Vapaus, January 14, 1965

              Iliuotsin
mtkaisi maaotteliuai 120-104
Helsinki. — Ruotsin miesliilsteli-jat>'
eivät antaneet mitään mahdol-lisitiilcsiä
Suomelle, sillä he veivät
.sunnuntaina Eläintarhassa' päätty­neessä
pikaluistelumaaottelussa ni­miinsä
kahdessa lajissa kolmoisvoi
tot, -jotka^ raUfitisivat maaottelum
Suomen läntiselle naapurille pistein
120—104. Tätä - ruotsalaisyH«oimaa
molemilla päivän matkoilla tunnus­tamaan
Ruotsin Claessonin parem
makseen.
Miestenlihenkilökoh^aisen kilvan
voitti öi-jan Sandler ;.Iouko_Launo
sen sijoittuessa kolmanneksi." Nais
te}!=ki1?fHussa meni Kaija Musto-nen^^
• matkavoittojensa ansiosta
Kaija-Liisa Keskivitikan ohiTirMaa
ei -pystynyt -korva|imaan Suomen jottelun päätöslajissa 5,000 metrillä
teki Jonny Nilsson uuden Eläintar­han
rataennätyksen 7.58,0.
naisten 'hyvä esitys, . kaksoisvoitot
molemilla päivän pikamatkoilla
yhtä: vähän kuin nuorten taistelu
kaan maaotteluipsteistä.
TULn nuoret luistelijat pitivät
hyvin pintansa ja toivat Suomelle
kalliita maaottelupisteitä. HTL:n
Erkki Mäkelä korjasi nyt jo toista­miseen
tällä kaudella nuorten Suo­men-
ennätystä 1500 metrillä luis­telen
2.17,7 ja oli toiseksi paras
Suomen edustaja tällä matkalla.
Taälinleht aan Ola vi Hjellman puo
Asiala 5. Friskon
kansainvälisissä
San Francisco. — Suomalainen
Aarre Asiala osallistui viime lau
antai-iltana San Franciscossa jär­jestettyihin
kansainvälisiin yleis­urheilun
sisäratakilpailuihin.
Asiala sijoittui mlelilajissaan
Jack Nevala
kuotlut Wmdsorissa
•IVindsor, Ont. — Joulupäivänä
levisi tieto, että Windsorin pitkä­aikainen
ja hyvin tunnettu suoma­lainen
asukas Jack Nevala .kuoli
,5kHiä, ollessaan 69 vuoden ikäinen.
Hän oli sairastanut sydänvikaa joi­takin
vuosia.
Jack työskenteli Chrysler-autoyh;:
tiöllä lähes kolmekymmentä vuotta.
Häii pääsi eläkkeelle kolme vuotta
sitteä "kun hänen terveytensä ru­pesi
heikkenemään. Hän oli työ-väenlehtien
lukija ja tilaaja .sekä
otti osaa suomalaisten kulttuuritoi­mintaan
.silloin kun täällä Wind-
--sorissa oli CSJ:n haali.
Lähinnä-surcmaan jäi hänen vai­monsa
Raakel ja veli Isaac Minne­sotassa.
US.\:ssa sekä yksi sjsko
mrs. Sanni Kujanpää; Suomessa.
Jack Nevala haudattiin paikalli­sesta
D. E. Morrisin.hautaustoimis­tosta.^
Ijlais^jiijeen oii saapunut suu­ri
määrä tuttavia osoittamaan
Jackille viimeisen kunnioituksen.
— Toivo.
ENSIMMÄISIÄ UUTISIA VANCOUyERISTA 1965
Vancouver.— Parhaat uudenvuo-i Sanomattakin on selvää, että mo- sin oikeutettua ja saa kaikkien'ja­den
onnittelumme Vapauden luki-j-ocnlaisia vaikeuksia tuollainen lu-ioille!
mehpaljous saa aikaan;-kaitoja ro-
- lestaan oli paras suomalaisedustaja j pitushypyssä viidenneksi itsel-nuorten
sarjassa, vaikkakin joutui leen melko vaatimattomalla tu- i
loksellä Myös kolmiloikassa '
heltisi viides sija heikohkolla tu- i
loksella 14.4.5. . i
Pifuu>-kilvan voittajaksi selviytyi •
Gayle Hopkins tuloksella 777 •en- j
i nen lajin maailmanennätysmiestä
UkkonenJoisena
Kaukolovossa
Moskova. - Ankara lumimyrsky «''IP^ Bostonia. 773 Dan-cl Hornl
häiritsi nahoin Kaukolovon kansain leiskautti 758 ja vei viimeisen pai-välisten'
hiihtokilpailujen ensim- i^into^ijan ennen 720 hypannyttp
maisen päivän pääkilpailua mäen­i
Sid Nikolasia. '
laskua. Puuskainen tuuli aiheutti ^ Kolmiloikassa oli Darrel Horn pa-paljon
kaatumisia. Ensimraäin^en i'"«s keskinkertaisella tulokselhi _ ^
päivän voittajaksi kohosi Saksan 11^18. Sepraaviksi -sijoittuivat B o . s - . . , ^ , p y „ ^ j , j ^.
demokraattisen tasavallan Peter i to" 1500- Hopkins 14.75. ja Doug Kuukauden aji
Sodanaikainen
ammusvarasto
satamatyömaalta
Moskova. — Daugava-joen. suul­la
Riiassa; rakennetaan paraillaan
sataman matkusiajalaiturla. Muu-;
tama viikko' sitten tyi> kuitenkin
kpske>-tyi /yllättävään esteeseen:
sataman ^pohjaa »>"ventävät ruop- I
paajat törmäsivät yhtäkkiä poh­jamudassa
olevaan suureen am-muKvarastoon.
