1963-04-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtik. 18 p. — .Thursday, April 18, 1963 M P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH C A N A D I Ä NS (LIBERTY) Establislved Nov. 6. 1917 ^ Edltor: W. Eklund; Manager: E. Suksi Telephones: Office OS»i-4264 - Editorial OS 4-4265 Publlshod thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm ;St. West. Sudbury. Ontario, Canada. . - Mailing, address: Box 69 Advertising rates upon appJication. tran.slations free of charge. Authorized.as secohd cass mail by the Post Office Department. Ottawa, and for paymeht'oT postage in cash. ~ ' TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25' . USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa:' 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN UNGUAGEPRESS Vahdin vaihtuessa Ottäwassä tapahtuu kaiken todennäköisyyden mukaan vielä tämän viikon aikana; ehkäpä jo ennen näiden rivien painoon menoa, kansallinen vahdin vaihdos. Huhtikuun 8 päivänä suorilellujeh vaalien perusteella astuu John Diefenbakerln johtama konservatiivipuolue sivuun ja sijalle tulee ;toinen vähemmistöhallitus, Lester B. Pearsonin johtama liberaali-. puolueen hallitus. Tätä vahdin vaihdosta seuraa kansakunta yleisesti puhuen sekav in tuntein, sillä tosiasia on, että kumpikaan vanha puolue e i nauti enää kansakunnan enemmistön tukea ja luottamusta; Viime kesäkuun vaaleissa tuli valituksi vähemmistöhallitus ja samoin nyt. Eroa on vain sikäli, että kesäkuussa sai konservatiivipuolue vähän enemmän edustajia ja liberaalit vähemmän; nyt sensijaan saivat liberaalit enemmän edustajia ja konservatiivit vähemmän. Alutta kysymys ei ole sittenkään pelkästään ' mu;ian munaan vaihtamisesta". Valitettava tosiasia nimittäin on, että liberaalipuolue edustaa nyt "ainerikkalaismielisempää" suuiporvariston osaa kuin konservatiivipuolue ja tältä kohdalta liberaalipuolueen muodostamaan hallitukseen suhtaudutaan tavallista pidätyväisemmin. Yleisesti toivotaan kuitenkin, että vaalien tuloksilla — joiden merkitystä ei voida mitenkään väärin tulkita — olisi moraalisesti pidättävä vaikutus niihin, jotka haluaisivat vastaanottaa jenkkien tyrkyttämiä ydinaseita ja siten johtaa maatamme entistä kauemmaksi "tykkejä voin ase-raesta" tielle. ' PÄÄMINISTERI D I E F i E N B A K E F J N VÄISTYESSÄ Kuten on tältä' palstalta äikaisemminkii? todettu, Canadan väestöllä yle'ensä o l i ja on suuria valituksia pääministeri Diefcnbakerin hallituskaudelta. Vaikka hän aikaisempien vaalikampanjoittea perusteella lupasi panna.sulun yhdysvaltalaisen pääoman vaaralliselle tunkeutumiselle maahamme; vaikka hän lupasi lopettaa työttömyyden saattaa ulkomaankauppamme tasapainoon ja toteuttaa erikoisesti pohjolan kehittämistä, niin kaikissa näissä kysymyksissä hänen hallituksensa o l i mitään saamaton tai toimi äärettömän heikosti. Valitettava tosiasia on, että konservatiivipuolueen hallituskautena jatkettiin edelleen liberaalipuolueen hallituskaudella aloitettua "integraatio-ohjelmaa", jonka seurauksena Canadasta on tuloissa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti Yhdysvaltain satelliittimaa. Vain tämä — toi-ypuolueen yleinen heikkous — selittää käsittääksemme sen, miksi pääministeri Diefenbaker. ei voinut sanomalehdistön ja muun propagandakoneiston käännyttyä häntä vastaan seisoa vartiopaikallaan, kuten/seisoi aikanaan samanlaisessa tilanteessa voimakkaammin kansakunnan etuja puolustanut ja sen vuoksi suurpääoman vihoihin joutunut presidentti Roosevelt Yhdysvalloissa. , Kaikesta tästä huolimatta on sanottava^ että Diefcnbakerin hallitus — n i in porvarihallitus kuin olikin — puolusti kuitenkin maamme itsenäisyyttä ja vastusti, tosin horjuen ja aina periksikin antaen, yhdysvaltalaista ylivaltaa. Kaikesta painostuksesta huolimatta pääministeri Diefenbakeria ei saatu esim. sitomaan maatamme Amerikan valtioiden liittoon (OASiin).' Washingtonin murinoista huolimatta toryhallitus paransi hieman farmariemme asemaa myymällä- viljaa Kiinaan ja muihin sosialistisiin maihin. Kuuban k r i i s in aikaita liittohallitus pyrki mieluimminkin tilannetta jäähdyttämään kuin sodan liekkejä lietsomaan. Kaiken tämän johdosta pääministeri Diefcnbakerin poliittiset "osakkeet" laskivat Washingtonissa siinä määrin, että sieltä lähetettiin tänne Canadaan palopuheita pitämään vissejä kenraaleita ja sitten ainutlaatuinen "ystävällisen maan" naapurilleen sanomalehlitie- . tona lähettämä "nootti", jossa vaadittiin Ganadaa vastaanottamaan jenkkien ydinaseita. Vaikka Diefcnbakerin hallitus kukistui mainit-luun "sanomalehtinoottiin", niin se o l i sittenkin vain "viimeinen olki, mikä varsan selän katkaisi". LESTER PEARSONIN ESIIN T U L L E S SA Jos siis olisi tilanne sellainen, että toivossa olisi "parempi" hallitus, n ' in tätä "vahdin vaihdosta" voitaisiin tervehtiä mielihyvällä. Valitettavasti ei asia kuitenkaan ole näin: Päinvastoin on olemassa mahdollisuus, että liberaalipuolueen hallitus yrittää vähemmistöasemastaan huolimatta — ja siitäkin välittämättä; vaikka kansa on äänestyksen muodossa sen selvästi t u o m i n n u t— jatkaa entiseen tapaan liberaalipuolueen aikanaan aloittamaa "integratio-ohjelmaa", mistä koituisi entistä suurempi taloudellinen, poliittinen j a sotilaallinen taakka kansakuntamme kannettavaksi. »Liberaalipuolueen johto on luonnollisesti tietoinen siitä, että se ei voi sen paremmin työttömyystilannetta huojentaa kuin sosiaalista lain-laadintaakaan parantaa, jos hallitus jatkaa ja ehkä tehostaa varustelu-kilpailuun osallistumista. Varusteluun haaskattavat miljardit aiheuttavat verojen kohoamisen, elintason laskemisen ja kansallisen perikadon vaaran suurenemisen. ' -Liberaalipuolue ei saanut missään mielessä Canadan kansalta valtuuksia jenkkien ydinaseiden vastaanottamiseksi sen paremmin Canadan maan^kamaralle kuin ulkomailla oleville asevoimillekaan. Enemmistö canadalaisista antoi äänensä niille puolueille, jotka lupasivat vastustaa ydinaseiden vastaanottamista. - — . " Tosiasiassa on muistettava, että Joronton suurin päivälehti, ' T he -Toronto D a i l y ^ t a r " , joka kannatti voimaperäisesti liberaalipuolueen vaalikampanjaa, vastusti ja vastustaa edelleen ydinaseiden vastaan- Taottamista! Se seikka kun liberaalipuolueen ehdokkaat yrittivät kaikin ; mahdollisin keinoin välttää keskustelua ydinaseista j a eräissä tunne-j fuTssa tapauksissa sanoivat persoonakohtaisesti vastustavansa niitä, * vaikka puolueen korkein johto ydinkärkien vastaanottamista kannat- : taakin, on käytännöllisenä esimerkkinä siitä, että liberaalipuolueessa j ja varsinkin sen kannattajapiireissä on voimakkaita ja vaikutusval- * laisia piirejä, jotka vastustsrvat ydinaseiden vastaajiottamista. * Nämä ovat moraalisia realiteetteja, joita ei voida olla huomioon- ,. ottamatta. Sanotaan luonnollisesti, että kenet Jumalat tahtovat tu-lM9Uiy hänet he lyövät sokeudella — ja kukaan ei ole n i in sokea kuin' ^ sellainen ihminen ja sellainen puolue, joka. ei halua nähdä. r JOS E I O L E KIIRETTÄ ITSEMURHAAN Mutta kun puolueilla ei ole sen paremmin mitään kiirettä itsemurhan tekoon kuin yksilöilläkään: niin uskallamme kuitenkin toivoa, että liberaalipuolue fiuomioisi kansan selvästi ilmaiseman toivo- , niuksen, kieltäytyisi vastaanottamasta jenkkien ydinaseita, sekä pyr-rauhan vakiinnuttami.seen ja asei.stariisunnan nopeistutta^iniseen, SYNTYMÄPÄIVIÄ Matti Poutanen, Long Lake,; Ont., cäyttää. lauantaina, huhtikuun 20 .jäivänä .75 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain~, onnentoivotuksiin. NLn menestys jatkuu yiiä Intian Viisitoista vuotta sitten huhtifcuan 6 p:nä allekirjoiteUiih sopimtis Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäis^tä avunannosta. Tämän sopimnksen solmiminen vahvisti ratkaisevan käänteen näiden maiden välisissä suhteissa, joka suoritettiin Mauno Pekkalan hallituksen aikana vuosina 1945—47, ja muodostui erääksi Snomen tärkeimmistä valtiollisista asiakirjoista — Suomen ulkopolitiikan peruslaiksL Julkaisemme oheisena asiaa selventävästi ja ajankohtaisesti käsittelevän Hilkka Saarikosken kirjoituksen: Neuvostoliitto jatkaaedclleen me ncslyksellistä etumatkaansa teräs-ehtaiden rakentamisessa Intiassa. Neuvostoliitöii Intian t i l i in Bhilai-h i n rakentaman miljoonan tonnin vuosituotantoa edustavan terästeh-aan kapasiteetin nostamisesta 2,5 miljoonaan tonniin tehtiin sopimus viime - vuonna. Tämän toteuttaminen on täydessä käynnissä aikatau:^ lun mukaisesti. Bhilaissa suunnitellaan tämän lisäksi tehtaan kapasiteetin edelleen nostamista 3,25 miljoonaan tonniin. Neuvotttelul on tarkoitus saada päätökseen siten," että kolmatta vaihetta voidaan jatkaa välittömästi toisen laajennusosan päätyttyä. Kapasiteetin lisäyksen jälkeen B h i l a i on Intian suurin terästehdas. Intialaiset ovat käyneet neuvotteluja myös muiden jo rakennettujen terästehtaiden kapasiteetin kohottamiseksi. Englantilaisten Intian t i l i in rakentaman Dourgaburin tehtaan kapasiteetti on 1,4 miljoonaa tonnia ja intialaisten suunnilelr mat edellyttävät sen _;kapasiteetin nostamista lähes 3 miljoonaan tonniin. Länsisaksalaisten -firmojen .akentaman Rourkelan tehtaan kapasiteetti on tarkoitus nostaa nykyisestä 1,8 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin. Kaikki nämä kolme suurtehdasta on Intian valtion omistuksessa. Yksityisellä sektorilla on tarkoitus, että Tala Iron & Steel nostaisi kapasiteetin 2 miljoonasta 2.75 miljoonaan tonniin ja Indian Iron 1 Helsinki — (KU) — Toisen maailmansodan jälkeiseltä kaudelta voidaan osoittaa kolme kansainvälistä sopimusta, tai asiakirjaa joiden merkitys maamm? kansainväliselle asemalle j a ulkopoliittiselle suuntaukselle on ollut ratkaiseva. Nämä ovat vuonna vuonna^ 1947 allekirjoitettu rau-hansopinmsi joka normalisoi tilanteen Suonien ja liittoutuneiden valtioiden välillä, vuonna 19S5 tapahtunut Suomen hyväksyminen Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, joka vahvisti asemamme kansainvälisellä foorumilla, sekä Suomen ja Neuvosto^ liiton välillä huhtikuun 6. päivänä 1948 allekirjoitettu sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Viimeksi mainittu asiakirja määrittelee suhteemme naapurimaahamme, mitä tekijää sekä Suomen kansan valtava enemmistö että sen kaukonäköislmmät miljoonasta tonnista 1,9 miljoonaan tonniin. Intian terästeollisuuden johtajat ovat suiffilitelleet myös neljännen valtion omistaman suurtehtaan rakentamista Bokaroon. Tämä on ollut tarkoitus rahoittaa amerikkalaisen pääoman turvin. USA on asettanut kuitenkin luottojen myöntämisen ehdoksi, että tehtaan on jäätävä yksityisten käsiin. USA:n kantaa Intia ei ole katsonut voivansa hyväksyä. Intialaiset asiantuntijat ovat suunnitelleet myös 3 pienempää terästehdasta, joista yksi tulisi Portugalilta viime vuonna vallattuun Goaan. poliitikot pitävät ratkaisevana Suomen ulkopoliittisessa suuntauksessa. Jos kahden ensinmainitun sopimuksen synty tapahtui ikäänkuin itsestään selvänä asia- -ua, käytiin ystävyyssopimuksesta sen sijaan voimakas kamppailu, jonka yhteydessä suoritettiin merkittävä rajankäynti poliittisten puolueiden asennoitumisessa:.^.Ja jossa kansan mahtava joukkoliike sopimuksen puolesta ratkaisevalla tavalla vaikutti sen syntymi- • -scen.,:-. .:: . T I L A N N E VUONNA 1948 Ajatus Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen soimisesta esitettiin julkisuudessa ensi kerran vuoden 1947 lopulla ja siitä lähtien se oli keskeisen huomion kohteena maamme poliittisessa elämässä. K u ten muistetaan maamme silloinen Mauno Pekkalan johtama hallitus perustui kolmen suurimman poliittisen ryhmän. S K D L n , maalaisliiton ja sosialidemokraattien yhteistyösopimukseen, jossa mm. hyväksyttiin yhteiseksi linjaksi ystävyyden lujitr taminen sodanaikaisiin liittolaisvaltioihin, lähinnä naapurimaahamme Xeuvostoliittoon. Maussamme oli kuitenkin merkittäviä oikeistovoimia, jotka pyrkivät kääntämään maamme selvästi länsivaltojen pii)-iin. Kärkevä kamppailu tästä oli käyty juuri vuonna 1947, j o l l o in oikeisto yritti liittää maamme länsivaltojen ns. Marshall-sopimukseen. Oikeisto kärsi kuitenkin tappion. Sitä katkerampi sille o l i esitys ystävy.vssopimuksesta Neuvostoliiton kanssa'ja niinpä se vuodon 1948 alkukuukausista lähtien NLn vakava varoitus ydinaseistamisen harjoittikin voimakasta valhe- ja^ rhuhukamppailua: kääntakseen yleisen mielipiteen sopimusta vastaan. Tämä'provokatorinen toiminta sai sellaiset mittasuhteet, että m.m. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran puhemiehistö katsoi aiheelliseksi esittää asian johdosta huolestumisensa helmikuun puolivälissä; N E U V O T T E L U E S I T YS Konkreettisesti päästiin ystävyys-sopimusasiaa käsittelemään helmikuun lopussa. Helmikuun 27. päivänä presidentti Paasikivi ilmoitti eduskuntaryhmille generallissimus Stalinin lähettämästä kirjeestä,. jossa todetaan^ että Suomi on ainoa sodan aikana Hitler-Saksan rinnalla taistellut' valtio, joka ei ole solminut ystävyyssopimusta Ncuvostolii-ion kanssa. Kirjeessä viitattiin Unkarin j a Romanian kanssa solmittuihin sopimuksiin ja ehdotettiin neuvottelujen käyntiä asiasta. E D U S K U N T A R Y H M I E N K A N TA Maaliskuun 3. päivänä esitti S K D L n eduskuntaryhmä myönteisen kantansa neuvottelujen aloittamiseen nähden. . Samoin kannatti neuvotteluja ruotsalainen kansanpuolue sekä sosialidemokraattinen puolue, jonka myöntymys oli varsin väkinäinen. Se sel i t t i kannanotossaan, että maallamme ei ole muka Vmahdolll-suutta kieltäytyä" neuvotteluista. Sopimuksen solmimista se sen sijaan vastusti jo tällöin. Sama sävy o l i . sosdem. eduskun-tai'yhmän puheenjohtajan Onni Peltosen amerikkalaiselle uutistoimistolle. I N S l l e antamassa haastattelussa, jonka -newyorkilainen "Daily M i r r o r " julkaisi maaliskuun 4. päivänä. Haastattelussa, jonka aluksi Onni Peltonen ilmoitti, että tässä vaiheessa ' o l i s i 'epäviisasta sanoa liian paljon", haastateltava väitti, että 80 prosenttia Suomen kansasta on sopimusta vastaan. 