1955-01-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lialektinen metodi Maailmassa fcaOdU JiifcfcDii. . . Eiänä SHmttmi, inotantoräfinat [, lusvavaf^ vanlmt sabtect I n l ^ [va* Karl Marx. irxiJalsuus ei ole ainöastaaa so» ismin teoria, se on ehjamftpt^mfftT-amus, filosofinen JärjesteUnä, jös- E<Mamn proletaarinen:: sosiiaUsmi \uu itsestään. Tätä filosofista jär-elmää nimitetään <lialektlseksi rialismiksL vuoksi marxilaisuuden sellttä-len'merkitsee myös^n dialektiseni lerialismin .selittämistä. tätä Järjestelmää nimitetään lektise^iniateriaUsmiksi? , , ~j; että sen metodi on dialektinen teoria materialistinen;^ ^ . itä on; dialektinen metodi? anotaan, että yhteiskuntaelämä ori ittömän lii&ceen ja kehl- •tilassa. Se onkin totta: elämää Qida.citää jonakin, inuuttumatto- /ja liikktimattomana; seei-kos- |in pysähdy jollekin yhdelle tasolle, on ainaisessa liikkee3sä. ainaisessa ioutumis- ja , ^tymisprosessisa. vuoki-elämässä" on aina:uutta;;ja ia,, kasvavaa j a kuolevaa; vallan-iQUksellista : 'ja vastavallanku-ellista. dialektinen metodi sanoo, että eläen tarkasteltava juuri sellaisena, bkälainen^se todellisuudessa on: Me aenähneet, että elämä on kes- Se, mikä elämässä syntyy ja'päivästä toiseen kasvaa, on voittamatonta, sen liiketta^^Hfeenpäin on mahdotonta pysähdyttää. Kun siis esimerkiksi elämässä syntyy proletariaatu luokkana ja se kasvaa päivästä toiseen, niin olipa ee tänään miten heikko Ja väi:alukuinen hyvänsä; se loppujen lopuksi iniitenkin voittaa: DÄlk^ si? Siksi, että se kasvaa, voimistuu Ja menee eteenpäin.v sen mikä elämässä vanhenee ja kulkee hautaansa kohti, täytyy päinvastoin kiertämättäkärsiä itappio, "vaikkapa se tänään muodostaisi jättiläisvoiman. Kun^ siis esimerkiksi porvaristo menettää vähitellen jmaäperän-'jälkpjeasa alta jäjmenie Joka päivä taaksepäin, niin olipa se tänään miten vdimaias ja suurilukuir jnen hyvänsä, kärsii se kuitenkini loppujen lopuksi tappion. iMiksi? Jiiuri siksi, että serluokkaiia hajoaa, heikse-nee, vanhenee ja muodostuu liikalas-tiksl elämässä. • Tästä; onkin syntynyt tunnettu dialektinen väittämä: kaikki se, mikä todella an. olemassa, so; kaikki se mikä päivästä'toiseen kasvaa,von^ järkevää, mutta kaikki se. taika päivästä toi-seen hajoaa, -on järjetöntä eikä siis vältä tappiota. j^Esimerkki. Viime vuosisadan ki^h-deksanksTma^ vallankumouksellisen sivistyneistön keskuudessa suuri: kiista. • Narodnikit rj^TätSmr^ä eUä-päävoima joka voi ot-t on tarkasteltava elämää sen Ihk-1 t^^^a^akseen -Venajan vapautta- .l™^enV on maaseudun'ja kaupungin • 1 pikkuporvaristo. Miksi? kysyivät marxilaiset heiltä. Siksi, sanoivat na-rodnikit,; että maaseudun ja kaupan^ gin \ pikkuporvaristo muodostaa nykyään enemmistön ja sen lisäksi se on köyhää ja elää-kurjuudessa.