1961-07-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 15 p, — Saturday, July 15,1961 VAPAUS (UBEBTT) *— Independent Labor Orgsn of Finnish- Canadians. Es-tobllahed NOT. 6. 1917. Autborized as second class mail by the Post Offioe Department, Ottawa. Pub- UBbed thrlce weekly: -Tuesdays, Thundays and Saturdays by Vapaus EhiMishlng Company Ltd.. at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265: Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon applicatlon. .Translation f rea of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 3 kk 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25 M B aaiiman suurin le htitrusti Saksan ongelmista ' Uskokaa tai ei, mutta joissakin piireissä Canadassa ja erikoisesti : Yhdysvalloissa pidetään nykypäivinä peräti "hyökkäykseen valmisteluna" sitä kun Neuvostoliitto ehdottaa, että kummankin Saksan kanssa j tehtäisiin vihdoin viimeinkin muodollinen ja virallinen rauhansopimus! Rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on tämän kummallisen katsantokannan mukaan tulossa siis sodanjulistus. ~ " Tällaisen mielettömän asenteen voivat hyväksyä ja omaksua vain ne, jotka hyväksyvät ja kannattavat Bonnin vanhan kanslerin, Konrad Adenauerin moneen kertaan toistaman iskulauseen "ei mitään neur votteluja"! Kuten tiedetään, poliittisesti hyvän hajuaistin omaava Länsi-Berliinin pormestari ja sosialidemokraattien johtaja W. Brant on ehdottanut kutsuttavaksi koolle Suksaa vastaan sotineen 52 maan konferenssi siinä mielessä, että s^atai; iin Saksan ongelma ratkaistuksi. Mutta sotainen kansleri Adenauer ja hänen taustamiehensä Yhdysvalloissa ovat julistaneet, että ei mitään neuvotteluja. Väittely Saksan' ja erikoisesti Berliinin ongelmasta on kehittynyt äärettömän kiihkeäksi. Tosiasiassa on tilanne kehittynyt siihen, että Yhdysvalloissa on jo lisätty ns. 'tavallisia" asevoimia ja varustelumenoja, jonka vastineeksi tiedoitettiin Moskovastakin, että NL ei toteuitakaan nyt suunniteltua asevoimiensa vähentämistä. Mistä sitten johtuu tämä kohu ja kiihkeä väittely? USA:n presidentin John F. Kennedyn ja NL:n pääministeri Nikita Hrushtshevin tavatessa toisensa Wienissä esitti viimeksimainittu hallituksensa nimissä Yhdysvaltain hallitukselle muistion Saksan ongelman ratkaisemiseksi. Lyhyesti sanoen Neuvostoliitto ehdottaa, että liiltolaismaat tekisivät nyt — kuudentoista vuoden kuluttua sodan .päättymisen jälkeen — rauhansopimuksen kummankin olemassaolevan Saksan kanssa. Sen lisäksi Neuvostoliitto ehdottaa, että 100 mailin päässä Länsi- ja Itä- Saksan rajasta viimeksimainitun alueella olevasta Länsi-Berliiniscä tehtäisiin sopimuksen mukaan aseistariisuttu vapaakaupunki; mikä voisi esteettömästi järjestää kauppa- ja muut suhteensa muiden mai' ,den kanssa. Samalla kertaa Neuvostoliiton puhemiehet ovat korostaneet kahta seikkaa: Neuivostoliitto ei ole esittänyt tässä yhteydessä mitään ulti-maattumia, eikä aiokaan esittää. Päinvastoin Neuvostoliitto on valmiina keskustelemaan mistä tahansa Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden vastaehdotuksista Saksan ja Länsi-Berliinin ongelman ratkaisemiseksi. ,., _ Mutta toisaalta Neuvostoliitto korostaa erikoisen painavasti, että jos Washington ja länsivallat yleensä eivät suostu rauhansopimuksen tekoon ja Länsi-Berliinin ongelman ratkaisuun yhdessä Neuvostoliiton kanssa, silloin tekee Neuvostoliitto ja sille ystävälliset maat rauhansopimuksen Saksan Demokraattisen tasava^an kanssa. Pitäen kaiketi "itsestään selvänä asiana", että länsivallat eivät suostu minkäänlaiseen neuvotteluratkaisuun Saksan ongelman tii-raoilta, täällä puolella Atlantin on n.s. virallinen taho ja sitä edustava lehdistön kaikkein oikeistolaisin osa pitänyt kovaä^melua siitä, että ihmiskuntaa uhkaa muka kolmas maailmansota jos Neuvostoliitto allekirjoittaa rauhansopimuksen Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa! • Ja miksi? Meille selitetään: .Jos Neuvostoiiitto ja Saksan Demokraattine.l Tasavalta allekirjoittavat virallisen rauhansopimuksen; silloin siirtyy Itä-Sakassa hallitusvastuu kokonaisuudessaan sen omalle hallituik' selle. Mutta kun "rajojen" siirtämisestä puhuvat ja-.uusia sotaselk-kauksla hautovat piirit eivät tahdo tunnustaa Saksan Demokraattisen Tasavallan olemassaoloa — sen paremmin kun ne piirit tunnustavat 600-miljoonaisen Kiinankaan olemassaoloa — sopimusten ja järjestelyjen teko Saksan Demokraattisen Tasavallan ja länsimaiden kesken esim. yhteydenpidosta ja kanssakäymisestä Länsi-Berliinin kanssa olisi itse pahasta. Se' olisi de facto tunnustus Saksan Demokraattiselle Tasavallalle! Tällaista käytännön asioihinkaan perustuvaa tunnustusta eivät länsimaat muka tule tekemään, vaan aloittavat mieluimmin uuden maailmansodan siinä tapauksessa jos NL ja Itä^Saksa allekirjoittavat rauhansopimuksen, selittävät kaikkein sotaisimmat piirit,erikoisesti Yhdysvalloissa, mutta valitettavasti myös täällä Canadassa. •• Tämän hatarampaa ja ontuvampaa perustelua ei uuden sodan aloittamiselle tuskin voitaisi esittää varsinkaan nykyaikana, jolloin maailmansodan alkaminen tarkoittasi aivan varmasti kokonaisten kansakuntien tuhoa, vaikka koko ihmiskunta ei atomisodan palossa kär-ventyisikään. Onneksi tämä sotainen ja ncuvotteluvastaincn asenne ei ole-lä-heskään yleinen kapitalistisissa maissa edes hallitusportaissakaan. "Länsimaiden ohjelmantekijäin keskuudessa on erimielisyytiä", totesi torpntolainensuurlehtlGlobe and Mail viime tiistaina. . . Washing-tonissa, Lontoossa ja Pariisissa on niitä, jotka ovat horjumatta tri Adenauerin kannalla, ja jotka uskovat hänen tavallaan, että kaikki neuvottelu Venäjän kanssa Berliinin kysymyksestä olisi heikkouden meJiKki. Ja siellä on niitä, jotka ovat taipujvaisia neuvottelukannalle — Ja joita ihmetyttää, mihin suuntaan t r i Adenauer on menossa ja mihin hän meitä johtaa ' :'Lopuksi mainitun lehden loimituskirjoituksessa sanotaan: :". . . Länsi on jo tehnyt selväksi päättäväisyytensä Länsi-Berliinin ja Länsi-Saksan puolustamisesta ja kaikkea sotilasuhkia vastaan idästä. .Toisena askelena ohjelmassa voisi hyvinkin olla tri Adenauerin suostuttaminen luopumaan tavoitteestaan Saksan rakentamiseksi Ensiluokan vallaksi (sotilaailisesti) muistuttamalla hänelle, että hänen maansa kärsi ratkaisevan tappion viime sodassa, eikä sillä tarvitse välttämättä olla sananvaltaa yleisen rauhansopimuksen laadinnassa i. Tri Adenauerille ja hänen hitlerinaikaisille natsikenraaleillcen, seka niitä suosiville länsimaiden politiikoille sietää todellakin muistuttaa, että Saksa hävisi perusteellisesti aloittamansa sodan — ja että kolmatta maailmansotaa ei Saksan imperialismi saa enää koskaan aloittaa. Juuri tästä kenkä puristaa — ja siksi ci rauhanpuolustajilla ole pienintäkään epäröinnin aihetta sanoessaan, että jos Yhdysvalloilla ei ole .parempaa ehdotusta r— ja tähän mennessä ei sellaista ole esitetty -r-Silloin on hyväksyttävä NLn esitykset Saksan ongelman ja sen mukana Länsi-Berliinin probleemin ratkaisemiseksi. Kookkaasta, sinisilmäisestä 59- vuotiaasta miehestä tuli viime maaliskuun 1. pnä mahtavin lehtimoguli, jonka maailma on milloinkaan tunteut. Tuona päivänä brittiläinen Cecil Hamisworth King, Daily Mirror Newspapers-yhtymän johtaja, ilmoitti 37 milj. punnalla (33.300.000.000 Suomen markkaa) ostaneensa jättimäisen Odhams Press-yhtymän osake-enemmistön, joka puolestaan itse oli syntynyt kaksi vuotta aik9i-semmin 'suurisuuntaisen nielaisu-operation tuloksena. Kaappaus toi hänen hallintaansa kaksi päivälehteä, joiden yhteinen painos on yli kuusimiljoonaa kappaletta, kaj^i sunnuntailehteä, joita myydään lähes 11 milj. kappaletta viikossa, yhden päivittäin ilmestyvän urheilulehden ja noin 250 aikakauslehteä ja muuta juJkaisua, joita kiiukaudessa ja viikossa myydään kymmenien miljoonien painoksina. Uudella yhtymällä on yli 97.000.