Vapaus, March 30, 1967

              Urheilua
Canadalle murskaava ^ tappio
Wien. — Aiheuttaen Canadalle
kansainvälisen jääkiekkoilun yhden
nöyryyttävimmän tappion Ruotsi
voitti keskiviikkona Canadan jouk­kueen
maalein 6-^0. ja kaappasi
siten jääkiekkoilun maailmanmesta­ruuskilpailun
hopeamitalin. Cana­dalle
tuli nyt kuten viimekin vuon­na
kolmaä sija ja pronssimitali
Tshekkoslovliklan jäädessä neljän­nelle
tilallfe.'
Ruotsalaiset ampuivat ensimmäi­sen
er&n aikana 3 maalia ja toi­sen
erän aikana 2 maalia ja kol­mannessa
erässä yhden maalin.
CanadalalBjoukkueen valmentaja-pehiri
Jackie McLeod oli viimei­sen
erän aikana 20 minuuttia maa­livahtina
äeth Martinin tilalla, jon­ka
sanotaan loukanneen jalkansa.
Canadalaisten yhtenä haittana oli­k
i n näissä turnajaisissa monet
loukkaantumiset.
Canadan joukkueen piti olla voi­makkaamman;,
mitä on täältä vii­mevuosina
kansainvälisiin kilpailui­h
i n lähetetty. Siitä huolimatta se
kärsi kaksi tappiota, pelasi yhden
tasapelin ja hankki muista otte­luista
yhteenlaskien odotettua vä­hemmän
maaleja.
Vuodesta 1963 lähtien jatkuvasti
maailmanmestaruuskruunua pitänyt
Neuvostoliitto voitti keskiviikkona
Tshekkoslovakian maalein 4^2. Se
o l i alusta {loppuun asti kovaa pe­liä,
, minkä sanotaan kehittyneen
loppuvaiheessa ilmitappeluksi, mis­tä
neuvostoliittolainen Victor Kiz-k
i n sai rangaistuksen. Neuvosto­l
i i t to voitti näissä turnajaisissa
kaikki ottelunsa.
Neuvostoliiton Anatoly Firsov
sai ansioluetteloonsa 12 maalia ia
11 maalin avustusta. Frank Huck
oli canadalaisten paras saaden 5
maalia j a 6 maalin avustusta.
Neuvostoliiton — Tshekkoslova­kian
peli oli kolmannen erän alus­sa
2—2, mutta neuvostoliittolaiset
tekaisivat viimeisessä erässä 2
maalia lisää.
Joseph f , Thompson
(1957) L T D .
HAUTAUSTOIMISTO
100 Carlton st., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
R. DAVlSON, Johtaja
Puhelin 924-9361
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
Olemme muuttaneet:
1695 Bayview Avenue
(Lähellä Egllntoni*.)
T O R O N T O , O N T
Vain ykdi Canadan
poika pääsi
tähtijoukkueeseen
IVicDi — Canadalaisista vain Carl
Biewer pääsi 128 urheilukirjeen-vaihtajan
äänestyksen perusteella
nyt päättyneiden maailmanmesta­ruuskilpailujen
perusteella Maail­man
jääkiekkoilun "tähtijoukku­een"
jäseneksi. Han sai 103 aänta;
Maailmanmestaruuden voittaneen
Neuvostoliiton joukkueesta valittiin
peräti 4 jäsentä tahan tah,tipelaa-j
i en veljeskuntaan. Yhdysvaltain
maalivahti Carl Wetzel on ainoa
maansa edustaja tässä valiojoukos­sa.
;• , ••• ^ , .•
Turnajaisten aikana eniten maa­leja
tehnyt neuvostoliittolainen
Anatoly Firsov, sekä hänen maan­miehensä
Alexander Almetov ja
Veniamin Alexandrov valittiin sa-nomalehtikiijeenvaihtajien
toimes­ta
parhaiksi etulinjan miehiksi.
