Vapaus, July 14, 1956

              aksamaan
antelulait-
TÄTÄ
YT
loittaja. Häoa
Tan, että osaa-:
) koskaan yrit.;
UI olisin blntivl
iruoKSi
iönkytti TäMn:
letkisdcsi, jat--
!en pysähtyen.;
unman kems;:;
, ollut kaupm-
Qääh:
B, jotain vitaa?
ta se peijalos
ttä minä Idd-k
se ei sattaid^
e pysähtyy a-:
aaan.
«
DDELLAKlK
>n saapui «ai-.;j
i olivat sfloi-;
Elänelle sanot^;
L-erikoiset spe-irten
ja toiset
ktimpla hensv
taus. "Minnli»
vikaa moleni"^;!
ie samaa IniB^,
se on kaitcti •!
ea on kaiketi i
nkin sivuuttaa
l a "komukb-elä
uudelleen:-
e hävitetysä
vielä paljon.;
paljon valitla-j
i vähän aio» I
mää rakeats-jtenkin
työlS-ihetta
Joide»
mielipitecflä
istenkin DU*
;tuanunef I
niämme sille
ta kynuue* J
stista iin»
[Puolassa «a
isteja ja la»'
ksilöelojeB^
caklstaa tJ»^
kain vallffl-^j
*suunniis««*:]
nraltain t»»" •
a sadanma-;
nisesta ral»
kataan li^*^:
istisiin
valloissa j»^
orvareista i«|
ista tuhotJÖ»)
uhe kun Vaa-j
n kidoitta»!
leista ja 5f I
vapaaehtojsfl
työläisten *|
oliittistcB t»-j
nen SaDten*!
ä näille
in häneB»"!
ananloiö^j
ienkin s'*]
a uskoo «>j
Hoskovair jalka^
palio joiiklaie
Irierailee Canadassa
Toronto. ^JSopimuksennukaan
I tulee Moskovan l>>komotivm jaUsa-pallojouklaie
vierajtemaan Cana-
\d2isz tulevan «lotaum aikana. To*
rontossa vieriuleva joukkue jpelasl
elokuun 18 pnä Canadan parjiiaista
jalkapaUoUijoista ki^ttyä yhdistet­tyä
joukkuetta vastaan,
j ' Canadan ukrainalaisten jalkapal-lloilijain
keskuudessa \qn pulmtUi
{boikotin järjestämisestä siinä mie­liessä,
että ukrainalaiset kieltäyty­ivät
pelaamasta; moskovalaisia: vas-jtaan.
HikälisToront(;m r ottelö' ön
|k.v5yniyksessä,/niin IraikotiUaei ole
linitään merkitystä, sillä vain yksi
[ainoa ukrainalainen voisi tulla :ky-
Isymykseen jfhdistettyä joukkuetta
Ifliuodostetta^ssa.
On kuitenkin olemassa mahdolli­suus,
että tämä ainoakin kysymyk-tuleva
ukrainalainen,, Myron
ereza, pelaa sitä ennen ammatti-jlaisjöukkueessa,
joten koko boikot-tihomma
on kokonaan turhaa suun-pieksämistä.
mm
I£*Saksa vcSm
Notjaa ja Norja
Tandcaii
OtUo. ^ TSaUä tejnäkusn 4 ja 5
pnä CDontetun Itä-Saksan Jä^lfofjan
vilisen yJelsarbeilumaaottelua:«Jtti
ItärSaksa pistein 1J0-JO2, SbHan js
Tanskan välisen smotteÄm voitti
»orja 118-75. * -
Muutamia parhaimpia tuloksia:
200 m. 6telnbach. i-s 2lfi. 400 m. a i ­dat
Hans Dittoer, l - S 53.i, JSejhäs E.
Danlelsen, Norja 79JS. 2) R n s C l - S
70.46. , ^
1 0 ^ m, juoksu: 1) G . Mitsddce. t -
6. 30.10.4, 2) Porbadnik. I-S, 30.12.0.
, '1500 m.,8. Herrmann. I-S. 3,46.0. 2)
Richtsenhein, I-S, 3.48.4.
Seiväs:-11 Pteussgfer, I-S. 450. 2)
Högheim, Norja 4D0.
Ylnilipdfiila ja S M tMnnin
leuvpstöliifpn
lennistäfidet
tulevat m0m
Kööpenhamina, r— r Kansainväli-ben
tennisliitto hyväksyi heinäkuun
h pnä Neuvostoliiton hakemuksen
päästä sen jäsenyyteen. Tämä ava-
NeuvostoliittolaisiUe tennistäli-
^ille mahdollisuuden tulla mukaan
nm. Davis Cup kilpailuun. " , :
Juuri suoritetuissa kansainvälisis-;
tenniskilpailuissa oli : mukana
Neuvostoliittolaisia seuraajia: ^Tal­join
he mm. kutsuivat englantilai-
Fred Perryn Neuvostoliittoon
oimimaan neuvonantajana ja . oh-aajana
tenniksen pelaajille. ^
Neuvostoliittolaiset ilmoittivat,
Itä jo ensivuonna he tulevat osal-stumaan
Davis Cup ja Wimbledon
(ilpailuihin ja että ulkomaalaisia
ennispelureita tullaan kutsumaan
lierailulle Neuvostoliittoon/
Suomen Tkstimesta-niudet
ratkottiin'
VäikeakosJkella
HebinkL — Viime lauantaina pi­dettiin
Valkeakoskella Suomeii vips-timestaruuskilpailut.