'Mitä ta-pahtuneekin, toivon, että USA ymmärtää . . . Uskokaa, että koetamme tehdä parhaamme", vetosi Onni Peltonen. Näin siis sosialidemokraattisen puolueen edustaja. Maaliskuun 6. päivänä ilmoittivat puolestaan kokoomuspuolueen, edistyspuolueen. riintuntavasti osoitti perättömäksi Omii Peltosen puheet ao^pitosenjltjf-sesta sopimuksen vastustuksesta. L i i k e ei, suinkaan koskenut vain kansandemokraattisia- järjestöjä, vaan kokouksia oli v mm.. kaikilla suurilla työpaikoilla. Pasilan konepaja/ Strömberg, Arabia, Hiel;alahti, Rakennuskonepa ja, CricHton-Vul-can — kaikki ne sanoivat oman sanansa' ystävyyssopimuksen solmimisen puolessa. Kun tuli tieto eräiden puolueiden kielteis(»tä suhtautumisesta neuvotteluihin, seurasi kokouksia lähetystöjen j a valtuuskuntien lähettäminen^eri eduskuntai-yh-mien sekä hallituksen edustajien puheille. Mahtava kansanliike teki l a i k u tuksensa ja niinpä hallituksen maaliskuun 8 päivänä tekemä päätös neuvottelujen alkamisesta oli yksimielinen. Valtuuskunta edusti laajasti -maan poliittisia puolueita, s i i nä olit^at mukana SKDLn, sosialidemokraattien, maalaisliiton sekä ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Sen puheenjohtajalla, pääministeri Mauno Pekkalalla, oli valtuudet sopimuksen allekirjoittamiseen. • •. •.. Sopimusneuvottelut alkoivat Moskovassa maaliskuun 22. päivänä ja jo huhtikuun 6. päivänä , o l i sopimus saatettu allckirjoittamisvaihee-scen. Allekirjoitustilaisuudessa Neuvostoliiton valtuuskunnan johtaja, ulkoministeri Molotov saattoi i l moittaa, että sopimuksen sanamuoto oli laadittu. Suomen ehdotuksen pohjalla. Samoin vahvisti presidentti Paasikivi radiopuheessaan huhtiT kuun 9. päivänä, - jossa hän kehotti eduskuntaa ratifioimaan sopimuk- .sen mahdollisimman pian. E D U S K U N N A N RATKAISU Eduskunnan käsittelyyn sopimus ehätti huhtikuun 28. päivänä käyty-, ään sitä ennen läpi valiokuntavai-heet. Eduskuntakäsittely osoitti, millaisten vaikeuksien edessä eräät ryhmät olivat olleet yrittäessään löytää perusteluja suunnanmuutokselleen sopimuksen suhteen. Samoin heijasteli eräiden sosdem.ryh-män jäsenten puheenvuoroissa yhä edelleen entinen "pakkoratkaisulin-j a " . Niinpä sos-dem-edustaja Alpo Lumme selitti, että käsitellessään sopimusta ' Suomen eduskunta vasr toin suuren enemmistön tahtoa, tulee merkinneeksi pykälän suurval- SITÄl mm. J A T Ä T Ä ENSIMMÄINEN TOHELO Suorhen presidentti Kekkonen ' matkaili maaseudulla. Eräs emäntä o l i tarjonnut Kekko- . selle kahvit. Hänelle öli kuitenkin sattunut sellainen vahinko että ker- , manekka Oli kaatunut pöydälle ta- .'' lon parhaan pöytätuukin päälle, jos- , ta Kekkonen o l i . k o v in pahoillaan. • Emäntä häntä lohdutteli sanoen: "Älkää välittäkö, sattuuhan sitä sellaista kenellei jYAa|i;,'51 • i. •;:;; • > i < Sitten talon isäntäkin tuli samaan^ ,: kahvipöytään ja häherie s a t t u i ' l u - - '' iemaon samanlainäh vahinko että."^ kermanckka kaatui. ^ • • --M Tämä oli jo emännälle liikaa,,, ..^ Niinpä' hän' kivahtiicttä "siinä on v y i toinen-tohelo". •> : ::<><i i , . ; ; Päästyään takaisin Helsinkiin o l i Kekkonen ostanut parhaan saatavia- ,0 !a olleen pöytätuukin ja lähettänyt sen emännälle. .Lähettäjäksi oli hän v merkannut: •Ensimmäinen tohelo." , , Moskova. — Neuvostohallitus katsoo NATOn multilateraalisten ydinvoimien muodostamisen US-A : n ja muiden tämän liiton jäsen-vallioiden aikomukseksi i antaa Länsi-Saksan sekä muiden maiden asevoimien käyttöön raketti- ja ydinaseita, laajentaa entisestään ydinasesodan valmistelua sekä a-loittaa raketti- ja ydinaseista kilpailu, joka c i tunne valtiollisia eikä maantieteellisiä rajoja, sanotaan neuvostohallituksen. USA:n hallitukselle osoittamassa nootissa, jonka ulkoministeri Andrei Gromyko luovutti ellen USAin Kloskovan suurlähettiläälle Foy K o h l c r i l l e. Neuvostohallitus sanoo nootissaan, että suunnilelnia NATO:n multilateraalisten voimien muodostamisesta on Ilmaus nykyisestä voimapolitiikasta, painostus-j a saiiclupolitiikasta, jossa perustekijäksi julistetaan ydinaseet. , Neuvostohallitus kehottaa USAn hallitusta yhteistyöhön kanssaan tärkeimpien kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä raketti- ja ydinasekilvan pysähdyt-täniiscksi. Tämä kellotus sisältyy myös samansisältöisiin- nootteihin, jotka ulkoministeri Gromyko luovutti samana päivänä Ison-Britannian Moskovan suurlähettiläälle Humphrey Trevelyanillc sekä Saksan Liittotasavallan asiainhoitajalle Heinz Nau-pertille. Neuvostohallituksen nootista on lähetetty jäljennökset muiden- NATOn jäsenvaltioiden hallituksille. Neuvostohallitus ehdottaa NATO-maille täysin toisenlaisia toimenpiteitä ja esittää, että ryhdyttäessä] toimenpiteisiin kansainvälisen tilanteen lieventämiseksi sekä valtioiden, välisen luottamuksen lujittamisek-niyönnytys Länsi-Saksalle. Asia muistuttaa monessa suhteessa toista maailman sotaa edeltäneitä ta(talitumia, jolloin Hitler-Saksan "rauhoittamiseksi" länsivaltojen silloiset johtajat uhrasivat turvallisuuden ja vapauden maassa toi-s^ Sa jälkeen. Tästä Saksan mili-nykyisen suomalaisen kansanpuolu-j ^am'kylmän sodan ' jo tähänkin een edeltäjän, sekä maalaisliiton j mennessä kielteiseen kertomuk-eduskuntaryhmät suhtautuvansa' seen". Lumme nimitti sopimusta kielteisesti" neuvottelujen käymi-| 'sotilassopimukseksi", "jota ei ole "seen Neuvostoliiton kanssa; Maalais-! voitu väistää'. Maalaisliiton Juho liiton ryhmä selitti, että rauhanso- Koivisto selitteli, miten maalaisliit-pimus on riittävä asiakirja tässä to o l i pyrkinyt kannanotoillaan turvaamaan jatkuvan myötämielisyysi o l i s i ensimmäisenä toimenpiteenä j tai^stien vaatimukset vain kas-hyökkäämättömyyssopiniuksen solmiminen NATOn ja Varsovan sopimuksen osanottajien kesken. Ncuvostohallilu.s huomauttaa, että NATOn valtiot vastaavat sosialististen maiden rauhanpolitiikkaan kylmän sodan politiikalla. Esimerkkinä tällaisesta politiikasta nootissa mainitaan USAn j a Ranskan ydin-voivat ja. toisen maailmansodan vaara tuli yhä lähemmäksi. Nootissa todetaan lopuksi, että länsivaltojen, jotka toisella kädellä jarruttavat 18 valtion komitean työtä j a toisella hahmottelevat suunnitelmia NATOrn ydinasevoimista, pol i t i i k an ydinajatuksena ilmeisesti on voittaa aikaa ja asettaa rauhan-asckokeilujen uudelleen aloittami- ^^^^^''^^^ valtiot tapahtuneen tosia-jotta voitaisiin todella käyttää suurempi osa uutteran kansamme tuottamista rikkauksista työläisteji, farmarien ja muiden pikkueläjien talousaseman parantamiseen ja sosiaalisen huollon tehostamiseen. Mikäli liberaalipuolue todella aikoo lupauksiaan täyttää maan 'tä"- louselämän vilkastuttamiseksi ja työttömyyden lieventämiseksi, sillä ci ole muuta mahdollisuutta kuin varustelumenojen vähentäminen s i tä vastaavan ohjelman perusteella. Ja mikäli liberaalipuolueen hallitus haluaa demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti toimia kansakunnan enemmistön viitoittaman ohjelman mukaisesti, sen hallituskausi voi niuodostua vähemmistöasemastaan huolimatta pitempiaikaiseksi kuin edeltäjänsä, • sillä