Neuvostoliittolainen Alexander Ra-guhn
ja canadalainen Brevirer par­haiksi
puolustajiksi.
28-vuotias Wetzel. entinen am-mattimaabvahti
Detroitista, oh ai­noa
maahvahti, joka sai.kaksi "puh-1
dasta" peha: ItaSaksaa vastaan
maalein 2—0 ja Suomea: vastaan i
Presidentti Johnson sanoi senaattori Kennedylle etta "kätesi tulevat olemaan ame­rikkalaisten
poikain veressä", JOS han (Kennedy) vastustaa edelleen hallituksen Viet­nam-
politiikkaa..
RKP presidentin
vaalitavasta
H e l s i n k i , (STT). — Ajatus tasa­v
a l l a n presidentin valitsemisesta
välittömällä kansanvaalilla on har­k
i n n a n a r v o i n e n , totesi ruotsalaisen
kansanpuolueen keskushallitus kes­k
i v i i k k o i s e s s a kokouksessaan.
Ruotsalaisen kansanpuolueen kes­k
u s h a l l i t u s asettuu edelleen kaksi­v
a i h e i s en kansanvaalin kannalle,
j o l l o i n v a l i l s i j a i n i c h i a CI l a i s i n k a an
v a l i t t a i s i .
L i s a k s i keskushallitus totesi ko­kouksessaan,
otta JOS p r c s K l e n t i n -
2 - 0 . I vaal i t , t o ime e n p a n n a a n n v k v i s e n j a r
S a n o m a l e h t i k i r j e e n v a i h t a j i e n aa Jestelman mukaan puolueen ke^a
nestyksen peiusteella n i m i l e t l i i n > P ' i l < - t t a \ . i n puoluekokouksen
N e u v o s t o l i i t o n Firsov näiden t u i - ^^^^^'^ l o p i i l h i i e n paatos asias
najaisten ai-vokkaimmaksi jaakiek-!
k o i l i j a k s i .
Suomi päihitti
Itä-Saksan
maalein 5-1
1 o l v m p i a l a i s i i n kun .se t i i s t a i n a l oi
I i l n i a i i voittoa .olevan l.aii.si-.Saksan
! maalein 8~,<. ' l a m a oli naiden
i k u n i n i a n k i i i m a a n viinicinen j a a -
I k i e k k o p o l i luii.ssa niaaiimanmesta-,
TpsI ryhmä
"odottaa"
H e l s i n k i , (STT). Varauksellir
selle j a odottavalle kannalle tasa­v
a l l a n presidentin kansanvaalilla
v a l i n n a n suhteen asettuu sos.dem.
l i i t o n eduskuntaryhmä tiistaina
j u l k i s u u t e e n antamassaan kannan-maanttelyssa.
Sos.dem. Inlon ryhmä huomaut­taa
asettuvansa odottavalle kan­nalle
siksi kunnes j o k i n tasmalli^
nen esitys antaa mahdollisuuden
kannanottoon asiassa.
P"delleen ryhmän . kannanotossa
huomautetaan; ettei ryhmä vain
vastaanpanemisen vuoksi halua
a.setliia vastustamaan kansanvaalia,
multa ettei se toistaiseksi ole va^
k u u t t u n u l silta, etta nyt e s i l l e luo­tu
ajatus olisi paremmin kansan­valtainen
kuin v(tima.ssaoleva laki
p i e s i d o i i t i n vaalista valitsijamies-menettelyn
avulla.
Lisaksi ryhina haluaa edelleen
a l l e v i i v a t a presidentti Kekkosen
l a a i a j j o l i i a i s en vaaliliiton toivolta-v
i i u l l a .