- Marxilaiset vastasivat: on , totta, että maaseudim ja kaupungin pikku-popvaristo muodostaa nykyään ienem-mistöh ja että se on todellakin köyhää, mutta onko:kysyihys siitä? Pikkuporvaristo on jo pitkän aikaa muodostanut enemmistön, mutta .tähän mennessä "se ei ale ilman proletariaa-; tm apua osoittanut mmkäänlaista aloitekykyä . taistelussa "vapauden puolesta. Mutta miksi? Siksi; että pikkuporvaristo luokkana ei kasva,-vaaii päihvaistoin päivästä toisei&ni^ tuu ja jakautuu porvareiksi ja proletaareiksi. Toisaalta ei tietysti köyhyydelläkään ole ratkaisevaa merkitystä: ' ryyisyiäiset" ov(at pj^uporvaristoa köyhempiä, mutta kukaan ei sano, että- he-vo;ivat ottaa tehtäväkseen "Venäjän vapauttamisen," ' Kuten näette, kysymys ei ole siitä, mikä luqkka muodostaa tänään enemmistön tai mikä luokka on köyhempi, vaan siitä, mikä luokka lujittuu ja mikä luokka hajoaa. • • •> : Ja' - kokka' proletariaatti oh ainoa luokka, joka keskeytymättä kasvaa ja' lujittuu, joka vie eteenpäin yhteiskuntaelämää ja kokoaa yinpärilleen kaikki vallankumoukselliset ainekset, niin Toronton saaren asukkaat, jotka ovat pjrotestolneet sen Johdosta ktm sinne liikennettä välittähän laivan kyytimaksu korotettiin kymmenestä sentistä kolmeen^mmeneen senttiin, Järjestivät äskettäin 'mielenosoituksen J a : " i 8 t u m a l a k o n * ^ sen Johdosta kim-heidän täytyi odottaa 90 minuuttia.ennenkuin heidät tnotlln^m ; hyppäsivät: mielenosoitukselUsestl laiturille.; Mutta TTC :n varapu heenjohta ja Allan Lamport on uhannut, että' säaten asukkailta ote- ^ taan laivapalvi^u kokonaan pois. • - - - , , . — , , , . ^ listilassa- ja asetettava ks^ymys me elämä '•• menee? . M e olemme et; että elämä oh alituista- t u ntumista ja syntymistä, siis. meidän irollisuutemme on tarkastella elä-sen tuhoutumisessa ja syntymi-sä sekä asetettava kysymys: mitä ioutuu ja mitä syntyy elämässä? matavana pikaista lähetystä varten Inlerlor Trim Insul-Bric Siding PIywood MaronSie l Aephali Shlnglet Fibre Glass Insulation Milton Francis Lumber Co. Ltd. Puhelin Dlal S-7394 " 99 S. Cumberland SI. » »ort Arthur Omarlo OSUUSTOIMtNTÄ ON KANSANLIIKETTÄ Yliopilaideji tieteellinen seura Karjalais-Suomalaisen valtionyliopiston opiskelijoiden tieteellinen seura täyttää tänä: vuonna seitsemän -vuotta. Sen työ. alkoi niistä muutamista harvoista kerhoista. Joita eräissä tiedekunnissa perustettiin. Nyttemmin se ohjaa ja antaa-suunnan yli 20 kerhon toiminnalle kaikissa tiedekunnissa ja niiden osastoissa. iMamitunlaisten kerhojen toimintaan osallistuu yli 600 ylioppilasta. Seuran tieteelliset kerhofc' pitävät parhaillaan kokouksiaan, joissa kuullaan tieteellisen työn tekijöiden, opettajien ja ylioppilaiden selostuksia. Kerhot ovat alkaneet valmistautua ylioppilaiden kahdeksanteen tieteelll-: seen konferenssiin. on yhteys kansanjoukkoihin Tekin voitte liittyä OSUUSLIIKKEESEEN ja olla kansan mukana! Tehkää ostoksenne... Infernational Co- • STJI/O TVUOUJOEN BIUISTELMATEOS VAARI MUISTELEE 1«4 sivua — ' iOnta sid. $2.25 Sulo Wuolijoen monet aikaisemmat muistelmateokset ("Tiilenpäitä' lukemassa", "Kun mhiä oUn. asianajajana", "Hämettä ja hämäläisiä" ym.) ovat saaneet osakseen arvostelijain yksimielisen kiitoksen ja laajan lukijakunnan- suosioni Näiden kirjojen pääasiaUinen viehätysvoima on nähty niiden sydämellisessä lämmössä Ja aidossa kansanomaisessa huimiorlssa. Tässä suhteessa ei nyt maailmalle lähtevä