Vapaus, December 17, 1925

              «gosialistisen yhteiskunnan rakennustyö lähe­nee
ratkaisuaan". Amniatillisen eheyden
esteet häpeäksi työväenluokalle
vorjan tyoväenvaltuuskunta, min-enemmistö
käsittr sodalidemo-teiatteja
ia tranmaeUlaisxa^ osotti
Zmen lähtöään Neuvosto-Venäjältä,
Säenmaan työläisille j a tälonpo-
4e seuraavan julistuksen:
Korjan ty5väenyaltmiskunta< joka
jälittSä 13 Norjan tyoväenUikkeen
v^en {»liittisten suuntain edus­tajaa
ja joka on valittu Norjan am-jsattijärjestön
päätöksen perusteel-u
Mittaa mitä sydämellisemmin vel­jellisestä
V i e r a a n v a raisuudesta.
Olemme «erailleet monissa kaupun­geissa
ja piireissä, tutustuneet l u ­kuisiin
teollisuusaloihin, työväen-,
kertoihin, kouluihin, sanatorioihin,
sairaaloihin j.n.e. Olemme olleet
monisEa keskusteluissa anunattiyh-.
distysvirkailijain kanssa, jotkp ovat
ottaneet vastaan meidät ystävinä ja
luokkatovereina ja jotka ovat var­mentaneet
meille rajottamattoman
mahdollisuuden vierailla kaikissa
työpaikoissa ja laitoTtsissä, mitä
olenime toivoneet, sekä antaneet
meille fcatlcki pyyvätämämme tiedot
työsuhteista ja järjestöjen raken­teesta.
Norjan työväenvaltuuskunta ve­tää
seuraavat johtopäätökset vierai­lustaan
Neuvosto-Venäjällä;
En simaiseksi: kaikki neuvostoval­lan
elimet toimivat työväenluokan
ammatillisten, poliittisten j a osuuss
toiminnallisten järjestöjen kanssa
yhdessä tarmokkaasti, rakentaakseen
taloudellisen mahdin, mikä on t u ­houtunut
maailmansodan ja suuren
vallankumouksen kautta. Tämä u u ­disrakennustyö
maanviljelyksessä,^
Kikeateen ja kaupan alalla kehittyy
nopeasti. Toteamme, että kaikki
työläiset laitoksissa, joissa vierai­limme,
harrastivat poikkeuksetta ja
vilkkaasti teollisuuden jälleenraken­tamista
ja omistivat sille kaikki voi­mansa.
Tämän . seurauksena para­nee
työväenluokan elintaso.
SosialisUita yhteiskuntaa rakenne­taan
Toiseksi: Venäjän ja työväen- ja
taloripoikaisluokka on toteuttanut
suuren vaUanvaltaustehtäyän porva-risluokalka.
He ovat- onnistuneet
pysyttämään valtansa ja lyömään
kaikki neuvostojärjestelmän viholli­set.
Toteamme, että viimainen teh­tävä,
sosialistisen yhteiskunnan r a ­kennustyö
lähenee ratkaifeuaan. Tä-.
mä työ'on vasta ä^kettäin^; alkanut,
mutta jo nyt hoidetaan kaupan f i ­nansseja,
vientiä j a tuontia suunni­telmallisesti,
ja kaikkialla vallitsee
tahto luoda järjestystä ja turvalli­suutta
taloudelliseen ja yhteiskun­nalliseen
elämään. Samaan aikaan,
kun finanssi- ja teoUisuuskapitaalil-la
on kapitalistisissa maissa, kaikki
valta käsissään sekä johtaa politiik­kaa
ja taloutta, ovat työläiset j a ta­lonpojat
Neuvostoliiton johdossa ja
suorittavat sankarillista työtä paran-taaikseen
työläisten elinehdot. Olem­me
nähneet valtaisen toiminnan tyo-tuotannon
kohottamiseksi. Uusia ko­neita
a.sotetaan käytäntöön, uusia
tehtaita rakennetaan, maaseudun
sähköistäminen edistyy ripeässä tah­dissa.
On koko maailman työläis­ten
etujen mukaista, että - tämä työ
jatkuu esteittä ja ilman kapitalis­tisten
valtain sekaantumista. Jo­kainen
hyökkäys Neuvostoliittoa vas­taan
on hyökkäys koko tvö-äenluok-kaa
vastaan 5a on kaikin keinoin es­tettävä.
