Vapaus, January 13, 1968

              Eestin Jan Talts
N-Iii^h paras
Moskov^ — Jan Taits, 23-vwtias
: painonnt)staga TaUiim on va-j
i t t u Neutyiöto^^^ parhaaiksi ur-heiilijafcsi
ih^an urheilutoimittajien
\: l i i t on perinteellisessä' ikiyselyssä.
MjE^mies Talisin suurin saavuftus bn
50O ^ o n ylittämineii ensimmäisjenä
Ioe|yyen r a ^ ^ (aHe 90 kg)
7 nostadiana. Loppuaan kohti käänty­v
i ä vuotta' voidaan Neuvostoliitos­sa
täydeUä syyllä sanoa painonnos­tajien
\mö^^ Talisia seuraa
Isymm&aen. parhaan listalla eniten
maailmassa rautaa nostanut mies,
lieonid Zhabotinski. Leningradilai
nen voimistelijatyttö, Natasha Kut-s
h i n ^ a j a on ainoana naisuiiheilija*
na mukana, ikymmenikössä lukuun­ottamatta
pariluistelun toista osa-
: puolta Ljiudmila Belousovaa.
Neuvostoliiton vuoden urheilijat:
1) Jan Talts, painonnosto
2) Leonid Zhabotinski, paino-n
o ^ .
3) Anatoli Fireov, jääkiekko sekä
Ljudmila Belousova— Oleg
Protöpopov. Kaunoluistehi
V 5) A l i Alejev,. vapaapaini
6) Mihail Voronin voimistelu
7) Janis Lusis, yleisurheilu
8) Igor Ter-Ovanesjan; yleisur­heilu
9) Eduard Streltsov, jalkapallo
10) Natalia Kutshin?kaja, voimis­telu
Kuhalile jo voittokin
Sao Paulo. ^ Joueko Kuha voitti
3,000 metrin fötejuoksun Sao p-^u-lossa
pidelyLssä yleisurheilukilpai­luissa,
joihin osallistuivat perinteel­lisessä
Sao Paulon uudenvuoden-juoksussa
mukana olleet urheilijat.
Tutkosia:
3,000 m esteet: 1) Jou)k Kuha
9.14.1, 2) Alfons Ida, Länsi-Saksa
9.33,5, 3) Jöaguin Velasquez, Ko­lumbia,
9.36,6.
1,500 m: 1) Anders Gäiderud,
Ruotsi 3.51,5, 2) Andre d'Hertogh2
Belgia 3,51,7, 3) Carios Tavarejs
Portugal'Siss.l.
5,000 m: 1) Drago Zuntar, J u ­goslavia
14.26,3, 2) Geregard Gou-taHler
Ranaka 14.31.6, 3) Viktor
Mora Kolumbia 14.32,9.
10,00 m: 1) T im Johnson Englanti
29.01,7,, 2) Dave lälis Canada 30.-
32,4, 3) Luis Caetan Femandes
Brasilia .30.56,4.
JäähaiUi on valmis
Grenoblen talvikisoja varten ra­kennettu
jäähalli on valmis. Upea
neliönmuotoinen halli ottaa vastaan
noin 14,000 (katsojaa. Pelialue on
sijoitettu sitein, «ttä se on kulmit­tain
ulkoseiniin nähden ja katsomo
jakaantuu neljääoi yhtä suureen
loUkoon antaen katsojille parem­man
näköalan kentän tapahtumiin.
Jäähallin vieressä on pikaluisteli­joita
varten oma keinoratansa, jon­ka
ympärillle on valimstumassa y l i
10,000 katsojan istumatilat.
A py
L E H D E N
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:8ta — 36:leen
IRTONUMERON
HINTA 55f?
postitse läh^etettynä
Hinta 65c
Tilatkaa osoitteella.
VAPAUS PUBLISHING
CO. LIMITED
P. o. Box 69 : Sndbory, Ont
SCÄU-UITON
TtEDOttMOJÄ
3,000 meitriä taittui
PiiOcoaasssa jo 4.49,1
T U L r n litisteilidain kunto osoitti
JPiaHdkiolan radaMia pidjEftyissä kan-saHisiEsa
(kilpailuissa ' ilahduttavaa
iiousua. Niinpä Olavi HjeUmaii sai
j b 500 metrililä ajan 43,5 j a hävisi
enää vain ^ p p o Hanhiselle, jönjka
ajaksi! meilcittiin 42,5. 3,000 metril­lä
Hjellman oli paras saden tu^Iok-seikseen
4.49,1.
Kireä 18 asteen pakkanen thaittasi
luistoa H L K : n icansallisisisa jotka
samalla olivat epäviralliset 0-lkatsas-tuSicset.
Jouko Launonen, jonka mat­kaa
Ruotsi—Suomi maaotteluun,
esitti värein vaisua menoa.
Niaisten kilpailuisisa Kaija4jiisa
Mustonen voitti eekä 500 että 1500
metriä. Kaija-Liisa KeskivitOoka * si­joittui
toiseksi pitemmällä matkalla
mutta 500 metrillä sai tunnustaa
vielä Paula Halosen paremmakseen.
Huippuaikoja 'kympillä
Oslo. — Huippuaikoja 10,000 met­rillä
saavutettiin BisietiUä Oslossa
pidettyjen kansainvälisten luistelu-kilpailujen
päätteeksi. Noi"jalainen
Fred Anton Maier voitti, ajalla 15-
39,7 18 asteen paikkasessa;
Tuloksia: 1500 m : 1) A r d Schenk
Hollanti 2.08,7, 2) Ivar E r i k s e n Nor­ja
2.09,1, Roar Grönvold Norja ja
Kees Verkerk Hollanti 2.09,2.
10,00 mgtrin parhaat: 1) Fred A.
Mäier, N o n a •f5.39,7, 2) Peter Not-tet,
Hollanti 15.44,4, 3) Kees Ver­kerk
Hollanti 15.52,0, 4) Per WiHy
Gutlo:msen,Noi-ja 15.52,4.
Yhteispisteet: 1) Nottet 179,040.
2) Verkerk 179,157. 3) Maier 179,-
898. 4) Thomassen 180.802, 5) Zim-merman
180,835.
Port Äriliurin
kuulumisia
TyjTie Kivipelto kuoli Mokomonis-sa
viime maanantaina j a haudattiin
torstaina.
* • • • » , .
Suomalaisen Järjestön ""^isften
osa:i'on illanvietto.on perjantai-ilta-na
tammik. 19 pnä klo 7.30 i l l a l l a.
Paljon hyviä palkintoja.
Canaduin Tribunen toimittaja Rae
Murphy joka vieraili Vietnamissa,
puhuu täällä Lakehead Lbaour
Centre Auditoriumissa tammik. 25
pnä. Tilaisuuden järjestää Järvien-pään
"Lääkeapua Vietnamiin" ko-mitea.
/ . ,
r'^?KK^ TÄMÄTAPAHTUI
JOULUNA t \ 0 - M
j o j l u r . Q v 8 C 0 k r u u r a t t i i n - ((^I^^
I X o a r l e S u u n k e r s c r i k s i . ••-
t m m J o ' j i L ' a a t t [ , r a " . ! 2 4 7 s u r -
m o t t i i n fiobm H c o d , .
Keskiajon r o m o n t t i n en
r o s j o r i T o r i
T o i s e n o j c ; i l u -
p a i v o M V ; S 53
r o i v o s i ; i e w .
y p r k i s s o v o i t a va
i " k ttuulliippaalloo .
T o i s e r a j o j ! ' ! p a ; v o r o v : 7 9j
S-/RVI L c r . J n o s M K a p ^ r o . j o ka
o'ii t o k k o t l J k n^Klul' . a a y i i
lOtfOOO s o f l o a n v c - r r . c i <a.
J o u l u r a 1 3 5 9 D' i F i d e l t o s t r o
j o v o i l l y sa
s e i . a . lol-flSiUen
•hansri 'Aiitonsa
cnsimfT.oiiena
lODlU-jGiVOm
fetaytyi Itc-v
o i i o n s5'nTQ
o r n r i Ä i n s j a .
tud myös Itaicr.
k: '
\ . " r . e e r i s i m ° •
r m ; s * - n ro-
• k 9 i r o n i o " l u , o ' a ' j ; S i i ' ? •
{t.n eniinvrrjoiMn
i«iiiiimiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiii;iiiiiiiii£
I HYVÄÄ RUOKAA |
i KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN |
1 JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON 5
i Koko: 7 V A " X I O V 2 " , käsitlaea 534 dvua |
i 351 valokuvaa — 16 herkullisia värikuvat^ulua E
I HINTA SID. $13^6 I
5 HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön.,Sen_re- =
= septeihln sisältyy arkiruokia ja Juhlaruokia, kansallisia ruokalajeja Ja s
= vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita potku- -
S herkkuja illanlstujaiiälln. dleefcthoiokla — sekä taloudeflllsia ruokia =
= laihan kukkaron päiviksi. / 5
= HYVÄÄ B U O K A A on oikotie taitavaan ruoanlaittoon, Sen-Jt*a re- -
= septlssä opetetaan kädestä pitäen eräitä ruoanlaiton 'perusklkkoja*. 5
E Lihan, kalan sekä muiden ruöka-ainciden valinnassa ja käsittelyssä =
= annetaan tehokas pikakurssi. / =
= 6e on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksll , =
S TOLATKAA OSOmmiiLA: §
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. f
I P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
7illllllllllllllililliilllllliiiilllllllllllllllllllllllinilllllHliliilliHIIIIIIIIHIIIIIIIIIilll^?
SUOMIN v m i m
Uusia syöpäpotildta :^ :
10,000 vuodessa
Syöpään kuolee maassamme wuo-
.sijttain noin (5,000—7,000 ihmistä.:
. ^ l i l a i s ia ttusia fiyöpätapaulksia to-:
JMaan vutteitt^n noin ld,0o6, kev-:
r o t t i in Suiomm S(yöpäliekis|twi3tä.;
Ivyjäpä lisääntyy jatkuvasti jä'lau-|
t i i n IkuoHeisuus on k a i k k i a l l a maa-i
limassa nousussa. j
Siuomesisa on alelttu js;yöpäpoti-l
laista pHää relkisteriä vasta vuo-|
desita 1953. Syöpä on etupäässä]
vanhojen ihmisten tauti, ja uusien!
tapausten sekä tautiin kuolleideni
määrän vaihdellessa on mahdoton-l
ta saa(^a ta;Fk!kaa kuvaa tämäfnhetki-i
sesta tilanteesta;
Syövän- hoitotoimenpiteillä, ki-j
mrgisiUa tai sädehoidolla voidaan;
elimistön organismin omia~ voimiäj
auttaa taiste;lussa tätä sairautta vas-j
taan. Helsingin Sädehoitokinikassal
on Icehitetty ns. konsertiiyinen eli|
säilyttävä" hoitomenetelmä rintasyö-;
vän parantamiselksi; Sen mukaan;'
rinnan syöpäkyhmy poistetaan leik-.
kauksessa, 'jonka ijäl'keen annetaan!
rintaan, kainaloon ja solisluun seu­tuun
voimakasta .'röntgenhoitoa. Tu-;
lokset .tästä ovat olleet erinomaisia.
Viiden vuoden kuluttua hoidota elää
viedä 79 pi*osentiia rintasyöpäpoti­laista.
Paikalliset uudiutumat halli­taan
sädehoidolla tai kirurgisesti;
(SS)
.Munu^silrto Helsingissä
Helsingissä Meilahden sairaalassa
tehty Suomen ensimmäinen munu­aisen
siirto kuolleelta elävälle on­nistu
i hyvin. Potilas, 38-vuotias män­tyharjulainen,
maanviljelijä Pauli
Mattila, joka oli syntymästään saak­ka
elänyt vain yhden, viime syksy­nä
hevosen potkaisusta vahingoittu­neen
munuaisen varassa sekä myö­hemmin
kei nomu nu a isla i tteess a,
sai kuolleelta pikkupojalta uuden
munuaiiCn.
Leibkaukisen, joka kesti neljä
kuukautta, teki viisitoistahenkinen
työryhmä, joista yhdeksän: o l i lää­käreitä.
Potilaan toipuminen edis­tyy
eiinomaisesti .lukuunottamatta
paria pientä merkityksettömäLsi
mainittua sattunutta häiriötä. (HS)
Siirtolaisuus lisääntymässä
.Koko viime vuoden aikana on
kiinnostus maastamuuttoa kohtaan
ollut verrattai%vilkasta ja päätty­neen
vuoden viimeisen neljännek­sen
aöcana se on vielä selvästi l i ­sääntynyt,
toteaa valtiot, maisteri
Tapani Tuomiharju Suomi-Seuras­ta.
Viime vuoden loka-joulukuun ai­kana
oUi Suomi-Seuran siiilolais:
neuvontaosastoon yhteyttä 514 hen­kilöä,
jotka perheenjäsenineen
eJustivat yhteensä' 1.192 - maasta­muuttoa
suunnittelevaa henkilöä.;
Vastaava luku oli heinä-syyskuussa
521 j a vuoden 1966 loka-joulukuus­sa
308. Koko viime vuoden aikana
oli Suomi-Seuraan yhteydessä 3,076
ja vuonna 1966 929 henkilöä. Mai­nittakoon,
että viime vuotista i-un-saanunin
on Suomi-Seuralle tehty
tiedusteluja vain vuosina 1958 jc
1959, kertoo maisteri Tuomiharju
edelleen.
Tiedustelut ovat keskittyneet pää­asiassa
kahteen maahan. Australi­aan
suunnitteli päättyneen vuosi­neljänneksen
aikana muuttoa 665 ja
Canadaan 406 hendceä, j a koko viime
vuoden aikana vastaavasti eri mai-,
den lähinnä Yhdysvaltojen, Uuden
Seelannin, Etelä-Afrikan, Ruotsin
ja Etelä-Amerikan maiden kesken.
Suurimpana syynä maastamuuttor
halukkuuden kasvuun on ollut heik­ko
työllisyystilanne, j a syynä kiin­nostuksen
lisääntymiseen Euroopan
ulkopuolisia maita kohtaan on työt-löntiyyden
lisäksi pidettävä myös
sitä, että Ruotsissa e i ollut tarjolla
työtilaisuuksia niin paljon kuin ai­kaisempina
vuosina, mainitsi mais­teri
Tuomiharju lopuksi.
Kahdessa viikossa yli 7,000
työtöntä lisää
Työttömyys laajenee yhä voimak­kaammin.
Kulkulaitosten ja yleis­ten
töiden ministeriön työvoima­osaston
antamien tietojen mukaan
oli vuoden vaihteessa työttömiä
70, 064. Nousua »kahden viikon pl-tuiseata
rjanjaksolta oli siten yli
7,000 sillä viralliset numerot olivat
16. 12. tilaston miulkäan 63,677.
Kaikkiaan oli työnhaflcijoita vuo­den
vaihteessa työvoimapiireissä
79,488 henkilöä, -akaksi viikkoa aj-kaisemmin
74,370. Avoimia' työpaik­koja
oli tarjolla 3,245 (3,284).
Myös talonrakennusalalla tilanne
synkkenee jatkuvasti. Työttömyyden
kasvu on tällä tiyövoiman osalla
vielä voimakkaampaa. Vuoden vaih­teessa
oli työtä vailla talonraken­nusalalla
24,138 hcnkilöäi kaksi viik­koa
aikaisemmin 20,899. (US)
Vaalit alkoivat
ulkomaisissa edustoissa
Varsin laimeasti ja innottomasti
alkoivat tasavallan presidentin va-litsijafljiesvaalit
2. päivänä tammi­kuuta
ulkomaisissa Suomen edus­toissa.
Saatujen tietojen mukaan en­simmäisenä
vaalipäivänä vain joku­nen
äänestäjä kävi vaaliuuirnalla ja
useissa lälhetystöLssä ei äänestäjiä
nähty lainkaan.
Aäncstysinnostuksen odotetaan
kuitenkin kohoavan sitä mukaa kuin
Suomesta tilatut vaaliottcet saapu­vat
perille. MaiMcoiläa olevat -suo-malaiset
ovat—yleensä käyttäneet
riitilko laiimeasti ääaioikefu!ttaain.|
Viimie edt^skumtavaaleissa läSnestii
uiUoomaiUä j a J a i v o i l la yfiilbeien^ noinl
4,790 suöanaHaista.
Aäne«tQn9pai9(ilooiia on uilkomaiUa'
yhteensä ^ 1 40:ssä eri maassa^ L i ­säksi
JänestetääsLlkaht^na' päivänä,
noin 300 siumiailaisella iaivaUa. U l ­komailla
äänestäminen päMUiyy X2.
tammiikiuiuta. Kotimaassa valiitsiiar
miesvaalit toimitetaan 15. j a 16.
tammikuuta. (HS)
Kaksi uutta kauppalaa
* Vuosi 'vaihtui Submessa verrat­tain
rauhallisiBsa imenkeis^ Paidta-nen
ja: ilotuilitusralkelit paukkuivat
IcaiikkiaUa. Käiksi 'uutta kauppalaa
syntyi vuoden vaihtuessa. ' Uudet
kauppalat ovat Harjavalta ja Outo­kumpu.
"Maassamme on n y i SOkatip-pailaä.
IHirun kaupunki laajeni viio-'
den alusta, sillä Kakskexirali 800
asukkaan - kunta liitettiin kaupun­kiin.
Teollistuneessa Hai-javallassa on
lähes 8;000 asukasta. Pohjpis^Kaiia-lan
lääni sai 'kolmannen kauppalan­sa,
kun Kuusjäiven kunta päätti
92-vuotisen maalaiskuntakautensa ja
muuttui Outolkummun kauppalaksi
vuoden vaihtuessa. Uudessa Qutc-kummun
kauppalassa on noinll.OOO
asukasta. Uuden kauppalan amma­tissa
toimivasta väestöstä työsken­telee
y l i 60 prosenttia teollisuudessa
ja palveluelinkeinoissa. Suurin tuo­tantolaitos
kauppalan, alueella on'
yli' viisikymmentä vuotta" toimimit
Outokummun kaivos. (HS)
Suomen/ väkiluku 4,675,Opo
Maamine^väkiluku oli vuoden
vaihteessa 4,675,000 tilastollisen
päätoimisten suorittaman ennakko­laskelman
mukaan. Kuluneen vuo­den
aikana väestönkasvu o l i 24,300
henkeä eli hieman vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Kaupunkien j:v
kauppaloiden väkiluku on 2,257,773^
joten lisäystä on 58,840 henk^.
Maalaiskunnissa :iisuu 34,574 henkeä
vähemmän kuin viime vuonna eli
2,417,264.
Elävänä syntyneiden määrä, 76,500
on pienempi kuin edellisenä vuon­na,
jolloin se o l i 77,000. Kuoleman­tapausten
luku on pysynyt suunnil­leen
samana. Vuonnan 1986 kuoii
43,500 ja viime vuonna luku oli
43,600.
Presidentin uudenvuoden puhe :
Yksinomaan taloudellisiin kysy
myksiin keskittyi presidentti Urho
Kekkonen . uude.nvuoden puhees­saan,
joka välitettiin"radion ja tCr
levision kautta kansalaisille. Presi­dentti
sanoi kani;;mtaioutemme ke­hitysnäkymien
olevan uuden vuoden
alkae:sa viimevuotiita paremmat.
Presidentti esitti puheessaan ai-vion.
että tuotanto saattaa alkaneena
vuonna kohota y l i 5 prosenttia kor­keammaksi
kuinvuonna 1967.
Edelleen hän huomautti, ettemme
voi jäädä odottamaan kansainvälis­ten
suhdanteiden paranemisen vai­kutusta
meidän oloihimme, vaan
että ponnistukset on kohdistettava
tuotannon kohottamiseen ja samal­la
kansantalouden rakenteen uudi.s-tamiseen
sekä sen yleisten kasvu-mahdollisuuiksien
voimistamiseen.
Presidentti korosti, että pääomat
olisi voitava ohjata ensi sijassa ny­kyistä
tuottavampiin investiointi-kohteisiin;
Taloutemme kasvu on
parina viime vuotena rakentunut ku
lutuksen j a viennin pohjalle. Inve.^-
tointitoiminla on polkenut, paikal­laan
ia viime vuonna jopa alentu­nut.
Tuotantokapasiteetin laajenta-mistai-
vetta alkaa esiintyä monelle
teollisuuden alalla. Sitä paitsi in­vestointien
tarvetta lisäävät kansain­välisen
^kilpailun tehostamisen
vuoksi välttämättömät teollisuuden
rakennemuutokset. Yleisten teori­oiden
mukaan olisi tällaisessa tilan­teessa
pääomat voitava ohjata ensi
sijassa tuottavampiin investointi­kohteisiin,
korosti presidentti Kek­konen.
(SS)
Kansaneläkkeen saajia yli 560.000
' Kansaneläkkeen saajien lukumää-
Dmitri Gudikov:
j^ÄKTTOIfiH VUOSI
^Vuonna 1967 maailma astui AJ^.
viMsisa'dan' viimeiseen, kolmanhelc-seen.'
Vuosi 2000 ei,näytä enää kb-v
l i ^ ä n kaukaiseilta. Tiedemiesen"-
ntikäjät piirtävSt ^suhteellisen to-tiiu^
fenmiijkäxsen kt^van tulfgVjan. vuo-sitijd
»a'nii«i vaihteesta: .ennennäJce-miÄJJn''
tieteelUitjekniniein 'kehitys,
valtaviajnopeuksia maassa ja. ilmasr
sa, kybernetiiktan valtakuntaa.
simaisten ^ ^ i i : o h | ^ e n r^nkea sja-tuksenlehto,
p^^tlyy ku^tenjcin ^inä,
missä Kiiaajtjipa.ii aosiaaljä^^^
yhteiskunnallinen muotoilu. Opti­mismi
vaihtuu 9k!eptisn«b'^n'ja diiun-;
sävyihin punoutuu dramaattisia ää­niä.
T ^ ä n on ,tjk^ysli olemassa
£yynsä'.-^_ v - ~
. Minkälancn oli vuosi 1967 esimer-;
kiksi lännen johtajan —.Yhdysval­tain
— elänjässä? '-KuumaJi kesän"
ollessa kuumimmillaan Yhdysvallat
joutui kasvotusten tähänastisista k i i
vaimpien j a laajimpien, neekerinue-lenosoitufiten
kanssa. ^Neekerien vi­han
liedalm^ kypsyivät USAissa
vallitsevan sosiaalfceh ja rotujen vä­lisen
epätasa-aryoisuuden perustal­la;
Niin kauan kuin tämä epätasa-arvoisuus
jabkuu, tulevat nerfcerile-vottomuudet
horjuttamaan entistä
voimakkaammin amerikkalaisen yh­teiskunnan
perusteita.
Yhdysvaltain Kaakkois-rAasiassa
käymä likainen sota valtasi vuonna
1967 etusijan maan elä^nässä. Ame­rikkalaisten
Vietnam-joukkojen mää
rä lähestyy puolen ntiiljoöhan mie-:
h en rajaa. Korean" seikkailun veri­nen
ennätys on jo ylitetty kaikilta
kohdiltaan, mutta eskalatiota sen
kuiri v a n jatketaan. Puolustusmi­nisteri
McNamaran vetäytyminen
tehtävistään samoin kuin USAn Y K T
edu?{ajan Arthur Goldbergin ero.
josia Washingtonissa sitkeästi huhu­taan,
viittaa siihen, että Yhdysval­loissa
on luovuttu Vietnamin selk­kauksen
poliittisen ratkaisun etsin­nästä
ja annettu kenraaleille vapaat
kädet.
"Kupartkypärät" valtaavat yhä tär
keämmän aseman VVashingtonin po­litiikassa:
Kuluvan finanssivuoden
aikana Yhdysvallat myönsi salame­noihin
70 miljardia dollaria rikkoen
kaikki entiset ennätykset. Koko so­danjälkeisen
kauden aikana U S A on
käyttänyt sotatarkoituksiin tähtitie­teellisen
summan — 980,828 miljoo­naa
dollaria. Maa on muutettu todel­liseksi
militaristiseksi valtioksi. Y l i
miljoona amerikkalmsta sotilasta on
sijoitettu 41 u l k o m a l s ^ valtion alu­eelle.
Y l i 300,000 ammfckalaista so­tilasta
oleskelee Länsi-Euroopassa.
Heidän pitkäksi venynyt vierailunsa
vanhalla mantereella vaikeuttaa
huomattavasti Euroopassa hahmot­tuvaa
jännityksen lie\'entymistä.
Globaalinen strategia on tuonut
Yhdysvalloille "maailmansantarmin"
epäillyHtävän maineen; Washingto-niii
yllytyksestä ja tukemana Krei­kassa
suoritettu "mustien everstien"
toteuttama vallankaappaus kielii tar­peeksi
kaunopuheisesti, minkälaista
"demokratiaa" Yhdysvallat suojelee,
Yhdysvallat on siirtänyt huomat­tavia
menoja eri sotilas-polittisten
kumppaneittensa ja liittolaistensa
kannettavaksi. NATOn menot sen
perustamisvuodesta (1949) lähtien
cvat ylittäneet biljoonan dollarin
summan! Kuvaavaa on se, että NA­TOssa
yhä suurempaa osaa näytte­levä
Saksan liittotasava|lan ^(rfape-,
not ovat 1 hujopisitavaslLi ylittäipieet;
f l i t l e j in koimami^^n valtakiupjnan sa-.
maan tarkoitiricseen ;vu<;«i<ai 1933-—
19?9, v"ai^e|la,käyt^pät; ?uminat
Mikä on Saksaa llittotasayaSan
p,ää roäär;ä - • varustautumisessaan?
I ^ i ^ j a A i ^ j ^ o t a l i U^
rjj^un\i;e)j^ vfstaan tie(%i.Israelin
,ai;9.bäni4li|n suoriittäm^^ b^ökk^k-sesta
uskoen näkevänsä kiiiätödi^
^ e n ; . k c u Q ^ p i ^ ^ ."paikalli^sta
s a i ^ n M S ^ ^ -Läpsi-^ateasM ,au^
'io.pi\4paii|(^^na ilmestyvä * Bl(d-yinä.
e t u 'iPuö]ä,'-T
ja DDR ovat meidän arabejamnj^e"
: Vuosi 1967 merkitsi Saksan tasa­vallan
kohdalla uusinatsismin elpy-mist
ä. Kansallisdei^iokraattjnen pyo-lue
— 6 ( V l u v i i n fasi^ityyppinen
puolue — ixäjttelee yhä hupmalta-vampaa
.osaa maan yhteiskumialli-sessa
• elämässä. -Tämän puolueen
edustajat ovat vallajoirieet edustaja­paikkoja
jo kuusilia naaapäivillä.
Hannoverissa pitämäsiäään p^^
kouksessa uusnatsit julistivat "mars­sin
Bonniin" alkaneeksi. $en sijaan,
että pyrittäisiin torjumaan ruskean
ruton vaara, puhdistetaan Reinin
varrella juridista tietä tuleville dik­taattoreille:
Bundestag käsittelee
•'poikkeuslakeja", joiden tarkoituk­sena
bn -'korvata .Bonnin nykyinen
perustuslaki. .
Englannin elämässä oli vuomia
1967 kaksi ajallisesti läheistä ja s i ­säisesti
ifcoLsiinsa sidottua tapahtu­maa.
Kuninkaalliset joukot poistui-,
vat Adenista, joka on toimimit y li
vuosisadan ajan Elnglannin strategi­sena
keskuksena; Y K n hallintora­kennuksen
edustalla kohosi salkoon
123. lippu EtelärJemenin riippu­mattoman
tasavallan valtiolippu.
Samoina päivinä läntinen maailma
alkoi pyöriä punnan devalvaation
aiheuttaman taudin kouristuksissa.
Laiskasti ja epäsäännöllisesti on
lyönyt Lx>ntoon cityn sydän siitä
sakka kun kultayirta keskeytyi en­tisistä
siirtomaista. Pariisissa Eng­lannin
vanhuudenheikkoa taloutta
pidetään liian rasittavana kumppa­nina
EEChen hyväksyttäväksi j a pi­detään
tämän talousyhteisön ovea
suljettuna Lontoolie tämän sitkeistä
pyynnöistä huolimatta.
Punnan devalvaation jälkeen län­nen
finanssimaailma.f,.Vai käydyn nä­kymättömän
taistelun tuli on keski­tetty
Fort Knoxiin; misFä säilyte­tään
Yhdysvaltain kultavaroja. En­simmäisenä
sodanjälkeisinä vuosina
nämä kultavarat lähentelivät 25 mil­jardin
dollarin rajaa. Nyt ne ovat
huivenneet 12.4 mrijardiin dollariin,
sillä välin kun yhteismarkkinamai-rä
lisääntyi viime vuonna 62,000
henkilöllä, mikä on 6,4ö0 enemmän
kuin edellisenä vuonna. Kansan-eläkeläisten
määrä nousi kaikkiaan
563.500 henkilöön, j o i l l e maksettiin
viime vuonna eläkkeitä yhteensä
987 milj markkaa.
Keskimääi-äinen kansaneläke oli
vuoden päättyessä 150,7 mankkaa
eli 13.5 markkaa kuussa edellisvuo­den
kes-kieläkettä suurempi. Kan­saneläkkeensaajista
saa tukiosaa
440,600 eläikkeensaajaa ja heidän
keskimääräinen kansaneläkkeensä
oli vuoden päättyessä 173,3 markkaa
Yksinomaan peiitsosan sai 122,900
eläkkeensaaja? ja heidän keskielää-keensä
oli 69,9 markkaa kuussa.
(HS)
Minusta tuli kaksoisagentti
(Jatkoa 2 sivulta)
tänyt iiiihin te pystytte ja on jo
aika lopettaa tämä homma. Ilmoi­tamme
teille erikseen mitä te m-peatte
tekemään tSIevaisuudessa.
Toistaiseksi valmistautukaa.
Hyvin näytellyllä hätäisyydellä,
joka va'stasi hetkeä, puhuin kiirees­ti':
— Herra! En tiedä kuinka teitä
olisi puhuteltava ja kuka te olet­te,
mutta pyydän kuumtelenvaan
minua. (Ryhtyessäni tähän keskus­teluun
muistin Messingin ohjeet, et­tä
olisi pyydettäivä pääsyä ulko­maille).
Minulla ei ole aavistusta­kaan
tulevista tehtävistäni, mutta
luullakseni ne tulevat epäilemättä
olemaan hyvin vaarallisia j a sen
vuoksi pyytäisin tcttä päästämään
minut ei-oon tästä kaikesta ja mie­luummin
auttam'aan, obtä voisin pa­eta
Suomeen. Minusta tuntuu, ettei
kestä kauankaan, kun joudun kiipe^
Uin!
— Käsilitelomme tämän asian lä­hitulevaisuudessa.
Uskon, että an­namme
teille luvan piUata kotiseu­dulle;
Mutta mitäpä tässä kiirehti­mään!
Sanoessaan tämäa hänen
kasvoillaan välähti hymyn tapainen.
— Meidän tietojemme mukaan, ne
ovat riittävän hyvin tarkistetut, tei­tä
ei uhkaa mikään. Olette hyvissä
kirjoissa. Hoidatte rajavartiopalve-lua
erinomaisesti; Se on: tärkeintä.
Vaarallisuus ei tule olemaan suu­rempi
kuin tähänkään saakka —
maksamme teille erikseen. Jotta
teillä olisi varoja palatessanne Suo­meen
panemme rahat tilUlenne V i i ­purin
pahkfciin. Nyt näkemiin!..
Mcssing oli tyytyväinen kuultu­aan'
ilmoituksen tuosta tapaamiseis-ta.
— Sillä tavalla, Petrov! Kaikki
käy kuin rasvattu. Voin nytMlmo^-
taa sinulle: "TrUsti" on sopir^ut
suomalaisten viranomaisten kaitesä
siitä, että "ikkuna" salakuljetuk­seen
ja suomalaisen tahon tarpei­siin
suljetaan. "Ikkunan' 'kautta
kulkevat toistaiseksi vain kirjc!et.
Sitten vastaanotetaan ihmisiä. Tar­vitsemme
ihmisiä. Käsitätkö?:
(Jatkuu)
Lauantai, tammik. 13 p: Sivu 3
den kultavarat ovat nousseet 20
miljardiin dollariin." Näissä oloissa
USAn on yhä vaikeampaa esäinityä
lännen kiistattomana johtajana . ja
pakottaa toiset hyväksymään: USAn
polil^iikj^n, josita puuttuu
sekä ajan hengen tajuaminen.
E i 0;le mikään sattuma, että ihmi­set
kautta maailman loivat vuonna
1967 katseensa Neuvostoliittoon,
maahan, jooka yhteiskunnalliselle
elämälle en ominaista t-auhanomai-i
^ n lupnustyö, rauhanpyrkimys sekä
laaja >oiidaarisvius kansallisia va-
.pausliikke'itä • kobitaan. Neuvostolii­ton-
5()-vuo.tispäivää vietettiin kautta
maailman historian tärkeänä raja­pyykkinä,
sillä ihmiskunta y- liittää
suurimnaat tulevaisuudentoiveensa
maailman .e;nsiQunäiseen sosialisti­seen
maahan.
PÄITÄ VÄLITTÄVÄN
piiOFESSORIN APULAINEN
"VANGIT-TU"
Recife, Bra^JL-^ — T u l l i v i r i c a i l i j a
Paulo Jose Cavalcanti vangittiin
täällä sen iälkesn kun hän tun­nusti
auttaneensa Reeifen Yliopis­ton
professoria lähettämään 57 pää­tä
USA.n, sanoivat poliisit maa­nantaina.
Poliisien puhemies sanoi Caval-cantin
tunnustaneen, että ne laa­tikot
jotka olivat vaiaistetut nimi­lapuilla
"imettäväisten luita" ja
jotka oli lähetetty ilmateitse Charles
KilgoreUe, Michiganiin, sisälsivät
päitä.
NYT ON ILMESTYNYT
TASKUKÄLENTERI
1968
Hankkikaa itsellenne tämä
pieni tasikukoikoinen
tietojen kirja
Hinta 75c
(Ynnä 4c myjrntiveroa,
ainoastaan Ontariossa;
Vapaus Publishing
Company Limited
P. o. Box 69, Sudbury, Ont.
r
UUSIA NENESTYSROMÄÄNEJA
CATIIEHINE GAVIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA HINTA SID. $4.40
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" te­kijän
uuden romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakenultä pieneen. ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin. Tulleries'n si-
.his-evien kaasulamppujen kajosta joutilaana uuiuvalle Rivieralle.' Ko­koavana
voimana on sorretun kansan pyrkimys, vapauteen. Italian
rlsorgiraento — Ij-ösnousemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodos­taa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa oma-laatuLsen
kiehtovan aikakauden.
MARI.^ ROLNIK.4ITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista emmekä voi unohtaa hän­tä.
Tässä on tomen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö* joka
kotikaupungissaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloisista tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirveät uutiset, so-
^_jdan, eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen ka­tujen
sokkeleissa. Maria el luopunut muistlmpanoistaah. PienWe pa-perr'.
apuille hän teki tunnontarkiioja nrerkintöjä. KeskitysleiriUä hän
Jatkoi kirjoittamista — sementtisäkkienriekaleisiiDv Kun paperi lop­pui,
hän opetteli asiat ulkoa; painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muis­tamisen
halu auttoi himtä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja; Joihin soisin jokaisen Uimisen tutus­tuva,
joifä soisi luettavan, ajateltavan. El pidä unohtaa — olemme
edelleen vastuussa." — Ilmari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAPHNf DU MAVRIER: ' ,
HAUKAN LENTO
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinkolaseja, huiveja, matkapostikortteja. Roomalaisen, hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista turisteista. Kiihty­neiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
katossa, sillä edessä on lupaava.ilta, "Romeby Night". Mutta lähtöhet­kellä
kaksi puuttuu.
Näiden kahden Via VenetoUa' harhafevan opettajattaren tähden
opas, Ai-mino Fabblo tekee harkitsemattoman eleen. Naisten hurs­kas
pälvitte'.y saa hänet työntämään suhteettoman määrän liiroja
-kerjäläisen-kouraan. Yöllä samainen vanhus murhataajii.^^nvi si­netöi
Armlnon tulevan kohtalon, hän Joutuu jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja ^ R e b e k a n veroinen.
NIKOLAI LESKOV: ^
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venäläisen kirjallisuuden yksinäinen susi. Jon­ka
.tuotanto nlkalalskrlltlkot. kaltoin kohtelivat. Eiifimmäisissa kerto­muksissaan
Ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan Ja
arvosteli val'.ankumoukseIllsen .sivistyneistön nihilistisiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osj\n, Joka ku­vailee
maalLsmilJöötä, papistoa Ja lahkolaisia. Tällä kaudelta ovat
peräisin useimmat kertomukset. Juhani Konkan toimittamassa teok­sessa.
Kertomuksissa levittäytyy eteemme yhdoksännentoLsta vuosisadan
tsaarlvaltakmita. Kertomusten: realismiin Ja satiiriin yhdistyy usein
an^ios tyypillisesti slaavi^.8^ta saclunomulsuuttn. MestnrillLscstl toteu­tettu
Juonlalnes ja loistava sanallhien Ilmaisu tekevät nll&tä nauUt=^
tavia kokonaisuuksia.
, Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
9 . 0 . BOX 69 SUDBURY. ONTARIO