Vapaus, August 5, 1965

              S M 2 Torstaapa, elok. 5 p .— Thursday, August 5, 1965
I N D E P E N D E N T L Ä B O R O R G AN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
ptabUBhed Nov. 6, 1917
s • ':\.}--'-^->]-: ' MAN^QER; E . SUKSI
.M': 'iigUPH9*1^rQrriC^ ÄN0,|D|TQ8lfU 974-4264
BiibliäÄe>4'tiiH«jB w ^ Saturiteys by Vapaus
PuUiäiltig OI: L i M t e d / 100-10J2 Bto^ St/%e5t. Sudbury, Ontario. Canada.
, M^lUni^.i^resa; Box 69
A^ermag rätes up9ii>fk]^^p4^; tr;(paIaU^ free of obarge.
Atttboilsed u second claa^l BM( Offia« Departinent. Ottawa.
GANAO!/\N LANGIMGF-PRFSS
Canadaasa: 1 v](. 6 kk- («.TS'^ USAzasa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
S kk. 2.79 Suomessa: I vk. 10.50, 6 kJt. 5.75
•' • McijUelcerijotaan ett§. Capadassa on kova puute ammatti-tiif^
lsijit^ avattava Bntanniassa~ja
eraijäBan^ufesji^ siirtolaisten värväystoimisto-ja,
käytettävä .zniijQoni» doUareita veronmaksajain varoja
matnoskjampänjaan, jonka tarkoituksena on osoittaa, että ca-i^
adaJlaisei ^ $ i t iiiiltei seitsemäpuaessä taivaassa vaikka hei­dän.
jaU^itQAaT^^i^afiv^t^ vielä maassfi.
Tosiasiassa meille on, kerrottu, että siirtolaisasiain mi-ndsteriJohnNicholsoTi
011 jo alolttfmut Britannia eräis­sä
imiissa Euroopan näiissavoinmperäis^^ kampanjan uu­sien
.siirtolaisteili värväämiseksi Canada^^
^Väme vuonna (Canadadn tuotettiin 112,606 siirtolaista ja
sitä edellisenä vuonna 93,151. Viimevuotisista siirtolaisista oli
tila^tottetorjm mukaan 56,190 työvoimamarkkinoille tulleita
siis työläisiä ja 56,146 huollettavia. Yksityiskohtaisem­pien
tietojen mukaan näistä uusista siirtolaisista oli 17,467
tehdas- ja rakennustyöläistä, 5,737 sekatyöläistä, 1,216 mui-dea
alojeii työläistä jne.
'' Nyt aloitetun kampanjan perusteella on tarkoitus kak-sinkerUdstuttaa
nämä tilastot sillä perusteella, kuten sanottu,
että Canada tarvitsee kipeästi ammattitaitoisia työläisiä.
Yleisesi niyös-tiedetaän että vissit työnantajapiirit ovat pai­nostaneet
kovasti siirtolais^ninisteriä "halvan työvoiman"
hankintaan. Siksi puhutaan uusien siirtolaisten avustamises-
^ vuoden aikana maksettavilla rahalainoilla jne. Yksistään
siirtoläiäiea 'iarpeen" mainostamiseen on aikomus käyttää
veronmaksajain, varoja $13,000,000, eli lähes dollari kutakin
canadalaista miestä, naista, lasta ja vanhusta kohti.
ENTÄS CANADALAISET
. Vaärinkäsity välttäjoiiseksi haluanune erikoisesti ko-roslaa,
että Vapaus ei vastusta siirtolaisten pääsyä Cana-daan.
ejkä edes slirtolaistai värväämiskampanjaa ulkomailla.
Päinvastoin olemme sitä mieltä, että tässä suuressa maassa
on paljon tilaa niin uusille siirtolaisille kuin uusille canada-laissukupolvillekin.
Siirtolaisten tuonnin -ja erikoisesti val-tiop-
johdolla ja varoilla harjoitettavan siirtolaistarpeen ko-vapaineisen
mainonnan perustana pitäisi kuitenkin olla Ca­nadan
ja canadalaisten yleiset edut, eikä joidenkin "halpaa
siirtolaistyövoimaa" tavoittelevien työnantajapiirien saalis-
'tushalu. • •••• • .