- 000 punnan osakepääoma, sen palveluksessa on 30,000 työntekijää, niiden joukossa yli 1,200 lehtimies-tä. Tämä valtava lehdistön monopolistinen keskittyminen tapahtui hetkellä. Jolloin Fleet Street (Lontoon ns. lehtikatu) ei ollut vielä ehtinyt kunnolla toipua siitä "JSrews Chronicle"-lehden "murhasta", joka maksoi 300 lehtimiehelle ja 3,000 kirjaltajalle heidän toimensa. KUKA ON CECIL HARMSVVORTH KING? Hän on lordi Northcliffen veljenpoika ja lordi Northcliffe oli. puolestaan eräs Englannin suua-ia len-ti- imperiumin rakentajia vuosisatamme ensimmäisellä neljänneksellä. Cecil Kingistä itsestään ei pal^ jenkaan tiedetä. Mies, jonka päivittäin myydyt viisi miljoonaa .sanomalehteä vilahtelevat kuuluisuuksien puheenparsissa, elää itse huolellisesti syrjässä julkisuudesta. Hän on antanut vain yhden lausunnon asennoitumisestaan ja sen julkaisi amerikkalainen "Times"-lehti vuionna 1955: 'Minä olen riippumaton liberaali. Se'. tarkoittaa, että voin olla mitä haluan". Hänen omistamansa " D a i l y Mijr-ror"- lehti heijastaa jossakin määrin tätä filosofiaa. Sodan jälkeen siitä tuli radikaalilla tavalla työväenpuoluetta kannattava, mutta viime vuosina se on alkanut luopua tästä suuntauksestaan ja alkanut kosiskella vaihtoehtoisesti työväenpuolueen oikeistosiipeä ja konservatiivien vasemmistoa. Kingistä tuli "Daily Mirror"— 'Sunday Pictoriar'-yhtyniien omistaja Jcymmenen vuotta sitten. Leh-distöharrastisksiinsa yhtymä lisäsi kaupallisen television ja kaksi vuotta sitten se hankki käsiinsä toistasataa aikauslehteä ja muuta julkaisua nielaisemalla Amalgamated Press-yhtymän. Hän^n viimeisin siirtonsa: on nyt kaksinkertaistanut tämän valtapiirin ja tehnyt hänestä mahtitekijän yleisen mielipiteen keskuudessa. Ja mitä Cecil King itse sanoo vallastaan? Kun parlamentin jäsenet tiedustelivat häneltä yksityisti-" laisuudessa asiaa samana päivänä, jolloin hän oli kaapannut Odham-sin, hän vastasi pilke silmäkulmassaan, että hän ei nähnyt siitä mitään pahaa niin kauan kun valta kDului hänelle! Mikä on vallan lisäksi hänen mielenkiintonsa kohteena yhtymässä? Kutsuttuaan siirtonsa jälkeen painotalonsa sihteerit luokseen hän sanoi heille: "Minun omaa asemaani osakkeenomistajana ei tarvitse ottaa huomioon". Kukaan ei tiedä, ketkä ovat Daily Mirror and Sunday Pictorial Newspapers-yhtymän todellisia o-mistajia. Monet mahtavat osake-erät ovat pankkien ja vakuutusyhtiöiden nimissä. Muut ovat sellaisten peitenimien varjossa kuin Strand Nominees, jonka käsissä on yli kahdeksan miljoonaa Mirrorin osaketta. Joka tapauksesssa Cecil Harms-worth King on nyt maailman suurimman lehtiyhtymän toimiva johtaja. Hänen keikauksensa vähensi Britannian kuudesta hallitsevasta lehtirenkaasta yhden ja jäljelle jäi viisi. • • . • Nämä ovatT Daily Mirror-ryhmä (osakepääoma 79 milj. puntaa), Thomson Newspapers (26,5 milj.), lordi Rothermeren Associated Nevvspapers (20 milj.) Beaver-brook Newspapers (11,4 milj.) ja News of the World (9,6 millj.) Kingin takana ovat nyt seuraavat lehdet: '"Daily Mirror" (painos 4,500,000), 'Daily Herald" (työv. puolueen nimellinen äänenkannattaja, 1,407,000),"Sunday Pictorial" (5,275,000), "The Peöple" (5,500,- 000), "Sporting Life" sekä päivä-lehdet Nigeriassa, Ghanassa ja brittiläisessä Guianassa. 21 erilaista naistenlehteä niiden joukossa "Woman" (3,130,000), "Woman's Mirror" (rtoin 2 milj.) ' Woman's Own" (2.222,000). "Wo-man's Real" (1,300,000); 16 lasten lehteä ja yli 200 muuta julkaisua. esim. "Electronic Technology" ja "Farmer's Weekly" tai "Nuasing Mirror" ja "Ocean Times'v joista viime mainittua julkaistaan Atlan-nin valtamerilaivoilla, v Televisio: Mirrorilla on paljon pelissä Associated Televisionisäa, joka toimii sekä Lonloossa että Birminghamissa. Paperitehtaita: Mirror omistaa Reedin sanomalchtipaperitehtaan, (osakepääoma 58 milj. puhtaa), joka on Britannian toiseksi suurin ja se on hallitsevassa asemassa Anglo- Canadian Pulp and Paper Mills-yh-tymässä. v NOPEA KEIKAUS Odhamsin kaappaus suoritettiin tavat!omaNa afäärimäisellä ripeydellä ja kovakouraisuudella. _ E n - simmäinen uutinen asiasta saatiin tammikuun 26. pnä, jolloin Odhams ilmoitti hankkeistaan yhtyä Thom^ son Nevvspaperin kanssa ja muodostaa lehtikombinaatin, joka toir 'mii 67 milj. pumnan pääomalla. Roy Thomson, 28 kanadalaisen sanomalehden : miljonääriomistaja, astui Britannian lehtimarkkinoille vasta 1953, jolloin hän osti heikoissa kantimissa olleen edinburghilai-sen 'The Scotsman"-lehden. Sen jälkeen hän hankki nopeasti itselleen oikeuden hoidella Skotlannin kaupallista televisiota (Thomson on jälkeenpäin lausunut, että se merkitsi lähes sarnaa kuin oikeus painaa seteleitä). Heinäkuussa 1959 hän osti lordi Kemsleyn lehtivaltakunnan, johon kuului neljä sunnuntai- ja monia maaseutuilehtiä. Ja suunnilleen sa- "The People" j a 'Sporting Li f e ' niiden joukossa. Mutta mikä oli lopultakin syynä näihin kauppoihin? Yksinkertai^ sesti se— kuten Cecil King myöhemmin paljasti — että juuri Odhamsin ja Kingin yhtymän välillä käyty taistelu oli alkanut arveluttaa Odhamsin johtoa." Ilmoituskampanjaan jä mm. lukijoille annettuihin lahjoihin — mm. naisten lehtien lukijat saivat ilmaisia huuli-puikkoja — käytettiin noin 40Ö,6oö puntaa kuussa ja se alkoi käydä Odhamsin voimille. Se etsi tukea Thomsonista, mutta silloin astuikin King näyttämölle ja muutti koko kuvan toiseksi. 250 lehteä liitettiin täten yhteen, eräät; kaikkein suurimmista niiden joukossa. Samalla 37 entistä Odhamsin lehteä 'ylidis-tettiin" 45 Mirrorin puolen lehden kanssa^ mikä merkitsi siis rhonien lehtien katoamista ja jäljelle jääneiden vastaavaa kasvua. Täten luonnollisesti myös voitot nousevat. Suuri taistelu oli • siis taas tältä osin päättynyt. Mutta se jatkuu toisaalla. Britannian lehtimiesliitto on jo ilmöittaniit huolestuneisuutensa tapahtuneen johdosta, samoin 350,- 000 jäsentä käsittäyäi kirjaltajaliit-io. Odotettavissa näet on, että lehtiä lakkautetaan; edelleen muutamien yhä harvempien paisuneen painoksen kustannuksella ja tämä merkitsee työttömyyttä sekä lehtimiehille että kirjaltajille. Lopuksi todettakoon vielä, että Englannin työväenpuolueen äänenkannattaja ''Daily Herald" on siis nyt maailman suurimman lehtikon^ moihin aikoihin, kun "News Chro-sernin käsissä. Cecil King on itse niele" lakkautettiin. Thomson väittänyt, että lehti tuottaa vuosit- "päästi päiviltä" kaksi ostamaansa! tain tappiota 675 milj. Suomen sunnuntailehteä "Empire Newsia' markkaa, mutta hän on silti luvan- •5 e •o O o ja 'Graphikin''. nuit kustantaa sitä vielä "ainakin Suunnitteilla olleen kombinaatin^ seitsemän vuotta". Joka tapaukses-toinen osapuoli Odhams Press, jon-! sa"Paily Herald', aikanaan Enr;- ka osakepääoma oli 40 mii. puntaa,! lännin työväenluokan vapaa ja riip-oli vasta 1959 muokkautunut maail^! Pumaton äänenkannattaja, on nyt man siihen mennessä suurimmaksi kerrassaan surkeasti, tuuliajolla, lehtirenkaaksi. jonka omistuksessa Lawrence Kirwan oli 129 lehteä. "Daily . H e r a l d | (The Democratic Journalist) On tavallista aina silloin kun jokin innrliamics hirtetään että vankilan ulkopuolelle ke^ rääntyy ihmisiä toimitusta odottamaani— suurin osa protestoimaan. Kun Louis Bald-win Fisher äskettäin hirtettiin Torontossa, kantoi Orvin Mil-lett vankilan edustalla plakaattia, jossa tuomari, kruu-sunsyyttäjä ja lautakunta lei-viattiin murhaajiksi. Suomen konsiili haluaa tietoja Onko Veikko Nieminen, tai knka tahansa jolla on hänestä tietoja, ystävällinen ja, ottaa yhteyden Suomen konsuliin, K. E. Mäkeen, Box 4S0,' Sudbury, Ont. KODM PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Tilastoa - ' o o ~ o '' o o . e e o . o e e Tilatkaa Yanaus! Neljän kuukauden aikana on tie-, dusteltu noin 12 tuhannelta asiakkaalta mitä he pitävät nykyään niin muodissa olevista ja toinen toistaan komeammista ruiokatavarakau^ poista eli supermarketeista? Tämän kyselyn-tulokset ovat olleet yllättäviä nämä kaupat eivät olekaan niin mieluisia kuin on luultu. Suurin. osa haluaisi, että näitä liik-kei ä hoidettaisiin samaan tapa:m kuin äidin aikana "kulmakauppaa". E l i , että ostajat saisivat jättää vaikkapa pientä lisämaksua vastaan, liikkeelle tavaratilauksensa esim. pDhelimella ja ne toimitettaisiin a-siakkaan kotiin. 