1925-12-17-04 |
Previous | 4 of 40 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. 17 mm—Thor» Da^ 17.1925 • - .••1 r ^ 1 is; 1 r '1 ix:-! >1 1! Caaadan euomslaSsea tySvIestSn länenkannsttaja» fimes-tyy SodbujysEa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauaotaj. T o i m i t t a i a t : S. G. N E I L . AEVO VAAEA. V A P A V S (Liberty) The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-t l s h ^ in Sodbary, O n t , every Toesday, Thursday and ^tTir4^7« Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, m «gcond elsss matter. • General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum charge for single insertion 75c. The Vapaus Is the best advertising medium among the Finnish People in Canada. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. 41.B0 ia yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi - k . $5.50, puoli vk. $S.OO j a kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei >:eunanha, ei tu.^a lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:, Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmofukset 60c palstatnuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,- $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 i kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kferta, $3.00 kaksi kertaa. EuoUmanilmotukset $2.00 kerta, f50c lisämaksu tiitoslauseelta tai muistovärssyltä. : Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolmekertaa. Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteeh. j sodassa tehdyn suuren 60lai'elan, amerikalaisea paa» oman maahaavirtaamisen, y. jn. syiden takia on Canadan kapitalistiluokka yba enemmän Ja enemmän pyrki-n> t höllentämään sileitä emämaahan ja tulisi kaiken todennäköisyyden mi^an olemaan puolueeton seuraavassa sodassa. Meidän, Canadassa asuvina työläisinä ja maanviljelijöinä, on tehtävä selvä ero näiden «tendenssien », poliittisten ja taloudellisten, olivatpa ne kuinka huomattavia tahansa, ja oman toimintaohjelmamme tarpeen välillä. Se, että me uskoisimme näiden «tendenssien» ja «rauhottavain» «analyysien» yk- Hi Kristillisen kirkon nimellä tunnettu järjestö havaitsee tänään olevansa uusien tehtävien edessä. Saadakseen tukea henkiseen vararikkoiseen tilaansa, se tarvitsee jotakin uutta liikkeellepanevaa voimaa j a nykyhetken tehtäviä, enemmän kuin i n himillisen tietoisuuden kieltämistä.' sistään pelastavan meidät sodalta, olisi meidän puolel- Thomas Painea, Robert IngersoUia Tiistain lehteen aijdtut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen .torstaina kello 3 . ; . Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen tdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i persoonanisellq nini<!llä. J . V. KANrT^iSTO. Liikkeenhoitaja. GmdalabrittiM Toronton kauppakamarin Nuorten miesten klubin toissa maanantai-iltana pidetyssä kdkouksessa teki Sir Hugh ' Poynter, Britapnian nykyisen pääministerin, Baidivinin, serkku parhaansa kiihottaakseen eotainnos-tusta Canadan keskiluokkalais^n;. k^kuudessa ja saadakseen sen nyt suuremmalla valmiudella odottamaan tappelua turkkilaisten kanssa <^uih, Chanakin anglo- (uikkilaisen kriisin aikana. «Turkkilaiset kansana,» julisti, Poynter, «voidaan saada 1 ymmärtämään vain yhtä väitettä — voiman. Ellei maa olisi tilaisuudessa tällä keinolla ajamaan tahtoaan läpi turkkilaisia vastaan, niin mitään ei voitaisi tehdä.» On selvää, että Poynterin propagandan tarkotus on valmistaa Canadan «yleistä mielipidettä» suosiollisekäi r Mosulin oljykaivpjen ^valtaamiselle brittilaista mesta.' Canadan työläisten ja maanviljelijäin veri tahf dotaan saada käytettäv^i yäbän Aasjian erämaan hiekan kostuttamiseen brittiläisen imperialismin ahneuden, vallan- ja voitonhimon tyydyttämiseksi^ Tähän saddca ovat turkkilaiset päättävästi kieltäytyneet hyväksymästä sellaista «ratkaisuin mikä riistäisi heiltä vallan iMpsiiliin.^^^^^^ « ^ .^ptai . brktilMset. im^^^^ kaapunaan, eivät turkkilaiset pidä puolueettomana laitoksena. ^ ple olemassa itiitään syytä, minkä vuoksi tilikin tulisi hyväksyä tämän «oikeuden» päätökset. On muistettava, että kun 'Kansainliitoni komissioni meni Mosuliin ja ilmbtti, että Mosuli lain'mukaan kuuluu Jurkille, niin.Britannian hallitus ryhtyi siirtamäah M riitaa maatlmänoik^ucten ratkt^iatay^ksi, kumotakseen Kansainliiton komissionin päätöksen. , Brittiläisen diplomatian petkutuiB- ja juonittelukyvyt ja ttiahdbllisuudet ovat ra-j a t k a t ja brittiläiset tulevat käyttämään ^kaikki mahdolliset keinot, saada^een Mösulin turkkilaisilta «rauhallisesti » ja kun täs^ä epäonnistutaan, tullaan turvautumaan aseihln. ' Mitäs JeilUcoe tahtoo nieil^ Ei mitään sen vähempää kuinV $36^000,000 vuodessa muutamien seu. raavien vuosien ajan. Ja .tämän lisäksi sotalaiväin rakennusohjelmaa, jonka toteuttaminen • tulisi maksamaan kymmenenmiljoonaa dollaria vuodessa ja joiden soia-laivainylläpitäniinen tulisi nielemään noin $4,200,000 vuodessa, siis kaikkiaan n^öin $50,2,000,000 vuodessa. Ja tämä vaatimus tehdään samaan aikaan^ kun saadaan tietää, että Chamberlain ja Briand tulevat jakamaan keskenään Nobelin rauhanpalkinnon. Jellicoen esityksen suuremmista canpdalaisista lahjotuksista brittiläiselle navalismille (töinen nimitys militarismille) on sanellut brittiläisen imperialismin halu kuristaa pienempiä kansoja ja ryöstää niiden luonnonrikkaudet. Sodan sytyttyä Suurbritannian ja Turkin välillä, olisi brittiläisten impeiriälistien ensimäisenä rintamaliikkeenä Konstantinopolin saartaminen ja pommittaminen laivaston avulla. Britannian liaivastp on brittiläisten kapitalistiryhmäin poliittinen välikeino. Yleisesti tiedetään, että Englannin taloudellinen asema on käymässä yhä epävarmemniaksi. Karl Radek ja Kommunistinen .^Kansainvälinen eivät ole ainoita, jotka tämän käsittävät. Kapitalistiluokka Englannissa ja Amerikassa on tietoinen siitä, että Brifannian taloudellisen aseman epävakaisuus on suurimpia niistä vaikut timista, mitkä ovat sen innon takana, millä Chamberlain ja Baldvvih edistävät Lbcarrion «turvällis^us» y. m.