Vapaus, April 23, 1963

              Sivu-2. Tiistaina, huhtik. 23 p. — Tuesday, April 23, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABORORiGAN
OF FINNISH CANADIANS
. l L I B E R T Y ) Esljiblislkcd Növ.' 6. 1947
Eklltor: W: Eklund ^^^^^^^ : N , Manager; E. Suksi
• Telephones: Office OS 4-4264 — Edltorial OS 4-4265
Published thrlce wjcekJy: Tuesday*.- Thursdays' and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100^102 Elm *St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 ;
Advertising rates upon appllcation. translations free of cha^ge.
AuthorJzed Jts.aecand ctass. j n a i l Jby the Po.<it .Of f Ice pepartment. Ottava.
and for payment of postage in cash.
' TUUUISHINNilT
Cahsldaflsa: 1 vk.~«8,00€lck $4.25 U&A:ssa:
•3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. «.50 .6 kk. 5.25
-SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Antti KemppiiHearst,.Ont., täyt-
•11 huhtikuun 19 -päiVaoä :70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Tj^^maan jdda 1963
•• Vappua, työväen känsainväUstä taistelu- ja soUdaarisuusjuhlaa
viet^än" nyt kireän j a tapahtu
olosuhteissa. Tilanne näyttää varsinkin kansainvälisen soUanvaaran
kaniv^Ita Icatsoen u d u l t a . ' ^
Mutta sittenkin o n p o l i i t t i s e s i^
tuntoa. Varmaa on, että tilanne ei « l e läheskää niin uhkaava, mitä
se oli viime syksynä Karibianmeren kriisin kohtalokkaina päivinä.
MaaämanpoUittinenlaiva^^ on käsittääksemme hieman muuttunut
siitä Mtä, se o l i Kuuban kriisipäivinä ja e^
Maailmanlaajuisten rauhanvoimien ponnistelut ja suurmaiden
johtavien valtiomiesten vastuuaalaisuudentunto niin idässä kuin Iän-'
nessäkin j a erikoisesti Neuvostoliiton horjumaton esiintyminen kan-sain\^^
isen rauhan säilyttämisei? ja vakiinnuttamisen hyväksi, sai sit-v
loih'Vältetyksi ihmiskunnan suurimman onnettomuuden, atomisodan
syttyhiisen. Sen jälkeen on kehittynyt syvällisempi ja laajakantoi­sempi
vakaumus, että kansakuntien yhteisten ponnistelujen j a k a i k :.
kien-hyvää tarkoittavien ihmisten yleisen mielipiteen painostuksen
avullaivoidaan sodan syttyminen sittenkin ehkä ehkäistä sekä yleinen
ja.täydcUinenaselstariisumissopimus allekirjoittaa ja toteutta se niin,
että tieteen ja tekniikan valtavakehitys voidaan valjastaa luovan ja
rakentavan työnteon hyväksi nälän, puutteen ja parannettavissa ole­vien
sairauksien voittamiseksi Ikuisiksi ajoiksi.
Vappuperinteisiin kuuluu historiallisesti tutkistelu siitä, mitä on
kuluneen vuoden aikana työväenliikkeen hyväksi tehty tai tekemättä
jät^tiy.
'^^P})hjois-Amerikan mantereen, nimenomaan Canadan ja Yhdys­valtain
työväenliikkeen kannalta katsoen tuntuu toisinaan siltä, että
edistys on aivan liian hidasta. Vaikka käsitetäänkin, että työväen­liikkeen
edistyminen ja kasvu ei voi olla suoraviivaista ja samalla
tasolla kaikissa maissa, niin me luonnollisesti, haluaisimme nähdä,
etta,' oma maamme olisi poliittisessakin kehityksessä etummaisten
kansakuntien joukossa.
:^.|9istorian yksi oikku, jos n i in on lupa sanoa, on kuitenkin se,
että'-¥hdysvallat, joka oli vielä vuosisatamme alussa edistyksellisempi
' j a {loliittiscsti vapaampi maa kuin muut, on jäänyt kehityksessä jäl­keen"
j a muodostunut taantun)uksen suureksi keskukseksi. J a vaikka
Cahaäa ei olekaan vallan niin, pahasti 'kirjojaan pilannut", tosiasia
' kmitenkin on, että taantumuksen voimat ovat poliittisesti puhuen Ca-nadassakin
niskan päällä.:Parhaana todistuksena siitä ovat huhtikuun
8 pnä'<pidetyt vaalit, joissa työväen-edustus jäi vieläkin aivan liian
pieneksi ja äärioikeistoa nykytilanteessa edustava yhdysvaltalaismie-linen
liberaalipuolue sai valituksi enemmän edustajia kuin mikään
mpu>puoIue ja sai muodostetuksi nyt hallituksen, vaikka sillä c i
onneksi olekaan enemmistöä alahuoneen jäsenistä.
Kaikesta huolimatta olisi väärin katsella asemaamme v>ain tum­maksi
värjättyjen, silmälasien takaa.-Tosiasia on, että Pohjois-Ameri-kan<
mantereen työväenliike on saavuttanut viimeksikuluneen 25 vuo­den,
aikana suuria j a kauaskantoisia voittoja. Kaikista puutteista ja
puutteellisuuksista huolimatta sosiaaliset olomme ovat täällä nyt huo­mattavasti
paremmat mitä ne olivat sanokaamme 23 vuotta sitten.
Kiitos siitä työväenliikkeelle. Työväenliikkeen järjestöllinen voima
on myös huomattavasti kasvanut varsinkin taloudellisella alalla.