Sää, oli kaunis
ja radat hyvässä kunnossa. v
,4x800 m. viestin voitti Lahderf'ur­heilijat
<I. Pitkälä. P. Vesaaja. EerO
Kivelä ja Jorma Kakko) ajailla 735,2.
Toinen Turun Urhefluliitto 736,0, 3)
Helsingin Klsaveikot 7.40,8.
4x100 (nuoret): 1) ja Suomen mes­tari
Tampereen Pyrintö 443; 2) HKV
44.7, 3) Turun Urheiluliitto 44.'7.
4x100: 1) ja SM Helsingin klsaveikot
42.7. 2 Turun Riento 43.0, 3 Viipurin
urheilijat 43,4.
4x100 (naiset): 1) Ja SMHelsingih
NaisurheiUjat: 50,7 (uusi suomen en­nätys),
2) Viipurin urheilijat 52Ä 3)
Valkeakosken Haka 52,4.
n
(Jatkoa)
Miten oli mahdollista, että sosia­listisen
neuvostojärjestelmän valli-fessa
saattoi sjTifyä ja levitä Stali­nia
: kohtaan sellainen yksilönpal-vonta
kaikkine siitä johtuvine kiel-teisine
seurauksineen.
Tätä kysymystä käsiteltäessä on
otettava huomioon sekä ne objektii­viset,
konkreettiset historialliset
olosuhteet, joissa SNTLrn^sialis-min
rakennustyö tapahtui, että
eräät subjektuviset tekijät, jotka
koskevat Stalinin henkilökohtama
ominaisuuksia.
Lokakuun sosialistisesta vallan­kumouksesta
muodostui historian
renkaassa. Uutta puolueemme |a
kansamme käsitCvät jo «illoin ni*
mä jrajoitukset tilapäisiksi, jotka
tullaan poistamaan neuvostovaltion
vahvistuessa ja demokratian ja so-sialismin
voimien kehittyessä icaik-kialla
maailmassa. Kansa antautui
Väpausliittb
on kielletty
Brasiliassa
klassillinen esimerkki kapitalistiseh
yhteiskunnan vallankumouksellises­ta
muutoksesta^ vallankumouksesta,
joka suoritettiin työväenluokan joh­dolla:
Bolshevikkipuolueen sankar
rillistä taistelua, maailman ensim­mäistä
sosialistista valtiota-Neuvos^
toliittoa esimerkkinä pitäen : mui­den
maiden kommunistiset puo­lueet,
Iiailcki: edistykselliset Ja: de­mokraattiset
voimat ottavat oppia
sen ^'kokenauksista yhteiskunnallis­ten
perusky.symysten ratkaisussa,
kysymysten, joita nykyaikainen yh­teiskunnallinen
kehitys asettaa. Ra­kentaessaan
sosialistista yhteiskun-lähes
[eihassaantoihin
;tään (tehtäväksi
loitakin lisäyiksiä
I HelsinkL — , Suomen Urheiluliitto
Jee tekemään . kansainväliselle l i i -
liUe esityksen keiliästär koskevien
antojen lopullista tarkistusta; var­ta.
Esityksessä y tullaan selventä-mlkä
on oikea keihään malli;
ainvälisten- sääntöjen <: mukaan,
teihään ohentumisen on oltava na-
Jerteen ja kärjen puolivälissä 10
enttia ja 15 sm keiliään ffiolem^-
sta palsta 20 prosenttia^ Jos nämä
säykset hyväksjrtään, on jossittelu
bihäsmalieista loppu.
iKuten julkisuudessa on jo mainittu
pitti Sidlo ennätystuloksensa .iMUIa-nk.
Heidin keihäällä; On mel-varmaa,
että kvliitto tulee tar-bin
harkitsemaan: minkämallisellä
(ihäällä Meltxmmessa tullaan keir
silpailu käymään. Suomen Urhei-iton
esitys, tullaan kvJiitossamel-
|)isella varmuudella hyväksymään.
Suomalainen koivukeihäs on ollut
opiakisoissa "valttiav, ja näin tu--
olemaan myös Mell)oumessa v.
Rio de Janeiro, Brasilia. — Tai­puen
Yhdysvaltain liikeintressien
painostuksen edessä, presidentti
Juscelino Kubitsehek oh allekirjoit­tanut
dekreetin jossa kielletään
Kansallisen Vapausliiton toiminta
Brasiliassa.
Tämä liitto perustettiin' vuoden
1954 alussa toimittamaan katsauk­sia
ja järjestämään väittelykokouk-sia
ja Icampanjoita joiden tarkoi­tuksena
oli puolustaa'Brasilian ta­loutta
Yhdysvaltain trustien maa­han
tunkeutumiselta. Tähän liit­toon
on kuulunut ihmisiä kaikista
kansan kerroksista. - Siihen on kuu­lunut
jäseninä senaattoreja, edusta­jia,
.armeijan upseereita, insinööre­jä,
kuvernöörejä ja muita;
Liitto on pelannut suurta osuutta
maan öljyvarastojen suojelemisessa
ja tämän ; liiton tukehduttaminen
on tuomittu Brasilian eduskunnassa
demokraattisten oikeuksien hävittä­misenä.
Useat poliittiset johtajat ovat pu*
huneetdekreetiä vastaan. Sellainen­kin
sanomalehti kuin Ultima Hora,
joka tukeie Kubitsdiekin hallitusta,
on tässä asiassa asettunut president­tiä
arvostelemaan.
Senaattori Lourival Fontes hiljat­tain
tuomitsi hallituksen ulkopoli­tiikan
Pohjois-Amerikan monopor
leille kumartelevana. Hän asettui
vaatimaan diplomaattisten ja kau­pallisten
suhteiden perustamista
kaikkien' maiden — muiden: muassa
Neuvostoliiton, Kiinan j a Itä-Euroo-pan
Kansandemokraattien kanssa.