61 prosenttia naisista sanoi ostavansa enemmän jos tämä muotos tehdään. 33 pros. ei ollut varma omasta mielipiteestään, ja kahdella prosentilla ei ollut asiasta, mitään sanomista/ 41 prosenttia naisista sanoivat etteivät pidä näistä kaupoista ostamisesta, mutta heillä ei ole valinnan varaa. Vuonna 1952 näytti siltä, että 51 prosenttia asiakkaista pitivät näistä suurista kaupoista, mutta 57 prosenttiluku oli pudonnut 48aan. Perheenemännät joidenka lapsiluku oli kaksi ja vuositulot neljästä tu-hannesta yhdeksään tuhanteen vuodessa yleensä pitivät etuna saada ostaa kaikki tavarat samasta liikekeskuksesta. He myöskin pitivät kauppojen puhtaudesta. Seuraavassa muutamia esitettyjä varjopuolia näistä' liikkeistä. Liikkeet ovat liiaksi kansoi ettuja ja käytävät ahtaita; Kassalla menee liian : kauan aikaa. Henkilökunta on vähemmän iloista ja avuliasta. Tuotteiden nimilaput eivät ole selviä, jäädytetyt tavarat eivät aina ole jäässä. Parkettilattiat väsyttävät jalkoja. Liikkeenhoitaja ei ole aina saapuvilla vtarviitaissa. Nopeissa kassajonoissa, joissa pitäisi palvella asiakkaita joilla on alle viiden tavaralaadun ostokset, on aina itsekkäitä asiakkaita joilla on 10— 15 tavaralaatua j a seisottavat jonoa takanaan eikä kassanhoitaja tee mitään tämän tavan poistamiseksi. Autojen pysäköinti ei ole aina tarkoitustaan vastaavaa. Ja mainostetut tavarat ovat useimmin myyty loppuun. Tämä tilasto on otettu Yhdysvaltain puolelta j a sieltä vierailemaan tulevat sanovat canadalaisten kauppojen olevan kaikissa suhteissa paljon parempia. LIHAMUNAKAS Tällä kertaa teemme munakkaan päinvastoin kuin mitä tavallisesti olemme tottuneet tekemään, nim. kaadamme munat pannussa ruskettuneen lihan päälle. 1 lihakannu (12 unssia luncheon meat) 2—4 munaa, 1 rkl. voita tai margariinia; paistamiseen. Liha leikataan neljään yhtä suureen osaan ja keskelle koverretaan joko pyöreä tai neliskulmainen reikä, lihakannun mallista riippuen ja ne paistetaan pannussa kauniin ruskeaksi. Kun on aika ne kääntää niin muna kaadetaan jokaisen viipaleen keskellä olevaan reikään ja se kypsyy siinä samalla kun liha ruskettuu. Keskustasta leikatut lihapalaset paistetaan samassa pannussa samaan aikaan. Paistos tarjotaan heti kuumana niinkuin yleensä munakkaat. irjeenvai Izvestijan:New Yorkin kirjeenvaihtaja N. Karev kertoi vuoden alkupuolella lehdessään hämmästyttäviä seikkoja neuvostoliittolaisten lehtimiesten työolosuhteista USArssa. Karevin selostuksen mukaan neuvostoliittolaisia lehtimiehiä ei akkreditoida US-:. .A:ssa lehtiensä edustajina, vaan "vieraan vallan edustajina", heidän on pakko esittää kaksi kertaa vuodessa tarkka selonteko lehdel-tään saamistaan varoista ja niiden käytöstä (!), hänen on säilytettävä kolme vuotta jäljennökset kirjeenvaihdostaan lehtensä kaassa ja annettava ne vaadittaessa tarkastettavaksi. Jos lehtimies rikkoo yhdenkin näistä dis-kriminointimääräyksistä, hänet saatetaan tu,omita 5 vuoden vankeusrangaistukseen tai 10,000 dollarin sakkoon tai molempiin yhdessä! Karev mainitsee kirjoituksessaan, että useiden kuukausien aikana eivät neuvostoliittolaiset lehtimiehet USA:ssa ole saaneet yhtään sanoma- tai aikakauslehteä kotimaastaan. Izvestijan kirjeenvaihtaja on keskustellut tästä asiasta postilaitoksen johtavien virkamiesten kanssa. . Postilaitoksen apulaisjohtaja Brady vakuutti, että kyseinen ongelma: ei koske lainkaan häntä tai hänen osastoaan. Pääjohtaja Robert Christenberry vahvisti varajohtajan lausunnon ja suositteli kääntymistä New Yorkin tulliviranomaisten puoleen ottaen heti ystävällisesti puhelun N. Karevin puolesta tullihallituksen päällikölle Fishmanille. Fishman on merkittävä henkilö Amerikan poliittisessa elämässä. Hänet näkee usein '"Amerikan vastaista toimintaa tutkivassa komissiossa", ja hän käyttää sen istuinnois-sa puheenvuoron miltei aina, kun tulee kysymys Neuvostoliitosta. ; Fishman tunnusti hänen johtamansa tullilaitoksen todella tarkastavan Neuvostoliitosta saapuvat painotuotteet sekä päättävän, sisältävätkö ne propagandaa. Näitä asioita hoitaa Suuri ryhmä virkamiehiä. —j Kuka: on antanut teille tällaiset valtuudet? Finanssiministeriö. Vastaus herättää ihmettelyä. — Mitä tekemistä finanssiminis-teriöllä on propagandan kanssa? kysyy Karev. Fishman vaikenee. — Pitävätkö paikkansa amerikkalaisten sanomalehtien tiedot, että USA:ssa on viime vuonna teidän käskystänne estetty 15 miljoonan sanoma- ja aikakauslehden sekä kirjan saapuminen Neuvostoliitosta ja muista sosialistisista maista tilaajille? : — Kyllä ne pitävät paikkansa, vastasi Fishman. — Ettekö ole koskaan sattunut ajattelemaan .sellaista, että Neu-joutua samaan asemaan kuin me täällä USA:ssa olevat neuvostoliittolaiset kirjeenvaihtajat teidän noudattamanne politiikan seurauksena nyt olemme? Vastausta ei kuulunut. Karev sanoo, että postin pidättäminen on vain eräs osa siinä diskriminoin* itoimenpiteiden sarjassa, joita amerikkalaiset viranomaiset .soveltavat . neuvostokirje^vaihta-jiin. Amerikkalaiset kirjeenvaihtajat akkreditoidaan Moskovaan sanoma- ja aikakauslehtiensä edustajina. Täysin erilaista menettelytapaa käytetään USA:ssa Neuv vostoliiton kirjeenvaihtajiin. Kongressin hyväksymän lain mukaan neuvostokirjeenvaihtajien on pakko rekisteröidä itsensä oikeusministeriössä ei lehdistön, vaan ria". on pakko esittää oikeusministcT riöUe tarkka selostus kaksi kertaa vuodessa lehdeltään saamistaan varoista jokaista ropoa myöten sekä siitä, mihin ne ,on käytetty USA:ssa: Neuvostoliittolaiset kirjeenvaihtajat ovat velvolliset säilyttämään kolmen vuoden ajan jäljennökset kaikista lehtensä kanssa käymästään kii^jecn-vaihdosta sekä esittämään sen vaadittaessa oikeusministeriölle tarkastettavaksi. Kyseinen laki Vvieraan vallan eduslaja- Neuvostokirjeenvaihtajien vapaus sisältää satoja muita dizkrimini-nointitoimcnpiteitä. Jos kirjeenvaihtaja rikkoo yhtäkin lakiin sisältyvää pykälää tai määräystä, niin hänet voidaan tuomita 5^ vuodeksi vankeuteen tai 10,000 dollarin sakkoon tai molempiin rangaistuksiin samanaikaisesti. Lain mukaan turvallisuuspoliisin edustajat voivat saapua jokaisen neuvostoliittolaisen kirjeenvaihtajan toimistoon milloin tahansa. Kerran joukko turvallisuuspoliisin agentteja tunkeutui New Yorkissa ja Washingtonissa oleviin TASSin toimistoihin ja tutki kokonaisen viikon ajan TA-SS: n Moskovaan 3 vuoedn aikana lähettämiä