Vapaus, November 8, 1952

              Sivu 2 ILduantalna, marrask. Z p. — Saturdayt Kov. S, 1S52
lUlEEEVV) o Ibdependeat Xaixar
tsbUefbed Nov, 6, 1917, Autboxis»!
BS eecosd cla» smU Cbe Post
Office 2}ej»itmeDt/ otta«3. Pub-llsbed
tlirice «eekly: Tuesday»
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Fublläblns Company Ltd,; at lOO^lOZ
£lm 8t, W^ Sudbury, Ont,^ Canada,^
Telepbones: Builsess OlQce 4-4264.
Editcrial Office «•42S5, Manager
e.Suksi. eäitorVr.&\m±Kaam
BdOxessiBoz 69, Sudbary, Ootarlo.
Adveitisiog ntes upon ^ppUcation.
l^ransIatioD free of diaice.
TILAOSIiIXnaAT:
Canadassa:
inidysvalloissa:
Suomessa >
1 V^t, 7J0O 6 kk. 3.75
3kk, 225
1 vk. 8XK> 6 kk. 420
1 vie 8.S0 6 kk, 4.75
V i i ff
Eiseiihowerin valinta
Olisi oUut ihme, ellei nykyi^sä tilanteessa olisi Yhdysvaltain
:^ presidentiksi valittu republikaanien kenraali Eisenhovreria, sillä kaikki
kortit oli hekotettu itänen hyväksyn.
Jos meldää'mielipidettämme'kysyttäisiin siitä "miksi Eisen-
^]bowervbitti!^4— kuten uutiskome^
'^ennenkaikkea
tekijää: Rahalla-on "taivaallinen; voima; Trumanin hallituksen mu-on
hyvin Junttansa luke-iiut
ja korttien sekoittaminen siten, että vain £isenhowerin «voitto oli
)nahdollinen.
^ ^ Rahan voimasta puhuen meidän t^ilee muistaa, että Yhdysval-itain^.-
presidentin vaalit ovat "suurbisnestä" — eräitten arviointien
l'lnul{aä]i^(^ edustajiensa mainostamisen ja
Ivalit^misen hyväksi $75/)00,000. Tunnettu tosiasia myös on, että
K^yhdysyaltairi suurpääoma ja sen kontrollissa olevat sanor^alehdet,
-i'ädiö ja kirkkokin olivat valtaosa Esimerk-
}|cinä!;ni4initt^koon, että vaalipäivän aattona £isenhowerin arvioidaan
litistäneen :tadior.ja^^^^^^^
/rjotmidollaria.^^^^^^^ T^^
'Sd^faypnotisoitiiniis.' nukkuvien puolue unissakävijöin^
f inät raollaan,: mutta henkisesti torkkuen äänestivät f^^^^
Jrifiata".—ja toiset tilalW,
^&^*jVtwmttin^baM»ksen munaukset ovat niin suuria,-etteivät ame-vt|
ikkabiset>enä^
muistivat miten Truman lupasi 1948 pidetyissä vaaleissa, että vali­tuksi
tultuaan hän matkustaa Moskovaan neuvotellakseen Stalinin
'"^IlSia^ kylmän sodan lopettamisesta; Nyttiedetään^ että Truman
Jäiti täyttämättä tämän lupauksensa ja^v^
|en asemesta maansa historian vihatuimpaati sotaan 'Koreassa. Tru-
-^fn^Qjni^hallitus jätti Tomuuttamatta vihatun Taft-Hartley lain, kuten
p^runön "lupasi v. 1948 nim laajakantoir
Afieipr^oitajahdin, että se itsekin on joutunut puolustautumaan puna-kauhusyytöksiä
vastaan. Trumanin hallitus on Korean sodan yh-
:|i^d^ suur.
;4i>kkeiden j a syleensä yhteiskunnaUisen mä
^^jBi -siis- ollut ihme, 'vaikka amerikkalaiset eivät halunneetkaan enää
demokra^lttipuolueen hallitusta. . •
1 JEisenhower puolestaan oli lukenut puoluepomojen • luntat h3rvin
?J;^o9oittautuitensiluokkaiseksi demagogiksi, joka voi "luvata kaikkea
^kalkille — kuitenkin niin, ettel.kukaan päässyt varmuuteen siitä,
|i9[)itä'hän'todellaaikoo:tehdä, jos valituksi tulee.
' '/^ -«Kaiken kukkuraksi kortit oli jaettu niin, että Eisenhowerm käy­tettävissä
pii kaikki ässät ja muut 'silmäntekevät". Hänellä oli ra-haa
— ruöcasti'rahaa vaalitaistelua-varten ja.rahan voimalla saadut
sanomalehdet (ja muut propagandavälineet: Tääiän lisäksi -Eisen-
^ower'rkä3rtti kyynillisen kylmäverisesti amerikkalaisten rauhantah-
, ^ a äänien kalastamisessa. Havaittuaan, että sotaiset puheet vähen-
. äivät hänen'kannatustaan, £isenhdwer turvautui '*'matkustah 'Ko­i
j a n " sodan lopettamista varten lupaukseensitä riinsaanunassa mää-
; rassä mitä lähemmäksi vaali^rvä tuli — # voitti sillä miljoonia
äähi'a,'k|iten Harry S. Truman voitti v. 1948 luvatessaan matkustaa
' ; ^..i^IQskoväan. Antaen ymmärtää, että hän on se suuri pelastaja, joka
'MWkykeneeVja:tahtoo lopettaa ^Korean sodan,- sekä alentaa siitä johtuvat
j korkeat verot ja kohoavat hinnat, kenraali Eisenhower löi pöydälle
^ ^alttiässän, joka tuotti ääniä. Asta erikseen ori tietysti se, miten
,'. . '(hyvämuistinen" kenraali Eisenhower on lupaustensa suhteen.