Parhainta onnea ja menestystä teille
Kerttu ja Isack Yintter ja Rojat
uudessa talossanne toivdttavat allamainitut
naapurit ja ystävät:
(Uandi ja Niilo Kangas
Ester ja Oskar Ylijoki
AiU ja Eino Kivimäki
'HUja Oja ja Alpo
Eva ja Kalle Korhonen
iMr. ja mrs. W. 'Wäi8änen
Heimov Lempi ja George
Am ja Paavo Mäki
K. ja <A. lAxoma
Hilja ja Matti Aho
Ida ja Jalmar Lindroos
SÄT.; j a mrs. -N. > Jopila
[Mr. J . Oinas •
Mr. ja mrs. T. Laine
•Mr. ja mrs. O. Niemi
Mr. ja mr&M. 'Lautaoja
Mary ja H . Heiska
Taimi ja Risto Viitala
Helga jä Matti Mäki
Kaisa ja Nick Saari
Alina Mäenpää -
Topi Kangas
Mr. ja mrs. A. V : Wall«t«i
HUja ja K . Rantala
Hilja Aaltonen
, Aino ja Yrjö Sundström
T. Vuorinen
Siiri ja Svante Warttila
H. ja A . Jaskari
Mr. Ja mrs. M . IQdcaneiy.:
Reino,; Helvi ja John Saari
Ida ja Ivar Ihaksi
O. Veljonen
Mr. ja mrs. O. Lautaoja
' E. Ranta
Eva ja A. Mattson
lOr. ja mrs. Nikitin -
•Helen Auranen
: (Raymond Ylij<*l
, Ron McCalhun
HUja Kelkka -
(Mr. ja mrs; Geo; Shanks
jSelma ja BUl Mäki
Lempi ja/E. Mähönen
(Leo KoihonetfT" •
IR. Kolari
K I I T O S
Sydämelliset kUtoksct teUIe. ' naapurit ja ystävät, , kun
niin runsasliftulsina. aina Vai dX>rista asti saavuitte yllättäen vie-raaicfiPTniT
»» ,T«ihanni«Ag^ntftnatnDaantoliaisten,nierkei^. tuoden
tullessanne hyvät käytäunSlliset lahjat isekä vielä rahalahjan-
Kaunis kUtos IDan touhuttallle cmännUle kauniista kahvia
<iästäantimineai- Parhain kiitos teUle, jotka vaivojanne säästämät­tä
tämän hauskan iUan Järjestitte. ^ ^ ~. ^ ^
Kiitos myöskin heUlejotkaoövat ottaneet osaa, vaan eivät olleet -
tilaisuudessa. Kiitos .soittajalle tanssimusiikista.
Sydämellisesti teitä kaUEkia kitttäen,
KERTTU JA ISACK VrNTTER JA PQJAT
taä^ähes 40 vuoden ajan ovat
maamme työtätekevät saaneet val­tavasti
kokemuksia, joita tutkitaan
ja toteutetaan käytännössä kon­kreettisia
olosuhteita vastaavasti ja.
joita ; omaksuvat muiden sosialistis­ten
.maiden työtätekevät
Tämä historian ensimmäinen kö-.
kemus sosialistisen yhteis!-un lan
rakentamiseksi,' yhteiskunnan, joto
on muovautunut kehittyessään lu­kuisten
sellaisten totuuksien käy-tännössäi
tarkistamisen kautta^: jot­ka
tätä ennen' tunnettiin' vain pää­piirteissään,
teoriassa.
Y l i neljännesvuosisadan Neuvos­toliitto
oli ainoa maa, joka raivasi
ihmiskunnalle tietä sosialismiin. Se
oli kuin piiritettynä linnoituksena
kapitalismin- renkaassa. Vuosina
1918—1920 tapahtuneen 14 valtion
intervention epäonnistuttua neuvos­tojen
maan. viholliset niin idässä
kuin lännessäkin valmistelivat jat­kuvasti
uusia "ifistiretkiä''. sitä vas­taan.
Viholliset lähettivät runsaas­ti
vakoilijoita ja tuhotyöntekijoitä
Neuvostoliittoon pyrkien kaikin:
keinoin vahingoittamaan maailman
ensimmäistä sosialistista valtiota.
Uuden imperialistien ^hyökkäyksen
vaara Neuvostoliittoa, vastaan 'kas­voi
erityisesti fasismin astuttua
valtaan Saksassa vuonna 1933 ja
julistettua päämääräkseen kommu­nismin
hävittämisen, Neuvostoliiton
— maailman ensimmäisen työtätC'
kevien valtion tuhoamisen. Kaikki
muistavat ns, "anti-komintemipak-t
i n " solmiamisen, "Berliim-r-Roomä
—-Tokio-akselin" m u o d o stamisen,
jota koko kansainvälinen taantumus
aktiivisesti kannatti. Uuden sodan-vaaran
edessä, länsivaltojen Icieltäy-^
tyessä Neuvostoliiton monista,ehdo­tuksista
fasismin, hillitsemisestä ja
kollektiivisen turvallisuuden jär­jestämisestä
Neuvostoliiton oli pak
ko ponnistaa kaikki voimansa lujit-taakseen
puolustustaan taistelua
varten kapitalistisen ympäristön vi­hamielisiä
pyrkimyksiä vastaan.
