eivät
ajois.sa huomannet, mitä oli tapahtu­massa.
Balkalsklln kohosi jo pieni
kaupunki ja puimjalostuskombi-n^
tti, johon ^sennetaairSuomessa'
valmistetut paperikoneet.
Vuosi sitten tiedemiehet ja kir­jalliset
piirit kuitenkin heräsivät
tajuamaan tehtaas.sa vaaran Baika­lin
koskemattomuudelle. Yhtäkkiä
lehtiin Ilmestyi artikkeleja, joissa
tiedemiehet ja kirjailijat .selittivät,
että rakennettavan kombinaatin jä­tevesien
la.skeminen Baikaliin saat­taa
vaarantaa sen kasvi-ja eläinkun­nan
olemassaolon. Artlkkfelelssa ve­dottiin
jätevesien eri puolilla maa­ilmaa
aiheuttamiin tuhoihin ja vaa^
dittlin jopa jo lähes valmiin kom-'
binaatln rakentamisen lopettamista.
Vastarintj. .sai Neuvostoliiton
oloissa ainutlaatuisen laajat mitta­suhteet,
Virkamiehiltä vaadittiin
selityksiä suunnltelml.sta,. Venäjän
kirjailijain edustajakokous julkaisi
erikolsvetoomuk.sen Baikalin puo­lesta,
Irkutskin korkeakoulujen opis
kelljat lähettivät .silloiselle puunja­lostusteollisuuden
ministerille V.
OrlOville kirjeitä, joissa oli kehotus:
Sääli Baikalia!
: Määrättiin uusi asiantuntijaelin
itarkastartiaah piirustukset; Kombi­naatti
velvcitettiin rakentamaan feri-ityisen
tehokkaat puhdistuslaitteet.
! Vaadittiin myös laatimaan rfuuttrti-
I telma, jöhka' mukaan jätevesiä ei
{laskettaisi Baikaliini vaan ne joh­dettaisiin
vuorijonon yli Angara-jo-keen.
Tähian suunnitelman toteut­tamiskustannusten
on kuitenkin ar­vioitu
kohoäVan UiaU suuriksi.
Baikalin kohtalosta huolestuneet
katsovat nyt kuitenkin päässeensä
tavoltteseensa ja Baikalin vesien
puhtauden tulleen turvatuksi.
KANSALLISPUISTOKSI?
Samalla on- kohonnut keskuste­luun
ky.symys Balkalijv alueen järv
jestelystä yleensäkin. Useiden tutki­muslaitosten
ja vii-anomalsten muo­dostama-
komitea päätyi pari kuu­kautta
sitten ehdotukseen, että Bai­kalin
ympäristöön olisi muodostet­tava
koko maailmassakin ainutlaa­tuinen
kansallispuisto, jonka. joh­dolle
annettaisiin valtuudef.huoleh­tia
alueen teollisuuden kehittämi­sestä
ja sijoittelusta niin, että se ei
häiritse alueen luonnonvaralsuutta,
rauhoitusalu'eiden muodostamisesta,
metsästyksen ja kalastuksen harjolt
tamisesta ja turismin kehittämises­tä.
Matkailulle aiotaan antaa erit­täin
suuret mittasuhteet. Jo nyt
suunnitellaan Baikalin rannalle tu:
risllhotelleja, lepokoteja ja uusia
suuria leirintäalueita. . Metsästäjät
saavat ostaa Baikalilta karhunkier­roksen
tai hirvenkaatoluvan. Balka-ympärlstölneen
on metsästäjien ja
kalastajien luonnonvarainen para-tilsli
sen aluekin on suurempi kuin
monen eurooppalaisen valtion.
Kansallispuiston muodostamis-suunnitelma
on, vielä paperilla. Se
käsitellään piakkoin Venäjän liitto­tasavallan
hallituksessa^/Sen synty­minen
kuitenkin osoittaa että so.sla-llsmin
oloissa voidaan järkevästi
yhteensovittaa talouselämän, luon-,
nonsuojelun, tieteellisen tutklmuk-
.sen ja matkailun edut. Maan yksi­tyisomistus
el ole häiritsemässä alu­een
kehittämisongelmien järkevää
ratkaisua.
.la Venäjän kansan "pyhä Baikal"
tulee sällyniään kauan harvinaisena j
luonnonnähtävyytenä, kauniina ja j
karuna timanttina Siperian taigan j
ja loputtomien metsien ympäröi- !
mänä. I
Tiistaina, tammik. 11 p. — Tuesday, Jan. 11, 1966 Sivu..^
SCÄU-LIITON
TIEDONANTOJA
LlittDtoimikunta julistaa täten
seurojen haettavaksi liiton slsähyp-pymestaruuskilpailutt
jotka tullaan
suorittamaan maalis-huhtikuun ai­kana
tänä vuonna; Hakemukset tu­lee
olla liittotolmikunnalla viimeis­tään
ensi helmikuun 15 päivään
mennessä 1966.
. Kilpailuohjelma:. vauhdittomat
hypyt: korkeus, pituus ja kolmiloik­ka
sekä-sarjoissa yleinen, alle 21
vuotta, alle 17 vuotta ja. Ikämiehet.