Yksi seikka on kuitenkin varma: Yhdysvaltain äänestäjät ha-
, rlustvat muutosta ja tämän muutoshalun takana on kansan enemmis­tön
tahto Korean sodan lopettamiseksi.
' ; Toinen kiistaton seikka on tämä: Yhdysvaltain imperialismin
, hyökkäävä ulkopolitiikka on jo kehittynyt siihen pisteeseen, että
, ^'n poliittisen .vallan kärkimieheksi täytyi saada ammattisotilas, ken-raali;
Joka vanhan traditionaalisen käsityskannan mukaan on täysin
amerikkalainen -menettelytapa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
TiiOxa nziiikaiDOk Sudbuxysta täyt.
tää 70 vuotia fk. 10 px^.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin»
ia ja
* * *
1
l p
K*
S?^i|N i i i
Laki ^'omiin käsiin"
Huolimatta sen perättömyydestä, työväenliikettä ylee^
< äikoina^^^j
^toimenpiteistä '^lain omiin käsiin ottamiseksi".
'-^-^Mutta nyt-meille tiedoitettiin Torontosta, että amerikkalaisen
suurpääoman kontrolloima Canadian General Electric yhtiö on Ca­nadassa
ottanut. "lain omiin käsiinsä" rangaistaakseen canadalaisia
työläisiään Torontossa. -
Asian kulku on kaikessa lyhykäisyydessään äärettömän uhkaava:
Sovittelulautakunnan (Arbitration Board) puheenjohtaja prof. Bora
r Canadassa ennenkuulumattoman
iliäärättiin maksamaan $9,200 ''sakkoa" n.s. "luvattoman lakon ai-
, heuttamista vahingoista".
« ^Vastaavana tässä tapauksessa on United Electrical "VVorkers
; r^Unio (UE), joka on valtapiirien toimesta luokiteltu ns. ^'vasemmisto­laiseksi"
unioksi. Mutta tärkeätä on muistaa tämä: Koko tämän
maan unionistinen: liike, niin oilcealla kuin vasemmallakin siivellä
olevani on tuominnut professori Laskinin 'lausunnon" ja selittänyt,
; a ;cgitä'yos ''ratkai^^ on koko tämän
^ ; m liike siinä tilassa, että se voidaan milloin tahansa
{lakoittaa.maksamaan samanlaisia "sakkoja".
Kuten sanottu, professori Laskinin "lausunto" on ainutlaatuinen
on selitetty, että
-kokögtämä ukaasi on perustuslaki- ja tyoväenvastainen toimenpide,
T^ihiti sähkötyöläiste^ ei hinnalla eikä millään albtu. Toisin-sänaeh
VE julisti, että se ei maksa tätä laitonta "sakkoa".
j ''Nyt kuitenkin ilmoitettiin Torontosta, että ko. amerikkalais­ten
-kontrolloima GE yhtiö on päättänyt pidättää ko. summan työ-
Jäistensä niistä, palkkatuloisia, jotka työläiset ovat keskinäisen sopK
:m uniolleen.
\ - ) Tässä yhteydessä on muistettava, että työsuhteita sovittelemaan
: ; m^ eivät ole ^'oikeuslaitoksia" eivätkä
»is voi mitään 'sakkoja" ,tuomita. Toiseksi, ^-aikka olisi niinkin,
^:^/(^ demokraattisista menettelymuodoista poikettaisiin, ja
; sMttelulautakunnan puheen^^ myönnettäisiin tuomarin val-
'tuudet, sittenkään ei ole vielä kirjoissa eikä kansissa päätetty, että
työnantaja voi, ilman minkäänlaisen "oikeuden" päätöstä mielival-
. taisesti pidättää työläistensä palkkoja. Toisinsanoen, jos olettaisim­me,
että UE:n maksettavaksi määrätty "sakko" olisi "oikeudenmu-
• ^ e n " , niin mikään oikeuslaitos, ei edes Laskinin sovittelulauta-
Isimta, ole vielä tähän päivään valtuuttanut GE yhtiötä takarari-
Xbinaaan työläistensä palkkoja tämän "sakon" maksamista'varten.
J Jos *1akia" ryhdytään tällä tavoin toteuttamaan."väkevämmän
^ ^'"'^ todella menossa-hurjaa, vauhtia
kohu hornan kattilaai;<. , .
MIT ÄOSr KULTTUUBI?
Kysymys: Haluaisin saada «nand-ialseh
selityksen ja määritelmän
kulttuurin meridtyksestä. Olkaa by-vä
ja- vastatkaa hiukan usisimmilla
sahoilla mitä kulttuuri oa työväen-^
luokan kannalta katsottuna? — Enrr
t,'nen suuourylainen.
Vastaus: Hyvin tunnettu marxi­lainen
teoreetikko «oward Selsam
määrittelee kulttuurin teoksessaan
•^Handbook of Philosophy" seuraa­valla
tavalla.
^"Kulttuuri on se aineellisten ja
Jienälsten arvojen yhdistelmä mikä
on luotu ihmiskunnan :yhteiskmmal-lisen
kehitysprosessin vaiheissa jä
mitä usein sanotaan sivistykseksi.
Aineelliset arvot, erikoiscstikin tuo­tantovoimat,
kuuluvat: aineellisen
kulttuurin.piiriin. Kalkki se mitä on
luotu yhteiskunnan ylärakenteessa
kuuluu lienkisen 'kulttuurin piiriin,
kuten poliittiset laitokset, tieteen ja
talteen tuotteet,. tavat,; esiintyminen
sopivalsuuskäsitteet -yims. :Aineelli-nen
ja iienkinen kulttuuri ovat lähei­sessä
yhteydessä toisiinsa. Henkisen
kulttuuria kehityksen taso riippuu
aineellisen kulttuurin tasosta, erikoi­scstikin
mikäli on kysymyksessä y h ­teiskunnan
tuotantovoimat.