- sopimuspuuhaa. George Harvey, joka on ollut Amerikan hallituksen lähettiläänä St, Jamesin hovissa (Britanniassa), epäilee North American Revievv-julkai-sun joulukuun numerossa julkastussa kirj otuksessaan, voiko Englanti säilyttää asemansa yhtenä maailndan mahtavimpana teollisuus- ja kauppavaltaiia ja samalla maksaa sotavelkansa Yhdysvalloille. Se, mitä me tahdomme tässä osottaa, on, että mita pahemmin Englanti tuntee jäävänsä alakynteen taistelussa, vallasta, sitä suurempaa tarvetta tulee brittiläinen imperialismi tuntemaan vetää meidät sotiinsa, säilyttääkseen kontrollinsa Intiassa, Egyptissä, Kiinassa, Mesopotamiassa, y. m. Tämä Brittein valtakimtaa kohdannut kriisi tuo esiin kysymyksen: A/ifa fu/e'e hornan surtomaan tyoläis-joukkojen tehdas torjuakseen vaaran tulla vedetyksi so-tuti- hrittilaisen imperiumin laafentamiseksu \ Ulkpmai- £et poiiittisten katsauksien tekijät &elittayätjfetta^^^ tamme hyvin turmiollista sallimususkoisuutta. Todelli nen vakuutus siitä, ettei meistä'tehdä kanuunanruokaa saadaan vain joukkojen aktiivisen taistelun tuloksena, kaikkien niiden siteiden katkomkeksi, jotka yhdistävät Canadan kohtalon tuohon suureen riistdconeeseen, mikä tunnetaan Brittein valtakunnan nimellä- Tämä merkitsee sitä, että Canadan työläisten ja maanviljelijäin olisi .otettava varma ja pelkäämätön kanta British North American Actin (Canadan perustuslain) hylkäämisen ja Canadan itsenäisyyden puoles ta. Joukot Quebecin maakuimassa vihaavat ajatusta brittiläisiin sotiin osaaottamisesta yhtä paljo kuin he vihasivat ja aivan oikein jarruttivat pakollisen sotapal veluslain käytäntöön panoa viime sodan aikana. On tarion ja länsi-Canadan tuhannet maanviljelijät vastustavat sotaa, päättäen niinkin vanhoillisten lehtien mieli piteiden ilmaisuista kuin ovat «Farmers' Sun» ja «We3tem Producer.» 'Mutta, huolimatta tällaisista mielipiteiden ilmaisuista brittiläisiä sotia vastaan «Winnipeg Tribune» julkeaa, Arthur Meighenin Ha miltonissa, Ont., pitämää puhetta käsitellessään, sanoa, että «Canadassa tulisi sodan sattuessa olemaan suuri mielipiteiden eroavaisuus siitä, olisiko Canadan otet tava osaa tai ei» [a että «kun Brittein valtakunta on sodassa, on Canada myös sodassa.» Halifaxin ja Van couverin välillä on lukeihattomia lehtiä, jotka joka päi vä saarnaavat samaa sotapropagandaa, kuin Winnipeg Tribune, The Montreal Gazette, Montreal Star, Toronto Giobe, Telegram ja Mail and Empire. Nämä lehdet tekevät mielialaa suosiolliseksi sodille jsamaan aikaan, kun ne, kuten Meigheiikin, tekopyhästi väittävät, että Locamon «turvallisuussopimus» pn poistanut sotien niahdpllisuuden. Jokaisen canadalaisen työläisen ja maanviljelijän tulisi tuntea myötätuntoa turkkilaisia kohtaan, heidän oikeudenmukaisesti puolustaessa omia alueitaan ja luon-nonrikkauksiaan, ja toivoa häviötä brittiläiselle im perialismille. ;^ Maurice Spector. Painleven kukistuneen hallituksen / ansioluettelo i «Humanite» luetteloi kukistuneen Painle\fen halli' luksen «ansiot», joissa sosialidemokraateillakin oni väh yap3ansa,\ seuraavaan tapaan: ' /Loukkaukset kansainvapautta vastaan: Sota'Marokossa; 10,473 kuollutta ja haavottuputta huhtikuusta lähtien. Sota Syyriassa; 1,500 kuollutta ja haavottu-hutta ;heihäkuvista lähtien. Sotamenot: 2 ^ miij aardia frangia. ,' «Mielipidevapaus»: Yli SOO kannetta kommunistisia työläisiä, sotilaita ja matruuseja vastaan, 130 tiio miota, käsittäen 90 vuotta vai&eutta. Ei mitään kah teitä fäscistisia työnantajamurhaajia vastaan eri seuduilla. '•' ' •. • : • ' «Demokratiah puolustamista»: kommunististen por mestarien erpttamiiset (yleislakon j ehdosta). Salaista diplomatiaa Marokon, Syyrian, y.m. asioissa. Vainoja Tunisin ammatillisia virkailijoita vastaan ja reformisti sen ammattijärjestön hajottamiijen siellä. Fascisti koplain aseistumista kaikessa rauhassa. Vapaata ja esteetöntä f äscistivärväystä. «Taistelua kallista aikaa vastaan»: Häpeällinen alistuminen suurpahkkien vallanalaisuuteen. Valuutan huononnusta kuuteen miljaardiin nousevilla uusilla paperi-«rahoilla». Dollari maksaa 25 frangia, punta 124. Elämän kalleus kohonnut 20 prosentilla. Valuuttahuononnus merkitsee lictysti 6 miljaardiin nousevaa uutta verotaakkaa proletariaatille, työtätekeville talonpojille ja keskiluokalle. Rakosin jiittu^^^^^ Bela Kun selittää Rakosin jutun siirtämisen lavalliseen oikeuteen tapahtuneen'seuraavista syistä: «1. Unkarin työläisten Ja talonpoikain painostuksesta maansa hallitukseen, mikä painostus oli niin ankara, että porvariston liittolaiset, sosialidemokraatit, pakotettiin ei ainoastaan protesteeraamaan kenttäoikeus-käsittelyä vastaan, .vaan myös ottamaan esille kj-symyk-sen Kommunistipuolueen laillistuttamisesta. 2. Kansainvälisen työväeniuokan vertaansa vailla olevasta so-lidaarisuudesta, mikä on saanut ilmaisunsa suurenmoi-. sessa prötestitoiminnassa, mitä toimintaa ovat jarruttaneet vain H Internationalen takapajuisimmät ainekset, kuten MäcDonald, mutta mikä on sitä vastoin saanut tukea huomattavilta oppineilta ja ,tiedemiehiltä kautta maailman. 3. ^Hajaannuksesta Unkarin yläluokan riveissä: Horthyn vaatiessa kenttäoikeutta, mielii Beth- Ien turvautua siihen vain poikkeustapauksissa.» Bela Kun korostaa, että vasta on päättynyt eiisimäi-nen erä taistelussa Rakosin pelastamiseksi, ja että tämän henki tulee lakisääteisessäkin tuomioistuimessa, joka tulee pitämään Rakosin toimintaa i>roletaaridikta-tuurin >^kana rikoksena, olemaan . vaarassa- Oikeus juttu tulee saamaan tavattoman poliittisen merkityksen, mikäli sen vierittää'esille kysyniyksen Unkarin Kommunistipuolueen laillisuudesta. Unkarin Kommunistipuolue on varmasti tietoinen, minkä arvoisia ovat ^teeskenteleväin pPrvarien ja sosdemien vaatunul^et puolueen laiUiätuttamisesta. Kommunistit paijaavat taman ilveilyn ja taistelevat karttuneella tarmolla laillistutta-iniseAsa j^jQoIesta se^^^ jodckopu9laeelc8i.