. . Tutkimuksissa osoittautui, että
peräytyessään Latviasta syksyllä
1944 saksalaiset joukot olivat
upottaneet suuren ammusvaras­tonsa
Daugava-joen pohjaan.
.Ammukset olivat ruostuneet: ja
I uhkasivat räjähtää pienimmästäkin
iikuftelusfa. Seuraukset olisivat
voineat muodostua kohtalokkaiksi
Jos koskaan niin nyt on .syytä ker­toa
ilmoista täältä Canadan länsi­rannikolta.
Joulukuun 16 päivänä
laski lämpömittari nollaan (F) ja
vähän allekin. Samalla kävi tiiulcn-viuhka
koillisesta. Tuo ei nyt tosin
ole mitään talvimaissa, vaan meille,
jotka olemme tottuneet talvisin vain
sumuun ja vesisatee.seen, oli kaikki
tämä täyttä ylläly.stä. Lehdessämme
onkin jo mainittu lumentulosta
täällä ja siläkös olemmekin saaneet
mahtaa, liikenne . hiiiriytyy lyöt
metsissä ja rakennuksilla keskeyty­vät,
ym. loppumattomiin. Aikansa
kutakin, mutta toivotaan suven su­loisuuden
korvaavan tämän talven
huonot puolet, p
Sunnuntaina tk. 3. pnä oli Clinton-haalissa
kalastajaveteraanin Antti
Karjalan 80-vuotissynlymäpäivät.
Tilaisuudesta muodostuikin oikein
sievä perhejuhla. Karjaloita olikin
!:iellä edustettuna neljässä polves-kamattoman
kannatuksen. .
.Vuoden alkupäivinä vieraili taa­sen
Tuonen viikatemieskin vieden
.mukanaan yhden Järjestömme ja
työväenluokan veteraanin Arvo Sky­tän.
Hän oli jo mukana ''Sammon-takojain"
yhtymässä vuosisadan al­kuvuosina
Websters Cornersissa. ja
sen jälkeen kaikissa suomalaisten
edistysmielisissä pyrinnöissä. Mo­net
ovat ne näytelmät joissa Arvo
esiintyi ja aina nurisematta otti hä­nelle
tarjotun osan. Hän kuului
myöskin järjestömme ja'lehtemme
perustajajä.seniin. Edesmenneen to
teen nähden, ^ i i m e yönäkin, Jam-1 Antti on kalastellut Tyynellä rae-'
mikuun 8 pnä, tuli uutta lunta noin j reJJä 50 vuotta. Suurimman vaikeu-
8 tulimaa ja tätä kirjoitu.sta napu-{ den hän kertoi olleen kun 163-pau-tellessa
on pilvistä ja tihnioo_vettä^! nan -halibutti" (pallas) tarttui on-vaan
lumeksiJcai se muuttuu taasen | keen. Kuten huomaUian se ei pääs
oikein runsain mitoin. Luullaksem-|sa. Y.stäyät suorittivat ohjelmaa,
me lyödään tänä talvena kaikkien : mm. osastomme kuorokin lauloi nel-aikojen
ennätykset lumen r u n s a u - j ä laulua johtajan.sa Lisin johdolla. | verin elämänkaareen si.sältyy niin
paljon kaikkea hyvää, että_voisi kir­joittaa
hyvin pitkän muistelrnateok-
-sen hänen muistolleen; Tyydymme
riyt»*urieitkin. näin vähään, sillä jo­kainen,
jäjyestöämme lähellä oleva
.iäällä tietää Arvon ansiot ja kertai­lee
niitä mielessään iiänen m\i\s-toäan
kunnioittaen. Lausumme sy­vän
surunvalitteiumme hänen puo­lisolleen
Armille ja lapsille. Toi­volle
ja Toinille sekä samalla hei­dän
perheilleen. Tielääksemme jäi
kaksi veljeä, Armas ja.Mikko per
heineeri suremaan täällä B;C:ssä ja
muitakin omaisia mahdollisesti. Ar--
pimeän tullen.
Muistelmia men­neeltä
vuodetta
ja
syt karkuun kuten use^isotsteilat
päiisovät—Onneksi olkoon Antti.
Vietä nyt alkuun 50 uimarantavuot-i
takin kuten on ollut kalavuosiakin
1 B.C:n Hydro kohotti katuliiken­teen
bussimaksuja aika huomatta-
I va.sti, Burnubyn kohdalla heti puo-
I lella. ennen maksoi 10c nyt 20c
; Koululai.set ovat o.soittancet mieN
; tään korotuksia vastaan joka on täy-vo
oli uskollinen elämänsä loppuun
osti niille ihanteille jotka hän omak­sui.
Kunnia hänen muistolleen.
CSJ;n Vancouverin osaston vuosi­kokous
pidetään Glinton-haalissa ku­luvan
tammikuun 24 pnä alkaen
kello 12 päivällä. Kokouksessa käsi­tellään
kaikki vuosikokoukselle
kuuluvat asiat. Tavallisesti ovat vuo­sikokouksemme
aivan kuin juhlia.
Olkoon niin nytkin ja vallitkoon ko­kouksessa'todellinen
toverihenki si­tä
toivoo — M.S.