Puolueen piti kasvattaa koko
kansa pysjnrään valppauteen ja mo^^
bilisatiovalmiuteen ulkopuolisen vi-;
hollisen vuoksi. Kansainvälisen
taantumuksen. pyrkimylcset olivat
sikäli vielä vaarallisempia, että
maan sisällä oli käynnissä kiivas;
luokkataistelu, oli ratkaistavana ky-symys"
kul£a kenet voittaa?"
Leninin kuoleman jälkeen puo­lueessa
aktivisoituivat vihamieljse'
liikkeet — trotskilaiset; oikeisto-op­portunistit,
porvarilliset nationalis­tit;
joiden kantana oli luopuminen
leniniläisestä .teoriasta sosialismin
mahdollisuuksista yhdessä maa«sa,
mikä luopuminen itseasiassa olisi
johtanut kapitalismin palauttami­seen
Neuvostoliitossa. Puolue aloitti
säälimättömän taistelun näitä lenir
nismin vinollisia va.<:taan.
Täyttäessään leniniläisiä maari^
telmiä kommunistinen puolue aloit''
ti maan sosialistisen teollistaminen;
maatalouden koUektiivisoinnin ja
kulttuurivallankumouksen loteuita-
-nisen. Näiden^sosialistisen,yhieis-:
kunnan rakentamisen valtavien tehr
tavien toteuttamisen tiellä yhdessä
e r i l l i s iä maassa oh neuvostokanr
san ja kommunistisen puolueen voi­tettava
äärettömiä vaikeuksia ja es­teitä,
alaamme oli pakko iiistorlal-lisestt
mitä lyhyimmässä ajassa;
/ailla kaikkea ulkopuolista talbudel
lista apua poistaa vuosisatainen ta-:
kapajuisuus ja rakentaa koko Ican^
^antalous uudelle; sosialistiselle
pohjalle.
Tämä : vaikea kansainvälinen ja
sisäpoliittinen tilanne vaati rautais­ta
kuria, valppauden uupumatonta
tehostamista, johdon ankaraa kes^
kittämistä^. mikä e i ; voinut ölla vai­kuttamatta
kielteisesti eräiden de­mokraattisten
muotojen kehityk-seen.
Rajussa taistelussa koko im­perialismin
maailmaa vastaan mei­dän
maamme joutui pakosta mrae^
mään erinäisiin demokratian rajoi­tuksiin,
jbiJle iantoi; r oikentukseii
kansamme haistelun l o g ^ ^ sosia­lismin
puolesta kapitalismin saarto-tietoisesti
näihin tilapäisiin uhrauk-siin
nähdessään joka päivä ainauu-sia
neuvostoyhteiskunnan saavu-'
luksia.
Neuvostokansa voitti kaikki näml|
sosialismin rakentamisen tiellä o l ­leet
vaikeudet kommunistisen pup:
lueen j a sen keskuskonutean . joh^
doUa, joka noudatti johcionmukai-sesti
Leninin pääohJeUnJaa.
Sosialismin voitto vihamielisten
valtioiden ympäröimässä ja ainai­sen
ulkomaisen hyökkäysvaaran uh­kaamassa
maassamme oli .neuvosto­kansan
maailnäanhistoriallinen san-kkriteko;
Ensimmäisten viisivuotis^;
suunnitelmien aikana taloudelliseis;
sa kehityksessä jälkeenjäänyt maa
teki kansan ja puolueen ankarien
sankarUIisten ponnistusten ansiosta
jättiläishyppäyksen taloudellisen ^ja
sivistyksellisen kehityksensä tiellä
Sosialistisen rakennustyön saavutus-;
ien j)ohjalta parannettiin työtäteke^;
vien elinbsoa jä tehtiin ainaiseksi
loppu työttömyydestä. Maansa ta
pahtui mitä syvin kult^tuurivallah-i
kumous. - Neuvostokansa kasvatti
lyhyessä ajassa monilukuisen teknil­lisen
sivistyneistön^ jojka nousi, maa-;
ilman teknillisen kehityksen taispUe
j a kohotti Neuvost(>liiton tieteen ja
tekniikan maailman etummaisten
tasolle; Kommunistinen pi^olue oli
näiden voittojen h innoittajana ; ja
järjestäjänä. Koko maailman työ­tätekevät
saivat vakuuttavan ha­vaintoesimerkin
siitä, että työläiset
ja talonpojat voivat otettuaan val­lan
omiin käsiinsä rakentaa, ja.ke­hittää
ilman kapitalisteja ja ,tUan-herroja
omaa sosialistista valtio-;
taan, joka ilnientää ja puolustaa;
laajojen, kansanjoukkojen etuja;
Kaikella tällä on ollut suuri innoit­tava
merkitys kommunististen ja'
työväenpuolueiden vaikutuksen kas­vulle
maailman kalkissa maissa. ^
Puolueen keskuskomitean moni-?
vuotisena pääsihteerinä J . V . Stalin;
taisteli aktiivisesti yhdessä muiden
johtavien puoluehenkilöiden kanssa
Leninin ohjeiden toteuttamiseni
puolesta. Hän oli uskolltoen mar-;
xismi-leninismille, teoreetikon v ja'
suuren järjestäjän ominaisuudessa
hän johti puolueen taistelua trots­kilaisia,
oikeistolaisia .opboriunister
ja, porvarillisia kansalliskiihkoilil
joite sekä kapitalistisen ympäristön
vehkeilyjä vastaan. Tässä poliitti­sessa
ja aatteellisessa taistelussa
Stalin isaavutti suuren arvovallan ja
kansansuosion. Mutta hänen ni­meensä
alettiin yhdistää kaikki suu­ret
voittomme. Kommunistisen
puolueen ja neuvostomaan saavut:
tama menestys ja Staliniin kohdis^
tettu ylistys nousivat hänelle pää­hän.
