Vapaus, May 16, 1973

              VAUNUNLASTI PAJ^ERIA
KAMPANJASTA $2,640
Tähän katsaukseen saatiin 23 lahjoitusta sen hyväksi, että leh.
dillemme voidaan ostaa käteismaksulla vaununlasti.sanoraalehtipa-periä
ja saada siten melkoinen säästö. Lahjoitusten katteeksi tuli
kaunis rahasumma $68.50. Suurkiitos avokätisistä lahjoituksista.
Aikaisemmin ilmoitetut lahjoitukset huomioiden j "Vaununlasti
sanomalehtipaperia" kampanjan yhteistulos on nyt $2,640.20 — josta
vieläkin kaunis kiitos.
.Lahjoituksia tuli tiiliä kertaa eri puolilta maata seuraavasti:
Alma ja Antti Ranta, Whitefi8h, Ont $ 5.00
Hilda ja Isak Kivistö, Sudbury, Ont 5.00
Aksel Hakula, Wanup, Ont 3.00
Olga Koskela, Burks Fälls, Ont. ..^ . . . . . . . .
Frank Sulonen, Mattawa, Ont.
Saara ja Kaiirlo Huppunen, Wclland, Ont l
Gtiorge Silta, Sudbury, Ont
Elnii Jackson, Sicamous, B. C' .'. '
Hanna ja Alex Laiirila, Sicamous, B. C. ^^
Sanni ja Paavo Karjanmaa. Sicamous, B. C
Yiyian ja Andy Rauma, Sicamous, B. C.
Lilllan ja Henry Onnela, Sicamous, B. C. .. . . . . . 2.Ö0
Mary ja Victor ilantula, Sicamous, B. C : ^ - i . : . . . 1.00
Taisto Saarenpää, Sicamous, B. C. . . . . . . . ^ ^ i . . . . 1 . 0 0
Esther ja Henry Teto, Sicamous, B. C. : 1.00
Linda ja Mike HeriuKson. Sicamous. B. e. . . . . . . . 1 . 3.00
Anna ja Matti Mattila, Sicamous, B. G. 2.00
Arthur Aho, Sicamous, B. C 1.00
Helmi |a A rma» Kaipainen, Gormley, Ont. . . . . . . . . . . _ _ 3.00
Kalle Kerkko. Toronto, Ont. . . . . . . . l . ^ . j v . . . . . . . . . . . . : 5.00
Irja ja Aatu Koivula, Whitefish. Ont. . . . . . - . . . . ^ . : . . ^ 5.00
Kirsti ja Lauri Kauhala.Malartic, Q u e . . . . . . . - 5.00
Toby Salonen, Tar/well, Ont 2.00
Anatoli Äfelin—
EUROOPAN TURVALLISUUS - JÄSEN TAKAAMll^EN
5.00
3.00
2.50
3.00
5.00
2.00
3.00
1.00
Tiissä katsauksessa . •.... . J . : . _ ^ -.^ i $ 68.50
Aikaisemmin julkaistuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.. 2,571.70
$2,640.20
Lännessä esitctäiin usein kysymys, miksi Neuvostoliitto vaatii
niin sinnikkäästi kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän luomista
Eurooppaan.
Neuvostoliiton asenteessa jotkut ovat näkevinään "pahan tar­koituksen"
tai "yksipuolisia pyrkimyksiä".
Neuvostoliiton sinnikkyys johtuu ennen kaikkea sosialistisen
järjestelmän olemuksesta: Neuvostoliitossa ei ole luokkia tai ker-roksia,
jotka olisivat kiinnostuneita sodasta tai kilpavarustelusta.
Kommunismin rakentamiseksi tarvitaan rauhaa. Eikä kysymyksen
myönteistä, ratkaisua, vaikka se koskeekin ennen kaikkea Euroop­paa,
voida missään tapauksessa pitää puhtaasti alueellisena ongel­mana.