uusi teos "Vaari muistelee" Jää vähääkään jälkesi edeltäjistään. Hyvän huumorin ystävät saavat sUtä runsain mitoin aihetta vilpittömään iloon. Mutta kysymys ei ole pelkästään yleisön huvittamisesta. Nämä Suomen työväenliikkeen ansiokkaan veteraanin muistelmat ovat sekä naU'<- tittavaa että myöskin näköaloja avartavaläf luettavaa. Ne antavat arvokkaita tietoja monista tärkeistä asioista, sekä kansallisen kultr ttiuiielämän Ja valtiollisen toiminnan merkklmiehistä— Eino I/eir nosta, O. W. Kuusiseen saakka^ Kalamiehetkln saavat: tutustpa moidlhhdtä kiinnostaviin eeikkoihin.; Mutta kaikkien malta osaltaan nämä muistelot liittyvät Suomen työväenliikkeen Ja kansallisen sivistyselämän historiaan. SAATAVANA NYT KIBJAKAUPASTAaiME. VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED BOX 69 ^UDBUHy,ONT, velvollisuutemme on tunnustaa se päävoimakäi nykyajan liikkeessä, käy-' dä sen riveihin ja ottaa sen tdistyk-selllset pyrkimykset omiksi pyjrkimyk-siksemme. Niin vastasivat marxilaiset.. ^ Ilmeistä on,: että marxilaiset tar-kasteUvat elämää dialektisesti, kun taas narodnikit ajattelivat metaf yysil-lisesti — he kuvittelivatyhteiskmita-elämän pysähtyneeksi yhteen kohtaan. , . ' Näin tarkastelee dialektinen metodi elämän kehitystä. . : :r iMutta on olemassa erilaista liikettä. Yhteiskuntaelämässä tapahtui .liike "joulukuun päivinä", 'jolloin proletariaatti suoristi selkänsä ja ihyökkä-si asevarastoihin ja lähti rynnäkköön taantumusta vastaan. Mutta yhteiskunnalliseksi liikkeeksi on nimitettävä edellistenkm vuosien liikettä, jolloin proletariaatti "rauhallisen" kehityksen oloissa rajoittui erilaisiin lakkoihin ja pienten ammattililttojensa perustamiseen. On selvää, että liikkeeUä on erilaisia muotoja. ..:•: Niinpä dialektinen metodi sanookin, että liikkeellä on kaihdenlainen muo-i to: evalutioninen ja vallankumouksellinen. , SLlike on evolutionistista kun edistykselliset- ainekset Jatkavat vaistova-raisestl jokapäiväistä työtään ja a i heuttavat vaniiaan «järjestelmään pieniä määrällisiä muutoksia. Uike on vallankumouksellista kun nuo samat ainekset yhdistyvät, tulevat yhtenäisen aatteen läpitunkemiksi Ja ^^öksyvät vihollisleiriä vastaan hävibtääkseen. vanhan järjestelmän perinpohjhi Ja. tehdäkseen elämään laadullisia muutoksia» j^styttääkseen uuden järjestelmän. Evolutiovahnistelee vallankumousta ja luo sille maaperän, mutta vallankumous vie evolution päätökseen ja edistää sen työtä vastaisuudessa. , Samanlaisia prosesseja tapahtuu myöskin luonnon elämässä. Tieteen historia osoittaa, että dialektinen metodi on todella tieteellinen metodi: astronomiasta .sosiologiaan asti saa kaikkialla vahvistuksensa se ajatus; että maailmassa ei ole mitään ikuista, että kaikki muuttuu, kaikki kehittyy. Kaikkea pitää siis luoönossa tarkastella liikkeen ja kehityksen näkökan naita. Ja se merkitsee, että dialektiikan henki kulkee punaisena lankana kaiken nykyaikaisen tieteen läpi. : Mitä taas tulee liikkeen .muotoihin, mitä tulee siihen, että'.dialektiikan mukaan pienet määrälliset^muuti^Eset •johtavat loppujen lopuksi suuriin laa-' dulUsiin