Näissä olosuhteissa alkoi vä­hitellen
rakentua Stalinin henkilöl­lisyyden
palvonta.
Eräät J . V . Stelinin yksilölliset
luonteenpiirteet, joiden negatiivi­suudesta
jo Xienin huomautti, vai'
kuttivatyksilönpalvonnan kehitty­miseen
valtavassa määrin.
Vuoden 1922 lopulla Lenin lähetti
kirjeen puolueen edustajakokouk­selle
lausuen:"Pääsihteeriksl tul­tuaan
toveri Stalin on kehittänyt
käsiinsä rajattoman vallan, enkä ole
varma, pystyykö hän aina käyttä
mään kyllin varovaisesti tätä Val­toa."
Tammilniun alussa 1923 l i ­säyksessään
mainittuun Jdrjeeseen
Lenin: palasi uudelleen; kysymyk­seen
eräistä Johtojalle sopimatto-misto
Stolinin luonteenpiirteistä.
Hän kirjoitti: "Stolin on Uian kar
kea, ja tämä puute, jonka me kom­munistit
voimme sietää omassa
keskuudessamme ja omissa suhteis­samme^
muuttuu ^sietämättömäksi
pääsihteerin tehtävässä. Siksi eh-doton^
että toverit ajattelevat kei­noa
Stalinin siirtämiseksi tästä
tehtävästä ja nimeävät tehtävään
jonkun toisen henkilön, jolla toveri
Stoliniin verrattuna on ainoastaan
yksi etuisuus,nimittäin se, jBttä hän
on suvaitsevampi; lojaalisempi, koh­teliaampi
j a huomaavaisempi tove-reito
kohtaan, vähemmän oikulll
nen jne."
Puolueen 13. edustojakokoukses-sa,
joka pidettiin pian V', l. I/eninin
kuoleman jälkeen, hänen kirjeensä
saatettiin edtistojien tietoon. Näi-;
den asialärjojen käsittelyn Jälkeen
katsottiin torkoituksenmukaiseksi
jättää Stolin pääsihteerin tehtä­vään,
kuitenkin" edellyttäen, että
hän ottoisi huomioon V : L Leninin
esittämän arvostelun j a tekisi kaik­k
i torpeelUset johtopäätökset
Jäätyään keskuskomitean pääsih­teerin
tehtävään Stolin noudatti en­simmäisessä
vaiheessa Lenhain kuo­leman
jälkeen hänen kriitillisiä
huomautuksiaan; Kniienkin myd-hemmin
Stalin alin)! yliarvioida
suhteettomasti omia ansioitaan ^ ja
rupesi iiskomaan v^erehtymättömyjr-teensä.
Eräitä sellaisia puolueen sUäOsea
demokratian sekä neuvostodemo­kratian
rajoituksia, jotka olivat
väistämättömiä ankarassa taisteliii-sia
luokkavifaolllsta Ja $en asiamie­hiä
vastaan Ja myöhemmhs «odan
vastaan, alkoi Stalin juurruttaa
puolueen sisäisen ja valUoelämän
perussäädöksiksi rikkoen törkeästi
leniniläisen johdon periaatteita^
Puolueen keskuskomitean kokouk­sia
ja puolueen edustojakokouksia
pidettiin ensin epäsäännöllisesti ja
sittemmin niitä ei kutsuttu vuosi­kausiin
lainkaan koolle. Stalin
<w>ittautui asiallisesti katsoen jää­vän
kaiken arvostelun ulkopuolelle;
Suurta vahinkoa sosallistiselle
rakennustyölle; puoluedemokratian
Ja valtion demokratian kchittämi-seUe
aiheutti StaUnin virheelUnen
määritelmä siitä, että luokkataistelu
J ^ i s t y i s i yhä enemmän ja enem-^
jnän sitä mukaa kuin Neuvostoliitto
kulkee kohti sosialismia. Tämä
määritelmä, joka puolustoa. paik­kaansa
ainoastoan siirtymiskauden
tietyissä vaiheissa, jolloin ratkais-tijtn
kysymys: "kuka kenet; voittoa",
jolloin oli käynnissä sitkeä luokka­taistelu
sosialismin perusten rakenr
^misesto, nostettiin etualalle vuon­ana
1937, aikana, jolloin; sosialismi
oli;meidän maassamme jo päässyt
yöitollc, jolloin riistäjäluokat ja
niiden toloudellinen peruste oli jö
lilrvidoitu. Käytännössä täUi vir
heellistä teoreettisto määritelmää
jkäytettiin perusteluna sosialistisen
lainturvanmitä korkeimmalle rik-koiniselle,
ja niassaluontoisiin re:
pressiivisiin toimenpiteisiin.
.1 Nimenomaan niissä oloissa muo'
dostui mm; valtion turvallisuuselin­ten
erikoisasema, turvallisuuselin­ten;
joille osoitettiin suunnatonta
luottamusto, koska niillä oli taka­naan
eittämättömiä asioito kansaa
ja i maata kohtaan vallankumouksen
saavutusten puolustajina.
Pitkän ajan kuluessa valtion tur>
vallisuuselimet olivat ansainneet
tämän luottamuksen^eikä niiden eri­koisasema
aiheuttanut minkäänlais-to
vaaraa. Asia muuttui sen jäl­keen;
kun Stalinin henkilökohtainen
palvonta syrjäytti vähitellen puo­lueen
ja hallituksen taholtosuorl-
.^tun valvon/ian ja tovallisen oikcu-tdenmukaisuudenyleisästi
hyväksyt­tyjen
sääntöjen noudattaminen kor-:
vattiin hänen yksityisratlcaisuillaan.