- Vika on vain siinä, .että työväenliikkeemme vaikutusvalta yhteis­kuntaelämässä
kehittyy aivan l i i an hitaasti. Tämä siitäkin huolimatta,
vaikka emme.halua missään tapauksessa väheksyä esimerkiksi sitä,
ettajoka seitsemäs c a n a d a l a i n e n — y l i miljoona canadalaista vahan
y l i , seitsemästämiljoonasta äänestäjästä, antoi huhtikuussa suoritetuis­sa
liittovaltion vaaleissa äänensä työväkeä edustavalla Uudelle de­mokraattiselle
puolueelle.
' : Meillä on kuitenkin syytä tänä vappuna todeta niin Canadassa
kuin Yhdysvalloissakin, se tosiasia, että taistelu poliittista vainoa, su­vaitsemattomuutta
ja syrjintää vastaan on saavuttamassa jo suuren
joukkoluonteen. Erikoisen ihailtavana on pidettävä yhdysvaltalaisen
vasemmiston, niin kommunistien j a sosialistien kuin muidenkin isän­maanystävien
peräksiantamatonta taistelua demokraattisten oikeuk-sieii
'ja yleensä kansalaisvapauksien puolustamiseksi. Se on rohkais­s
u t t a tulee varmasti nostattamaan sellaisen valtavan kansanliikkeen,
joka pystyy^torjumaan mccarthyismin nimellä tunnettavan taantu­muksen
sankarit kaikkine epäamcrikkalaiskomiteoinccn. '
.....Työväen riveissä n i in Yhdysvalloissa kuin Canadassakin on ollut
käynnissä pitkäaikainen siiuntariita eli syvällekäypä itsetutkistelu.
Se on jakanut myös tälle mantereelle tulleiden kansalaistemme rivejä.
N y l ' W i kuitenkin lähestymässä-ajankohta. jolloin kiistanalaiset peri-aattekysymykset
tulevat selviämään- laajoille kansalaispiireille ja se
.auttaa-työtätekevien voimien yhteenliittymistä, mitä ilman suurempia
sosiaalisia, taloudellisia j a poliittisia voittoja ei voida saavuttaa: Mo­net
tärkeät peruskysymykset ovat kuitenkin: vielä epäselviä tämän
mantereen työtätekevien riveis^, sillä väreinkin "ämmattiyhdistysliik-kcemmc
huipulla o n vieläkin l i i an suuri sanavalta niillä, joiden avoi­mena
ohjelmana on ensikädessä kapitalistisen järjestelmän puolusta­minen'
ja vasta sitten ja senjäikeen työläisten etujen ajaminen.
Tämä ön se perusta, minkä vuoksi kansainvälinen jlyöväenliikc
on aikoinaan hajaantunut kahteen suureen-leiriin. Aatteellisen suun-tariidan
perusHysymyfcsenä on o l l u t ja on edelleenkin se, että tuleeko
työväenliikkeen seurata taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti
oivaa;'itsenäistä linjaansa, vai pitääkö sen olla ikuisesti sidottuna
pjaijinttisilla napanuorilla sotia, talouspulia j a edistyksen jarrutusta
aiheuttavaan kapitalistiseen järjestelmään.
- -Tämä rajankäynti näyttää kuitenkin olevan päättymisvaiheessa
monessa maassa. Terävän ja monessa tapauksessa raatelevoinkin väit­telyn
tilalle on kehittymässä suotuisa ilmapiiri työväenliikkeen yoi-mleW!'
yhdistämiselle. : ' . ' ^
Luonnollisesti tässä tarvitaan vielä paljon peräänantamatonta
työtä, mutta työtätekevien yhtenäisyys, rauhan ja kansojen itsemää­räämisoikeuden
sekä demokratian säilyttämisen ja sen laajentamisen
hyväksi, saa jatkuvasti yhä suurempaa kannatusta työväenliikkeen
kaikissa piireissä. ' •
't.f>.Tässä valoisassa mielessä otamme vastaan nyt lähestyvän vapun,
korostaen, että suurin palvelu minkä kansalaisemme voivat työväen-
SMELTTIA H A A V I M A S SA
ii^i niitä nyt/.sMorastaan diaavilla
itse lottanut, mutia j(;es&a tarjottiin
tilaisuutta .siv4isjta seurata toisten
^haavimtsta» imir^.iei^ätii':'^';sellaiscsta
sopinut erossa', pysyä kun kerran:
mukaan p^äsi. -y ~:
Uusi leveä maantie vei rantaan,
josta oli taii(oitus niitä faopcakyl-
^risiä saada. ,Whiteif^ Falls sanot­tiin
sen paikan nimenä olevan ja
englanninkielisestä soinnusta huo­limatta
tuntui koin olisimme t u l '
lect aivan supisuomalaiseen paik­kaan,
sillä armasta äidinki<!ätämmc
k u u l u i - kaikkialta, ympäriltämme.
O l i hauskaa kuunnella kuinka joen
y l i kalastajat huikkailivat toinen toi­silleen
kertoen kukin suurista kalan­saalistaan,,
mutta koska vedenrajas­sa
ääni kantaa tavallista kauemmak­si,
niin todellisuudessa tämä kalan­saalis
supistui ensin aluksi vain pa­r
i in kalaan ja haaviin .nou.sscisiin
kiviin.
rooni
uii tt ainen PAPERIRAHASTQON
NYT $1,711.51 H
"Kultainen 60-luku", 'satumaisia
^vuosia", mitä vauraimpia -vuosia'',;
ennen näkemätön hyvinvointi" jne.