\,i;v Canadassa. Mitään muuta selitystä ei voi löytyä niille tapauksille, joita ,on äskettäin tapahtunut Torontossa. Kapitalistilehdistö' on suunnannut tyldstönsä kommunistisia sunnuntaikouluja vastaan. Ainakin kahdesti on näissä sunnuntaikouluissa käynyt erinäisiä naisia tekemässä muistiinpanoja j a huomioita opetuksesta ja tavoista. Eräs N . M . K . Y m edustaja vieraili puolueemme päämajassa ja yritti saada toimeenpanevan komitean lukemaan uskontunnustuksensa. Näyttää siltä kuin kapitalistiset viranomaiset olisivat antaneet kä^yn alaisilleen tehdä tehtävänsä yleisen mielipiteen muokkaamiseksi maailmanlaajuista työväenluokan vainoa varten. Ja heidän kavaloissa mielissään siitä muodostuu helposti hyökkäys kommunismia vastaan. Walter Whitman sanoi aikanaan: "Piafn meillä ei ole pappeja lainkaan. Minä sanon, että heidäjri" työnsä on suoritettu," Mutta me sanomme, että Whitman oli liian optimistinen. Hän eli aikoja sitten. Hän ei kyennyt näkemään pappien puuhien tulevan monipuolisemmiksi j a kehittyvän ajan mukana. M. L. J . Albertan kaivosleireillä elävät työläiset ja heidän vaimonsa Ja muiden vapaa-ajattelijain haamuja on moitittu syyllisiksi uskonnollisten käsitteiden kaatamisesta, joka sai alkunsa joitakin vuosikymmeniä sitten. Tämän kirjottaja muistaa erään toverinsa kokemukset Hänelle olivat Idrkon tieteen-vastaiset opit tulleet mahdottomaksi ,u^oa. Kun hän kertoi seurakuntansa papille erotessaan m u u t ^ ia totuuksia, niin se järkytti pappia pahasti. Pappi kiiruhti piispan luo j a palasi takaan vakuuttavan todistuksen kera, että "se.on vain uskottomuuden aaltoa, mikä kulkee ja lakaisee yli Saksfan — j a että se on pian sivuutettu." Kirkko kapitalumin lakeijana Niihin aikoihin eivät kerettiläiset omanneet »tietoa materialistisesta historiankäsityksestä. He eivät o l - oUeet selvillä siitä .tosiasiasta, että kirkko on toimelias kapitalistisen yhteiskunnan lakeija. He näkivät kirkon yksinkertaisesti mahdottomaksi, sillä se ei kyennyt toimimaan, sen esittämien aUkeellisimpienkaan us-konkoppaMden mukaisesti. Myöhemmin kykeni kerettiläinen näke-- mään kirkossa porvarillisen laitoksen, joka oli riippuvainen hallitsevasta luokasta ja oli niinmuodoin sen luokan torvena j a aseena. Hänellä oli tarpeeksi varmasti selvillä, että kirkko palveli vain yhtä isäntää (sillä kukaan ei voi palvella kahta herraa) ja että se isäntä oli omistava luokka. Työläiset eivät saaneet istua pehmeiksi päällystetyillä kirkon etupenkeillä j a niin ollen he vähinerin rupesivat käsittämään, mikä laitos kirkko on. Kirbko tiunaa murhoamiteo Järjestynyt kristillinen kirlkko seuraa pysyvästi johtajiaan. Kun\kapitalistinen valtio asettuu sotarintamaan, niin kirkko seuraa heti perässä hyvässä: järjestyksessä. Hä-peämättömästi^ siunaamalla sodan a i heuttaman joukkomurMan, se suorittaa mitä» juUcjeimman teon. . Se on kantanut valhenaamaria pitkät ajat ja toivonut voivansa tehdä siten ikuiset ajat. Olisjl paljoa selvem-jää, jos se' Keittäisi pois tekohurs-kaat saarnansa ja astuisi- avoimesti paikalleen Icapitalistisen yhteiskunnan armeijan, koulujen j ja sanoma-ehdistön rinnalle. Kulkien rinnan« kapitalismin muiden voimien kera, yrittää kirkko vielä heittää tuhkaa yöläisten silmille. Tämän tästä se Vulistaa ajometsästykseh yhteiskunnallisen levottomuuden- syiden pois-amiseksi. ' J a me tiedäram^, että vuokraa, korkoa jk voittoa keräävien loisten ei kodcäan tarvitse olla huolissaan. LahetyssaArnaajäin hommat Lähetyssaarnaajia virtaa takaisin Canadaan Kiinasta ja Japanista, iuoden mukanaan viimeisimmän sanoman vierailta mailta -— bolshevismista. Epäonnistuneina varsinaisen tehtäviensä suorittamisessa — saada ihmisiä _ kosketuksiin edusta-mainsa kapitalististen hallitusten canssa — tulee heillä luonnollisesti ojia siihen selittävä syy. Kiinan ja Japanin joukot ovat lopultakin osot-tautuneet läpipääsemättömiksi. Ovat-, laisen ja syvän meren välissä. Mitä )a ne osottaneet halveksumisen merkkejäkin näitä saarnakauppiaita cöhtaan. Ehkäpä ne ovat ottaneet ot)ikseen siitä suuresta kristillisestä teurastuksesta, mitä harjotettiin maailmansodassa. Siihen lienee v a i - cuttanut myös aina lisääntyvä val-ankumouksellisten oppien leveneminen näidenkin kansojen keskuudessa. Ja todennäköisesti Tuuressa ma*rässä Neuvostoliiton bsottama ystävällinen ja myötämielinen suhtautuminen. Tässä yhteydessä voimme maiipta erään palanneen lähetyssaarnaajan, äskettäin Torontossa pidetyssä uskonnollisessa konferenssissa, pitämästä puheesta. Hän sanoi, että Neuvostoliiton vaikutus dässä on vaarana kristilliselle maailmalle. Kuitenkaan —r hän edel-een vakuutti kuulijoilleen — ei idässä ole olemassa vakavaa yksimielisyyden vaaraa. Se mahtoi sopia erittiin mainiosti hänen puhei- Vuorisen Pohjois-Albertan !aak-so! ssi7 eristettynä kaupunkien k i i reestä j a humusta, elävät? kaivostyöläiset vaimoineen j a lapsineen pienissä yhteiskunnissa. Monet näistä miehistä ovat jo ko timaassaan työskennelleet kaivan noissa ja jotkut ovat kotosin Nova Scotiasta. •Nämä sinne tänne ripotellut kai-vosyhteiskunnat' ovat lukuisien kaivosyhtiöiden kontrollin alaisina. -Nämä yhtiöt ovat, aikaisemmin North West Mounted Police nimellä tun netun aseellisen poliisijärjestön ayul la ja sen tosiasian perusteella, että nämä kaivosyhteiskunnat ovat muodostuneet eri kansallisuuksista, onnistuneet säilyttämään niissä vissinlaisen järjestyksen. ; Ainoana todellisena näiden kaivos-yhteiskuntien kulttuurin merkkinä voi olla keskinäinen, toinen toistensa avustaminen. Niitä, jotka ovat olleet avun tarpeessa, on autettu. Heidän anteliaisuutensa maan muissa osissa hädässä olevia kohtaan — esimerkiksi. nova scotialaisia kohtaan — oli huomattavana * tekijänä avus- ,tustyössä. Lakkoja Utein Albertan kaivosle/ireillä on aina ollut lakkoja. Melkeinpä jok'ainoa vuosi on merkitty lakolla. Sen takia, että näitä lakkoja tapahtuu