K d u . s k u n t a i v l i i i i a n kaimaiiotloon
i l n i o i t e l a a n vaikuttaneen ennen
muuta se, e l i a kukaan Cl lassa v a i -
hees.sa viela tieda iiiUla tavalla p re
Torstai, maalisk. 30 p. — Thursday, Mar; 30 lOn? Sivu 3
PORT ARTHURIN mmnm
Vott Afjlhur. — Jarvienpaän raur
hankokous on järjestetty pidellä
vaksi Fort W i l l i a m i n ' kaupungin­talon,
uudessa j u h l a s a l i s s a tiistaina,
h u h t i k u u n 18 pna, a l k a e n kello 8
i l l a l l a . Tilaisuudessa . e s i i n t y y paa-puhujana
Canadan Rauhankongres-sn
johtaja t n James Endicott. T i ­l
a i s u u d e n järjestäjänä toimii taal­l
a Rauhanneuvosto, tiedoittaa sih­t
e e r i mrs. M . M u r r a y .
lulkaistussa ilinoiUiksessa näkyy jo
h e n k i l o l u e l l e l o . . Ohiauksoola huo­lehtii^
M a i l h a Kärkkäinen. Ovilip-puja
Oli saatavana etukäteen Va­pauden
kii|akauj)asta )a y k s i t y i s i l ­tä
henkilöiltä. V a l n i i s l a u l i i k a a kaii-punkiluiset
ja y n i p a i i s l o n suoma­laiset.
C S J : n Port A r t h u r i n osaston ko­kous
pidetään perjantaina huhti­kuun
7 pnä, alkaen kello ,7.30 i l l a l ­la.
Talla kertaa. lOO-vuolisjuhlalli-esiltavat
3 näytöksisen " I S A " sun- suuksien lähemmät l a i i e s t c lM l u
nuntaina huhtikuun 9 pna, a l k a e n j l e v a t e.sille.
k e l l o 1.30 F i n n i s h h a a l i l l a . L i e k k i I *
Port A r t h u r i n osaston naytlelijal
l e h d e n tämän v i i k o n n u m e r c s sa
Fordin perijätär
hakee avioeroa
Juarez, Meksikko. — F a r d - y h t i on
perijätär, 26-vuotias Charlotte F o rd
Niarchos nosti perjantaina avioero-j
u l u n 'yhteisen suostumuksen" pe­rusteella,
k r e i k k a l a i s i a laivapohal-la-
aviomiestaan vastaan.
S t a v i o s Niechros j a F o r d i n peri­jätär
v i h i t t i i n a v i o l i i l t o o n Juare-
/.is.sa j o u l u k u u n 16. p a i v a vuonna
1965 — miehen kolmas. j a miss
F o r d i n ensimmäinen avioliitto.
K u h e r r u s k u u k a u s i vietettiin Svel-1
.sissa. Tuttavat sanovat heidän i
oleskelleen yhdessä kun heidän
nvt vuoden vanha lap.sensa .syntvi:
mutta sen jälkeen he ovat kulutta­neet
hyvin: vahan aikaa yhUe.ssa:
ydinyoimalapäätöstä -
lykättiin uudelleen
• H e l s i n k i , (STT). — Neljännen
k e r r a n s i i r s i Imatran Voiman hal­lintoneuvosto
ydinvoimalan tilaus­päätöstä
tiistaina pitämässään ko- o r k e s l e r i l
kouksessa. Asian siirtäminen myö­hemmin
ratkaistavaksi tapahtui val­tioneuvoston
kehotuksesta.
Imatran Voiman hallintoneuvos­t
o n puheenjohtaja, oikeusministeri
A a r r e Simonen kertoi, ettei tois-tajseksi
ole t i e t oa s i i t a m i l l o i n y d in
v o i m a l a r a t k a i s u tulee hallintoneu­vostossa
uudelleen esille. Han sa­n
o i , että; asiassa odotetaan valtio­neuvoston
ohjetta j a . h a l l i n t o n e u ­vosto
käsittelee kysymystä vasta
sen Jälkeen. H a l l i n t o n e u v o s t on seu­raavasta
kokouksesta ei myöskään
ole tehty paatosta.