Ja niin kauan kuin meillä on virallistenkin tietojen mu­kaan
lähes ,300,000 työtöntä ja niin kauan kuin esim. Canadan
talousneuvosto on huolissaan siitä, että mistä saadaan riit­tävästi
työpaikkoja niin sanottujen suurten sukupolvien nuo-^
rille työläisille seuraavan 5 vuoden aikana jolloin Canadassa
tarvitaan varovaisempienkin arviokien mukaan 1,500,000 uut­ta
työmaata,-on meidän mielestämme järjettömyyttä lähen-telieväälyhytnäköisyyttä
ryhtyä laajakantoiseen siirtolaisten
värväämiseen vain joidenkin työnantajapiirien tyydyttämi-seksL.
Meille sanotaan nyt hurskastellen, että kysymys on "am-mattitaitcMlsista'^
työläisistä,-joista <m kuulemma kova puute.
Mutta vaikka joillakin paikkakunnilla ja joillakin työaloilla
olisikin todellista puutetta ammattitaitoisista työläisistä, niin
tosiasia kuitenkin on, että työttömien armeijassa on nyt tu-hasnsia
ja taas tuhansia korkeasti ammattitaitoisia työläisiä.
Miksi ei hallitus järjestä niin, että näille työttömänä oleville
ammattimiehille ja heidän perheilleen varataan ilmainen
kyyti tarvittavine apurahoineen seUaisille paikkakunnille
siirtymistä varten, missä on sitä työvoiman puutetta?
Ja miksi ei järjestetä palkallisia ammattikursseja am­mattitaidottomille
työttömille niin, että heis^ saadaan niitä
tarvittavia ammattimiehiä?
MeiHevastattanee ensimmäiseen kysymykseen, että hal­litus
on jo luvannut lainojen muodossa avustaa työläisten
siirtymistä työnhakumielessä paikkakunnalta toiselle. Mutta
itäka työläinffli voi velkaantua vain siinä toivossa, että hän
saa mahdoHisesti maan toisesta äärestä joko lyhempi- tai pi­tempiaikaisen
työmaan? Työläisten varat eivät sellaisiin vel-
3^3^1111 riitä.. J a yhtä hyvää luulisi olevan sen, että siirtolais­tarpeen
mainostamiseen varatut miljoonat käytettäisiin ko­toisten
työttömiemme ilmaiseen kuljettamiseen sinne, missä
niitä-työmaita on saatavissa. Yhtä hyvää luulisi olevan sekin,
^täJMJestettäisiin ammattitaidottomille sellaisia ammatti­kursseja,
että ammatin oppimisen yhteydessä he voisivat pi-t
ä * sekäf oman että huollettaviensa elämänsäädyllisessä ta­sossa.
.
KETTÄ OVAT TYÖTTÖMÄMME?
^•--1 Suurten päivälehtien työttomistänimean^ ku-ya
on.sellainen, ,että h^ ovat jonkinlaista hylkytavaraa, ja
öttä oikeastaan he ovat saamattomuudellaan, ammattitai-dottomuudeUaan
ja pelkällä laiskuudellaan aiheuttaneet
ämat pulmansa. '
; Työläiset tietävät kuitenkin että asia ei ole lähestul-kicxmkaan
xmm.
^ . Suuressa työttömien armeijassamme on tietenkin myös
^ysillisesti tai henkisesti sairaita ihmisiä; heidän joukos-
|}aan ota sellaisia 50—60-vuotiaita miehiä ja naisia. Jotka ovat
niian vanhoja" työhön ottamista varten, mutta kuitenkin
i i i f iA ntmrla vanhuudeneläkettä saadakseen.
• Suurin osa työttömistämme on kuitenkin hyvässä työ­kunnossa
olevia miehiä ja naisia, joilla on useissa tapauksissa
korkea amjnaattitaito^tai jptka vpivat, jos saavat siihen-tl-
JaiBuudeo, oppia jonJkun uuden ammattitaidon,
.r Muisiaa nimititäiii^ tulee, että työttön^ joukossa on
yissi prosentti vastikään koulusta päässeitä nuoria miehiä ja
fuiisia. Heillä ei ole luonnollisestikaan vielä ammattitaitoa
eUcä anunattäiiokemusta; Mutta kuka voisi väittää, et/tä nämä
canadalaisista kouluista vastikään työmarkkinoille tulleet tai
ensi keväänä tulevat mxoretmifehet ja naiset eiväit muka voi
Kritiikkiä
Waslungton. Vuosittain noin 2^.
000 amerikkalaista lasta keäkeyttSii
kansakoulun ja noin 1 jmilj. oppikc^
lun. IVöläisi^tä 46 proseptjjla pfl m-tämätön
kou|usivi^;~ |k^^tta||f )B^i
iuballjtuksen johta^ja Ft^o^Jef^.