Tilanne Euroopassa vaikuttaa välittömästi oloihin maapallon
muissa osissa. '
Lisäksi nimenomaan Euroopas­sa
on tällä vuosisadalla puhjen­nut
kaksi tuhoisaa sotaa. Viime
sodassa neuvostokansa menetti
20 miljoonaa ihmistä. Sen vuok-si
Neuvostoliitto on tehnyt koko
sodanjälkeisen ajan ja tekee
edelleen aloitteita, jotka täh­täävät
Euroopan turvallisuuson­gelman
ratkaisemiseen. Palau­tamme
niistä mieleen muutamia.
Vuon na 1954 Neuvostol i itto esit­ti
ulkoministereiden neuvotteluko­kouksessa
Berliinissä luonnoksen
Euroopan kollektiivista turvalli­suutta
koskevaksi yleiseurooppa-
Jaiseksi sopimukseksi. Saman vuo­den
heinäkuussa Neuvostoliitto eh­dotti
kysymystä käsittelevän yleis-
ISAKSAN PARLAMENTTI
UUSIEN SUHTEIDEN KANNALLA
Berliini. — Hallituspuolueiden, sosialidemokraattien ja vapaiden
demokraattien, sekä neljän.opposition edustajan äänin 268—217 hy­väksyivät
Saksan liittotasavallan liittopäivät perjantaina DDR:n kans­sa'solmitun
maiden-suhteiden perustaa koskevan sopimuksen. - - -
Tämän jälkeen sopimusta käsittelee vielä osavaltioiden edustajista,
koottu liittoneuvosto, jonka jälkeen sen on valmis lopullisesti ratifioi­tavaksi.
Mikäli liittoneuvoston oppositioenemmistö hylkää sopimuk­sen,
tulee se uudelleen liittooäivien käsittelyyn ja voidaan hyväksyä
ehdottomalla äänten enemmistöllä. " . .
Esitys Yhdistyneiden Kansakun­tien
jäsenyysanomuksesta hyväk­syttiin
liittopäivillä paljoa suurem­malla
äänten enemmistöllä 365—
121, sillä kristillisdemokraattien
keskuudessa ei päästy iästä kysy­myksestä
yksimielisyytesn. Tiistai,
na pidetyssä opposition ryhmäko­kouksessa
kärsi puheenjohtaja Rai­ner
Barzel äänestystappion ja ero­si
tehtävästään keskiviikkoaamu­na.
Häiipn tilalleen valittiin väliai­kaiseksi
opposition ryhmän DU-hcenjohtajaksi
entinen liittokans­leri
Kurt .Georg Kiesinger.
"YHTENÄISYYDESTÄ"
PALJON PUHETTA
Liittokansleri Willy Brandt ko­rosti
•• perussopimuskeskustelun
päätteeksi puhuessaan, että sopi­mus
palvelee rauhaa ja turvalli­suutta.
Hän vakuutti myös, että
BRD tulee täyttämään sopimuksen
asettamat velvoitteet. Opposition
edustajana puhunut Kiesinger
moitti' hallitusta sHtä, ettei sen
neuvottelemassa sopimuksessa ol­lut
otettu yhtään askelta kohti
Saksan yhtenäisyyttä. FDP:n ryh­mäpuheenjohtaja
Wolfgang Misch-
"niik ei pitänyt perussopimusta "ta­keena
Saksan tulevaisuudelle",
vaan ennemminkin haasteena ot­taa
tosiasiat huomioon.
Länsi-Berliinin, asema ja "Sak-
Ranska oikeuteen
ydinkokeistaan
Australia ja Uusi-Seelanti oval
pyytäneet YK:hon kuuluvaa Haagin
kansainvälistä tuomioistuinta vaati­maan
Ranskan Tyynellämerellä ter
kernien ydinkokeiden lopettamista.
Pyyntö oikeuskäsittelyn aloittamisek­si
Ranskaa vastaan esitettiin viik
ko sitten keskiviikkona.
Australia on lisäksi pyytänyt tuo­mioistuinta
ryhtymään tilapäisiin suo
jelutoimiin,' ts. kehoittamaan Rans­kaa
keskeyttämään ydinkokeet asi­an
käsittelyn'Iljaksi. .Myös Uudelta-
ISeelannilta on tuomioistuimen mu­kaan
odotettavissa samanlainen pyyn
tö.