tiedonantoja, kirjeenvaihtoa jne. Äskettäin siirtolais-virar. omaisct vaativat odottamatta kaikkia neuvostoliittolaisia kirjeenvaihtajia antamaan sor^ menjälkensä. YK:n yleiskokoukseen saapuviin kirjeenvaihtajiin sovelletaan erikoisia diskriroinointitoimenpiteitä. Jo lentokentällä siirtolaisviranomaiset varoittavat heitä että he saavat asua ja liikkua vain määrätyllä alueella. Millainen • melu nousisikaan USA:ssa, jos Moskovassa olevien amerikkalaisten kirjeenvaihtajien sallittaisiin liikkua vain Gorkinka-dulla esim. : lennätinlaitoksen ja Valko-Venäjän rautatieaseman välimailla (n. 2 kilometriä) sekä parisataa metriä Gorkinkadusta sivuun. Neuvostoliiton erikoiskirjeenvaihtajat ovat kuitenkin USAs-sa nimenomaan tällaisessa asemassa. New Yorkiin saapuvilla tilapäisillä Moskovan. lehtien kirjeenvaihtajilla ei ole oikeutta edes käydä lehtiensä vakinaisen kirjeenvaihtajan toimistossa, jos' ne vain sijaitsevat "kielletyillä" kaduilla. Neuvostokirjeenvaihtajien diskriminointia ei kylläkään voida sanca mainostettavan USA:ssa. Päinvastoin siitä ovat: tietoisia hyvin harvat ihmiset. Olemme keskustelleet asiasta eräiden amerikkalaisten suur-lehtien edustajien kanssa, jotka a-siasta kuultuaan huudahtivat: "Tuo ei ole; mahdollista!" Izvestijan kirjeenvaihtaja on keskustellut asiasta eräiden virallisten « henkilöiden kanssa, joilla on yhteyksiä USA:n uuteen hallitukseen. Tuloksena on ollut eräiden virkamiesten ilmoitus että koska diskriminointi on säädetty Eisenhowerin kaudella (ai \ jo aikaisemmin, ei voida muka tehdä mitään sen poistamiseksi. Toiset, taas - viittaavat^-oikeusministeriöön ja siirtolaisviranomai-siin, vaikka nämä ovatkin hallituksen valvonnassa ja sen alaisia joten kaiken muuttumiseen luuli-. si riittävän vain yhden hallituksen johtavan miehen sanan. KULKURIN MUHENNOS 1 paunan kannui corned beef. l 8 unssin kannu tomaatti kastiketta, suuri sipuli hienonnettuna. 2 kkp. perunakuutioita. 2 kkp. porkkana-viipaleita. 2 tl. suolaa. % tL pippuria. Aineet pannaan suuren kattilaan ja vettä lisätään sen mukaan kuinka vahvaa tai laihaa kukin haluaa keitoksestaan ja kansi pannaan päälle. Keitos saa kiehua ensin kovempaa ja sitten hiljalleen kunnes vihannekset ovat kypsiä. Jos haluaa nauttia tämän aterian vaikka retkellä oltaessa niin kattilan voi heti ruoan valmistuttua kääriä tiiviisti ainakin 24n sanomalehden sisään, jos ei ole käytettävissä kuumana säilyttävää astiaa. Tai mikäpä estää koko ateriaa valmistamasta nuotiotulella. EI OLLUT SYNTIÄ — Ainoa syntini on, että aamui: sin katsellessani peiliä pidän aina itseäni kauniina. — Ei se ole mikään synti. So on erehdys. ENNUSTUSTA: Ennustajaeukko: — Haluatteko tietää: tulevan puolisonne tulcvai-suuiden? . — En, mutta miellelläni kuulisin nykyisen menneisyyden. r I L A T K A A V A P A U SI vostoliitossa toimivat amerikkalai- Viimq mainittuun piiriin kuuluu' set kirjeenvaihtajat saattaisivat "Juri on reilu kaveri" Suomalaisten pikkupoikien kerro-iviin! Tarkoitus on joko sanoa, että taan sanoneen, tavattuaan ensim-' Suomi ei ole länsi- vaan "itämaa", maisen avaruuslentäjän Juri Gaga- lai eu.ä vasta nyt Englantiin päästyään pääsi avaruuslentäjä todelli-, seen länsimaiseen makuun? ^•Itämaillfe'' taitavat siis inenhä kansalaisemme jotka hykyääri vierailevat SuomöSsa! - Mutta kun Glebe and Mailin kirjeenvaihtaja haluaa antaa venäläisille poliittisen oppitunnin länsimaisesta demokratiasta, hiin hän (Robert Duffy) menee edellämainittua pidemmälle ja antaa ymmärtää — rohkenematta aivan kakistelematta niin sanoa ^ etta vaikka Juri Gagarin tuli miltei omin lupinsa tai ainakaan kehenkään kutsumatta Englantiin, niin hänelle järjestettiin kuitehkin lopulta ruhtinaallinen vastaanotto. Mikäli ön puhe Gagarinin vastaanotosta Lontoossa, niin se' oli todella juhlava ja englantilaisten arvovaltaa nostava. ^Mutta samaa ei voida sanoa mr. Duffyn "meriselityksestä". Mainittu kirjeenvaihtaja sejlittäa: "Hallitus. pääministeri Harold MacmiUanista alaspäin, aikoi antaa protokollan tiukkojen säähtö-rinm, että "Juri on-reilu kaveri!'..- Samaa mieltä olivat varmaan tuhannet suomalaiset aikuisetkin, jotka olivat tervehtimässä Gagari-nia Helsingissä, Tampereella. Kemissä ja kaikkialla muualla Suomessa, missä -tämä naapurimaan rohkea, päättäväinen ja miellyttävä avaruuden Kolumbus vieraili. Mutta "reilun pelin säännöt" ovat tuntemattomia Suuren Rahan omistamille kaikkein mustimmille uutistoimistoille ja kirjeenvaihtajille. Vai mitä arvellaan esimerkiksi siitä kun Montreal Daily Star-leh-den Lontoon toimiston kirjeenvaihtaja Boyce Richardson sanoo tiistaisessa uutistiedossaan, että vieraillessaan nyt Lontoossa-Juri Gagarin vierailee "ensimmäistä kertaa länsimaissa". ~ • Sadattuhannet suomalaiset näkivät Gagarinin vierailleen isiemme tuhatjärvien maassa niitä on tähän mennessä sanottu "länsimaaksi". Nyt sitä ei oteta kuuleviin kor-jen puitteissa viileän vastaanoton hänelle. Koska Gagarinilla ei ole poliittista tai diplomaattista asemaa, kukaan hallituksen jäsen ei mennyt lentokentälle häntä vastaanottamaan . . . "Koska häh ei tullut hallituksen kutsumana, mr. Macmillan aikoi tavata hänet vain pikapäin torstaina kysymysten tekoajan jälkeen alahuon^ssa. . "Neuvostoliiton teollisuusnäytte-lyn järjestäjät olivat järjestäneet pari cockTäil-tilaisuutta ja Venäjän lähetystö järjesti yhden. Mutta juuri mitään muuta ei suunniteltu, paitsi se,-että majuri Gagarin menee Maniehesteriin vastaanottamaan valurien union mitalin . . ." Virallisten piirien tarkoitus oli siis antaa "viileä" vastaanotto ensimmäiselle avaruuslentäjälle. Samalla annetaan ymmärtää, että kun hallitus ei ollut kutsunut häntä vierailulle, Gagarin oli enemmän tai vähemmän "tungettelija". Tosiasia tietenkin on, että Juri Gagarin tuli Lontooseen englantilaisten yhtymän, Industrial and Trade Fairs Limitedin kutsumana. Ja heti Lontooseen saavuttuaan sai Gagarin suuren ja todella lämminhenkisen vastaanoton kansan^ joukoilta. Edellämainittu sanoma-lehtikirjeenvaihtaja (Duffy) selittää tätä puolta: ". . . Kansanjoukkojen myrskyinen innostus majuri Gagarinin ajaessa Lontoon läpi aiheutti joitakin muutoksia järjestelyihin. "Hallitus voi ehkä pitää majuri Gagarinia neuvostokaupan symboo- Iina, mikä ei ole liian tervetullutta täällä aikana jolloin idän ja lännen suhteet huononevat Berliinin kysymyksen johdosta, mutta lontoolaisille hän oli yksinkertai- • sesti vain ensimmäinen avaruus-mies, ihmeellinen henkilö, joka meni maapallon ympäri 90 minuutissa... . "Niinpä sitten (sen päivän) ilta-puolella tuli vastuunalaisilta viranomaisilta tiedonantoja. Majuri jatkaa vierailuaan yhdellä päivällä voidakseen mennä kuningattaren lounaalle perjantaina. Tiedonannossa sanotaan, että Buckinghartiin kutsu on kuningattaren; oraa aja-tus. Näköaloihin tutustumismatka on muutettu niin, että se muuttuu kulkueeksi, mikä vie majuri Gagarinin Loiitoon Lordy pormesta: rin VJistaanotoUe. ' Kansan tahto tulee täytetyksi". Mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pihasta. Englantilaiset näyttävät todella olevan sitä mieltä, että ensimmäiselle . avaruuslentäjälle on annettava hänelle kuuluva kunnia, ja . myös että "Juri/ on reilu kaveri** kuten suomalaiset pikkupo^itt^^i^^;^ sivat — niin "Itanmalairfji^jjj^;;^ l i e n e v ä t l d h ; : ; ^ . ] Ö n ^ « ^ i ^ ^ | i :'::':; ;;':'-^-i:;t'^y,*tv:;5v^:;..i^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 15, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-07-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610715 |