Tällaisilla iskulauseilla päättyi E i -
senhowerin valtakausi ja samoilla
iskulauseilla alkoi Kennedyn presi­denttikausi.
Tällä hetkellä näitä is­kusanoja
ei käytä enää kukaan ame­rikkalainen;
Sen sijaan esitetään,'
että amerikkalaiset ansaitsevat ja
kuluttavat enemmän kuin koskaan,
heidän yhteinen omaisuutensa - on
suurempi kuin koskaan. Ja nume­rot
nousevat yhä-. Tämän päälle
amerikkalainen "Newsw€ek"-lehti
toteaa kuitehkin, että "runsauden
yhteiskunnasta" on tullut onnelli­nen
tilastollinen klishe. Loisteliaa­seen
tilastoon sisältyy katkera para­doksi:
4 9 miljoonaa ihmistä eli 6,1
prosenttia työvoimasta on työttömä­nä.
Joka viides henkilö on tällä het­kellä
ainakin jonkin aikaa vuodesta
työttömänä. Ainakin 2',6 miljoonaa
on paariaisluokassa. Nuoruudessaan
hän lastasi käsipelillä'36 tonnia l u U -
tä päivässä. Mutta sitten seurasi­vat
suuret koneet, joista yksi kau­hoi
enemmän kuin: 250 miestä' päi­vässä
käsin. Suui^t.koneet operoi­vat
tehokkaasti eduUisiäa'kivihiilen
valtasuonilla: Näiden täydennyk*
seksi tulivat pienemmät koneet.
Muutos alkoi 1954 jä vuonna 1962
hän menetti kokonaan työpaikkan­sa.
Grisbyn hiilikaivosalueella o l i
1954 14,000 työläistä, Nyt heitä on
enää 5,000. ' Grisby ei saa.mitään
työttömyysavustusta.' 'Toistaiseksi
hän on ''hummannut" ja saanut per­heensä
elättämiseksi ns. "4{eltaista
ateriaa" (maitojauhetta^ jauhoja ja
niaapähkinävoita). -
: Emme kuole nälkään, mutta ruo­kaa
on jokatapauksessa liian vä­hän",
sanob Grigsby. "Haluan las­ten
käyvän koulua, sillä vain tämä
voi taata heille vastaisuudessa työ­tä.
Heidän olisi saatava vaatteita
työläistä on osatyöUömänä, koska j ja — luokkasormus. Näännyn vaik-
-Mutta niitä pimeämniäksi i l t a tu­l
i , sitä hiljaisemmaksi/muuttuivat
rannat j a vain vdlcn loiske ja ka'
Jojen tyhjentäminen astioihin kuu
l u i ja näkyi sähkölamppujen valos­sa.
N i i n , ne tuikkivat tulet rannalla
olivat tunnelmaa lisäämässä antaen
maisemalle, sadunomaisen hohteen
ja saaden veden kimaltamaan.
- - I l t a oU tyyni j a lämmin. Kansa
vietti juhlaa veden äärellä. Olihan
smcltti noussut antaen ensimmäi­sille
kalastajille hyvän saaliin.
Koska matkaan sopi niin erin-omaise.
sti, niin seuraavana :päivänä
syötiin Bcaver Laken haalilla emän
tien valmistama maukas laatikko-ateria.
K u n vielä hetken oli 'pelattu
ja seurattu toisten pelaajien onnea
seurapelissä, n i in maistui jo kahvi­k
in hyvältä ja sitäkin olivat emän­nät
haalilla varhnnecct Jiyvicn lei­vosten
kanssa nautillavaksir Se oli
miellyttävä viikonloppu. — L .
Viholliset suunnit­televat
salamurhia,
sanoi Castro
Havanna. — Uutistoimistojen kir-ieenvailitajat
täällä ilmoittivat vii­konvaihteessa,
että Kuuban päämi­nisteri
Fidel Castro oli sanonut jot­ta
Yhdysvallat oli luopunut suunni­telmistaan
suorittaa liyökkäys Kuu­baan
j a o l i sen sijaan hyväksynyt
suunnitelman kuubalaisten, johta­j
i en salaniurhaamiseksi.
Puhuessaan täällä viime lauantai­na
Castro sanoi, että ne neuvostoliit
tolaiset ohjukset, jotka tuotiin Kuu­baan
viime syksynä ja joiden takia
aikaansaatiin Kuuban k r i i s i , tuotiiif
tänne siitä syystä, että Neuvostolii­ton
j a Kuuban johtajat olivat saa­neet
tietää, jotta oli tekeillä hyök­käys
Kuubaan. .
Castro väitti,, että yhdysvaltalaiset
johtajat j a Kuuban vastavallanku-moukseIlJ.
set pakolaiset olivat kes­kustelleet
Kuubaan huhtikuussa v.
1962 tehtävästä hyökkäyksestä ja
että Neuvostoliitto ja Kuuba saivat
tietää näistä suunnitelmista kaksi
kuukautta myöhemmin.
Castro oli puhumassa tilaisuudes­sa,
jossa muistettiin kaksi vuolta sit­ten
vastavallankumouksellisten Si-kojenlahdella
yrittäraää maahan
tunkeutumista.