T a r j o u s k i l p a i l u s s a v i r a l l i s e s t i m u
kana olevien kolmen tarjouksen pi^
t l alkujaan mennä umpeen maalis­k
u u n lopussa. Niiden voimassaolo­aikaa
on k u i t e n k i n pidennetty kah­d
e l l a v i i k o l l a.
Imatran Voimasta a n n e t t i i n seu­raava
tiedote: Valtioneuvoston ke­hotuksesta
snrsi Imatran Voima
Osakeyhtiön hallintoneuvosto tiis­taina
14. m a a l i s k u u t a pilama.ssaan
kokoukses.sa atomivoimalaitoksen ti­lausta
koskevan asian myöhemmin
ratkaistavaksi.
V a p p u j u h l a pidetään taalla vap­p
u n a ^ toukokuun 1 i:aivana, F i n - -
msh haalilla. 316 B a y Street. Juh­laa-
tärjeslava erinäisten työväen la
kulltuurijarjeslojGn vhteinen kon­ferenssi
. S O D I ajasta ja paikasta,
paatti yksitvi.skohtaisesla juhlaoh­jelmasta,
jonka tulevat varaamaan
osallistuavt y h d i s i y k s e l . . k u o r o t ja
Lahernimn vouiiian se­lostaa
myöhemmin.
V i i m e lauantaina r t i l l a t i k e t l i t a ns
seissa lahjavoitot lankesivat seuraa­vasti:
Ensimmäinen numerolle 142,.
toinen numerolle 438, kolmas nu­merolle
4182, neljäs numerolle 829,
viides numerolle .946, kuudes n u ­m
e r o l l e 1164, seitsemäs numerolle
163, kahdeksas numeolle 894, yh­deksäs
numerolle 1309 j a kymme­nes
numerolle 1219. J a i j e s t a j at
lausuvat kiitokset v o i l t o i e n lahjoit­t
a j i l l e j a k i l p a i l u u n o s a l l i s t u j i l l e.
— A F H
HILLPORT TAXI
Eugene Peterson, omistaja
SUOMEA PLHLVAT.AJURIT
Puh. DI 5-5481
122 S Cumberland St.
Port Arthur .Ontario.
Ivirjapainolakko
jatkuu edelleen 1 KÄRSIMÄTÖN
W i e n . — Y h d y s v a l l a t , vahvisti
i t s e l l e en vähintään v i i d e n n e n sijan
ta.ssa.asia.s^ 1 t u l i s i olemaan .se vaa
l i l a p a lohon. Iialiiluk.sen mahdoll
nen esitvs tulisi perustumaan.
VAPPUTERVEHDYKSENNE
VAPAUDEN VAPPUNUMEROON
r u u s k i l p a i l i i i s s a . Suomi ptireutui
kuudennelle sijaiio päihiiiäessäiin
ItäSaksan maalein 5—1. ,
N e l , j a . . k o r k e i n i n i i l l e s i j o i l l e pääs­syttä
.joukkucl!;t" lepä.^l , t i i s t a i n a ,
mutta ni.' suorittavat lopulliset ot­telunsa
keskiviikkona. Neuvostoin- —
ja kelpoutui samalla vuoden 1%8 t on pelate.^.. Ishekko-,los..ki.K. Lehtimiesliitollekin
i vastaan j a ..Canada Huots.a vastaan.
; Suomi .kelvoiUi lalen itsensä
r r n e s t a r i i i i . s s a r . i a a n ; vuoden . 1969
I m a a i l n i a n m e . s l a r u i i s k i l p a i l u i h i n . j o l -
I k a Fidctään 1'iaha.ssa, Tshekkpslo-j
yakiassa. Ainoastaan k u i i s i . parhai
H e l s i n k i , (S'IT). — K i r j a p a i n o!
lakon lopettami.s(;;ita kavlnn per­jantaina
neuvotteluja iiivohaan i l ­taan
ja n i i t a jatketaan lodennakoi-
.sesli. JO lauantaina aamupäivällä.
T i l a n n e os t o i s t a i s e k s i ennail.-ian.