Veoijän ammattiyhdistysliike esi-
«aerkld kaikille maille
Kolmanneksi: valtuuskunta on
todennut voitokkaan vällankmnouk,
sen tärkeän tuloksen: työväen-,
osuuskunt?- j a ammattiyhdistysliik­keiden
valtaiaen kasvun. Viimeksi-mainittu
käsittää sekä suhteellisesti
että ehdottomasti ?uuremman luku­määrän
anunatillisesti järjestyneitä
työläisiä kuin missään muussa maa»-
sa- Ammattiyhdistysliikkeellä o'n
suurempi auktoriteetti työtäteke-yam'
kansanjoukkojen keskauäessa
3a suhteissaan valtioon kiiih inissä
tahansa maussa maassa. Ammatilli­nen
liike ottaa aktiivisesti j a välit­tömästi
osaa työväen- j a talonpoi-,
Äaistasavallan rakentamiseen. Am-aatiUinen
liike toimii tarmokkaasti
ja Buunnitdmallisesti työväenluokan
^ntason kohottainiseksi. Valtuus-
«inta on eyväsU vakuutettu siitä,
etta ammattiyhdistysliikkeen toimin­ta
taloudellisella j a yhteiskuntapo-hittisella
linjalla vastaa täysin työ-tatek^
ran kansan etuja. Jokaisen
f^P^Jlistisista s maista saapuneen
tyolaisea on ihailtava ponnistuksia
f3Unt<volojen parantamiseksi, turvan
tuonaseksi äideUle j a lapsille, sana-
^ W e n rakentamiseksi työttoöiäin
ja mvaliidien hyväksi, rampin kuin
^«a,jofca tyovaenkerhot 'suorittavat
sivistjrksen kohottamisekd, y.mÄ
Yhteiskunnallisella j a kultturellisel-la
alalla on ammattiyhdistysliike suo­rittanut
työtä, mistä kaikkien mai­den
liike saa esimerkin/
Ammatiliisep eheyden esteet häpeäk­si
työväenluokalle
Neljänneksi: valtuuskunta toteaa,
että Neuvostoliiton työläisten ja
ammatillisten järjestöjen keskuudes­sa
on havaittavissa vojmakas pyrki­mys
kansainvälisen ammatillisen
eheyden aikaansaamiseksi. Tämä
sai selvän ilmaisunsa tehtaissa ja
lukuisissa vierailemissamme kokouk­sissa.
Neuvostoliiton 23 ammatillisesta
liitosta on vain elintarvetyöläisliitto
yhtyneenä vastaavaan kansainväli­seen
liittoon. Yleisvenäläisen am-mattiyhdistysneuvoston
toimintaa,
jota , edistää venäläis-englantilaisen
eheyskomitean toiminta, kohtaa suu­ria
esteitä. Valtuuskunta selittää,
että esteet, joita asetetaan mainitun
komitean tielle, ovat häpeäksi koko
kansainväliselle proletariaatille. Ko­ko
Norjan työväenluokka tukee ve­näläis-
englantilaisen komitean toi­mintaa.
Kansainvälinen ammatilli­nen
yhteys on välttämätön, jotta
yhteisin voimin voitaisiin lyödä ta­kaisin
kapitalistiset hyökkäykset ja
jotta kaikkien maiden työväenluok­kaa
autettaisiin valtiovallan vallot-tamiseen
taloudellisen vapautuksen
pohjalla, samalla tavoin kuin Neu­vostoliiton
työläiset ja talonpojat
ovat tehneet.
Koko Norjan työväenvaltuuskunta
on laativa ja julkaiseva koko Nor­jan,
työväenlehdistössä vaikutuksen­sa
Neuvostoliitosta sekä lähettävä
raporttinsa myös muiden maiden
ammatillisille järjestöille. Tällä t a ­voin
toivomme me voivamme lujit­taa
'Veljellisiä suhteita häiden mai­den
ammatillisten järjestöjen kes­ken
j a saada aikaan osaltamme, et­tä
ne liittyvät englantilais-venäläi-seen
komiteaan luodakseen kansain­välisen
ammatillisen eheyden.
Proletariaatin "henki­nen
kyvyttömyys"
Niin hyvin porvarien kuin porva­rillisesti
ajattelevien työläisten kes­kuudessa
on. yleiseen vallalla käsi­tys,
että työväenluokka on liiaksi
kehittymätön ja tylsä , ottaakseen
kerran huostaansa yhteiskuntako­neiston
ja tuotannon, kirjottaa muu­an
ulkomainen nuorisolehti. Por­varistolla
on kaiken sivistyneisyyden
ja moraalin monoppoli, porvaristo
luo nerot, ja työväenluokka ei voi
koskaan nousta porvarillisten hen­kiselle
tasolle.