Kaikki rientää
Kaikki rientävät
Toronto. Kyllä sitä näyttTlmaa
on tiiällä meidän kaupun^'i.ssamme
odotettu ja viimein ..se onkin lu-lo.
ssa.
"Haluatteko; l i i tulla haaremiinV
Teillä on siihen tilaisuus eikä ai­noastaan
yhtä - kertaa vaan kaksi
kertaa, nimittäin sunnuntaina, tam
mikuun 24 ja 31 päivinä. Pistäkää
pä misleene nämä päivät ja myös
kin uusi esityksen alkamisaika, sillä
se ci ole enään kello 4 vaan kello
3 iltapäivällä.
Silloin saapuu Don haalille Aga­petuksen
kirjoittama 3-näytöksinen
Torstaina, tammik. 14 p. Stvq 3
OIKEASSA ENSI KERRALLA
Koulu oli juuri päättynyt ja opfet-laja
auttoi pientä poikaa laittamaan
päällyskenkiä jalkaansa. Pilkjau
taistelun jälkeen, opettaja sai pääl
ly.skengät lopulta pojan jalkaan ja
silloin poika sanoi:
— Opettaja ei nämä ole minun
päälly.skenkäni.
Vastaamatta opettaja otti kenyät
pois pojan jaloista. Silloin poik.i
sanoi:
— Eivät ne ole minun — no ovat
minun siskoni. Mutta äiti s«noi.
että minä .saan pitää niitä kun ui
kana on niin sateista.
• fars.si — "Qlenko minä tullut haa-
! remiin?" Näyttää siltä, että' tämä
[näytelmä lupaa naurunaihetta ja
} onhiin sitä harjoiteltukin yli kuu:
jkaudt»n~-päivät, joulukiireisläkin
I huolimatta;- Tä.ssä näytelmässä
myös uuttakiiLr^ uusia'näytlelijÖilä
ja uu<Iestaan maalatut kulissit-ai-
. van tätä näytelmää varten, sekä uuv
[sia huonekaluja, joista Ville on öaa-
; nut nähdä suuren vaivan.
I Siis tuokaa ystävänne tullessan-
I ne tai antakaa heille tietoa jos. he i eivät ehdi ensi-iltaan, niiU: aina-fkin
toisintaan. Muistakaa päivät j : ; ,
'aika. —Haaremissa tavataiin.
— M.P.
Lesser, joka tiukassa kamppailussa I
voitti Pauli Ukkosen, vasta sen jäi ;
keen seurasivat isäntämaan edusta !
jat.
Mäkikilpailun tuiokset i
1) Pe^er Lesser DDR 216,9, 2) i
Pauli Ukkonen Suomi 216.3.5. 3) I
PiotrKovalenko NL 216.3 4) Mi i
hail Veternikov NL 208.4. 5) Juri
Samsonov NL 206. 6) Kjell Sjö
berg Ruotsi 198.8.
Olmstad 14.5.5.
KuularenkaassH isännöi
Matson erinomaisella
Jay Silvester hävisi voitiajalle 20
senttiä.
OtisBurrellin voittotulos korkeu­dessa
oli 210.
Nai-sten lajeissa tehtiin kaksi si­säratojen
ME-tulo.sla.
Australialaistyltö Judy. Amore
in teki .sotilasiyh
mä työtä purkae.s.saan ammusvaras
;toa. loen pohjamudasta nostettiin
tuloksella ; y^y^^^ .kranaattia, miinaa ja
pommia. Ne kuljetettiin kaupungin
ulkopuolelle j a laukaistiin siellä.
Vuoden alusta lähtien jatkuu
matkustjijalaiturin t.vö turvailisenv
man ilmapiirin vallitessa.
SAMPO-KIUKAITA
; ja kaikkia metalUalan töitä
Uusia m a l l i - ja kokeilukiukaitn
nyt saatavan.'! erittäin edullisesti.
(Yksinoiiceus Canada.si5a)
SAKARI KUJANSUU
47 Marjory Ave. Toronto, Oht.
•466-070»
sai 440 j a a r d i n matkalla tuloksek- ^"f^/V-, M ^ f
jseen 55,8 j a 50 j a a r d i n aitajuoksus- l Hiihtokilpailut
Isa oli niin ikään australialaisneitO: i p^j^j ^Yrthur, —- Thimder Bayn
Sault Ste. Marie. — Viime \?uosi
meni menojaan kuten ovat menneet
monet muutkin ja muistot vain jäi­vät
jälelle. Eiväthän ne muistot vii­me
vuodesta ole hauskimpia aina­kaan
tämän perukan vanhemmalle
väestölle, sillä paljon on ollut sai­rautta
ja huonovointisuutta Ja nyt­kin
on sairaslistalla useita henki
löitä.
Kuoleman kautta harveni leh-ticmmc
tilaajamäärä viime vuo^
den aikana seitsemällä henkilöllä.
Mainitsen näiden henkilöiden ni­met,
jotka viime vuoden aikana
poistuivat sinne mistä paluuta ei
ole: Ida Lehtinen. Wiljam Kan­gas,
Sandra ja Julius Hanson,
Antti Hurskainen, Sanelma Uitto
ja .Matti Hendrickson. Näiden
poismuuttaneiden toverien elä­mänvaiheista
en osaa paljon ker­toa,
mutta olen kuullut, että be
lukeutuivat lehtiemme lukijakun­taan
koko tässä maassa oloaikan-sa.
Siis heissä menetimme tove­reita,
joita muistelcnitne kaipauk-:
sella. Toivomme heille rauhaisaa
lepoa täällä uuden kotimaan mul­lassa.