muutoksiin, niin tällä lailla on yhtäläinen voima myöskin luonnon historiassa. Mendelejevin "alkuaineiden periodinen järjestelmä" oisoittaä selvästi, miten suuri merkitys luonnon historiassa on laadullisten muutosten syntymisellä - määrällisistä muutoksista. Sitä samaa todistaa biologiassa neolamarckismin teoria. Jolle neodarvinismi luovuttaa: paikkansa.: Me emme puhu mitään muista tosiasioista. Joita P. Engels on kiittävän tyhjentävästi (valaissut teoksessaan "Antl-Dyfatlngr?' Sellainen on dialektisen metodin s i sältö. ' , ' -~ Anarkismi vaiko tpcistltual? ' ; Istalinin teosten I osa. ^ NeuvostoklrJalUJaln toiseen kon- c: gresslin, /Joka päättyi joulukuun ? 26 pnä., osallistui 700 nenyostoklr- ; Jailljaln edustajan lisäksi 75 uiko-, maista..kirjailijavierasta. :. Myös pohjoismaiden; kirjailijat olivat edusttulna. Suomesta:Matti Knr-:,:; jensaari ja Oscar Parland, Ruotsista Artur Lundkvisi Ja Maria : Wine, Tanskasta mm. Hans Kirk ja Norjasta --Odd Bang-Hansen. .Julkaisemme seuraavassa kolme klrJaiUJahaastattelua, jotka Ny - Dagin Moskovan-kirjeenvaihtaja > on lähettänyt kongressin'valkn- : telmlsta lehdelleen. HUMAANISUUTTA JA RAKENTAVAA KBITinCKIä — Neuvostoliiton (kirjallisuus'on viime .vuosina saavuttanut yha suurempia lukijapiirejä Suomessa — 30-lu-; .•vun'parhaiden kirjailijain teoksia^ 'käännetty meillä — kertoi kirjailija Oscar rParlaiidl Neuvostoliitospa, klr-'. •jallisuus esittää tavattoman suiirta osaa ja se ön käynyt ilrih myös kongressissa. : Neuvostokirjailijoilla on kansallisuuteen katsomatta ratkaise- \auA parempi asema 'niin taloudellisesti kuin sivistyksellisesti kuih:i^liei-j dän kollegoillaan kapitalistisissa maissa. He nauttivat suurta arvonantoa koko kansan keskuudessa ja ovat myös tietoisia vastuustaan. Haluaisin korostaa sitä myönteisesti kasvattaivaa ja huumaanista elämänkatsomusta, joka V on: niin luonteenomaista tai sanoisinko perinteellistä neuvoatokirjallisuudelle. . Se kuvastuu myös väittelyssä ja kritiikissä. Arvostelu on usein terävää, heikkouksiin ja puutteisiin tartutaan kursailematta, mutta sävy on läpeensä toverillinen. Kritiikin tar*koltukse-nahan on kohottaa laatua ja parantaa taiteellista muotoa <ja« rikkautta ikirJalUsuude«6a. Erikoisen ilahduttavaa on huomata miten, suuri paino pannaan eri neuvostotasavaltojen kansalliselle kulttuurille ja taiteelle. Pidetyistä puheista (kävi esUn, että niille tullaan osoittamaan vieläkin suurempaa huomiota ja antamaan tukea ja toivon, että saamme myös pohjoismaissa pian tutustua meistä kaukana olevien ta£«3valtojen sellaisten kuin Tadsh-kistanin, Gruusian tai: muiden rikkaan ja kukoistavan kulttuurin omistavien maiden kirjailijain ja runoi-lijain huomattaviin teoksiin. ELongressI teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Meillä on paljon saatavana neuvostokoUe- - goiItanmie> Ja kongressin runsas f aineisto. .Joka vähltellens- tulee kaytettäväkseamie, * antaa fässa > [ suhteessa paljon. tavia;aa. alhaisia kauhu- ja gangs-terisarjakuvia vastaan, joita virtaa meidän maahamme. Ilahduttava to-sia£|'. a on että Neuvostoliitossa ei ylipäänsä ole olemassa mitään senkaltaista "kirjalUsuutta". Se ei tietenkään merkitse, ettei neuvostolapsi^a Ja -nuorisolla olisi "jännittävän" kirjallisuuden tarvetta.: Lasten tervehdyksessä kongressille, Jonka Joukko pioneereja ea'.ttl, tuotiin esiin juuri tämä, että he halusivat sekä enemmän : että entistä jännittävämpiä (kirjoja.'