Voittajaksi katsotaah se urheilija,
joka on näissä lajeissa saavuttanut
korkeimman yhteenlasketun piste-määränxja
.hän on siis liittomme
mestari sarjassaan^
Toivomme, että seurat oikein jou­kolla
hakevat näitä mestaruuskiso-
Siiu- ja sorkkatauti
leviaa
jamme. siten saadaksemme niistä^,
mitä. onnistuneimmat. /
. TJ-ölälsurheiluterveisin; \
Liittotoimikunta.
Paavo Vaurio, sihteeri.
BortHi — Hollannissa ja Sveitsi.ssä
heikentymä.ssä oleva suu- ja sorkka-tautlepldeftila
on jälleen saavutta­nut
uusia alueita Lähsi-Saksassa.
Tautia on pärln. Viimeksi kuluneen
viikon aikana havaittu Nordrhein-
Westfalenin osavaltiossa Hollannin
rajan pinnassa .sekä maan etelä-o.
sissa lähellä Sveitsin rajaa.
Lokakuussa Hollannissa puhjen­nut
epidemia aiheutti 90,000 por­saan
teurastamisen. SveltsLssä on U i
viimeksi kuluneen viikon aikana i
teurastettu 23,000 saira.stunutta '
eläintä, ;
Neuvostoliiton Euroopan-puolei-sessa
osassa viime vuoden lopulla;
laivonhut epidemia lieuee jo völtet-;
lu, mutta viime päivinä kerrotaan i
suu- ja .sorkkataudin levinneen Kir- i
gizistanln, Tadzhikistanin ja Kasah-stanln
neuvostotasavaltoihin Aasian
puolella.
Toimen naisten: kokAtis dn tamV.
mlkuun 16 pnä Meri Tohmo
Smrek:n kotona. Ottakaa naiset tä-.
mä huomioon ja saapukaa joukolla
Merin lUokse sunnuntaina iltapäi-!
väliä. '
Finlandia-kuoron musikaalinen ti-;
laisuus on sunnuntaina, tammikuun
23 pnä fftello 4 ip. Hyvä ohjelma.
Kahvia kotitekoisten leivosten kera.
Tarjoilu yläsalissa. ;
• Toinien naiset järjestävät seura-pelitllaisuuden
helmikuun 6 pnä.
kello 4 ip. .;•
i CSJ:n Toronton 'osaston vuosiko­kous
on helmikuun 13 pnä.
• Kauneimmat-
MUlSTOjKiN KUKAT
edesmenneen toverimme
MUJSTOJ.LE
Aine ja Väinö Juola
Hilda Koveronkoski
Kyllikki ja Emil Hahkilä
Hoyle ja South, Porcupine, Önt.
Tupakoitsijaiii suur­tappaja
"emphysema"
Vancouver. — Kahden canadalaisen
lääkeasiain C'rikoi.stuntijan kä.sity.skan-
• nan mukaan "c.iiphysema" niminen
tauti aiheuttaa tupaköit-sijoille .suurem-mari
vaaran kuin paljon mainosletiu j
keuhkosyöpä.
Tri N. J. Sproule, Albertan yliopis
tosia ja tri J. P. Wyalt Maniloban
yliopistosta selittivät,' että "emphyse­ma"
tauti ' hengity.svika, joka aiheut­taa
keuhko-on:eloihin pesiytyvä ilma)
ilmenee u.seinkin kuin keuhkosyöpää
ja se aiheuttaa osapuilleen yhtä pal­jon
kuolemantapauksia kuin viimek-simainiltukin.
"Pääasiallisena erona on se, että
samalla kun keuhko.syöpä paikallistuu
toiseen keuhkoon aiheuttaen nopean
kuoleman, "emphysema voi aiheuttaa
hilaan, salakavalan kuoleman, "selit-väf
nämä lääkärit.
He kummatkin sanovat kuolevaisuu-
(Ien lisääntyneen tämän taudin johdos­ta
40—50—kertai.sesti viimeksikulu-ncen
10 vumlcn aikana ja tri Sproulo
sanoi, että tämän taudin pääasiallise­na
aiheuttajana on tupakointi.
—CP uutistieto
MUISTOJEN KUKKIA
ed;',niciinecnystavanmie
Thomas Tuorin
• MUISTOLLE
Irene ja Hannes Vuotti
Rauha ja Kosti Närhi
st. Cathnrincs Ont
Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen ystävämme
MUISTOLLE
Hänen muistohan kunnioittaen,
YSTÄVÄT
ST. CATHARINES ONTARIO
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
^edesmenneen toverimme ,
THOMAS TUORIN
MUISTOLLE,
Hänen muistoaan
kunnioittaen,
Hilma ja Heikki Kulmala
Vilma ja Väinö Niskanen
Anni ja Armas Lindberg
Hilda Heino
Fanni ja Hannes Isotalo
Sault Sle. Marie Ontario
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
edesmenneen ystävämme
Hänen muistoaan kunnioittaen,
ST. CATHARINES ONTARIO