niin useiii, niitä ajatellaan jonkunlaisena säännöllisenä ilmiönä; osana Albertan kaivostyöläisten jokapäiväisessä elämässä; j a senvuöksi muut Canadan työläiset ovat kiinnittäneet niihin perin vähän huomiota. Mutta tämänvuotinen palkkariita oli entisiä paljoa vakavampi. Työnantajain ehdottama palkkain alennus tiesi suurta elintason polkemista. Kaivostyöläisten työn epäsäännölli-nen_ luonne jo sinään teki elämisen vaikeaksi kysymykseksi. ' •• \'• Rinnan ehdotetun palkkain alentamisen kera oli heidän edessään järjestönsä, U . M . of A : n ilmotus, että se ei tule enää avustamaan lakkoja sanotussa piirissä. Se oli soma t i lanne. Kaivostyöläiset olivat paho-heidän piti tekemän? Vaimot auttavat piiatokseen Heidän vaimonsa, jotka olivat saaneet venyttää palkkakotelon sisältöä riittämään elämän tarpeisiin, eivät kovin pitkään arvelleet. Ensiksikin, he eivät voi elää tarjotuilla palkoilla. Miesten pitää niin ollen taistella, oli uniotä tai ei. Se tiesi lakkoa. Lakon järjestöllisestä muodosta piti päätettämän. U. M. W . ' o f A . ei tulisi sitä kannattamaan. Jotkut sen pikkuvirkai-lijoista^, lisäksi' kehottivat miehiä ottamaan palkkain alennuksen vastaan sellaisenaan. U. M."W. of A . ei näyttänyt tietävän velvollisuuttaan, mutta kaivostyöläisten piti tietää omatisa. He eivät voineet hyväksyä palkkain- alentamista. Mutta heidän piti taistella sitä vastaan järjestetyllä tavalla. Ratkaisun ohessa ssmtyi Canadan Kaivostyöläisten siinsa veljeydestä, että "sisäisetjrii- liitto (Miners- Union of Canada). taisuudet j a kansainvälinen viha ehkäisevät sellaisen yksimielisyyden." Muttay parasta/ olii kun~ hän saiioi, että "Suurbritannian'"viranomaisten taholta otaksutaan^ Tiibet -— tuo erakkokansa —- voitavan avata kaupankäynnille j a lähetyssaarnaajille kahden vuoden knluessa.'V - ' Mutta meidän ei ^ tule rajottua vain naiden lähetyssaJEtmaajain hommiin. Meillä kommunisteiUa on ohjelmassamme nuorison kasvattaminen. Ja sitä vastaan hyökätään emättä - k^kon^ tahotta * täällä Lakkorpäatöksen - jälkeiseen taisteluun eivät naiset ottaneet osaa millään mitättömällä tavalla. .He toimivat lakkovartioina jä ruumiillisilla voimillaan estivät lakonrikku-rit pääsemästä kaivantoihin. Mutta lain käsi tuli väliin. Tapahtui 120 vangitsemista, lukeutuen niihin naisiakin. Ne ovat "oikeu-den'^ edessä Cralgaryssa. Ensimäi-sesta joukosta tuomittiin v i i ^ vuoden vankeuteen. Ja yksi heistä on nainen.^ Elämä kmvosleirillfi oh -riittäyan ''Edellisiä paljoa isompi ja komeampi'* — sanoi Vapauden lehtiliikkeen latomon j a painon johtaja eilen illalla Juttutuvan nykyiselle puheenjohtajalle, Gabriel Aleksanterinpqjalle — "tuli lehtemme tämänvuotisesta joulunumerosta, mutta kyllä olemme saaneet tehdä ylitöitäkin, tuo painokoneemme kun -on niin vanhanaikainen j a hidas." . Gabriel kaivoi taskustaan pienen paketin, jonka kyljessä oli sanat ^'Winchester Cigarettes" j a joka oli niin vähää vaille tyhjä, että kun hän otti sieltä paperossin, niin puristi hän sen kourassaan kokoon ja heitti Juttutuvan suurikasvuiseen roskakoriin — j a rae, jotka muutamaa silmänräpäystä ennen ehdimme jo olla siinä luulossa j a toivossa, että saamme puheenjohtajalta savukkeen, jouduimmekin kaivamaan omia taskujamme. ' "Isompi . j a komeampi",, kertasi Gabriel paksun savupilven • seasta, j a Jussi Juurakkomäki, joka ei polta eikä'syö sellaisia lehtiä, joissa on nikotiinia, katsoi tutkivasti Juttutuvan välikattoon, juuri Gabrielin tuolin kohdalle, laitetun ja taivaan tuuliin johtavan ilmanvaihtopiipun näkyvissä olevaa päätä, nähdäkseen, oliko siinä oleva " p e i l i " auki. Samaten teki Gabriel ja me toiset, joista yhdellä oli hampaissa savuava piippu j a toisella paperossL . " N i i n " , jatkoi Gabriel, "Vapauden joulunumero on tänä vuonna 40-sivuinen, j a vaikka nuo suuret torontolaiset porvarilehdet ilmestyvät meidän lehtemme joulunumeron kokoisina melkein joka päivä, niin sopii meidän siitä huolimatta olla ylpeitä tästä saavutuksesta." 'Kyllä meille kuuluu 'kredittiä' siitä, että siitä näin iso t u l i " , sanoi tuohon painonjohtajan rinnalla seisova leskimies, joka on ensinmainitun kanssa viimeiset kolme viikkoa tehnyt Vapauden kellarissa niin paljo pituudeltaan "hevo-senkenkämäisiä" työpäiviä, ettei ole edes .ehtinyt ajamaan partaansa, joka saa^ hänet näyttämään enemmän kaupunkeihin j a kauppaloihin jou-lunpyhiicsi tulevalta metsätyöläisel-tä kuin keski-Ontarion pääkaupun-kilaiselta. Huomattuaan, että painonjohtaja tahtoisi vielä jotakin sanoa, nyök-käytti Gabriel tälle päätään merkiksi, että sano pois sanottavasi. Huono liikeaika vai mikä lie o l lut syynä siihen, että liikemiehet antoivat nyt paljoa pienempiä ilmotuk-sia kuin esim. yiime vuonna", sanoi painonjohtaja, " j a sekin vielä lisäsi työtä, noita pieniä kun menee samaan tilaan enemmän ja niiden kokoonpanossa menee meikein yhtä paljo aikaa kuin isompienkin., Mutta enemmän niitä on tullutkin. Eivät ne vähään tilaan mahtuneet, vaikka pieniäkin olivat, ja ei ole vielä varmaa, saammeko niitä kaikkia tä-län numeroon, vaikka Se tulee kahdeksan sivua laajemmaksi kilin olimme suunnitelleet.'*^ Puheenjohtajamme keskeytti puhujan,, sanomalla: "Mutta eikös tämä kaikki todista sitä, että lehdel-emme il^fhotuksia keränneet toverit ja toverittaret kautta maan ovat suorittaneet'tehtäväi^sä entistään paremmin. Kiire painossa, j a on sitä ollut tuolla konttorissakin — niin sanovat ne, jotka niitä pieniä i l - motuksia ovat, muiden kiireiden tehtävien ohessa, teidän ladottavaksenne suomentaneet ja antaneet — johtuu siis^äidpn toverien ja toverittarien valppaudesta. He ovat ' y l i - töikseen' juosseet liikemiesten luona ja saaneet nämä vakuutetuiksi siitä, että Vapaudella on paikkakunnalla niin suuri ja tietoinen joukko tilaajia ja lukijoita, että heidän/liikkeensä etua silmällä pitääkseep, on annettava ilmotu^. "Antakaamme siis asiamiehille 'kreciittiä' ilmotuksien paljoudesta — j a myös osaksi siitä, että Hänen Majesteettinsa postilaitos joutuu tänä yubnna jakamaan eitemmän 40- sivuista joulunumciioamme kuin viime Vuonna 32-sivuista." "Puheenjohtajan esitykseen (Juttutuvassa otetaan lukuun puheenjohtajankin esitys, jos se" sattuu olemaan hyvä)^ voidaan yhtyä täydellisesti, jos on perää siinä, että lehden tilaajamäärä on noussut y l i sen. missä se oli viime vuonna tähän aikaan", arvelee joku joukosta. "Kyllä siinä perää on", sano» eräs kellarissa työskentelevistä mie. histä. "Joulunumeroa painetaan enemmän kuin viime vuonna, ja tilaajamäärä on sen jälkeen, 'kun joulunumeron ensimäiset osat pai. nettiin, kohonnut niin nopeasti, että olemme pelänneet niiden loppuvan kesken." "Kunnia niille, joille se kuuluu" sanoo tov. 