(Luokkayhteiskunnassa omaa kult­tuuri
kiertämättömästi luokkaluon-teen.
Sillä sen kehittämisestä mää-räiävät
hallitsevan luokan edut.
. 'Rakentaessaan omaa -kulttuuriaaii
käyttää proletariaatti kaiken sen
edellisten sukupolvien luomasta kult-;
tuurista mikä on arvokasta, arvos­tellen
kehittäen ja kokeUIen sitä
oman yhteiskunnallisen käytännön
kannalta katsoen.
•Lenin sanoi aikanaan, että ^'pro-:
letaarisen kulttuurin tulee olla t u ­loksena
niiden, tietomäärien: luonnol-;
lisesti kehittämisestä mitkä ihmis­kunta
on kerännyt ollessaan kapita­listisen
yhteiskunnan, kartanoher-rain
yhteiskunnan ja -virkamiesyh-;
teiskunnan ikeen alaisena."
.5-l»roletaarIens:50Slalistinen'kulttuuri
muodostuu huomattavasti erilaiseksi
muiden yhteisktmtaluokkien kulttuu-rlst^^
koska sillä on laajempi koske­tus
ja elimellinen yhteys laajoihin
kansankerroksiin. Se prosessi, jonka;
kautta työtätekevien joukot saavatj
oman kulttuurinsa edustaa sellaise­naan
kokonaista vallankumousta,
kulttuurivallankumousta, mikä muo­dostaa
erään mitä tärkeimmän koh­dan
kommunistisen yhteiskunnan
rakennustyössä. Kommunismin yleis­maailmalliseen
ihmlskuiman kulttuu­riin
kuljetaan sellaisen kulttuurin
kautta mikä on muodoltaan kansal­lista
Ja sisällöltään sosialistista kaik­kialla
siellä missä proletariaatti saa
vallan käsiinsä
LAHJAT JA VEROT
Kysymys: Olen aikonut lahjoittaa
kahdelle sukulaislapselle tuhannen
dollaria kummallekin opintojen jat-r
kamista varten. Pitääkö minim tai
heidän maksaa vero näistä lahjoista?
— Tilaaja.
Vastaus: Jos lahjojen määrä ei ole
yli tuhannen dollaria kenellekään
yksilölle, ei kenenkään tarvitse mak­saa
veroa niistä. Alutta jos teidän
vuoden aikana tekemienne lahjoitm-ten
yhteinen määrä ylittää neljä­tuhatta
dollaria, on teidän makset­tava
vero siitä määrästä mikä ylittää
neljätuhatta dollaria.
Kiij. Pierre Gelinas
MonlieaL—"Yleisd seuraa Innos­tuneesti
-Kansojen rauha nkongressln
asioita. Tolitiikot, uniojohtajat, v i ­rastoa
ja tehdastyöläiset sekä kansal.
llsmieliset ovat antaneet sille refbelU-eenkannatuksensa.?:
Näinsattoi\rean
Jules Richard lokakuim 25 pnä Le
•Pi>f.^t ,T<nim^unp' n n r v g R f l n a t ) haas-tattclussa.
Richard. -Joka tunnetaan Quebecin
maakmman yhtenä Johtavana: kirjat-;
Iljana, antoi täten vastauksen maini.
tun lehden Julkaisemalle 'RCMP:h
"anti-subversiivlselle ^ osastolle, maa­kunta-
Ja kaupungin poUisellle, Jotka
olivat edellisenä päivänä antaneet
samalle sanomaläidelle lausunnon,
missä tuomitaan k.o. kongressi. Ofr^
Richard puhui rktdttuurivaUidon"
Järjestön sihteerin ominaisuudessa Ja
tämä JärJeestö; on ottanut aloitteen
Joulukuussa 'Wienissä pidettävän
Kansojen rauhankongressin mainos­tamiseksi.
'Meitä ei hämmästytä poliisin kat­santokanta
tämän kongressin suhr
teen-' sanoi Richard Le Petit Journa­lille
antamajssaan haastattelussa, ' ä e
yrittävät • jälleen pelolt^lla tuhansia
ihmisiä - jotka haluavat tavalla t a i
toisella ilmaista huolestuneisuutensa
maailman rauhan suhteen. .;(M!utta
he eivät voi vaimentaa tuhansien
ääntä, sillä se on totuuden ääni; he
eivät halua sotaa — he haluavat ke­hittää
rauhanomaista rinnakkaiseloa
sosialistisen ja kapitalistisen m a a i l ­man
välillä."
Huomattu kuvanveistäjä. RobeJt'
Roussil vastasi myös Le Petit Journa­lille
sanoen: "Yleisesti puhuen taitei­lijat
eivät salaa suurta mielenklin-toaan
Kansojen rauhankongressbi
suhteen. He uskovat sen auttavan
kulttuurivaihtoa ja siten edistävän
ybteisynunärrystä maailman kanso­jen
kesken."
Richard Ja Roussil ovat allekirjoit­taneet
sen kirjeen minkä ^Ikulttuuri^
vaihto ^-järjestö lähetti Wienin kon­gressin
suhteen. Tolsina allekirjoit­tajina
on cunoilija Lonls^PauI Hamel
Quebec Citystä ja lakimies Georg^
(Zliarouche jonquleresta.
Tässä kirjeessä. Joka on lähetetty
yli.5,000:lle~Canadan ranskalaiselle,
sanotaan osittain: " . . - Niille. Jotka
etsivät: rauhaa -voiman avulla, - me
sanomme,: O n olemassa vain vyhden-lainen
rauha, se on: rauha. Ihmisten
täytyy lakata .tappamasta tois!a. Ih­misiä-
JaNbeidän on noudatettava .vii4
dettä käskyä:, Alä tapa! TolsiUe
vastaväittäjille me sanamme: Raur
hasta ei keskustella ystävien kesken;
vaan niiden kanssa, jotka ovat olleet;
tai Joista voi tulla vihollisia.^'
Quebecin kaupungissa ilmestjrvän
'Ti'Action^ Catboliquen -toimittaja
-FhilUppe 'Roy julkaisi lokakuun 24
pnä yllämainitun ' kirjeen johdosta:
kiivaan etusivun toimituskirjoitukseni
"Tuntien heistä kaksi ensbnmälstä
(kirjeen allekirjoittajista) me toivom--
me, että toiset kaksi ovat samanmoi-;
sia; Ja että nämä kaikki neljä ovat
arvossapidettyjä, mutta naiveja - i h ­misiä.