. ; Lopuksi haluaisin sanoa etten :oIe koskaan nähnyt kansan osta-vail enemmän kirjoja kuin täällä. • Voidaan puhua todellisesta tungoksesta. Olen kuitenkin voinut todeta, .että ei puutu myöskään kirjaliaappoja eikä kirjalUsuutta. Tämä matka on ensbnmalseni Nenyostoiuttoon,: minulle aivan ^ uuteen"!: maailmaan.- Ja kestää kaUan ennenkuin liaikki vaikutelmani on sulateltu. "KADEHDIN NEUVOSTO-klRJAU^ UÖlTA!" — Ratkaisevaa tassa kirjailija-kongressissa on ollut mielestäni se, etta .sosialistinen reallspii on osoit tautunut niin hedelmälliseksi ja avaraksi ja: eitä Neuvostoliiton kalkkia känsallL'auk:Sla (ja kiellä edustavat kirjailijat ovat liittyneet sen ympärille, sanoo ' tunnettu tanskalainen •kirjailija Hans Klrk. Minulle merkitsee vähemmän se, e'ttä kirjoitetaan myös huonoja sosialistisen realistisia kirjoja, sillä huonoja kirjoja on ollut aina ja niitä on vielä tulevaisuudessakin. Tosiasia on, että neuvostokirjallisuus on tuottanut koko Jou- NEUVOSTOLHTOSSA El OLE "GANGSTEBUUBJAIXISUUTTA" —• Minä iulln tosiaankin valmistumattomana kongressliniilman syvempää; tuntemusta kiirjailiJalUton toi-aninnaBta:<) a.ongelmlsta/t Ja tarvitaan määafätty aika kaikkien :z)iidenvaikutelmien sulattamiseen Jotka kon- ^eseissa olenMiaaimt. kertoo norjalainen' kiitjailija Odd Bang-Hansen. F/isimmäinen jseikka minkä-; jpanin merkille on tn,' että'.Ne«vDstölliton ku-JailijalUtto liikäcuu paljon laajemmalla alueella kuin meidän. Kongressi kesti klo 10 aamulla klo; 10 illalla Ja käydyt keskustelut kosket-teUvat dcäytännölliscäti katsoen kaikkia ongelmia monia kansallisuuksia käsittävässä neuvostovaltiossa. Tietenkin kirjallisuudella on Neu-voatoliitossa monilla alueilla aivan toiset ongelmat kuin meillä, Malnlr 4;ak8enl lastenkirjallisuuden. Jolla Neuvostoliitossa on .hyvin ' tärkeä asema^Ja Jolle onUstetaan mitä.«uttf: rinta .huomiota, ncuvostofcirJaUljain j a lukijain ei tarvitse taistella xaals^ Skandinavialaisten keskitalven juhla Vancouverissa Vancouver. ; — Skandinavialaisten keskuskomitea on isäntänä siinä keskitalven juhlassa mikä pidetään täällä perjantaina tammlk. 28 pnä ja Komitea laiisuu kaikki äkandinavialaiset tervetulleeksi tähän vuotuiseen juhlaan, 'josta: saadut tulot käytetään lasten lähettämiseksi Jubilee-kesälel-rille ensi elokuunpa. Koska tämä keskitalven juhla on muodostunut varsin suosituksi.tapah-tiunaksi ei sitä voida tilojen puutteen takia pitää millään skandinavialaisten haalllla. Siitä syystä on sitä varten vuokrattu tilava,Sunset Memorial •Center, 404 East Slst St., kahden k a - dunvälin^täiOTydessä Main Streetillä. Te voitte sielU tavata ne.monet ystävänne. Jotka osallistuvat tähän juhlaan, ' , Komitea on suunnitellut tilaisuutta varten ixyvän ohjelman. Joka