Description
Title | 1961-07-15-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 15 p, — Saturday, July 15,1961 VAPAUS (UBEBTT) *— Independent Labor Orgsn of Finnish- Canadians. Es-tobllahed NOT. 6. 1917. Autborized as second class mail by the Post Offioe Department, Ottawa. Pub- UBbed thrlce weekly: -Tuesdays, Thundays and Saturdays by Vapaus EhiMishlng Company Ltd.. at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265: Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon applicatlon. .Translation f rea of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 3 kk 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25 M B aaiiman suurin le htitrusti Saksan ongelmista ' Uskokaa tai ei, mutta joissakin piireissä Canadassa ja erikoisesti : Yhdysvalloissa pidetään nykypäivinä peräti "hyökkäykseen valmisteluna" sitä kun Neuvostoliitto ehdottaa, että kummankin Saksan kanssa j tehtäisiin vihdoin viimeinkin muodollinen ja virallinen rauhansopimus! Rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on tämän kummallisen katsantokannan mukaan tulossa siis sodanjulistus. ~ " Tällaisen mielettömän asenteen voivat hyväksyä ja omaksua vain ne, jotka hyväksyvät ja kannattavat Bonnin vanhan kanslerin, Konrad Adenauerin moneen kertaan toistaman iskulauseen "ei mitään neur votteluja"! Kuten tiedetään, poliittisesti hyvän hajuaistin omaava Länsi-Berliinin pormestari ja sosialidemokraattien johtaja W. Brant on ehdottanut kutsuttavaksi koolle Suksaa vastaan sotineen 52 maan konferenssi siinä mielessä, että s^atai; iin Saksan ongelma ratkaistuksi. Mutta sotainen kansleri Adenauer ja hänen taustamiehensä Yhdysvalloissa ovat julistaneet, että ei mitään neuvotteluja. Väittely Saksan' ja erikoisesti Berliinin ongelmasta on kehittynyt äärettömän kiihkeäksi. Tosiasiassa on tilanne kehittynyt siihen, että Yhdysvalloissa on jo lisätty ns. 'tavallisia" asevoimia ja varustelumenoja, jonka vastineeksi tiedoitettiin Moskovastakin, että NL ei toteuitakaan nyt suunniteltua asevoimiensa vähentämistä. Mistä sitten johtuu tämä kohu ja kiihkeä väittely? USA:n presidentin John F. Kennedyn ja NL:n pääministeri Nikita Hrushtshevin tavatessa toisensa Wienissä esitti viimeksimainittu hallituksensa nimissä Yhdysvaltain hallitukselle muistion Saksan ongelman ratkaisemiseksi. Lyhyesti sanoen Neuvostoliitto ehdottaa, että liiltolaismaat tekisivät nyt — kuudentoista vuoden kuluttua sodan .päättymisen jälkeen — rauhansopimuksen kummankin olemassaolevan Saksan kanssa. Sen lisäksi Neuvostoliitto ehdottaa, että 100 mailin päässä Länsi- ja Itä- Saksan rajasta viimeksimainitun alueella olevasta Länsi-Berliiniscä tehtäisiin sopimuksen mukaan aseistariisuttu vapaakaupunki; mikä voisi esteettömästi järjestää kauppa- ja muut suhteensa muiden mai' ,den kanssa. Samalla kertaa Neuvostoliiton puhemiehet ovat korostaneet kahta seikkaa: Neuivostoliitto ei ole esittänyt tässä yhteydessä mitään ulti-maattumia, eikä aiokaan esittää. Päinvastoin Neuvostoliitto on valmiina keskustelemaan mistä tahansa Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden vastaehdotuksista Saksan ja Länsi-Berliinin ongelman ratkaisemiseksi. ,., _ Mutta toisaalta Neuvostoliitto korostaa erikoisen painavasti, että jos Washington ja länsivallat yleensä eivät suostu rauhansopimuksen tekoon ja Länsi-Berliinin ongelman ratkaisuun yhdessä Neuvostoliiton kanssa, silloin tekee Neuvostoliitto ja sille ystävälliset maat rauhansopimuksen Saksan Demokraattisen tasava^an kanssa. Pitäen kaiketi "itsestään selvänä asiana", että länsivallat eivät suostu minkäänlaiseen neuvotteluratkaisuun Saksan ongelman tii-raoilta, täällä puolella Atlantin on n.s. virallinen taho ja sitä edustava lehdistön kaikkein oikeistolaisin osa pitänyt kovaä^melua siitä, että ihmiskuntaa uhkaa muka kolmas maailmansota jos Neuvostoliitto allekirjoittaa rauhansopimuksen Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa! • Ja miksi? Meille selitetään: .Jos Neuvostoiiitto ja Saksan Demokraattine.l Tasavalta allekirjoittavat virallisen rauhansopimuksen; silloin siirtyy Itä-Sakassa hallitusvastuu kokonaisuudessaan sen omalle hallituik' selle. Mutta kun "rajojen" siirtämisestä puhuvat ja-.uusia sotaselk-kauksla hautovat piirit eivät tahdo tunnustaa Saksan Demokraattisen Tasavallan olemassaoloa — sen paremmin kun ne piirit tunnustavat 600-miljoonaisen Kiinankaan olemassaoloa — sopimusten ja järjestelyjen teko Saksan Demokraattisen Tasavallan ja länsimaiden kesken esim. yhteydenpidosta ja kanssakäymisestä Länsi-Berliinin kanssa olisi itse pahasta. Se' olisi de facto tunnustus Saksan Demokraattiselle Tasavallalle! Tällaista käytännön asioihinkaan perustuvaa tunnustusta eivät länsimaat muka tule tekemään, vaan aloittavat mieluimmin uuden maailmansodan siinä tapauksessa jos NL ja Itä^Saksa allekirjoittavat rauhansopimuksen, selittävät kaikkein sotaisimmat piirit,erikoisesti Yhdysvalloissa, mutta valitettavasti myös täällä Canadassa. •• Tämän hatarampaa ja ontuvampaa perustelua ei uuden sodan aloittamiselle tuskin voitaisi esittää varsinkaan nykyaikana, jolloin maailmansodan alkaminen tarkoittasi aivan varmasti kokonaisten kansakuntien tuhoa, vaikka koko ihmiskunta ei atomisodan palossa kär-ventyisikään. Onneksi tämä sotainen ja ncuvotteluvastaincn asenne ei ole-lä-heskään yleinen kapitalistisissa maissa edes hallitusportaissakaan. "Länsimaiden ohjelmantekijäin keskuudessa on erimielisyytiä", totesi torpntolainensuurlehtlGlobe and Mail viime tiistaina. . . Washing-tonissa, Lontoossa ja Pariisissa on niitä, jotka ovat horjumatta tri Adenauerin kannalla, ja jotka uskovat hänen tavallaan, että kaikki neuvottelu Venäjän kanssa Berliinin kysymyksestä olisi heikkouden meJiKki. Ja siellä on niitä, jotka ovat taipujvaisia neuvottelukannalle — Ja joita ihmetyttää, mihin suuntaan t r i Adenauer on menossa ja mihin hän meitä johtaa ' :'Lopuksi mainitun lehden loimituskirjoituksessa sanotaan: :". . . Länsi on jo tehnyt selväksi päättäväisyytensä Länsi-Berliinin ja Länsi-Saksan puolustamisesta ja kaikkea sotilasuhkia vastaan idästä. .Toisena askelena ohjelmassa voisi hyvinkin olla tri Adenauerin suostuttaminen luopumaan tavoitteestaan Saksan rakentamiseksi Ensiluokan vallaksi (sotilaailisesti) muistuttamalla hänelle, että hänen maansa kärsi ratkaisevan tappion viime sodassa, eikä sillä tarvitse välttämättä olla sananvaltaa yleisen rauhansopimuksen laadinnassa i. Tri Adenauerille ja hänen hitlerinaikaisille natsikenraaleillcen, seka niitä suosiville länsimaiden politiikoille sietää todellakin muistuttaa, että Saksa hävisi perusteellisesti aloittamansa sodan — ja että kolmatta maailmansotaa ei Saksan imperialismi saa enää koskaan aloittaa. Juuri tästä kenkä puristaa — ja siksi ci rauhanpuolustajilla ole pienintäkään epäröinnin aihetta sanoessaan, että jos Yhdysvalloilla ei ole .parempaa ehdotusta r— ja tähän mennessä ei sellaista ole esitetty -r-Silloin on hyväksyttävä NLn esitykset Saksan ongelman ja sen mukana Länsi-Berliinin probleemin ratkaisemiseksi. Kookkaasta, sinisilmäisestä 59- vuotiaasta miehestä tuli viime maaliskuun 1. pnä mahtavin lehtimoguli, jonka maailma on milloinkaan tunteut. Tuona päivänä brittiläinen Cecil Hamisworth King, Daily Mirror Newspapers-yhtymän johtaja, ilmoitti 37 milj. punnalla (33.300.000.000 Suomen markkaa) ostaneensa jättimäisen Odhams Press-yhtymän osake-enemmistön, joka puolestaan itse oli syntynyt kaksi vuotta aik9i-semmin 'suurisuuntaisen nielaisu-operation tuloksena. Kaappaus toi hänen hallintaansa kaksi päivälehteä, joiden yhteinen painos on yli kuusimiljoonaa kappaletta, kaj^i sunnuntailehteä, joita myydään lähes 11 milj. kappaletta viikossa, yhden päivittäin ilmestyvän urheilulehden ja noin 250 aikakauslehteä ja muuta juJkaisua, joita kiiukaudessa ja viikossa myydään kymmenien miljoonien painoksina. Uudella yhtymällä on yli 97.000.