Tilanne vaikeutui r entisestään; kun
kansainvälisen ^imperialismin' asia-;
miehen, Berijan joukkio pääsi val-i
tion turvallisuuselinten johtoon;
Tapahtui neuvostOKiikeuden vakavia
rikkomuksia jaalaa joja repressiivi-;
siä toimenpiteitä; Lukuisat,rchelli-;
set kommunistit ja puolueettomat
'neuvostoihmiset kärsivät'syyttömäS'^
ti ja joutuivat mustetuiksi viholli­sen
vehkeilyn tähden.
Puolueen X X edustejakokous Ja
keskuskomitean koko politiikka Sto
linin kuoleman: jälkeen ovat selvänä
todistuksena siitä,, että puolueen
keskuskomiteassa oli leniniläisittäin
muo^utunut - johtojiston kantoryh-^
mä, joka tojusi ratkaistavaksi kyp­syneet
torpeet oikein niin sisäpoli
tilkan kuin ulkopolitiikankin > alalla
Ei voida sailoa, etteikö olisi vas
tustettu niitä kielteisiä ilmiöitä;
jotka liittyivät yksilöpalvontean Ja
jarruttivat sosialismin edistymistä;
Olipa tiettyjä vaiheito; esimerkiksi
sotavuosina, jolloin Stelinin yksityi'
siä toimia rajoitettiin jyrkästi, jol­loin
laittomuuden mielivallan yms.
kielteiset seuraukset heikkenivät
oleellisestL ' -
On tunnettua; että nimenomaan
sote-aikana keskuskomitean jäsenet
samoin kuin etevät neuvostoliitto­laiset
sotopäälliköt ottivat käsiinsä
tiettyjä toimialoja selustessa ja rin-temalla;
tekivät itsenäisesti ratkai­suja
Ja organisatoorisella.poliitti
sella, toloudellisella ja sotilaallisel
la työllään turvasivat yhdessä pai
kallisten puolue- ja neuvostojärjes-töjen
kanssa neuvostokansan voiton
sodassa;; Voiton jälkeen yksilöpal
vonnan kielteiset seuraukset alkoi­vat
jälleen ilmetä voimakkaina.
Keskuskomitean leniniläinen kan
teryhmä. kävi heti Stolinin kuole­man
jälkeen: päättäväisen haistelun
tielle yksilöpalvontoa ja sen ra»
kaite seuraamuksia vastoan.
Saattaa, herätä kysymys: miksi
nämä jsamat miehet eivät esiinty­neet
avoimesti Stelinia vastaan ei­vätkä
syrjäyttäneet häntä johdos-to?
Silloisissa oloissa sitä c i voitu
tehdä. ^
Tosiasiat osOittovat kieltämättä,
että Stalin on syyllistynyt moniin
laittorauksiin, joite topahtoi erityi­sesti
hänen jelämänsä viime vaihees­sa.
Samalla on kuitenkin muistet
tova, että'neuvostoihmiset tunsivat
|N(Krjaii-|iaiim
f f f f l t J H H i i i on
laHfotBaiJiM
Of>Io, - r - TySajsn pSfitytlyl lauan
taina heinSk. 7 pnä ryhtyivät paperi'
teollisuudessa tyfiskentelevSt työlii-set
lakkoon. EdelUsenä^ pllvinä
lakkautui 24,000 rakennustyfilfiisUi.
joten lakossa on nyt kaikkiaan noin
40,000 tyoläisUi. Tämä on suurin
työriito Norjassa vuoden 1930-luvun
jälkeen. Jos Jakko jatkuu pitem­män
aikaa* tulee, se vaikuttamaan
myöskin toisiin<työalolhin.
RakennustyöUiisten. odotetaan
suorittovanuu^enSänesetyksen; sil­lä
.äänestykseen uudesto työsopi-muksesto
otti vi^io pieni osa ,työl|i^
aistii osaa. r Tästä ei kuitenkaan ole
vielä ilmoitettu virallisesti.
Pikhekld Port
Arthurissa 22 jp.^
Port Arthur. -~ Vuotutoen työväen
piknekki pidetOäU Iskun puistossa
heinäkuun 22 p. alkaen kello 1 lp..
Plknekisto on koetettu tehdä mah­dollisimman
viehättävä niin,nuorUle
kulnvanhemmUlfekin. ^Tarmpkkaam-mat
.voivat osaUistua liikuntaa vaa-,
tlvlln hommlhi ja ne ihmiset, jotka
eivät ole seUaiseen halukkaita voivat
osallistua toitoa vaativiin toi voivat
yksinkertaisesti vain levätä puiden
varjossa; ja kuunnella musiikkia.
Tämä vuotuinen piknekki on r vihne
vuosina saavuttanut: kuuluisuuden
monista konsaUiaista ruoista; Kaikki
ruokalajit on valmistettu kotoisien
vaUId vertoja^ olevien asiantuntijain:
toimesta.
Erikoisuutena tässä juhlassa on
lahjoituskilpailu, josta voi saada voit­tona
naisten tai miesten puvun; nais­ten
tai miesten kellon tai sports 'jae-;
ketin. >
Saapukaa kaikin Iskun puistoon
heinäkuun 22 päivänä ja tuokaa per­heenne
ja tuttavanna. — O. E.