Tällaisille aineksilU on aivan tur-h{
ia esittää loputon sarja, neroja, joi­ta
sosialistinen työväenl>ike on luon-tanut
esiin: Marx, Engels, Jaures,
Lenin, liebknecht j.n.e. Näitä vas-taanväittämättömiä
neroja ei poro­porvari
koskaan' kykene ymmärtä­mään
j a arvostamaan. Ei myöskään
ole mitään hyötyä siitä, että tosi­asioiden
avulla osotetaan, että työ­läisten
Venäjä menee sekä aineel­lisesti
että henkisesti alati eteen­päin,
samaan aikaan, kun kapita­lististen
maiden kehitys sen sijaan
menee taaksepäin, ja että neuvosto­vallalla
kieltämättä- on taitavimmat
valtiomiehensä.
E i tosin voida kieltää, etteikö por­varillisen
yhteiskunnan kannattajien
joukossa olisi niinikään kysy-ihmi-siä,
mutt^a nämäpä ovat usein nous­seet
halveksitusta ja tallatusta työ­väenluokasta,
minkä sittemmin, pääs­tyään
: porvarillisten lihapatain ää­reen,
ovat unohtaneet ja hylänneet
ja jopa taistelleet sitä vastaan. On
kokonainen joukko tällaisia-köyhyy­destä
kohonneita merkkimiehiä Lin­colnista
Ebertiin j a Mussoliniin asti.
Kun • kidutetut Joukot Ranskan
suuren vallankumouksen päivinä ku­kistivat
sortajansa jr. r.;lkyrinsa,
loihti tämä valtaisa kansanliike esiin
syvistä riveistä suuruuksia, joiden
elämä muuten olisi kadonnut unoh-tuksecn
eikä kukaan olisi heistä
koskaan tiennyt, miehet sellaiset
kuiir Napoleon, Ney, Hoche, j a mik­si
ei myös Bemadotte, Ruotsin ny­kyisen
kuningassuvun ainoa maine­hikas
jäsen ja kantaisä, joka syntyi
köyhistä pikkuporvarillisista van­hemmista
etelä-ranslialaisessa maa-
Biautukolkassa.
J a jo^ sitten käännytään taiteen,
musiikin j a kirjallisuuden ruhtihai-hin,
joiden luomukset tulevat ilah­duttamaan
j a Virkistämään ihmisia,
niin kauän, kun maailma seisoo, niin
havaitaan, että nämä ovat ylen har­voin
ihriestyneet loiston j a laiskuu­den
asuinsijoUta, vaan köyhyyden
alhoista: Yhta varmasti kuin kuola
Horatins oU orjan poika vanhassa
:Iiia, foaluk, 17 psnä Tkm^ If, li2i
Roomassa, yhtä varmasti on Burns,
Hood, Beranger ja monet tämän lyy-rillisistä
seuraajista ilmestyneet esiin
kansan sy\-htä riveistä. Samaa voi­daan
sanoa taiteen ja kirjalUsuuden
merkkihenkilöistä, selhisiEta kuin
Rousseau, Kant, Dickens, Diderot.
Anderson, Molie-f. .Sväft j.n.e.
Samoin ovat köyhästä ja yksin­kertaisesta
lapsuudenkodista lähte­neet
säveltaiteen mestarit Beetno-ven,
Gluck, Schubert, Händel,
Spontini. Cherubini, Rossini, Haydn,
Paganini, kuten maalaus- ja kuvan­veistotaiteen
suurmiehet Eerabrandt,
Cahöva, Thorvaldsen y.m., kaikki
mestareja, joiden nimet jokainen
lukutaitoinen ihminen tuntee ja joi­den
luomuksista, olimmepa miten
köyhiä tahansa, ainakin joskus
olemme tilaisuudessa nauttimaan. Ja
•mitä. taas tulee teknillisiin neroihin,
jotka ovat keksinnöillään tehneet ih­miskunnalle
arvaamattomia palve­luksia,
miehiin sellaisiin kuin Frank­lin,
Watt, Edison, Stephenson, Neu--
ton j.n.e., ovat he olleet vain prole-taaripoikia.
Sellaisten esimerkkien luku on le-gio,
jolloin lahjakkaat ja tarmok­kaat
köyhyyden pesien nuorukaiset
ovat askel askeleelta taistelleet it­sensä
huomattavaan asemaan ja saa­neet
porvarien tunnustuksen, ellei­vät
ennemmin, niin ainakin kuoltu­aan.
Mutta vielä lukuisamman täy­tyy
olla niiden nuorten kykyjen
joukko, jotka olisivat voineet tehdä
ihmiskunnalle verrattomia palveluk­sia,
mutta joiden arpana on ollut
menehtyminen nälkään ja riistoyh-teiskunnan;
vääryyksiin.