Ennenkuin heistä tulee täy-deUisesti
narrattuja^
aukaista heidän silmänsä Ja-siten va_;
roittaa rehellisiä kansalaisia Joilla
saattaa olla taipumusta meimä siihen^
loukkuun." ^. ;
Lainattuaan - VKansoJen: rauhan-kongressin
vetoomuksesta osan hän:
lisää itse: "Niin kyllä, ihmiset ovat
huolissaan (niistä vaaroista mitä
mainitussa vetoomuksessa kosketel­laan)
;... emutta mitä muuta se yrit­tää
' kuin: saattaa ihmiset uskomaan,
että juuri Venäjä on kaikkialla ollut
aloitteentekijänä rauhan hyväksi?'5
-Seuraavana päivänä Jesuiittal^den
The Ensign toimittaja TR. : W. Keyser-lingk
käytti viikottaisen radiopuheen^
.sa aikaa "pahoitteluun" siitä rkun
: 'rauhan asiamiehet" ovat tunekeu-tuneet
.*'keskiluokkaan"> samalla kui­tenkin
: ihuomioiden, ettei kukaan yk­silö
voi (Välttää sodan ja rauhan ky­symyksiä.
(Lokakuun 27 pnä L'Action Catho-lique
Jiilkaisi ^toisen . etusivim toimir
tusklarjoituksen hyökäten ^Richardia
vastaan sen li^mamästyttävän paljas­tuksen
-perusteella, että hän oli totu
kokuussa osallistunut Torpntossa p l -
dettyyb kansalliseen rauhankokouk­seen.
Tässä tolmituskirjoitukfiessa oli
-tekaistu jnttiisUtä. että Richard oU
"hyväksynjrt' T r i .'Endicottin lukeman
kommunistien j rauhanIupauksen'V
tarkoittaen tällä ^tä rauhanlupausta,
Jonka kansallinen rauhankokous -hy­väksyi
päättäjäi^unnossa. ]
Tähän valheeseot^rä^ sillä
laustmnolla; Joidca Louis-Paul Hamel
lähetti lehdistölle J a tiäiansille kan­salaisille.
; Siinä sanottiin:'^
" i L Action cäfibpliquen toimittaja
antoi ymmäztpV^^ että jne olemme
kotmnunistien narreja sen vuoksijkun
me yritämme lähettää Canadan rans­kalaisten
lähetystön -kan^ rau-
Qodbee City. — Taikka .Capada on
Ybdysvaltain pazSiain aäakas. saa se
'luionon fcobteluft' Jänkeiltä, kävi II-miv
Canadian Ezporters' Association
presidentin lausunnosta. >Joidca tämä
antoi .yhdis^ksen kokoukspssa^rViime
viikolla.
Yhdistyksen presidentti Alex Gray
Torontosta sanoi läsnäoleville, ^että
Canadan tubntt 'DSA:sta'. oli v. |l952
kahdeksan ensimmäisen ikuukaudäa
aikana 4413 mUjoonaavIentiä.>suu«
rempi Ja että se oU suurin kausppa?
tappio: viiden^^ivuoden aikana;. V "^Sa^
hankongressiin. .'
'"Raiiha ei ole kenenkään monopo-homalsuutta.
V
kuuluu kollektiivisesti kaikille rehel-lisiUeihmisme..
kaikille kansalaisille.
Jotka näkevät-y^än nenänpäätään
kauemmaksi: ..Se^^on -vathe. että:aino­astaan
kommunistit yrittävät tehdä
jotakin rauha]\^it|?väksL Sadat t u ­hannet,
ei-kotdmimistit ovat kiinnos-;
tuneita rauhaan ^%lähettävät edusta­jansa
Wienim.'^ iKommunistisyytös
onpalvellutliian.montaa epärehellis­tä
tarkoitusta, liikeutuen tähän y r i ­tykset
katolisten syndikaattien (u-nlo:
den) Ji&vittämiseksi, jotta järke­vät
Ihmiset suhtautuisivat siihen v a -
ka-vissaan.
'^Tässä on iSyy< miksi me käännäm­me
mr» Royn syyt^set aiäntä itseään
vastaan: Hän it«e>pn Joutunut sotai­sen
propagandan J a uutistoimistojen
välittämän sotahysterian narratta­vaksi.
• ,
••^Kansojen :< rauhankongressin ^ive-toomus
kuuluu kaikille yksityisille Ja
JärJestöiUe,-jotka rehellisesti haluavat
tehdä Jotakin raujjan hyväksi... -Tä­män
vuoksi -tuhansien katollikkien
edut. vaativat; että heidän äänensä
kuuluu Wienissä. ^> Meidän syvin
toivomuksemme'on-; että sinne menee
mahdolUsimman-i paljon katolisia: er
dustajla." :
huomautti, että kaikenlisäksi' Cana­dan
vienti käsitti pääasiassa raaka^r
aineita ja puctlivalmisteita. ^kun taas
tja'l:sta tuotiin vabnllta tehdastuot-telta.
' •
. Hän sanoi tämän olevan sellaisen'
kysymyksen, jdhka suhteen hallituk-i
sen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, ellet
se ole sen ohjelman .mukaista.'My5s-i
kin on otettava huomioon, että Juus-^j
•^tuotteiden, karjan Ja IHiatuottei-den
vienti Canadasta 'USA:n on estet-^
ty, hän huomautti.