kaikki puolueet ovat nyt varattomina ja vaalitaisteluun kyllästyneitä. Mutta mikään mahti maailmassa ja kaikkein vähiten Social Creditin ehdokkaiden lupaukset, ei voi pitkää hal-litusaikaa liberaaleille taata silloin, jos ei oteta huomioon kansakunnan yleistä mielipidettä ja toivomusta tärkeimmistä pei,uskysymyksistä. nen. Ranskan ja Saksan liittotasavallan sotilaallinen sopimus. USAn iuidet vihamieliset toimenpiteet; Kuubaa vastaan sekä saksalaisten militaristien vaaralliset provokaatiot LänsirBerliinissä. Neuvostohallitus varoittaa, että jos NATO:n johtajien suunnitelmat toteutuisivat, niin ydinaseet ja niiden kiertämättömänä seurauksena sodanvaara leviäisivät i)lanectallam-inc kuin öijyläiskä veden pinnalla: Sen alueen laajentaminen, jolta voitaisiin suorittaa ydinasehyökkäys luonnollisesti suurentaisi myös vastatoimenpiteiden maantieteellistä piiriä.' Kenenkään ei tule pitää tätä neuvostohallituksen lausuntoa uhkailuna. Kaikki tämä on itsestään lankeava selviö, sen yksinkertaista toteamista, mikä voidaan tarkalleen arvioida jo tänä päivänä. Jos USA, Englanti ja Ranska lähtevät ydinaseiden levittämisen tielle, niin neuvostohallituksen o- Iisi luonnollisesti pakko tehdä tä.s-tä asianmukaiset johtopäätökset" sekä ryhtyä uuden tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin, jotka takaisivat Neuvostoliiton, sen ystä- ; vien ja liittolaisten turvallisuuden säilymisen riittävän tehokkaana. Neuvostoliiton hallitus korostaa, että suunnitelmat NATO:n multilateraalisten ydinasevoimien luomisesta on-laadittu laskelmoiden, että näin voidaan tyydyttää Sak.san liit-totasjlvallan yhä kasvavat vaatimukset. Tekemällä myönnytyksiä Saksan liittotasavallan militaristi- jn re^ vanshipiireille USA:n hallitus yrittää ratkaista NATO:n sisäisect r i s t i riidat. Neuvostohallitus toteaa: — Voidaan nähdä, että yksi militaristi-' sille voimille tehty myönnytys aiheuttaa yhä uusia myönnytyksiä. Eikä kukaan takaa, että nykyinen NATO:n ydinasevoimia koskeva suunnitelma olisi viimeinen, sian eteen N.\TO:n ydinaseistuksen toteuttamisessa. suhteessa, ja kokoomus ja edistys puolestaan väittivät neuvottelujen olevan suovastaan ristiriidassa rauhansopimuksen kanssa. M a a l a i s l i i t t o oli kuitenkin selvästi hajallaan ,tässä kysymyksessä. Sitä todistaa ns. ministerisiiven yhtyminen neuvottelupäätökseen hallituksessa sekä maalaisliittolaisen lehdistön kirjoittelu. Niinpä tämän puolueen "Ete]ä-Saimaa"-lehti totesi ystävyyssopimuksesta, että 'ajatuksen raukeaminen voisi johtaa ai-vaa-mattomiin seurauksiin" — huomau-den Suomea kohtaan lännessä, kun taas eräät kokoomuksen edustajat uhkailivat vakavasti länsivaltojen taloudellisen kanssakäymisen loppumisella maamme kanssa sopimuksen vuoksi. Eduskuntakäsittelyn aikana ilmeni mm. Hertta Kuusisen ja Mauri ' ^^-^^^ kannastaan. vaikka eräät kansanedustajat pyrki- • vät antamaan kuvan, että nämä pe- ' riaatteet ovat sopimuksessa suoma- Jaisosapuolcn tahdosta. ÄÄNESTYS Niinpä keskustelun jälkeen .suoritettu dänestys osoitti sen koonneen ^ taakseen lähes kaikki eduskuntaryh-' '' mät. Omalaatuisen mielenosoituk- • V' sen järjesti pieni edistyspuolueen.,; lyhmä, joka puheenjohtajansa Kau-pin .kantaa seuraten yhtä miestä l u - kuunottamatta äänesti sopimusta. vastailu. Äänestysluvut olivat 157 — I L Viimemainitussa ryhmässä o l i " 7 edistyspuoluelaista — Berner,;; Heiniö, Kannisto, Kauppi, Kytömaa, Teittinen ja Tyrni. 3 maalaisliittolaista —- Lampinen, Okko ja Tiitu — sekä kokoomuksen Lappi-Scppä-lä. i • - -^^-^ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ' > •Suomen ja Neuvo.stoliiton väli- . " se^ ystävyys-, yhteistyö- ja avun- . i _ '. antosoplmuksen syntyvaiheiden [: tarkastelu antaa aihetta eräisiin ^ .johtopäätöksiin. Ennen kaikkea ,|. .ilmenee kirkkaasti, miten huö" * . mattava askel, on maassamme o- ' tettu ystävyyssuhteiden lujittumi- . sen suuntaan Neuvostoliiton kans- . sfa kuluneen puolentoista vuosi- . i kymmenen aikana .On varmaa, että juuri sillä sopimuksella, j o n - ' ka solmimisesta edistykselliset ja taantumukselliset voivat kävivät,. ankai:an taistelunsa vuonna 1948, on ollut ratkaiseva osuus suhteiden myönteiseen kehitykseen. - Edelleen alkuvuoden 1948 ta-: . pahtumasarja on eräs uljaimpia esimerkkejä kansan laajan ja aktiivisen miclenosoltusliikkecn voimasta, joka voi pakottaa taantumukselliset puolueet ja poliitikot ' luopumaan kansan etujen vastai- Ryömän puheenvuoroissa vakuuttavasti se. että sopimus takaa 'toisen sopimuspuolen suvereenisuuden, riippumattomuuden, molemminpuolisen kunnioittamisen sekä toisen tUs. josta lehti sai ankarat moitteet valtion sisäisiin asioihin puuttumat-sosialidemokraattiselta Työ"-lehdeltä. " K a n s an KANSANLIIKE SOPIMUKSEN PUOLESTA Tähän aikaan syniyi ainutlaatuisen mahtava kansanliike, joka kou-tomuuden periaatteen'': Samalla korostettiin, että sopimuksen solmiminen tällä pohjalla oli ollut Neuvostoliiton alkuperäinen tarkoitus — sisältyihän sama pykälä mm. Neuvostoliiton vastaaviin sopimuksiin Unkarin ja Romanian kanssa — : J a vihdoin se osoittaa, miten merkittävä panos on kansandemokraattisella liikkeellä ollut luotaessa sen ystävyyspolitiikan perusteita Suomen j a Neuvostoliiton välillä, jotka iällä hetkellä on tunnustettu maamme viralliseksi Iin jaksL H i l k k a S a a r i k o s k i. T3atkaa Vaoaus! PÄIVÄN PAKINA Tarpeellinen ja ajanMtainen muutos Pääsiäispyhien aikana oli meillä sudburylaisilla tilaisuus nauttia hyvistä näytelmäesityksistä kun Finnish haalilla vietettiin CSJ:n kymmenenneltä näytelmäjuhlaa. Juhla oli näytelmätaiteen harrastajien j a ystävien oivallinen keidas, vaikka tämä Sudbury ei olekaan' seuranäyttämötoiminnan kannalta katsoen mikään kuiva ja kitukasvuin nen erämaan kolkka. Mutta siitä huolimatta tuntuu nyt käyvän vähän vanhan-Aatamin päälle ajatus, että ensi vuonna emme saakaan täällä Sudbui-yssa tällaista virkis-tystilaisuuUa. - Se kuitenkin, mikä on Sudburyn häviö, koituu ensiTuonna Toronton voitoksi ja-sen' jälkeen . . ? No puhumalta paras. Kuinka suurta mielenkiintoa nä' mä nyt pidetyt näytelmäjuhlat sai vat. se näkyi ehkä parhaiten siitä, että koko iltapäivän kestäneen — npljän eri näytelmän esityksen jälkeen .r— yleisö odotti, käi-sivällisesti miten jakaantuvat "Oskarit" näyttelijäin, ohjaajain ja näytelmien kirjoittajien keskuudessa. Kutakin "Oskarin" jako ilmoitusta seuranneet voimakkaat suosionosoitukset osoittivat myös, että tämä teatteriyleisö ei halunnut odotuksellaan yksinomaan tyydyttää omaa mielen-kiintoaan, vaan antaa oman henkilökohtaisen tunnustuksensa näyttelijäin ja ohjaajain hyvälle työlle. N i i n näyttelijät ja ohjaajat kuin tcatteriyleisömmekin haluaa siis saada tietää miten " O s k a r i t " kul loinkin jaetaan. Allekirjoittanut puolestaan lukeutuu niihin yksilöi- , ••••••• ; r: • hin, jotka haluavat muutosta ja parannusta tähän seikkaan. E i riitä, eikä vastaa enää asianomaisten toivomusta se, että ilmoitetaan vain kuiva ja yksikantainen ticdoitus, kuka minkin "Oskarinsa" saa. Yleisesti