.
Tammikuun 'y päivänä pidettiin
Soon osaston kokou.s. jo.ssa keskus­teltiin
esille tulleista asioista. Kuul-uomi
ja
sen Pamela Kilbornin voittotulos i ,n„,.,omaahiiHtoki1pailiit pidetään ftiin eri toimikuntien raportit py-
Susan Knottin. 57,0 ja Nancy Cow-perthwaiten,
6,9 nimiin.
. - r . » ••.
'jröniiingeii jätti
Rönnlundin
na, alkaen kello 2 ip. Matka kaikis­sa
sarjois.sa on 10 km. ATH.
. :0---. .
Moe nopein
Domäki Bros.
Montiment Co.
Huolella valmLstaa kaikkia
: klvityöalaan kuuluvia töitä.
Puhelin WA. 3-4469
506 Bnuisvlck Ave., Toronto, Ont
I Oslo. -— Harald Grönningen'voit
i ti viime' .sunnuntaina kansainvälisen
!• Monolitthiihdon Oslon Fcogncrin
; puistossa. Toiseksi tuli Assar Rönn-
[lun 7 sekuntiy (Jrönningenille hävi-v6.4.
Entiset ME-numerot kirjattiin ] Boulevai-d-järvellä ensi .sunnuntai-; <"kana järjestetyistä tilaisuuk^
'! sista ja raporteista ilmeni, että
|edelli.sessä kokouksessa tehdyt pää-
I lökset oli toteutettu,. - -
Nyt taas • siirrymme varhaiseen
lalvitoimirttaan. Kokoukses.sa luet
r l i i n päämajasta tullut kirjeeiiVaih^
* • j to joka koski edustajakokouksen":
Trondheim. — Per Invr Moe kiisi! päätöksiä. Näiden asioiden enempi
nopeimmin - Viime sunnuntaina i käsittely siirreltiin seuraavalle kb;
Trondheimis.sa kan.sainyälisi.ssä pi-j,kouk.selle; jolloin kaikkien o.si.stom-kaluistelukilpailui.
ssa 1.500 metrillä! me jäsenien paikallaolo olisi v a l i ­ten
ja kolmanneksi Norjan Magnar: saaden voittotiiloksekecn erinomaijfämäton. sillä viimei.sestä kokouk-
Lundemo ennen Ruotsin A-linjanj.sen 2.11.4. Moe vei myös nimiinsä , vt-stji oli poi.ssa suunnilleen puolet
miehiä Andersson ja Asp., Suomen i voiton yhteispisteissä vaikka hän i Jäsenistä. Siis muistakaa saapua
Niilo Väisänen joutui tyytymään 14. i ,5,000 metrillä sai tyytyä kolmanteen seuraavaan kbkoukM-en, joka pide-sijaan.
' tilaan maanmiesten.sä Fred A. Mai- i tään helmikuun 2 päivänä. Tämä
Tuloksia: 1) Harald (Monningen | erin ja Svein Erik Stian.senin jäi ! kokous on .samalla vuosikokous ja
Norja 51..30,2, 2) A.s.sar Rönnlundj keen. Maieiin voittotulos oli 7..50,8.'
I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
695 BAYVIEW AVENUE
(Labellä EgUntosia.)
T O R O N T O , ONT.
Kmteistovahttaja
REALTOR
2101 Yoii«e Street
(Egllntonln kohdalla)
Puhelin HU 9-4988
Canadian Association of Rea»
Estate Boards ja Toronton Real
Estate.Boardin jäsen, r- —~
Ruotsi 5l..37,2, 3) Magnar Lundemo
Norja 51.42,4.
Canadan ja Itävallan
ittelu tappeluksi
Innsbruck. — Innsbruckisi^
viime . perjantai-iltana pe­lattu
"ystävyysottelu" canadalai-sen
jääkiekkoseuran Montagnar-din
ja paikallisen Innsbrucker E.
V.-Joukkueen kanssa päättyi ylei­seen
tappeluun, jossa useat pelaa­jat
loukkaantuivat. Yksi itävalta­lainen
pelaaja joutui sairaalaan.
Peli keskeytettiin 11. minuutil­la.
Tappelu sai alkunsa itävalta­laisten
saatua johtomaalin.
Myös toinen ottelun kahdesta
tuomarista sai vammoja tappelus­sa.
siellä valitaan virkailijat alkaneelle
Tuloksia: i vuodelle .sekä kuullaan raportit vii-
1500 m: .1) Per lyar M()e Norja i vuoden ajalta. Toivomme kaik­12.11.4.
2) Ma.suhid llabibulin N-liit- kien jäsenien .saapuvan kokouk.seen
' N-liitto 2.11..5, 3) Svein Erik Stian-sen
Norja ja Vladimir Shvetnjkov
2.11,6.
. .5,000 m: 1) Fred A. Maier Norja
7.50,8, 2) .Svein Erik Stiansen sama
7.55,0, 3) Per Ivar Moe sama 7..55,.5:
Yhtei.spi.steet: -1) Moe 179.93.3. 2)
Habibulin 180,016, 3) Thomassen
180,274.
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
132 Carlton St., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
.R. DAVISON, johtaja
WA. 1-3971 — WA. 1^1798
Parkway Bakers Suomalainen leipomr
Valmistaa suomalaista kardemummapuUaa, oikeata ruisleipää, ka-nelikorppuja,
kaakkuja, pikkuleipiä ym. leipomoalan tuotteita.-
KAHVIA EDELLEENKIN SAAtTAVANA
Lllkkecnuneaukiolojat: maanantaista torstaihin klo 9-^6,
perjantaisin klo 9—8 ja Jauantatsln klo 9—6.