- Mikä mielenkiintoinen'w-
Varmaankin sUtä on monta ini*^^'
kuntoista keskustelua?
— VannastL Kerran kaksi ihau,
tä «neni tuolle vuorelle eivätkäbl
kaan palanneet takaisin.
— Jumalani JiOtä heille tapahtui»
- He menivät alas toiselle
KOULUSSA .
opettaja: '*kksi me kutsui^-
seUaista ihmistä, joka jatkaa vain^
pubettaap vaikka toiset eiVät kuuä-tele?
' •
Oppilas :"Opettajaksi."
Työväenpuolueen
oppositio järjestyy
myöskin Norjassa
Oslo;: r - Atlantinrsopimuksen vas-tiistajat
Ja puolueettomuussuunnan;|
harrastajat Norjan työväenpuolueessa
tulevat "Verdens Gangin"' mukaan
perustamaan oman viikkoltititensä
vastustaessaan hallituksen nykyistä
ulkopolitiikkaa. Viikkolehden nime­nä
tulee olemaan "Suunnistaminen"
Ja sen toimittajana toimii • suurkärä­jien
edustaja Jakob Eriis.
.'•Verdens Gangin" tietojen mukaan
tulee "Orientering'^ toimimaan lähei­sessä
yhteistyössä vastaavien tanska­laisten;
ruotsalaisten ja mabdollisesti
myös suomalaisten lehtien kanssa.
Käsäcähmä £.-Korean
kansaUislcokouksessa
Posan. — Lokakuun 30 .pnä vältti
hallitus . >vain V täpärästi kaatumisen.
Öljypufkijohfo
Honfrealista
Hamiltoniin
Mitä muut sanovat
MEILLEKIN ON VUSI
"JOHTAJA" — JUMALASTA
SEURAAVA
'^Hänen henkilökohtaiset ominai
suutensa, hänen katsantokantansa,
-hänen kokemuksensa maailman asi-
-oissa ja hänen ivapautensa puoluevel-
-voituks^sta tekee Eisenhovirerista
Ihanteellisesti sopivan johtajan omal­le
maalleen, JA 'LKNTTSILLE L U T -
TOLAISILLE (korostiis Vapauden),
näinä ankeina aikoina...
" . . . Kenraali Ike on edelleen, ku
ten on ollutkin, oma Itsensä, ilman
mitään kiitollisuudenvelkaa, paitsi
isille maalle joka antoi hänelle kor­keimman
palkinnon...
" " . . . Korean sota oli kieltämättä
vaikuttava tokijä vaalituloksiin.'..
Yhdysvaltain kansa - on Ilmaissut
tyytymättömyytensä Korean kysy­myksen
yleiskäsittelyyn; ja samalla
kertaa amerikkalaiset ovat ilmaisseet
luottamuksensa si-Ihen, että kenraali
Eisenhower löytää tien pois tästä
kuolteesta.;. _ Globe and Mali,
marrask. 6 p.
Ministerin vasta-elidokiiaaksi
Vanconver. — Maurice Rush nimi­tettiin
täällä viime viikolla LPPrn
ehdokkaaksi Vancouver Centre vaali­piiriin.
Hän .tulee olemaan St. Lau-i?
entin hallituksen ministerin Ralph
Campneyn %-astaehdokkaana.
Puolustakaamme rauhaa, kotiem-,
me onnellisuutta j a turvallisuutta 1
Miten rakas on lastemme elämän
Poikamme ja tyttäremme kasvavat
maailmassa, .jossa -njikyaikainen sota.
uhkaa heidän elämäänsä ja-maammr
tulevaisuutta. Tuhansia rakastettu­jamme
on Jo -uupunut .maailman
taisteluissa. Tänään lisää tuhansia'
nuorista miehistämme on taisteliUs-,
sa Koreassa tai heitä ISihetetään yli
meren palvelemaan Saksassa nostat-'
taakseen vanhan jäarjestelmän, jon-'
ka Y K on vatmonut hävittävänsä.'
Kasvavien poikien äidit v seuraavat
kauhistuneina keskusteluja - asevoi­miin
värvättä-vien ikärajan alenta­misesta,:
mikä tekisi nuorukaisistam-*
me sotilaita 16 ikälshiä: Eivät pieno-kaisemmekaan
emmekä me tai ko-dimme
ole turvassa, jos .maailman
laajuinen sota alkaa uudelleen. M i l ­joonat
lapset ja siviili-ihraiset Joutui­vat
orvoiksi, juurettomiksi ja kodit­tomiksi
heidän perhe-elämänsä Ja
turvallisuutensa hävittyä viime maa­ilmansodan
aikana ja käynnissä ole­vissa
taisteluissa: Koreassa; IMalakas-sa
Ja VietJNamissa. Heidän kohta-:
lonsa olisi -meidän kcditalomme uu­dessa
maailman. palossa; 1 kylämme j a
kaui^ungimme raunioitettaisiin ja
poltettaisim. Tahdommeko, että
Montrealin lapset Joutuvat samaan
asemaan kuin. Pariisin ja Rooman
lapset, joutuivat kodittomina haa-vottimeina
Ja nälkäisinä ajelehti­maan
pitkin palanutta maata? Tah- ;
dotteko, - että -Toronton ja Winnipe-gin
pojat ja tytöt tapettaisiin tai,
että heistä tehtäisUn elämänsä ajak­si
raajarikkoja kuten tapahtui pieno­kaisille
Hiroshimassa ja Nagasakis­sa?
Tahdonmieko, että Vancouverin
nuorukaiset tuhottaisiin niinkidn on
tuhottu 300.000 korealaista lasta v.
1950 kesäkuusta Itbhtien ja Joita vielä
tuhansia uhkaa kauhistuttavat tau­dit
ja kuolema bakteeriaseiden käy­tön
johdosta?
