Vapaus, December 17, 1925

              Torstaina, joiiliik. 17 piiiE — 11iiir>, Dee. 17,1925 Ho. 146
.1
V » i i
il • 1
i
II
m
i l
1 <
V
I
il Hl
>
1*' <t
rl r >
I
OTTAKAA HUOMIOON!
Jokaisen miehen Cobaltis-sa
ja ympäristöllä kannat-taa
ostaa meiltä talvivaat-teensa
alhaisilla htnnöilla. j
Tämä varasto, jonka olemme ostaneet, on Canadan parh,aimmist^ tehtaista, ja on se täydel-
Uneii joka lajista. Hinta ja laji todistavat sen teille. Miehet ja äidit, nyt on teidän tilaisuu­tenne.
Tulkaa ja sääiStäMä rahaa ostamalla meiltä. Ette usko omia silmiänne kun näette
meidän tikettimme. Löydätte jokaisen tavaran kuten on ilmotettu. Tulkaa ja tarkastakaa,
wigwvw«iwuiiim>wijiiaiwuw<ywwuiij>wii»iijiiyu»iiuiitfwt
KAIKISTA SUURIN JA
ihmeellisin rahajasäästö ti­laisuus
mitä on koskaan
nähty €o15altissa. Katso­kaa
meidän ikkunoitamme.
\ MEIDÄN TAHTO |
ON TYYDYTTÄÄ i
'• • * • . '
I Tyytyväisyys taik- i
I ka raha takaisin. 1
i i
TILA' EI SALLI MEI-dän
kaikkia tässä mai-nitäemaaiiy
meidän aleA
nuksesta^ joten käykää
katipassamnfe ja tar­kastakaa
varastdainme
tehdäksemme voittoa.. Me takaamme\että hintamme ovat alhaisemmat kuin kenenkään toisen kaupassa,
vaikkakin he myyvät häviöksensä. Meidän salaisuus on ostoksissamme. Mr. Sam Bucovetsky pitää ai-
^a silmällä että koska hän voi ostaa hyvää lajia vaätetustayaraa aina silloin kun marketti tilanteet ote­taan
huomioon, kun hinnat nouseVat. Kun Mr. Bucovetsky on laotettava kauppias, ja hänellä on viisi
suiurta kauppa,a, jolje häh ostaa aina varaston, niin hän voi ostaa kaikki suoraan t^taista.'Siksi ovat
kaikki tehtailijat aina valmi Bucovetskyn kanssa kaupj)aa,;sinä hän m aina kä­teisellä
jä ostaa suurissa^ e^^^ tavaraamme hial-
— JOULU L A H J A T -
Nyt on tilaisuus ostaa
joululahja miehelienne,
pojallenne tai ystäväl­lenne.
Suuri varasto,
josta voitte valikoida.
vemmalla. kuin toiset kauppiaat Ei ole väliä, kuinka pieiii on hinta, niin silti on kaikki taattua Bucovetskyssä. Tavarätyydyttävää, tai rahanne takaisin.
2 8 - 3 0 LANG STREET SAM BUCOVETSKY COÖALT, ONTARIO
'Onko Jumala tehnyt ihmisen ja
. -kaiken muun, vai onko ihfninen teh-
. nyt Jumalan. IfUkijani kenties ajat­telee,
pulmallinen kysymys, mutta
vastaus on yksinkertainen. Et löy­dy'
pätevä» todistusta, että Jumala
olisi tehnyt mitäänC
Mutta katsokaamme ympärillem­me,
• niin näemme, että ihminen tai
ihmiset rovat tehneet kaikki, mitä
; telity on, paitsi sitäj mikä on ke­hityksen
tulos. Vieläpä* on \ole-massa
hyvät todistukset siitä, että
ihmiset ovat tehneet myos Jumalat,
' ^ joita on ojlut paljon "fa erilaisia, eri
^ aikoina j a eri uskolalikokunnilla. Ih­misen
villiysaikakaudella ei ollut yh-
^ •tään Jumalaa.
-. Mutta, Icun ihminen i^settui maan
kamaralle asumaan, j a kun tuli kek^
r.sittiin, muodostui siitä ihmisille eh-sim|
inen Jumala. Ja mikä luonnol­lisempaa.