Vashi^onifai jäljestetyn kasvatuson­gelmia
tutkivan konferenssin avajais­puheessa
faän totesi.. ettS v$rilU9istli
Iap3ist9 jputMu köuhmkgy^itii^a
keyttäfluSäi» ^Hiicsi k^rtoft mij» pi^^
kuin valkoisisU. "Tämän tilaston var­jot
ovat synkät — ne ovat bSpeiOcsi
USA: He". lausui Keppel.-
Konfferenssin osanottajat käsitt^e-vät
myös erästä maan rotukiistojen
suurinta syytä, kysymystä rotudxttte-
(usta kouluissa.
m98B irai^ortin matkastaan maakuiK k i H n läi^
ftmlmliMi^palreUia $ i ^Mi ^ l e - nan oikeusministeriöUe. - ' valtion asianömaiseUe^^^^^^^^^^^^
itiiseksi völiun l99^« . «^Uain
NenvostolUton kÄemosten poh>
JaU«, seiini ^9«|^iuinf4Unen ter-
V^ysminteieri Hatthev Oymond
fMViistaiiia.
. Ensimmäisessä haastattelutilai­suudessa
sen jäikin kun hän hei-näkuqn
19 jpäiYäna pa}i|sl ^uukau-d^
itkestä^^tä Euroopan matkata.
t^rv^$n|Uiji|ter( Dyniond sanoi saa­neensa
hyvän vaikutäman Neuvos-tpliiton-
ambulanssipalvelusta, ja
että hän on nyt vahniina esittä-
"AUTA MIESTÄ MÄESSl^
ÄLÄ MÄEN A L L A"
Kun olen -lukenut niitä-Jöviperän
Pekan pakinoita siitä Vapa^ Sanast^,
niin kyllä näyttää siltä, että siellä
syntymämaassa taitavat asiat oUa. val­lan
Pahan kaulat^.
Kun Venäjän kon^nunistit järjesti­vät
sinne Suomeen liiitä rauhanko-kouksiaan;
niin sinne menee Suomen
presidentti ja muita mi,nisterejä. Siel­lä
Suomessa saavat nyt vapaasti toi­mia
kommunistitkin aina eduskunta
valiokuntia myöten.
Toista se d i silloin kun Suomi sai
itse määrätä omista aseistaan. Sil­loin
muilutettiin presidenttikin ja R i -
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hilda Tuorl, Sudbury, Ont,. täyt
tää maanantaina, elokuun 9 pnä 83
vuotta.
Sulo Helminen, Windsor, Ont.
täyttää tiistaina, elokuun 10 päivä
na 75 vuotta.
2' Kysymyksiä j
vastauksia
Kysymys: Voitteko vastata kysy­mykseen
koska henkilö saa vanhuu-deneläkkeen,
joka on nyt 65 vuotta
vanha ja ensi heinäkuussa 66.
— Kiistaan joutunut.
Vastaus: Aivan varmaa vastausta
emme-vef antaa siksi kun hallitus
ei ole vielä julkaissut yksityiskoh­taisia
aikatietoja tälle ikäluokalle.
Mutta kun hallituksen tietojen mu^
kaan heinäkuussa 1898 syntyneet
saavat eläkkeen tammikuussa 1967:
n i in tämän perusteella rohkenem­me
olettaa, että heinäkuussa 1900
syntynyt henkilö, joka on nyt 65
vuotias, saa eläkkeensä viimeistään
tammikuussa 1969. Mahdollista kui
tenkin on että hän saa eläkkjeen.
hieman sitäkin ennen.
Sivumennen sanoen eläkeiän lä-he.
stye.ssä; on tarpeellista huolehtia
siitä, että eläkenanomus esitetään,
kuusi kuukautta ennen kuia eläk-,
keen pitäisi saada. Muussa tapa­uksessa
voi eläkemaksut jäädä alus­sa
saamatta.'
Todettakoon, että joulukuussa 1895
elokuuhun 1896 syntyneiden olisi
pitänyt esittää eläkeanomuksensa
kesäkuussa 1965 saadakseen eläk-,
keon tammikuussa 1966. Ken heistä
ei ole tätä anomusta ^ielä tehnyt,
ryhtyköön toimenpiteisiin heti. Ja
syyskuusta joulukuuhun 1896 syn
tyneiden olisi pitänyt lähettää elä;
keanomuksensa heinäkuussa 1965
saadakseen eläkkeen tammikuussa
1966. Tammikuussa 1897 syntynei­den
tulee lähettää eläkeanomuksen­sa
elokuussa-1965, saadakseen eläk­keen
helmikuussa 1966.
oppia sellaista-ammattia, jonka
tekijöitä on nyt jossakin
maamme kolkassa joko todelr
lista tai oletettua pulaa.
Me siis kannatamme siirto­laisten
värväämisen tehosta­mista
vasta sitten kun valtio­vallan
toimesta on tehty kaik­ki
mahdollinen nyt työttöminä
olevien satojentiÄansien cana­dalaisten
saamiseksi luovaan
työhön - r - lukeutuen tähän am­mattitaidon
tai uuden ammat­titaidon
opettaminen siellä,
missä työmaan saannin ehtona
on sellainen ammattitaito, imr
tä työ- ja pppikykyisi|iä työt­tömillämme
ei satu ehkä juuri
nyt olemaan. •
tavuori tapettiin muistaakseni parla­mentin
rappusille siitä kun yrittivät
toimia rauhan puolesta.
Nyt kun Kosola ja Svinhufvud ovat
kuolleet ja kenraali Valleniuskaan ei
ole enää miäräämässä, oHn ainoa
henkilö, joka näkee npihin kuijuuteen
Suomi on luisumassa on IQviperin
Peldia Torontossa. Hänen olisi kai­ken
Järjen mukaan mentävä kiireesti
itse niitä Suomen asioita hoitamaan,
sillä täältä Canadasta kasin se taitaa
olla hankalaa. Tässä väliini on siksi
paljon kylmää vettä, että parhaatkin
neuvot voivat laimentua. — I. S.
LÄNSIRANNIKON
LOHEN K A L A S T U K S E S TA
Ensiksi uniotoiminnasta. sana tai
pari. • :. • •
Kalastajien unio on yksi voimak­kain
British Columbiassa. Nyt on
tehty kahden vuoden hintasopimus
kalasta j a niinmuodoin loppuu se
ainainoh epävarmuus siitä, mitä
saamme kulloinkin kalan hinnaksi.
Usein on tapahtunut, että kalastus
on ollut menossa pari viikkoa ennen
hintasopimusta.
Vuosien varrella on käyty monet
lakkotaistelut joiden ansiosta on
saa!u tyydyttävät hinnat kalalle.
Meillä kalastajilla ei olisi paljoa­kaan
etuisuuksia ellei meillä olisi
tällaista unioa. Yksi esimerkki vuo
sikymmenien .takaa. Isosta, keski­määrin
25 paunan valkoisesta lohes­ta
maksettiin vain viisikin senttiä
kappaleelta, mutia nyt. saamme sii­tä
useampia dollareita. Siihen ai­kaan,
j o l l o in emme saaneet kalasta
juuri minkäänlaista hintaa, ei ka
lastajilla ollut unioa.
Muuten meillä suomalaisilla on
täällä kalakämpällä luettavanamme
Vapaus ja L i e k k i . Yksi tärkeä seik­ka
on se, että saamme hankituksi
lehtiemme tueksi $7.000 ja "rapiat"
päälle, joten antakaamme haastoi
den vyöryä. Minä j a Mikko lahjoi-tinune
summan j a haastoimme ka
lastajakaverit jatkamaan sitä. Toi
vottavasti pojat ovat haasteemme
huomanneet
Muuten tämä kalastus on rasitta
vaa touhua. Kun pyhäiltana kello
6 ruvetaan kalastamaan, niin vasta
torstai-lltana kello 6 lopetetaan
työ. On oltava menossa yötä ja päi­vää,
j o s n u e l i i kaloja saada. Välillä
nukutaan vain muutama tunti. Työi
aika tulee yhteen menoon 96 tunUa.
Ne pienet unen pätkät otetaan s il
loin kun verkko on meressä. .
Eikä siinä paljoa kävelyäkään
saa kun on veneessä yhtä mittaa 96
tuntia. On sitten viikon lopulla an­nettava
jaloille kävely-voimistelua.
Olisihan tässä muutakin» mutta tois­ten
lisää. •
Hyvää kesän jatkoa Vapauden ja
Liekin kaikUle lukijoille.
Yksi kalastaja joukosta.
River Inlet, B. C.
Mainittu ministeriö valmistelee
nyt anunulansslpalvelua koskevaa
lakiehdotusta, mikä on tarkoitus
esittää lainlaatijakunnan seuraaval­le
istunnolle tänä syksynä. Oikeus­ministeri
Arthui: Wishart on jo vih­jannut,
että lain mukaan ambulans­sit
j a hUdeh käyttäjät, tulevat, tar­vitsemaan
maakunnallisen toimilu­van.
V
Trt Dymond selitti, että Neuvos­toliitossa
käytännössä olevan palve­lun
mukaan; minkä hän näki toi­minnassa
Leningradissa, kaksi t ai
kolme ambulanssia ei voi mennä
kutsun tultua samaan paikkaan^ ku­ten
täällä toisinaan tapahtuu. Tääl­lä
korostetaan myös liian paljon
maantieonnettomuuksien käsittelyä
ambulanssipalvelun yhteydessä, se-
Utti terveysministeri.
Neuvostoliittolaisten käytössä on
kutsuvalmiina spesialisoituneita am­bulansseja,
ja mennessä esim. sy-däntapauksesta
epäillyn apuun, am­bulanssin
mukana menee paikalle
lääkäri, joka kykenee suorittamaan
rintaleikkauksen ambulanssissa; sen
lisäksi tällaisessa sydäntautisen va­ralle
erikoistuneessa ambulanssissa
on tarpeellisia lääkkeitä ja välineet
sähkö-cardiogramin ottoa varten.
"Sellainen järjestö ansaitsee tulla
huomioonotetuksi Heillä on täy­dellisesti
koK)rdinoitu ambulanssi­palvelu",
sanoi t r i . Dymond.
Muistellen kaksiviikkoista vierai­luaan
Neuvostoliitossa tri Dymond
selitti .että missä tahansa Neuvosto­liitossa
voi numerolla 03 saada pu­helimitse
yhteyden keskusambu-!
lanssipalvelun kanssa, missä kaikki
puhelut otetaan nauhalle. Sieltä tie­to
lähetetään asianomaiselle ala-ase­malle..
•
Leningradissa oli tri Dymondille
kerrottu, ei kenenkään-tarvitse odot
taa viittä minuuttia kauempaa am­bulanssia.
"Minä en nähnyt yhtään
Cadillac-ambulanssia. Heillä on käy­tännölliset
ajokit siinä työssä", sa­noi
tri Dymond.
Leningradin ambulanssipalvelu
saa päivittäin keskimäärin 2,000
avunpyyntöä.
: Toronton kokoisessa ukrainalais-kaupungissa,
Kievissä, on saatavis­sa
100. ambulanssia ja ambulanssi­palvelun
henkilökunnassa on 1,300
henkilöä, mukaanlukien 261 lääkä­riä
(ja yksi lääkäri menee aina am­bulanssin
mukana) sekä 350 lääke­alan
avustajatyöläistä, selitti sama.s-sa
tilaisuudessa Canadan lääkärien
Collegen johtokunnan johtaja, tri
W. V . Johnson, joka oli myös Cana­dan
4-henkisessä lääkärien ryhmäs­sä,
mikä vieraili Neuvostoliitossa.
Torontossa on 28 ambulanssia yk-.
sityisliikkeiden hallinnassa ja 6 am­bulanssia
kaupungin hallinnassa.
Kaupungin palokunnalla on kuusi
farmariautoa (stationwagons) joita
voidaan hätätilassa käyttää myös
ambulansseina.
Tri Dymond sanoi ihailevansa
Neuvostoliiton korostusta henkilö­kunnan
opettamiseksi. "Heillä on 1
lääkäri kutakin 550 asukasta kohti",
hän sanoi. Mutta siitä huolimatta,
ja vaikka ulkopaikkakuntien lääkä­reille
maksetaan kaksinkertainen
palkka, neuvostoliittolaiset eivät
saa riittävästi lääkäreitä sivupaikka-kuntia
varten. Neuvostoliitossa on
myös puutetta sairaanhoitajista, hän
sanoi. " H e menettelevät kuten me­kin
— nopeistuttavat sairaanhoita­jattarien
koulutusta."
Kolmas puoli, mistä t r i Dymond
sai myönteisen vaikutelman Neuvos­toliitossa,
koskee kertauskursseja,
joihin osallistuville lääkintäalan
henkilöille maksetaan täysi palkka.
Nämä palkalliset kertauskurssit
ovat pakollisia joka viiden vuoden
kuluttua, mutta ne ovat avoinna
milloin tahansa vapaaehtoisuuden
pohjalla, selitti tri Dymond.
Tri Dynqond sanoi kiintyneensä
erikoisesti Ruotsissa käytännössä
olevaan sairaushuoltopalveluun,
minkä puitteissa "potilas" saa lää-kä:
puolestaan maksaa 80 prosenttia
lääkärin laskusta; jättäen potilaan
maksattavaksi 20 prosenttia. Sairaa­lassa
palveliiaan antavat lääkärit
saavat maksunsa kokonaan valtiol
ta.
Jarrutusmaksui mitä Canadan lää­kärit
ja vissit) nouutkin p i i r i t vaati­vat,
ei triVpymöndi]^ k c f ^ d f l ^ . mU'
kaan saähut ksj^tttsta^missälih S.u-roopan
'aaaaaMi; v(Jarrtttu8mak8Ulla
«U "deterrent fee"-m'aksiilla tarkoi­tetaan
sitä,, että kun potilas joutuu
maksamaan: osan lääkärin tai lääke^
maksusta, niin se muka "jarruttaa"
ns. "tarpeetonta" lääkärien puoleen
kääntymistä — V.) "Venäjällä he
eivät voineet tai eivät halunneet
ymmärtää, mistä tniiiä puhuin', jar­ru
tusmaksusta kesktiu^telt^essa, sa­noi
mr. Dymoud.
USAn kaikeois-*
lento dokuussa
Washlngtoo. Seuraava kaksi­miehinen
Gemini-kapse.lin avaruus­lento
alkaa elokuun 19. päivänä ja
kestää kahdeksan vuorokautta, i l ­moitti
Yhdysvaltojen ilmailu- ja a-varuuähallltus
Nasa Washingtonissa
viime viikolla.
Gemini-5:n miehistöön tulevat
päällikkönä Gordon joka
toukokuussa 1963 vietti 34 tuntia
avaruudessa, sekä ensikertalainen
Charles Conrad. Kun Gemin.-5 on
tehnyt arvioidut 122 kierrostaan
maapailon ympäri, tulee astronaut
ti Cooper olleeksi avaruude-xsa kau
emmin kuin kukaan muu tähän men
nessä.
Gemini-5:n lentoaika on suunnil
leen yhtä pitkä kuin meno—paluu
matka Kuuhun.. USA on suunnite!
lut tällaista lentoa vuodeksi 1966
tai 1069 kaksimiehisellä Apollokap
selillä..
Elokuun Gemini-lennon tarkoi
tuksena on osoittaa, ettei pitkäaikai
nen painottomuus ole terveydelle
vaarallinen ja ettei se vaikeuta hy­vin
harjaantuneen astronautin työs­kentelyä.
Gemini-5:ssä on myös ns. "lähes
tymistutka", ensimmäinen laatuaan
tällaisessa avaruusaluksessa; ja sen
avulla alus voi lähestyä satelliittia
jonka se itse lähettää lennon alku
vaiheessa.
PIhiia
Bonn. — Muutamia tuhansia Bun-deswehrln
sotilaita tullaan siirtä­mään
Länsi-Saksasta Portugaliin. Il­moittaessaan
tästä sanomalehti
Frankfurter Rundschau korostaa,
että jo vuoden 1966 kevätpuoliskot
la ensimngiäiset.Bundesvehrin jottk^
kQ-b;»a8tot}aj?^vat mailan Portuga­l
i i n . , Lehden mukaan, tullaan' Bun-desyehrin
iiotilaalUsteii tukikohtien
varustukseen Portugalissa käyttä­mään
140,000Mänsimarkka^; joista
i30;||OO antaa Länsi-Saksa ja 10,000
Pottugali, —
Frankfurter Rimdschauh mukaan
tulee Bundeswehrln pääasiallisena
sotilaskeskuksena -olemaan Län^i-
Saksan ilmavoimien lentotukikohta
Bejassa; Paikkakunnalla on jo
käynnissä lentokentän, rakennustyöt.
Sinne rakennetaan myös kasarmeja
lentohalleja, korjaamoja ja sairaa­la.
Indonesian ohjuksia
Singaporen
edustalla
Djakarta.—• Indonesia on asenta­nut
aivan Singaporen edustalle oh-/
juksia, joilla sekä Malaijan että
Singaporen osavaltiot voidaan muut­taa
"tulimereksi" vain nappia pai­namalla,
sanoi muuan indonesialai­nen
sotilasviranomainen äskettäin.
Ind6nesian uutistoimiston Ania­ran
välittämänsä haastattelussa
eversti Uumedi, Rhion alueelle sijoi­tetun
31. rykmentin komentaja,
väitti, että ohjukset saadaan osu­maan
erittäin tarkasti, koska niissä
on uudenaikaiset tutkaohjauslait-teet.
Rhio sijaitsee noin 20 kilo­metrin
päässä Singaporesta.
— Jos vihollinen uskaltaa astua
jalallakaan Indonesiaan, Malaija ja
Singapore muuttuvat yhdellä napin­painalluksella
liekkimereksi, sanoi
eversti Uumedi.
Tiistaina Antara tiedotti, että
joukko indonesialaisia sotalaivoja
on matkalla Malesian rajoille, jotta
Englannin Malesiassa olevien jouk­kojen
vahvennuksista syntynji epä­suhde
tasapainottuisi..
JATKUVAA MlKROr
METEORISADETTA
"Moskova. 7T-. Neuvostoliittolainen
astronomi Vladimir Radzievski on
esittänyt olettamuksen, että aurin­kokuntamme
planeettoja ja kuuta
ympäröivät mikrometeoripilvet. Nä­mä
pilvet eivät mi^uta muotoaan,
vaan "virtaavat" jatkuvasti planee­toille.
Maan lähellä olevan pilven ko­konaismassa
on professori Radzievs-kin
mukaan lähes puoli miljoonaa
tonnia. Tästä pilvestä putoaa maa­han
joka päivä kymmenisen kiloa
mikrometeoreja.
Professori Radzievski selittää,
että "tämä pilvi uusiutuu täydelli­sesti
150.000 vuodessa".
Samanlainen pilvi pitäisi olla
myös kuun pinnalla. Vaikka sen ole­massaoloa
e i vielä ole voitu kokeil­la
osoittaa, on tiedemies vakuuttu­nut
siitä, että se ei ainoastaan ole
olemassa, vaan että sillä on tuhan­sien
tonnien painoinen massa ja
että se 100,000 vuoden aikana ehtii
täydellisesti pudota kuuhun.
Ottaen huomioon, että mikrome-teoritit
liikkuvat kuun läheisyydes­sä
kaksi kertaa luodin nopeudella
ja että ne kykenevät lävistämään
: kohteensa luotien lailla, on tarpeel­lista
tuntea niiden tiheys tulevia
kuuhun j a muille Planeetoille suun­tautuvia
lentoja suunniteltaessa, joi­ta
ei suojaa sellainen p^iksu ilmake­hän
panssari;kuin maata.
"Mitä lähempänä mikrometeorit
ovat jonkin planeetan pintaa, sitä
pienemmällä nopeudella ne lähesty­vät
planeettaa", arvelee professori
Radzievski. Juuri tämä johtaa osas­ten
kerääntymiseen pilviksi lähellä
planeettoja.
Jokaisesta aurinkokunnan veto-voimavaikutuksesta
tulee pölyhiuk­kasten
laskuoja. Niiden jatkuva pu-putoaminen
aurinkoon j a planee­toille,
johtaisi piankin aurinkokun­nan
pölymateriaaliii loppuun kulu­miseen,
ellet sitä syntyisi uudestaan
asteroiden ja pyrstötähtien hajoami­sen
tuloksenatlailmeisesti myös
siitä, että äurinko^lciertää meidän
planeettajärjestelmäämme osasia
planeettain välisestä avaruudesta".
HORMOONILÄAKKEITÄ
NAUTTINUT NAINEN
SAI 7 ELOTONTA LASTA
Hampuri. — Hedelmöittämis- eli
hormoonilääkkcitä nauttmut eräs
ruotsalaisnainen on synnyttänyt
seitsemän elotonta lasta, tiedoitet-tiin
täällä tiistaina. Koska tämä on
tapahtunut, sitä ei ole tiedoitettu.
Lääkäri Gerhard Bettendorf sanoi
tämän synnytyksen olevan kuitenkin
yhteyksissä hormoonilääkkeiden
nauttimisen kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
VAIKENIUT
Ylläolevalia otsikolla kirjoitti
Helsingissä ilmestyv3n Kansan Uu­tiset
lehden pakinoitsija Nuotta
noin nimeensä:
"Äänet tulevat yhä vaikeam­miksi,
amerikkalaisten 'liberaalien
k r i t i i k k i USA:n osuudesta Vietna­missa
on valumassa kuiviin'. Se
. o n selvä kehityssuunta, odotettu
ja ehkä väi^läroätön — mutta mo­nille
tuskallinen ja syvästi levotto^
muutta herättävä. Syyt ovat moni­naiset,
mutta ennen kaikkea siihen
vaikuttaa hallituksen yhä voimak­kaampi
kytkeytyminen Vietnamin
konfliktiin, askel 'avusta' 'sotaan
— ja kamppailuun' jossa vaaka­laudalla
on 'kansakunnan kunnia'.
Isänmqalli^uutta mobilisoidaan —
ja siitä tulee pakkopaita.
On jo olemassa painostusta ja
sen on tultava vahvemmaksi. 75,-
000 amerikkalaisen sotilaan määrä
Vietnamissa nousee kohdakkoin lä­hes
200,000:een, viikottain kym­menet
kaatuneet nousevat sadoik­si
— ja arvostelija tulee kohtaa­maan
yhä auuremman vaaran, että
hänet poltinmerkitään 'kommunis-nisympatisööriksi'
. . ."
Näin kirjoittaa tunnettu ruotsa--
lainen lehtimies Sven öste kumo­tessaan
Dagens Nyheterin pals­toilla
Vietnamin sodan reaktioita
USA:n omalla maaperällä. Ja nä­kymät
ovat hätkähdyttäviä. Yhä
useampi sulkee suunsa, yhä use-.
ampi tuntee "ikommunisti"-leiman
väikkyvän housunpersuksensa tun­tumassa.
Sven öste kertoo erään
lehtimiehen lausuneen:
" K a i k k i , mitä me nyt sanomme,
tulkitaan isänmaallisuuden puut­teeksi,
pehmeydeksi kommunister
ja kohtaan. Me olemme jo näh­neet
tämän kehityksen, mutta nyt
se tulee olemaan ennen kuulumat­tomissa
määrin vaikeampi."
Ja toinen Östen kuulema repliik­ki:
"Ollessamme nyt niin syvästi
kytkeytyneenä (sotaan) minä tu­len
epäröimään harkitessani vas­taväitteiden
esittämistä. Minä olen
puhunut monien senattorciden
kanssa, jotka ovat johtaneet tyyty­mättömiä
ja he katsovatHiyös, että
keskustelu on tukehtumassa."
öste tähdentää, että ihmiset ei­vät
suinkaan ole muuttaneet mieli­piteitään,
mutta he pelkäävät. Po­liitikot
pelkäävät; että he kohtaa­vat
poliittisen kuoleman amerik-
'kalaisessa rahamankelissa, jos he
itsepäisesti väittävät vastaan, ja
kun jo senaattori ja edustajahuo­neen
jäsenkin pelkää, niin miten
se enää vaikutta9kaan alaspäin!
Ilmiö sinänsä ei ole vieras. Sen
karmeimmat merkit löydetään Hit-,
l e r in ajan Saksasta, mutta myös^
meillä Suomes-sa tunnetaan ne ai­van
riittävän hyvin. Meilläkin on
ollut aika, jolloin isänmaallisuuden
käsite sotkettiin kansalliskiihkoon
mielipidetcrroriin ja vihankylvöön
jolloin jokainen sai leiman otsaan­sa,
mikäli ei ääneen vannonut täy­sin
vääristyneen, lappusilmäisen
ja vaarallisen isänmaallisuus-käsit-teen
nimeen. Ja kun silmäillään
vaikkapa vain Suomen vaalitulok­sia
ennen ja jälkeen toisen maail­mansodan,
niin huomataan, miten
kieroutuneen kuvan tällainen oi-kcistolalsittain
puleerattu peili an­taa.
/
USA:ssa ollaan siis nyt täysillä
kierroksiUamenossa samaa» kuri­mukseen.
Likaisesta Vietnamin
sodasta tehdään 'Ikansallinen kun­niakysymys",,
itse kunkin ''isän­maallisuuden"
koetinkivi, jolla
punnitaan ihmisten asema, leipä ja
toimeentulo. "Isänmaasta" ja
''isänmaallisuudesta" muokataan
taikasana j o i ^ a avulla voidaan teh­dä
mitä tahansa: vaientaa-arvoste-lu,
tapattaa tuhansia amerikkalai­sia,
sulkea ihmisiä vankilaan. Aino­aksi
oppositioksi jää s e — k u t en
öste toteaa — j o k a vaatii yhä laa­jempaa
sodankäyntiä yhä kovem­pia
iskuja yhä pidempiä askeleita
kohti suurselkkausta. Ja muut
vaikenevat koska he eivät halua
olla "epäisänmaallisia" koska he
eivät halua "liata kansallista kun­niaa"
tai koska he — pelkäävät.
Toisin sanoen: U S A : n Vietnamissa
käymä likainen sota on viemässä
maan kohti totalitääristä järjestel­mää
sanan pahimmassa merkityk­sessä.
• •
Jos tämä kehitys esteettä USA:s-sa
jatkuu niin se ei merkitse vain
kansallista amerikkalaista onnetto-'
muutta vaan — j a ennen kaikkea
— kansainväliatä.— Nuotta.