Tahdommeko, että aavikkojen v i l -
elinkustannukset, sietämättömät a-sunto-
olot, ahtaat -koulut; terveys-' Ja
sosiaalihuoltojen -rajoltttmiiset 'uh­kaavat
Jokaisen-ko<Kn 'turvallisuutta,
v; Canadan naiset, me : voimme .ehr
käistä södanlietsojain kädet! Me
voimme turvata .Canadamme> sodan
Isuolemaltar.Ja'tuholtat/ Me voimme
ehkäistä atomi- ja napalmpommlt-tajien
tulon Canadan taivaalle! .:-'
Tämä c Canadan ; naisten kolmas
kansallinen konferenssi. Jossa on
edustajia kautta Canadan; kokoontu­neena
Torontossa lokakuun 17-18
pnä. X952, kutsuu kaikkia -teitä ko­hottamaan
kätenne, ja äänenne!
Sota Koreassa pitää lopettaa. Vaa­tikaamme
viipymätöntä ampumisen
lopettamista .Ja ainoan; ratkaisemat­toman'
kohdan, sotavankien padaut-tamisen,
ratkaisemista rauhanomai­silla
/ neuvott^uilla. Vaatikaamme,
että tykit vaiennetaan!
On kiellettävä kaikkien joukkotu­hoaseet
kuten aiomi-, kemikaali-: ja
bakteeriäseet.''
On väh'ennettSvä'-aseistusta kausis­sa
maissa' kansainvälisen -sopimuksen
mukaan asteettaih ja tasapuolisen
tiukan : kansairivällsen valvonnan
alaisesti.
On tehtävä -viiden vallan rauhan­sopimus;
e t t ^ ' t o ^ erimielisyydet
voidaan soplä "falÄanomalsilla neu-votteluUla
eikä asevoimiUa.
(Me keholtammeII Canadan- naisia
osallistumaan suureen kansojen rau-hankongressiinWil^
nissa tämän vuo­den,
joulukuussa?^ SSe tulee avusta­maan
vankan Ja ^pysyväisen rauhan
saavuttamisessa, .
Siellä-kUullaanii}okaIsen mielipide
ja ehdotukset. .'Tehkää äänenne
tunnetuksi siellä 'lähettämällä edus-,
tajia sinne. Keskustelujen kautta
naapurien -'kanssa, .seurakimnissa,
opettajien Ja lasten vanhempien ko­kouksissa,
kaikkialla missä .naiset:
Kiihkeän keskustelun yhteydessä, jo.
ta käsikähmä vilkastutti; lausui kan-salliskokoiis^:
: e^
hallitukselle 103 äänellä 55 vastaan.
Jos^ tyytymättömiä olisi ollut kaksi-
..kolmannesta,:'niin>-ollBi ::hallltu8 Joii-tqniit
automaattiseni eroamaan. T.
. .Opposition epäluottamuslause koski
su<isikkljärJestebnää,^4oka on-tunnii8_
omaista SyngmanRbeeti hallltuksel-
-le. ' • • • • '
kokoontuvat. Järjestämällä keskuste­luja
kodeissa, jakamalla -kirjallisuut­ta.
: osalIistumaUa'raiihan seuroja
toimintaan ja monella muulla taval­la,
Canadan naiset voivat tehdä- tun-;
netuksi kaikissa Canadan kodeissa
Wienin kansojen rauhankongressin
kutsua. Me voimme ^taata. etä cana-dalalsten
naisten ja äitien ääni kuur
luu WienlBsä. Me kaikki voimme
tehdä osuutemme taatakseen, että
rauha turvataan- : Rauha on tur­vattava!
On lähetettävä Canadan Naisten
Congressitt edustaja Wieniin.
Me vetoamme Canadan' kansaan —
tehkäämme v. 1933 äitien päivästä
päivä, Jojoin omistamme. Itsemme
rauhan kunnialliselle asialle, jolloin
kunnioitamme maailman äitejä van­nomalla
lujittaa taistelua rauhan Ja
ystävyyden puolesta kalkkien kanso­jen
'keskuddessa.
^Montreal. - Tk. 1 pnä pantiin käy>:
•täntöön tämän kaupungin ja Häinli.
toain yäliUerakennettu noin 400 mal^^
linpltuinen öljyputkilinja, josta poik.<
keaa noin 42 maUin pituinen haaia.)
linja Ottavaan. Tämä Trans-NorUi:
ern Plpe^ Line kuljettaa kymmenen^'
tuuman putkea; myöten Montrealin ja-
Clarksonin öljytehtalden tuotteita
Torontoon, Otta-viraan, Hamiltoniin t
ynnä nmihin^vämiä Oleviin paikkdl-^;
ihdn.: Ottaviraan johtavalla linjalla on v
ainoastaan kahdeksan tuuman put- •;
ket.. ••• (Lirijan sanotaan aluksi kyke- ?
nevan kuljettamaan noin 40,000 tyn- •
nyriä -vuorokaudessa, mutta kun ra- >
kennetaan'lisää pumppausasemia iin- '
jalle.'voidaan se korottaa noin 75,000 V
'tjmnyriln: vuorokaudessa.
Kaikkiaan 19 erilaatuista öljytuo-tetta
kuljetetaan tätä linjaa myöten ;
ja sitä voidaan käyttää^myöskin nes- i <
temäisten kaasujen kuljettamiseen. '
Öljyn sanotaan kulkevan kahdeksan :
pumpun voimalla noin neljän -mailin '
tuntinopeudella, = Joten öljy saapuu
täältäi Torontoon'noin neljässä vuo-roki
öljyn Jyastaanottopai^ja dn
:toistaiseksi' Montrealissa, Ottawassa.