'Kirvesvarsi, joka on äänettömänä seurannut keskustelua. "Mutta asiamiesten on nyt vaan muistettava sananpartta: 'Alku työn kaunistaa, mutta lopussa kiitos sei-soo', eikä- jäätävä lepäämään laa-koreilla, sillä työmme on vasta alussa. Canadassa on y l i puolisataa tuhatta suomalaista, joista suuri enemmistö on työläisiä j a maanviljelijöi-tä. Nämä työläiset ja maanviljelijät on saatava lehtemme tilaajiksi ja lukijoiksi j a sen edustamaa aatteen kannattajiksi." Hetken äänettömyyden jälkeen otti Jussi Juurakkomäki puheenvuo-ron. Jussi sanoi, että hänellä olisi paljokin sanomista, mutta hän tyytyy muutamaan sanaan asian sellaisesta puolesta,: mihin ei vielä ole kaj.ottu, nim. joulunumeron sisältöön, siinä oleviin kirjotnksiin ja niiden hankintaan. Sitten kertoi hän meille, miten hän jo monta kuukautta takaperin oli toimitukselle ehdottanut, I että se lähettäisi lehden avustajille kiertokirjeen, missä heitä erikoisesti pyydettäisiin tekemään vähä ylityötä joulunumeroa varten. Tuo ehdotus oli hyväksytty ja tällainen kirje meni avustajille. "Tästä toimenpiteestä oli niin paljo hyötyä, että lehtemme joulunumerossa on useampi omien kirjeen-vaihtajaimme käsistä lähtenyt kirjo-tus kuin missään tätä ennen ilmestyneessä Vapauden numerossa on ollut, vaikka läheskään kaikki toverit, jojlie kirje meni, eivät täyttäneet pyyntöä. Tämän, niinkuin lehtemme muidenkin numeroiden, sisältöä voitaisiin, huomattavasti parantaa. Ilmotxikset ovat vieneet liian paljo tilaa ja • kirjotukset, nekin, joille tilaa on löytynyt, voisivat olla opettavampia jä arvokkaampia kuin ovat. ' : "Tämän tärkeän seikan olisi toverien tarkasti painettava ja pidettävä mielessään ja ryhdyttävä tätä epäkohtaa korjaamaan. Lehden toimitus sitä ei voi yksinään paljoakaan korjata, ei aikanaan niin kauan, kun se on vain kahden miehen käsissä. ^ Sillä, on aivan tarpeeksi tekemistä lehden sisällön tällaisenakin pitämisessä. Muttai toverimme voivat Iässä suhteessa tehdä paljo, kun vaan muistavat lähettää toimitukselle entistään enemmän ja parempia paikkakuntakirjeitä ja kirjotuksla," sanoi, Juurakkomäki. : Samassa astui .sisään kirjanpita-jättäremme ja antoi puheenjohtajalle kirjeen,' sanoen sen olevan A. B. M Itä. ^ "Mutta hiinpä onkin," sanoi Gabriel, näyttäen hyvin ihastuneelta. "Pyysin vanhalta Kaaproltakin kirjotusta lehtemme jöulimumeroon ja hän on tainnut täyttää pyyntöni. Kyllä tämä njrt tuli hyvään aikaan." Tämän sanottuaan avasi hän kirjeen >ja luki; "Toimitukselle. ^ "Tarkotin tätä joulunumeroon, mutta taisi myöhästyä. Ei tullut enempää kirjotettua. • '^Tov. A ; B . Mäkelä." Tuon lyhkäsen kirjeen jälkeen saimme kuulla, mitä Juttutuvan entinen puheenjohtaja oli lähettänjrt. Panemme sen tähän, jotta kaikki voivat siihen tutustua. ' Kommunismin kehto vaikeata. Taistelu hiiliparooneja vastaan lisää vain taalaa näiden naisten jo muutenkin kehnoon j a yksi-toikkoseen elämääii. : '-Emmeko voi auttaa täUä hetkellä näitä naisia, jotka taistelivat lastensa puolesta. Sillä se oti äitiyden v^vc^suuden vtäyttaiai&tä. . (Suomennos.) Lontooko tää? Vai Hamburg? =Wien? Pariisi? Yö ^ k k ä . Myrdcy. Loisto-ikkunasta Näät herkut kaukomaiden, merten, tuossa Nälkäistä suuta, silmää kiehtomassa. Hurmaava tuoksu, paiste ' kylläisyyden Puoleensa kutsuu. Näinhän sanoi • Herra: "Nälkäisnä ollessainsa ruokit mun" . . • — Mut tääU' on Säähtö: syö, jos ' - - suil» on kultaa! Taustalla tuon noin rikkaan - paratii^n Sohvilla nauttijoita loÖcoOee, Samppanjat eessa, ravut, oister- ^'• vuoret. Mut oHcopaellft» Jkad|S^%g>äÖ^«^^ Valaistun *ttu*m haSaisemi» silnnn
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251217 |
Description
Title | 1925-12-17-04 |
OCR text | . 17 mm—Thor» Da^ 17.1925 • - .••1 r ^ 1 is; 1 r '1 ix:-! >1 1! Caaadan euomslaSsea tySvIestSn länenkannsttaja» fimes-tyy SodbujysEa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauaotaj. T o i m i t t a i a t : S. G. N E I L . AEVO VAAEA. V A P A V S (Liberty) The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-t l s h ^ in Sodbary, O n t , every Toesday, Thursday and ^tTir4^7« Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, m «gcond elsss matter. • General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum charge for single insertion 75c. The Vapaus Is the best advertising medium among the Finnish People in Canada. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. 41.B0 ia yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi - k . $5.50, puoli vk. $S.OO j a kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei >:eunanha, ei tu.^a lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:, Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmofukset 60c palstatnuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,- $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 i kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kferta, $3.00 kaksi kertaa. EuoUmanilmotukset $2.00 kerta, f50c lisämaksu tiitoslauseelta tai muistovärssyltä. : Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolmekertaa. Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteeh. j sodassa tehdyn suuren 60lai'elan, amerikalaisea paa» oman maahaavirtaamisen, y. jn. syiden takia on Canadan kapitalistiluokka yba enemmän Ja enemmän pyrki-n> t höllentämään sileitä emämaahan ja tulisi kaiken todennäköisyyden mi^an olemaan puolueeton seuraavassa sodassa. Meidän, Canadassa asuvina työläisinä ja maanviljelijöinä, on tehtävä selvä ero näiden «tendenssien », poliittisten ja taloudellisten, olivatpa ne kuinka huomattavia tahansa, ja oman toimintaohjelmamme tarpeen välillä. Se, että me uskoisimme näiden «tendenssien» ja «rauhottavain» «analyysien» yk- Hi Kristillisen kirkon nimellä tunnettu järjestö havaitsee tänään olevansa uusien tehtävien edessä. Saadakseen tukea henkiseen vararikkoiseen tilaansa, se tarvitsee jotakin uutta liikkeellepanevaa voimaa j a nykyhetken tehtäviä, enemmän kuin i n himillisen tietoisuuden kieltämistä.' sistään pelastavan meidät sodalta, olisi meidän puolel- Thomas Painea, Robert IngersoUia Tiistain lehteen aijdtut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen .torstaina kello 3 . ; . Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen tdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i persoonanisellq niniroletaaridikta-tuurin >^kana rikoksena, olemaan . vaarassa- Oikeus juttu tulee saamaan tavattoman poliittisen merkityksen, mikäli sen vierittää'esille kysyniyksen Unkarin Kommunistipuolueen laillisuudesta. Unkarin Kommunistipuolue on varmasti tietoinen, minkä arvoisia ovat ^teeskenteleväin pPrvarien ja sosdemien vaatunul^et puolueen laiUiätuttamisesta. Kommunistit paijaavat taman ilveilyn ja taistelevat karttuneella tarmolla laillistutta-iniseAsa j^jQoIesta se^^^ jodckopu9laeelc8i.\,i;v Canadassa. Mitään muuta selitystä ei voi löytyä niille tapauksille, joita ,on äskettäin tapahtunut Torontossa. Kapitalistilehdistö' on suunnannut tyldstönsä kommunistisia sunnuntaikouluja vastaan. Ainakin kahdesti on näissä sunnuntaikouluissa käynyt erinäisiä naisia tekemässä muistiinpanoja j a huomioita opetuksesta ja tavoista. Eräs N . M . K . Y m edustaja vieraili puolueemme päämajassa ja yritti saada toimeenpanevan komitean lukemaan uskontunnustuksensa. Näyttää siltä kuin kapitalistiset viranomaiset olisivat antaneet kä^yn alaisilleen tehdä tehtävänsä yleisen mielipiteen muokkaamiseksi maailmanlaajuista työväenluokan vainoa varten. Ja heidän kavaloissa mielissään siitä muodostuu helposti hyökkäys kommunismia vastaan. Walter Whitman sanoi aikanaan: "Piafn meillä ei ole pappeja lainkaan. Minä sanon, että heidäjri" työnsä on suoritettu," Mutta me sanomme, että Whitman oli liian optimistinen. Hän eli aikoja sitten. Hän ei kyennyt näkemään pappien puuhien tulevan monipuolisemmiksi j a kehittyvän ajan mukana. M. L. J . Albertan kaivosleireillä elävät työläiset ja heidän vaimonsa Ja muiden vapaa-ajattelijain haamuja on moitittu syyllisiksi uskonnollisten käsitteiden kaatamisesta, joka sai alkunsa joitakin vuosikymmeniä sitten. Tämän kirjottaja muistaa erään toverinsa kokemukset Hänelle olivat Idrkon tieteen-vastaiset opit tulleet mahdottomaksi ,u^oa. Kun hän kertoi seurakuntansa papille erotessaan m u u t ^ ia totuuksia, niin se järkytti pappia pahasti. Pappi kiiruhti piispan luo j a palasi takaan vakuuttavan todistuksen kera, että "se.on vain uskottomuuden aaltoa, mikä kulkee ja lakaisee yli Saksfan — j a että se on pian sivuutettu." Kirkko kapitalumin lakeijana Niihin aikoihin eivät kerettiläiset omanneet »tietoa materialistisesta historiankäsityksestä. He eivät o l - oUeet selvillä siitä .tosiasiasta, että kirkko on toimelias kapitalistisen yhteiskunnan lakeija. He näkivät kirkon yksinkertaisesti mahdottomaksi, sillä se ei kyennyt toimimaan, sen esittämien aUkeellisimpienkaan us-konkoppaMden mukaisesti. Myöhemmin kykeni kerettiläinen näke-- mään kirkossa porvarillisen laitoksen, joka oli riippuvainen hallitsevasta luokasta ja oli niinmuodoin sen luokan torvena j a aseena. Hänellä oli tarpeeksi varmasti selvillä, että kirkko palveli vain yhtä isäntää (sillä kukaan ei voi palvella kahta herraa) ja että se isäntä oli omistava luokka. Työläiset eivät saaneet istua pehmeiksi päällystetyillä kirkon etupenkeillä j a niin ollen he vähinerin rupesivat käsittämään, mikä laitos kirkko on. Kirbko tiunaa murhoamiteo Järjestynyt kristillinen kirlkko seuraa pysyvästi johtajiaan. Kun\kapitalistinen valtio asettuu sotarintamaan, niin kirkko seuraa heti perässä hyvässä: järjestyksessä. Hä-peämättömästi^ siunaamalla sodan a i heuttaman joukkomurMan, se suorittaa mitä» juUcjeimman teon. . Se on kantanut valhenaamaria pitkät ajat ja toivonut voivansa tehdä siten ikuiset ajat. Olisjl paljoa selvem-jää, jos se' Keittäisi pois tekohurs-kaat saarnansa ja astuisi- avoimesti paikalleen Icapitalistisen yhteiskunnan armeijan, koulujen j ja sanoma-ehdistön rinnalle. Kulkien rinnan« kapitalismin muiden voimien kera, yrittää kirkko vielä heittää tuhkaa yöläisten silmille. Tämän tästä se Vulistaa ajometsästykseh yhteiskunnallisen levottomuuden- syiden pois-amiseksi. ' J a me tiedäram^, että vuokraa, korkoa jk voittoa keräävien loisten ei kodcäan tarvitse olla huolissaan. LahetyssaArnaajäin hommat Lähetyssaarnaajia virtaa takaisin Canadaan Kiinasta ja Japanista, iuoden mukanaan viimeisimmän sanoman vierailta mailta -— bolshevismista. Epäonnistuneina varsinaisen tehtäviensä suorittamisessa — saada ihmisiä _ kosketuksiin edusta-mainsa kapitalististen hallitusten canssa — tulee heillä luonnollisesti ojia siihen selittävä syy. Kiinan ja Japanin joukot ovat lopultakin osot-tautuneet läpipääsemättömiksi. Ovat-, laisen ja syvän meren välissä. Mitä )a ne osottaneet halveksumisen merkkejäkin näitä saarnakauppiaita cöhtaan. Ehkäpä ne ovat ottaneet ot)ikseen siitä suuresta kristillisestä teurastuksesta, mitä harjotettiin maailmansodassa. Siihen lienee v a i - cuttanut myös aina lisääntyvä val-ankumouksellisten oppien leveneminen näidenkin kansojen keskuudessa. Ja todennäköisesti Tuuressa ma*rässä Neuvostoliiton bsottama ystävällinen ja myötämielinen