Castro syytti, että .vihollinen oli
suunnittelemassa uusia toimcnpitei
tä, mutta vakuutti samalla, että hä­nen
hallituksensa tiilee seuraamaan
rauhan ohjelmaa jos Yhdysvallat
suostuu tekemään samoin. Hän
vannoutui puolustamaan Kuubaa
kaikkia myönnytyksiä vastaan jä sa­noi,
että hyökkäys hänen ITiaataan
kohtaan merkitsisi maailmansotaa.'
— Sanomalehti on^.ikkuna iilko-niaailmaan.
liikkeen hyväksi nyt tehdä, on se,
että lujitetaan aatteellisesti ja ta­loudellisesti
niitä järjestöjä, laitok­sia
ja liikkeitä, jotka ovat työtäte­kevien
yhtenäisyyden kannalla. Ja
Iiuoliniatla siitä, mitä mahdollisia
järjestöyhtöyksiä tai yhteiskunnalli­sia
ja uskonnollisia katsomuksia
"incillä itsekullakin on, meidän
etumme yksilökansalaisina, isinä,
äiteinä, neitosina j a nuorukaisina,
on etsiä keinoja, miten voimme yh­teisin
voimin parhaiten edistää kan­sainvälistä
rauhan asiaa, kaikkien
maiden ja kaikkien kansojen yhtei­seksi
hyödyksi, iloksi j a onneksi.
kokoajan työtä ei ole saatavissa; Jo­ka
11. työläinen maan/SO suurim­massa
kaupungissa jatkaa kulkua
pitkin katuja (will continuo to
tramp the streets) hakemassa työ­tä,
jota ei ole. Ainakin 5 miljoonaa
työläistä on ollut työttömänä 15
viikkoa j a aivan ilmeisesti vielä
enemmän. Puolet heistä on perheen
huoltajia. .
Presidentti jjennedy lausui jokin
aika sitten,, että työttömyys on US-A
: n talouden ongelma n:o-l^ joka
on jatkuvasti pahenemassa. Työttö­myys
USA: ssa ei ole ollut enää vuo­sikausiin
mikään "normaaliin ta­louselämän
kulkuun" liittyvä lieve­ilmiö,
vaan se on muuttunut kroo-nilliseksi
taloutta jäytäväksi syö­väksi,
osoittaa kehitys. Suursodan
jälkeen ensimmäinen lamakausi o l i
1948—49, Tämän jälkeen seuran­nut
nousukausi pudotti keskimää­räisen
työttömyysprosentin 2,7 pro­senttiin.
Toinen lamakausi oli 1953
—54. Tätä seuranneen nousukau­den
aikana työttömyysprosentti "jäi
kuitenkin niin korkealle kuin 4.2
pros. 1957-—58 lamaa seuranneen
nousun jälkeen työttömyysprosent­ti
nousi 5:een ja 1960-:61 takaiskun^
tuloksena työttöm.vysprosentti nousi
5,3 prosenttiin. Viimeksi kuluneen
puolen vuoden aikana, jolloin VS^
Assa ei pitäisi olla mitään lamaan-työttömien
keskimääräinen prosent­ti
on 5,8. Vuonna 1967 työttömyys,
prosentti on 7, enfiustelee rahaihi-l
liisteri Dilloin, ellei kehityssuuntaa
voida nopeasti muuttaa; .
Uusia, työntekijöitä ilmaantuu
työmarkkinoille nopeammin jä e-nemmän
kuin syntyy uusia työpaik­koja.
Toisaalta automaatio syö van­hoja
työpaikkoja noin 1,5 miljoof-nan
työpaikan vuosivauhdilla. Niin­pä
työttömyyden kohteeksi ovat
joutuneet ensi sijassa nuoret j a van­hat,
värilliset, ammattitaidottomat,
naiset, sekä lesket ja eronneet. V i i ­meksimainittujen
on elätettävä u-seimmiten
itsensä lisäksi lapset.
Mutta uuden ammattitaidon hankki­neilla
nuorilla ja keski-ikäisilläkin
on työn saannissa usein suuria vai­keuksia.
Kun mies joutuu työttö­mäksi
45-vuotiaana, on hän tulossa
vanhaksi, sanoo työministeri Wirtz.
USA:n työministeriön laskelmien
mukaan maassa on tällä hetkellä 18
suurta työttömyyskeskusta, 103
pienempää" ja 454 "pientä" työt­tömyysaluetta.
Vaikeiden vajaa-työUisyysalueiden
ohella työttö-myyskeskusten
ketju ulottuu Alaba­masta
Washingtoniin j a New Yor­kista
Kaliforniaan.
Amerikkalaisen "Newsweek"-leh-den
reportterit ovat käyneet tutus­tumassa
USA:n työttömyysalueihin.
Oheisena osa heidän keräämiään
haasatatteluja ja lehden komment­teja..
:
M A A T A L O U S S I I R T O L A I N E N :
" V i h a n hedelmät"
vähän muuttuneet
Antonio Moreno, (61), Visalla Ga-lifornia.
Hän on työskennellyt 15
vuoden ikäisestä puuvillaplantaas-heilla.'
Mutta automaatio on tehnyt
tällä hetkellä tuhoisaa jälkeä. Auto­maattiset
puuvillankorjauskoneet
korvaavat 30—50 mmhen työn päi­vässä.
Ja hän on kuulunut jo vuo-sikaudetrrniihin
siirtolaismaatyöläi-siin,
joilla e i ole ollut, toivetta saada
mitään pysyvää työpaikkaa. ' Ennen
minulla oli työtä 4—5 kuukautta
vuodessa. N.vt voin saada työtä
korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi.