AKE SAARINEN
290 Qneen St. IVest EM 3-7676 ' Toronto 2-B. Ont.
• «tl MATKATOIMISTO
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSIIN
Maailmanlaajuinen matkapalvelu
Yli 30 vuoden asiakaspalvelu suomalaisille ystävillemme '
Kysykää Miss Pontson
O. K. JOHNSON & CO. LIMITED
TORONTO:
BARBIE:
8ARNIA:
697 Bay Street
107 Dunlop Street East
125 North Front Street
EM. 6-S488
PA. 6-«525
ED. 6-^169
Keres taas
Hastings. — Neuvostoliittolainen
suurmestari Paul Keres voitti Ilas
tinasin kansainvälisen shakkituv-nauk.
sen viime viikolla lyötyään 20-
vuotiaan sak.salai.sen Helmet Plejie
rin yhdeksännellä kierroksella. Rat
kaLseva ottelu päättyi 46. siirrossa
ja kesti viisi ja puoli tuntia.
Lopulliset tulokset olivat: 1) Ke­res
NL, 8 pisf. 2) C,li>{oric .luf,'0sla-via
ja Gheorghui Romania molem­mat
6,.'> pist. 4) Pfleger Saksa 6,
.")) Garpindtshavali NL .'i. 6) Hindle
En«lanti 4..5, 7) Rocha, Brasilia 3..5,
8) Littlcvvood EnjilanlT jaLee EtiR-lanti
moFOmmat 2, 10 Mardle Eng­lanti
1 pi.stc.
Rakentajat!^
Meiltä saatte kalkenlafito
rakenniutärpelt».
THUNDER BAY
LUMBER CO.
.(FORT VVlLLtAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puhelin 623-7469
516 Rlmpmn St Fort WilllBin
ja uudet jäsenet sekä jäseniksi ai­kovat
ovat myös tervetulleita.
Meillä oli täällä Soon perukalla
oikein lauhat ilmat menneiden py­hien
aikana, sillä lumikin laski oi­kein
huomattavasti, vaikka sitä oli
jo yhteen aikaan oikein huomatta­vasti.
Mutta kun vettä sataa ropis-teli
vuorokausikaupalla, niin .se vei
valkoisen vaipan melkein olematto­miin.
Nyt taas näyttää alkavan tul­la
uutta lunta tilalle, sillä koko tä­män
tammikuun 9 päivän sitä on
hiutaillut.
Minulla olikin aikomus mennä ha^
kemaan ruoan apua tuolta Vella­mon
uumenista, mutta lumentulo es­ti
.sen. Viime viikolla kävimme to­verini
kans.sa kalassa ja .satuimme
tekemään reiät oikeaan paikkaan,
koska saimme aika saaliin. Jos mai­nitsen
lukumäärän voidaan pian sa­noa,
että se ei ole totta, .sillä kala-miehet-
tahtovat vetää toi.«>inaan__yä-
Mstä.-Mutta^ totta -se on kun .sanon,
-että kyllä-niitä tuli ja jääkin on
vielä ohutta, l i o i n 8 tuumaa, niin
ei vielä vä.sy reikien teo.ssa. Kun­han
nyt ilmat muuttuvatjiiin me­nemme
uudestaan kocttamaanrsillä
kyllä kala on tuoreena maukasta
ravintoa. Eikös Känsäkoura? —
Piirsi — S—-nen.
LE0'S B/A SERVICE
Kunnofit«taan kalkenmallLsla an­toja.
B/A autorenkalta ja välineitä
Puhelin 344-8231
Cumberlund ja Munro kat. kulm.
Port Arthur Ontajlo
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne'
International Cö-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma S^iraet Port Arthur. Ontario.
111
vKAf KONÄKÖISI.M.MÄT'
' Maan ainoa puolue joka erin­omaisesti
näki Suorven itsenäi.syyt-i
tä fasistien taholta uhkaavan vaa-
, ran ja o.soitti tämän vaaran jou­koille
.sekä tai.steli .sotapolitiikkaa
vastaan, oli raskaissa maanalaisuu­den
oloi.ssa toimiva kommunisti­nen
puolue: Mui.s.sa puolueissa oli
havaittavissa v;iin erilli.siä milita­rismin
va.staisia esiintymisiä, ja
eräät puolueet auttoivat avoimesti
luomaan edellytykset .Suomen ve­tämiseksi
sotaan Neuvostoliittoa
va.staan. Kommunistinen puolue
paljasti imperialististen valtioid(?n
aggie.ssiiviset sminnitelm;it ja
Suomen taantumuksellisten kan-
.sanvastaisen politiikan, lllogaali-sis.
sa lehdissään, kirjasissaan, len-tolehtisi.
ssään ja vetoomuksi.s.sa.an
kommunistinen puolue . k(,>hotti
työtätekeviä muodcstamaan yhteis­rintaman
taantumusta ja fasismia
vastaan ja noudattamaan rauhan
ja ystävyyden.politiikkaa Neuvos­toliiton
kan.ssa. . -'^
Kommunistisen puolueen taiste­lu
.edisti fasisminvastaisten voi­mien
vahvistumista. Suomen Sosia-lidemokraatti.
se.s.sa Puoluees.sa al­koi
jo vv. 1932—1933 muodostua
vasemmistosuuntaus, joka koostui
pääasias.sa Akateemi.sen .Sosialisti-seuran
ympärille ryhmittynee.stä
nuorisosta. iMonet SI)P:n vaiku­tusvaltaiset
toimihenkilöt (K.