Sillä tuli saattoi aikaan
monenlaista hyvää. Se lämmitti ja
valaisi, j a pian sen jälkeen v^^eksit-tiin
paljo muita Jumalia, sillä yh-teenaikaan
kaikissa käytännöllisissä
esineissä oli oma Jumalansa, mutta
aurinko oli ylin eji pääjumala, siis
täyd^l^nen polytheimo, monijumala.
Sitte^ taikojen kuluessa ihmiset
valmistivat.monen erilaisia Jumalia.
•Niitä muovailtiin savesta, kipsistä,
. hakattiin kivistä, veistettiin puusta,
vieläpä maalattiin k i ^ i a . Kaikkia
näitä pakotettiin tuhma, tietämätön
: rahvas palvelemaan ja opetettiin usr
komaan, että kun niitä rulfoilee,
; -niin ne toimittavat heille hyvää.
]!\J[utla kaikki paha esim. kuuma aa-vikkotuli,
se oli pahahenki (perke-
Je). Tuollainen käsite on seuraus
: ykdnomistusoikeudesta, sillä orjat
pmnetöin mitä syvimpään tietä­mättömyyden
pimejrteen ja opetet­tiin
mitä villimmällä taikauskolla,
että he itse ovat kurjuuteensa ja
helvettiin .vikapaät. • '
' 3 ^ t t a aikojen kuluessa orjat va­listuvat,
j a alkavat hylätä Jsäntieri-
. ; s ä keksimät Jumalat. He viittaavat
^^siihen^ että ne ovat kuolleita, ole­mattomia
Jumalia, jotka; eivät voi
Jcetään auttaa.^-Xas dlloin tuli vkii*-
j % ylimystölle, nähdessään, että or-jalansiat-
teräävät. ^ a i n herrat
tiesit^t, lettä jos tuo suuri otjajomc*
ko ]^s8see täysin selville kaSbesta
Jteiäsn-pstoksestaan, niin' siDmn c>ji
heidäii valtansa lopussa. Nyt ei
muuta keinoa vallan säilyttämiseksi,
kaikki kehittyneimmät j a viek­kaimmat,
joita' he kutsuivat filoso­feiksi,
miettimään ja keksimään uut­ta
Jumalaa, koska orjat eiväi enää
•;kuolleihin Jumaliin luota. Maksoi
mitä maksoi, mutta uusi jumaluus­oppi
oli saatava. . '*
v\ Zd niinpä sitten tavattomaan kal­lista
hinnasta Kreikan filosofit kek­sivät
tuon kaksipäisen hirviön. Aja­telkaa
— kaksi päätä, ilman ruu­mista.
Ja niin tunnustettiin kan­salle,
orjille, että te olitte oikeassa,
$a että nyt on päästyf täysin selville,
että Jumala on henki ilman ruumis­ta,
ja silloin alkoi suursiivous. Kaik­ki
vanhat Jumalat koottiin suuriin
rovioihin j a poltettiin. Ja se ihmi­nen,
joka epäili tuota näkymätöntä
Jumalaa, sitä alettiin mitä julmim-min
rääkätä ja < kiduttaa, ja jollei
se auttanut, niin ilman' armotta hä­net
elävältä roviolla poltettiin. Mut­ta
on vieläkin kisknsakuntia, joilla on
vähän erilainen Jumala.
Me suomalaiset 'blemme ' tuosäa
Jumalien teossa j a keksimisessä vä­hän
jäless^ muista porvarillisesti si­vistyneistä
kansoista. Sillä suonia-iäisillä'
^ i ole milloinkaan ollut omaa
Jumalaansa. Nytkin niillä suomalai-a
l l a , jotka vielä kirkkoa pönkittä­vät,
on Kreikasta lainattu Jumala,
j a mikä riivattu onkaan villinnyt
tämän nykyajan palkkaorjat, kun
ne taas' alkavat hylkiä tuota niin
kallista j a hyyää Jumalaa. Monet
^miljoonat ovat sen jo hylänneet, ja
milcsi, kenties siksi, kun ei se edep
yhtään kertaa ole kehdannut itseään
.meille näyttää, ei ainakaan minulle,
ja siksi minä hylkäsin sen jo yli 80
vuotta sitten. Nyt minun jumalani
on. totiius ja kaikki osatovierini, pi­täkäämme
totuus jumalanamme. Sii­hen
luottaen' vqimiue kaikki yalhe^
naamarit tepiä alas j a asettaa to-'
^uden ^tuomiqistumelle, j a p i l o i n ei
kapiitalistieö^ rahavalta voi enampi
pysyä pystyssä, vaikka, he^keksisivät
j a : teldrfvät n i i l j o ^ Jumalia ny-
'fcyisiBn/.1iiei^ fV'\ V o V v v . •
H '!%hue&ai^
dän itnuistettav^A että' viimeinen J u -
miklfC m i n ^ 'he <\>vat-keksineet, oli
exsi^~-juutalainen, syntynyt iBethle-hemissB
Jundanmaalla, 'lähes kaksi­tuhatta
vuotta sitten. Niin hämärät
tiedot, kun meillä ; siitä miehestä
onkin, niin sen'me kumminkin tie­dämme,
että-se : oli rehellinen to-tuuden
mies, joka ^ k o i opettaa kan­salle
puhdasta sosialismia. ^ Se oli
riistäjäluokalle kauhistus. He te­kivät'
hänestä mitä ^vaarallisimman
pahantekijäni, väärän opin levittäjän
ja Jumalan pilkkaajani I Hän .oli nyt
saatava pois tieltä. '
He hankkivat vääriä todistajia
häntä vastaan, siten tuomiten hänet
kuolemaan. Mutta suuri joukko ih­misiä
oli hyväksynyt hänen oppinsa
ja alkoi levittää hänen opettamaan­sa
oppia. Yläluokka taisteli vim­matusti
sitä'vastaan, kiduttamalla ja
murhaamalla sen opin levittäjiä.
Mutta vainosta huolimatta, se oppi
leveni. Silloin yläluokkalaiset ym-.
liiärsiyät, että he häviävät tuossa
taistelussa ja keksivät keinon, ot­taen
Jeesuksen opin kirkon opiksi
j a tehden Jeesuksesta Jumalan po­jan
_ sekä 'liittäen sen miehen ruu-.
miiiieen j a sieluineen siihen fiioso-fftn
keksimään Jumalaan, jolla jo
ei^tuudestaan oli kaksi päätä ilman
ruumista. . Mutta nyt k a i sillä mah-
^taa olla ruumis, koska he koettavat
'todistella, että se ^ kolmasosa Juma­lasta
jätti hameensa öljymäen viM)-
relle j a ruumiineen päivineen meni
ylös taivaaseen. Noin kolmesataa
vuotta tuon menon jälkeen ylimys­tö
myönsi, että se sittekin oli J u ­mala,
mutta he ovat hänen oppin­sa
täydellisesti väärentäneet. Sei­dan
papistonsa ei kyllä rosvouksella
rikastuneita tuomitse helvettiin, ku­ten
he ansainneet ovat. ; ;
Pian taas-lähestyy' riiin sanottu
joulujuhla, valon j a vapauden, juh­la.
Sitä samaa valon juhlaa oli
vietetty tuhansia" vuosia jo ennen
Jeesuksen syntymää^ sillä, kuten
tiedämme, • kaksi päivää ennen jou­lupäivää
tapahtuu luonnossa se
muutos, että päivät^ alkavat pideii-tyä
jä luonto alkaa tulla valoi-vSammakM.
Ihmiset, ollen villinä
metsässä, kuten .muutkin villieläi­met,
ei bllut edes tulta, niin luon-noUisesti
heidän midens^
ka näin • syksyllä, mutta kun piin^y-den
valta .murtui, j a päivät' alkoi­vat
pidentyä, > niin he siitä iloiten
viettivät valonjuMaa. '
JMeiU^
set valaistusväiiheet, paitsi luonnon
vajoa, mutta a l t i me^fläkin op
ta viettää tuota suurta valdn j a va­pauden
joulujuhlaa, kunnioittaen
sen mii^en fipiymäpäiväa, joka^^^^l^
Id sen perustan kommunistiselle työl­le,
jonka perustan päälle Marx, Le-
.niri ja monet muut ovat rakenta­neet
j a ^ota meidän, jctka kommu-nistfen
lippua kannamme, tulee in­nolla
väsymättömästi jatkaa.
Siis kiivasta taistelutarmoa tule­valle
vuodelle. Siis koko Vapauden
laaja lukijakiintaj j a ;kaikki kommu-
^niätis6n aatteen'kannattajat yli ko­ko
maapallon^ teille lähetän joulu^
tervehdykseni, tietäen varmaan, et-
,tä kerran sorretutkin saamme viet­tää
oikeata. valon juhlaa täydessä
vapaudessa ja se aika ei ole enää
kaukaisessa tulevaisuudessa.
, Frank-Grönberg. ~
K i r j . Victor Hugo
Kaatuneiden taistelijain veren pu­naamalla
katusululla vangitsivat so­tilaat
muiden taistelijain joukossa
erään lapsukaisen, kaksitoistavuoti­aan
pojan.
— Sinäkin olit heidän joukos­saan?
— iNiin, me olimme icaikki yh­dessä.'^
•
— No, niinpä olemme pakotetut
ampumaan^ sinut. Saat odotella
vuoroasi.
Kiväärien piiput kohosivat, tuli
leimahti ' ja muurin luona kaatuivat
ensimäiset ammutut: hänen taistelu­tovereitaan
bärrikaadeilta.
• S ^ l i k a a ' minun ^^,äahöi hän -^^
kääntyen päällikön puoleen — men­ijä
käymään kotonani hyvästelemäs­sä
äitiäni, tulen heti paikalla takal­asin.
• • • • •
— Meiltä-ei joudan ketään, sinua
saattamaan j a vartioimaan. Haluat
kai vain karata? ^-
— En, kapteeni.
—^ Missä sinä asut? '
'. — Tuolla, tuon lyKtypylvään luo-na^
— No, hyvä, mene s i t t e n . . ..
^ Oh, kafeteehl laski pojdh livis­tämään
—>olipas vikkelä velikulta
•*- naureskelivat sotilaat keskenään.
Kauhea nauru sekottui muu^n luo­na
makaavien kuolevien; korahduk-^
s i i n ; . ; kunnes pilanteko äkkiä läk-kasi.
Sotilaat eivät olleet uskoiä
silmiään:- poikanen palasi heidän
luokseen takasin, rohkeasti j a pel­käämättä
asettui muuria vasten ja
sanoi .ylpeällä äaneUä:
—\Tä8sä olen, ampukaa!...
TYÖMIEHEN
JOULUA
on vielä jälellä. Oletko sinä saa­nut
jo osasi? Ellet, tilaa se heti.
Jos jo olet itsellesi tilannut tilaa
se joululahjaksi ystävällesi.
Hinta väin 30c. "
Sosisdid€»moInra£d^
totuomtoiden kannat­tajina
Ruotsissa
Kalmarissa, ^Ruotsissa, järjesti
sos.-dem. nuorisokerho äskettäin.jul­kisen
agi^tsionikokouksen. Tilai-
.suudessa esiintyi nuorisoliittolaisten
valtuusmies, minkä puheen pääasial-lisimpana
sisältönä oli, *ttä taistelu
kommunisteja yastaan on tärkeäm­pää
k n in p o r v a r i a vastaan. Tämän
viisauden jälkeen alkoi keskustelu,
mihin-9tti Osaa myös Idokkatietoisiä
työläisiä. Eräs näiden puhujista
lausui, että niin eriävät kuin niieli'
piteet olivatkin, saatettiin kuitenkin
olla yhtä mieltä eräästä asiasta, nij-mittäin-
jamnestian vaatimisesta niil­le,
j otka Kamarin taannoisen lakon
aikana saivat raskaita luokkatuomi-oita.
Puhuja huomautti, että kun
Sosialidemokraattisella hallituksella
nyt olisi tilaisuus ösottaa tyÖväen-mielisyyttään,
pitäisi sen osottaa tä­tä
vapauttamalla näm8_poliittisista
"rikoksista" tuomitut luoldcatoverit.
Kalmarin ammaitillinen k^^sjärjesr
tö oli hyväksynyt tämäivsisältöisen
päätöslauselman, minkä puhuja nyt
esitti kokouksen hyväksyttäTOksi.
