Vapaus, October 25, 1921

              mmx
VAPAUS
Canedan suomalaisen tySväeston
Sänenkannattaia,'^ ilmestyy Sudbu-tfs&&,
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vifstaavs toimittaja. Toimitussilxteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-
CTB in Canada. Fublished in Sud-
Jmry, Ont., every Tuesday, Thursday
aod Satorday.
VAJAUS
Advertisinir rates 60c per coL
Jnch. Minimnm. charge for «ngie
(nsertion 7.5c. Disconnt o i standing
advertisement. The Vapaus is tte
fcest advertising medium among
Finnish People in Canada.
:MimiHIIHIHIHnHIHIH»HUW^ 23 pJ
Canadaan yksi vk. $4.00, vpuoli
vfe. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yiri
vk. $5.50, puoli vk. $3.^0 ja kolme
tk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
iulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaiikset
nmotushinta 50c palstatnacaalta.
— AJin hinta kertailmotuksesta 75e.
—Kuolemanilmotnkset $2.00 Imm-tovaroyifitä
50c kultakin lisäkia). -
Eihlaufi- ja aviol. Umot alin hinta
$2.00, nimenmutitosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
82.00 kerta. — Avioerooifll ra. $2
Vapauden konttori ja toimitus on
Libertv Building, Lome St, Puhe-tin
1038.
PoBtiosote: Box 69, Stidbory, Oht
Jos ette milloin tahansa caa cras»
tausta ensimaiseen kiijeeeeenue, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenfaoitajan
persoonallisella nimellä.
/ . V. KANNASTO, lukkeenhoiteja,.
Efigiatered at the Post Office De-
{tiStstinent;, Ottawa, aa seeond class
matter.
Yaivaako Canadan S.S. Osastoja näiy^tystasati?
Temellinen itsekritiikki toimin<
nassamme harjotettuna rakentavassa
iarkotnksessa on välttämätöQ, jos
mielimme pitää liikkeemme virkeäm
ja toimintakuntoisena vallaiikumouk»
sellisen työväen luokkaliikkeenä. Sii­nä
mielessä luommekin nyt lyhyen
Ijiatsauksen S.S.08a8tojen toimintaan.
Meidän Canadan Suom. Sos. Jir-jestSmme.
on, merkityksellinen . siitä
erinäisiin sosialistisiin-puolueisiin ja
järjestöihin nähden Amerikassa kuin
inydskin muissa maissa, että nykyi­sen
vallankumouksellisen muuhnos-
Icauden tapahtuessa kaikkien maitten
tydväenliikkeissä, se on kokonaisuu­dessaan
siirtynyt vasemmistoon, i l ­man
mitään suuntataistelnjk, Varsi­nainen
oikeistolaisaines on ollut niin
heikko järjestössämme, jos sitä juuri
lienee ollutkaan/ ettei se ole aleissa­kaan
kyennyt alkamaan minkäänlais­ta
taistelua järjestSmme vasemmisto
laistumista vastaan. Näin-on järjes­timme
kokonaisuudessaan omaksu­nut
kommunistisen sosialismin peri­aatteet
Yhteenottoa, toisin paikoin
^ lujaakin, on ^yllä tapahtunut jSrjes-tdmme
ulkopuolella olevien oikciisto-
JJaissyndikfilisijen kanssa.
Mutt» MmM Juuri se seikka, et-tei,.
järjestöi))ms pJe joutunut lujissa
euufttatalstelBfwB kjjrkastemaan it­selleen
koqimunlstlson sosiolifmjn pe^
-rlaatteita, vaikuttanut jilhfiij, ^ ^.
tiemmistö jäsenistöstämme ja osas-toisgamme
ovat viimeisen kolmen vuo
^Sn ajan yhtämittaisesti torkkuneet,
.käsittämättä alkeellisiakaan kommu­nististen
sosialistien. velvollisuuksia.
Selvää vain on, että JUrjestömme o»
sastojen suuri enemmistö ei ole val­lankumouksellisten
Velvollisuuksien
ja innostuksen läpitunkemia, vaan
" mieluummin nimivasemmistolalsia.
Lukuunnottamatta perin muutamia
i ^.osastoja, kut^nSault Ste Marien, To-
Tönion, Sudburyn Ja niahdollisesti
jossain mfi&rln Joku muu osasto; ei
vät osaetontme ole osottaneet min­käänlaista
totmintakuntoisuutta eikä
halua vaD&nkumouksellisen tySvEen
lilokkaliikkeen seuraamisessa. PSin
västoint velttous, saamattomuus ja
kaikkinainen toimettomuus rehentelee
ylinnä kaikkialla. Se on niin'suuri,
että sen luoma henkinen ilmapiiri
järjestössämme tahtoo väkisinkin tap
paa innostuksen niistäkin muutamis­ta
harvoista, jotka vielä haluaisivat
jotaiÄ toimia.
y ' Parhaiten näkyy tämä osastojem-me
kunnottomuus kun tarkastamme
heidän suhdettaan järjestömme leh­teen
Vapauteen. Vapauden taholta
on tehty moniaisia esityksiä ja keho­tuksia
osastoille Ji^' jäsenistölle leh­den
levittämiseksi viimeisen parin
vuoden aikana. Mutta ei ainoata­kaan
näitä esityksiä ole otettu min­käänlaisella
osanotolla osastojen ta-
}iolta. Ja seurauksena tästä on, et­tä
lehteämme jota voisi levitä vähin­tään
5,000 Canadassa, nytleviää va
jda 2,500. Tämä on luettava mitä
suurimmaksi häpeäksi Canadan/ S^.
Osastoille ja niiden jäsenistölle. Saa-tettanee
väittää, että me hyökkääm-me
tässäkin 'asiassa osastojen kimp­puun
siksi, että olemme ahtailla. Se
väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Vapaus on pärjännyt aineellisesti pi:
Tun hyvin ja pärjää nytkin.V Mutta
me olemme pakotetut kritikoimaan o-sastoja
ja jäsenistöä tässä asiassa
sen takia, että ne eivät ole suoritta­neet
kommunististen sosialistien vel­vollisuutta,
eikä päämäärää vallan
kumouksellisen lehden kustantami­sessa
ole saavutettu. Päämäärä ei
nimittäin ole työväenlehdellä,: että
pärjätä aineellisesti hyvin, vaan saa­da
se mahdollisimman laajalle leviä­mään,
ja kuinka olisivatkaan, jäse­nemme
voineet lähestyä työväen jouk
koja järjestömme ulkopuolella ja ke­hottaa
niitä tilaamaan lehteämme,
kun suuri osa heistä itsekään el ti­laa
siti. Paljon on taas sellaisia jä­seniä,
jotka tilaavat, mutta eivät lue
eivätkä tutustu niihin suuriin ja ylen
' tärkeisiin työväen luokkakysymyk-siin,
joita lehtemme selostaa.
Kaikessa' muussa toiminnassa nä­kyy
svitaoiattomasti sama velttous
ja leväpejäisyys. Kuinka monessa
järjestönune osastossa on agitationi-komitea
toiminnassa? kuinka moni
niistä saa kunnon ohjelma-iltamia toi­meen?
Perin S^arvat, Joitakin vihii-liäisesti
esitettyjä' näytöskappaleita
ja tansseja saadaan toimeen äik-ajot-tain.'
Senraakseaa tästä' toimetto­muudesta
on että jäsenistö kokonaan
herpaantuu kaikenlaiselle periaat­teelliselle
atteemme rikastuttamiselle
ja tietojensa kartuttamiselle. Ei ole
kysymystäkään siitä, että hankkisi
vat itselleen uusinta työväen kirjal­lisuutta
ja lukisivat sitä, vaan alkaa
olla yleistä, että rehennellään lehden
tilaamattomuudellai v Tämän jälkeen
seuraa että aletaan jäädä pois koko
uksista ja lopulta vihdoin koko osas­tosta.
Ja niin vanhasta veteraaniso-sialistista
saattaa tulla vaikka koira-torpan
pitäjä. Tämä henkinen rap-peutumisprosessi
on surkuteltava il­miö.'
Vanhat' veteraanisosialistit lo­juvat
iofn^$iiomina ja välinpitämät^
töminä, saroajta kun proletaarinen
luokkataistelu kithtyy kiihtymistään
kaikissa maissa. Nämä i^lläiset sosia­listit
ovat leiviskänsä nififthan kaiva-i?'
ä7^kB-eivät olerkaukanai>ii«taval
lankunioukseilisuudesU. Ja eiihen-kin
ovat m^net vaipuneet. Äuvetaan
.«^ndikalisteiksi, sen jälkeen kun
iahdotaarf )ia5kki •vallankumoHkseJIi'-
sen sosialistin velvollisuudet väistää.
On niin hyvä sanoa plevansa liian
«vallankumouksellisen.» välttäliliseen
velvollisuudet toiminnassa iyöväeri
lyokkalijkkeen edi§t8mi9ek§ir Ja kun
ei ole sen verran kokoontunut hen­kistä
tietoisuutta, että se protestee-r^
isi tuollaista rikollisuutta vastaan
niin monet saattavat vielä aivan hy
väliä «omallatunnolla» painua henkir
seen rämeikkään. M -•
Ehkäpä tämä johtuu siitä'että o-lemme
perineet osastoihimme vanhaa
sosialidemokraattista kuonaa, joka
nyt vieläkin -siellä pyrkii jmädättä
mään kumouksellisen työväenliik
keen laihon oraita ja ehkäisee niiden
kasvua .kukoistukseensa. Olisi näin
ollen välttämättömästi. toimitettava
rivien tarkastus. Otettava jokainen
jäsenemme tarkan analyysin ja kritii­kin
alaiseksi. Karsittava pois osas­toistamme
kaikki kuivat ja näivetty
neet oksat, jotta kumouksen puu ky-keneisi
viheriöimään ja kantaisi he­delmän.
Tai sitten proletariaatin si­säisellä
diktatuurilla palautettava
«slakkerit» riveihin ja toimimaan kun
non sotureina.
Suuri veteraani sosialisti Eugene
V.Debs lausui kerran eräässä kirjo-tuksessaan,
että me tarvitsemme, ol­laksemme
todellisia vallankumouk­sellisia,
myöskin sosialistista mieltä.
Se on, että meidän on oltava, ei ai­noastaan
nimellisesti sosialisteja,
vaan myöskin sielustamme ja sydä­mestämme.
Ja tätä — tätä juuri ki­peästi
kaipaa meidän järjestömme jä
senisto—- tätä, sosialistista mieltä
siltä puuttuu.
Onko näin ollen kumma, että täs­sä
henkisessä näivettyneisyydessä on
useita osastojamme hiljaisesti kuol­la
kutkahtanut toisia jäänyt eroon
järjestöstä ja epätoivoissaan ruven­neet
syndikalistisiksi «kannatusren-kaiksi
», joilla ei ole minkäänlaista y-leistä
merkitystä, paitsi jäsentensä
lahkolaisusko, joka panee heidät huh-
-iomaan sinne tänne, kunnes lyövät
päänsä seinään.
Tämän toimettomuuden ja velttou­den
syntejä on myöskin se, ettei jär­jestömme
osastot ole tänä vallanku­mouksellisen
joukkoliikkeen karisaih-vaeliuksen
ja suunnattoman kasvun
aikana kyenneet keräämään ulkopuo­lella
olevia työläfsiä riveihimme, vaan
ovat syndikalistiset huhtojat saaneet
monet heistä epätoivoissaan ja tietä­mättömyydessään
'liittymään heidän
tarkoituksettomiin ja vallankumouk­sellisia
työväenliikettä vastaan tais­televiin
«kannatusrenkaisiin.»
tettava kunnottomat komiteat ja va­littava
tSaHe uusi; samoin on perus­tettava
keskusteluseuroja ja piihe-barjotusrenkaita
ja pohdittava niissä
tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä
ja työväen luokkataistelnn taktiikka-kysymyksiä.
Jokaisessa osastossa on,
-vielä vaTlankumoukseliista kuntoisuut
ia ja innostusta omaavien tovereiden
otettava ohjat käsiinsä, perustettava
etuvartijastokaarti, joka johtaa kaik­kea
toimintaa Ja ottaa alotteen Icaik
kien tärkeitten asiain eslintoomisek-
8I.A On lei^tettavS joukkoihin ja en­sikädessä
osastojamme jäsenistöön
valknkumöukseTEsta tietoisnotta ja
intoa. On perattava pola vanha sosL<
alldemokraattinen l e v ä p e r a l ^ ja
laakereina lepääaunen. Tämä on
suioritettava Hman armotta. On o-sotettava
syndlkallstlsen (vallaakn-mouksen
ja vastaTaHankumoukselTi-suuden
välinä hoippuvan) sekasotr-kun
vanhlngolllsuus ja turralollismis
työväen selvälle ja "eläTäHc kumous-liikkeelle.
Ainoastaan järjestömme etujouk­kojen
todella ktimouksellinen kun­toisuus
ja toimintatarmo voi ehkäis­tä
Järjestömme osastot näivettymäs­tä
mitään saamattomiksi, ja ainoas­taan
' nurkkatansseja runnaaviksi hu-vitoimlkunniksi.
Uudemman vallankoraouskirjalli-suuden
ja lehtemme levittämisen
kautta ja velvottamalla jäsenistöm­me
niitä, lukemaan, voidaan syventää
jä kirkastaa Jäsenistömme pohjaker-rostei)
tietoja ja saada heidät pysy-väisesti
innostumaan tämän maan ja
kansainväliseen proletaariliikkeeseen.
Josta järjestömmekin on osa.
0 •—
vutlaa vain proletariaatin diktatuu- telytayat ja kokoonpano pienempiä-;5
rin voimaansaattamisella ja sosialis-j kin yksiytisseikkoja myöten, agentti- 5
tisen järjestyksen toteuttamisella;
että taistellessaan porvarill. dikta­tuurin
.voimassapysyttämisen puolesta
kaikki liallitsevat kapitalistiset kerrok
set ovat jo päässeet kansallisten ja
kansainvälisten, poliittista ja talou­dellista
laatua olevain järjestöjensä
mahtavaan keskityksen ja yhdisty­miseen,
ja että he asettavat proleta­riaatin
hyökkäystä vastaan porvaris­ton
lujan puolustus- ja hyökkäysvoi­man-;
et^ nykyaikaisen luokkataistelua
logiikka (johdonmukalstras) vaatii lu
jasti yhteenliittäpiäan proletariaatin
-voimat ja yksimielisyyttä proletari­aatin
vallankumouksellisessa taiste­lussa
ja siksi välttämättömyys pakoit
taen vaatii, että vallankumouksellisen
työväenliikkeen eri muodot Kommu­nistinen
ja Punainen Ammatti Inter­nationale
toimivat mitä likelslmmässä
yhteistyössä, niinkuin asianomaisten
maiden Kommunistinen puolue ja pu
naiset ammattfllltot
Pääsyehdot Punaiseen
Taloudelliseen Inter-nationaleen
S>Satlaa koBgreou '
1) käyttää kaikkia keinoja kootak­seen
kaikki vallafikumoukselliset am­mattiliitot
lujarakenteiseksi taistelu-järjestöksi,
jolla on kaikkia näitä kos
keva yhteinen kansainvälinen keskus­johto.
Punainen Ammatti-Internatio
nale; .
Punaisen Ammatti-Intemationalen
jäsenenä voi olla jokainen vallanku-m^
buksellinen taloudellinen luokka-järjestö,
ehdot:
>ka hyväksyy "seuraavat
1) tunnustaa ja omaksuu vallan^
kumouksellisen luokkataistelun pe­riaatteet;
2) toteuttaa nämä periaatteet jo­kapäiväisessä
talölölHRsa pääoman ja
ppryarjyaltlota vasiaaii;
5) tunnustaa yhteiskunnallis^le
vallankumoukselle välttämättömäksi
kapitalismin kukistamisen ja proleta­riaatin
diktatuurin voimaan saatta­misen
ylimenokaudeksi;. •
4) tunnustaa proletariaatin kan­sainvälisen
kurin ja alistuu sitä nou­dattamaan;
6) hyväksyy ja toteuttaa Punaisen
Ammatti-Intemationalen perustavan
kongressin päätökset;
6) katkaisee karkki suhteensa kel­taiseen
Amsterdamin Internationa
leen; ^- *
7) toimii yhtenäisesti kysymykses­sä
oleVan maan kaikkien vallankumo-iikselHsten
järjestöjen ja Kommunis­tisten
puolueiden kanssa kaikissa puo
lustus- ja hyökkäystoiminnoissa por­varistoa
vastaan.
2) ruveta mahdollisimman likeiseen
yhteyteen Kolmannen Intemationa-len,
mailman vallankumoukselliseni
työväenliikkeen etuvartion, kanssa
olemalla molemmat toistensa toi­meenpanevissa
komiteoissa, pitämällä
yhteisiä tieuvotteluja jne.
3) antaa tälle yhteydelle elimelli­sen
ja asiallisen luonteen, minkä'täy-tyy
ilmetä yhteisten _vallankumouk-s^
listen toiminnoiden valmisteluissa
ja toteutettaessa niitä yhtenäisesti
kansallisessa ja kansainvälisessä mit­takaavassa;
4) kongressi pontevasti viittaa sii­hen,
että on välttämätöntä panna a-lulle
punaisten ammattiliittojen ja
kommunististen puolueiden kesken
todellinen ja likeinen vallankumouk­sellinen
yksimielisyys molempien
kongressien päätpsten toteuttami­seksi.'
!.*mlf9i'.': .
en,'joiksi on värvätty entisiä, huoraat
tavissa asemissa olleita venäläisiä ja
ukrainalaisia upseereja. Kommunis­tisesta
Intemationalesta puhuminen
tässä yhteydessä on häpeämätöntä
parjausta. Me joiuka olisimme lähei­sessä
kanssakäymisessä näiden rosvo-järjestöjen
kanssa ja osoittaisimme
niille vieraanvaraisuutta!
Kommunistinen Internationale on
toimihiia^ jokaisessa maassa. Vain
surkeat heikkopäiset saattavat uskoa,
että tällainen liike voidaan kemote-koisestl
loihtia esiin ja pitää vireillä.
Kuinka voidaan rinnastaa työväen luö
kan Koromnnistisen Jnternationalen
mailmanjärjestöäPetljnran ja Savin-kovin
rosvokopliin; jotia on muodos­tettu
vain siinä tarkoituksessa, et ä
tuottaisivat Neuvosto-Venäjälle ja
Ukrainalle vahinkdä?" Mitä paksua
ja kyynillistä panetusta!
i ., Nyt^alkaa olemaan aika lähettää joulurahat n™,;
= vjlleen Suomessa. . ^"^^ ^^ajsilJeen jj j , .^
S Vanhassa synnyinmaassamme 'on taas tn]Tn+ ^„
= monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko, s ä ä L„°!"° ^"äu^-v,
5 viattomat lapset ovat puutteessa. S Ä o ? e n i ° ^'t?^
5 puolen meren ja; odottavat pientä apua. ~ ^ ^ '^^^^ Jfätensip
Parhain apu: on pieni rahalahja.
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
Punaiien Ammatti-Internationalen
yhtey* Kommunistiien Internatio-kaBMB
'
(Kysymystäkoskevakohta., Punaisen
Ammatti-Intemationalen sään­nöistä.)
Läheisen ja keskeytymättömän yh­teyden
aikaansaamiseksi Punaisen
Ammatti-Intemationalen ja kolman­nen
Internationalen väillä, on Keskus
neuvostolla: ,
' 1) oikeus lähettää kolme ratkaise­valla
äänellä varustettua edustajaa
Kommunistisen Internationalen toi­meenpanevaan
komiteaan;
2) oikeus pitää yhteisiä istuntoja
Kommunistisen Internatiöiialen toi-<
meenpanevan yali(^unnan kanssa,
joissa neuvostellaan kansainvälisen
työväenliikkeen tärkeimmistä kysy­myksistä
ja yhteisen toiminnan jär­jestämisestä;
, .\
3) on oikeus yhdessä Kommunisti­sen
Internationalen kanssa antaa
julistuksia, jos tilanteet sitä vaativat.
Paitotlautelma PdnaHen Ammatti-
Internationalen ja Kommunitti-
«en Internationalen Talisista
suhteista
(Punaisen Ammatti-Intemationalen
perustavan kongressinhyväksy-mät
teesit)
Katsoen siihen:
että taistelu ytön ja pääoman vä-
Mustat voimat leikki-
^mässä tulella
^.Trotski
Syyskuun 7 pnä kello O aamulla
suistui elintarvejuna radalta Koshan-kan
aseman lähellä sen johdosta et­tä
joku Petljuran rosvojoukoista oli
hävittänyt rataa. Junassa oli 44,000
puutaa kylvöviljaa, joka tällä haa
vaa on niin kallisarvoista Koko vil­jamäärä
joutui tuhon omaksi Ja suu­ri
joukko ihmisiä' meni perikatoon.
Vaunun sirpaleiden alta, missä oli
hirvittävässä sekamelskassa lautoja,
metallia, kylvöviljaa ja ihmisruumiin
jäseniä, kaivettiin esiin noin 20 kuol­lutta.
Petljuralaisten lukuisat osastot,
jotka usein liikehtivät monituhansi-na
joukkoina, ovat tätä nykyä lyödyt
Ja tuhotut Niiden johtajilla ja pää­esikunnilla'ei
ole ollut muuta tehtävä
nä kuin liittyä lähivaltioiden pääesi­kuntiin.
Jälellä on vain joitakin jouk
koja, joiden sotilaallisiin toimiin ky­kenemättömät
johtajab harjoittavat
vakoilua ulkomaisen porvariston lu­kuun.
Ne petijuralaiset, jotka vielä kyke­nivät
tulemaan järkiinsä, luopuivat
näistä petturijoukoista Ja tulivat päät
täväisesti neuvostovallan puolelle. Si­ten
jäi näihin Joukkoihin vain alhai­sin
hylkyaines, syvimmälle »liejuun
vajonnut sakka. Naiden Joukkojen
järjestäjät Ja Johtajat piiloskekvat
rajan taakse lepäämään rientääkseen
uudelleen rajan yli^jätkamaäh rikdl-lisella
mielettömyydellä häpeällistä
tointaan.
Tämä rautateitten hävittämisen
taktiikka nälänhädän aikaansaamisek
si on samaa initä Ranskan lähettiläs
Noulens vuoiina 1918 käytti suuressa
mittakaavassa. Noulens biisi tälläkin
haavaa valmis uudelleen Ryhtymään
tähän tekoonsa, mutta Pariisi on kau­kana
ja hänen kätensä liian lyhyt u-lottuakseeh
yli Neuvosto-Venäjän ra
jan. Kishinew ja Lvov ovat lähempä­nä,
ja niistä saapuvat ranskalaisella
kullalla maksetut pahantekijät Sieltä
tulevat meidän työmme Ja rauhamme
häiritsijät ^
Meidän diplomaattisiin vastalau­seisiimme
vastaavat naapurimaat
teeskennellyllä hämmästyksellä taik­ka
viittaamalla Kommunistis. Intema
Ne kiinteät siteet tunnetaan, jotka
yhdistävät Venäjältä vaeltaneet suur
tilanomistajat Ja kiskurit Rumanian
ja Puolan kiskureihin. Tämä ihana
liitto tunnetaan yhtä hyvin kuin se
moraalinen sidekin joka yhdistää mei
dät Rumanian ja Puolan työläisiin,
Mutta tästä moraalisesta isrid
tä on vielä pitkä askel siihen,_että a
seelliset osastot astuisivat rajan yli
Vaikka emme tunnekaan pienintä­kään
myötätuntoa Puolan kapitalis­tista
ja feodaalista hallitusta kohtaan
on meillä kuitenkin, mitä vakain ai­komus
pitää - ankarasti kiinni ialiekir-^
Joittamastamjne: rauhansopimuksesta.
Sillä me .tahdomme rauhaa Tunte­matta
vähäisintäkään myötämieli­syyttä
Rumanian bo jäärien ja nousu-
Icasrikkaiden hallintaa kohtaan, olem-r
me me siitä huolimatta valmiit teke­mään
sopimuksen ja pitämään tästä
sopimuksesta kiinni. Näemme näi­den
näapuriemme alituiseen^ leikki­vän
tulella. Ne eivät käy suoranaista
sotaa kanssamme vaan sytyttävät
tuontuostakin tuleen katon, joka suo-
Jaa meidän köyhyyttämme. Ja sit­ten
ovat ne olevinaan (hämmästyneitä,
kun me panemme pahaksemme. Ko­ko
mailma puhuu nälkäänäkevän Ve­näjän
avustamisestaj toiset ilvehtien,
toiset vilpittömästi. Mutta itsepä
teeskentelijäkin osoittaa teeskenelyl-lään,
että tällaisen hirvittävän luon-noiikatastrooffin
suhteen öi voi jää­dä
tunteettomaksi. Samaan aikaan
Itun Amerikasta, Englannista, Norjas
ta ja Saksasta saajiuu joitakin elin-tarvelähetyksiä,
jotka ovat määrätyt
jossakin määrin lieventämään talon­poikais-
ja työläisperheiden kärsimyk
siä samaan aikaan sytyttävät Puolas­ta
ja Rumaniasta lähetetyt rosvojou­kot
elintarvevarstojamme tuleen,
murhaavat tusinoittain muonitushen-kilökuntaamme
ja tuhoavat elintarve-juniamme.
Tällaista ei voida kau-vemmin
sietää. Jos nie nyt olisimme
sitä mieltä, että- naapurimme olisivat
^, .. LSHETYSKUSTANNUKSET-SPörtissa
15ckaikiUasunum^ jg-^ j ^ . ^ ^^
S Kysykää erikoidcurffiia suuröle sirai A
= 2000 en^^labetystä tehty jo tämän vnodeT.
I EaliaVvaitetäin-Björi^i Mklpin Saonen ps:^^
t i a i ^ ^ ' ^ ' ^ rahavälityksia.vastaan A. T. Hill. ^
4iiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiii„,„„„
"""«""niiiiiiiniiinii
_ Jos ei joku asiamiehistämme ole malleja saanuf nvv^;; meille viipymättä ilmottamaan. '"'^"«J^ saanut pjydammeEj
Tilauksia ottaessaan oh asiamiesten pidettävä mip?«c33„ '
korttghm ei paineta muuta tekstiä p ä i t s e t m S on m Sst
^^^^ Henkilöitten nimet sensijaan painetaan sellaiset kun Sajali
Henkilöitten nimet on ehdottomasti'kiriotPttav= .1- .
S selvillä välimerkkieh^^S*^^^^^^^^
i käytettäisi ollenkaan. AinoastaapJsiUoiS LSSlä o S'>!s
= mraea on parasta tehdä näin: Sa^iia Maija ISSaeLnSJ^c ^
= Maija Kapusta. Edellinen nähkääs edelXPste^^^^
s sa o vain yksi persona, Sanna Maija KapSte iotava oin ^I^H 5 nen merkintä antaa sen ajatuksen että^rsSffSr-^f^^^
S- pusta, siis katei eri hekilk joideYklmafcukS^ä^
s Perheessä myöskin voi o a useita jäseniä ia qillm-n « • ^.^1
1
man kahden etunimen väliin.
nfriH? r pyydämme lähettämään- konttoriin aivan träri
matta, silla Canadassa ovat matkat pitkät ja ]o t^m^tfhZy*
joissa tilaukset lähetettävä. Toisekseen L viii. n ," °"
keeraaman sillä etSä v a l m i s t a S S oK v^im^^^
^ sitten eivät-ehtisi perilk^ siten tuottaisivat suörTa hSa ^
E korttiemme hinnat tänä Vuotenakovat nS p 2W
=i • ^S i^nÄHi.-^" ^.r:^}^''^Sa moin totioviovmommmee e tlitikäk eeamsmiaem iehSe mCÄ
i t i f f i v ^ "^'^^"^
i ^ AsJäsiiehiUe myönnetään tavallinen palkkio..
päättäneet mihin hjntäan tahansa tais
telia kanssamme^.'niin ei meillä qlisi
muuta edessämme, kuin vastaiskun
valmistaminen. lijit ilmenee, hiiden
puolelta kurtenkihl enemmän kevyt­mielisyyttä
-kuin vakavaa harkintaa.
Ranskalaisten imperialistien tuke­mana,
jotka itse panevat varsin vä­hän
alttiiksi leikkivät puolalaiset ja
rumanialaiset seikkailijat tulella On
selvää, ettei meidän diplomatiamme
viimeiset nootit jätä ainoastaan Puo-an
ja Rumanian työläisten vaan myös
porvariston suurelle eniemmistölle teh
tavaksi saattaa näiden maiden seifc
kailuhaluisilje' aineksille selvässä ja
äpiällaisesäa muodossa tiedoksi, että
on vaarallista leikkiä tulella ja etta
tästä leikistä on tehtävä loppu.
• -o- • •.
Huuto Canadan tove-reiUel
VAPAUDEN KONnOSlI
Iillä on maailmanpulan seurauksien tionalen vallankumoukselliseen toi-johdosta
muuttunut erinomaisen kii- mintaan. Mutta millään herrain mi-
Kuten olemme lehdistä lukeneet,
ovat Yhdysvaltain toverit ruvenneet
tariiiiokkaasti toimimaan kaikella^en
tavaraih kokoomiseksi < Vehäjällef Ja
Karjalaan. Meillä täällä Canadassa
ei ole pantu toimeen tavarain kerä­ystä,
ka&oeh siihen puoleen, että sii
tä ei olisi vastaavaa hyötyä tällä ker
taa mutta sen sijaan meillä oh kerät­ty
rahaa Venäjän avustamiseksi ja
Karjalan hyväksi aletaan toimimaan,
tietysti kaikilla mahdollisilla keinoil­la
koitetaan saada varoja kokoon.
Nyt siis olisi kaikkien osastojen koe-työläisiä.
Nyt ei ole kysymyksessä
ylijääneiden murusten lahjottäminen
kerjäläiselle yaan t>n ^kysymyksessä
velvollisuutemme täyttäminen. Nyt
toverit me olemme vaakalaudalla, Jo­ka
osottaa minkäverrau me olemme
yalmiit tekemään silloin kuin velvoj-flsuus
meitä kutsuu. Emmekä me it­se
kukin ole kymmenet kerrat huuta­neet
kirousta Suomen porvaristolle,
kun .he ovat. kiduttaneet nälällä, ja
kaikenlaisilla kärsimyksillä omaisiam
me ja rafckaimpiamme ja olemme ol­leet
voimattomat heitä auttamaan,
mutta eikö meihin jokaiseen pitäisi
koskea yhtä kipeästi häiden Venäjän
tovereiden kohtalo, sillä ovathan nä­mäkin
yhtähyvin jonkun omaisia ja
rakkaimpia ja jotka ei voi heitä tällä
kertaa auttaa. Nyt saamme asettaa
itsellemme kysymyksen^ että olemme­ko
me niiiij julmia, että meihin ei vai­kuta
miljoonien äitien ja lasten hätä­huudot
Onko meidän sydämemme
niin petomaiseksi muuttunut että me
voimme välinpitämättöminä nauttia
kaikki mitä meillä on, kuin tiedäm­me
että miljoonat äidit ja isät nään
tyvat Ja siitä tuskasta kuin heidän täy
tyy avuttomina katsella las&nsa nään
tyvän nälkään. Eihin t«&i! Emme­hän
me toki nyt anna ihmisyytemme
niin alas painua. Mehän olemme ai­na
huutaneet «oikeutta kaikille! mik­si
^^mme sitä. nyt käytänijössa oisoittai
si kiin meillä siihehon tilaisuus.
vaaksi, sovittamattomaksi ja gyrltäk-'nisterien hämmästyksellä ei voida sa-
Tästä hehkisestä kuivettumisesta si; ' Iata sitä tosiasiaa, että puolalaiset ja
tettava ostaa näitä avustUsbondeja
niin paljon kuin mahdollista. Tulisi
hankkia varoja iltamilla ja keräyslis
tpilla y.m. mahdollisilla keinoilla ja
yksityisten olisi ostettava jos suinkin
mahdollista, mutta nykyisen tilanteen
vallitessa on melkein mahdotonta
saada näitä 'yksityisille oikein paljoh
kaupaksi. Nyt juuri on tilaisuus
meillä tämän maan työläisillä näyt­tää
kuinka pitkälle meillä riittää uh­rautuvaisuutta
työväenliikkeessä avus
taissamme näitä Venäjän ja Karjalan
Ikävä kyllä, että näinkin täriceässä
asiassa, vielä kuulee sanottavan että
ksllä sitä tässä jokaisella on työtä it­sessäänkin
ja vielä ikävintä oh ajas­sa
se että tätä kuulee'Juuri etupääs­sä
sellaisilta, jotka saavat käydä työs­sä
Ja joilla on, vielä kaikki ne muka­vuudet,
mitä työläisellä saattaa olla­kin.
Minä kyllä tiedän että työläir
sellä ei koskaan ole niin hyvää, iettei
sillä parempaakin saisi olla mutta jos
me asetamme ensi» kaikki omat tar­peet
etutilalle, 'niin ei meiltä kos­kaan
- liikene mitään, mutta meidän
on kieitäännyttävä vähemmän tar­peellisista
mukavuuksista, ja näytet­tävä
kuinka paljon me voimme sil­loin'kuin
me todella haluamme, ja
ymmärrämme asian tärkeyden.
Ja n3rt minä haluan etupäässä kol­kuttaa
naisten herkimpiin tunteisiin,
että antakaa ihmisyyden ja järjen
äänen vaikuttaa itseenne ja
.tositeolla asiaan käsiksi ja
itäämme että me todella pyj
lemaan tositovereita näiden
kärsineiden ja uhranneiden
dea rinnalla. Kutiukaamne ä\
ka paikkakunnalla, koolle iMi
set ja keskustelkaamme joukoU
me voisimme tehdä asian au
si. Ja ottakaazimie huomiooni
vat seikat, medDä jokaisella
mahtaa olla. yksi, kaksi tai
kin käyttökelpoinen talvipnkDtj|
tu ja kumminkin me olemme jj*
an aikaa haaskanneet järkeäBjl
laisen puvun- tai hatun minäsjt^
sih laittaa,.jonka vertaUta a!
lään toisella olisi Ja-nämäolsje
dän saatava ainoastaan siitä .i
että porvarillinen tapojen orjnj
niin vaatii, mutta olemmeioöi
della niin kiintyneitä näihis
rillisiin tapoihin, ettemme hso^
loissamme nälässä ja vilussa'
vää pienokaista, juostessaiiffl«_i
tämän mädännäisyyden peris»..
hän-toki. Keskusteliaammeöf
kolia naiset ja .
tulemme nyt tulevan jonW
mään vanhalla puvulla joäiifJ
kin sellainen on. JäJM^j;
^mättömäksi käy onden a--^^
niin laitamme sen nyi «'«f .^^
tai muita koristeita, ja tali» i»,,
tctyllä rahalla avustanmie
työiäism: sitten rnevc^^J
f«« Inrfemme mieliin, k«'f!^'^|
jslöP*
n3j«5^J
set ova't vailla leipää-taa
lastemme
kbs on ostaa «i
rissa, juuri nyt kuJD
la leipää. Jt^^y
ma siitä, j t t ä tämä vaajtt^^i
herkkiin mieliin siten, « ^ ^ ^ ^ |
si veisi ennen ^"^^^."zL-^q
kassaan, joka ToH^^.J ^^1,
Inuntaikoulujen ^^f^^^i
Moni ehkä hymähtää to^^^jl
että vähät sitä r>y^-^^^^^}
avustetaan, matta m>n8^^.,||
että jokainen v e s i ^ ^ r j ^ j
sistänsä, mutta n f ^ ^ t f n
dostuu nieretkin,^ja .
me palveluksenJ''?^^^
istuttamalla ^ ^ ^ i ^ ' \
den tunteen. « g J ^ j S f j ^
por^rinaUet t o i m^
yksimielisesti L=aaffi»^ \
samalla tavalla
3UUS nyt toimia Ktan", , .