kestää klo 8—10'lilalla. Kello 10 jälkeen Ja klo 1 saakka aamulla on teillä tilaisuus osallistua taytlellä sydämcllän-ne niihlri'eloisiin"skandinavialalsiin tansseihin, Joii»a pyöritään skandina-vialaiscn musiikin tahdissa. / ' Oviraha ön ainoastaan 75 senttiä Ja sillä pääsette myöäkin osalliseksi ar-vokimiden ovlpa£cintojen voittgmls-mahdoUisuuteen. Teidän rahanne Joutuu iijrvään tarkoitukseen sillä näillä orvirahollla toimitetaan nuoria poikia Ja tyttöjä kcaileirllle. Muistakaa siis osallistua tähän iloiseen keskitalven Juhlaan perjantaina tammlk. 28 pnä Sunset Memo- Jial centerissä. Siellä on stiioln o i kein '?riemukas' skandinavialaisten 'Juhla. kon merkittäviä teoksia Ja vieltt suurempi tosiasia :on, että ne ovat luoneet sellaisen kontaktin hansan Ja kirjailijain väliUe; Jollaista ei ole aikalseomiln nähty missään maassa. Kansasta el ole vain tullut kvUtpurin kannattaja, vaan myös kulttuuria luova. Se vaatU klrJalUJoUtaan, että heidän on' kuvattaya kalkkein tärkeintä — kansan elämää ^Ja taistelua, sen uskoa Ja toivoa. Tiedän varsin ,hyvin, että porvarilliset esteetit tulevat;pudistamaan päätään sille, että ktrjallisuus antautuu tällä tavaUa "hyödyttämään Taiteen täytyy, olla vapaa, sanovat fae; Mutta koska taide on ollut vapaata, •ja kuinka vapaita he; ovat itse? K i r jallisuus on olemassa ihmisiä fvarten. Onko siis parempi palvella pientä vallanpltäijlen piiriä kuln koko kansaa? _ , Kitfjailijana minim on ^tunnustettava, että kadehdin neuvostokirJaiU-jolta.- Mahtava kansa heräämäaiä olevine kulttuuritarpelneen kääntyy heidän puoleensa °ja:vaatii: Kirjoittakaa! Antakaa meille suuria voimakkaita .teoksia, (kuvatkaa' meidän omaa elämäämme! Mikä tehtävä, mikä onni se onkaan runoilijalle, ja mikä .vastuu! Kirjailljakongressi on tehnyt m i nuun voimakkaan vaikutuksen. Se on näyttänyt, miten elämä versoo, saakoon se myöts tilaa kaivamiselle 1 Olen puristanut hyvää Ja lämmintä kättä — neuvostokansan >kättä. Uutta ajanviete kirjallisuutta Uusi SaPo-sarja on maallmankonlnjen: MlapoIUfl-romaanlen valikoima, Jofia on edustettuina:' alan bnlivnkirjalll- Jolta. Tässä sarjassa on nyt Ilmestynyt eeilraavat kirjat: Dorothy Sayers: Kuolema vierailee kerhossa Salapoliisiromaani 314 sivua Hinta n)d, $1.75 Agatha Christie: Askel tyhjyyteen 235 sivua — Hima nid. $1.75 l Agatha Christie: , Simeon Leen testamentti 289 Sivua — Hinta nld. $1.76 Carter Dickflon: Kymmenen teekuppia MyBtilllnen salaaeura, fcolme seMttämätöntft rikosta. 333 sivua — Hinta nld. $1.75 Agattia Christie: Mykkä todistaja 331 sivua Hinta bld. $1J» Raymond Chandler: Nainen iärvessa 295 sivua Hiota nid. $1.76 Rex Stot»t: Liian monta kuolemaa 277 sivua Hinta nkt $1.75 Carter Oickson: Juudaksen ikkuna 338 shrua Hinta nld. $1.75 TUaikaa osoltteelb: VAPAUS PPBUSHING co; L m P/O. Box €9 4 Bväburft^O^ Torstaina, iamrolk 13 p. — Thureday, Jan. n,i^'^y{X}&mSz:'k' lulsfelun inaailiinanen)^1ylaii vSss&i alkaneena kilpailukautena: Maljnikov Moskova.' MdolnkertalntfB XcttvostoUUon loJstclumestarl Ja-kov Meljnlköv^ Joka v.'1937'voitti Euroopan • vlkalnlsterunieslarno-dcn