suhtautuminen. Tässä yhteydessä voimme maiipta erään palanneen lähetyssaarnaajan, äskettäin Torontossa pidetyssä uskonnollisessa konferenssissa, pitämästä puheesta. Hän sanoi, että Neuvostoliiton vaikutus dässä on vaarana kristilliselle maailmalle. Kuitenkaan —r hän edel-een vakuutti kuulijoilleen — ei idässä ole olemassa vakavaa yksimielisyyden vaaraa. Se mahtoi sopia erittiin mainiosti hänen puhei- Vuorisen Pohjois-Albertan !aak-so! ssi7 eristettynä kaupunkien k i i reestä j a humusta, elävät? kaivostyöläiset vaimoineen j a lapsineen pienissä yhteiskunnissa. Monet näistä miehistä ovat jo ko timaassaan työskennelleet kaivan noissa ja jotkut ovat kotosin Nova Scotiasta. •Nämä sinne tänne ripotellut kai-vosyhteiskunnat' ovat lukuisien kaivosyhtiöiden kontrollin alaisina. -Nämä yhtiöt ovat, aikaisemmin North West Mounted Police nimellä tun netun aseellisen poliisijärjestön ayul la ja sen tosiasian perusteella, että nämä kaivosyhteiskunnat ovat muodostuneet eri kansallisuuksista, onnistuneet säilyttämään niissä vissinlaisen järjestyksen. ; Ainoana todellisena näiden kaivos-yhteiskuntien kulttuurin merkkinä voi olla keskinäinen, toinen toistensa avustaminen. Niitä, jotka ovat olleet avun tarpeessa, on autettu. Heidän anteliaisuutensa maan muissa osissa hädässä olevia kohtaan — esimerkiksi. nova scotialaisia kohtaan — oli huomattavana * tekijänä avus- ,tustyössä. Lakkoja Utein Albertan kaivosle/ireillä on aina ollut lakkoja. Melkeinpä jok'ainoa vuosi on merkitty lakolla. Sen takia, että näitä lakkoja tapahtuu niin useiii, niitä ajatellaan jonkunlaisena säännöllisenä ilmiönä; osana Albertan kaivostyöläisten jokapäiväisessä elämässä; j a senvuöksi muut Canadan työläiset ovat kiinnittäneet niihin perin vähän huomiota. Mutta tämänvuotinen palkkariita oli entisiä paljoa vakavampi. Työnantajain ehdottama palkkain alennus tiesi suurta elintason polkemista. Kaivostyöläisten työn epäsäännölli-nen_ luonne jo sinään teki elämisen vaikeaksi kysymykseksi. ' •• \'• Rinnan ehdotetun palkkain alentamisen kera oli heidän edessään järjestönsä, U . M . of A : n ilmotus, että se ei tule enää avustamaan lakkoja sanotussa piirissä. Se oli soma t i lanne. Kaivostyöläiset olivat paho-heidän piti tekemän? Vaimot auttavat piiatokseen Heidän vaimonsa, jotka olivat saaneet venyttää palkkakotelon sisältöä riittämään elämän tarpeisiin, eivät kovin pitkään arvelleet. Ensiksikin, he eivät voi elää tarjotuilla palkoilla. Miesten pitää niin ollen taistella, oli uniotä tai ei. Se tiesi lakkoa. Lakon järjestöllisestä muodosta piti päätettämän. U. M. W . ' o f A . ei tulisi sitä kannattamaan. Jotkut sen pikkuvirkai-lijoista^, lisäksi' kehottivat miehiä ottamaan palkkain alennuksen vastaan sellaisenaan. U. M."W. of A . ei näyttänyt tietävän velvollisuuttaan, mutta kaivostyöläisten piti tietää omatisa. He eivät voineet hyväksyä palkkain- alentamista. Mutta heidän piti taistella sitä vastaan järjestetyllä tavalla. Ratkaisun ohessa ssmtyi Canadan Kaivostyöläisten siinsa veljeydestä, että "sisäisetjrii- liitto (Miners- Union of Canada). taisuudet j a kansainvälinen viha ehkäisevät sellaisen yksimielisyyden." Muttay parasta/ olii kun~ hän saiioi, että "Suurbritannian'"viranomaisten taholta otaksutaan^ Tiibet -— tuo erakkokansa —- voitavan avata kaupankäynnille j a lähetyssaarnaajille kahden vuoden knluessa.'V - ' Mutta meidän ei ^ tule rajottua vain naiden lähetyssaJEtmaajain hommiin. Meillä kommunisteiUa on ohjelmassamme nuorison kasvattaminen. Ja sitä vastaan hyökätään emättä - k^kon^ tahotta * täällä Lakkorpäatöksen - jälkeiseen taisteluun eivät naiset ottaneet osaa millään mitättömällä tavalla. .He toimivat lakkovartioina jä ruumiillisilla voimillaan estivät lakonrikku-rit pääsemästä kaivantoihin. Mutta lain käsi tuli väliin. Tapahtui 120 vangitsemista, lukeutuen niihin naisiakin. Ne ovat "oikeu-den'^ edessä Cralgaryssa. Ensimäi-sesta joukosta tuomittiin v i i ^ vuoden vankeuteen. Ja yksi heistä on nainen.^ Elämä kmvosleirillfi oh -riittäyan ''Edellisiä paljoa isompi ja komeampi'* — sanoi Vapauden lehtiliikkeen latomon j a painon johtaja eilen illalla Juttutuvan nykyiselle puheenjohtajalle, Gabriel Aleksanterinpqjalle — "tuli lehtemme tämänvuotisesta joulunumerosta, mutta kyllä olemme saaneet tehdä ylitöitäkin, tuo painokoneemme kun -on niin vanhanaikainen j a hidas." . Gabriel kaivoi taskustaan pienen paketin, jonka kyljessä oli sanat ^'Winchester Cigarettes" j a joka oli niin vähää vaille tyhjä, että kun hän otti sieltä paperossin, niin puristi hän sen kourassaan kokoon ja heitti Juttutuvan suurikasvuiseen roskakoriin — j a rae, jotka muutamaa silmänräpäystä ennen ehdimme jo olla siinä luulossa j a toivossa, että saamme puheenjohtajalta savukkeen, jouduimmekin kaivamaan omia taskujamme. ' "Isompi . j a komeampi",, kertasi Gabriel paksun savupilven • seasta, j a Jussi Juurakkomäki, joka ei polta eikä'syö sellaisia lehtiä, joissa on nikotiinia, katsoi tutkivasti Juttutuvan välikattoon, juuri Gabrielin tuolin kohdalle, laitetun ja taivaan tuuliin johtavan ilmanvaihtopiipun näkyvissä olevaa päätä, nähdäkseen, oliko siinä oleva " p e i l i " auki. Samaten teki Gabriel ja me toiset, joista yhdellä oli hampaissa savuava piippu j a toisella paperossL . " N i i n " , jatkoi Gabriel, "Vapauden joulunumero on tänä vuonna 40-sivuinen, j a vaikka nuo suuret torontolaiset porvarilehdet ilmestyvät meidän lehtemme joulunumeron kokoisina melkein joka päivä, niin sopii meidän siitä huolimatta olla ylpeitä tästä saavutuksesta." 