Australian keskiviikkona pyynnös­sä
sanotaan, että Ranskan eteläisel­lä
Tyynellämerellä tekemät ydinko­keet
ovat 'kansainvälisen oikeuden
ja YK:n peruskirjan vastaisia. Uu-den-
Seelannin anomuksessa sanotaan^
että nämä radioaktiivista saastetta
levittävät yiSinkokeet loukkaavat kan-lsainvälisOToiJkeudenUudelle-
Seelan-nlHe
takaamia oikeuksia. '
VKansainyälineri' tuomidstuin oa
YK:n ylin oikeuselin, Siihen kuuluu
15 tuomaria ,^htä'monesta maasta.
Oikeuden puheenjehtajana on puola­lainen
Manfred Lacbs., ,
san kansan yhtenäisyys*' olivat
eniten puhetta herättäneitä aihei­ta
keskustelussa, jossa kaiikkien
puolueiden edustajat pitivät pää­määränä
"Saksan kansan yhtenäi-syjrttä".
Hallituspuolueiden edus­tajat
totesivat, että "Saksalaisella
maaperällä on olemassa kaksi val­tiota.".
Opposition mielestä mitään
[>opimusta ei olisi pitänyt mennä
tekemään, ennen kuin se edistäisi
''Saksan-^ll«enyibdistämistä''. ^ ^
KANSALLISUUSKYSYMYS
Itse sopimustekstissä, joka alle­kirjoitettiin
viime vuonna, on to­dettu
joidenkin kysymysten jää­neen
ratkaisematta ja viitataan
kansallisuuskysymykseen. Tekstis­sä
on kuitenkin aivan yksiselittei­sesti
todettu kahden itsenäisen ja
riippumattoman valtion, Saksan
demokraattisen tasavallan ja Sak­san
liittotasavallan ,olemassaolo.
Siitä, ovatko näiden maiden asuk­kaat
samaa kansallisuutta, vastasi
DDR:n ulkoministeri Otto Win-zer
hiljattain Itävallan vierailunsa
yhteydessä pidetyssä lehdistölkon-
L'erenssissa Wienissä. Hän totesi
Kavallan esimerkkiin viitaten, et-,
teivät yhteiset historialliset perin­teet
ja kielellinen yht^äisyys mer­kitse
vielä samaa kansallisuutta.
DDR:ssä on sosialismin kaudella
kasvanut kansakunta, joka erottuu
olennaisesti Saksan liittotasavallan
kansasta, Winzer totesi.
DDR:n ja Länsi-Saksan perus­sopimuksen
voimaanastuminen li­sää
maitten välistä yhteistyötä
huomattavasti. Jo nyt on aloitettu
kuitenktnr sophnuksen - ytfteydessä
päätetty rajan, merkitseminen rse-kä
neuvottelut terveysalan sopi­muksesta.
Monet muut yhteistyö­neuvottelut
aloitetaan sopimuksen
mukaan lähiaikoina. Sopimuksen
merkitystä kansainvälisessä poli­tiikassa
on korostettu koko maa­ilmassa
ja sitä pidetään mm. edel­lytyksenä
Euroopan turvallisuus­kokouksen
onnistumiselle..
Lehtimiespalkinto
Water3ate-tutl<ijoille
New Vork. — Sanomalehti
Washington Postille myönnettiin
maanantaina toukokuun 7 päivä­nä
Pulitzer-palkinto sen ansiok­kaasta
tavasta- käsitellä Water­gate
juttua. Lehden reporttereille
Carl BemsteiniUe ja Bob Wood^
wardille annettiin tunnustus tavas­ta,
jolla he olivat tutkineet viime
heinäkuussa demokraattisen puo­lueen
päämajaan tehtyä vakoilu-murtoa
siihen saakka kun se tuli
julkisuuteen kaikkine kohtine he-rättävine
pHrteineen.