Tämä työ käsittää puuvillan poimi­mista
viljelysten sellaisissa osissa,
j o i h in koneet eivät voi mennä, toi­sin
sanoen liejussa, heikoilla satoa-lueilla.
Asiat ovat vähän muuttuneet sit­ten
John Steinbeckin "Vihan hedel­mien'',
toteaa "Newsweek".
HIILITYÖLÄINEN:
"Työläisaatelista" •
paariaisluokkaan
E l l i s Grigsby, (47), hiilityöläinen
viiden lapsen isä, Hardburly, Keh-tycky.
Hän muistaa vielä sen ajan,
j o l l o in hän kuului maan korkeim­min
palkattuun työväkeen. Nyt hän
ka nälkään tehdäkseni sen. Muis­tan
itse, miten lapsena halusin nii­tä
intohimoisesti", toteaa hän epä­toivoisena.
Viimeisen 10 vuoden ai­kana
Kentuckyn hiiliaineilta on
muuttanut pois 500,000 henkilöä.
HOLLY\VOOD-TAUTÖNEN:
Jonossa; oltava vaatimaton.'. • .. ' ^
Työttömyys on kolhaissut myös
HoIlywoodin suurta elokuvateolli­suutta.
Kuuluisien ja hyvätulois­ten
mutta hai^alukuisten tähtien l i ­säksi
Hollywood sulkee "tehtaisiin­sa"
myös tuhansia tähtösiä, joiden
loiste ei ylety mainospalstoUle. N i in
tällä hetkellä se e i monenkaan osal:
a ylety muuta kuin työttömyysre-kisteriin.
Tähtönen, joka haluaa
pysyä Hollywoodin perinteiden vas­taisesti
tuntemattomana, odottaa jo­nossa
työttömyysavustustaan pu­keutuneena
huiviin j a tummiin l a ­seihin.
T E I N I - I K A I N E N :
E i minulle löydy työtä
Antohony Roza, (17), Atlantai
Georgia. Keskinkertaisen älykäs,
onnettomuuden ja sairauden vuoksi
j u i koulussa kaksi vuotta jälkeen
muista. Keskeytti koulunsa. "Ha­luisin
ennen kaikkea työtä ja elät­tää
itseni, jotta vanhempieni ei tar­vitsisi
maksaa ylläpidostani. Mutta
minä en tiennyt, kuinka vaikea on
saada työtä. Olen käynyt hakemas­sa
paikkaa huoltoasemilla, leipomois
sa ja kaikissa tavarataloissa, mutta
mitään työtä ei o le löytynyt minun
kaltaiselleni", sanoo Roza.
USArssa on y l i 500,000 koulunsa
päättänyttä nuorta työtöntä, mikä
oli y l i 10 prosenttia kaikista työttö­mistä.
Kaksi vuotta sitten 2,6 mil­joonaa
nuorta saavutti 18 vuoden
iän, mutta kahden vuoden kuluttua
nykyhetkestä luettuna tämän ikära­jan
saavuttaa 3,8 miljoonaa.
TERÄSTVÖLÄINEN:
En minä itsestäni,
mutta tytöt kasvavat
A l f r ed Michel, terästyöläinen
(54). Mirriin, Pensylvania. Hän on
työskennellyt terästehtaissa 37
vuotta.ja kokenut sodan jälkeen
kolme pitkää työttömyyskautta. Vii­meksi
hän o l i U . S; Steelin (Yhdys-
.valtojen .sumin teiäsybtymä) palve­luksessa.
Kun yhtiö^sulki vanhen­tuneen
konein varustetun terässula-tpn
Glairtonisssa lähellä Pittsburgh­i
a , joutui hän yhtiön valtavan työ-välityspöolin
rekisteriin. Hän on
o d o t ^ u t kolme vuotta uudelleen
siioittamlst^^ ja ».todennäkäisesti hän
ei saa milloinkaan' uddelleen työtä.
. Michelillä vei o l e vollut jokaviik­koista
työttömyysavustusta enää pit­kään;
a i k a a i i . " Nyt hän saa huoltc^-
äVustusta (köyMih apiia) 74 doUa-
•r4a Jiähdes^ ^viikossa. Mutta -kuu­kaudessa
hänen o n maksettavavielä
'54 dollaria -kuolettista - «>makotitalos­ta,
mihin ovat uponneet hänen sääs­tönsä.
Kuoletusmaksujen suoritus
on tällä hetkellä vuoden myöhässä.
" E n minä itsestäni paljonkaan vä­litä,
mutta tytöt kasvavat (15- ja
16-vuotias). He haluavat käydä
tanssimassa. He talkitsisivat kau­niita
vaatteita ja esineitä, etteivät
tuntisi häpeää ja olisi erilaisia kuin
muut. Mutta minä en voi antaa nii­tä
heille. Minä en voi antaa heille;
mitään", lausuu Michel voimakkaan
tunteen liikuttamalla äänellä;
NEEKERI:
Vihanneksin^ elää
mutta ei lämmitetä '
Buster Taylor, (57), karjankasvat­taja,
neekeri Chicago, Illinois. Saa­pui
1940-luvulla Mississippin osaval­tion
maatalousalueelta Chicagoon.
Sodan aikana j a vielä jonkin aikaa
sen jälkeen hän toimi melkoisen hy­väpalkkaisena
trokin kuljettajana
suuressa-: liha-alan • pakkaamossa.
Mutta niinkuin 30,000 muuta pak­kausalan
työntekijää loppui hänel­täkin
työ automaation johdostfi.