Wiik, V. Mcltti, M. Ryömä, K. Ku­lo,
S.-K. Kilpi. C. Sundström)
myös käsittivät .sodan vaaran, ei­vätkä
tukeneet Tannerin politiik­kaa.
He osoittivat Suomen, ulko-politiikas.
sa ilmenevän neuvo.sto-vastaisen
suuntauksen vaarallisuu­den
^ja kehoittivat lähentymään
Neuvostoliiton kan.s.sa. Monet so­sialidemokraattiset
järjestöt (Hel­singin
Toveriseura ym;) sekä
myös V. 1935 peru.stettu pientalon-poikain
puolue o.sallistuivat aktii-vi.
scsti taisteluun .sodan uhkaa ja
Saksan kan.ssa liittoutumisia vas­taan.
Tällaisia järjestöjä olivat
myös kansallinen sodanvastainen
komitea, SAK:n vasemmistosiipi.
Ihmisoikeuksien Liitto sekä pasi­fistiset
järje.stöt.. Niiden toiminta
esitti huomattavaa osaa maan jat­kuvan
fasistisoimi.sen e.stämise.ssä.
Myös eräät porvariston edusta­jat,
erikoisesti maalaisliiton toimi­henkilöt,
tuomitsivat lähentymisen
lännen aggressiivisiin imperialis­tisiin
piireihin; Maalaisliiton leh­det
Maakan.sa, likka ja Liilto esiin­tyivät
fasisti.sten järjestöjen toi­mintaa
vastaan korostaen, että se
on ristiriidas.sa Suomen virallisten
lausuntojen kan.ssa Sij|omen_pyrki^
—myksistä_.säilyttää..y.'"tävälliset suh­teet-
naapurimaihin ja_erikoisesti
Neuvostoliittoon. Täm^än _katso-muksen
ojnaavien henkilöiden jou-avointa
fasistidiklatuuria. Vaalien
tulokset edistivät laantumukselli-sen
Kivimäen hallituksen kaatu­mista.
Sen tilalle tuli maltillisem­pi
Kallion hallitus, joka koostui
maalaisliittolaisista ja edistyspuo­lueen
edustajista ja maaliskuussa
1937 muodostettiin Cajanderin
hallitus, johon tuli myös sosiali­demokraatteja.
Tämä ei kuitenk.'!an johtanut
oleellisiin muutoksiin Suomen po-.
liliika.ssa. Taantumukselliset jäivät
v.-istuunalaisille paikoille valtioko­neistossa
ja armeijassa, ja oikeis­tovoimat
aktivoituivat monien puo­lueiden
johdos.sa. Cajanderin hal­litus
ilmoitti, että Suomi aikoo
harjoittaa 'ehdotonta rauhan po­litiikkaa.
Tä.'<sä tarkoiluk.se.ssa tu­lee
kehittää lähentymistä Skandi-naavian
maihin ja pyrkiä jatku­vasti
parantamaan suhteita Neu­vostoliittoon".
Mutta tämänkaltai­sia
lau.suntoja ei millään vahvis­tettu.
F:ikä siinä kaikki. Entiseen,
tapaan jatkettiin sotilaallisten, ta­loudellisten
ja poliittisten yhteyk­sien
lujittamista 'Saksaati. "Hit­lerin
varjo oli .30 luvun lopulla
langennut meidän päällemme, ei­kä
suomalainen yhteiskunta koko-;
naisuudessaan voi vannoa, ettei .se
suht.nutunut siihen tietyllä myötä­tunnolla",
lausui presidentti Kek­konen
puheessaan 25. 9. 1964:
IIOL.STIN MATKA
Suomen ulkoministerin R. llols-;
tin matka Moskovaan helmikuus­sa
1937 (.suomalaLsen valtiomiehen
ensimmäinen virallinen vierailu
.Neuvostoliittoon v. 1932 tapahtu­neen
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lisen
hyökkäämättömyyssopimuk-
.scn allekirjoittamisen jälkeen) oli­si
voinut muodo.stua tärkeäksi vai­heeksi
Neuvostoliiton ja Suomen
suhteiden panntamisessa. Tälle
vierailulle omistam.is.saan toimi-tu.
sartikkelissa Pravda totesi:
"Kahden maan hyvä naapuri.sopu
on välttämätön edellytys niiden
rauhanomaLselle rinnakkainololle
ja kehitykselle Neuvostoliitto ha­luaa
tätä jatkuvasti. Se pitää mo­lemmille
maille elintärkeän vält­tämättömänä,
että tämän päämää­rän
saavuttamisek.si poistettaisiin
kaikki se, mikä on tähän saakka
häirinnyt täysin normaalien ja ys­tävällisten
suhteid|L'n aikaan.sfla-mista
Neuvostoliiton ja Suomen
välillä.. Tähäq kuuluu ensi sijassa
luopuminen tukemasta Neuvosto­liitolle
ja Suomelle vihamielisten
voimien, jotka ovat kiinnostuneita
maidemme välisten hyvien naapu­risuhteiden:
vahingoittamisesta,
vaatimuksia ja aikeita.