Bernstein Ja Woodward eivät
tosin saaneet henkilökohtaisesti
tätä arvostettua palkintoa, mui^a
heidät mainittiin erityisesti iPu-litzcr
komitean lausunnossa "ensi
luokan tutUjareporttereina". .
Komiteart lausunnossa sanottiin,
että Watergate-juttua ei otettu ko­vinkaan
vakavasti Yhdysvalloissa en­nen
kuin kävi ilmi, että epäillyillä
oli suhteita republikaaniseen puo-lue^
een ja jopa Valkoiseen taloon.
Washington Post gal kiitosta-siitä^
että se alun alkaenkaan ei ollut
-pitänyt juttua minään . pelkkänä
heikkona poliittisena pilana.
Pulitzer-komitea mainitsi lausun­nossaan
edelleen, että Washington
Pöst tuki Bernsteinin, 29,Ja.Wood-vafdin,
30, paljastuksia voimakas-sanalsllla
pääkirjoituksilla ja plla-piirroksUla.
Useimmat pääkirjoituk­silta
oli laatinut Roger Wllkins ja
piirrokset . tehnyt kakäfaikertainen
PuUtzer-voittaja Herbert A. Block.
Lehtikuvaajille myönnettävä Pu-liteer-
palkinto, annejtUin ; uutistoimis-to
AP:n kuvaajalle Nick Utille kuu­luisasta
kuvastaan; : jossa alaston
vietnamilaistyttö juoksee tietä pitkin
hänen asuinkylänsä jouduttua na­palm-
pommituksen kohteeksi.
Lontoo. — öljynkulutus lisääntyi
jyrkästi viime vuonna kasvaen huo-mattavasti
tuotantoa nopeammin,
ilmeni öljy-yhtiö British Petroleu-min
toukokuun 7 pnä julkaistusta
tuoreimmasta tilastosta.
öljyä kulutettiin viime vuonna
2.59 nuljardia tonnia eli 192 mil­joonaa
tonnia enemmän kuin 1971.
Tuotanto kohosi 134 miljoonalla ton­nilla
ollen viime vuonna 2,61 mil­jardia
tonnia. Prosenteissa ilmais­tuna
nousi kulutus 8,0 prosenttia,
mutta tuotanto ainoastaan 5,4 pro­senttia."
öljytuotannorf kasvusta vastasivat
lähi-idän maat kahdella kolmasosal­la.
Pelkästään Saudi-Arabian osuus
tuotannon lisääntymisestä oli 46 pro­senttia.
British Pebt)leumln tilaston mu­kaan
Yhdysvaltain kulutustarve ko­hosi
1972 käytännöllisesti katsoen
(IcaksinkertaiseKiti edelliseen vuoteen
verrattona. Kulutuksen kasvuvauhti
ipli kuitakin »nopeampaa Japanissa
eli 8 prosenttia.
Tilastmta ilmeni edelleen, että
todet^jen: öljyeslintymien määrässä
on tapahlpnut lisääntymistä. Yli
puolet käyttämättömistä esiintymi­sistä.
sijai^ee. lähl-idössä.
• <: :.:.\^..L>L ^i:^.^
eurooppalaisen kokouksen koolle­kutsumista.
Heinäkuussa 1966 Varsovan lii-ion
valtioiden poliittisen neuvoa-antavan
komitean neuvotteluko­kouksessa
hyväksyttiin julistus
•rauhan ja turvallisuuden lujitta­misesta
Euroopassa. Siihen sisäl­tyi
kehotus tehdä Euroopasta yhr
denvertaisten kansakuntien tulokr
sellisen yhteistyön alue »rauhaa jä.
yhteisymmärrystä edistävä tekijä
koko maailmassa. Uudelleen otgt-tiin
esille: myös kysymys yleiseu­rooppalaisen
neuvottelukokouksen
järjestämisestä.