Köyhälistön itsensä ei siis lain­kaan
tarvitse pelätä olevansa kyke­nemätön
luomaan järjellisempää yh­teiskuntamuotoa,
kunhan se vain en­sin
murskaa itsessään kyvyttömän
omistuksen kaikki ikeet ja kahleet.
Green antanut tunnus­tuksen
radikaaleille
Philadelphia. — Amerikan Työ-väenliitplle
härvinaisimman tunnus­tuksen
oli A . F. L. liiton presidentti
Green pakotettu tekemään. Hän,ni­mittäin
myönsi, että radikalismi on
tarpeellinen unioissa. Elävä ja tais­televa
radikalismi unioissa on pa­rempi
kuin kuiviltaan mädäntymi­nen.
Radikaalit ovat käytännöllisiä'
unioissa. Puheensa kohdisti hän L.
G. W. union säilyttämiseksi ja yh­tenäisenä
pysymiseksi.
Hän edelleen painosti, että Y h ­dysvalloissa
olisi tärkeintä järjes­tää
järjestymättömät. Viidenmiljoo-nan
järjestj-neen työläisen tilalle
olisi saatava järjestetyksi ainakin
kaksikj-mmentämiljoonaa. Hän edel­leen
mainitsi, että jokaisessa unios-sa
olisi vähemmistön tuettava enem-niisiön
tekemiä päätöksiä, mutta ei
sansilskaan maininnut kumpainen
rvhmä mainitussa uniossa olisi oi­keutettu
saamaan todellisen luotta­muksen.
"Amerikan työväenliike ei
taistele edistysmielisyyttä vastaan,
vaan se taistelee äärimäisyyksien
tukahuttamiseksi ja ulkona pitämi­seksi
unioista", lausui hän.
Näiden radikalismia puoltavien
lau?untojen taustaksi kuitenkin pa­lautettakoon
mieliin ne puheet, jot­ka
samainen Green piti A. F . L . l i i ­ton
konventsionissa Atlantic Cityssä.
Kun englantilaiset Purcellin johdolla
kehottivat amerikalaista unioliiket-tä
menemään hieman enenimän edis­tysmieliseen
suuntaan ja ryhtymään
edes jonkinlaiseen kansainväliseen
kanssakäymiseen muiden maiden
unioliikkeiden kanssa, piti Green
velvollisuutenaan nousta vastusta­maan
mitä rumimmalla ja häikäile-mättömimmällä
tavalla.'
Ladies Garment Workers union
Iconventsionissa nousi myös radikaa­leja
puhumaan Greenin puheen joh­dosta.
Vasemman siiven edustaja
Zimmerman esimerkiksi totesi, että
vanhoillisella koneistolla on kokouk­sessa
enemmistö, vaan on tämä edus­tajiston
enemniistö hankittua vääril­lä
keinoilla. Toisekseen, ei vasem­miston
edustajille anneta tasapuoli­sia
oikeuksia union johdossa. Hän
sanoi, että vasen siipi ei voi hyväk­syä
niitä komiteoita,, joita Sigman
suorastaan nimittelee. Komiteoihin
tulevat vasemmistolaiset nimitettyä
vain toisarvoisiksi tekijöiksi. Yh­dessä
ainoassa komiteassa, nim. lei-masinkomiteassa,
on vasemmistolai­nen
johtajana. Hän on tunnettu r a ­dikaali
Hyman.
Konventsionissa on ollut lukuisia
sangen kiihkeitä otteluja vasemmis­ton
ja oikeiston välillä. Joskus o.n
taistelu kiihtynyt muistuttamaan k a ­hakkaa.
Sigmanin koneisto on jo­kaisessa
mahdollisessa käänteessä
tehnyt selväksi vihansa kommunis­mia
ja kommunisteja kohtaan. Kom­munismin
puoltajilta on usein kiel­letty
oikeus puhua.
tNiinkutsutuilla Georgian sosiali­demokraateilla
on äskettäin ollut
kongressinsa Pariisissa, jolloin kon­gressi
lausui "täydellisen luotta­muksensa
maanpakolaisuudessa ole­valle
Georgian hallitukselle, jolla
on istuntopaikkanaan Pariisi, sekä
päätti kehottaa ulkomailla olevia
Georgian edustajia jatkamaan työtä
Georgian vapauttamiseksi sekä koet­tamaan
saamaan aikaan kaikissa eu-ropalaisissa
valtioissa mielialan sitä
vastaan, että maata pftletään miehi­tettynä,"
. -
Tämän ja muiden samanlaisten
tietojen mukaan olisi Georgian vä­estön
asema suuresti huonontunut
sen jälkeen, kun se katkaisi kapita­lismin
ikeen. Miten valheellisia täl­laiset
väitteet ovat, on käynyt ilmi
kaikkien Venäjällä käyneiden työ-väenlähetystöjen
selostuksista tilan­teesta
Georgiassa. Viimeksi on tä­tä
kysymystä käsitellyt Norjan juu.
ri Venäjältä palannut työväenlähe-tystö,
minkä enemmistön muodosti­vat
sosialidemokraatit ja tranmaeli-laiset.
Ammattijärjestönsä kautta
julkaisemassaan yhteisessä raportis­sa
lausuvat valtuuskunnan jäsenet
Georgian kysymyksestä m.m. seu­raavaa:
"Kulttuurin ja kansanvalistuksen
hyväksi suoritetaan kelpo työtä,
1914_1,5 oli koulujen lukumäärä
koko maassa 1,484 ja niissä oppi­laita
94,400 ja opettajia 4,261.
Koulujen lukumäärä lisääntyi
menshevikihallinnan aikana .1917—
20 1,683 :een, joissa oppilaita 156,-
599 ja opettajia 5,681.
Bolshevikien johdossa ollessa on
koulujen lukumäärä lisääntynyt
1,909 :een, joissa oppilaita 238,225
ja opettajia 9,343,
Lisäksi on neuvostovalta perusta­nut
44 lastenkotia. Työväfenoppi-laitoksissa,
mitkä neuvostovalta on
niinikään perustanut, on vuosina
1924—25 saanut opetusta 1,160
henkilöä. Korkea-imissa oppilaitok­sissa
opiskelee 5,118 ylioppilasta. On
organisoitu 20 maanvUjelyskoulua ja
tiedekuntaa. , Talonpoikain suorit­tama
veromäärä tekee keskimäärin
5 ruplaa vuotta ja taloa päälle.
Noin 25 pros. talonpojista on koko­naan-
vapautettu veroista. .
Georgian kansalliset kysymykset
ovat aina olleet arkoja; mutta sen
jälkeen, kun bolshevikit ottivat kä-ainsa
johdon, ei ole sattunut mi­tään
yhteentörmäyksiä."
Eräillä valtuuskunnalle järjeste­tyillä
juhlapäivällisillä esiintyi m.m.
nyttemmin kokonaan bolshevikien
puolelle siirtynyt mensheviki Bar-niev.
Hän sanoi: Lainattuaan Eng­lannin
työväenvalttuiskunnan rapor­tista
kohdan: '<pn tuskin mitään
epäilystä siitä, että menshevikit epä­onnistuivat
yhtä suuresti kuin mitä
bolshevikit ovat onnistuneet", lau­suu
norjalainen vÄltuuskunta: "Tä­män
voi Norjan valtuuskunta alle-kirjottaa."
\
Valtuuskunta huomauttaa myös,
että liitto muiden neuvostotasaval­tojen
kanssa merkitsee ilman epäi­lystä
voimanlisäystä Georgialle.
Kuten näkyy, on tämä jotakin
toista kuin mitä Pariisissa asuVat
georgialaiset vastavallankumouksel­liset
porvaris- ja sosialidemokraatti­set
johtajat koettavat maailmalle us^
kotolla. Jokainen kunniallinen iGeor-gian
olojen proletaarinen tarkkaaja
on todennut,! että nykyinen hallinta
Georgiassa on maan työläisten ja
talonpoikain omaa hallintaa, ja suu­relle
väestöenemmistöUe myös par-
Jiainta hallintaa. Tämän on suuri
osa menshevikeistäkin havainnut ja
sen vuoksi siirtynyt bolshevikien
puolelle.
Mutta sittepä ilmottaakin sähkö­sanoma
menshevikien Pariisin kon­gressista
lakoonisesti:
"Kaikki neuvostoviranoma.isten
kanssa veljeilleet puoluejäsenet ovat
erotetut puolueesta.**
Missä muuten enää lienee jäljel-läkään
muita kuin Pariisissa vehkei-levät
entisen menshevikkihallituksen
jäsenet, joille taas bolshevikiajo-jahti
on elinkeino...
vItMn !ie tastelaun oikeaksensa
puolesta kapitalistsja vastaan-
Taisteluista, jos siitä totta tulee,
tulee ankara. KutomateoUisauska-pitalistit
eivät helpolla taivu. Ne
ovat jo tuudittautuneet dihen aja­tukseen,
etteivät kutomatyöl^et voi
heitä vastaan taistella. Ne ovat saa­neet
olla liian kauan rauhassa. Ne
eivät omakohtaisesti ole joutuneet
kokemaan järjestäytyneen tyoläis-armeijan
valtavaa joukkovoimaa.
Siksi ne vain pilkallisesti hymyile­vät
työläistensä py3mnöille. " E i ­hän
teille ole mitään hyötyä palkan­korotuksesta",
sanoivat ne Vaasassa
työläisilleen, palkkojen mukana ko­hoavat
elintarpeiden hinnatkin*'.
Naurettavalla fraasilla luulevat ne
selviytyvänsä. •
Mutta entäpä, jos herrat kapita­listit
olisivatkin tällä kerralla ereh­tyneet!
' Entäpä, Jös tähän asti vaa­timattomat
kutomatyöläisetkin oli­sivat
jo oppineet vaatimaan. Ja op­pineet
taistelemaan! Herrojen olisi
kenties sietänyt ottaa huomioon, et­tä
kutomatyöläisillä on ollut hyvä
opettaja, kapitalistien itsensä hank­kima.
Se opettaja on nimeltään
Nälkä. Sen koulussa oppii taiste­lijaksi.
>-
Vaasan *kutomatyöIäiset ovat jo
päättäneet ryhtyä lakkoon; Keraan
vielä tarjoavat he herroille mahdolli­suutta
rauhalliseen ratkaisuun. Hä­tiköiden
eivät työläiset toimeensa
ryhdy. Mutta jos kapitalistit tämän
viimeisenkin tarjouksen hylkäävät,
silloin taistellaan. 100 markan ja
pienemmälläkin viikfcopalkalla kitu­neet
ihmiset, kun he katkeroituneina
taisteluun lähtevät, eivät niin vain
hellitä. "Kunniallisempaa on kuol­la
taistellen kuin kitumalla nääntyä
nälkäkuolemaan", on työläisten tun-jiuslauseena.
ja tuollaisessa tilan­teessa
oleva ihminen pitää sanansa.
Taistelu saattaa laajeta Vaasaa
ulommaksikin. . KutomateolHsuuska-pitalistit
ovat hyvin järjestäytyneet.
Ne saattavat julistaa maata käsittä­vän
sulunkin. Mutta vaikka niinkin
kävisi, eivät työläiset silti taivu.
Heidän asiansa on oikea, heidän
taistelunsa on työväenluokan itse­puolustusta
ja siksi saavatkin he
Suomen koko työväenluokan jaka­mattoman
kannatuksen. J a ulkomaa­laisetkin
toverit ovat luvanneet apu­aan.
Ei heftä niin vain murreta!
Vapauden kirjakauppaan on j u u r i saapunut suoraan Suomea «
seuraavia urheilu- j a voimis'teIuk!rjoja:
Nyrkkeilyä Alkeet, k i r j . ArthoT Koch, sid.
TySvaea Urhenokaienleri I92S, toimittanut V . Koivula, s i d — .75 «
Vapaaliikkeita, Musiikin rankaas, kirj. Väinö Laherma, nid...» JS9 \
Saavoliikkeeltä, Musiikin tankaan, khrj. Väinö. Laherma, nid..,.. S9 |
Rata- j a Kenllaitrheann käsikirja, k i r j / J . J . Mikkola, sid 1.00 J
Ur&eila Oltjesaanto, julk. Puolustusministeristö, sid. . .... 1JZ5
ECoQtentoharjottxksia, k i r j . E. Kaiho, nid. ^ »TS
Painiskeloopas, kirj. H . Lehmusto j a A . Laitinen, nid. ....— 1^25
LapsiToimistelo, kirj. Fanny Stenroth, • nid. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . M »75
Tehkää tilaukset joutuin niiiPettä osaaimnie ensi talvea var­ten
lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA;
Bos 69, SUDBURY, ONT.
Suomalainen teollisuus­valtuuskunta
lähtee
Neuvostoliittoon
U ^ : n saaman tiedon mukaan on
kysymys suomalaisten teollisuus-miesten
matkasta »Neuvostoliittoon
nyttemmin edistynyt niin pitkälle,
että päätös retkelle lähtemisestä on
tehty. Tarkoituksena on lähteä mat­kalle
jo joulukuun alkupäivinä.
Retkikunta tulee käsittämään
kaikkiaan 12—15 teollisuusmiestä-tä
eri, teollisuusaloilta; Vuo-^
rineuvos J . Sternvall on suostunut
ryhtymään retkikunnan johtoon.
Muilta osiltaan ei retkikunnan ko­koonpanoa
vielä ple määrätty, mut^
ta henkilökysymykset säätänee piak­koin
ratkaistuiksi. .
Matka kestänee kaikkiaan noin 2
viikkoa. Taricoituksena on, ettS ret­ki
kohdistetaan vain Moskovaan ja
Leningradiin, jossa viivyttänee/muu?
tamia päiviä. Muilta teollisöusalu-eilla
ei käydä.
Lisäksi on ilmoitettu, että vaikka
retki onkin puolivirallisesti järjes­tetty,
on se muuten täysin yksityis­luontoinen..
Kukin retken osanotta­j
a suorittaa omalta kohdaltaan mat-k^
kustannukMt j.n.e.
,; U.S. ei,mainitse mitään, että täl­tä
retkikunnalta pitäisi kieltää passi.
Kai sen tekee Jalander sitten ilman
muuta totuttuun tapaansa.
Suomalaisten työläisten
valtuuskuntaa ei pääs­tetä
Neuvostoliittoon
Kankurien kapina'
"Koneittenmurskaajan" jälkeläiset
Suomessakin alkavat liikehtiä. Or­juutetut
kankurit, kutomatyöläiset,
järjestäytyvät taisteluun. Edeltä­jiensä,
kuiduiäen "kpneiitenmurs-kaajain"
tavoin eivät he kuitenkaan
aio menetellä. He ymmärtävät, et­teivät
-kdneet ole: h d d a n vihoULdaan
vaan ihmiset j a nykyinen yhteiskun-tajäije;^
lmä, kapitalistit. Stksi käjr-
Sisäasiainministeriö on nyttem­min
antanut päätöksensä Suomen
Aii\mattijärjestön r.y. valituksen
johdosta Uudenkaan maaherran
päätöksestä, jolla maaherra oli' hy­lännyt
mainitun järjestön anomuk-
!sen yhteispassin saamiseksi Neuvos­toliittoon
tutkimusmatkalle valitulle
työläisyaltuuskunnalle.
Päätöksessä sanotaan ih.m., "että
Suoinen kansalaisten ulkomaanpas­sista
16 p. joulukuilta 1923 anne­tun
asetuksen 2 pyk. mukaan ylei­senä
sääntönä on voimassa, ettö
Suomen kansalaisen, joka haluaa
matkustaa ulkomaille, tulee hankkia
itselleen ulkomaanpassi maaherralta
siinä lääniosa, jossa hakijalla ori
asunto j a kotipaikka, seka että sano­tun
as^ksen 6 pyk. mukaan raaa-
.herra- tosin voi antaa yhteispassin
useammille henkilöille, jotka ovat
.ilmoittautuneet osanottajiksi yhtei­seen
ulkomaille tehtävään- opinto-tai
huvjretkeen, mutta että maini­tun
lisähelpotuk&en saaminen sään­nönmukaisesta
passimenetteliista
riippuu, paitrf; matkan edellamaini-tusta
tarkoituksesta^ siitä yleisestä
edellytyksestiC että maaherra katsoo
yoivansj^ yhteispassin antamiseen
;raostna; Tämän takia ja kun, mi-
( J A D A S T A SUOMEEN"
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi pn t u l l u t on yhtiö lisännyt,seuraavan mat-kavuoron
Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
Parjehdukoet Halifaaista, N. S.
S. S. HELLIG OLAV, Joulokuun 5 p.
- ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
, edeatakaitten matkain hinnat
SaaatSkaa $45.60 j a ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.;
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikal^selta asiamieheltä
niin aikais|n kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. , ,
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiainie*
hen puoleen tai kurjoittakna yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDmAVIAN-AMmilCAN LINJB
461 Main St. Winnipeff.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN,
, No. 338 A. St. Jamea Street, Montreal, Que. • '
J . V . KANNASTO El^iei| J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur» Ont.» Can.
Äsialan k Seppälän SAUNA
Avoinna, 4 kertaa viikosaa:-Tilatalna, keskiviikkona, perjantaina Ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12tta yötla. i
Spruce St. —-—Puhelin 1107 -—- ; SmdVuiV, Ont.
Lähellä Vapauden-konttoria.
Attila, historiallinen roipaani, kirj. Felix Oähn, nid. .50
Saarelaiskuvia, romaani, k i r j . Emil Elenius, sid. ........^$1.0©
Halikon Hakoniskat, kuvaus HMikon murteella, kirj. N.
$1.25
Sakkilaiva, kertomus, kirj Emil Elenius, nid .50
Hypatia, suurten kertojain teoksia, kirj. Chäries Kingsley,
sid
• • * • ' • • • • • * • • • • • • • • • # • • • • • • • • » » « « k a * * * * * .75
Meren urhf^ja, kertomus suurilta matalikoilta, k i r j . J . Rudyard
Kipling, nid .50
Unelmiensa^ uhri, romaani, kirj. Marja Salmela, nid .40
Herra Byronin ammatti, kirj. Bernard Shaw/nid. .40
Villiruusu, kehitysromaani, kirj. Kate Douglas Wiggui, nid. .60,
"Garibaildi, kirj. Cecilia Bääth-Holmberg, nid^ .60
Maataloudellisten kotieläinten/uokinta, kirj. I lm Pojärvl,8id. $1,00
Zendan Vanki, romani, k i r j . Anthoney Hope, nid. .30
Neuvosto-Venäjä, Englannin ammattiyhdistyskunnan viralli­nen
raportti, nid. *a«aa«a«a««««a»««aa« * B * « » « « a a a « « a(
$1.50
Tuhatvuotinen valtakunta, kertomus vuodelta 2000, kirj.
Upton Sinclair .65
Kaikki yllämainitut kirjat ovat juuri saapuneet Suomesta ja'
saadaan tilaamaJta osotteella
V A P A U S ; '
B.II 69, SUOBURY, ONTARIO
käli asiakirjoista näkyy, ei ole esiin­tuotu
pätevää syytä sen vaatimuksen
tueksi, että puheenalaisille, eri lää­neistä
kotoisin oleville henkilöille
olisi Venäjälle tehtävää, puheena­olevaa
matkaa varten annettava yh­teinen
passi eikä kysymystä siitä,
pitäisikö heille asianomaisen /läänin
maaherran toimenpiteestä kullekin
erikseen antaa passi yehäjälle mat­kustusta
varten saateta esilläolevan
yhteispassiasian yhteydessä/ ottaa
.täällä välittömästi tutkittavaksi, sisä­asianministeriö
katsoo, että Suomen
Anuhättijärjestön r.y. valitus ei an­na
aihetta muuttaa sitä lopputulosta,
johon maaherra on asiassa johtu-nut."^
•
i_ "Kansanvaltaisessa" j a "länsimai­sen
oikeusjärjestyksen" alaisessa
.Suomessa löytyi aikoinaan muuan
"kansahvaltainen" ja "kansan pa­rasta
«(jatteleva" maaherra, joka
katsoi arvolleen sopivaksi ryhtyä eh­käisemään
oikeiden j a luotettavien,
silminnäkijäin hankkimien tietojen
levittämistä Neuvostoliitosta: TäUä
teollaan halusi maaherra varmaan
myöskin osoittaa, että Suomi . oii
'edelläkävijämaa tässäkin suhteessa,
kansalaisvapatiksieh fäjoittantiäessa.
Ja ettei mikään mun maa v a i i ^ pää­sisi
Suomesta. edeUe^iiflisti korkea
herra myöskin n^npakolaisuns- ja
karlioitustnomion niille, jotka sit^
tenkitt olisivat niin itsepäisiä, etta
halusivat NeuvostoliittoofIt tuticimus-matkalle
matkustaa. Tällä toimen­piteellä^
oli ennätys varmasti saavu­tettu.
Vain tsaarin Venäjä eaattoi
aikoinaan siinä suhteessa kilpailla.
Ehkä onicin oppi sieltä kotoisin. •
Mutta myöskin Suomen sisäminis­teriö
on tässä asiassa osoittannt us­kolliseksi
kaavamaisen virkavaltai-suuden
periaatteille. ^Ei ole sekään
halunnut esiintyä "kansan palveli­jana"^
vaan sen korkeana käskijä­nä.
Vitkasteltuaan passiahan rat­kaisua
lähes puolitoista kuukautta,
on sisäasiainministeriö nyt vetäyty­nyt
kaavojen j a pykälien taa. Siel­tä
nyt sanellaan repliikki repliikin
perään j a tulos on: "Ammattijär­jestön
valitus el anna aihetta muut­taa
sitä lopputulosta, johon maa­herra
on asiassa johtunut."
Porvarit-Tivat siis^ saaneet tarkoit­tamansa
tuloksen. Mutta ae e i mer-jkitse
kuitenkaan sitä, e U * asia haih-tuisi
työläiätep mielistä joka -kerta,
kun 'Neuvostoliitosta so8.idem; ' fa
porvarilehdissä kerrotaan "iotuuk-/
sia" niiuistaa suomalainen ^tydmies:
f^Niin, noiden tietojett toilenperäi-
^ydestä ei Suomen virkayaltif an-r
na ottaa selvää. Oilceat tiedot tyd-v
läisvaltiosta lienemt. kerroille siis^
sangen karvaita. V J a mikä^on^her-ralle
pahaa, se' on hyvää' tySmie-;