odotetaan myös lyhyitä ja asiallisia perusteluja vastaukseen ky.symykseen " M i k s i " ? Huolimatta lainkaan siitä, kuinka oikeutettuja näitä seikkoja koskevat säännöt j a ohjeet ovat aikaisemmin olleet, ne ovat jo "vanhanai-kaistuneet" j a vaativat siis tarkistusta. Toisaalta on syyiä korostaa, että näyttelijöillä, ohjaajilla ja myös uskollisella teatteriyleisöllä on oikeus saada nämä "perustelut" eli tiedot. , Toisaalta on palkintolautakunnalla velvollisuus puolustaa julkisesti ratkaisujaan ja antaa siten kaikille asiaan kiintyneille rehti ja avoin mahdollisuus "arvostella arvostelijoita". Tällaista muutosta ja uudistusta vaativat siis kaikki de< mokraattiset pelisäännöt. E i ole tarpeellista esittää yksityiskohtaista arvostelua kaikista näytelmistä, kaikista ohjauksista ja kaikista näyttelijöistä. Siihen menisi jo l i i an paljon aikaakin. Oikeastaan tämän kirjoittajasta tuntuu, että nykyhetken tarvetta tyydyttäisi se, jos palkintolautakunta esittäisi vain MYÖNTEISET SEIKAT SIITÄ MIKSI "OSKARr ANNE-TA-^ N S I L L E TAI TÄLLE NÄYTTELIJÄLLE. Tällainen "perustelu" tyydyttäisi käsittääksemme tässä vaiheessa niin ..näyttelijöitä kuin teatteriyleisöäkin. Ja mikäli lisä- itioitcta nuiuta kuin pelkät " t u l o k - nniutoksia olisi vastaisuudessa tehtävä^ se on asia erikseen. Ylläesitetyn perusteluna voimme ottaa pari käytännöllistä esimerkkiä pääsiäispyhien aikana saaduista ko - kemuksista. Tarkoituksemme ei ole arvostella eikä l i i o in puolustaa palkintotuoma-reita. Mutta kun palkintolautakunta i l moitti, että ainakin jotkut ratkaisut lisäsivät "harmaita hiuksia ohi: moille", niin näyttelijät, ohjaajat ja näyttämötoiminnan ystävät olivat silloin oikeutettuja kysymään,, että miten ratkaisut tehtiin tiukan tullen? Emme kaiketi paljasta mitään vaarallisia salaisuuksia viittaamalla siihen, että esim. Pienemmillä naisten osilla olleiden kesken oli nyt kova ja melko tasaväkinen kilpailu. Loppuun asti tiedetään olleen kaksi tai kolme "samanarvoiseksi" katsottua mainiota esitystä, joille kaikille olisi "Oskari" kuulunut. Näyttelijät, johtajat ja teatteriyleisö tiesi kenenkään sanomatta;, että asia oli näin. Mutta miksi " O s k a r i " annettiin lopulta sille joka sen sai, eikä toiselle henkilölle, se kysymys jäi ilmaan. Oikein tai väär in komitean tiedetään ratkaisseen asian sillä perusteella, että toisilla tämän ' O s k a r i n " ehdokkailla oli pit* käaikainen näyttelijäkokemus takanaan, jota vastoin Oskarin saanee! la e i ollut juuri muuta kuin nimek-isi aikaisempaa kokemusta "puheroolilla". Mahdollisesti lämä oli pätevä perustelu, mahdollisesti ei. Mutta asianomaisilla olisi ollut oikeus saada se tietoonsa., Emme lähde muita kysymyksiä yksityiskohtaisemmin pohtimaan kun aikaisemmat päätökset ja sää . dökset oikeastaan edellyttävät, että "Oskarien" jaon yhteydessä ei i l - sct". Mutta ylläesitetty yksinään sf<a ainakin allekirjoittaneen va- : kuilttunceksi, että muutos on tarpeellinen, ja että lpk:n on sitä pohdittava hyvissä ajoissa ennen seuraavaa näytelmäjuhlaa. Toinen sääntöjä koskeva kohta koskee sitä, miten menetellään silloin, jos kahtpcn tai useampaan näy-tejpi^ än osallistuva henkilö sattuisi olem*aan ylivoimainen, sanokaamme esim. naisten pääosalla yhdessä näyv telmässä, ja avustajan osalla toisessa näytelmässä? Pitäisikö hänet jättää jommasta kummasta "Oskarit ta" vain .sen vuoksi kun hän on jo toisen "Oskarin voittanut, vaikka hän olisikin onnistunut ylivoimaisesti molemmilla rooleillaan? Tämä on tärkeä seikka ennenkaikkea pitkien matkojen takia. Meillä tulee olemaan, kuten tapahtui nytk i n , _cri paikkakunnilta kaksi tai kolmekin näytelmää, joissa saattaa' olla '•matkakulujen säästämisen" j a muidenkin seikkojen vuoksi samoja- henkilöitä. Ollaksemme täl- .laisissa tapauksissa oikeudeiimukai-isia, meillä tulisi olla sen vara.lta ennakolta laaditut säännöt ja ohjeeti. Tosiasia nimittäin on, että ainakin allekirjoittaneen mielessä oli — ennen soolaistenesitystä— nyt pide-t^ iss^ jylilissa hetken aikaa sellainen tilanne, missä tämä kysymys olisi voinut muodostua käytännön ongelmaksi. - Lopuksi olisi eri paikkakunnilla pidettävä kunnia-asiana sitä että Tpk saa haluamansa palkintolauta-ky. p^an jäsenet kaikilta niiltä paikkakunnilta, mitkä kulloinkin lähettävät näytelmänsä juhlaan. Ja jos suinkaan mahdollista, komitean jä-senten pi¥5isi'saada etukäteen lu- 'kÖa'iesileltävät näytelmät. .M — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 18, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-04-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630418 |
Description
Title | 1963-04-18-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, huhtik. 18 p. — .Thursday, April 18, 1963 M P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH C A N A D I Ä NS (LIBERTY) Establislved Nov. 6. 1917 ^ Edltor: W. Eklund; Manager: E. Suksi Telephones: Office OS»i-4264 - Editorial OS 4-4265 Publlshod thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm ;St. West. Sudbury. Ontario, Canada. . - Mailing, address: Box 69 Advertising rates upon appJication. tran.slations free of charge. Authorized.as secohd cass mail by the Post Office Department. Ottawa, and for paymeht'oT postage in cash. ~ ' TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25' . USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa:' 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN UNGUAGEPRESS Vahdin vaihtuessa Ottäwassä tapahtuu kaiken todennäköisyyden mukaan vielä tämän viikon aikana; ehkäpä jo ennen näiden rivien painoon menoa, kansallinen vahdin vaihdos. Huhtikuun 8 päivänä suorilellujeh vaalien perusteella astuu John Diefenbakerln johtama konservatiivipuolue sivuun ja sijalle tulee ;toinen vähemmistöhallitus, Lester B. Pearsonin johtama liberaali-. puolueen hallitus. Tätä vahdin vaihdosta seuraa kansakunta yleisesti puhuen sekav in tuntein, sillä tosiasia on, että kumpikaan vanha puolue e i nauti enää kansakunnan enemmistön tukea ja luottamusta; Viime kesäkuun vaaleissa tuli valituksi vähemmistöhallitus ja samoin nyt. Eroa on vain sikäli, että kesäkuussa sai konservatiivipuolue vähän enemmän edustajia ja liberaalit vähemmän; nyt sensijaan saivat liberaalit enemmän edustajia ja konservatiivit vähemmän. Alutta kysymys ei ole sittenkään pelkästään ' mu;ian munaan vaihtamisesta". Valitettava tosiasia nimittäin on, että liberaalipuolue edustaa nyt "ainerikkalaismielisempää" suuiporvariston osaa kuin konservatiivipuolue ja tältä kohdalta liberaalipuolueen muodostamaan hallitukseen suhtaudutaan tavallista pidätyväisemmin. Yleisesti toivotaan kuitenkin, että vaalien tuloksilla — joiden merkitystä ei voida mitenkään väärin tulkita — olisi moraalisesti pidättävä vaikutus niihin, jotka haluaisivat vastaanottaa jenkkien tyrkyttämiä ydinaseita ja siten johtaa maatamme entistä kauemmaksi "tykkejä voin ase-raesta" tielle. ' PÄÄMINISTERI D I E F i E N B A K E F J N VÄISTYESSÄ Kuten on tältä' palstalta äikaisemminkii? todettu, Canadan