- 000 punnan osakepääoma, sen palveluksessa on 30,000 työntekijää, niiden joukossa yli 1,200 lehtimies-tä. Tämä valtava lehdistön monopolistinen keskittyminen tapahtui hetkellä. Jolloin Fleet Street (Lontoon ns. lehtikatu) ei ollut vielä ehtinyt kunnolla toipua siitä "JSrews Chronicle"-lehden "murhasta", joka maksoi 300 lehtimiehelle ja 3,000 kirjaltajalle heidän toimensa. KUKA ON CECIL HARMSVVORTH KING? Hän on lordi Northcliffen veljenpoika ja lordi Northcliffe oli. puolestaan eräs Englannin suua-ia len-ti- imperiumin rakentajia vuosisatamme ensimmäisellä neljänneksellä. Cecil Kingistä itsestään ei pal^ jenkaan tiedetä. Mies, jonka päivittäin myydyt viisi miljoonaa .sanomalehteä vilahtelevat kuuluisuuksien puheenparsissa, elää itse huolellisesti syrjässä julkisuudesta. Hän on antanut vain yhden lausunnon asennoitumisestaan ja sen julkaisi amerikkalainen "Times"-lehti vuionna 1955: 'Minä olen riippumaton liberaali. Se'. tarkoittaa, että voin olla mitä haluan". Hänen omistamansa " D a i l y Mijr-ror"- lehti heijastaa jossakin määrin tätä filosofiaa. Sodan jälkeen siitä tuli radikaalilla tavalla työväenpuoluetta kannattava, mutta viime vuosina se on alkanut luopua tästä suuntauksestaan ja alkanut kosiskella vaihtoehtoisesti työväenpuolueen oikeistosiipeä ja konservatiivien vasemmistoa. Kingistä tuli "Daily Mirror"— 'Sunday Pictoriar'-yhtyniien omistaja Jcymmenen vuotta sitten. Leh-distöharrastisksiinsa yhtymä lisäsi kaupallisen television ja kaksi vuotta sitten se hankki käsiinsä toistasataa aikauslehteä ja muuta julkaisua nielaisemalla Amalgamated Press-yhtymän. Hän^n viimeisin siirtonsa: on nyt kaksinkertaistanut tämän valtapiirin ja tehnyt hänestä mahtitekijän yleisen mielipiteen keskuudessa. Ja mitä Cecil King itse sanoo vallastaan? Kun parlamentin jäsenet tiedustelivat häneltä yksityisti-" laisuudessa asiaa samana päivänä, jolloin hän oli kaapannut Odham-sin, hän vastasi pilke silmäkulmassaan, että hän ei nähnyt siitä mitään pahaa niin kauan kun valta kDului hänelle! Mikä on vallan lisäksi hänen mielenkiintonsa kohteena yhtymässä? Kutsuttuaan siirtonsa jälkeen painotalonsa sihteerit luokseen hän sanoi heille: "Minun omaa asemaani osakkeenomistajana ei tarvitse ottaa huomioon". Kukaan ei tiedä, ketkä ovat Daily Mirror and Sunday Pictorial Newspapers-yhtymän todellisia o-mistajia. Monet mahtavat osake-erät ovat pankkien ja vakuutusyhtiöiden nimissä. Muut ovat sellaisten peitenimien varjossa kuin Strand Nominees, jonka käsissä on yli kahdeksan miljoonaa Mirrorin osaketta. Joka tapauksesssa Cecil Harms-worth King on nyt maailman suurimman lehtiyhtymän toimiva johtaja. Hänen keikauksensa vähensi Britannian kuudesta hallitsevasta lehtirenkaasta yhden ja jäljelle jäi viisi. • • . • Nämä ovatT Daily Mirror-ryhmä (osakepääoma 79 milj. puntaa), Thomson Newspapers (26,5 milj.), lordi Rothermeren Associated Nevvspapers (20 milj.) Beaver-brook Newspapers (11,4 milj.) ja News of the World (9,6 millj.) Kingin takana ovat nyt seuraavat lehdet: '"Daily Mirror" (painos 4,500,000), 'Daily Herald" (työv. puolueen nimellinen äänenkannattaja, 1,407,000),"Sunday Pictorial" (5,275,000), "The Peöple" (5,500,- 000), "Sporting Life" sekä päivä-lehdet Nigeriassa, Ghanassa ja brittiläisessä Guianassa. 21 erilaista naistenlehteä niiden joukossa "Woman" (3,130,000), "Woman's Mirror" (rtoin 2 milj.) ' Woman's Own" (2.222,000). "Wo-man's Real" (1,300,000); 16 lasten lehteä ja yli 200 muuta julkaisua. esim. "Electronic Technology" ja "Farmer's Weekly" tai "Nuasing Mirror" ja "Ocean Times'v joista viime mainittua julkaistaan Atlan-nin valtamerilaivoilla, v Televisio: Mirrorilla on paljon pelissä Associated Televisionisäa, joka toimii sekä Lonloossa että Birminghamissa. Paperitehtaita: Mirror omistaa Reedin sanomalchtipaperitehtaan, (osakepääoma 58 milj. puhtaa), joka on Britannian toiseksi suurin ja se on hallitsevassa asemassa Anglo- Canadian Pulp and Paper Mills-yh-tymässä. v NOPEA KEIKAUS Odhamsin kaappaus suoritettiin tavat!omaNa afäärimäisellä ripeydellä ja kovakouraisuudella. _ E n - simmäinen uutinen asiasta saatiin tammikuun 26. pnä, jolloin Odhams ilmoitti hankkeistaan yhtyä Thom^ son Nevvspaperin kanssa ja muodostaa lehtikombinaatin, joka toir 'mii 67 milj. pumnan pääomalla. Roy Thomson, 28 kanadalaisen sanomalehden : miljonääriomistaja, astui Britannian lehtimarkkinoille vasta 1953, jolloin hän osti heikoissa kantimissa olleen edinburghilai-sen 'The Scotsman"-lehden. Sen jälkeen hän hankki nopeasti itselleen oikeuden hoidella Skotlannin kaupallista televisiota (Thomson on jälkeenpäin lausunut, että se merkitsi lähes sarnaa kuin oikeus painaa seteleitä). Heinäkuussa 1959 hän osti lordi Kemsleyn lehtivaltakunnan, johon kuului neljä sunnuntai- ja monia maaseutuilehtiä. Ja suunnilleen sa- "The People" j a 'Sporting Li f e ' niiden joukossa. Mutta mikä oli lopultakin syynä näihin kauppoihin? Yksinkertai^ sesti se— kuten Cecil King myöhemmin paljasti — että juuri Odhamsin ja Kingin yhtymän välillä käyty taistelu oli alkanut arveluttaa Odhamsin johtoa." Ilmoituskampanjaan jä mm. lukijoille annettuihin lahjoihin — mm. naisten lehtien lukijat saivat ilmaisia huuli-puikkoja — käytettiin noin 40Ö,6oö puntaa kuussa ja se alkoi käydä Odhamsin voimille. Se etsi tukea Thomsonista, mutta silloin astuikin King näyttämölle ja muutti koko kuvan toiseksi. 250 lehteä liitettiin täten yhteen, eräät; kaikkein suurimmista niiden joukossa. Samalla 37 entistä Odhamsin lehteä 'ylidis-tettiin" 45 Mirrorin puolen lehden kanssa^ mikä merkitsi siis rhonien lehtien katoamista ja jäljelle jääneiden vastaavaa kasvua. Täten luonnollisesti myös voitot nousevat. Suuri taistelu oli • siis taas tältä osin päättynyt. Mutta se jatkuu toisaalla. Britannian lehtimiesliitto on jo ilmöittaniit huolestuneisuutensa tapahtuneen johdosta, samoin 350,- 000 jäsentä käsittäyäi kirjaltajaliit-io. Odotettavissa näet on, että lehtiä lakkautetaan; edelleen muutamien yhä harvempien paisuneen painoksen kustannuksella ja tämä merkitsee työttömyyttä sekä lehtimiehille että kirjaltajille. Lopuksi todettakoon vielä, että Englannin työväenpuolueen äänenkannattaja ''Daily Herald" on siis nyt maailman suurimman lehtikon^ moihin aikoihin, kun "News Chro-sernin käsissä. Cecil King on itse niele" lakkautettiin. Thomson väittänyt, että lehti tuottaa vuosit- "päästi päiviltä" kaksi ostamaansa! tain tappiota 675 milj. Suomen sunnuntailehteä "Empire Newsia' markkaa, mutta hän on silti luvan- •5 e •o O o ja 'Graphikin''. nuit kustantaa sitä vielä "ainakin Suunnitteilla olleen kombinaatin^ seitsemän vuotta". Joka tapaukses-toinen osapuoli Odhams Press, jon-! sa"Paily Herald', aikanaan Enr;- ka osakepääoma oli 40 mii. puntaa,! lännin työväenluokan vapaa ja riip-oli vasta 1959 muokkautunut maail^! Pumaton äänenkannattaja, on nyt man siihen mennessä suurimmaksi kerrassaan surkeasti, tuuliajolla, lehtirenkaaksi. jonka omistuksessa Lawrence Kirwan oli 129 lehteä. "Daily . H e r a l d | (The Democratic Journalist) On tavallista aina silloin kun