P e r j a i i l a n i c n vhtcisneuvotlehi. jo-
— Herra polusi!
— Miia nvf.'
— Olen lassa kadunkulmassa
odottanut vaimoani jo kaksi tun­tia
— Entä sitten'.' Pitäisikö, minun
l i e t a a . missa vaimonne on?
— h l . iiuil'.a e l l e k o voisi kchot-s
i d e n t t i l o p u l t a v ^ l i t ^ i s . m j a m i k a i k a o l i t o i n e n kymmenellä p a i v a a , poistumaan'
l a k k u l i i pa
H e l s i n k i . (.STT). — T V K : n hal­litus
paatti tiistaina pitämässään
kokouksessa mvonlaa Suomen Sa-n
o n i a l e h t i m i e s l e i i Liitolle luvan
j a t k u v a n lakon aikana, alkoi kello
18. ValtnKunnansoviItclijM Keijo
L i i n a m a a n johdolla keskustelivat
i i e u v o t l e l i i o s a p i i o l e t kaikista kiis­tanalaisista
kvsvmyksista. Lopul­lista
ratkaisua vailla ovat edelleen
sopimuskauden pituus. Ivoaikajar-
: ;e.slelv l a i»alkankoroluksei.
Rakentajat!
Meiltä s.ir.llc k,'iikiM-.l;iiti...
THUN
LUM
M i l l i - , .
If^ ^ \ fv m i u*
T-, l A Y
1.
St; •
/> Vi »n'
71i.'t
f d r i VVIIlL^in;
mf ij»>i.'j^»iy.-j,y.>7c.-r;
ivlilioin hyvänsä tarvitsette riK k ^ ^ ^ ^ . i ..a h i u t f i t o i
miesten vaatetusta, ostakaa ne ( A n u b ! i p . i 6 t d . n nc
International Co-Op Stores Ltd,
1 76 s. AlcToms S t r M t Pcrt Arthv^T. O n t a v lo
Ien sijoittunutta joukkuetta tulee aloittaa . t v o t a i s t e l i in myöhemmin
ii!i'i!'l'iiiiliiliiiliiiii;ii|iiiiiiiiiii'iiiiliiiiiiliiiiiiiiii;iiiiiii;ilii!iii^
V V ] . i : \ '1^ \ \l y A T \ FA'
k i l p a i l e m a a n maailtnanmeslaruu-
X Y Ö V A E N kansainvälisen juhlapäivän Vapun lohdostaijjg^j.^ ^. ^,^^.(y .
ilmestyy Vapaus erikoisena juhlanumerona huhtikuun 25 p n a s u o m i - i t a .Saksa ottelussa teki
Vappu, toukokuuni paiva, on työtätekevän väestön o m a j u h l a - u, i , i s t e n Suomelle kaks,
P^^^ä- maalia sek i K a i l Johansson MaUi
Tervehtikää tovereitanne ja ystäviänne Vapauden vappu-1 Leinonen ja Las.se Oksanen kukin
numeron palstoilla. | y h d e n niaalin. Bernd Poindl teki
Yksityfset tervehdykset 50 senttiä. Henkilökohtainen v a p p u - |lia-Saksan ainoan maalin,
tervehdys erikoiskehyksessa $2.00 ja $3.00. ' "
Tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa viimeistään | • * —— * I < I
huhtikuun 17 paivaän mennessä..
maaratlava!ia ajankohtana. Sanoma-.
l e h t i a l an t voohtosopimusneuvolle-l
u l k a l k e s i v a t tuloksettomina 13. 3.
T V K : n hallitus totesi, elfa Ivon-antajapuolen
esitlamat y a a l i m u k s el
m e r k i l s e v a i huononnusni" .sanoma-l
e h l i m i e s l e ! ! voimassa ölevun työ­e
h t o i h i n .
liiiliiiliilii'
A
185; 1 liio? Canadan historiaa
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA .
KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI
NIMI
KAKSI SUOMALAISEN KODIN
KULTAISTA KIRJAA
KORU-KALEVALA
.SI OMLN KANSALMShhfOS
Kuvittaiiul ju puinatustyon suunnitellut Akseli Gallen-Kalfcla.
729 SIVUA HINTA SID.KANGASK. $7.25
A i . K a i s e n i p i c i i r u n o r . k c i a a a j i e u tvota jatkaen Elias Lönnrot ahkera.sti
K f i a s i kansiuuunouUa. i ) a i n a l l i ensin vihkona '•Kanteleen" ..sonimit-
U l i sittf.-ii .seka buonion etta Vienan Karjalasta . « - a a m i s t H a n aineksista
ns. vanhan Kalevalan j a .saatuaan li.sia laajennetun laitok.'!en kustan-tami.
sfon ilmcstvi Kalevala täydellisenä lailcksena. käsittäen 50 runoa
ja 22.795 s i i e t l a.
K a l e v a l a l l a , on. o l h i l lavattomau nostava ja hcdclmallnien vaikutus
Suomen k a i i . s a n licnKelli.secn clamaan j a taiLoeseen Sen vaikuiuk.svsta
knnK:)l'i.s'.^en laiteeseen viitattakoon vain nimiin K i v i . Erkko. Leinot
A l i o . T a K a i i c ' ! ! . Wik.strom. Kaianu.s, Sibem:.s. Merikanto. Melartin, L a u ­nis,
Madeoja ja ennen kaikkea G a l l e n - K a l l e l a.
Alelciis Kivi:
VALITUT TEOKSET
528 SIVUA — HINTA SID. $3.80
Si:;!illys: heitsoman vcljeslji,—Nummisuutarit, Kihlaus, Lea ja runot.
Ale.t.sis K I V I , .siioinalai.sen iiiiiouden .siiiirin luonnonnero tuli kr.''mcii-kyinnieiieii
vuotiaana i l c k i j a k s r suoinalai.svjcn kulLluuriiii — l i i in o l i
va:iLa K i v i u i t l a n u l .sen l a n , jota Dante kutsuu " e l o m m e vaelluk-ien kes-k
i l i c k s i " , kun h a n jo o h a.stunut elaman riuan t u o l l e puolen. T i i o r c u -
aci^^aan si.sai.ses.^^a volnias.saan ja henkisessa ulott.uvaisiUKics-aan on
har.\;n ilmtlyk.-ien.sa viela tiuia i i a i v a i i u vai la vortaan.'vi ."-uainenkieli-
.s.esa kiijallisiiude.^^sa: l i a n e n vha .svvalli.^^eii kuin rikkaan runouten.sa
maanääriä on lu.skin vicla m i t a t t u.
Alcx.sis K i v e n aaiii tulee suurien valj-iiteiden lakaa. nii'^.-a hionlq ja
viljelys ovat |,jivaiineel loi.sen.sa ensiminaLses-sa neit.i-velli-e.va koske-tuki
e.s'-:a.;. J o j a k m m i t a Suomen luonno.';.sa o n .s.'tla|)eiai.'-inta, sdonia-laiie.
ssa .kaiisansie'u.*->a .syvintä, mel.s.sa il.^s.sainme ominaisinta, o i i
k i u i L y i i y l r u n o n riliniaksi Alek.si.s K i v e n kaipuulinnun. l i a i i cn kvphraa-jan.
sa iu.<i.ssa. Sik.vi el lianen ruiiouf.'.'n.sa 'umous ole koskaan Suomes­sa
Inijpuva, .si;.<si f t s i v t v v a t aina uudet, .sukupolvet .sen luo. • a u r l a K s e i i sa
kuulla o m a n sydainoii.sa iiuluivan." — V. A. Ko.'-::c(!niuenii leo.k.se.vsaan
- A L i t s i s K i v i ".
Tiliitkaa osoitteella: .
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBUBY. ONT.
(Jatkoa)
47. O SA
B r t i a n n i a n laivaston avulla canadalaiset joukot
v a l l o i l l i v a l takaisin Georgen linnoituksen, j a myös­k
i n Niagaran linnan A m e r i k a n puolella. Tuolusluk-sia
l u j i t e t t i i n Ontarion rannalla aina K i n g s t o n i in
saakka j a v i h o l l i s t en perääntyminen alkoi kasvattaa
s i i r t o l a i s i s s a yhlenai.syylla, elinvoimaa ja luottamus­ta
B r i t a n n i a n hallitukseen. Vuoden 1813 loppupuo­l
e l l a ei A m e r i k a n sotavoimat olleet saaneet yhtaan
pysyvää jalansijaa vaikka heiUa oli p a l j o n suurem­mat
maajoukot ja paremmat aseet mita oh puolus-l
a j i l l a . -
Koska Niagaran niemimaa oli p o r t l i Upper Ca-nadaan,
tekivät viholliset .=;inne j a t k u v i a hyökkäyk­siä
j a pitivät asukkaita t e r r o r i n alla. Suunnitelles­saan
viimeista suurta hyökkäystään, jonka piti olla
canadalaisten saarto k o l m e l t a taholta, he o l i v a t kai­keti
m m varmoja voitostaan, etta eivat pitäneet suun­n
i t e l m i a a n salassa. Niistä sai k u u l l a craan canada-l
a i s c n k a n s a n k a a r l i l a i s c n vaimo, viiden lapsen äiti,
j o k a henkensä uhalla käveli a m e r i k k a l a i s t e n linjojen
l a p i , sakean metsän kautta, varoittamaan eanadalai-sia
joukkoja. Tasta j o h t u i k i n , etta Beavver Dammin
t a i s t e l u kääntyi puolustajille ratkaisevaksi voitoksi,
jossa parisataa Moha\vk ja Caughnawaga intiaania
ja k o u r a l l i n e n brittiläisiä otti vangiksi melkein^Jcuu-sisutaa^
amerikkalaista ja k a i k k i heidän raskaan ty-kjstonsa.
Tämä raskas havio l o p e t t i k i n hyökkäykset
N i a g a r a niemimaalla j o k s i k i n aikaa.
Mutta Eriejarvellä tilanne o h t o i s i n . A m e r i k an
s u u n laiva.sto, yli kahdeksankymmentä sotalaivaa,
v o i t t i taistelun. Brittiläiset laivat joutuivat pakene­maan,
j a n im o h t ie s c l v a maajoukoille, joita tuo­t
i i n y l i järven Canadan puolelle lähes 5.000 miestä.
Canadan puolu.stusla j o h t i k e n r a a l i P r o e t e r j a intiaa­n
i j o h t a j a Tecumsch, jotka olivat vannoneet l o i s i l ­leen,
e l i a he l i i t t o l a i s i n a eivat peräänny, vaan sei­sovat
p a i k o i l l a a n loppuun saakka. Mutta kuulles­saan
kuinka suuret voimat v i h o l l i s i l l a o l i , Procter
p a a t t i k i n lahtea pakoon, jonka johdosta Tecumsch,
huomattuaan etta Procter oh pettänyt hanta, kat­keroituneena
sanoi: "Olet aina meille sanonut, etta
et koskaan peräänny niaamme puolustuksesta, mutia
nyt. isämme, näemme sinut pakotiellä, v a i k k a e l ole
v i e l a nähnytkään vihollistamme. Sina olet k u i n liha­va
koira, joka h e i l i i l l n a hanthänsä: s i l l o i n kun k a i k k i
on r a u h a l l i s i a , m u l t a joka hanta k o i p i e n valissa pa­kenee
peloissaan, kun vaara uhkaa. Isamme! S i n u l la
on paljon pyssvja j a ammuksia, j o i t a s u u n yhteinen
isämme meren takaa on meille;lähettänyt. Jos s i na
juokset pakoon, anna meill.v ne aseet, s i l l a mc ha­luamme
maatamme puolustaa, meidän luumme löy­tävät
lepopaikan laman nvaan mulla.ssa. Lähde, j os
haluaL mutta me pysymme lassa.