Ja selviytyi v. 1929 J» 1939 naqUmanmestartkst.'toteaa laatimakaan artlkseltssa. että aika» BQt vuosi muodostuu lulsteltttto kln osalta saavnimtcn vuodeksi. ,';01cn^itse puolestani varma", lausuu >&;i3ljn;'.»v, "että alkaneella ur|iel-lukaudella saavutetaan Jälleen utisia maailmanennätyksiä, sillä pikaluistelun kaikkia mahdollisuuksia el vielä ole läheskään käytetty". ;Oman maansa luistelu-urheilun kehit^iues-tä MeJJnikov kertoo mm. seuraavaa; Keuvostoliitos»a on .lui&telullo- vanhat perinteensä. Jo tsaarin ajan Venäjällä oli useita ensiluokkaisia' pikaluistelijoita, jotka kilpailivat menestyksellisesti kansainvälisissä suur-kUpailuissa. Aleksander, PanJshin voitti maaflmanmestaruuden •Amsterdamissa V. 1889, hänen jälkeensä valloitti MM-purppuran Nikolai Striln-nikov vuosina 19ia-nl911 Ja, v, 1913 sai laakeriseppeleen harteiUeen,Vasili^ IppoUtov. Parhaimpiin tuloksiin ovat neuyos-toluistelljat päässeet toista maailmansotaa seuranneena, aikana. Ensimmäinen suursaavutus oli mies- Ja nalsluisteUjain v. .1946 .Norjaan suorittama voittoisa kUpallumatka, Jonka yhteydessä Tatjana Karelia saavutti: kaksi uutta maailmanennätystä — 1500 m 2.36 ja 5,000 m 9.16. Kailta vuotta myOhemmla Neuvostoliiton 'p^M^^ ^7 ScaluIsteUJat 'osaU^tulvat" 'euom"e88a'/:rS:j.fe,. Järjestettyihin mt-iOstmm, 'muttii^^V:,>H kärsivät fUissä melkoisen tokalskdslV^a — yksikifin eipäässjrt osaUlstumaatt'./:'" 10.000 m:tt luisteluun. lamÄ^HiftvlöC «ai ;asuvostomij?tcUjat ^ terkistatpaänf" ;< j ^ valotennusmen^t^lmiään !ja^4«kiiiUc<^«. kaatua, eekft kiinnittämään etpu>m«,^^.iv'Jf, huomiota f - " - i . . » - " ~ >' ^ . - ^ x" mlseen. K Tulokset viimeksi kulunutta' yuötta^bvat ^osta? „ neet NeuvostölUton' 'pUtalulsieiiJaf'-' maailmanmainees^e|l^RaiIckiql ]^^Ki^[['\'fyi> den luistelupilrelssä tunnetaan-nyt'- sellaiset J M - Ja MM-kUpailuihlaim?-^ - ' . ' ^ - '^ nest^kseUä ^osallistuneet CpikalulstciJl^' ^ I jat kuin Boris Shill^p\r,;Ol08( OontBho*? - l^r-f renko, Juri SergeJcv.Oimitri*Sakiaf l-^f^i^ nenkO;, (Robert (Merkulov^ja Jevgeni«'f'^t Grlshin. Naisten o^^ta taas - mai- • - < / | nittakoon., että^lMarIa\ I s a l c o y a ' ' , . . kolminkertainen maailmanmfestart^ • Llclla Sellhovi on voittanut'm|E3ta-/\"-i' ruuden kahdestL' NäiJlen^voittojäi^^ii^'"^ '..i^Ä-, sälcsi tulevat ne lukuisat' mfUiilman- - ennätystulokset^ Jotka ovat sUrtyni^t" >^ J\^h' .Neuvostoliiton' nimiin niin ^miesien % K yv'i^ kuin naistenkin osalta.^ ' , 'Ji-- Ensi helmikuun 18.-^i9,' pälytok.^ Moskovassa järjestettävät plkaluiste-"';:'/ , . lun MMrkUpaUut herättävät erittäin, * ' suurta miele'nkiintoafT9orjalalset^iQtr^^, l \ ka ovat menettäneet pijcalnlsteluar, '• kruunun oieuvostourheilljoiUe, ^tu^ie- ^ • vat ^äilemättä ponnistelemaan lu« 't jasti MAlTtitteiin valloittamiseksi kaisin tunturien maahan.^ ^ \i/ ÄÄNILEVYJEN ^ KUNINGAS SARJA KASVAA LAKKAAMATTA TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN' A 207 Kesäillan valssi, kuoro Ja konserttiorkesteri' Valse lente, kuoro Ja konserttiorjcesterl - (, T 5048 Kapakan pikkuinen Lilal, Jenkka,,Kippari-Kvartetti r Vanhan merirosvon kapakassa, tango, Klppari^Kvartetti T 5049 Muurari, valssi, Kippari-Kvartetti ' HawaiI-IdyIII, foxtrot, Tapio Rautavaara T 6053 Unflcnva, tango, Metrotytöt Vanha kotini, tango, Eero Väre T 5062 Dellla, Aavikon «ytär, foxtrot, Katariina ja naidnuno Apasbl-Tango, Alpo NuoU T5068 "Stadin Kundi", foxtrot, Oeorg Malmsten tuoksein käy, armabaln, valssi Oyorg^MflHnirtqa T 5075 Olympia malstoJa> foxtrot. Pentti Kaart&en Nyt ne ohi on, Jenidca, Pentti Kaartinen Ja laulutrio < T 5076 I^ohjolan y$, valssi, Tapio Rautavpara Salakuljettajan laulu, jenidca, Tapio Rautavaara T 5078 Tuulessa Ja.myrskyssä, merimieslaulu, Kippari kvartetti , Labom{eessa mökissä, Jenlcka, Kippari'kvartetti T 6079 Hurmio, Tango, Veikko Tuomi " - ' SydSnbariiaretkeltt, valssi. Veikko Tuomi T 5081 Bferimle^ J& hänen lemmittynsä, valssi duetto * (Marianne Ja Hienr^^Theel Joka hetki, tango, Henrjr Theel T 5082 Juhannuspolkka, Jorma IkävallEO Mitä sen väliä, Jenkka, Jorma Ikävalko ^ T 6088 Onnen Ile, tango, Veildco Tuomi Oli kuu, Sequin Foxl, Veikko Tuomi ' ' ^ - T 5085 Sulle laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta Tuulikannel, tango, Olavi Virta T 5087 Myrskyn Jälkeen, valssi Pariisin taivaan alla (Lasse Pihlajamaa Kvartetti) T 5088 Bsnnri kertoo AsyenfIinasta, tango Margaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonlkfca ja ' - yhtye) T 5090 Erokyynel, tango, laul. Veikko Tuomi Liian monta muistoa, begnin, lauL Hertta T 5091 Kurkistin heUlnl akkunasta, jenkka Pesti-Jenkka (Laul. Jorma Ikävalko Ja kulkurit) T 6092 8lnnUe,B^n Me tanssima laas^ tango-beguin (Laul, Veikko Tuomi) T 5093 Jätkä ja poro. Jenkka. George Mabnsten Kulkurin huilu, Fox-troi, George Malmsten T 5094 Se Julmetun suuri laiva. Jenkka, Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit'< Ne ajat, 61ow-Pox, Pentti Kaartinen Ja «TCulkurif • T 5095 Unta Ja foUa, valssi, Eugen Malmsten TddlSn Tuula, Slonr-Fox, Eugen Bialmsten T 5096 Tunm samsHmä. valssi. Veikko Lavi Savolainen Fakiiri, Samba, Veiklco Lavi T 5097 Mustaa rskkaotfa, Fox-trot, Eugen Mabnsten Sata laulua rakkaudesia, Eugen Mabnsten T 5098 Varuskunta rakkautta, valssi. Veikko Lavi Hämeen Helmi, jenkka, Veikko Lavi LAIPPAMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA, — * HINTA $L25 KPL. Y^^ (Maksamme lähetyskulut) . ;; PosUUIausten tulee jcilsittAä vähintäin kobne levyft /< ' - TILATKAA OSOriTEELLA: .... VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. o. Box 69 ^ Sudbury/Ontario V A P A U S $16 BAT ST. B R A N C H Ol^FICE MBS. H E L GA 80S GOVERNMENT BD. W.r POBC ABTHUB, ONTABIO;>r i •mi I M • - I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 13, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550113 |
Description
Title | 1955-01-13-05 |
OCR text |
lialektinen metodi
Maailmassa fcaOdU JiifcfcDii. . .
Eiänä SHmttmi, inotantoräfinat
[, lusvavaf^ vanlmt sabtect I n l ^
[va* Karl Marx.
irxiJalsuus ei ole ainöastaaa so»
ismin teoria, se on ehjamftpt^mfftT-amus,
filosofinen JärjesteUnä, jös-
E |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-13-05