jokin innrliamics hirtetään että vankilan ulkopuolelle ke^ rääntyy ihmisiä toimitusta odottamaani— suurin osa protestoimaan. Kun Louis Bald-win Fisher äskettäin hirtettiin Torontossa, kantoi Orvin Mil-lett vankilan edustalla plakaattia, jossa tuomari, kruu-sunsyyttäjä ja lautakunta lei-viattiin murhaajiksi. Suomen konsiili haluaa tietoja Onko Veikko Nieminen, tai knka tahansa jolla on hänestä tietoja, ystävällinen ja, ottaa yhteyden Suomen konsuliin, K. E. Mäkeen, Box 4S0,' Sudbury, Ont. KODM PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Tilastoa - ' o o ~ o '' o o . e e o . o e e Tilatkaa Yanaus! Neljän kuukauden aikana on tie-, dusteltu noin 12 tuhannelta asiakkaalta mitä he pitävät nykyään niin muodissa olevista ja toinen toistaan komeammista ruiokatavarakau^ poista eli supermarketeista? Tämän kyselyn-tulokset ovat olleet yllättäviä nämä kaupat eivät olekaan niin mieluisia kuin on luultu. Suurin. osa haluaisi, että näitä liik-kei ä hoidettaisiin samaan tapa:m kuin äidin aikana "kulmakauppaa". E l i , että ostajat saisivat jättää vaikkapa pientä lisämaksua vastaan, liikkeelle tavaratilauksensa esim. pDhelimella ja ne toimitettaisiin a-siakkaan kotiin. 61 prosenttia naisista sanoi ostavansa enemmän jos tämä muotos tehdään. 33 pros. ei ollut varma omasta mielipiteestään, ja kahdella prosentilla ei ollut asiasta, mitään sanomista/ 41 prosenttia naisista sanoivat etteivät pidä näistä kaupoista ostamisesta, mutta heillä ei ole valinnan varaa. Vuonna 1952 näytti siltä, että 51 prosenttia asiakkaista pitivät näistä suurista kaupoista, mutta 57 prosenttiluku oli pudonnut 48aan. Perheenemännät joidenka lapsiluku oli kaksi ja vuositulot neljästä tu-hannesta yhdeksään tuhanteen vuodessa yleensä pitivät etuna saada ostaa kaikki tavarat samasta liikekeskuksesta. He myöskin pitivät kauppojen puhtaudesta. Seuraavassa muutamia esitettyjä varjopuolia näistä' liikkeistä. Liikkeet ovat liiaksi kansoi ettuja ja käytävät ahtaita; Kassalla menee liian : kauan aikaa. Henkilökunta on vähemmän iloista ja avuliasta. Tuotteiden nimilaput eivät ole selviä, jäädytetyt tavarat eivät aina ole jäässä. Parkettilattiat väsyttävät jalkoja. Liikkeenhoitaja ei ole aina saapuvilla vtarviitaissa. Nopeissa kassajonoissa, joissa pitäisi palvella asiakkaita joilla on alle viiden tavaralaadun ostokset, on aina itsekkäitä asiakkaita joilla on 10— 15 tavaralaatua j a seisottavat jonoa takanaan eikä kassanhoitaja tee mitään tämän tavan poistamiseksi. Autojen pysäköinti ei ole aina tarkoitustaan vastaavaa. Ja mainostetut tavarat ovat useimmin myyty loppuun. Tämä tilasto on otettu Yhdysvaltain puolelta j a sieltä vierailemaan tulevat sanovat canadalaisten kauppojen olevan kaikissa suhteissa paljon parempia. LIHAMUNAKAS Tällä kertaa teemme munakkaan päinvastoin kuin mitä tavallisesti olemme tottuneet tekemään, nim. kaadamme munat pannussa ruskettuneen lihan päälle. 1 lihakannu (12 unssia luncheon meat) 2—4 munaa, 1 rkl. voita tai margariinia; paistamiseen. Liha leikataan neljään yhtä suureen osaan ja keskelle koverretaan joko pyöreä tai neliskulmainen reikä, lihakannun mallista riippuen ja ne paistetaan pannussa kauniin ruskeaksi. Kun on aika ne kääntää niin muna kaadetaan jokaisen viipaleen keskellä olevaan reikään ja se kypsyy siinä samalla kun liha ruskettuu. Keskustasta leikatut lihapalaset paistetaan samassa pannussa samaan aikaan. Paistos tarjotaan heti kuumana niinkuin yleensä munakkaat. irjeenvai Izvestijan:New Yorkin kirjeenvaihtaja N. Karev kertoi vuoden alkupuolella lehdessään hämmästyttäviä seikkoja neuvostoliittolaisten lehtimiesten työolosuhteista USArssa. Karevin selostuksen mukaan neuvostoliittolaisia lehtimiehiä ei akkreditoida US-:. .A:ssa lehtiensä edustajina, vaan "vieraan vallan edustajina", heidän on pakko esittää kaksi kertaa vuodessa tarkka selonteko lehdel-tään saamistaan varoista ja niiden käytöstä (!), hänen on säilytettävä kolme vuotta jäljennökset kirjeenvaihdostaan lehtensä kaassa ja annettava ne vaadittaessa tarkastettavaksi. Jos lehtimies rikkoo yhdenkin näistä dis-kriminointimääräyksistä, hänet saatetaan tu,omita 5 vuoden vankeusrangaistukseen tai 10,000 dollarin sakkoon tai molempiin yhdessä! Karev mainitsee kirjoituksessaan, että useiden kuukausien aikana eivät neuvostoliittolaiset lehtimiehet USA:ssa ole saaneet yhtään sanoma- tai aikakauslehteä kotimaastaan. Izvestijan kirjeenvaihtaja on keskustellut tästä asiasta postilaitoksen johtavien virkamiesten kanssa. . Postilaitoksen apulaisjohtaja Brady vakuutti, että kyseinen ongelma: ei koske lainkaan häntä tai hänen osastoaan. Pääjohtaja Robert Christenberry vahvisti varajohtajan lausunnon ja suositteli kääntymistä New Yorkin tulliviranomaisten puoleen ottaen heti ystävällisesti puhelun N. Karevin puolesta tullihallituksen päällikölle Fishmanille. Fishman on merkittävä henkilö Amerikan poliittisessa elämässä. Hänet näkee usein '"Amerikan vastaista toimintaa tutkivassa komissiossa", ja hän käyttää sen istuinnois-sa puheenvuoron miltei aina, kun tulee kysymys Neuvostoliitosta. ; Fishman tunnusti hänen johtamansa tullilaitoksen todella tarkastavan Neuvostoliitosta saapuvat painotuotteet sekä päättävän, sisältävätkö ne propagandaa. Näitä asioita hoitaa Suuri ryhmä virkamiehiä. —j Kuka: on antanut teille tällaiset valtuudet? Finanssiministeriö. Vastaus herättää ihmettelyä. — Mitä tekemistä finanssiminis-teriöllä on propagandan kanssa? kysyy Karev. Fishman vaikenee. — Pitävätkö paikkansa amerikkalaisten sanomalehtien tiedot, että USA:ssa on viime vuonna teidän käskystänne estetty 15 miljoonan sanoma- ja aikakauslehden sekä kirjan saapuminen Neuvostoliitosta ja muista sosialistisista maista tilaajille? : — Kyllä ne pitävät paikkansa, vastasi Fishman. — Ettekö ole koskaan sattunut ajattelemaan .sellaista, että Neu-joutua samaan asemaan kuin me täällä USA:ssa olevat neuvostoliittolaiset kirjeenvaihtajat teidän noudattamanne politiikan seurauksena nyt olemme? Vastausta ei kuulunut. Karev sanoo, että postin pidättäminen on vain eräs osa siinä diskriminoin* itoimenpiteiden sarjassa, joita amerikkalaiset viranomaiset .soveltavat . neuvostokirje^vaihta-jiin. Amerikkalaiset kirjeenvaihtajat akkreditoidaan Moskovaan sanoma- ja aikakauslehtiensä edustajina. Täysin erilaista menettelytapaa käytetään USA:ssa Neuv vostoliiton kirjeenvaihtajiin. Kongressin hyväksymän lain mukaan neuvostokirjeenvaihtajien on pakko rekisteröidä itsensä oikeusministeriössä ei lehdistön, vaan ria". on pakko esittää oikeusministcT riöUe tarkka selostus kaksi kertaa vuodessa lehdeltään saamistaan varoista jokaista ropoa myöten sekä siitä, mihin ne ,on käytetty USA:ssa: Neuvostoliittolaiset kirjeenvaihtajat ovat velvolliset säilyttämään kolmen vuoden ajan jäljennökset kaikista lehtensä kanssa käymästään kii^jecn-vaihdosta sekä esittämään sen vaadittaessa oikeusministeriölle tarkastettavaksi. Kyseinen laki Vvieraan vallan eduslaja- Neuvostokirjeenvaihtajien vapaus sisältää satoja muita dizkrimini-nointitoimcnpiteitä. Jos kirjeenvaihtaja rikkoo yhtäkin lakiin sisältyvää pykälää tai määräystä, niin hänet voidaan tuomita 5^ vuodeksi vankeuteen tai 10,000 dollarin sakkoon tai molempiin rangaistuksiin samanaikaisesti. Lain mukaan turvallisuuspoliisin edustajat voivat saapua jokaisen neuvostoliittolaisen kirjeenvaihtajan toimistoon milloin tahansa. Kerran joukko turvallisuuspoliisin agentteja tunkeutui New Yorkissa ja Washingtonissa oleviin TASSin toimistoihin ja tutki