Hän sai uuden paikan eräässä v i ­hannesalan
pakkausliikkeessä. Mut­ta
nytkin loppui onni. Ensin hänen
työviikkonsa lyheni viidestä neljään
j a sitten kolmeen päivään ja lopuk­si
kaksi kuukautta sitten hän me­netti
kokonaan työpaikkansa. Hän
ei saa mitään työttömyysavustusta.
' Ne (pakkausliikkeessä) antavat
minulle vähän perunoita ja vihan­neksia,
joita eivät voi itse käyttää.
Tämä estää nälkäkuoleman, mut­ta
vihanneksia ei voi käyttää poltto­aineena
öljykaminassa", toteaa Tay­lor.
Chicagossa neekerien osuus koko
övoimasta on 13 %, muttajieidän
osuutensa työttömistä on 40~%. Sa­manlainen
on työttömyystilanne
neekerien osalta Detroitissa, Phila­delphiassa,
St. Louisissa ja miltei
samanlainen Los Angelesissa ja
New Yorkissa.
1.00
2.00
2.00
2.00
Maanantai-iltaan mennessä saapui ijällemi Vapauden ja Liekin "pa-perirahastoon"
kolmisenkymmentä uuit^ l^joltusta, mukaanlukien ^v-ja
n.-scura Starin lahjoitus St. Cathariia isistä, ja' niiden ansiosta kertyi'
kin oikein fcaanis rahasummat, $97.75. jSuurkiitos lahjoittajat!
4ikai'a9mni^ jalii^a^ )jdU9Huk{de( huoiä^l<K>nottaen tämä tork^^^
taa, että paperin ostoa varten sanomalehdillemme on kertynyt jo kaik­kiaan
$1,711.51, ja niin lähestyy nopeasti se. päivä jolloin voidaan mak­saa
muutama viikko sitten ostettu, k^lmattatuhattä dollaria maksanut
vauuiilastillinen sanomalehtipaperia. '.-
Lahjoituksia s^piu eri puolilta maata tällä kertaa searaavasti:
Impi ja Eino Aho, 'lWnin?, Ont. - - - 4 ^ ^ ? 2.00
.Bertha ja Kalle Ahöta,Connaught Station 5.00
HUda UaiU, Toronto, Ont
Ida ja A. Kettunen, Toronto, Ont.
^ e . i a . i U r h o IKoivv. S«iU>iury,<l>nti
Nestor Syreh^ Sudbury, Ont.
V:- ja u.-seura Star, SL Catharines, Ont^ bjngotulot ; 14.00
Mipimi ja Harju, SL Catharines, ÖnL_
Linda Ja J . Nissilä, SL Catharines, ont;
Uulda ja M. Ranta, SL Catharines, OnL_i.____.i___i„.__.__
R. Keto, SL Catharines. OnL
Linda ja U. Virtava, SL Catharines, Ont.
Lyyli ja J . Hormisto, SL Catharines, O n L . i L . . -—
Fina ja J . Terho, SL Catharines, Ont. _____________
ililja ja Karl Törmälä, Beaver Lake, Ont.
Martti Jaakola, Hearst, OnL ^ _ — _ - _ _ „ _ _ _
Vapauden ystävä, Long Lake, Ont.
'Kalle Siljander,\Silver Mountain, OnL
Sanomalehtikerhq, Sudbury, Ont. ....^...[^J'. — .—. ______
Eri Utunen, Timmins,.OnL
Annie Ruis.saIo, Fort Frances, Önt. ' _ . , ' I i - j k i - - - L i - ^ _ - ^ _ _ . _.
V. Kivinen, Port Arthur, OnL
Anna Mäkelä, Port Arthur, OnL
J. Penramäki, Kaministiquia, OnL -,_-ILLi-_-->.—^---i------
Aino ja Antti Pitkänen, Port Arthur, O n L — _ — — — —
J. Halonen, Schreiber, OnL
Hanna ja Matti Saari, Sudbury, Ont.
2.00
2.00
•1.50
2.00
1.00
1.00
3.00
2.00
1.Q0
10.00
2.00
30.00
1.00
.75
1.00
2.00
1.00
2.00
1.50
3.0»
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu - 1,586.26
L i e k i n lahjoitukset
1,684.01
27.60
Yhteensä $1,711^1
OIKAISU: E. ja W. Säilä, Toronto, OnL lahjoitus, joka julkaistiin L k i
6 päivän Vapaudessa pitäq,o|{^^ $5.00 eikä S2.00, kuten oU^
virheellisesti lehdessä.
OIKAISU: Greta ja E . Hakala. Toronto, Ont,, lahjoitus julkaistiin tk. 6
päivän lehdessä pitää olla 'S2.00?efltä $5.00, kuten oli virheel­lisesti
lehdessä.
AMMATTIKURSSIN KÄYNYT:
Ei työtön voi mennä naimisiin
-Thoma>-Pästellak. Kennedyn am­mattikurssit
käynyt,-(26), Scranton,
Pennsylvania. Jätti koulunsa 9 luo­kan
jälkeen auttaakseen äitiänsä
taloudellisesti. Täsmällinen j a hy­v
in lukenut. Hän o l i aluksi meri­miehenä
Suurilla Järvillä. Kongres­sin
hyväksyttyä Kennedyn ammatti-koulutuslain.
Pastellak ilmoittautui
heti uuden lain nojalla perustet­tuun
kouluun elektrotekniikan lin­jalle.