väestöllä yle'ensä o l i ja on suuria valituksia pääministeri Diefcnbakerin hallituskaudelta. Vaikka hän aikaisempien vaalikampanjoittea perusteella lupasi panna.sulun yhdysvaltalaisen pääoman vaaralliselle tunkeutumiselle maahamme; vaikka hän lupasi lopettaa työttömyyden saattaa ulkomaankauppamme tasapainoon ja toteuttaa erikoisesti pohjolan kehittämistä, niin kaikissa näissä kysymyksissä hänen hallituksensa o l i mitään saamaton tai toimi äärettömän heikosti. Valitettava tosiasia on, että konservatiivipuolueen hallituskautena jatkettiin edelleen liberaalipuolueen hallituskaudella aloitettua "integraatio-ohjelmaa", jonka seurauksena Canadasta on tuloissa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti Yhdysvaltain satelliittimaa. Vain tämä — toi-ypuolueen yleinen heikkous — selittää käsittääksemme sen, miksi pääministeri Diefenbaker. ei voinut sanomalehdistön ja muun propagandakoneiston käännyttyä häntä vastaan seisoa vartiopaikallaan, kuten/seisoi aikanaan samanlaisessa tilanteessa voimakkaammin kansakunnan etuja puolustanut ja sen vuoksi suurpääoman vihoihin joutunut presidentti Roosevelt Yhdysvalloissa. , Kaikesta tästä huolimatta on sanottava^ että Diefcnbakerin hallitus — n i in porvarihallitus kuin olikin — puolusti kuitenkin maamme itsenäisyyttä ja vastusti, tosin horjuen ja aina periksikin antaen, yhdysvaltalaista ylivaltaa. Kaikesta painostuksesta huolimatta pääministeri Diefenbakeria ei saatu esim. sitomaan maatamme Amerikan valtioiden liittoon (OASiin).' Washingtonin murinoista huolimatta toryhallitus paransi hieman farmariemme asemaa myymällä- viljaa Kiinaan ja muihin sosialistisiin maihin. Kuuban k r i i s in aikaita liittohallitus pyrki mieluimminkin tilannetta jäähdyttämään kuin sodan liekkejä lietsomaan. Kaiken tämän johdosta pääministeri Diefcnbakerin poliittiset "osakkeet" laskivat Washingtonissa siinä määrin, että sieltä lähetettiin tänne Canadaan palopuheita pitämään vissejä kenraaleita ja sitten ainutlaatuinen "ystävällisen maan" naapurilleen sanomalehlitie- . tona lähettämä "nootti", jossa vaadittiin Ganadaa vastaanottamaan jenkkien ydinaseita. Vaikka Diefcnbakerin hallitus kukistui mainit-luun "sanomalehtinoottiin", niin se o l i sittenkin vain "viimeinen olki, mikä varsan selän katkaisi". LESTER PEARSONIN ESIIN T U L L E S SA Jos siis olisi tilanne sellainen, että toivossa olisi "parempi" hallitus, n ' in tätä "vahdin vaihdosta" voitaisiin tervehtiä mielihyvällä. Valitettavasti ei asia kuitenkaan ole näin: Päinvastoin on olemassa mahdollisuus, että liberaalipuolueen hallitus yrittää vähemmistöasemastaan huolimatta — ja siitäkin välittämättä; vaikka kansa on äänestyksen muodossa sen selvästi t u o m i n n u t— jatkaa entiseen tapaan liberaalipuolueen aikanaan aloittamaa "integratio-ohjelmaa", mistä koituisi entistä suurempi taloudellinen, poliittinen j a sotilaallinen taakka kansakuntamme kannettavaksi. »Liberaalipuolueen johto on luonnollisesti tietoinen siitä, että se ei voi sen paremmin työttömyystilannetta huojentaa kuin sosiaalista lain-laadintaakaan parantaa, jos hallitus jatkaa ja ehkä tehostaa varustelu-kilpailuun osallistumista. Varusteluun haaskattavat miljardit aiheuttavat verojen kohoamisen, elintason laskemisen ja kansallisen perikadon vaaran suurenemisen. ' -Liberaalipuolue ei saanut missään mielessä Canadan kansalta valtuuksia jenkkien ydinaseiden vastaanottamiseksi sen paremmin Canadan maan^kamaralle kuin ulkomailla oleville asevoimillekaan. Enemmistö canadalaisista antoi äänensä niille puolueille, jotka lupasivat vastustaa ydinaseiden vastaanottamista. - — . " Tosiasiassa on muistettava, että Joronton suurin päivälehti, ' T he -Toronto D a i l y ^ t a r " , joka kannatti voimaperäisesti liberaalipuolueen vaalikampanjaa, vastusti ja vastustaa edelleen ydinaseiden vastaan- Taottamista! Se seikka kun liberaalipuolueen ehdokkaat yrittivät kaikin ; mahdollisin keinoin välttää keskustelua ydinaseista j a eräissä tunne-j fuTssa tapauksissa sanoivat persoonakohtaisesti vastustavansa niitä, * vaikka puolueen korkein johto ydinkärkien vastaanottamista kannat- : taakin, on käytännöllisenä esimerkkinä siitä, että liberaalipuolueessa j ja varsinkin sen kannattajapiireissä on voimakkaita ja vaikutusval- * laisia piirejä, jotka vastustsrvat ydinaseiden vastaajiottamista. * Nämä ovat moraalisia realiteetteja, joita ei voida olla huomioon- ,. ottamatta. Sanotaan luonnollisesti, että kenet Jumalat tahtovat tu-lM9Uiy hänet he lyövät sokeudella — ja kukaan ei ole n i in sokea kuin' ^ sellainen ihminen ja sellainen puolue, joka. ei halua nähdä. r JOS E I O L E KIIRETTÄ ITSEMURHAAN Mutta kun puolueilla ei ole sen paremmin mitään kiirettä itsemurhan tekoon kuin yksilöilläkään: niin uskallamme kuitenkin toivoa, että liberaalipuolue fiuomioisi kansan selvästi ilmaiseman toivo- , niuksen, kieltäytyisi vastaanottamasta jenkkien ydinaseita, sekä pyr-rauhan vakiinnuttami.seen ja asei.stariisunnan nopeistutta^iniseen, SYNTYMÄPÄIVIÄ Matti Poutanen, Long Lake,; Ont., cäyttää. lauantaina, huhtikuun 20 .jäivänä .75 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain~, onnentoivotuksiin. NLn menestys jatkuu yiiä Intian Viisitoista vuotta sitten huhtifcuan 6 p:nä allekirjoiteUiih sopimtis Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäis^tä avunannosta. Tämän sopimnksen solmiminen vahvisti ratkaisevan käänteen näiden maiden välisissä suhteissa, joka suoritettiin Mauno Pekkalan hallituksen aikana vuosina 1945—47, ja muodostui erääksi Snomen tärkeimmistä valtiollisista asiakirjoista — Suomen ulkopolitiikan peruslaiksL Julkaisemme oheisena asiaa selventävästi ja ajankohtaisesti käsittelevän Hilkka Saarikosken kirjoituksen: Neuvostoliitto jatkaaedclleen me ncslyksellistä etumatkaansa teräs-ehtaiden rakentamisessa Intiassa. Neuvostoliitöii Intian t i l i in Bhilai-h i n rakentaman miljoonan tonnin vuosituotantoa edustavan terästeh-aan kapasiteetin nostamisesta 2,5 miljoonaan tonniin tehtiin sopimus viime - vuonna. Tämän toteuttaminen on täydessä käynnissä aikatau:^ lun mukaisesti. Bhilaissa suunnitellaan tämän lisäksi tehtaan kapasiteetin edelleen nostamista 3,25 miljoonaan tonniin. Neuvotttelul on tarkoitus saada päätökseen siten," että kolmatta vaihetta voidaan jatkaa välittömästi toisen laajennusosan päätyttyä. Kapasiteetin lisäyksen jälkeen B h i l a i on Intian suurin terästehdas. Intialaiset ovat käyneet neuvotteluja myös muiden jo rakennettujen terästehtaiden kapasiteetin kohottamiseksi. Englantilaisten Intian t i l i in rakentaman Dourgaburin tehtaan kapasiteetti on 1,4 miljoonaa tonnia ja intialaisten suunnilelr mat edellyttävät sen _;kapasiteetin nostamista lähes 3 miljoonaan tonniin. Länsisaksalaisten -firmojen .akentaman Rourkelan tehtaan kapasiteetti on tarkoitus nostaa nykyisestä 1,8 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin. Kaikki nämä kolme suurtehdasta on Intian valtion omistuksessa. Yksityisellä sektorilla on tarkoitus, että Tala Iron & Steel nostaisi kapasiteetin 