P r o c t e r lupasikin jaada paikalloon. nnitta eh­dotti
e l i a e t u l i n j a s i i r r e l l a i s i i n m e t s i o n . .suojaan, j o ­hon
i n t i a a n i t k i n suostuivat. A m e r i k a n ratsujoukot
saivat heidät k u i t e n k i n k i i n n i , j o l l o i n brittiläiset
heittivät aseensa maahan • j a pakenivat sekasorros­sa,
mutta intiaanit seisoivat paikallaan, j a t a i s t e l i ­vat
j o k a i n e n viimeiseen heiveenvetoon. Tassa taiste­lussa
u s k o l l i n e n maansa puolustaja Tecumseh myös­k
i n l a p e t t i i n , multa P r o c l o r pelasti heiiken.sa pake­nemalla.
- • • . 1 — .
Tasta voitosta innostuneena .Amerikan sotahau-kat
päättivät, etta on o t o l l i n e n aika tohda hyökkäys
Lower Canadaan. Kaksi suurta armeijaa sai mää­räyksen
saartaa Montreal j a Quebec kahdelta .smin-n
a l l a . ' Y k s i joukko purjehti St. La\vrence jokea l!]n
i s o l l a sotalaivalla, maajoukot 7,000 miostn y l i t t i r a :
j a n lähellä Montrealia. Mutia ranskalaisien kan.san-k
a a r l i j a i n t i a a n i t olivat taaskin voitokkaat, useita
a m e r i k k a l a i s i a s o t i l a i t a pakeni Canadan puolelle, ja
k a i k k e i n tärkeimmät t u k i k o h d a t j a i v a l edelleenkin
canadalaisten haltuun.
N i i n sota j a t k u i v i e l a vuoden, voitol j a l i a v i ol
menivät puolella loiselle, meren takaa ?l!i,t;Iannista
lähetettiin uusia.- s o t a l a i v o j a .suurille järville. Iisaa
aseita Canadan a r m e i j a l l e j a nuoria upseeria hyök­käyksiä
johtamaan. V e r i s i n taistelu koko sodan a i ­kana
käytiin vuonna 1814, l a h e l l a N i a s a r a jmtous-ta,
jo.ssa molemmat puolet havisivat ja molemmat
v o i t t i v a t , s i l l a taistelu vei j o k a i s en m i e h e n . T a la
Lundys Lane laislelua sanotaan kiiitiMikiii caiiad;-.
l a i s t en voitoksi, s i l l a pian sen jälkeen a n u T i k k a L i i -
set alkoivat vetaa joukkojaan takaisiii. j a .\nien-ka.
s.sa ilmeni yhä suurempa.-i vasluslusta sulaa koh­taan.
Rauhanneuvottelut .Anioiil
t a l i e n v a l i l l a p i d e t t i in Belv,i;i.-^:
n i n k i n soda.ssa oli t u l l u t vain:
k i n siirtomaiden sodat tm I M -
mus a l l e k i r i o i t e l t i i n l o u l i i a a l l it
r a t t i i n Canadalle lakaisin Ku.
.-Xmerikalle oikeus (,'atiadan k,
l i a a n e i l l e oikeus asua ra.(i»;( n
• (;latkiiiir
n: i:i l i n l a n n i a i i edus-i.
1.1 koska NapolCO
:•. iviil.^oltiin mvoS'
; t l.aa. Hauhansopi:
j o l l o i n maa-.
, i \ - , ( l i O ) t e t i i t alueet,
u.-;;iiiu'isiiii la in-n
d l i M i i i n i l ia puolilla.
<iiiiiiiiiiiii|iHiiiiiiiiiiii!iirji;ii;;;iii:i!ii;iiiii;ii!iiiiii;iiiiiiiiiy^