Cornwallissa,: Prescottlssa,; Brockvil- '
lessä; Kingstonissa, Belleviliessä, -Port'
Hopessa; Torontossa, Clarksonissa ja :/
Hamiltonissa. Näistä paikoin kuljet­tavat
kunkin öljy-yhtiön trokit öl^
jyn edelleen kuluttajille.
.:Llnja':kulkee-18 paikassa veden, 41
•paikassa: -maantien ja 34 palkassa»-,
rautatien alitse Ja putket ovat yleen- $
sä 2—4 Jalan syvyydessä,maan sisäl- ]
lä..: ^Rautateiden, maanteiden yjn..
paikkojenvkohdalla ovat putket kui- !
tenkin {huomattavasti ^enunällä. ^
Ulkosyntyisten
oikeuksien
puolustaminen
New York. -^Kahdeksankymmen­tä
huomattua amerikkalaista on e-sittänyt
siirtolaisuus ja kansalaistut-tamiskomissionille.
lausunnon, jossa
tuomitaan menetebnä, joiden avulla
ulkosyntyisiitä.kiellctään oikeus ajat-teluun,
puhumiseen Ja. järjestäytymi. i
seen.
•Lausunnon -esitti julkisuuteen uiko, >
syntylsten. puolustuskomitea, edellä- :
mainittm komlssionin lopetettua kuu- <
lustelunsa. ^Lausunnon antajien jou-,,
fcossa on jÄpeja, prolessoreja, uniol- .
den johtajia ja lakimiehiä. ,
Uudet veijarit entisten lilalle
javainiot poltettaisiin mustaksi to^
muksl hjTdytetyllä gasoliinilla, niin­kuin
ovat Korean vainiot ja pellot
tänään?
Me Canadan naiset, jotka olemme
olleet onnellisia pelastuessamme so­dan
tuhoilta omassa rakastetussa
maassamme,; voimme: kuimtelemalla
oppia sodalta kärsineiden maiden
nalsHca. Jokaisella heillä on kerto­mista
kuolemasta Ja haavoittumisista,
tuhotuista kodeista Ja parhaimmissa
tapauksissakin vaikeasta elämästä
kylmän ja nälän psunostamina.
Nyt Jo taimemme elintasomme
laskevan. Terveys-, sosiaali- Ja kou­luolot
ovat laskeneet, kun määrä­rahoja
vähennetään näistä elintär­keistä
huolto-aloilta tykkien ja sotar
koneiden valmistamisen hyväksL Ny^
Jo valmistelut sotaa varten. Jota i h -
Viime tiistaina pidetyissä Yhdys­valtain
-vaaleissa kantoi kansa epä­luottamuslauseen
Trumanin halli­tuksen
sotapoUtilkalle sitoa hurs­kaassa
toivossa^, että demokraattien
•vaihtaani&en republikaaneihin toisi
mukanaan muutoksen sotapolitiik­kaan
nähden— siitäkin huolimatta
että' maan nyikyisen hallituksen sota-pomiikka
on "oUut kummankin niaan
johtavan puolueen yhteistä politiik­kaa,
jossa ön onut erimielisyyttä a i ­noastaan
yksityiskohtiin nähden.
Vaalien tulosta voidaan pitää myös­kin
vastalauseena sitä vallattomuut­ta
; vastaan mitä 20 vuotta , vallassa
olleet demokraatit ovat harjoittaneet
valtion - lihapadoilla ollessaan. Tar­koitamme
tällä sitä suurisuuntaista
Jafjoka tahoUeiilottuvaa petosta ja
varkautta, mitä hallituspuolueen
-miehet ovat harjoittaneet valtion
-varoihin nähden ja Josta on pidetty
suiirta ?ääntä irepUblikaaniea taholta.
Me emme tleteiikään t^do tällä sa-:
nöa. «ttä republikaanien miehet oli­sivat
Pekkaa' huonompia valtion l i ­hapadoilla
ollessaan^ Tässä suhteessa
eftarvitse sanoamitään muuta kuin'
palauttaa mieliin 'surullisen; kuuluisa;
republ&aani: OBTardingin l i a l l i t u ^ u s i ,
jonoin' ihan' hallituksen Jäsenetkin
Joutuivat varastamisen takia''käpälä-lautaan.
Jopa siinä määrin, että Jou-tUlvait
vai&euteen&in. tosin : paljon
lyhonmäksi lOkaa kuin pikkuvar-kaat.
• . '
Suomalaisessa sananlaskussa v sano^:
miskunta ei: halua,- painostavat ras­taan.
että ei -varasta ole,'jollei ole
kaasti Canadaa koteja. ' iNousevatjyarkaidenjpesää. Kapitalistiin
leiskunta . oi^in sellainen varkaiden!
p e ^ .Ja. Jos sitar. Joku epäilee» niin
presidentti Trumanin .hallituskausi:
: antaa sii tä myöskin ensiluokkaisen'
todistuksen. (Me emme halua -olla
puolueellisia tässä.suhteessa Ja sen:
takia sanommekin, että kahdella pa-:
haj]a ei ole mitään muuta eroa kuin-että
demokraatit ovat.-olleet par-liaissa
asemissa 2a yuoden ajan; jon-:
ka takkia republikaanien sormet ovat;
syhyneet, että- pääsisivät saaliin
kimppuun, sillä. .iTrumanin hallitus­kauden
aikana demokoraatit ovat' tie­tenkin
^olleet etuoikeutetussa.asemas-sa
varastamiseen nähden.
... .Trumanin halBttiskauden .aikana;,
tuli esimerkiksi-,ylel5eksI-TmIn^atur-.
keillä lahjominen.^mikäli i>ienemmät
rötökset olivatkysymyksessä, ssellai-:
set, Jctisa->v.oidaan''maksaa muurtar^
mien tuhansien >;dollarien hintaisilla
turkeilla. Näillä/tipkeUlä oli se etu.
että niitä voi arifcaa välillisesti," Joko
kysymyksessä olevan miehen vaimol­le,
sukulaiselle tai Jalkavaimolle, Jo­ten;:
acr' varsin - vaikea todistaa, että
:mies on saanut lahjusta rosallistuml-sestaan:
tai antamastaan avusta val­tion
varojen varastamisessa.