Hän selviytyi luokkansa kär-
Kumipyörillä
hissukseen
P a r i i s i . — Ensimmäiset kumipyö-räiset
junat otetaan käyttöön Parii­sin
maanalaisessa toukokuussa. K u -
mipyöräiset junat kulkevat pehme­ämmin
j a nopeammin.
Pariisin läpi idästä länteen k u l
kevan linja yhden uusissa vaunuis-,
sa on epäsuora valaistus ja- myös
toisessa luokassa pchmestut penkit
vanhojen puuistuimicn sijasta.
Kumipyöräiset junat, ovat liiken­nöineet
usean vuoden ajan eräällä,
vähäiscmmällä maanalaisen linjalla
ja ne ovat osoitautuncct erittäin
suureksi menestykseksi.
kipäässä ja sai päästötodistuksensa
viime joulukuun 4. päivänä. Hän
haki työpaikkaa Scrantonissa. New
Yorkissa, New Jerseyssä y.m. mut­ta
tähän mennessä hän ei ole saanut
sitä. Pastellakin tarinalla on myös
oma vakava puolensa. 'Tapasin ty­tön
kolme vuotta sitten ja menimme
k i h l o i h i n ' vuonna 1961. Mutta sen
jälkeen minulla ei ole ollut vaki­tuista
työpaikkaa. Meidän piti men­nä
naimisiin viime vuonna", kertoo
Pastellak ja kysyVi "mutta kuinka
työtön voi mennä naimisiin?"
SlTÄl
J A
T Ä TÄ
NUORI LESKI
Nuori leski ön mennyt naimiisin
aviomiehensä .veljen kanssa. Näyt-täea^
k^ vainajan kuvaa hän sanoo:
^ Tämä on lankoni kuva; hän
ku»li*vilme vuonna.
MITÄ O I K E I N T E E T TE
Kaupunkilainen tuli saaristoon ja
•iedHsleli, sikäläiseltä asukkaalta;.
— »ntä te täällä oikein kesäisin
puuliailette?
jaa, sanoi kalastaja, kalas-
(el^nim6 ja vehtaamme vähän tyttö­jen
kanssa;
—•Jä.nyt talvella?
— Silloin emme kalasta.
L O P E T A JO
— Lopeta nyt jo tuo nalkutukse­si.
'Jos.minä olisin rakastunut Sop­hie
Loreniin, niin olisin tietenkin
mennyt naimisiin hänen kanssaan.
Perheenisä sanoo poikamiehelle:
' ^ ' ' f e i n o t , että nukut kuin lapsi.
Siitä huomaa, että sinulla ei niitä
ole. (Medisiinari)
PÄIVÄN PAKINA
Pääoman "kansainvälisyys"
Höpsis sanoo valveutunut työtä­tekevä
ylläolevan otsikon johdosta
ja selittää, että suurpääoma ei voi
tiukan tullen olla sen paremmin
"kansainvälistä" kuin 'kansallista­kaan",
sillä_se pitää itseään kaiken
haltijana, kaiken määrääjänä ja
lyhyesti sanoen kaiken alkuna ja
loppuna siis " A a n a " ja "Oona".
Mutta seis, ei sentään näin suo-viivaisesti.
Kyllä suurpääomakin on ainakin
omalla tavallaan myös "kansainvä­lisyyden"
kannalla, vaikka' se-kiel-tääkin
työtätekeviltä oikeuden olla
kansainvälisen oman luokkansa
eduksi.
Meillä ei kaiketi olisi koskaan
ollut Hitleriä jaV. hänen:- natsejaan,
ellei vissit ' kansainväliset" suur-pääomapiirit
hallituksineen olisi
ensimmäisen maailmansodan jäl-tictävät
sen lisäävän kilpailua ja
siten aiheuttavan- vaikeuksia koti­maiselle
tuotannolle, sen kun esit­tävät
parempia kauppamahdollir
suuksia kaukaisen Japanin teoUi-suuspohatoille!
Vieläkö epäitsekkäämmin voisi
suurpääomaa edustavat p i i r i t esiin-talaiset
ovat tietoisia siitä Japanin tyä?
'dumpingista". mistä on n i in pal­jon
itkuvirsiä veisattu.
Esimerkiksi meillä täällä Cana­dassa
(kuten Yhdysvalloissakin) on
oikein valtiovallan toimella- vaadit­tu
Japanin hallitukselta 'vapaaeh­toista
myyntiensä rajoittamista".
Sen lisäksi on monella muulla ta­valla
vaikeutettu japanilaisten tava­rain
myyntimahdollisuuksia ja seli­tetty,
että Japani voi "alhaisten
palkkojensa" perusteella harjoittaa
sellaista 'dumpingia" että siitä kär­s
i i kotimainen teollisuus, ellei jon­kinlaisia
rajoituksia ylläpidetä.
Nyt julkaistiin kuitenkin viime
tiistaina suurlehtien finanssiosastol-la
: suui^H 'pi^ikqin juttu, missä pa­hoitellaan''
' s^diintäsärkevästi sitä
kun "rikkaat .läntiset teollisuusmaat
vaikeuttavat l^rjoittamillaan kaup-keen
rientäneet kukistamaan vallan^' pasäädöksillä Japanin kaupankäyn-kumouksen
tielle lähtenyttä Saksan tiä'
kansaa.
Meillä el o l i s i •liioin'nyt'sellaisia
eläviä' muumioita, kuin on Chiang
kai-shek. ja eräät muut liivintasku-diktaattorit,
ellei heitä olisi yllä­pidetty
ns. "kansainvälisen suur­pääoman"
toimesta ja avulla.