kokonaisen viikon ajan TA-SS: n Moskovaan 3 vuoedn aikana lähettämiä tiedonantoja, kirjeenvaihtoa jne. Äskettäin siirtolais-virar. omaisct vaativat odottamatta kaikkia neuvostoliittolaisia kirjeenvaihtajia antamaan sor^ menjälkensä. YK:n yleiskokoukseen saapuviin kirjeenvaihtajiin sovelletaan erikoisia diskriroinointitoimenpiteitä. Jo lentokentällä siirtolaisviranomaiset varoittavat heitä että he saavat asua ja liikkua vain määrätyllä alueella. Millainen • melu nousisikaan USA:ssa, jos Moskovassa olevien amerikkalaisten kirjeenvaihtajien sallittaisiin liikkua vain Gorkinka-dulla esim. : lennätinlaitoksen ja Valko-Venäjän rautatieaseman välimailla (n. 2 kilometriä) sekä parisataa metriä Gorkinkadusta sivuun. Neuvostoliiton erikoiskirjeenvaihtajat ovat kuitenkin USAs-sa nimenomaan tällaisessa asemassa. New Yorkiin saapuvilla tilapäisillä Moskovan. lehtien kirjeenvaihtajilla ei ole oikeutta edes käydä lehtiensä vakinaisen kirjeenvaihtajan toimistossa, jos' ne vain sijaitsevat "kielletyillä" kaduilla. Neuvostokirjeenvaihtajien diskriminointia ei kylläkään voida sanca mainostettavan USA:ssa. Päinvastoin siitä ovat: tietoisia hyvin harvat ihmiset. Olemme keskustelleet asiasta eräiden amerikkalaisten suur-lehtien edustajien kanssa, jotka a-siasta kuultuaan huudahtivat: "Tuo ei ole; mahdollista!" Izvestijan kirjeenvaihtaja on keskustellut asiasta eräiden virallisten « henkilöiden kanssa, joilla on yhteyksiä USA:n uuteen hallitukseen. Tuloksena on ollut eräiden virkamiesten ilmoitus että koska diskriminointi on säädetty Eisenhowerin kaudella (ai \ jo aikaisemmin, ei voida muka tehdä mitään sen poistamiseksi. Toiset, taas - viittaavat^-oikeusministeriöön ja siirtolaisviranomai-siin, vaikka nämä ovatkin hallituksen valvonnassa ja sen alaisia joten kaiken muuttumiseen luuli-. si riittävän vain yhden hallituksen johtavan miehen sanan. KULKURIN MUHENNOS 1 paunan kannui corned beef. l 8 unssin kannu tomaatti kastiketta, suuri sipuli hienonnettuna. 2 kkp. perunakuutioita. 2 kkp. porkkana-viipaleita. 2 tl. suolaa. % tL pippuria. Aineet pannaan suuren kattilaan ja vettä lisätään sen mukaan kuinka vahvaa tai laihaa kukin haluaa keitoksestaan ja kansi pannaan päälle. Keitos saa kiehua ensin kovempaa ja sitten hiljalleen kunnes vihannekset ovat kypsiä. Jos haluaa nauttia tämän aterian vaikka retkellä oltaessa niin kattilan voi heti ruoan valmistuttua kääriä tiiviisti ainakin 24n sanomalehden sisään, jos ei ole käytettävissä kuumana säilyttävää astiaa. Tai mikäpä estää koko ateriaa valmistamasta nuotiotulella. EI OLLUT SYNTIÄ — Ainoa syntini on, että aamui: sin katsellessani peiliä pidän aina itseäni kauniina. — Ei se ole mikään synti. So on erehdys. ENNUSTUSTA: Ennustajaeukko: — Haluatteko tietää: tulevan puolisonne tulcvai-suuiden? . — En, mutta miellelläni kuulisin nykyisen menneisyyden. r I L A T K A A V A P A U SI vostoliitossa toimivat amerikkalai- Viimq mainittuun piiriin kuuluu' set kirjeenvaihtajat saattaisivat "Juri on reilu kaveri" Suomalaisten pikkupoikien kerro-iviin! Tarkoitus on joko sanoa, että taan sanoneen, tavattuaan ensim-' Suomi ei ole länsi- vaan "itämaa", maisen avaruuslentäjän Juri Gaga- lai eu.ä vasta nyt Englantiin päästyään pääsi avaruuslentäjä todelli-, seen länsimaiseen makuun? ^•Itämaillfe'' taitavat siis inenhä kansalaisemme jotka hykyääri vierailevat SuomöSsa! - Mutta kun Glebe and Mailin kirjeenvaihtaja haluaa antaa venäläisille poliittisen oppitunnin länsimaisesta demokratiasta, hiin hän (Robert Duffy) menee edellämainittua pidemmälle ja antaa ymmärtää — rohkenematta aivan kakistelematta niin sanoa ^ etta vaikka Juri Gagarin tuli miltei omin lupinsa tai ainakaan kehenkään kutsumatta Englantiin, niin hänelle järjestettiin kuitehkin lopulta ruhtinaallinen vastaanotto. Mikäli ön puhe Gagarinin vastaanotosta Lontoossa, niin se' oli todella juhlava ja englantilaisten arvovaltaa nostava. ^Mutta samaa ei voida sanoa mr. Duffyn "meriselityksestä". Mainittu kirjeenvaihtaja sejlittäa: "Hallitus. pääministeri Harold MacmiUanista alaspäin, aikoi antaa protokollan tiukkojen säähtö-rinm, että "Juri on-reilu kaveri!'..- Samaa mieltä olivat varmaan tuhannet suomalaiset aikuisetkin, jotka olivat tervehtimässä Gagari-nia Helsingissä, Tampereella. Kemissä ja kaikkialla muualla Suomessa, missä -tämä naapurimaan rohkea, päättäväinen ja miellyttävä avaruuden Kolumbus vieraili. Mutta "reilun pelin säännöt" ovat tuntemattomia Suuren Rahan omistamille kaikkein mustimmille uutistoimistoille ja kirjeenvaihtajille. Vai mitä arvellaan esimerkiksi siitä kun Montreal Daily Star-leh-den Lontoon toimiston kirjeenvaihtaja Boyce Richardson sanoo tiistaisessa uutistiedossaan, että vieraillessaan nyt Lontoossa-Juri Gagarin vierailee "ensimmäistä kertaa länsimaissa". ~ • Sadattuhannet suomalaiset näkivät Gagarinin vierailleen isiemme tuhatjärvien maassa niitä on tähän mennessä sanottu "länsimaaksi". Nyt sitä ei oteta kuuleviin kor-jen puitteissa viileän vastaanoton hänelle. Koska Gagarinilla ei ole poliittista tai diplomaattista asemaa, kukaan hallituksen jäsen ei mennyt lentokentälle häntä vastaanottamaan . . . "Koska häh ei tullut hallituksen kutsumana, mr. Macmillan aikoi tavata hänet vain pikapäin torstaina kysymysten tekoajan jälkeen alahuon^ssa. . "Neuvostoliiton teollisuusnäytte-lyn järjestäjät olivat järjestäneet pari cockTäil-tilaisuutta ja Venäjän lähetystö järjesti yhden. Mutta juuri mitään muuta ei suunniteltu, paitsi se,-että majuri Gagarin menee Maniehesteriin vastaanottamaan valurien union mitalin . . ." Virallisten piirien tarkoitus oli siis antaa "viileä" vastaanotto ensimmäiselle avaruuslentäjälle. Samalla annetaan ymmärtää, että kun hallitus ei ollut kutsunut häntä vierailulle, Gagarin oli enemmän tai vähemmän "tungettelija". Tosiasia tietenkin on, että Juri Gagarin tuli Lontooseen englantilaisten yhtymän, Industrial and Trade Fairs Limitedin kutsumana. Ja heti Lontooseen saavuttuaan sai Gagarin suuren ja todella lämminhenkisen vastaanoton kansan^ joukoilta. Edellämainittu sanoma-lehtikirjeenvaihtaja (Duffy) selittää tätä puolta: ". . . Kansanjoukkojen myrskyinen innostus majuri Gagarinin ajaessa Lontoon läpi aiheutti joitakin muutoksia järjestelyihin. "Hallitus voi ehkä pitää majuri Gagarinia neuvostokaupan symboo- Iina, mikä ei ole liian tervetullutta täällä aikana jolloin idän ja lännen suhteet huononevat Berliinin kysymyksen johdosta, mutta lontoolaisille hän oli yksinkertai- • sesti vain ensimmäinen avaruus-mies, ihmeellinen henkilö, joka meni maapallon ympäri 90 minuutissa... . "Niinpä sitten (sen päivän) ilta-puolella tuli vastuunalaisilta viranomaisilta tiedonantoja. Majuri jatkaa vierailuaan yhdellä päivällä voidakseen mennä kuningattaren lounaalle perjantaina. Tiedonannossa sanotaan, että Buckinghartiin kutsu on kuningattaren; oraa aja-tus. Näköaloihin tutustumismatka on muutettu niin, että se muuttuu kulkueeksi, mikä vie majuri Gagarinin Loiitoon Lordy pormesta: rin VJistaanotoUe. ' Kansan tahto tulee täytetyksi". Mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pihasta. Englantilaiset näyttävät todella olevan sitä mieltä, että ensimmäiselle . avaruuslentäjälle on annettava hänelle kuuluva kunnia, ja . myös että "Juri/ on reilu kaveri** kuten suomalaiset pikkupo^itt^^i^^;^ sivat — niin "Itanmalairfji^jjj^;;^ l i e n e v ä t l d h ; : ; ^ . ] Ö n ^ « ^ i ^ ^ | i :'::':; ;;':'-^-i:;t'^y,*tv:;5v^:;..i^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-07-15-02