Tammikuussa 1972 Varsovan
liiton maiden poliittisen neuvoa-antavan
komitean neuvotteluko­kouksessa-
Prahassa muotoiltiin
Euroopan turavllisuuden ja Eu­roopan
valtioiden suhteiden päär
neriaatteet: . ; \ - •
— rajojen loukkaamattomuus,
valtioiden välisten aluevaatimus­ten
täydellinen kieltäminen;
— voiman käytöstä oidätty-minen,
kaikkien valtioiden vä­listen
kiistakysymysten ratkai­seminen
yksinomaan rauhan-omaisinf
poliittisin keinoin;
— yhteiskuntajärjestelmiltään
erilaisten valtioiden rauhanomai­nen
rinnakkainolo, hyvien naa­purisuhteiden
kehittäminen riip
pumattomuuden ja kansallisen
suvereeniteetin, yhdenvertai­suuden,
toisten, sisäisiin asioihin
puuttumattomuuden ia keskinäi­sen
hyödyn periaatteiden noh-jalla;
monenmuotoisten, keski­näistä
hyötyä antavien yhteyk­sien
laaja kehittäminen valtioi-
- den välillä; '
—. yleisen ja täydellisen asei­denriisunnan
ja ennen kaikkea
ydinaseriisunnan kaikinpuolinen
edistäminen;
-^•YK:n tukeminen.
Nämä tärkeimmät kohdat il­maisevat
ongelmien ytimen. Nii­den
yleinen tunnustaminen '':»
toteuttaminen käytönnössä joh­taisi
turvallisuus- ja yhteistyö­järjestelmän
muodostamiseen
Euroopassa.
YleisEurooppalaiscn turvallisuus­järjestelmän
kulmakivi on rajojen
loukkaamattomuuden periaate. Tä­män
periaatteen tunnustamisella
yhdeksi täpkeimmistä kansainväli­sistä
periaatteista dn oleva tärkeä
merkitys Euroopar. turvallisuudel­le.
Tähän on olemassa riittävät
edellytykset. Euroopassa ovat nyt
vakiintuneet historiallisesti muor
dostuneet rajat eikä yksikään Eu­roopan
valtio esitä minkäänlaisia
aluevaatimuksia-. Ilman tällaisen
periaatteen tunnustamista mikä
tahansa turvallisuusjärjestelmä on
vaarallinen haave.
. Viime aikoina, erityisesti vuo­den
1'972 tärkeiden kansainvälisten
tapahtumien jäl'keen. ovat kypsy­neet
kaikki välttämättömät edel­lytykset
tämän elintäriteän: ongel­man
ratkaisemiseksi. Erittäin tär­keän
vaiheen asian edistymisessä
muodostaa yleiseurooppalainen
neuvottelukokous, jonka valmiste­lussa
on nyt siirrytty käytännön
tielle. Lähsi-Euroopassa ei kukaan
enää avoimesti vastusta Euroopan
turvallisuuskokouksen , järjestämis­tä.
Tärkein tulos Helsingin mo­nenkeskisistä
neuvotteluista onkin
"juuri se, että kokouksen järjestä­misen
välttämättömyys on 3aanu
vahvistuksen kaikilta neuvottelu­jen
osanottajilta — 32 Euroopan
valtion sekä USA :n ja Canadan
odustajilta.
Ei kuitenkaan pidä uskoa, että
jännityksen lieventymistä vastus­tavat
voimat ovat kokon&an lopet-itaneet
toimintansa. iVeläkin erääit
piirit toistelevat väitettä välttä­mättömyydestä
käsitellä; BJi^pah
tjurvallisuusongelmaa yhdessii,: Eu­roopassa
olevien joukkojen ja
aseistuksen supiötamiskysymyksen
kanssa; Meneillään oleva poliitti­nen
ilmapiirin parantumisprosesst
luo ^suotuisat edellytykset joukko­jen
ja aseistuksen supistamiskysy-myksen
käsittelylle ratkaisukeino­jen
löytämiseksi. Kysymys on var­sin
vaikea. Tarvitaan.monien teki­jöiden
huomioonottamista, erilais­ten
valtioiden suvereenien oikeuk­sien
ja etujen kunnioittamista.
Mutta jos kaikki maat osoittavat
hyvää tahtoa, .voidaan tähänkin
ongelmaan löytää rakentava rat­kaisu.
On (kuitenkin tarkoituksen­mukaista
ratkaista tämä erillisenä
kysymyksenä. Euroopan turvalli­suuskokous
on suuri itsenäinen ta­pahtuma
kansainvälisessä ja Eu­roopan
politiikassa, eikä sitä saa
asettaa riippuvaksi mistään muis-ca
neuvotteluista.
Edelleen haluaisin puuttua tur­vallisuuskokouksen
vastustajien
"argumenteihin" Neuvostoliiton
kuvitellusta pyrkimyksestä saavut­taa
yksipuolista hyötyä ja etua,
"»Neuvostoliiton ajatuksen suhdan­neherkkyydestä"
Neuvostoliiton
"haluttomuudesta" eurooppalaisen
yhteistyön todelliseen laajentami­seen.
Neuvostoliiton konkreettiset
toimet kumoavat tuollaiset väit­teet;
Mistä Neuvostoliitolle muka
koituvista yksipucHisista eduista
voi olla kysymys, kun turvallisuus­järjestelmän
puitteissa ei yksittäi­nen
valtio eikä valtioryhmä vaan
kaikki Euroopan maat yhdessä ja
erikseen saavat reaaliset takuut
turvallisuudestaan.
Mitä taas ajatuksen suhdanne­herkkyyteen
tulee, niin Neuvosto­liitto
on kannattanut kollektiivisen
turvallisuusjärjestelmän muodosta­mista
maailmansodan ehkäisemi­seksi
ja hyökkäyksen hillitsemisek­si
sekä ollessaan ainoa sosialisti­nen
valtio että nykyisin, jolloin
se kuuluu mahtavaan sosialistiseen
kansainyhteisöön. .
Helsingin monenkeskisissä neu­votteluissa
Neuvostoliitto ehdotti
konferenssirt koollekutsumista vuo­den
1973 kesäkuussa ja siinä poh­dittavaksi
kysymyksiä Euroopan
turvallisuuden takaamisesta ja Eu­roopan
valtioiden välisten suhtei­den
periaatteista, mukaan luettu­na
eräät toimet vakaiden olojen
ja luottamuksen lujittamiseksi, kau;
pallisten, taloudellisten, tieteellis­teknisten,
ia kulttuurisuhteiden laa
jentamisesta yhdenvertaisella poh­jalla,
mukaan luettuna yhteistyö
ympäristönsuojelussa, sekä Efuroo-pan
turvallisuus- ja yhteistyökysy­myksiä
hoitavan elimen perustami-nesta.
Tärkeitä ehdotuksia tekivät
myös muut.valtiot.
Kuten neuvottelujen käytävä­keskusteluissa
todettiin, Neuvosto­liiton
rakentavat ehdotukset ovat
edistäneet tuntuvasti eri valtioiden
näkökantojen lähentymistä konfe­renssin
neljä kysymystä käsittä­vän
asialistan suhteen.
On päästy yksimielisyyteen sii­tä,
että ensimmäisen kohdan puit­teissa
Euroopan turvallisuusko­kouksen
asialistassa tulee tarkas­tella
tärkeimpiä periaatteita -Eu­roopan
valtioiden välisissä suh­teissa,
toimia näiden periaatteiden
toteuttamiseksi käytännössä sekä
toimia stabiliteetin ja luottamuk-.
sen. lujittamiseksi.; Kaikki ovat yk^
simielisiä siitä, että asialistan toi­seen
kohtaan, joka käsittelee talou
dellisen yhteistyön ongelmia, kuu­luu
yhteistyö kaupan, teollisuu­den,
suurten yleiseurooppalaisten
projektien sekä ympäristön alalla.
Kolmannen kohdan puitteissa käsi­tellään
kysymyksiä, jotka'liittyvät
kulttuurialan yhteistoimintaan, kos
ketuksiin järjestöjen ja ihmisten
välillä,. ryhmä- ja yksityismaitkai-luun,
tiedonvaihdon laajentumiseen
ja rauhan ja hyvän naapuruuden
lujiftamispyrkimyksiin. Neljäs koh
ta käsittää Neuvostoliiton ehdo­tuksen
neuvoa-antavan komitean
»perustamisesta hoitamaan Euroo^
pan turvallisuus- ja yhteistyökysy­myksiä,
tältä osin leukaan ei ai­nakaan
kiistä sitä, että kysjmijra
organisaatiomuodoista, joissa tur^
yallisuuskokouksen tulokset saa->
vat vahvistuksen, ansaitsee vaka­vaa
huomiota.
Aloja, joilla on päästy yksimie-lisyyteen
Helsingin konsultaatiois­sa,
siis on ja niihin voidaan nojata'
tulevassa toiminnassa.
Monenkeskis^^ neuvottdut.ovat
/a71'een /cäynn/ssäpieniei^/tauon
jälkeen. Niidw osanottaijeri teh-:^
täväna oa sopia y sunsitusten -••
konkreettisesta sisällöstä ja sa^'
namuodoista kaikkien niiden ky­symysten
kohdalla, rjoista pääs­tään
yksimielisyyteep. Koko
maailman ja erityisesti Euroo^
pan kansalaispiirit seuraavat
tarkkaavaisesti konsultatioiden
edistymistä ja kansalaispiirien
toheiden täyttäminen on monen-keskeisten
konsultaatioiden osan
ottajien vastuullinen ja kunnia­kas
tehtävä.
Suuria hinnanlcorotuiksia
Suomen maitotuotteissa
Helsinki, — Maitotuotteiden hin­nat
nousivat Suomessa jyrkästi tou­kokuun
11 pnä. "Korotuksen jälkeen
maitolitra on 8—11 penniä nykyis­tä
kalliimpi, piimän hinta nousee
piimälaadusta riippuen 5—9 litral­ta
ja voin hinnankorotus, on keski­määrin
yli markan kilo kautta lin­jan.
Lisäksi on odotettavissa juuslo-jenhintojen
nousu 1,00—1,20 mk.,
kilolta joidenkin, viikkojen kuluttua.
Maitonesteiden ja voin, hinnannousu
perustuu pääasiassa toukokuun alus­sa
solmittuun maatalousratkaisuun
«äityneiden tavoitehintojen koro­tukseen.
Juustojen hintojen nousu
johtuu maidon korkeammasta hin­nasta.
esiih Chilessä
i;: •-T^mil6h4ö|ä^Mi;
c. 12 pnä joU»''^ " ' , n
Vankilatuomioita Israelissa
Haifa, Israel. — Kaksi juuta­laista
ja 5 arabia, jotka aiemmin
julistettiin syyllistyneeksi vakoi­luun,
tuomittiin sunnuntaina 5-10
vuoden vankeusrangaistuksiin. ~
Santiago de Chile,
liisi suoritti toukok. >pnä' joU» i
kon kotitarkastuksia sellaisten \
äärioikeistolaisten .kansalaisten li
koteihin, joiden on havaittu oK:s •
leen mukana maan' hallituksen f;
vastaisessa kiihotuskampanjasss^. 5
Kampanjan aikana on pyritty jo- ,
pa nostattamaan aseellista vasla-^
rintaa Ghilen kansanrintamahal-;
Utusta vastaan.
Kotitarkastukset osoittautuivat -..•
aiheellisiksi, sillä niiden aikana :
poliisin haltuun joutui suuria >
määriä aseita,- mm. kiikarikivää- •
reitä, joista osa amerikkalaisval­misteisia.
Tarkastusten aikana
pidätettiin lisäksi useita "Isän-?
maa ja vapaus" (Patria y Liber- -
tad)-järjestön jäseniä. Tarkastuk ; 4:
set suoritettiin maan pääkaupun­gin
lisäksi Valparaisossa,. Conr , /
cepcionissa, Vina del Marissa ja
muutamilla muilla paikkakunnilla
Pelkästään Valparaisossa pidätet­tiin
42 "Isänmaa ja vapausV-jär-jestön
jäsentä, jotka joutuvat.-
jsyytteeseen luvattomasta aseidenft,.
hallussapidosta. ,
Chilessä vallitsee tällä hetkellä ,
poikkeustila mm. pääkaupungis-•
sa, Santiago de Chilessä ja sen i .
lähiympäristössä sekä maan etelä;,
osassa; -0'Higginsissä^
Nixon oli pääteitijä \s!t\\m
tason salaliitossa - Ellsberg
Miami—Washington. — New
York Daily News totesi toukokuun
12 pnä numerossaan entisen ja
hyvin lyhytaikaisen liittovaltion
taneon presidenttiä puhelimitse, sii­tä,
että Watergate-skandaaliin oli.
sotkeutunut: Valkoisen talon edusta­jia,
(jotka lisäksi: yrittivät estää
lulkimusviiraston FBI:n johtajan j häntä tutkimasta juttua. Nucon oli
Patrick Grayri kertoneen senaatin jGrayn antaman lausunnon mukaan
tutkijoille, että presidcntU Nixon jkäskenyt häntä yain jatkamaan
oli ilmeisesti tietoinen Watergate- jomaa työtään, kysymättä esimerkik-skandaalin
ja Valkoisen talon, o-sallisuuden
pciltcly-yrUyksistä^
Samaan aikaan kaikista syyt­teistä
ns, Pentagonin papereiden
jutussa vapautettu tohtori Daniel
Ellsberg ilmoitti harkitsevansa it­sensä
presidentti Nixonin haasta­mista
oikeuteen. Ellsbergin mu-isi
kuka Valkoisesta talosta yritti hai-llata
tutkimuksia.
! Gräyn lausunnoista kävi Wrsh-lington
Postin mukaan selville, että
Nixonin avustaja John Ehrlichman
I esti henkilökohtaisesti sen krfcouk-jsen
toteuUimisen, johon Gray oli.
I kutsunut PBlnjobtajisn lisäksi CIAn
kaan hän voi syyttää Nixonia j johtajat ja jossa oli tarkoitus sel-siitä.
että tämä oli päätekijä häntä jvittäa CIA:n osuus Watergate-jut-vaslaan
suunnatussa korkean ta­son
salaliitossa.
tuun. Tätä ennen FBI:n tutkijat
olivat raportoineet • Graylle olevan
ilmeistä, että CIA oli mukana Wa-tergate-
skandaalissa ja- sen peittely-yrityksissä.-
•
. Myös kongresissa alkoi kuulua lau­antaina
vaatimuksia presidentti Nix­onin
saattamisesta oikeudelliseen
vastuuseen Watergate-skandaalin ta-kia.
Senaattori Hemy Reuss, wis- .. „
consinilainen demokraatti vaati avoi- Opettajia liikaa ]a
mesti presidentti Nixonia eroamaan
vastuunalaisesta virastaan, koska
sitten liian vähän
Washington. — Lauantaina jul-
Watergate ja muut poliittiset skan-jkaistun liittovaltion tutkimiisra-daalit
olivat tahrineet hänen mai- portin mukaan Yhdysvalloissa voi
neensa ja murskanneet pahoin pre­sidentin
virkaa ja asemaa kohtaan
tunnetun kunnioituksen perusteet.
Useat amerikkalaiset sanomalehdet
julkaisivat lauantain numeroissaan
selostuksia ja arvioita entisen FBIn
johtajan Patrick Grayn antamista
lausunoisia. Grayn todettiin varoit-:
olla opettajien kohdalta jopa mil­joonainen
ylijäämä seuraavan ivil-den
vuoden kuluttua, mutta-toista
opettajapulaa voidaan odottaa 15
vuoden kuluttua. Nyt vallitseva
opettajien vähyys on väliaikaista,
selitettiin raportissa. ,
Sweetie Pie
Toisen portaiin,'ipSdikiKt(ittdyien kanssa- |)((UU|-\
teyttä — se jait^.polieltnien vapaaksiifit^^