Emme halua takertua siihen i l ­meiseen
tosiasiaan, että ilman n.s.
' Marshallin suunnitelmaa" olisi
Euroopassa monen maan kansat
siirtyneet toisen maailmansodan
jälkeen melko rauhallista tietä so­sialismiin.
Mielessämme on nyt vähän pie­nempiä
e l i kotoisempia asioita.
Kaikki canadalaiset ja yhdysval-
Yhdysvaltalaisten teollisuus- - j a
opetuspiirien muodostama Talous­kehityksen
komitea varoittaa erikoi­sesti
Japanin kaupankäynnin vai­keuttamisen
vaaroista näin " J a p a n i
on l i i an tärkeä maa jätettäväksi eri­koisasemaan"
ns; vapaan maailman
kauppa- ja teollisuusperiaatteissa.
Tällä tarkoitetaan, kuten jutussa
selitetään, että Japanille olisi annet­tava
kansainvälisten kauppasopi­musten
perusteella -paremmat kaup-pamabdoUisuudet
tavaroiUeen»näis-sä
rikkaissa länsimaissa.
'«»•Näin epäitsekkäitä voivat siis
suurporvarien muodostamat ' 'ta-louskehitysKomiteat"
olla. Vaikka
Mutta mitä on tämän kauniin
kansainvälisyysperiaatteen takana? :
Me iOmme tiedä varmasti, mutta
epäilemme, että kissanraato voi ol­la
siihenkin haudattuna.
Tosiasia tietenkin on, että Japa­nissa
riistetään työläisiä vieläkin
räikeämmin kuin eräissä "vanhem­missa"
teollisuusmaissa. Japanin
työläisten palkkataso on heikompi
kuin italialaisten j a länsi-saksalais­ten.
Japanilaisten työläisten palkat
vastaavilla aloilla ovat tuskin muu­ta
kuin neljännes yhdysvaltalaisista
ja canadalaisista palkoista.
Se antaa tietyn etumatkan teolli-suusomistajille.
Mutta jos sattuisi niin, että Y h ­dysvaltain
pääomalla olisi hallus­saan
myös japanilaisia teollisuuslai­toksia,
niin silloin olisi Yhdysval­tain
niillä pääomapiireillä tilaisuus
nopeampaan rikastumiseen japani­laisten
työläisten riistämisen kus­tannuksella.
Mitä välittää sen pa­remmin
yhdysvaltalainen kuin ca-nadalainenkaan
suurpääoma siitä,
vaikka kotimainen tuotanto siitä
hieman kärsisikin, jos esimerkiksi-japanilaisia
- työläisiä riistäen saisi­vat
kaksi kertaa tai sitäkin suurem­pia
voittoja .'kotimaisten" työläis­ten
riistoon verraten?
Kysymys on siis siitä, kuka omis­taa
ne japanilaislaitokset, joiden
tuotteille nyt vaaditaan parempia
markkinamahdollisuuksia länsi­maissa.
Ja tässä on tosiasia tarua kum­mempi:'
' Esiinerkiksi: Joulukuun 10 pnä"
1941, siis muutaman päivän kulut-ty^^^^
jälkeen kun Japanin milita-rfeJmiV
o l i Pearl Harborissa salaka­valasti
aloittanut hyökkäyssotansa
Yhdysvaltoja vastaan, japanilaisen
ytafeliiSuurimman finanssiyhtymän
Mitsubishin päämies, parooni Iwa-sal^
j^js^noi mainitun laitoksen jph-tokunniin
kokouksessa:
"Mjgdän amerikkalaiset j a britti­läiset-
jfeitävämme ovat tähän asti
iakaneet kanssamme samat laitokset •
j a edut hyvinä ystävinä ja kumppa­neina.
Valitettavasti eristettyinä,
me lukeudumme nyt sotivien mai-dep-
eri leireihin . . . J o s , ja m i l l o in
tifieV^rauha. heistä tulee jälleen
tfteidäa. arvostettuja kumppaneitam-e."
,
. Ja "heistä" on i l m e i s e s t i " t u l -
lut"! Ennen solaa Japanin k o . f i -
nanssipiirit olivat siellä tasa-arvoi-sina
kumppaneina amerikkalaisten
jjaharoiesten rinnalla. Nyt on mo-nissj3
^apanilaislaitoksisssa niskan
ifiääilä ' Morganit. Rockefellerit ja
Mellöni^^ Japanilaiset^suuryhtymät,
kuten- Mitsui, Mitsbishi, Fuji ja
miJut'tuottavat nyt tavaraa joko'
amerikkalaisten lupakirjojen perus­teella,
tai kumppanuussuhteissa
aipeiikkalaisyhtiöiden kanssa.
Näin ovat pullat uunissa siltä
kohdin:."-——
Ja \se selittää käsittääksemme pa-rempnin
kuin mikään muu se, miksi
yi|S$eiUe japanilaistuotteille vaadi­taan
tällä mantereella "parempia
kauppamahdollisuuksia".
TJptJjk pohjalta katsoen voi suur­pääoma
siis olla hyvinkin 'kansain­välistä"-—
oman pussinsa hyväksi.
i^f«fiiden piirien vappulauluksi e i
kuitenkaan sovi valtava Kansainvä-vaan
supi-suomalainen mää­ritelmä:
Oikein tai väärin, kokoon
käärin." —- Känsäkoura.