StaUnin mlehcnB, joka esiintyy aina
Sosialistisien Nbuvostotosavaltojeii
Liiton puolesta vihollisen juonia
vastaan, toistelee' sosialismin osiairi!
puolesta. Hän käytti ajoittain Uissä
taistelussa ala-arvoisia menetelmiä
rikkoen puolue-eläntBnleninilBisiä
periaatteita ja sääntöjä. Siinä oli
Stolinin tragedia.
Mutta kaikki tämä vaikeutti sa-^
maila haistelua silloisia laittomuuk-:
sia vastaan, sillä sosialismin rakon-;
nustyön j a Neuvostoliiton lujittamia'
sen menestykset vietiin ykfiilöpal^
vonnan olosuhteissa Stolinin nimiin.
Näissä olosuhteissa konsa ci olis
ymmärtänyt minkäänlaista esilnty;
wi^t8" smfitirifastSa»:%m 'm^ti
ole lainkaan kysymys henkiläkohtai
sen rohkeuden puuttumisesta. On
;clvää, että kukaan, joka olisi näiss
oloissa esiintynyt Stalinia vastaan
ei olisi saanMt kansan kannatusta
Enemmänkin, niissä olosuhteissa
jokainen mahdollinen esiintyminen
Stalinia vastaan olisi ymmärretty
hyökkäykseksi sosialismin rakenta
mista vastoan, yritykseksi heikeptä
puolueen ja koko valtion yhtenäi
syyttä, mikä olisi erittäin vaara
lista kapitalistisen ympäristön va
litessa. Sitä paitsi voitot, joita
Neuvostoliiton työtätekevät »aavutr
tivat kommunistisen puolueensa
johdolla, herättivät perusteltua yi
pcyttä Jokaisen neuvostoihmisen syt
dämessä Ja loivat sellaisen ilmapii­rin,
jossa erilaiset erehdykset'ja
epäkohdat vaikuttivat valtavien
saavutusten taustaavastennähtyinä
vähemmän merkittäviltä, ja näiden
virheiden kielteiset seuraukset taas
korvaantuivat puolueen ja neuvos­toyhteiskunnan
valtavasti kasvavilla
elinvoimilla. ^ >
On syytä muistaa myös sekin seilc-ka,
että monet tosiasiat ja Stalinin
väärät toimenpiteet, etenkin neu
vostolaklen rikkomiset, ovat tulleet
tunnetoiksi vasto viime aikoina,
vasto Stolinin kuoleman Jälkeen Ja
pääasiallisesti perijän joukkion
paljastamien yhteydessä Ja valtion
torvalllsuuselinten alistomisen jäl­keen
puolueen valvontoan.
Tällaiset ovat perusedellytykset
ja syyt, jotka johtivat J . V . Stalinin
yksilöpalvonnan syntyyn ja Icviämi
seen. Kaikki sanottu selittää, mutta
ei tietenkään puolusta J , V . Sta­linin
yksilöpalvontaa Ja sen seu
rauksia, jotka .puolueemme on niin
jyrkästi ja oikeudenmukaisesti
tuominnut.
(Jaticuu)
— Vaikka Intian pinto-ala on
vain noin kolniasosa Canadan pln
to-alasta sen väkiluku on 362,000^
000.
oloissa Saksan i;asistisia valloittajia
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
SUOMEN BIARKAN ARVO KOHONNtJT. JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU VUSI XDRSSI
Pieala ttinuna S/000 Snilc. $18.75
Jo]cainen seuraava LOOO markkaa $3.75
•' BahaUUietyfcsehne tolmltetaaan vastaanottajalle lO-HM p f t f ia
sixäua. Jokaiselle lähettäjäUe lähetetään vasteanottajui «nekbjott-tuns
ktdttL
VAPAUS TRAVEL AGfeNCt
«ehlnU. SnoBt. ^ P L P <dmo-kraattinc
» lehtipalv^u) on JkSSnty
nyt Suomen kommunisUpiJu>lueen
pääsihteeri ViUe Pessin puoleen
«sitUien hänelle cräiUi kysymyksiä,
jotka koskevat Neuvostoliiton Vom-muntsUsen
puolueen X X edustaja­kokouksessa
«sillä olleita asioita Ja
SKP;n suhdetta nUhin. Pääsihteeri
Pessi lausuu mm:
— Mitä tulee.henkilöpalvontaan
Ja, nimenomaan Stalinia koskevaan
arvosteluuni niin se koskee myös
SKP:tä. Meidänkin toimintaamme
on haitannut Stalinin lUallhien
ylistely Ja kaavamaisuus.* Vailä»
oman puolueemme sisällä ei ole
olluUcaan samanlaista jonkin yksi­lön
nostamista toisten yläpppli^o
yksin määräämään Ja päättämään
asioista, niin puolueen kollektiivi­sen
Johtamisperiaatteen Ja JUrjestÖ^
demokratian Jtäytännöinsessä. to-
Neuvostoliiton i(om^itnIyti(^^^ii«' i
fileen talutit»jmfltolidlstettft, «ril^ -
«nonet Suomen'lyÖviMfiilckfeM ^ "
kuuluneet'.^e»l|I|§t, ku^JKmmdA
Gylling, Xusttt^,R0Fi9^|J^ukka.JLeh« ^
Ipsasm, s: K, Ml|inen,;ynBoi«v|it
osoittautuneet syyttömlksHJls)^^,'^^ / c?
OSCARJAlf~
l^OKVJA' MITTOJEN
PVHDISTPSTA M$.