Mutta, saattiaa arvata ..tilaisuudes^
sa 'läshä6U6ii^l tktoisten työläi?.
teii hämmästyksen, kun muuan sos.-
dem pnhuja koetti .kiertää koko asi­an
huomauttamalla, ettei kokous oi
lut asian oikea käsittelypaikka, ja
toiiien samaa karvaa olevia esiintyjä
lausui: "Tämä On sosialidemokraat­tinen
agitatsionikokous eika meillä
ole' mitään velvollisuuksia....".
Enempää ei hänen puheestaan saatu
selvää, se kun hukkui voimakkaisiin
hyi-huutoihin.' ' -
Tilaisuudessa paikalla olleet syndi-kalistitkin.
kannattivat päätösl^sel»
hiän hyväksymistä, j a muuan heistä
selitti, etta jokaisen päätöslausehnan
vastustaan täytyi olla järjiltään.
jOnnettomuudeksi oli^^ tilaisuudessa
kuitenkin enemmistö tällaisia kmsta-päitä
ja tietoisia porvaiien kätyre­jä,
sillä äänestyksessä voittiv^.^^^-
jotka olivat hylkäyksen^
Täten olivat sosdemit^jälkenl
tiUusundfösa näyttämään oikean-kar­vansa.
-+-
VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille j a lähettää kont-töriimme
maksun seuratessa mukana. •
Vkm^mme liUuInia •euraaville t^^^
T H ^ WORkER, viikkolehti, Toronto, Ont, vk. $2.00, % vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta .50
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta ....,............$6.00, % vuosik. $3.50, 8 kuuk. $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti-
• ^ laushinta; .Vuosikerta $1.2S, 6 kuuk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuu-
, kausi lulkaisu, Chicagossa. Tilaushinta, vuosikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen'lastenlehti, Chi-
^ cagossa.i Tilaushinta vuo^kerralta. .50
WORKERSM0NTHLYi Chicago; vuosikerta $2.00. % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, Oolo, päivälehti; vuosikJ^lO, puoU vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 Jsertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 8 kert viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA. HekinH, päivälehti, vnosik.- $10; % -v. $6.00
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti; vuo8ik.i..,..........,.$3.0d| % vk. ^1.75
TYÖMIEHEN V I I K K O L E H T L Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta . . . . . . . . . i . . . . . . . . . . . . . . . . $6.00
NY TID, Työväenpbolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi-
_ cagossa. Tilaushinta vuomkerralta ..........'........7...^........ $2.50
TYÖVÄEN URHEtLVlJpHTi, Helsinki. Tilaushinnat vuos^^
- ^ $8.00, puoli vuotta $1.75
NORRSKENSFLAMMAN. ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
V - ?1;2.00, puoli vihotta \ , $6.00
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaiäesiBa ilmestyvä kuvalehti,
Helsmki Tilaushinta .......V.....:..;.....;..... vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
,? kuussa le^sivuisena.- Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTI. Leningrad, ..................l.. V % vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, HelsinkT^ Kerta kuus-sa.
Vuosikerran hinta $1.75; puolivKÖsikertaa ............,-,.liH,00
WAlSTYÖLÄtNEI!l»f^ Helsinki. Kerta kuussa ' 1 vk $1:76
PUNAINEN K A R J A L A . Petrozovodsk, Bussia; 8 kertaa v i i -
.kpssa; vuosikerran hinta $7.00; puoKvuosikV $3.50
TYÖMIES, päivälehti, Superior,Wi8., 1 vk. $6.00,\ % vk. $3.25
I22fIS'vP^''^«^'^' <>WM l ^ v % v C . $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00,
pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.76, % vk: $1.0S
TOVERITAR; naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $ 2 . 0 0 ;% vk. $1.15
. Ylläolevista lelidistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis­sin
taksan mukaan.
VAPAUS,
Box SUDBURY. ONT.
BHtä on joks^äinen Iclpä?
Ruokaleipä j a kahvileipähän se on. jokainenhan sen tietääkin
'ja.senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman.''
• \
Kuiroleipä j a korput OVB^ keveitä J a huokoisia-Ja hinta
kyaykäapas. Jo usean viroden ajan on S u k s e t linjoille, farmeille
jp kämpille täytetty huolella. ^ M i e l i n 1338S.
HOME BASER!^^-740'SIMPS^ sr;i^^ET^1^^
f ^\r^''-^'jk^W^\ \mX^'