-Yhdysvaltain :.suurinuttan levikin:
omaava kuvalehti-Life,, joka kannatti
Eisenhowerln:;:;-ehdokkuutta, esitti
Juuri vaalien':«dellä 'kuvauksen siitä
miten <ny&3inenvpresidentti on ollut
yht^ksissä.>myöfikin Tlkollisten maa-
Jlmaan, erikoisest&in Juuri New Yorr
kissa, ChIcagQssa-><fa Kansas Cityssä.
Koska .tämä-kttvaUs perustuu tun-
•nettuihln tosiasioihin Ja^puhimkapir
tallstisen politiikan ja poUt&oitsiJain
mädännäisyydestä niin lienee syytä
kosketella :sitä lyhyesti.,
•Tulevan maallsk. 4 pnä virastaan
eroavä'Han7 Truman aloitti'.poliitti­sen
uransa surullisen kuuluisan Tom
Pendergastin demokraattisen masii­nan
apulaisena Kansas Cityssä. Hä-;
nen sanotaan kulkeneen ;:vaalien a i ­kana
ovelta ovelle Ja puhimeen Pen-dergastin.
noasilnam Jsjrväksi, aikana
jolloin Kansas: City oU erikoinen
suurgängsterien suojelusalue J a l a i -
duiunaa. Jossa Jokaisesta kymmenes­tä
poliisista ainakin yhdellä oli rikol-^
Unen menneisyys.
Tom PendergastlUa oli varsin yk-i
slnkertalnen poliittisen.: menestyksen]
ohje: Saata mies kiitöllisiniden tai;
pakon asemaan niin hän toimii hy­väksesi
vaalipjälväniä. Sen lisäksi, että
Pendergast sai tuloja kiristystoimin-nasta.
uhkapelilaltokslsta Ja portto­loista,
omisti hän'' myöskin betonln-vahnfetustÄtaan.
Hän piti huolen
silta, että ainoastaan bänen valmiiksi
sekoitettu .betoninsa ^kejp.asi xj^en-:
nustöiliin kaupungissa|^|b<;Sren läbei-sen
Jackson kauttt^^^i^i^Silla. 'Hä­nellä
oli ^varastoissa .^ttJ^vbaamu-ääzifstäjää.
Jotka kvpitiki/pxbma ^toi-niimaan
tarpeen -räatisssa.^;(^^
bautauanaiden asukkaat .pelastivat
Tomin Ja dsmokraattipuolueen mon-;
ta kert^ monesta tiukasta : tilan­teesta.
Vuoden 1934 presidentinvaaleissa
yritti kansan yhteisrintama murska­ta
Pendeigastin masiinan vallan.
Seitsemän kiiulaaammuttllnvvastus-'
tajaln vaaUtoStnlston r<ikkima6ta^^^
sään kaupungin li&ekeskuksessa.
Muualla Tomin väklvaltamlehet am­puivat
sheriffin apulaisen Ja saattoi­vat'
sairaalaan monia satoja . ybtels-:
riäiaman byväksi työskennelleltä.
Yhteisrintama M v i s l , vaaleissa.
Vuodenagos vaalit eivät oHeet min
v e ^ t mutta tuIoStset olivat si!&
kiinnostavammat. Pendergastin vas­tainen
ehdokas pääsi Kansas Cityssä
Johtoasemaan, Jonka Johdosta Tom
toitotti torveen Ja haamupatalJoonat
pantiin liikkeeUe Jackson kauntissa:.
ja hito Tomin vihollinen kukistettiin.
Vaalipetokset olivat niin julkeita, et­tä
ne Johtivat lukuisiin tuomioihin.^
Mitä tällä kaikella • on tekemistä
Trumanin kanssa, kysyi Life, vaste-;
ten seuraavalla tavaUa: Kaikki mita
Truman tiesi poUtilkasta hän oppi
ollessaan Pendergastin polveUa. Häa
oli tuomarina siinä komissiossa mlk^
vahvisti Pendergastin määritctaiat
betonia varten. JcÄaisen viran, jois­sa
hän oU v. 1944 saaäta, hän sai
Pendergastih masiinalta haamuäa-nestäjien
avulla. Hän oU moraali­sesti
riiih sokea, että hän ei tähän
päivään mennessä kertaakaan Icorot-tanut
ääntään Pendergastta masii­naa
Ja sen toimtataa vastaan. Pain-vastoin,'
vuonna 1938. kun petosjutut
olivat vielä oikeuden käsiteltävänä,
tuomitsi hän Yhdysvaltain senaatis­sa
o&euderikäynnto Pendcrga^
miehiä vastaan Ja moitti yleistä syyt­täjää.
Presidentiksi tultuaan 01»
Trumanin-ensfanmäinen teko 15 Pen­dergastta
miehen armabtammeB.
Yletoen syyttäjä erotettiin
ja kun Pendergast kuoU vankilasU
päästyääo 1945, kiirehti Truman ar-mfeijan
pommituskoneella bänen
hautajaisiinsa. -
Se korutonta on -kertomaa Ja si»
voitaisiin jatkaa samaan tyyliin ou-tcn
pitkälle tahansa, mutta arvelem­me
jo tämän riittävän todistaaajm
miten mätää kapitalistinen balUto»^
komento saattaa olla-' Valltctta«ia
vaan o» ^ae. ^ttä .republikaaaipno-lucell
» on yhtä hyviä miehiä kolo
ovat olleet Truman Ja Tom Pender­gast.
' -
eajuläanpa nähcö miksi se »m
sen nahan lepIL - KeHa ritoi „^
T
E
iii
si!:'va
mi
•M I P
' 3