PukunheprBssätään
» « 1 : 1
V:*«ia;fi**:
Olkaa varmat. ettI Ubetätte lllAibANNE ^ O M t i a ' « i l i t y ^^
miltä saatte korkeimmat markkinahinnat. Mi^ioabuattäm'tnntinf4
1 riKAkSEN MAKSUN SMDARSiENN^ lÖUlteXtCX^
MUSTIKKANNE SUO|lAAN,OSOlTTeEliLA^^' "f v f
mm
SuosHukscl voHti; saada mUtSr JiyvämäRoyaf Pjtnkkiajp^ f-J
Kirjoittakaa ja pyytäkää.; lähetyslclmasbi ja tyyny .
Tekstatkaa nUttl, ja osoite selvästi - - '
GEO. C, ANSQPACH ck).VXimEa) : ! t ' ' j et>'«nTR.
wm
1< •ei
DIANA ^:-w'i! Htiöjennuksch saamfst^ksf^ yskSs^;~l'
kylmyydqstät^kaUMrista.^ l^engenah^v ;
sesta. kylmyydestä ruinassa#' kipe*^ ? \
ta tai tulehtuneesta fctii^kusta.mta* ,"'1
tikaa laitpentahiattotn[Alia.,«&keripa4r. |
lasen kanssa tai jgienessä mMtrassä - 4.'
lämmintä vettä. JokafMrköafssa'
tulisi .olla DIANA "^mrOJAfM^t^
kesällä kulli >,talvellakin,,1?äirtä'^«i|/'^
parasta lääkettä mitä rahalla }irdr^ä^'^ H.
taa^
Hinta ainoastaan $L6S'jpu^o m
. 3 ^ - . p ^ | ^ p U | ^ ^ ^
5 5 9 Baihursl Slv.TproQloIr Oni.
UUDET LEVtUUTUUDEf
QVAT NYT SAATAVANA.
mm
mmk m
Kaikki tässä mainitut levyt pvat JSl^pmen
suosituimpien laulajien levytyksiä. ' m
Kiirehtikää illaustann» ennen kulli wtoppttt9t • M
m
* B Y T M I , . /
R 0086 Kevätpäivä Kangasalla, BolUtlkuoro' '
Honkain keskellä, Solistikuoro'
R 6141 Suomen laulu. Bteläsuomalafscn osakunnan^ laulajat
Kesäkuva ja kuu kalpea. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat. ^>
R 6167 Iltarusko ja tukklpoUca. jenkka. Justeeri
Rclssupojan retklltä, jenkka. Justeeri
R 0101 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen ^ > >
Unohtoaksenl..tango, Martti Suutala ^
R 6194 Ei hyvästi vaan näkemiin, tango. Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi. Veikko Tuomi
R6201 Sihhien satu. tango. Matti Louhivuori ' ^. v
Syysilta, valssi, Matti Louhivuo/i < ^
R 6204 Orvon kyynel, valasi. Veikko Tuomi ^ . ; .
'Varjorintecn kukka, tango. Veikko Tuomi ^
B 6205 Tule tekaisin, tango, Veikko Tuomi
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6230< Karjalan kunnailla. HelsUigin Suurkhkon poikakuoro'
Kotimaani ompi Suomi, Heisinghi Suurltirkon poikakuoro
B 6254 Kulkija vanhus, tango. lErkki Junkkarinen ' <. . -
' Valan lemmcstäfn vannoin, bcguine, erkktJunkkaiHnen
B 6260 Uutta ja vanhaa. No, 11, tango, Tamara i a Justeeri
Uutta ja vanhaa. No, 12. foxtrot. Tamara ja Justeeri ,
R 6267 Polttava kaipaus, valssi, Henry Theel
Kultainen kuu, beguinc, Henry Ttoeel
B 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmony Sisters
Tango Vcnegia. Harmony Sisters
* D E C CA
SD Sl24
f-.ff.
I
Ivuori • ^ , . J
arinen. • ' ,A
dtarinen - 7 '
Kuolleet lehdet, iöowfOx;Hemyj^^
;; ; Laarle-hiu, foxtrot, Henry Theel
'SD 616^% Ei^<»iäft^3^
; Kotimaan sävel, valssi. Henry Theel
S D 5207 Isoäidin valssi. Matti Louhivuori
Särkynyt sydän, tango, Matti ^uhlviiori
S D 6238 KohtoUm tiellä, valssi. )Erkkl Junkkarinen .
g X. ^ Olit ystävä vain, tangoa Erkki vjunkkariheii
S D 5255 Mustateineh. tango. Matti liÖUhivii^
^^^^ ; E^^^^^^ .
S D ; 6 2 M Kalpaan; ItiOksöl scfclään,; teni^ Metro-OV^
Kevään ensi kukka, foxtrot. ISetro-TyUii
SD 6317 Rakasta, kärsi ja unhoita. tango/A
Rakas muisto/ vals«l.Metn>^Tyttft
. SD 5327 Kesäyön tango. Juha Elrtö . _
Toukokuun uneUna,. valssi, Metrd^-lVtötV • ;•-Vj:^;--.J^ =>'>-^*%4
V Kortta Suonen äänllevyiaottajai vuoden alasukerbttfvaflevylm
nat 25%..eU 300 ouirk«tta 400 markkaan, ofcinmeläälttMyg<p«fa>i»y
tettaj» korottamaan nlUh» hintoja, " — —
l i fe
•Mi''
m
Mmmm
mmmä
mmm iifs imSI HINTA
(Ostajan maJJaeitai^^ _ _
Posti- ja pikatavaratuausten tulee käsittM^ähintftlnkohneJevy^
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa :ja inidysvaäoiais;.-^.!^
Iiii
mm mmiM
• TILMKAA
Vapaus fpMämigM
Box 69 • »iwi|UW,^OlOT
«Cl»