2 miljoonasta 2.75 miljoonaan tonniin ja Indian Iron 1 Helsinki — (KU) — Toisen maailmansodan jälkeiseltä kaudelta voidaan osoittaa kolme kansainvälistä sopimusta, tai asiakirjaa joiden merkitys maamm? kansainväliselle asemalle j a ulkopoliittiselle suuntaukselle on ollut ratkaiseva. Nämä ovat vuonna vuonna^ 1947 allekirjoitettu rau-hansopinmsi joka normalisoi tilanteen Suonien ja liittoutuneiden valtioiden välillä, vuonna 19S5 tapahtunut Suomen hyväksyminen Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, joka vahvisti asemamme kansainvälisellä foorumilla, sekä Suomen ja Neuvosto^ liiton välillä huhtikuun 6. päivänä 1948 allekirjoitettu sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Viimeksi mainittu asiakirja määrittelee suhteemme naapurimaahamme, mitä tekijää sekä Suomen kansan valtava enemmistö että sen kaukonäköislmmät miljoonasta tonnista 1,9 miljoonaan tonniin. Intian terästeollisuuden johtajat ovat suiffilitelleet myös neljännen valtion omistaman suurtehtaan rakentamista Bokaroon. Tämä on ollut tarkoitus rahoittaa amerikkalaisen pääoman turvin. USA on asettanut kuitenkin luottojen myöntämisen ehdoksi, että tehtaan on jäätävä yksityisten käsiin. USA:n kantaa Intia ei ole katsonut voivansa hyväksyä. Intialaiset asiantuntijat ovat suunnitelleet myös 3 pienempää terästehdasta, joista yksi tulisi Portugalilta viime vuonna vallattuun Goaan. poliitikot pitävät ratkaisevana Suomen ulkopoliittisessa suuntauksessa. Jos kahden ensinmainitun sopimuksen synty tapahtui ikäänkuin itsestään selvänä asia- -ua, käytiin ystävyyssopimuksesta sen sijaan voimakas kamppailu, jonka yhteydessä suoritettiin merkittävä rajankäynti poliittisten puolueiden asennoitumisessa:.^.Ja jossa kansan mahtava joukkoliike sopimuksen puolesta ratkaisevalla tavalla vaikutti sen syntymi- • -scen.,:-. .:: . T I L A N N E VUONNA 1948 Ajatus Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen soimisesta esitettiin julkisuudessa ensi kerran vuoden 1947 lopulla ja siitä lähtien se oli keskeisen huomion kohteena maamme poliittisessa elämässä. K u ten muistetaan maamme silloinen Mauno Pekkalan johtama hallitus perustui kolmen suurimman poliittisen ryhmän. S K D L n , maalaisliiton ja sosialidemokraattien yhteistyösopimukseen, jossa mm. hyväksyttiin yhteiseksi linjaksi ystävyyden lujitr taminen sodanaikaisiin liittolaisvaltioihin, lähinnä naapurimaahamme Xeuvostoliittoon. Maussamme oli kuitenkin merkittäviä oikeistovoimia, jotka pyrkivät kääntämään maamme selvästi länsivaltojen pii)-iin. Kärkevä kamppailu tästä oli käyty juuri vuonna 1947, j o l l o in oikeisto yritti liittää maamme länsivaltojen ns. Marshall-sopimukseen. Oikeisto kärsi kuitenkin tappion. Sitä katkerampi sille o l i esitys ystävy.vssopimuksesta Neuvostoliiton kanssa'ja niinpä se vuodon 1948 alkukuukausista lähtien NLn vakava varoitus ydinaseistamisen harjoittikin voimakasta valhe- ja^ rhuhukamppailua: kääntakseen yleisen mielipiteen sopimusta vastaan. Tämä'provokatorinen toiminta sai sellaiset mittasuhteet, että m.m. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran puhemiehistö katsoi aiheelliseksi esittää asian johdosta huolestumisensa helmikuun puolivälissä; N E U V O T T E L U E S I T YS Konkreettisesti päästiin ystävyys-sopimusasiaa käsittelemään helmikuun lopussa. Helmikuun 27. päivänä presidentti Paasikivi ilmoitti eduskuntaryhmille generallissimus Stalinin lähettämästä kirjeestä,. jossa todetaan^ että Suomi on ainoa sodan aikana Hitler-Saksan rinnalla taistellut' valtio, joka ei ole solminut ystävyyssopimusta Ncuvostolii-ion kanssa. Kirjeessä viitattiin Unkarin j a Romanian kanssa solmittuihin sopimuksiin ja ehdotettiin neuvottelujen käyntiä asiasta. E D U S K U N T A R Y H M I E N K A N TA Maaliskuun 3. päivänä esitti S K D L n eduskuntaryhmä myönteisen kantansa neuvottelujen aloittamiseen nähden. . Samoin kannatti neuvotteluja ruotsalainen kansanpuolue sekä sosialidemokraattinen puolue, jonka myöntymys oli varsin väkinäinen. Se sel i t t i kannanotossaan, että maallamme ei ole muka Vmahdolll-suutta kieltäytyä" neuvotteluista. Sopimuksen solmimista se sen sijaan vastusti jo tällöin. Sama sävy o l i . sosdem. eduskun-tai'yhmän puheenjohtajan Onni Peltosen amerikkalaiselle uutistoimistolle. I N S l l e antamassa haastattelussa, jonka -newyorkilainen "Daily M i r r o r " julkaisi maaliskuun 4. päivänä. Haastattelussa, jonka aluksi Onni Peltonen ilmoitti, että tässä vaiheessa ' o l i s i 'epäviisasta sanoa liian paljon", haastateltava väitti, että 80 prosenttia Suomen kansasta on sopimusta vastaan. 'Mitä ta-pahtuneekin, toivon, että USA ymmärtää . . . Uskokaa, että koetamme tehdä parhaamme", vetosi Onni Peltonen. Näin siis sosialidemokraattisen puolueen edustaja. Maaliskuun 6. päivänä ilmoittivat puolestaan kokoomuspuolueen, edistyspuolueen. riintuntavasti osoitti perättömäksi Omii Peltosen puheet ao^pitosenjltjf-sesta sopimuksen vastustuksesta. L i i k e ei, suinkaan koskenut vain kansandemokraattisia- järjestöjä, vaan kokouksia oli v mm.. kaikilla suurilla työpaikoilla. Pasilan konepaja/ Strömberg, Arabia, Hiel;alahti, Rakennuskonepa ja, CricHton-Vul-can — kaikki ne sanoivat oman sanansa' ystävyyssopimuksen solmimisen puolessa. Kun tuli tieto eräiden puolueiden kielteis(»tä suhtautumisesta neuvotteluihin, seurasi kokouksia lähetystöjen j a valtuuskuntien lähettäminen^eri eduskuntai-yh-mien sekä hallituksen edustajien puheille. Mahtava kansanliike teki l a i k u tuksensa ja niinpä hallituksen maaliskuun 8 päivänä tekemä päätös neuvottelujen alkamisesta oli yksimielinen. Valtuuskunta edusti laajasti -maan poliittisia puolueita, s i i nä olit^at mukana SKDLn, sosialidemokraattien, maalaisliiton sekä ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Sen puheenjohtajalla, pääministeri Mauno Pekkalalla, oli valtuudet sopimuksen allekirjoittamiseen. • •. •.. Sopimusneuvottelut alkoivat Moskovassa maaliskuun 22. päivänä ja jo huhtikuun 6. päivänä , o l i sopimus saatettu allckirjoittamisvaihee-scen. Allekirjoitustilaisuudessa Neuvostoliiton valtuuskunnan johtaja, ulkoministeri Molotov saattoi i l moittaa, että sopimuksen sanamuoto oli laadittu. Suomen ehdotuksen pohjalla. Samoin vahvisti presidentti Paasikivi radiopuheessaan huhtiT kuun 9. päivänä, - jossa hän kehotti eduskuntaa ratifioimaan sopimuk- .sen mahdollisimman pian. E D U S K U N N A N RATKAISU Eduskunnan käsittelyyn sopimus ehätti huhtikuun 28. päivänä käyty-, ään sitä ennen läpi valiokuntavai-heet. Eduskuntakäsittely osoitti, millaisten vaikeuksien edessä eräät ryhmät olivat olleet yrittäessään löytää perusteluja suunnanmuutokselleen sopimuksen suhteen. Samoin heijasteli eräiden sosdem.ryh-män jäsenten puheenvuoroissa yhä edelleen entinen "pakkoratkaisulin-j a " . Niinpä sos-dem-edustaja Alpo Lumme selitti, että käsitellessään sopimusta ' Suomen eduskunta vasr toin suuren enemmistön tahtoa, tulee merkinneeksi pykälän suurval- SITÄl mm. J A T Ä T Ä ENSIMMÄINEN TOHELO Suorhen presidentti Kekkonen ' matkaili maaseudulla. Eräs emäntä o l i tarjonnut Kekko- . selle kahvit. Hänelle öli kuitenkin sattunut sellainen vahinko että ker- , manekka Oli kaatunut pöydälle ta- .'' lon parhaan pöytätuukin päälle, jos- , ta Kekkonen o l i . k o v in pahoillaan. • Emäntä häntä lohdutteli sanoen: "Älkää välittäkö, sattuuhan sitä sellaista kenellei jYAa|i;,'51 • i. •;:;; • > i < Sitten talon isäntäkin tuli samaan^ ,: kahvipöytään ja häherie s a t t u i ' l u - - '' iemaon samanlainäh vahinko että."^ kermanckka kaatui. ^ • • --M Tämä oli jo emännälle liikaa,,, ..^ Niinpä' hän' kivahtiicttä "siinä on v y i toinen-tohelo". •> : ::<> •Suomen ja Neuvo.stoliiton väli- . " se^ ystävyys-, yhteistyö- ja avun- . i _ '. antosoplmuksen syntyvaiheiden [: tarkastelu antaa aihetta eräisiin ^ .johtopäätöksiin. Ennen kaikkea ,|. .ilmenee kirkkaasti, miten huö" * . mattava askel, on maassamme o- ' tettu ystävyyssuhteiden lujittumi- . sen suuntaan Neuvostoliiton kans- . sfa kuluneen puolentoista vuosi- . i kymmenen aikana .On varmaa, että juuri sillä sopimuksella, j o n - ' ka solmimisesta edistykselliset ja taantumukselliset voivat kävivät,. ankai:an taistelunsa vuonna 1948, on ollut ratkaiseva osuus suhteiden myönteiseen kehitykseen. - Edelleen alkuvuoden 1948 ta-: . pahtumasarja on eräs uljaimpia esimerkkejä kansan laajan ja aktiivisen miclenosoltusliikkecn voimasta, joka voi pakottaa taantumukselliset puolueet ja poliitikot ' luopumaan kansan etujen vastai- Ryömän puheenvuoroissa vakuuttavasti se. että sopimus takaa 'toisen sopimuspuolen suvereenisuuden, riippumattomuuden, molemminpuolisen kunnioittamisen sekä toisen tUs. josta lehti sai ankarat moitteet valtion sisäisiin asioihin puuttumat-sosialidemokraattiselta Työ"-lehdeltä. " K a n s an KANSANLIIKE SOPIMUKSEN PUOLESTA Tähän aikaan syniyi ainutlaatuisen mahtava kansanliike, joka kou-tomuuden periaatteen'': Samalla korostettiin, että sopimuksen solmiminen tällä pohjalla oli ollut Neuvostoliiton alkuperäinen tarkoitus — sisältyihän sama pykälä mm. Neuvostoliiton vastaaviin sopimuksiin Unkarin ja Romanian kanssa — : J a vihdoin se osoittaa, miten merkittävä panos on kansandemokraattisella liikkeellä ollut luotaessa sen ystävyyspolitiikan perusteita Suomen j a Neuvostoliiton välillä, jotka iällä hetkellä on tunnustettu maamme viralliseksi Iin jaksL H i l k k a S a a r i k o s k i. T3atkaa Vaoaus! PÄIVÄN PAKINA Tarpeellinen ja ajanMtainen muutos Pääsiäispyhien aikana oli meillä sudburylaisilla tilaisuus nauttia hyvistä näytelmäesityksistä kun Finnish haalilla vietettiin CSJ:n kymmenenneltä näytelmäjuhlaa. Juhla oli näytelmätaiteen harrastajien j a ystävien oivallinen keidas, vaikka tämä Sudbury ei olekaan' seuranäyttämötoiminnan kannalta katsoen mikään kuiva ja kitukasvuin nen erämaan kolkka. Mutta siitä huolimatta tuntuu nyt käyvän vähän vanhan-Aatamin päälle ajatus, että ensi vuonna emme saakaan täällä Sudbui-yssa tällaista virkis-tystilaisuuUa. - Se kuitenkin, mikä on Sudburyn häviö, koituu ensiTuonna Toronton voitoksi ja-sen' jälkeen . . ? No puhumalta paras. Kuinka suurta mielenkiintoa nä' mä nyt pidetyt näytelmäjuhlat sai vat. se näkyi ehkä parhaiten siitä, että koko iltapäivän kestäneen — npljän eri näytelmän esityksen jälkeen .r— yleisö odotti, käi-sivällisesti miten jakaantuvat "Oskarit" näyttelijäin, ohjaajain ja näytelmien kirjoittajien keskuudessa. Kutakin "Oskarin" jako ilmoitusta seuranneet voimakkaat suosionosoitukset osoittivat myös, että tämä teatteriyleisö ei halunnut odotuksellaan yksinomaan tyydyttää omaa mielen-kiintoaan, vaan antaa oman henkilökohtaisen tunnustuksensa näyttelijäin ja ohjaajain hyvälle työlle. N i i n näyttelijät ja ohjaajat kuin tcatteriyleisömmekin haluaa siis saada tietää miten " O s k a r i t " kul loinkin jaetaan. Allekirjoittanut puolestaan lukeutuu niihin yksilöi- , ••••••• ; r: • hin, jotka haluavat muutosta ja parannusta tähän seikkaan. E i riitä, eikä vastaa enää asianomaisten toivomusta se, että ilmoitetaan vain kuiva ja yksikantainen ticdoitus, kuka minkin "Oskarinsa" saa. Yleisesti odotetaan myös lyhyitä ja asiallisia perusteluja vastaukseen ky.symykseen " M i k s i " ? Huolimatta lainkaan siitä, kuinka oikeutettuja näitä seikkoja koskevat säännöt j a ohjeet ovat aikaisemmin olleet, ne ovat jo "vanhanai-kaistuneet" j a vaativat siis tarkistusta. Toisaalta on syyiä korostaa, että näyttelijöillä, ohjaajilla ja myös uskollisella teatteriyleisöllä on oikeus saada nämä "perustelut" eli tiedot. , Toisaalta on palkintolautakunnalla velvollisuus puolustaa julkisesti ratkaisujaan ja antaa siten kaikille asiaan kiintyneille rehti ja avoin mahdollisuus "arvostella arvostelijoita". Tällaista muutosta ja uudistusta vaativat siis kaikki de< mokraattiset pelisäännöt. E i ole tarpeellista esittää yksityiskohtaista arvostelua kaikista näytelmistä, kaikista ohjauksista ja kaikista näyttelijöistä. Siihen menisi jo l i i an paljon aikaakin. Oikeastaan tämän kirjoittajasta tuntuu, että nykyhetken tarvetta tyydyttäisi se, jos palkintolautakunta esittäisi vain MYÖNTEISET SEIKAT SIITÄ MIKSI "OSKARr ANNE-TA-^ N S I L L E TAI TÄLLE NÄYTTELIJÄLLE. Tällainen "perustelu" tyydyttäisi käsittääksemme tässä vaiheessa niin ..näyttelijöitä kuin teatteriyleisöäkin. Ja mikäli lisä- itioitcta nuiuta kuin pelkät " t u l o k - nniutoksia olisi vastaisuudessa tehtävä^ se on asia erikseen. Ylläesitetyn perusteluna voimme ottaa pari käytännöllistä esimerkkiä pääsiäispyhien aikana saaduista ko - kemuksista. Tarkoituksemme ei ole arvostella eikä l i i o in puolustaa palkintotuoma-reita. Mutta kun palkintolautakunta i l moitti, että ainakin jotkut ratkaisut lisäsivät "harmaita hiuksia ohi: moille", niin näyttelijät, ohjaajat ja näyttämötoiminnan ystävät olivat silloin oikeutettuja kysymään,, että miten ratkaisut tehtiin tiukan tullen? Emme kaiketi paljasta mitään vaarallisia salaisuuksia viittaamalla siihen, että esim. Pienemmillä naisten osilla olleiden kesken oli nyt kova ja melko tasaväkinen kilpailu. Loppuun asti tiedetään olleen kaksi tai kolme "samanarvoiseksi" katsottua mainiota esitystä, joille kaikille olisi "Oskari" kuulunut. Näyttelijät, johtajat ja teatteriyleisö tiesi kenenkään sanomatta;, että asia oli näin. Mutta miksi " O s k a r i " annettiin lopulta sille joka sen sai, eikä toiselle henkilölle, se kysymys jäi ilmaan. Oikein tai väär in komitean tiedetään ratkaisseen asian sillä perusteella, että toisilla tämän ' O s k a r i n " ehdokkailla oli pit* käaikainen näyttelijäkokemus takanaan, jota vastoin Oskarin saanee! la e i ollut juuri muuta kuin nimek-isi aikaisempaa kokemusta "puheroolilla". Mahdollisesti lämä oli pätevä perustelu, mahdollisesti ei. Mutta asianomaisilla olisi ollut oikeus saada se tietoonsa., Emme lähde muita kysymyksiä yksityiskohtaisemmin pohtimaan kun aikaisemmat päätökset ja sää . dökset oikeastaan edellyttävät, että "Oskarien" jaon yhteydessä ei i l - sct". Mutta ylläesitetty yksinään sf |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-04-18-02