Monet suomalaiset ja ulkomaa­laiset
lehdet tcrvchtivät_tätä vie-raUua
kat.soen .sen a.skeleeksi Suo­men
J;i Neuvostoliiton suhteiden^
normalisoimisen suuntaan. Niiden
—toiveet eivät kuitenkaan toteutu-kossa
olivat J.^K. ParRikivi ja j , ^ , ^ , ^ ^. j,„„^tlu minkään-
— Kekkonen, joka oh _si.saministcri-_
nä Cajanderin hallituksessa. V.
1938 alu.ssa Kekkonen antoi mää­räyksen
fasistisen puolueen Isän­maallisen
Kan.sanliikkeen, toimin­nan
kieltämisestä.
"Ei OLEELLISIA Ml/DTOKSA"
Vuoden 1936 cdu.skuntavaalil ja
pre.sidentin vaalit vuoden J937
alu.ssa osoittivat tiettyä va.semmis-tolaistumista
valitsijain keskuu­dessa
ja vahvistivat, että hilleri-
Iäisen neuvostov^astaiscn ulkopoli­tiikan
ja taantumuksellisen sisäpo­litiikan
puolesta esiintyvät" voimat
eivät nauti' väestön enemmistön
tukea, Peläten kansan fa.sismin'
va.staistcn mielialojen kasvua por-v.
iristo oi uskaltanut pystyttäii
'laisia valtuuksia, ja hänen^-vierai->
lun.sa oli läy.sin muodollinen, ku­ten
presidentti .Svinhufvud lausui.
Svinhufvud vakuutti Saksan lähet­tiläälle
BlUcherillc, että se "ei
muuta mitään Suomen ulkopoliit-
(ti5es.saorientoitumise.ssa".
NLIITON EHDOTUKSET
Toi.scn maailmansodan uhan voi­mistumisen
johdosta oi Neuvosto^
liiton hallitus voinut suhtautua vä­linpitämättömästi
saksalaisten ja
muiden imperialistien jotka pyr­kivät
käyttämään Suomea hyökkä-ystukikohtanaän
Neuvostoliittoa
vastaan, vchkeilyihin. Keväällä
1938 Neuvostoliiton hallitus eh­dotti
Suomen hallitukselle avun-ahto.
sopimukson solmimista: Tä­män
ehdotuksen aiheutti pyrki­mys
turvata vain 32:n kilometrin
pää.ssä iMJasta sijaitsevan Lenin­gradin
meri- ja maa.vhteydet sekä
luiittaa Suomen -asemaa, koska-
Hitler-Saksa uhkasi- sen riippu­mattomuutta.
Suomalainen histo­rioitsija
M. Jakob-son kirjoittaa,
ctta tätä Neuvostoliiton toimenpi­dettä
on tarkasteltava "ei suin­kaan
uhkana, vaan avun tarjouk­sena".
Taantumuksellisten polii­tikkojen
vaikutuksesta Suomen
hallitus kuitenkin kieltäytyi solmi­masta
.sopimusta vedoten siihen,
että .sen :illekirjoittaminen "mer­kitsisi
Suomen itsemääräämisoike­uden
rikkomista" ja että Suomen
puolueettomuus: — suomalaisten
porvarillisten historioit.sijain väit­teiden
mukaan -r- oli 'takuuna
Leningradiin , kohdistuvan uhan
puuttumisesta Suomenlahdelta kä­sin'.
Maaliskuussa 1939 Neuvostolii­ton
hallitus kääntyi diplomaatti­teitse
.Suomen hallituk.scn.piiolecn
ehdottaen Suomenoja sen merir.i-jojen
koskemattomuuden takaa­mista
ja . aggression tapahtuessa
avun antamista sille aina'.sotilaal-lisecn
apuun «laka. Suomi puo-le.
staan sitoutuisi vastustamaan jo­kaista
aguressiola ja auttamaan
Neuvostoliittoa SNTL:n turvalli­suuden
lujittamise.ssa sekä mante­reelta
että mereltä käsin vuokraa­malla
Neuvo.stoliitolle Suomenlah­den
saaret: Suursaaren. Lavansaa­ren.
Seiskarin ja Tytärsaaren. Mi­käli
Suomi ei suostuisi .saaria
voukraamaan. Neuvostoliitti il­moitti
olevansa valmis anUimaan
Suomelle kuuluvista saarista kor-vauk.
seksi osan Neuvosto-Karjalan
aluetta. Huhtikuuhun 1939 jatku­neet
neuvottelut päättyivät kui­tenkin
tuloksettomina.
; Suomen hallitus ei ilmoittanut
eduskunnalle käydyistä neuvotte­luista,
vaan piti ne .salaisina. Mut­ta
.se tiedotti niistä viipymättä yk­sityiskohtaisesti
Hitlerin hallituk­selle
ja myös USA:n lähettiläälle.
KIRKIN JA IIALDERIN
VIERAILUT
18. 6. 1939 saapui Englannin ar­meijan
ylipäällikkö, kenraali Kirk
Suomeen. Hän suoritti tarkastus­matkan
Karjalan kannakselle sekä
kävi neuvotteluja Mannerheimin
kans.sa Englannin lähetystössä,
jolloin kosketeltiin kysymystä Suov
men avustamisesta aseistautumi­sen
voimistamisessa Neuvostoliit­toa
vastaan. Kirk suhtautui hyväk­syvästi
siihen, että Suomen johto
kieltäytyi yhteistoiminnasta Neu­vostoliiton
kan.ssa Hitlerin aggres­siota
vastaan. Samaan aikaan E.
