Vapaus, February 7, 1928

              N.
IIP
Siva2
VAPAUS
C N E O ,
CuatU» nmalttm trif-itrV T^—r " — v — ^ . f . "'^•^ SXHMI
E . PEHKOKEK.
T O I M I T T A J A T :
T. H. CAELSON, B. A- TESHUNEK.
Be^Xcied at tfca POK Offlea Depixmeat, Ocura. «• caod C U M attta.
VAPAUS (Lii>otT)
Tb* oaly orcia «f rtssub Vorkcn U OuavU. PubUtbcd ia SsOsrr. Oot^ « « 0 7 UooiMr,
OMOTUSHiNMAT VAPAUDESSA:
Ibisailootalcael tIJIO kerta, f2X0 kakai kertaa. — ATioIuMnmimMonmntnktft SOc pa!«t«tawsa. —
IQaauusMoOmetakaet SOe. kerta, «-00 3 kertaa. — SrnifoOUiaocakje» »IJ» karta. «UiO 3 J " ^ * ~
AfbaMQuKskact tSXO karta, CXflO ktkai kertaa. — Kiltoailactakaat f l M kerta. — Kaotemaiulmetiik-
«4 fSX»^ kerta. 90e. UiZmkaB kiboalaueeha tai maiaUtiarUi. — BaIntaaBtI*d.K |a oMeOaMitkaet
M&lerta. »1.00 koUM kertaa. — riUpiiaamotujJe» ja UaotnaaaentÄBries o». naimaeM. läkettctaTj
klata •takiteca. — Tilaakaia. Jolu ci aeana raba. •> oBa nkarlmiän, paitai •asaouices, Jodia
TILAUSBCa<AT:
1 wk. MJO. C kk. » J f l . S kk. » . 7 5 ja 1 kk- tiJO». — Yhayarait-Uil» i» S«»aee» aek2 amoalle
i 1 Tk. S6jn, « kk. (S.SA. S kk. «SJS 1 kk. » . M .
Lckxcea aiotut UaiMakiM » M i aUa
Vapasdas loiauiaai lAaMy
VapMdaa koouati: I H l r
talU U g«il7i»»e»it>ia «dalliaeBS «rkipSivIa2.
3» U a M at. um, faaHaiflta» B u 69, Sa^lmrr. O M .
Cnm\ rndteuittuff
b t t o b«M «d«ertiiij«
7U. »m mL kaak te aiafla iaaeatioa TSe. Tbe V«»aaj
/ M «tl* BiUInia
nlUaeaa
HtdcflMa liJkkecaboiuJas
Canadan läUoparlamentin kuu­dennentoista
istuntoSauden alkaessa
pidetty valtaistuinpuhe sisälsi juuri
ne jokapäiväisyydet, joita olimme
silta odottaneet, lausuu kommunisti
puolueen pää>äänenkannattaja. King
, lainailee pankkien puheenjohtajien
Tuosikertomuksista todistaakseen, et-la
maa nauttii ennennäkemättömästä
hyvinvoinnista. Ulkomaankauppa,
pankkitalletukset, pankkien väliset
tilit, arvopaperien hinnat y.m., y.m.
luodaan esille, jotta "kansa" saatai­siin
vakuutetuksi. Epäilemättä on­kin
totta, että jotkut tekevät paljo
rahaa ja kasaavat suunnattomia voit­toja,
ja paistattelevat hyvinvoinnin
auringonpaisteessa. Joku päivä sit­ten
kysyimme me eräältä kauppiaal­la,
että nauttiiko hän hyvinvoinnis­ta,
ja hän vastasi, että hänellä bn
huonompi' vuosi kuin millpinkaan
ennen. "Ketju"-kauppa ottaa liik­keen
aivan hänen nenänsä edestä.
Me kysyimme vaatetu$tyoläiselta'mi­tä
hän pitää nykyisestä "hyvinvoin­nista^*?
Hän V sanoi kärsineensä
enemmän työttömyyttä kuluneena
vuotena kuin monena edelliseiiä.
Kaivostyöläinen kirjottaa meille
Clace Baystä, vahvistaen sanoma-
Vain Idkkataistett
lehtitiedot hädästä kaivosalueilla.
Kenellä on ollut hyvinvointi? Seka-työläisillä
ei ole sitä ollut. Sita ei
ole ollut kunnantyöläisillä, ei me­tallityöläisillä
eikä rautatietyöläisil-lä^
veturinkuljettajaylimystöä lu­kuunottamatta.
Hyvinvointi on ol­lut
olemassa: suurille rahamiehille,
kapitalististen yhtiöitten yhteensu­lautumisten
edistäjille, tehtailijoille,
pankkiireille, lainayhtiöille j.n.e.
Canadalaisen työläisen keskimääräi­nen
viikkopalkka on yhä hoin kaksi­kymmentä-^
dollaria.
Samaan aikaan porvarillisten ta­loustieteilijäin
keskuudesta ovat ää­net
jo varottamassa, että arvopape­rien
hinnat ovat paisutetut ja että
yleinen äkkinäineQ;. hintainalenemi-nen
voi kohdata markkinoita. Sitten
me saamme enemmän työttö2hy3rttä.
Tällainen on kapitalistinen järjes­telmä
työläiselle. Järjestäytyminien
on ainoa keino, jolla kapitalisti-luokka
voidaan pakottaa palautta­maan
jotakin t i a i s i n työläisille..
Canadan työväenliikkeen päätehtä­vät
ovat Jarj estymättömien työläis­ten
järjestäminen, ammattiliittoliik-keen
eheyttäminen j a itsenäinen po­liittinen
toiminta. v
Tiistama, helmikium 7 p;nä—Tttes., Feb. 7
iT VaSrisnton ^tilSasStot^iedSe LpSalj.astaa kapi-1 rikoisempaa, paitsi että J ^ ° ^ * ia vLlsentelee noin tavalLsta eneminan.
No. 26 — 1928
Ammatillinen liike
järjestyneisyydestä eri teollisuuksissa
että kapitalismin ristiriidat tieteen
TaastolUsia tietoja työläisten Inkumäärästä ja Ä f f i e S
Ohjaajamme ilmoitti että seuraa­valla
kerralla voidaan käsitellä his­torian
materialismtr- j a käytännöl­listä
luokkataistelua, samalla kuin
kolme meistä sai tutkittavakseen e-sihistoriallisen
j a historiallisen ajan­jakson
jaottelun. — JussL
insaavattaa
L a n ^ (Englannissa) kutor-matehtaitten
omistajain julistamat
suuret palkkojen alennukset taasen
paljastavat niitten vrehhieh y.m.
henkilöitten reformismi-utopianis-m
i n , jotka ihaillen osottivat tuossa
teollisuudessa käytäntöön oteltuun
työnantajien ja työläisten yhteistoi-mintakoneistoon.
Lancashiren ku-lomatyöläiset
eivät voisi olla huo­nommassa
asemassa kuin he ovat
tänä päivänä. Suurbritannian am­mattijärjestön
julkaisema "Indus-rial
News'* sisältää nyt selostuksen,
joka taas särkee toiveet niiltä, jotka
uskovat, että luoldtataistelun —^ lak­kojen,
työnsulkujen, ammatillisen
järjestäytymisen ja muitten sellais­ten
epämiellyttävien ilmiöiden —
ratkaisu lepää tjTönantajien ja työ­läisten
yhteisessä voittojen jakami-sessa.
; Lukuunottamatta työväen tuotan-to^
osuusliikkeitä, jotka esittävät mel­koista
osaa Suurbritannian raken­nusteollisuudessa^
oli Suurbritannias-sa
viime vuoden alussa 280 Hik-,
keen 400,000 työläisestä kaikkiaan
193,000 oikeutettu osallistumaan
voittoihin. . Joissakin tapauksissa
työläisten täytyy sijottaa säästönsä
liikkeeseen tai ostaa sen osakkeita
voidakseen päästä osalliseksi voittoi
hin ja yleensä vaaditaan, että työ­läinen
on palvellut liikettä määrä­tyn
ajan ennen tällaista "osallistu
mistä'*. V
Laivanrakennusteollisuudessa ja
siihen liittyvillä aloilla aletuista
suunnitelmista on neljäkymmentä
neljä kahdeksastakymmenestäyhdes-tä
enää käytännössä. Maanviljelyk­sen
alla on niiden luku laskenut
kolmestakymmenestä kuuteen ja kau
pan alalla on työläisilleen 'Sroittoja
jakavien" liikkeitten luku laskenut
yhdeksästäkynunenestäkahdesta nel
jäänkymmeneenyhteen. — Worker.
HooDuoita ja
liittojen punaiseen kansainväliseen
kuuluu nykyään kuusitoistamiljoo-naa
työläistä kymmenistä eri inais
ta-.. : '
Viron anunattiUittojen äskeisen
edustajakokouksen iknotetaan seit
semälläkymmenelläseitsemällä äänel
lä kahtakymmentäseitsemää vastaan
päättäneen liittyä Ammattiliittojen
Ainsterdstmin kansainväliseen. Par­lamenttiedustaja
.Grimelin, joka
yritti vasttutaa liittymistä, veivät
poliisit ulos «afuto, kertoo tieto.
Tästä nähdään, että Amsterdamin
kansainvälisen "kansainvälisyys**.
A^imaUiliittojen punaisoi kan-sainvälbeu,
maaliskuun 15 päivätiä
Moskovassa alkavan neljännen kon­gressin
tehtävistä on sen pääsihteeri,
tov, Losovski, lausunut, että kon-gre^
in on perinpohjin harkittava
mudcaUista kysymystä taistelusta
yhtenäisyyden p u o 1 e s t a. / Tämä
on toteutettava alhaalta eikä yi
haalta päin. Toisena, yhtenä kon
gressin tärkeimmistä kysymyksistä
on Ic^ymys taistelusta imperialis­mia
j a sodanvaaraa vastaan. Kuten
edellistenkin, täytyy neljännen kon
gressin kiinnittää suurta huomiota
surto- ja puolsiirtomaitten työväen­liikkeeseen.
Kysymys Ammattiliit­tojen
punaisen kansainvälisen (Pro-fintemin)
kannattajien taktiikasta
Englannissa on kongressin työjär­jestyksessä
erikoiskysymyksenä. Kon
gressin on myös käsiteltävä kysy­mystä
kansainvälisistä propaganda-komiteoista.
Taistelu yhteiskunnal­lisen
lainsäädännön puolesta on
myös yksi kongressin tärkeimpiä ky­symyksiä-
Viime vuosina on työ­väenluokka
menettänyt koko joukon
alkeellisimmista saavutuksistaan,
esim. kahdeksan tunnin työpäivä on
useimmissa maissa nykyisin voimas­sa
vain paperilla. Profintemin nel-jännen
kongressin on asetettava tun­nuslause
taistelusta seitsemän tun- pontta vasemman siiven järjestämi-iiin
työpäivän puolesta. Ammatti-jseenammattiliitoissai ^
linnarauha- j a työläisten luokkatais­telusta
pidättämispolitiikka, sangen
hyvin kelpaa Viron valkoi»:lle val-tiokomennolle,
joka tässä kysymyk­sessä
seuraa muitten kapitalistimait
ten porvarishallitdcsien politiikkaa
poliisivoiman käyttämiseen saidduu
Amsterdamin kansainvälisen jäsen­luvun
ilmotetaan laskeneen kolmi^
takymmenestämiljoonasta kolmeen-toistamiljoonaan,
joten aika lienee­kin
jo korkea tehoaville toimenpi-teille
tämän porvarien ja työväen
luopioj ohtajien yhteisen aseen,
fluokkataistelujarruh** säilyttämi­seksi!
— Enemmän huomiota ja
Suurkapitalistien hallussa olevat
Canadan suuret loomionrikkaudet
eivät olisi rikkauksia, ellei raaka-ai­neita
» kaivettaisi «siin, jalostettaisi
j a kuljetettaisi maailman markki­noille
myytäväksi.
Kapitalisti ei olisikaan kapitalisti,
ellei se riistäisi toisten ihmisten työ­voimaa.
Canadalainen kapitalisti y -
rittää tässä suhteessa tehdä par­haansa,
jäljitellessään korkealle ke-hittyne
«n naapurimaan. Yhdysval­tain
kapitalistien työvoiman riistoa.
Nähdessämme yhä uutta työvoi­maa
virtaavan Europasta Canadaan,
usein ihmettelemme että mihin tuo
ihmismäärä saattaa mahtua, mistä
se hankkii elantonsa, mitä he kaik­ki
tekevät j a niin edespäin. Eräitä
tilastollisia numeroita on tässä suh­teessa
olemassa, jotka jossain mää^
rin antavat meille kuvauksen siitä,
missä laajuudessa on Canadan kapi­talismin
kehitys työvoiman käytössä.
Sekä toisaalta, missä määrin työläi­set
ovat kyenneet näissä oloissa jär­jestymään.
TeolIisnnstyovSen IttknmESra
Hallituksen typdepartementin ke­räämien
tilastollisten numerojen pe­rusteella
osoitetaan vuoden 1926
lokakuussa olleen ,5,918 kapitalisti­sen
laitoksen palveluksessa 865,013
työläistä; Vuoden 1927' lokakuussa
oli 6,221 kapitalistisen laitoksen an­tamien
tietojen perusteella niiden
palveluksessa 903,099 työläistä. Nä­mä,
työläiset osallistuvat teollisuu­den
j a kaupan suurimpiin srrityksiirf.
Mitään tarkkoja laskelmia ei ole
siitä, kuinka suuri on koko maassa
olevien palkkatyöläisten, määrä.
Mutta kun otamme huomioon, että
Canadassa on verrattain laaja maa­talous
j a kymmeniä tuhansia kaiken­laisia
pienempiä yrittäjiä ja ura­koitsijoita,
jotka palkkaavat jatku­vasti
tai tilapäisesti itselleen työ­voimaa,
saadaan koko maan, palkka­työläisten
määräksi hyvällä ^syyllä
laskea noin puolen toista miljoonaa
työläistä.
Tehdastyöläinä liki.pnoU milj.
Tehdasteollisuuden palveluksessa
oli Canadassa viime lokakuun aika­na
3,864 tehtaassa 479,991 työläis­tä.
Nämä muodostavat tehdastyö-
Iäisten huomattavan kantajoukon.
E r i teollisuusaloilla jakautuivat nä­mä
seuraavasti: (ensimäinen luku
tarkoittaa työpaikkojen lukua ja
toinen työläisiä):
ElintarvebeoUisnus . 198 18„063
Nahkateollisuudessa 192 17,784
Puunjalostusteol. 710 53,756
Musiiklsikoneteöl. 39 3,46?.
Kasvisteollisuus 313 29,906
M a s s a - j a paperiteol. 473 60,836
«umiteollisuus 33 15,067
Kutomateollisuua 515 76,695
Nautinto- ja virvoitus- '
aineteol. 106 13,169
Lasi- ja saviteol. 121 10,568
SähkötarVeteol. 39 11,255
Rauta- j a terästeol. 647 124,459
??7iMattt teoIUsaudet
Huomioon ottaen muut huomatta­vimmat;
teollisuutta j a liikennettä
k^oskevat alat, saamme samalta ajal­ta
seuraavat vertausluvut (nume­rot
edellisessä järjestyksessä):
Tukinhakkuu j a kulj. 239 32,083
KaiyosteolliSuys 214 47,745
Puhelin- j a kaapelit. 1«5 25,689
Raitiotiet • 116 20,930
Kuljet.- j a laivaliik. 60 15,786
Rautatiet lOO 80,344
Rakennusteollisuus 483 39,279
Maanteiden ylläpito 166 26,174
Rautatierakennukset 41 46,116
Yleisön palvelus 171 17,089
Kauppaliikkeet 582 66,970
Muiden ammattien unioihin 50,-
738 jäsentä, eli 18-49 prosenttia
kaikista järjestyneistä.
Vuonna 1919 oli Canadan amma­tillisesti
järjestyneiden työläisten
lukumäärä paljoa suurempL Silloin
kuului unioihin 378,000 jäsentä, e l i
runsaasti 100,000 työläistä enemmän
kuin tänä, päivänä. J a suhteellisesti!
kapitalismin silloisiin voimiin ver­rattuna
olivat uniot paljoa enem­män
taistelukykyisiä kuin tällä ker­taa.
Viimeisten yhdeksän vuoden
aikana ovat kapitalistien voimat
suunnattomasti kasvaneet, mutta
työväenjärjestöjen voimat heikenty­neet
lukumääräänsä j a taisteluky-kyynsä
nähden.! '
Miten asiat voidaan korjata
Tällaisesta tilanteesta ulospää-sjryn
työväellä ei ole muuta keinoa,
kuin ryhtyä ponnistelemaan järjes­töjensä
rakehtamiseksL Elleivät työ­läiset
kykene nopeasti järjestöjään
rakentamaan, niin seurauksena ei
voi olla mikään muu, kuin ennes­täänkin
pienien palkkojen alentami­nen
koko maassa. Tässä suhteessa
on varoittavana esimerkkinä Yhdys­valtain,
Englannin j a Saksan työ­läisten
kohtalo. Siitä huolimatta et­tä
K&illä on ollut , paljoa voimak­kaampia
unioita kuin meillä, ovat
noissa raaissa kapitalistit ryhtyneet
polkemaan palkkoja jatkuvasti kai­killa
aloilla.
E r i ammatteihin lukeutuvista työ-
Iäisistä on meillä järjestyneitä suun­nilleen
25 prosenttia. Mutta nämä­kin
työläiset hajaantuvat niin mo­niin
eri unioihin, että vain harvassa
tapauksessa mitään yhteistä taiste­lua
saadaan muodostettua. Vieläpä
uniot joutuvat taistelemaan katke­rasti
toisiaan vastaan, kuten tapah­tui
"Nova Scotiassa hiilonkaivajien
keskuudessa joku vuosi sitten. To­ronton
kirvesmiesten keskenäinen
taistelu viira© syksynä on tuoreena
esimerkkinä j a niin edespäin.
' Yllämainitut numerot osoittavat
voimasuhteita pääluvun mukaan työ­läisten
j a kapitalistien välillä, sekä
järjestyneiden jä järjestymättömien
välillä. Järjestymättömien työläis­ten
j a kapitalistien suhde voimain
kasvuun nähden on kääntäin ver­rannollinen.
, Mitä useampi järjesty­mätön
työläinen on yhden kapitalis­tisen
yhtymän määräys- j a hallinta-vallan
alaisena, sitä enemmän he l i ­säävät
kapitalisteille voimia taistel­la
työläisiä itseään vastaan. Vain e-rikoisen
edullisina olosuhteissa ky­kenevät
. järjestymättömät työläiset
onnistuneella taistelulla saavuttaa
maan itselleen parannuksia. Mutta
silloin, kun ulkonaiset olosuhteet o-vat
sellaiset kuin ne tällä kertaa o-vat,
ei sattuman varaan Derustu>al-le
toiminnalle voida mitään raken­taa.
•
Siitä syystä on luja ammatillinen
Järjestäytyminen ensimäinen ehto.
Vissejä merkkejä ori tosin olemas­sa,
että Canadassa alkavat työläiset
järjestymään ammatti-, ja teoUisuus-unioihin.
Siinä työssä etenkin kom­munististen
toverien tulisi olla i n ­nokkaasti
mukana. •— T. C
lista pitempää piiskaa, eläinsuojelus-yhdistyksen
jäsenien sitä katsellessa.
Samalla suurilla kirjaimilla on kau­punkimme
lehtirievussa uutinen,
että koiraiset kilpailut pidetään tä­män
kuuri aikana, j a näistä suurista
kilpaUujsta sitten puhutaan leveäs­t
i , varsinkin englanninkielisten kes-kuudessa.
Mutta eipä ihmekään, sillä
eihän heillä ole mitään muutakaan
puhumista. Siitähän sitä puhutaan
Näin vuoden vaihteessa lienee pai­kallaan
tehdä pieni katsaus paikka­kuntamme
järjestötoiminnasta. Suu­ria
tosin emme ole aikaan saaneet,
vaari onhan sentään yhtä j a toista
mainitsemisen arvoista.
SUOMALAISEN K-OSASTON TOI­MINTA
on kulkenut enemmän uusien jäsen­ten
kokoamisen merkeissä. Siinä on­kin
mielestäni onnistuttu melkoisen
hsrviri. Vuoden alussa oli osastos­samme
jäseniä 31 kun vuoden lop­puun
se oli kohonnut 48 jäseneen,
lisäystä siis 17 jäsentä. Osaston
uudelleen järjestäytyminen on myös
suoritettu kuluneen vuoden aikana.
Se onkin merkittävä osastomme his­torian
uudeksi ajanjaksoksi. Alus­sa
oli epäilyksiä uusien järjestömuo-tojen
soveltamisesta käytäntöön,
vaan ne epäilykset ovat njrt koko­naan
poistuneet. Loppuvuoden toi-,
minta uusien järjestömuotojen mu­kaan,
s.o, solupohjalla on tuonut
työtä ja touhua jokaiselle ' puolu­een
jäsenelle. Osanotto ryhmien ko.
kouksiin on ollut hyvä, jota ei voida
mitä lehdessä ilmoitellaan, _ j a kun
lehdessä ei kerran ole mitään niuu-takaan,
niin puhutaan silloin näitä
koiramaisia juttuja j a vieläpä sitä
vähän niinkuin joitakin senttejä pe-taillaankin^;
nimittäin siitä kumpiko
koiravaljakko noista ,^nyt toisensa
voittaa. J a siinähän se sitten aika
kuluukin. Vaikka tavallaan hyvin
koiramaisesti, «ikös juu?
T A V A L L A A N MYÖSKIN JUTTUA
KOIRISTA
Kylässämme poikkeaa aina silloin
tällöin joku valkaisijakin. Se on
vain pahin puoli kun ne eivät tahdo
tulla ilmi ennenkuin ovat kylästä
poistuneet. Nytkin heitä oli parisen
täällä käymässä ja puhelivat lap­sille
kauniita sanoja, jakelivat pei­jakkaat
valkohedelmän siemeniä,
kyselivät lapsilta että vihataaiikc
teillä valkoisia, johon saivat vasta­uksen,
että kyllä. Sitten alkoivat
kysellä, että kuka setä se on niin
sanonut, että valkoiset ovat pahoja
ihmisiä ja • koettaneet selvitellä, et­tei
iie mitään pahaa ole tehneet, ei
niitä tarvitse vihata j a niin edes­päin.
Mutta lapset eivät ottaneet
tätä puhetapaa uskoakseen, kun nä­mä
"oppisedät" ^ --^x-viinalta.
haiskahtivat vähän
JÄNNITYS KASVAA
Suuria hiihtokilpailuja odotellaan
sanoa osaston kokouksiin osanotosta, jännityksellä. Ne ovat 12 päivänä
Ylläolevat numerot meille kyllin
valaisevästi osoittavat, että kapita­listinen
tuotanto bn tavattoman kes­kittynyttä
tässä maassa. Se /toiselta
puolen vaikuttaa sillä tavalla, että
työvoimanostajat ovat voimakkaita
taistelemaan luokkaetujensa puo­lesta,
työväenluokkaa vastaari. K a ­pitalistit
voivat sääimöstellä tuotan­toa
menekin xaukaan j a huolehtia
siitä, että vapaata työvoimaa on
markkinoilla .kylliksi saatavissa.
Jarjestijrtyminen lieili&oa
Tällaisissa oloissa vaaditaan k a ­laisten
lujaa järjeslgmeisyyttä, e n ­nenkuin
he voivat.>ohoittaa elinta­soaan.
Tässä maassa on. kuitenkin
vain pieni prosenttimäärä työläisis­tä
järjestyneitä. Rohkeasti arvioi-tana
kuului v. 1926 ammattiunioi-hin
tässä maassa yhtieensa 274,604
jäsentä. N&nä jakautuivat eri teol-tisuusaloille
seuraavasti:
Rautatieläisten unioiMn 79,810 j ä ­sentä,
e l i 29.07 prosenttia kaikista
järjestyneistä.
Yleisön palveluksessa, teattereissa
jne. union köläisiä 29^08, eli 10.r
€8 pros^
Rakennusteollisuudessa ^ u l u i u-nioihin
26,877 jäsentä e l i 9.71 pros.
Kaivos- j a louhimotyöläisten uni­oihin
25,586 jäsentä, eli 9.32 pros.
Kuljetus- j a laivaliikenne työläis­ten
unioiMn 20,828 jäsentä, eli 7.-
pros.
Metalliteollisuustyoläisten "^^unioi-hin
15,614 jäsentä, eli 5.7 prosl
Kirjapaino j a peperiteollisuuteen
kuuluvien unioon 13,433 jäsentä,
eli 4.9 pros.
Vaatetus, j a jalldneteollisuukseiri u -
nioihin 12,410 jäsentä eli 4.53 pros.
O P P I K U B S S E l L TA
Viime, tiistaina taais alettiin kurs­sit
kirjanpidolla, jonka ohjaajana
toimi tov. Nurmiaho. Tehtiin joukko
käytännöllisiä merkintöjä, joista on
vaikea mitään kirjoittaa.
Toisena aineena o l i materialistinen
historiankäsitys, jota ohjaa tov. H i l l.
Edellisellä kerralla tutustuttiin idea­listiseen
historian selitykseen, indi-viduallsriiiin,
tieteen taisteluun dua­lismia
vastaan, Darvvinin esittämään
olemassaolon taistelun teorioihin
materialistisen käsityksen edistäjinä.
Tällä kertaa voitiin sitten lähem­min
syventyä historian materialis­miin.
"Ihininen on työkaluilla työka­luja
valmistava eläin" j a inhimilli­sen
yhteiskunnan selittämisen pe­rusteoria
on historian materialisnu
joka on samalla tieteellisen sosialis­min
perusteoria^ Kysj^uyksen valai-sembeksi
keskusteltiin työvälinei­den
kehityksen t— tekniikan —
vaikutuksen ,merkity'5tä kivikaudes­t
a höyryn j a säUcön kauteen saakka.
Luokkien syntymis!» alusti muuta­malla
sanalla tov. Nummi, jonka jäl­keen
ohjaajamme täydensi, sitä' se­lostaen
naisen j a miehen välillä t a ­pahtunutta
työnjakoa j a sitten joh­tavan
j a . toimeenpanevan - välisen
työjaon seurauksena yksityisomis-tusoikeudeiT
j a perinnöllisyyden fce-hityätä,
iluokMen syntyröistä ja
luokkasuhteitten muodostumista, se­kä
valtion syntyä Inokkalaitbksek-si
riistäjäluokan käsiin riistetyn luo­kan
kurissa pitämiseksi. Selostaen
samalla luokkasuhteitten vaikutusta
ihmisten käsityksien j a yhteiskun­nallisten
viettien nauodostamiscssa.
Historian materialisnnn polkalla
tutkiininsri sovittaa inhimiUiseri yh­teiskunnan
muutoksien sjryt löyty­viin
taloudellisessa perustassa, ja
että luokattoman yhtei^unnan ole­massaolon
selville saaminen todisti
luokkayhteiskunnan historiallisuu-den,
l|jota e i rSstäjäluokka halua
Sisäinen kasvatustyö puolueen jä­senten
keskuudessa .on ollut vähäis­tä,
johon on syynä ollut huoneuston
puute. Kuri ryhriiien kokouksia on
täytynyt .pitää perheissä, niin se
haittaa keskustelukysymysten y.m.
asioiden käsittelyä. Kuluneelle vuo­delle
säätänee huoneusto kokouksi­en
pitoa varten ja silloin voimriie
ottaa kasvatustyönkin jäsenistön
keskuudessa vakavammalta kannalta.
Osastolla oli t.k, 2 p:nä vuosiko­kous,
jossa luettiin toiminta- ja t i l i -
kertomukset sekä valittiin edustajat
kaupungin työv/ järjestöjen yhtei­seen
vappu juhlatoimikuntaan ja
kaupungin komiteaan. Samoin pää­tettiin
osaston toiminta osastona
lakkauttaa j a lahjoitettiin osaston
varat agitateionitoimikunnalle,
SUOMALAISEN JÄRJESTÖN TOI­MINTA
On myös ollut vuoden loppupuolella
nousukaudessaan. Jäsenmäärä on
kohonnut huomattavasti, samoin i l ­tama-
y.m. huvitilaisuuksia on o l ­lut
tiheämmin. Haalikysymys on ol­lut
vilkkaan pohdinnan alaisena u-seamman
kuukauden, vaan ratkai­sevaa
askelta ei ole voitu ottaa,
kun kassa on liian pieni. Nyt saim­me
tätä kysymystä jossakin määrin
lievitettyä, kun vuokrasimme V a ­pauden
haarakonttorin yhteyteen
huoneuston jossa voi pitää järjes­tön
kokouksia j a perheiltamia. Suu­rempia
iltamia varten täytyy vielä­kin
vuokrata illottairi suurempaa
haalia* Suuremman haalin vuokraa­minen
vakituista käyttöä varten o-
Iisi tullut liian kalliiksi^jja. huoneis­toa,
josta olisi voinut sellaisen muo­dostaa,
ei saatu vuokrasopimusta
pitemmälle ajalle, siksi täytyi siitä
toistaiseksi luopua.
Järjestön vuosikokous pidettiin
t.k. 2 p:nä Menard Hallissa. Toi-mintjv-
ja tilikertomukset hyväk­syttiin
sekä myönnettiin tilintarkas­tajain
lausunnon perusteella tilivel­vollisille
tilivapaus. Puheenjohtajak­si
valittiin John K i v i j a muiksi joh­tokunnan
-jäseniksi J , Stahlberg, H .
Salmela, E. Rae j a A . Laatikainen.
Tilintarkastajiksi valittiin Lydia
Huttun-en j a V , Forsell. Huvitoiini-kuntaan
valittiin 9 jäsentä j a jär-jestysvaliokuntaan
6 jäsentä.
Keskusteltiin Vapauden kotipaik-kakysymyksestä,
vaan laajempi kes­kustelu
jätettiin seuraavalle kokouk­selle
jossa myös äänestys toimite­taan,
Kehoitettiin jäseniä seuraa­maan
julkista keskustelua Vapauden
palstoilla, että voi keskustelussa ot­taa
huomioon kaikki esiintyvät sei­kat
hjrvine j a huonoine puolineen,
V A P A U D E N KONTTORI
on^ avattu tänne Montrealiin 239 St
Antoine st. Sieltä sopii tilata V a ­pautta^
ostaa kirjoja; romaaneja ja
tietopuolisia, ostaa laivatikettinsä
vanhaanmaahan matkusta-essa ja siel­tä
omaisensa tuottaessa tähän maa­han;
kirjeenne myös säilytetään ja
käännetään määräpaikkoihin mak­sutta,
voiitte luottamuksella antaa
osoitteenne anne, i
Toverit Montrealissa j a koko Que-hecin
maakunnassa antakaa kanna­tuksenne
omalle liikkeelleriune. .
Kynä.
Kaupunkimme katuja olen tämän
viikon ajan ahkerasti tallustellut
silriiät OTtirina j a korvat höröUään,
sillä tämä viikko on niinsanottu mi-myöntää,
mutta on se tullut aseeksi,^ nun viikkonL Mutta vaikka olen
tieteellisen sosiiJismiri' kautta , ty5.^~
J U T T U A KOIRISTA
tätäkuuta ja silloin taas nähdään,
kenen suksen pohjissa parhaita voi­teita
on. Mutta perästä kuuluu, sa­noo
torventekijä. Hiihto j a samalla
muukin urheilu on terveellistä, kau­nista
ja sangalla jännittävää vaikka
penkkiurheilijankin katsella, mutta
sitäkin kun tosissaan harjoittelee,
niin voipa sanoa että silloin siihen
liittyy muutakin eikä vain loukon
jatkona oleminen. Sillä nähkääs,
minä olen joutunut usein suusuini
kiinni urheilumiesten kanssa j a vä­hän
aikaa taakennettuamme ovat
he sanoneet minulle, että minä vas­tustan
urheilua j a voimistelua. En
tiedä sitten enkö minä ole heitä saa-'
nut ymmärtämään selittämääni epä­kohtaa.
Sillä se mitä minä olen ha­lunnut
selvittää j a ymmärrän urhei­lusta
ja voimistelusta, on se, että
henkilö, joka kuuluu voimistelu- ja
urheiluseuraan, lauluseuraan kuin
myöskin soittokuntaan, hänen on ko­tona
harjoiteltava erikseen että sit­ten
osaisi yhteisharjoituksissa tois­ten
kanssa. Tällä tavoin kun ote­taan
kiinni asiasta, niin silloin siinä
kaikkein parhaiten onnistumme. Siis
kotiharjoituksia enemmän ennenkuin
voimme pienimmässäkän määrässä
saavuttaa sitä jonka eteen me yri­tämme,
olemme sitten , voimistelu-urheilu,-
laulu- tai soittoseurassa,
LAULUKUORON TOIMINTA
Laulukuorolla on edessään kovän-lainen
urakka tämän talven aikana.
Olemme nim. ottaneet niskoillemme
sellaisen tehtävän kuin ' " A J \ N
L A U L U N " esittämisen. Kappaleessa
on hirveän paljon köörilauluja, jotka
on opittava monien muiden laulu­jen
ohella. Mutta eihän meiltä näy
innostusta puuttuvan. Sitä osoittaa
se kun kuoroomme aina vaan ilmes­tyy
uusia jäseniä, ollen kuoron luku­määrä
nykyään siinä kolmenkymme­nen
iJaikkeilla, Mutta kyllä sinne
vielä lisää sopii. Päämääränämme
on pidetty viittäkymnlentä ja sen
verran tässä kylässä kylläkin on
veisuimmeisiä, kun vaan kaikki viit­sivät
ottaa osaa. Siis antakaa äänen­ne
kuulua täällä maanpäällä, eihän
sitä tiedä vaikka ette sitä tulevassa
maailmassa tarvitsei'dkaan.
että Ihmiset yleensä ovat osuustoi­minnan
lämpimiä kannattajia: J a o-suustoiminta
ei juuri _muuta kai­paakaan,
kun j u s t i in niitänskolli-sia
j a innokkaita kannattajia, ja
sen kasvatuksellista työtä. J a sen­kin
me voimme hyvin vähällä saa­da
alulle ensin siUä yksinkertaisella
tavalla, että jokainen on osuuskau­pan
kannattaja sekä henkisesti eittä
aineellisesti, jota - molempaa se aina
vaatii, sillä liike on vielä perin nuo­r
i . Vaan jos me kerta halutaan, et­tä
meillä tulee olla osuuskauppa,
niin kun se on jo näyttänytkin että
se on^välttämätön nyt olemassa, iiiia
tehk^mme se edelleenkin' vieläkin
paljon paremmin ja. paljon suurem­mille
joukoille tunnetuksi, että siitä
on se hta, ettei renkää mennä yksi-tjriskeinottelijoille
antamaan sitä min.
kä me voimme itsekin tulevaisuudes-s
a / t u l l a hyödyksemme käyttämään.
Osuusliike on joukkojen liike, sillä
siinä on kaikki epäkohdat joukkoi
jen poistettavissa.: J a onhan siihen
.10 meillä hyvä syy, sillä siellä oli jo,
kuten näkj^ tilipäatöksestä, sitä ylil
jäämää jo y l i yksitoista sataa-tämän
lyhyen olemassaolon ajalla, vaikka
on ollut paljon ulosmenbja. Siis eh­ken
ensi vuosi on vielä parempi, toi­vokaamme
ainakin että päästäisiin
kaksisataa prosenttia siitä eteen.
Siis se on helppo saavuttaa, jos vain
ollaan kaikip asiassa aivan kuten
omassa tehtävässä j a tehdään kas­vatustyötä.
Sitähän sitä tehdään
kaikissa liikkeissä sen tunnetuksi-tekemiseksi,
niin niiksi me ei voida
tehdä osuuskauppamme turifcemiseit-si,
sillä se on oma liike. Siksipä mei­dän
on tehtävä sen .eteen henkistä
työtä, — S.
.NUORISOLLE U R H E I L UA
Urheilijat, ottakaapa huomioon,
joilla on hyvät sukset, sillä täällä
Williamissa on solu no 2 päättänyt
panna hiihtokilpailut toimeen tä­män
helmikuun 19 päivänä. Siis ot­takaapa
nuoriso tämä asiaksenne ja
harjotelkaa, sekä vanhemi«at kanssa,
sillä kilpailuihin tulee kolme ikä­luokkaa:
alle 14 V., alle 18 v, ja
kolmas sarja siitä vanhemmille sekä
naisille kaksi sarjaa, yksi alle 16 v.
ikäisille j a toinen siitä vanhemmille.
Palkintoja myös jaetaan kolme kus­sakin
eri sarjassa. Matkat miehille
ja pojille: alle 14 v. 1 km,, alle 18 v.
3 km. j a miehille 10 kml A l l e 16 v.
sille 3 kril.: .>
Nuoret, muistakaa käydä te­kin
kokouksissa, sillä kun on
kerta' nuoriso-osasto perustettu ja
täällä on nuoria siksi paljon, että
kun te vaan kaikin otatte sen asi­aksenne,
että kokoonnutte yhteen,
niin siitä tulee semmonen joukko,
että herrat, sitä kyselee. Sillä tämä
tulevaisuus on teidän. K u n me van­hat
kerran kuolemme, niin silloin on
jälkeen jäävien nuorten astuttava
riviin, jotka olette nuoria j a reip­paita.
Siis tositoiminta j a reilu, re­hellinen
käytös ennenkaikkea. Jä
niille vielä joku sana, jotka käyt­te
haalilla vain mellastamassa j a toi­sia
häiritsemässä, että olisitte sil­loin
hiljaa kun ohjelmaa suorite­taan,
ettette häiritse niitä jotka on
sinne tulleet jotain kuulemaan.
Siis tämä on varoitus vain joil-lekin
nuorille, — S.
Eri paikkakpm^
Hearst, Ont.
HÄVYTÖNTÄ MENETTELYÄ
SOITTOKUNNASTA
Soittokuntaankin otetaan uusia
oppilaita, jos vain ken hyväkseen
näkee tarjoutua. Ottakaapas van­hemmat
j a kehoittakaa sinne lap­sianne,
varsinkin pojanmuksuja.
Heillä kun näkyy olevan kylliksi a i ­kaa
juoksennella pitkin katuja. A -
jatelkaapas että kuka teille- sitten
soittelee kUn me vanhemmat soitta­jat
kuolla kupsahdamme, eikä täs­sä
maassa ole rättiäijiäkään, jotka
myisivät kukkopillejä. Tässä on ol­lut
niinkuin nurkkapuhetta että nai­set
rupeavat suurella joukolla har­joittelemaan
saxophonia. En sitten
tiedä, onko näissä nurkkapuheissa
mitään perää kun se aika tulee, että
pitäisi pillin ruveta soimaan, näin
ainakin ajattelee — Sivusta katse-lija.
koettanut kuinka höristellä, niin ei
tätekevälle luokalle. 'Myösldn por- vaan olo äimiini sattunut mitään e -
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
Osuuskauppa täällä on nyt ollut
yhdeksän kuukautta j a onpa siitä jo
nähtykm, että mihin päin on menty
sen yrityksen kanssa. Se on mennyt
eteenpäin sataprosenttisesti mitä
numerot näyttää, koska kymmenen
tuhannen numero näkyy viime jou­lukuulla,
verrattuna siihen mitä se
oh silloin kun liike ostettiin. SU-lom
sen myynnit oK kuukausittain
vam vnsr tuhatta, kun se oli yhtiön^
hike. ^Sus hyvm huomattava nousu
nun lyhyessä ajassa. Siitä näkee.
Piirränpä muutaman rivin tämän-;
kin perukan kuulumisia. Täällä sitä
vain elellään päivä kerrallaan, Met-sätyöläisiä
kulke^ aivan taukoamat­ta
sinne j a tänne, pysähtyen joku­nen
aina joksikin päiväksi^ tieduste­lemaan
ympäristön paperipuun kat­kaisuja.
Jotkut ovatkin kuin sattu­malta
saaneet mainittua ansiota J o n ­kun
jappariri kämpiltä,- joissa mak­sut
eivät ole olleet suuruudella p i ­lattuja.
Varsinkin kun joskus sat­tuu
käymään kuten tässä joku päivä
sitten kävi muutamalle suomalaisel­le
katkaisukängille. He olivat kat­kaisemassa
erään polakir, B. .Lo-pinskyn,
kämpällä. K u n .-miehet sai­vat
katkaistua jonkun verran kol­mattasataa
koordia, alkoi mainitta
farmari ilman muuta, mittaamatta
.tai maksamatta ajamaan puita met­sästä
pois. Tuosta kun hänelle teh­tiin
huomautus, antoi-hän mitä räi-keimmän
vastatilsen, että vaeräsaä
helvettiin,' e i minulla ole teidän
kanssanne mitään tekemista. 'Mutta
tuohon -vastauksen eivät katkaisijat
olleet tyytyneetkään, vaan katsoi­vat
parhaaksi turvautua valtion v i ­ranomaisiin,
menettäen siinä tosiri
hiukan rahallisia kuluja. Tuloksena
oli, että he: saivat työpaU^nsa,
joskin heidän työtään kolittiiii hua-mattavastL
' ' A.-'- .
Olisi suotavaa, kun nykj^sin on
niin huono työaika, että ks^kki met-sätyöläiset
olisivat varuillaari näidCT
häpeamättömien työnantajien - kims-sa
tekemisiin joutuessaan. Ainakajsui
ei pitäisi antaa n!iaksun niennä y-
(iitsö kahden viikon, vaikka lupauk*
?et olisivat kuinka kauniita taiansa,
sillä eihän tältä mamitulta lurjuk­seltakaan
puuttunut kauniit lupauk­set.
• - ; - ,
-• , '-S-^I^AIJTl^'::,,;^
Sairautta on "tällä peiT^llaöllnf;
jossain määrin. ' F a r i n a r i O m i ä^
jeheck on sairästaiitit pitemnia
iaa. Hänet oli leikattu opari vuotta
Sitten kuri* hänellä oli ollrit vcttit
kejuhkopussissa. N y t on tuon vanhan
leikkuuhaavan ^ s i v u u r i - f d i i u t a u ­keama.
- — P i i r t e l i jätkä.
(