'Kyllä meille kuuluu 'kredittiä' siitä, että siitä näin iso t u l i " , sanoi tuohon painonjohtajan rinnalla seisova leskimies, joka on ensinmainitun kanssa viimeiset kolme viikkoa tehnyt Vapauden kellarissa niin paljo pituudeltaan "hevo-senkenkämäisiä" työpäiviä, ettei ole edes .ehtinyt ajamaan partaansa, joka saa^ hänet näyttämään enemmän kaupunkeihin j a kauppaloihin jou-lunpyhiicsi tulevalta metsätyöläisel-tä kuin keski-Ontarion pääkaupun-kilaiselta. Huomattuaan, että painonjohtaja tahtoisi vielä jotakin sanoa, nyök-käytti Gabriel tälle päätään merkiksi, että sano pois sanottavasi. Huono liikeaika vai mikä lie o l lut syynä siihen, että liikemiehet antoivat nyt paljoa pienempiä ilmotuk-sia kuin esim. yiime vuonna", sanoi painonjohtaja, " j a sekin vielä lisäsi työtä, noita pieniä kun menee samaan tilaan enemmän ja niiden kokoonpanossa menee meikein yhtä paljo aikaa kuin isompienkin., Mutta enemmän niitä on tullutkin. Eivät ne vähään tilaan mahtuneet, vaikka pieniäkin olivat, ja ei ole vielä varmaa, saammeko niitä kaikkia tä-län numeroon, vaikka Se tulee kahdeksan sivua laajemmaksi kilin olimme suunnitelleet.'*^ Puheenjohtajamme keskeytti puhujan,, sanomalla: "Mutta eikös tämä kaikki todista sitä, että lehdel-emme il^fhotuksia keränneet toverit ja toverittaret kautta maan ovat suorittaneet'tehtäväi^sä entistään paremmin. Kiire painossa, j a on sitä ollut tuolla konttorissakin — niin sanovat ne, jotka niitä pieniä i l - motuksia ovat, muiden kiireiden tehtävien ohessa, teidän ladottavaksenne suomentaneet ja antaneet — johtuu siis^äidpn toverien ja toverittarien valppaudesta. He ovat ' y l i - töikseen' juosseet liikemiesten luona ja saaneet nämä vakuutetuiksi siitä, että Vapaudella on paikkakunnalla niin suuri ja tietoinen joukko tilaajia ja lukijoita, että heidän/liikkeensä etua silmällä pitääkseep, on annettava ilmotu^. "Antakaamme siis asiamiehille 'kreciittiä' ilmotuksien paljoudesta — j a myös osaksi siitä, että Hänen Majesteettinsa postilaitos joutuu tänä yubnna jakamaan eitemmän 40- sivuista joulunumciioamme kuin viime Vuonna 32-sivuista." "Puheenjohtajan esitykseen (Juttutuvassa otetaan lukuun puheenjohtajankin esitys, jos se" sattuu olemaan hyvä)^ voidaan yhtyä täydellisesti, jos on perää siinä, että lehden tilaajamäärä on noussut y l i sen. missä se oli viime vuonna tähän aikaan", arvelee joku joukosta. "Kyllä siinä perää on", sano» eräs kellarissa työskentelevistä mie. histä. "Joulunumeroa painetaan enemmän kuin viime vuonna, ja tilaajamäärä on sen jälkeen, 'kun joulunumeron ensimäiset osat pai. nettiin, kohonnut niin nopeasti, että olemme pelänneet niiden loppuvan kesken." "Kunnia niille, joille se kuuluu" sanoo tov. 'Kirvesvarsi, joka on äänettömänä seurannut keskustelua. "Mutta asiamiesten on nyt vaan muistettava sananpartta: 'Alku työn kaunistaa, mutta lopussa kiitos sei-soo', eikä- jäätävä lepäämään laa-koreilla, sillä työmme on vasta alussa. Canadassa on y l i puolisataa tuhatta suomalaista, joista suuri enemmistö on työläisiä j a maanviljelijöi-tä. Nämä työläiset ja maanviljelijät on saatava lehtemme tilaajiksi ja lukijoiksi j a sen edustamaa aatteen kannattajiksi." Hetken äänettömyyden jälkeen otti Jussi Juurakkomäki puheenvuo-ron. Jussi sanoi, että hänellä olisi paljokin sanomista, mutta hän tyytyy muutamaan sanaan asian sellaisesta puolesta,: mihin ei vielä ole kaj.ottu, nim. joulunumeron sisältöön, siinä oleviin kirjotnksiin ja niiden hankintaan. Sitten kertoi hän meille, miten hän jo monta kuukautta takaperin oli toimitukselle ehdottanut, I että se lähettäisi lehden avustajille kiertokirjeen, missä heitä erikoisesti pyydettäisiin tekemään vähä ylityötä joulunumeroa varten. Tuo ehdotus oli hyväksytty ja tällainen kirje meni avustajille. "Tästä toimenpiteestä oli niin paljo hyötyä, että lehtemme joulunumerossa on useampi omien kirjeen-vaihtajaimme käsistä lähtenyt kirjo-tus kuin missään tätä ennen ilmestyneessä Vapauden numerossa on ollut, vaikka läheskään kaikki toverit, jojlie kirje meni, eivät täyttäneet pyyntöä. Tämän, niinkuin lehtemme muidenkin numeroiden, sisältöä voitaisiin, huomattavasti parantaa. Ilmotxikset ovat vieneet liian paljo tilaa ja • kirjotukset, nekin, joille tilaa on löytynyt, voisivat olla opettavampia jä arvokkaampia kuin ovat. ' : "Tämän tärkeän seikan olisi toverien tarkasti painettava ja pidettävä mielessään ja ryhdyttävä tätä epäkohtaa korjaamaan. Lehden toimitus sitä ei voi yksinään paljoakaan korjata, ei aikanaan niin kauan, kun se on vain kahden miehen käsissä. ^ Sillä, on aivan tarpeeksi tekemistä lehden sisällön tällaisenakin pitämisessä. Muttai toverimme voivat Iässä suhteessa tehdä paljo, kun vaan muistavat lähettää toimitukselle entistään enemmän ja parempia paikkakuntakirjeitä ja kirjotuksla," sanoi, Juurakkomäki. : Samassa astui .sisään kirjanpita-jättäremme ja antoi puheenjohtajalle kirjeen,' sanoen sen olevan A. B. M Itä. ^ "Mutta hiinpä onkin," sanoi Gabriel, näyttäen hyvin ihastuneelta. "Pyysin vanhalta Kaaproltakin kirjotusta lehtemme jöulimumeroon ja hän on tainnut täyttää pyyntöni. Kyllä tämä njrt tuli hyvään aikaan." Tämän sanottuaan avasi hän kirjeen >ja luki; "Toimitukselle. ^ "Tarkotin tätä joulunumeroon, mutta taisi myöhästyä. Ei tullut enempää kirjotettua. • '^Tov. A ; B . Mäkelä." Tuon lyhkäsen kirjeen jälkeen saimme kuulla, mitä Juttutuvan entinen puheenjohtaja oli lähettänjrt. Panemme sen tähän, jotta kaikki voivat siihen tutustua. ' Kommunismin kehto vaikeata. Taistelu hiiliparooneja vastaan lisää vain taalaa näiden naisten jo muutenkin kehnoon j a yksi-toikkoseen elämääii. : '-Emmeko voi auttaa täUä hetkellä näitä naisia, jotka taistelivat lastensa puolesta. Sillä se oti äitiyden v^vc^suuden vtäyttaiai&tä. . (Suomennos.) Lontooko tää? Vai Hamburg? =Wien? Pariisi? Yö ^ k k ä . Myrdcy. Loisto-ikkunasta Näät herkut kaukomaiden, merten, tuossa Nälkäistä suuta, silmää kiehtomassa. Hurmaava tuoksu, paiste ' kylläisyyden Puoleensa kutsuu. Näinhän sanoi • Herra: "Nälkäisnä ollessainsa ruokit mun" . . • — Mut tääU' on Säähtö: syö, jos ' - - suil» on kultaa! Taustalla tuon noin rikkaan - paratii^n Sohvilla nauttijoita loÖcoOee, Samppanjat eessa, ravut, oister- ^'• vuoret. Mut oHcopaellft» Jkad|S^%g>äÖ^«^^ Valaistun *ttu*m haSaisemi» silnnn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-12-17-04