Erkko esitti Englannin Suomen-lähettiläälle
tojvomuksen nähdä
Neuvostoliitto ilman liittolaisia
Hitlerin hyökkäyksen sattuessa.
Englanti ja Ranska käyttivät hy­väkseen
Suomen hallituk.sen neu-vostovastaistii
suuntau.st;! tehdäk­seen
tyhjäksi Neuvostoliiton halli­tuksen
ponnistelut kollektiivisen
turvallisuu.sjärjestelmän luomisek­si.
Englannin, Ranskan ja Neuvos­toliiton
ävunanto.sopimuksen sol­mimisesta
v. 1939 käymien neu­vottelujen
alkuvaiheessa Englanti
jo kieltäytyi myöntämästä takuita
Haltian maille ja Suomelle pyr­kien
antamaan Saksalle mahdolli­suuden
käyttää näiden maiden alu­etta
hyökkäystukikohtana Neuvos­toliittoa
vastaan; Englannin Ja
Ranskan toivomusten mukaisesti
Suomen-hallitus ilmoitti virallises­ti
20. 7. 1939, että Suomi kieltäy­tyy
kaikesta yhteistoiminnasta
Neuvostoliiton kan.ssa acgrossion
tapahtuessa Saksan tälialta^ji*-ii'i-tää
kaikkea apua aggressiona.
Englannin ja Ranskan hallitukset
käyttivät muiden verukkeiden
ohella hyväksi myös tätä Suomen
ilmoitusta Neuvostoliiton kanssa
käytyjen neuvottelujen katkaise­miseksi.
Ke.säkuun lopussa 1939 vieraili
Saksan esikuntapäällikkö, kenraa­li
Haldcr Suomes.sa, ja hänet otet­tiin
vastaan paljon upeammin kuin
Kirk. Hänen kunniak.seen järjes­tetyllä
vastaanotolla pitämä.ssään
puhee.s.sa E. Erkko sanoi: "Saksan
puolustusvoimat ovat osoittaneet
meitä kohtaan erinomaista suo­peutta,
jolle olemme panneet .suu­ren-
arvon". Halder suoritti tarka.s-tusmatkan
Karjalan kannakselle
ja matku.sti sitten Lappiin jopne
suunniteltiin sijoitettavaksi saksa­laisten
joukkojen päävöimat SuO'
mcssa sodan aikana; .,
"SHOVINISTINEN HUUMA"
Karjalan kannak.sella jatkui sak­salaisten
asiantuntijain johfania
sekä puolustus- että hyökkäysope-raatioihin
.soveltuvien vahvojen
linnoituslaitteiden rakentaminen.
Elokuus.sa 1939 siellä pidetliiii
Suomen historian suurimmat tlus-,
teluharjoitukset Niiliin o;sallisUii
miltei koko armeija, osa re.scrvi-läisiä
ja suojeluskunnat. Taistelu­harjoituksia
seuraamaan oli kut­suttu
kaikki Suomeen akkreditoi­dut
sotila.sasiamiehet Neuvostolii­ton
sotilasasiamiestä lukuunotta­matta,
sekä Ruotsin-puolustusmi­nisteri,
jonka kanssa, pohdittiin
Ruotsin osallistumista -mahdolli­seen
Suomen ja Neuvostoliiton so­taan.
Ennen tätä oli hyväksytty lait
sota valmiuden voimistamisesta,, ja
yleisestä työvelvollisuudesta so­dan
aikana. Uusi sotahysterian
aalto nousi. 'Taistelevan isänmaal­lisuuden
voiton puolesta" kehotti­vat
Isänmaallisen Kansanliikkeen
fasistit. "Maanpuolustus ennen
kaikkea", julisti kokoomuspuolue.
"Kansakunnan kaikki voimat yhr
d i s t e t t ä v ä v a a t i SDP:n puplue-toimikunta.
Suurimmat lehdet pi­tivät
velvollisuutenaan vähintään
kerran viikossa julkaista neuvosto­vastaisia
kirjoituksia.
SDP:n tannerilaisen johdon yh­dessä
laantumusporvariston kans^
su harjoittaman voimistetun neu­vostovastaisen
propagandan tulok­sena
shovinistinen huuma valtasi
paitsi porvarilliset kerrokset, pa­piston
ja virkamiehistön, myös
huomattavan osan työtätekcviS.
Neuvostovastaista propagandakam­panjaa
seurasivat joukkovangitse-miset,
jotka alkoivat syksyllä 1939.
Vankiloihin suljettiin kaikki työ-
.fläiset, jotka oli jolloinkin haastet­tu
oikeuteen poliittisten esiinty­misten
vuoksi. — .
- Nätn ollen Suomi. toi.sen maail­mansodan
alkuun mennessä muut­tui
käytännöllisesti katsoen hyök-käyslukikohdaksl
aggressiota var­ten
Neuvostoliittoa vastaan. Suo­men
sosialidemokraatti kirjoitti
18. 8. 1939: "Neuvösitohallituksella
on täysi .syy cpäilläj Suomen puo-luecttomuuspolitiikltaa,
koska neu­vostovastainen
propaganda on saa­nut
aggressiivisen muodon." On
mahdollista, että eräät Suomen po­liittiset
sotilashenkilöt eivät, olisi
kaihtaneet edes sotilaallisen liiton
.solmimista Saksan kanssa (jos tä­mä
olisi sitä vaatinut) hallituksen
ja eduskunnan selän takana, ku­ten
tapahtui yy. 1940--1941.
^' tiatkuuv'.'-;: