1921-04-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS
V A P A U S
Canadan • suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-ryssa,
Ont, joka kckiviikkona ja
lauantaina.
SAKSAN KAPITALISMIN TAJLOUDELLI
NEN ROMAHDm
Tri A. Goldschmidt kirjoittaa vuo-: .Sa/:;san suunnaton
!mainitaksemme enim Berliinin, tun. | markMnoiUa. Vaikka entent^n on- £^U»iniliniIiniininnillllll|IJUHininiinn"l"nnHIIIHHIIinm IIHIIi:-ni|,„j5c:
jtuu se suorastaan ivalta. ViiÄihenki! nistmÄikin saattaa siirtomaakseen 5 „ ^ ^ - '" ' S*
jiien .perhe ei voi siellä elää alle 2,-ikoko Uralin välisen rintaman, täyt- 5
:000 rmkan kuukaudessa. Sen pitää Itäisivät näiden uuhien siirtomaitten 5
:siiloinkin tyytyä alkeellisimpaan ra-ituotttet pia:i rnailmanmarkkiflat, joi s
v-jlkaantumi-'vj.ntoon ja jättää muut tarpeet huo-jden ömiHtamise.sta syntyisi uusi tais-:5
HENRY PUEO, Uiimittaja .jden alussa .Sak.sar. taiousdänuln el- nen, söiaraikainon tuotannon surkas-imioonoitamatta. Eräs talöudeliinen I telu. : Niinsanotun Kansaiii Liiton ;S
~ ••—•f^^vyttämisyntyksistä kapitalistisen jär tuminen, joka jatkuu vielä rauhan- laki toteaa sen seikan, että työrnie-! toiminnassa näkyvät jo tämän tais-i= VAPAUS
. -^Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada; Published in Sud-jestflmän
avulla, seuraavaa: kin tultua, ovat yhdessä aiheuttaneet hen palkka ei koskaan pstaa hänen
Saksan porvariston mieletön yri-:.saksaninarkan jatkuvan laskemisen .tarpeitaan ja vielä vähemmän, jos
tys ylläpitää, yksityistaloudellista jär ulkomaiden pörsseissä. Toiseltapuo-; rahan arvo alenee. Koska rahan os-bury,
Ont., every Wf'dne3day and jcstelmäänsä johtuu seu«^'ista tosi-Ien on ulkomainen valuutta Saksas-
Saturday. ' asioLsta: j sa nousemistaan noussut. Joulukuun
= i^rT,===rr==r^^ Ko.ska hallitus ei, kykene peittä-lopussa maksettiin Berliinin pörssis-
. Advertismg rates 50c per col. '
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on atanding
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
•r-Kuoleraanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja aviol. Ilmot, alin hinta
?2.00, nimenmuutosilm. (muuten
. kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerta. ^ Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto-
{'a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
:ertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk. '
Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta,
$2.76 puoliv. ja $1.50 3 kk., X kk.
.75c. - . •
Suomeen: $5.26 vuosik. ja $2.75
J6 kuukautta,'
• -Tilauksia, jolta el seuraa raha, el
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset, i
Vapauden konttori ja toimitus ori
Liberty Building, Lorne St., Puhelin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
> Jös ette milbin tahansa saa vas-/
tausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoit^an
persoonallisella, niinellä.
J , V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
.Registered at the Post Office De-
'partment,. Ottawa, as second claaa
mätter. - •
i Mikä porvarillisella aikakaudella
antaa erikoisen leiman^ on työnantajan
kylmS, persoonaton suhde työmie
heen, niinkuin johonkin mnuhuh kap
paleeseen tat tavaraan, jota samoin
kuin muutakin kauppatavaraa hankitaan
tuobntokuatannusten lain nau-kaoiij^^
Lassalle, ~ " -s
^ i^ätä vallankumouksellista taistelua
käydään työväenluokan — jonka
ijäsenet elävät puutteessa, vaikkakin
vhe tuottavat ja jakavat kaikki elämän
välttämättömyydet— ja kapi-
Jtaltstiluokan väliltä — jonka jäsenet
«lävät ylellisyydessä,, vaikkakaan he
eivät ota minkäänlaista osaa elämän
välttämättömyyksien tuotantoon tai
jakoon.» — Piispa Brown.
• «Kapitalistit ja kommunistit sopivat
vasta silloin kuin ihmisyyden
päämäärä on saavutettu — silloin
mailma on yksi kooperatiivinen per-;
; he.» — Piispa Brown.
• »«f08 työläiset voslvat elää ilmasta,
uHn ei ll«ltft MJllään hlnnlla voitaisi
estea, Heidän llmalsetai saamisensa
on elio matemaattisena fdj^na»
"^Ina- saavuttamattomana, mutta kut
tenkin sellaisena, jota lähemmäksi
alati tullaan. Pääoman ainaisena
, „ ' ...^ heidät/tälle
nil^llstlselle kannalle.» — Mar»!^
mään,: menojansa verojen avulla on
sen pakko jatkaa seteliteollisuuttaan
valtakunnanpankin suosiollisella a-vustuksella.
Vuoden 1Ö20 alussa
nousi pankin setelirah. noin 36 miljardiin
rmk. mutta saman vuoden lopussa
oli se jb noussut tuohon kun-noitettavaan
summaan: 65 miljardia
rmk. Se on siis vuoden kuluessa kas
vanut kokonaisella, 30 miljaardilla.
Vuonna 1919 nousi se vain 10 miljaardilla
ja vuonna 1918 oli lisäys
lähimain 9 miljaardia (22.5 miljaar-dista
32.8 mii jaardiin edellisenä ja
11.4 miljaärdista 20 miljaardiin .viimemainittuna
vuonna). Valtakunnan
pankin el ole onnistunut kartuttaa
kultavarastoaan. Se nousi joulukuussa
1920 vielä 1.09 miljaardiin
markkaan ollen siis'sama kuin joulu-!
kuussa 1919. sillävälin kääntyi hallitus
valtakunnan pankin puoleen
vaatien^ sen tämän tästä luovuttamaan
paperirahaansa valtakunn vel-
Jcasitoumuksla y.m. epävarmoja pape
reita vastan, joita tavllis. käytetään
'setellstön vastikkeina, vaikkakin
mainitut velkasitoumukset ja setelit
ovat samojen velkojen erilaisia
ilmolsumuotoja.' Valtakunnaripan-kin
johtaja, joka virkaanastuesisaan
pyhästi vannoi jatkavansa Kochin kul
lansällytystaktiikkaa, valittaa ' n y t
valtakuririan ' rahastolta puuttuvan
luottoa. Hän, on antanut tämäri huo
nontumisen jatkua koko vuoden. Hänellä
on' siis meidän mielestämme
kaikkein vähimmän syytä valittaa sitä
asiantilaa. lehdessä HelffeHchin
kanssa on hän tehnyt kaikkensa saadakseen
koko valtakunnanpankin ku
mopn/ Hän' oh" tööiii fölminut pakosta,
jota ei kukaan yksitylstalou-deilisen
parannusopin kannattaja o
Iisi kyeiinyt uhmaamaan. Nykyään
kadehditaan Englannin pankin tilaa,
mutta se ei suinkaan merkitse sitä,
että Englanti olisi pelastunut ahdin-gosta,
jokia Ilmenee englantilaisten
telitallljoitten vaikeudessa ' löytää
tuotteilleen markkinoita. Englan«
nin Betelivarä^toTipn Hjsvanyt 40 mil-puhnallft.
Ön onnistuttu
aitavallä kahtiajaolla säilyttämään
setelistä sota-aikana veriattain' pienenä
kultakantaön verraten, niutta
5C voi vain viivyttää romahdusta eikä
estää sitä. tämän rbmahdoksen
vaikkakaan ei samalla kertaa. Mitä
aiheuttaa rtailmanmarkkinoiden epä
toivoinen tila, joka tuntuu Englannissa
yhtä kipeästi kuin Sakäassakin
Ranskan pankkiin tulee, el sen sete-llstö
ole vuonna 1920 sanottavasti
kasvanut ja kultakantakin on pysynyt
samana nousten 3,6 miljardllir
frangiin. Ranskankin raha-asiat < kuvastavat
maan ahdinkoa, joka tekee
epätoivoisia pohhlstuksia siirtääkseen
lilkatuotahtonsa siirtokurtnak-seeh
tekemään Saksaan fsaaSakseien
raha-asiansa järjestykseen. Ranskan
sa
100 hollant. gulden. tasan 2285 rmk.
100 ruotsalais, kruun..,.. 1446 rmk.
100 sveitsil. frankenista 1111 rmk,
1 dollarista noin 75 rmk.
jjäävölköjia ovat Englanti, mutta e-tenklrt
Pdysvalfat, jotka koettavat
'.aan
peffcen. 89n J«dl*.C saatavansa
Saksanmarkan kurssi nousi vuoden
kuluessa ohimennen samalla kun
ulkomainen valuutta läski Saksassa.
Tämä johtui kuitenkin pääasiallisesti
keinottelusta ynnä Saksan epätoivoisista
ponnistuksista ulkomaan
kaupan edistämiseksi. Mahdollista
on, että Saksan raha jälleen käy paremmasta
kurssista, mikä kenties tapahtuu
senjälkeen, kun Saksan velat
ja sitoumukset ententelle «yhdls-tetäänj..
Mutta koska nämä sitoumukset
eivät silti tule pienemmiksi
ja koskei maan tuotantoa voida nykyisen
hallituksen aikana kohottaa,
vaan se päinvastoin pyrkii aiene-hnään,
ei kaiken tämän tähden voi a-jatellakaan
Saksan rahaasioltten paranemista.
..Suunnaton velkataakka
jää entiselleen ja rahataloudelliset
manööverit ovat vain liiketoimia, vail
la todellista merkitystä.
Saksanmarkan vähäsen ostokyvyn
tähden ovat tavaranhinnat kohonneet
satumaisiksi. Vuoden 1919
keskivaiheilla maksoi 100 kg. elek-trolyyttikuparia
127 rmk. mutta joulukuussa,
vuonna 1920 oli sen hinta
noussut lähes 3000 rmkaan; i kg.
puuvillaa maksoi joulukuussa 1920
33 rmk. vastaten 3 rmk.' vuoden
1919 lopussa ja 0,63 rmk. ennen sotaa..
Väitettänee, että hinnan nousu
johtuu rajahlntojen ppUtamlsesta,
mutta Biina ollaan periaatteellisesti
väärässä. Sota-akaisenkln järjestet
mäni oli pakko seurata yleistä hinto-jenkohoamista,
sillä se perustui ra
hatalouteeti., Jos se olisi perustunut
tuotantoon, olisi «iltä kehittynyt puh
das sosialistinen talousjärjestelmä.
Sellainen pakollinen. järjestelmä vas
ta, joka poistaa rahatalouden ja pitää
hyödykkeiden luomista päämääränään,
saattaa työvoiman ja toimeentulon
tasapainoon. Vaikka pa-kollieta
sotataloutta olisi jatkettukin,
ftl olisi voitu välttää työttömyyttä.
Slliälyöttömyyfl juuri t^^^^^
talistlsen järjesteimäh kykeJieniät-tömyyttä
täyttää. tuotannon vaatl-raukset.
! :
Täiiiän yhteydessä huomautettakoon
siitä, että virallinen työttömyys
tilasto On valheellinen. Virallisten
tietojen mukaan on työttömien lukumäärä
noin 700,000 (työttömyysavustuksen
saajia ja heidän" omalsi-ftan).
Todellisuudessa se on kolme
miljoonaa.
Yksityistalouden ylläpito on, etenkin
mitä työväen perheisiin tulee,
sellaisissakin ololla miltei mahdoton.
Se johtaa hitaasti, jnutta varmasti
perikatoon tai kuöleiiiääh. T i lastotieteilijät
laskevat viisihenkisen
Bi^fheen ?latukseen tarvitaan Vain
mfe Icuukautlessäl Sö , el lähimainkaan
vastaa asukkaitten k^ski-määräisiä
tarpeita vuoden 1920 1«N
pussa. Siiurkaupunkeihin nähden.
t^kyky ei suinkaan näytä suurenevan,
näyttää vielä suurempi kurjuus
odottavan työtätekevää väestöä.
Mahdollisesti voi ententekapitalis-tien
ja Saksan porvaristonvällnen sopimus
saada aikaan hetkellisen pysäh
dyksen maan rappeutumisessa. Mutta
se perustuisi köyhälistön tarpeitten
vähentämiseen niiden pienimpään
määrään ja johtaisi sen siis vielä kur
jemplin oloihin.. Siitä hetkestä, kun
Sakisan työväestö alkaisi vaatia muualla
mailmassa vallitsevia palljkoja,
kadottaisi entente kaiken halunsa a-vustaa
näennäistä taloudellista elpymistä
Saksassa. Entente tahtoo tehdä
Saksan slj^'^okunnakseen ja kohdel
la sitä kute^ gntlMä siirtomaitaan.
Se tahtoisi njj^y^ sill^ tavaroita kalliilla
hinnalla rm balyaU.Si
Mikä onnlstup niin jjauan kuin työpalkkoja
Sakggesa poljetaan. Tällaisia
tiiumla hft»dottl|n muuten jo
Brysselissä. ' ,
Mutta pelastusta ei niistä, löydetä.
Ne ovat siihen riittämättömiä. Ma-llmanyallankumoukselle
on aivan yh
dentekevää, missä imp^eriallstlsten
kilpaveljien yhteentörmäys tapahtuu.
Niiden täytyy suurten vellcojensa
vuoksi kiristää Saksalta saataviaan.
Mutta siltä, kiristetyt tavarat estävät
halpuutensa vuoksi ententen o-mien
tiiottelden menekkiä mallman-telun
oireet. Saksan rasittaminen.
suunattomilla veloilla on suuri vai-is
lankumouksellinen teko. Meidän täyjs
tyy jotenkuten suorittaa velkamme, j s
rnutta se voi tapahtua vain kohotta-j S
maila tuotantoa. Jos se taas — vas
toin kaikkia ennustuksia — onnistuisi,
lisää Saksan tuotannollinen kukoistus
ententen vaikeuksia suoriu
tua liikatuotannostaan, koska hei
dän tuotteillaan siihen asti,on ollut
menekkiä Saksassa. Sama ristiriita
siis, joka johti vuosien 1914—
1918 sotaan.
Saksan köyhälistölle tekee tämä
vuosi kysymyksen, tahtookö se avus
taa kapitalistista kilpailua, jonka seu
rauksena jälleen on suurempi tai pie
hempi verenvuodatus. Jollei .työväen
onnistu muuttaa tuotantoa järjel-lisemmäksi,
hyödyketaloudelcsi, ei
vanhan imperialismin elpymistä voida
välttää. Mutta sitten kävisi val-lankniu(>
uk9en,ifti(?rittaminen vielä
vaarallisemffläkal Ja vaatisi tarpeetta
mia uhreja;, Köyhälistö ei voi välttää
vallankumousta. Vai olisiko ^ se
niin julma, että antaisi lapsensa työ
juhdiksi? Niin säälimätön on yoi-tonhimon
sokaisema . kapitaali. Se
ei uhraa ainoastaan yhtä sukupolvea
itsekkyytensä alttarilla, vaan vaatii,
että. tulevien sukupolylenkin pitäisi
sen imperialistisia erehdyksiä korjata.
Se lähettää kansat murhaamaan
toisiaan, mutta pysyttelee itse turvallisen
välimatkan päässä.
Smk. Canadan
Dollarista
Vallankumöukselisen teollistiuisiinionismin periaate
Työmiehessä on julaistu nimimerk
ki «Lauri T....ja> kirjottama 24-03ai-nen
artikkelisarja otsakkeella «Vallankumouksellinen
teollisuusunioiils-ml>,
jossa on käsitelty ansiokkaalla
tavalla teolllsuusunionismin periaatteita,
taistelutaktiikkaa, suhdetta
Kommunistiseen, Intematlonaleen ja
proletariaatin poliittisiin puolueisiin
ja poliittiseen toimintaan. (Artik-dettävä
ja siksi sen periaateohjelmaan
ei vpi sellaista ottaa, joka kuu
luu työväen valtiolliselle liiokkatais:
telujärjestölle, valtiolliselle vallankumouspuolueelle,
paitsi missä tapahtuu
näiden kahden luokkataiste-lumuodon
yhtyminen; toiseksi, ymmärtäen
kuinka työväelle joku sen
tunnuslause tai muu Bellainen voi e-läyäsisä
lupkkatalstelusBa käydä työ-kelisarja
on otaksuttavasti toveri LeO^äelle rakkaaksi, sen johdosta sillä
Laukin klrjottamo.) Viimeiset
artikkelissaan käsittelee kir jotta ja ky
syrnystä «Minkälaisen V tulisi vallankumouksellisen
" teollisuusjärjestön
pena^juHstuksi^ seuraavalla
tavailäl 7 "V ' * H -i;
AATTBK
Veimaku M ryökäle on
JSfikettain piW täinän \^ meidän I-m
Britt valtek. pääministeri Ooyd
G«oige InokkatoverelUeen . eräillä
nohtavUla juhlapälväUiBillä liikuttavan
jft volmÄftB Pääml-
»ifltert kttVftfil luokkaveljilleen kuite
]{a voimokkaoksi jättiläiseksi BritaA-niad
proletariaatti on kosvamusd»
^ttaea setvin ja peittelemättömin
sanoin nähkääs hänen ei tarvin-nnt
kaunistella ^ k u i n k a vallassa-olijoilla
on ainoastaan yksi vihollinen
— työväenluokka. Pääministeri
iedelleen osotti, ettei tämä ole e-nään
sama kesy työväki, jota muu
tamien petollisten johtajien avulla
voi narrata ja kesytellä, vaan onvse
päättävä, omasta voimastaan tietbi
nen luokka, jonka pääräiäränä ei ole
enempi eikä vähempi kuin koko ylä
• luokan vallasta syöksemlnen ja pro
letaarisen vallan perustaminen. Pu
huja edelleen osotti mitenkä jokaisis
' sa «vaaleissa työväen äänimäärä kas-voa,
kuinka he vaativat yksl^somis-tusoikeuden
Mvittämlstä ja sen tilalle
yhteiskunnallista omistusoikeutta
j a tuotantoa, jolloin rikkaitten
makean leivän päivät päättyvät —
ei enään voida panna toimeen loiselä
jäin herkullisia päivällisiä eikä muita
mässäyksiä.
Kaiken päälliseksi. Lloyd George
kehotti kalkkia vallassaolijoita syrjäyttämään
erimielisyyt,
voimin varustautumaan
tät-ä voimaklcaaksi kä^•p:iä jattiläistii j
vastaan., • • ' • i
Käm puhui pääministeri. ^
, Ja voimakas se ryökäle onkin, se
Ison JJritannlari työväenluokka. Ttl-
,' ta voimaa osottaa parhaillaan käyn-aissä
oleva hiUenkaivajain
ko.. Yksi julistus vain malnarien
, äämajasta jo yli miljoona, nokista
liilenkaivajaa nousi maan uumenista
ättäen koivokset ye4en valtaan. Ja
doyd Geoi«^ o n :^
vieläkin hän uhkailee,'mutta' hänen
uhkauksensa on puolittain rukousta.
JjUraplÄäman vettä
tel rikkaitten ny kuivuisi,
Herrat kun eiväl ASUlaas osas edes
pumputakaan. Heidän Menot kätösensä
kun eivät ole sellaiseen tointuneet
tulisivat pian naarmulhin. Ja
taivas varjelkoon brittilaföla aristo-kratiaai
sellaisista orjAft merkeistä.
Vleiä päälle päätteeksi rautatietyö
laiset ja kuletVistyöläiset, kaivostyöläisten
kolöioisveljekset ja Britannian
voimakkaimmat työväen järjestöt
ovat luvanneet ttelidä " kaikkensa
heidän taistelussaan luvaten ryhtyä
myötätuntolakkoon heidän puolestaan.
'
Näyttää kuiri Lloyd George ei olisi
ehtinytkään varustaa luokkaansa
tätä yllätystä vastaan, ja siksi-hän
puhuu tällä kertaa enempi sovinnon
kieltä. Mutta mainarit sanovat, ettei
edes pumputkaan ala käydä ennen
kuin hallitus ja kaivosten omistajat
alkavat osottaa kiertelemättö-miä
taipumisen merkkejä.
Tietystikään ei tässä ole kysymyksessä
vielu v.-jrsinainen valtataistelu,
ja yhteis- mutta esimakua ja harjotusta siihen
taisteluun | suuntaan se on.
Sut).*nen ' sosialidomokraatli itkee
Kroiistndtin kapihan kukistumisesta,
Öleinme jo tottuneet ajattelemaan
noskelaisista sosialidemokraattisista
Senjälkeen. feurl olen namkin laajasti
ja yksitj^lskohtaisesti, selostanut
LW.W. liiton periaatteita ja menettelytapoja,
arvostellen niitä missä
ne varsinkin viimeaikoina.ovat an
taneet hyvin laajaltlkin sen Offlan
jäsenistönkin ke^<uudessa - aifvoste-lulle
aihetta, puhumättafeääri ulkopuolisista,
on tietenkin Ik&Tkilla ja
erikoisesti jiittM Jifton jfeenillä oikeus
vaatia, että fcäääl»isih ijbtairi joka
avustaisi poistamaan T&Btuutteelli
suudet ja epäkohdat, eriiotd:i liiton
periaatejulistuksessa, jotka tällaista
korjausta tarvitsevat. Ja «yt,, täyttääkseen
tämän velypIBsnuden haluan
huomauttaa kahdessakin seikas-taj
jotka on otettava huomioon lähdettäessä
tekemiäni korjausesityksiä
tarkastamaan: ensinnäkin, että I. W.
W, liitto ön työväen taloudellinen jär
lestö ja on sellaisena edelleenkin ]pl.
Työväehläöitällä ja työnantajaluo-kalla
ei eiö mitään yhteistä. Ei mi.
tjatkoa koimarinelia «{Vulla)
IIII mi ' III i'' -g- ' — - • ' ','
veljistämme joa mitä vain, mutta el
tahdo jaksaa ajatella heistä niin hvij^
noa — h e kun ovat olleet V?ittavi'
nään ainakin omalla kebholte tavallaan,
myöskin ajaa tydväen aaiaa
kuin mitä he todella ovat. Kihnpä
maalisk. 18 p:n numerossa Suomen
Sosialidemolff&Qtiii «Sasu Punonen»
valittelee htdkeasttlnm kronstad|äh
vaetavallarikumöuksellisten katala
kapinajiitya neuvostovallan kukistamiseksi
epäonnistui. «Ihan puistattaa
kun tätä ajattolee», h^dteäee
tämi v&Btavallankam^uk&^lUfteh a-siaa
ajova kirJttÄv
Ja sitten h&n jaäcftä': ^Suomen on
tietysti anIlfetliÄVjr läriWfe pakeneville
asyylioikeus JÄ feÄtaVä kaikin tavoin
viheliäiseäiiä feihriössa olevien,
piirityksen johdosta häännyksiin jou
tunelden kaplnalfirsteh tilaa helpottaa.
» Ikäänkuin ei Suomen porva.
risto muuten rieritäiBi valkoisia lah
tariveljiään tukemaan ja auttamaari.i
auttaakseen kaivostyöläisveljiääiu Xyllä hyvät noskelaiset, porvarit o^'
mansa tuntevat ilman teidän talkitsematta
toimia heidän sanansaattajinaan.
Varmaan he nuoJevat vastavallankumouksellisen
kapin^lisfcen
Täavat; sitävastoin punaisten kipel-hin
haavoihin ei heiltä ole kaikessa
laupeudessaankaan yhtään ' sidettä,
ei yhtään iäälcetippaa "riittänyt.
Mutta ruokottominta Wikesta on,
että Sosialidemokraatilla 'on kylliksi
julkeutta ja haVittömyytta tahrata
Pariisin Vailankumöuksen ja Suomen
tyijväeh yallankumoussodan
muisto, vertaäniallä Kronstadtin kapinaa
niihin. Kas näin kirjottuja suo
rittfa silmäänsä Ummistamatta vertailunsa:
. '
«Kyliä on surkeata kun historian
täytyy todeta', että niin monet moni-tuiset,
laittomat 'kj-liä, mutta silti
korkealle ihmisyyteen tähtäävät liikkeet
kiirsiviit niin. usein verisen kata
strOofin.tTänäiih vietetään Pariism
koir<muunirt älkämlieA lö^Vudltista
muistopäivää. Niinkuin t i e d e ^,
kukistetuin tabä ihmisyyd^ öltteilt-tä
vaativa liike kolmi^ kuukauden
perästä, Suomejj-^piha kolme vuot
ta rftte ase^Vdpäamaäräkseen täydel
Ilsen kiuisanvallan: toteuttamiset)!
latilta k o ^ t . 3 kuukauden
ta, verisesti, niinkuin muistelEäili ja
R t t Ä n laatima, äärirae^lÄisari.
valtaista ja tasavaltalatfiSf^lt hallitusjärjestelmään
nöjoaVSä ^lerustuslakia
i r i ^ i n vuoden perästä kapinan jälkeen
makulatuurinä kääre- ja sät-käpaperiksi.
Kronstadtin kapina, y-levien
aatteiden innostama sekin, el
kestänyt kuin kaksi viikkoa j a nyt
oh kaikte kaput. Pariisin kommuunin
alkamis- ja Kronstadtin kapinan
kukistömispäivät sattuvat yhteen!
Se on historian tragiikka.
«^ämän kirjottaja ei kykene asian
Vaatimalla taValla Vastaamaan sli
hen, miksi vallankumousliikkeet —
hyvienkin asiain puolesta alkaneet
— niin usein epäonnistuvat.»
TopiaJQun pojat tekevät peiinselvi-ty
«l5
Vuosikausia on täällä Amerikassa
harjotettu iww:lälsyyden j a teolli-suustyöläisten
mallmänES&omu"ksen
nimessä mitä sekavapäislntä agitatio
nia ja istutettu suurten joukkojen
päihin harhaanjohtavia teorioita ja
käsityksiä työväen luokkataistelusta.
On sivuutettu m;.tä selvintii kieltä
on
gen kannattajiin jonkunlaineiii. feu-t
hovoiinft,' in«öskva"vaikutu8,'"sen johdosta
olen koettan^t pitää 1. W. W.
liiton preamblen eli esipuheen mah-dollisiniinan
paljon koskemattomana
tehden silheii Väln sellaisia tarvittavia
lisäyksiä, jotka arvelen V aivan
vältämättömiksi. Menettelen näin-sitä
suuremmalla syyllä, kun toivon
liiton jäsenistön tarttuvan asiaan käsiksi
ja jö8 se näkee tarpeelliseksi,-
toimittamaan niin perinpohjaisen per
riaatejulistuksen uudistamisen,' kuin
sen mielestä on köyhälistön luokkataistelulle
eduksi. Mitä olen entiseen
esipuheeseen lisännyt, on tässä
•tiäinettu tummennettuna. Toisessa
kappaleessa olen myös muuttanut lau
sejärjestystä, jonka mukaisesti todel
lisuudessa yhteiskunnan uudeksi
muuttaminen tapahtuu.
LÄHETYSKULUT ÖVAt SEURAAVAT: : S
40c. lähetyksistä alle §30.00; öOa.lähetyksistä §30—§40; 60c i
lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä ?60.00—$100.00. Yli 5
§100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. s
i Box 69,
VAPAUS
Sudbury, Ont I
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hlll,-214.AdeIa:- E:
St. West. • ' ~. -r
, * TOUKOKUUNI P,JÄLESTÄ . i i
Toukokuun ensimäisestä päivästä eteen- f
1 päin tulevat Vapauden : tilaushinnat ole-1
i maan seuraavat: - v :^ i
i l v k . $4.00, puoli vk; |2 .25, 3 kuukautta ?1.501 I ja 1 kk. 75c. . f
YHDYSVALTOIHIN JA SUOMEEN: f
i 1 vk. $5.50, puoli vk. $3.00,^ kk. $2.00 ja 1 kk I
1 $1.00. V : 1
Jokainen joka tilaus saapuu sisälle en- i
nSssä» ia kun huomioon yleen.
aä sen 8git»Mn vaikutuksen^ mikä
voi oUa ^ W e n järjestön nimissä
h&yj#^1ttuna kuin on IWW, joka
on Amerikan kapitallstilnokan
flmttömän raivon esineenä, niin ei
[e ihmekään, että se on saanut kannattajia.
Joukot ovat seuranneet tä
tä oppia, selittämättä tarkemmin itselleen,
onko se täysipainoista tavaraa..
Niille jotka ovat kymmenkunta
vuotta kaikin voimin yrittäneet rakentaa
tämän mantereen suomalaisten
työläisten keskuuteen todellista
marxilaista sosialistista liikettä, ön
tällainen sekasotku tietysti tuntunut
toisinaan sangen surulliselta asialta.
Tosin on aina täytyn, rohkaista itseään
sillä toiveella, että työväenluok-ti:
Venäjän vallankumouksen vastustamista
harjottavat vam vallui-kumouksen
petturit ja vastavallankumoukselliset.
Tämä kohta oli I-WW:
n joukoille suuri sllmäinaukaisi
ja. lahea vuosi sitten alkoi idän te^
ollisuustyöläisten keäkuudessa kuulua
.lujia ääniä Industiallstin menshe-vikistä
toimitusta vastaan. Ja tämä
ääni on käynyt yhä kuuluyammaksi,
huolimatta siitä että 'industrialistin
toimituksen ankara sensuuri lehdes
sä ja heidän rakentamansa masiinan
rattaat järjestöissä ovat yrittäneet
tukkia suun vasemmistolaistuplajuu-laisilta.
Idän suomalaiset 'työläiset eivät
ole nousseet 'ainoastaan raivaajalai"
sia oikeistososialisteja vastaan, vaan
myöskin oikeistosyndlkalistista Industrialistin
jöhtatäaa masiinaa vastaan:-
; ^ .,•
Vasemmistolaisainekset kummassa
km leirissä vaativat ea ainoastaan
Venäjän vallankumouksen parjauksen
lopettamista, vaan sen, ja ainoan
proletariaatin vallankumousta joh
tavan kansainvälisen järjestön —r-
Kolmannen Internationalen tunnustamista.
Kaikki parhaat ainekset tuplajuus
on luettava: petturit). Mutta Venä sä ovat nousseet lujaan ja tinkimät-
Jan vailankumöuksen herjaaminen jtoriiään taisteluun raenshevikiläisyy-piihuvat
tosiasiat ja luokkataistelu- ja Kommunistisen Internationalen pp clcn pahdistamiselisi IWW:stä. .">Tä-tapai-
itrimat, suurinta lajia totuudet pien ja. siihen liittymisen vastusta-1mä onk-in ainoa keino millä IW'W':n
on sivuutetut piik-alla ja vaärintylkin minen cli jo liian pal^sua rehellisiile tvailankumouksellincn. taisteluhistoria
nalla tai industrialistin toimitajan. proletaareille. . Vaikkeivat oikeista-jvoidaan pitää puhtaana vastavallan-
Vitikaisen, oman tunnustuksen , mu- lais-tuplajuulaiset johtajat olleet ky-ikumouksen tahroista,
käan h5v>-ttömyydellä. •: Meidän suo- ennect heille mitiiän .tietoa anta- Monet näkevät suomalaisten työ-niaiaiset
tuplajuulaisjphtaiamnie o- maan, niin heidän terve proletaarinen |Iäisten taistelussa oikeistososialisti-yat
olleet tälläisea agitatipiiin etunfe-ka
el ole parantumaton, että sitä ei
voida jatkuvasti johtaa harhaan, ei
edes vallankumouksellisuud. nimellä
kään.
Ja loppu se näkyy tulevan taloudel
Ilsen opportunismin saarnaajien opln-tehoisuudelleldn.
Kaikesta pbhjatto
muudestaan ja perustelemattomuu-des^
aan huolimatta meni tämä oppi
kaupaksi joukoille niin kauan, kunnes
sen saarnaajat kävivät julkLsuo
raair Venäjän vallankumouksen klmp
puun, kieltäen sen olevan mistään
merkityksestä työväenluokalle tai sen
luokkaliikkeelle, koska Venäjällä mu
ka (Industrialistin. selitystapaa käyttäen)
«vallitsevat vain politiikukset»
(joka samojen veljien opin mukaan
S hinta Oh vielä alhainen.
TAATKAA VAPAUTTA O M A m L E N - i
... Mikäli olemme viime äikoiiia saaneet seU i
I ville, menee Vapaus nyt Suomeen jokseenr |
I kin säännöllisesti ja melkeimpä ihmeteltä- |
I vän nc)peästi; noin kol^^ f
jonka tilä-us saapuu Sisälle en; I
I tervetullut sanomalehti ön Amedkasta. jos- §
5 sa monien omaiset ja tuttavat b^at, vallan- |
I kin nyt kun mitään'kiinteää yhteyttä van- I.
I han ja uuden maan välillä ei ole vuosiin ollut |
I ja kun se nyt taas on juuri avautunut J
Toiselta puolen nyt kun Vapautta paine- s
I taan omassa painossa oh meille etua siitä et- |
I tä tilaajamäärä on iso. jotayastoin tähän §
I asti, vieraassa painossa painettuna, suuri ti- i
I laajamäärä on ollut omiaan vain. tuotta-1
I inäaiitäpöiöia. |
I Yhdysvaltoihin Vapautta on mennyt i
I vain mitätön määrä ja tuskinpa sitä sinne i
I milloinkaan oikein runsaasti tulee mene- |
reita ja sekasotkun levittäjiä vastaan
«uusia hajaännuksiaf ja valittelev. a
tä,oilen liian raukkamaisia katsomaan
asioita suoraan silmiin — vaK
tämättöminä taisteluina proIeUnaa-tin
rivien puhdfetamistyössä ja uu-destaanrakentamlseksi.
Mutta n
jotka toivovat Amerikan suomani-senkin
työväenliikkeen rakentunus»
todelliselle vaUänknmouksellisen PJ»
letariaatin , mailmankatsomuksel^'
näkevät tässä oletetussa «hajaannj
sessa> työläisten maUmankatsomi^-
sen kirkastumisen ja puhdistumj
porvarillisesta roskasta. Sam^
voidaan ilomielin todeta,
semmistososiaTistit :,.ja vas^f"^^
tuplajuulaiset lyövät P^^^*^.^
veljenkättä, ja onhan luonnoins^
että todella vallankumukseUiset^j;^
nekset löytävät toisensa. Ja
kuhi luonnostaan, keltainen Bai^^
ja keltainen Industrialisti jo ^^«^
levät keskenä«i. ' ^
Mahdollisesti vasemmistotup^'^
laiset menettävät lehtensä, k u i ^
dän työläisetkin näyttävät^ raen,
Väit Raivaajan. Mutta tämän
tämisen pelossa he eivät var^
Tcaan tule. luopumaan, taistelu^
kean ja py^n asiansa puole
Toki hiukan lohdutusta m ur
' ' porvareille
Kun mailman proletariaji^^^
kissa maissa osottaa yhä ^^^^
ja suurempia nousun j a ta^^
vaistonsa jo sanoi heille • äänekkääs- i sia ja oikieistosyndikalistisia, pettu-1 miudpn merkkejä, niin yetaa
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 13, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1921-04-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus210413 |
Description
| Title | 1921-04-13-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
VAPAUS
V A P A U S
Canadan • suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-ryssa,
Ont, joka kckiviikkona ja
lauantaina.
SAKSAN KAPITALISMIN TAJLOUDELLI
NEN ROMAHDm
Tri A. Goldschmidt kirjoittaa vuo-: .Sa/:;san suunnaton
!mainitaksemme enim Berliinin, tun. | markMnoiUa. Vaikka entent^n on- £^U»iniliniIiniininnillllll|IJUHininiinn"l"nnHIIIHHIIinm IIHIIi:-ni|,„j5c:
jtuu se suorastaan ivalta. ViiÄihenki! nistmÄikin saattaa siirtomaakseen 5 „ ^ ^ - '" ' S*
jiien .perhe ei voi siellä elää alle 2,-ikoko Uralin välisen rintaman, täyt- 5
:000 rmkan kuukaudessa. Sen pitää Itäisivät näiden uuhien siirtomaitten 5
:siiloinkin tyytyä alkeellisimpaan ra-ituotttet pia:i rnailmanmarkkiflat, joi s
v-jlkaantumi-'vj.ntoon ja jättää muut tarpeet huo-jden ömiHtamise.sta syntyisi uusi tais-:5
HENRY PUEO, Uiimittaja .jden alussa .Sak.sar. taiousdänuln el- nen, söiaraikainon tuotannon surkas-imioonoitamatta. Eräs talöudeliinen I telu. : Niinsanotun Kansaiii Liiton ;S
~ ••—•f^^vyttämisyntyksistä kapitalistisen jär tuminen, joka jatkuu vielä rauhan- laki toteaa sen seikan, että työrnie-! toiminnassa näkyvät jo tämän tais-i= VAPAUS
. -^Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada; Published in Sud-jestflmän
avulla, seuraavaa: kin tultua, ovat yhdessä aiheuttaneet hen palkka ei koskaan pstaa hänen
Saksan porvariston mieletön yri-:.saksaninarkan jatkuvan laskemisen .tarpeitaan ja vielä vähemmän, jos
tys ylläpitää, yksityistaloudellista jär ulkomaiden pörsseissä. Toiseltapuo-; rahan arvo alenee. Koska rahan os-bury,
Ont., every Wf'dne3day and jcstelmäänsä johtuu seu«^'ista tosi-Ien on ulkomainen valuutta Saksas-
Saturday. ' asioLsta: j sa nousemistaan noussut. Joulukuun
= i^rT,===rr==r^^ Ko.ska hallitus ei, kykene peittä-lopussa maksettiin Berliinin pörssis-
. Advertismg rates 50c per col. '
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on atanding
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
•r-Kuoleraanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja aviol. Ilmot, alin hinta
?2.00, nimenmuutosilm. (muuten
. kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerta. ^ Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto-
{'a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
:ertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk. '
Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta,
$2.76 puoliv. ja $1.50 3 kk., X kk.
.75c. - . •
Suomeen: $5.26 vuosik. ja $2.75
J6 kuukautta,'
• -Tilauksia, jolta el seuraa raha, el
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset, i
Vapauden konttori ja toimitus ori
Liberty Building, Lorne St., Puhelin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
> Jös ette milbin tahansa saa vas-/
tausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoit^an
persoonallisella, niinellä.
J , V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
.Registered at the Post Office De-
'partment,. Ottawa, as second claaa
mätter. - •
i Mikä porvarillisella aikakaudella
antaa erikoisen leiman^ on työnantajan
kylmS, persoonaton suhde työmie
heen, niinkuin johonkin mnuhuh kap
paleeseen tat tavaraan, jota samoin
kuin muutakin kauppatavaraa hankitaan
tuobntokuatannusten lain nau-kaoiij^^
Lassalle, ~ " -s
^ i^ätä vallankumouksellista taistelua
käydään työväenluokan — jonka
ijäsenet elävät puutteessa, vaikkakin
vhe tuottavat ja jakavat kaikki elämän
välttämättömyydet— ja kapi-
Jtaltstiluokan väliltä — jonka jäsenet
«lävät ylellisyydessä,, vaikkakaan he
eivät ota minkäänlaista osaa elämän
välttämättömyyksien tuotantoon tai
jakoon.» — Piispa Brown.
• «Kapitalistit ja kommunistit sopivat
vasta silloin kuin ihmisyyden
päämäärä on saavutettu — silloin
mailma on yksi kooperatiivinen per-;
; he.» — Piispa Brown.
• »«f08 työläiset voslvat elää ilmasta,
uHn ei ll«ltft MJllään hlnnlla voitaisi
estea, Heidän llmalsetai saamisensa
on elio matemaattisena fdj^na»
"^Ina- saavuttamattomana, mutta kut
tenkin sellaisena, jota lähemmäksi
alati tullaan. Pääoman ainaisena
, „ ' ...^ heidät/tälle
nil^llstlselle kannalle.» — Mar»!^
mään,: menojansa verojen avulla on
sen pakko jatkaa seteliteollisuuttaan
valtakunnanpankin suosiollisella a-vustuksella.
Vuoden 1Ö20 alussa
nousi pankin setelirah. noin 36 miljardiin
rmk. mutta saman vuoden lopussa
oli se jb noussut tuohon kun-noitettavaan
summaan: 65 miljardia
rmk. Se on siis vuoden kuluessa kas
vanut kokonaisella, 30 miljaardilla.
Vuonna 1919 nousi se vain 10 miljaardilla
ja vuonna 1918 oli lisäys
lähimain 9 miljaardia (22.5 miljaar-dista
32.8 mii jaardiin edellisenä ja
11.4 miljaärdista 20 miljaardiin .viimemainittuna
vuonna). Valtakunnan
pankin el ole onnistunut kartuttaa
kultavarastoaan. Se nousi joulukuussa
1920 vielä 1.09 miljaardiin
markkaan ollen siis'sama kuin joulu-!
kuussa 1919. sillävälin kääntyi hallitus
valtakunnan pankin puoleen
vaatien^ sen tämän tästä luovuttamaan
paperirahaansa valtakunn vel-
Jcasitoumuksla y.m. epävarmoja pape
reita vastan, joita tavllis. käytetään
'setellstön vastikkeina, vaikkakin
mainitut velkasitoumukset ja setelit
ovat samojen velkojen erilaisia
ilmolsumuotoja.' Valtakunnaripan-kin
johtaja, joka virkaanastuesisaan
pyhästi vannoi jatkavansa Kochin kul
lansällytystaktiikkaa, valittaa ' n y t
valtakuririan ' rahastolta puuttuvan
luottoa. Hän, on antanut tämäri huo
nontumisen jatkua koko vuoden. Hänellä
on' siis meidän mielestämme
kaikkein vähimmän syytä valittaa sitä
asiantilaa. lehdessä HelffeHchin
kanssa on hän tehnyt kaikkensa saadakseen
koko valtakunnanpankin ku
mopn/ Hän' oh" tööiii fölminut pakosta,
jota ei kukaan yksitylstalou-deilisen
parannusopin kannattaja o
Iisi kyeiinyt uhmaamaan. Nykyään
kadehditaan Englannin pankin tilaa,
mutta se ei suinkaan merkitse sitä,
että Englanti olisi pelastunut ahdin-gosta,
jokia Ilmenee englantilaisten
telitallljoitten vaikeudessa ' löytää
tuotteilleen markkinoita. Englan«
nin Betelivarä^toTipn Hjsvanyt 40 mil-puhnallft.
Ön onnistuttu
aitavallä kahtiajaolla säilyttämään
setelistä sota-aikana veriattain' pienenä
kultakantaön verraten, niutta
5C voi vain viivyttää romahdusta eikä
estää sitä. tämän rbmahdoksen
vaikkakaan ei samalla kertaa. Mitä
aiheuttaa rtailmanmarkkinoiden epä
toivoinen tila, joka tuntuu Englannissa
yhtä kipeästi kuin Sakäassakin
Ranskan pankkiin tulee, el sen sete-llstö
ole vuonna 1920 sanottavasti
kasvanut ja kultakantakin on pysynyt
samana nousten 3,6 miljardllir
frangiin. Ranskankin raha-asiat < kuvastavat
maan ahdinkoa, joka tekee
epätoivoisia pohhlstuksia siirtääkseen
lilkatuotahtonsa siirtokurtnak-seeh
tekemään Saksaan fsaaSakseien
raha-asiansa järjestykseen. Ranskan
sa
100 hollant. gulden. tasan 2285 rmk.
100 ruotsalais, kruun..,.. 1446 rmk.
100 sveitsil. frankenista 1111 rmk,
1 dollarista noin 75 rmk.
jjäävölköjia ovat Englanti, mutta e-tenklrt
Pdysvalfat, jotka koettavat
'.aan
peffcen. 89n J«dl*.C saatavansa
Saksanmarkan kurssi nousi vuoden
kuluessa ohimennen samalla kun
ulkomainen valuutta läski Saksassa.
Tämä johtui kuitenkin pääasiallisesti
keinottelusta ynnä Saksan epätoivoisista
ponnistuksista ulkomaan
kaupan edistämiseksi. Mahdollista
on, että Saksan raha jälleen käy paremmasta
kurssista, mikä kenties tapahtuu
senjälkeen, kun Saksan velat
ja sitoumukset ententelle «yhdls-tetäänj..
Mutta koska nämä sitoumukset
eivät silti tule pienemmiksi
ja koskei maan tuotantoa voida nykyisen
hallituksen aikana kohottaa,
vaan se päinvastoin pyrkii aiene-hnään,
ei kaiken tämän tähden voi a-jatellakaan
Saksan rahaasioltten paranemista.
..Suunnaton velkataakka
jää entiselleen ja rahataloudelliset
manööverit ovat vain liiketoimia, vail
la todellista merkitystä.
Saksanmarkan vähäsen ostokyvyn
tähden ovat tavaranhinnat kohonneet
satumaisiksi. Vuoden 1919
keskivaiheilla maksoi 100 kg. elek-trolyyttikuparia
127 rmk. mutta joulukuussa,
vuonna 1920 oli sen hinta
noussut lähes 3000 rmkaan; i kg.
puuvillaa maksoi joulukuussa 1920
33 rmk. vastaten 3 rmk.' vuoden
1919 lopussa ja 0,63 rmk. ennen sotaa..
Väitettänee, että hinnan nousu
johtuu rajahlntojen ppUtamlsesta,
mutta Biina ollaan periaatteellisesti
väärässä. Sota-akaisenkln järjestet
mäni oli pakko seurata yleistä hinto-jenkohoamista,
sillä se perustui ra
hatalouteeti., Jos se olisi perustunut
tuotantoon, olisi «iltä kehittynyt puh
das sosialistinen talousjärjestelmä.
Sellainen pakollinen. järjestelmä vas
ta, joka poistaa rahatalouden ja pitää
hyödykkeiden luomista päämääränään,
saattaa työvoiman ja toimeentulon
tasapainoon. Vaikka pa-kollieta
sotataloutta olisi jatkettukin,
ftl olisi voitu välttää työttömyyttä.
Slliälyöttömyyfl juuri t^^^^^
talistlsen järjesteimäh kykeJieniät-tömyyttä
täyttää. tuotannon vaatl-raukset.
! :
Täiiiän yhteydessä huomautettakoon
siitä, että virallinen työttömyys
tilasto On valheellinen. Virallisten
tietojen mukaan on työttömien lukumäärä
noin 700,000 (työttömyysavustuksen
saajia ja heidän" omalsi-ftan).
Todellisuudessa se on kolme
miljoonaa.
Yksityistalouden ylläpito on, etenkin
mitä työväen perheisiin tulee,
sellaisissakin ololla miltei mahdoton.
Se johtaa hitaasti, jnutta varmasti
perikatoon tai kuöleiiiääh. T i lastotieteilijät
laskevat viisihenkisen
Bi^fheen ?latukseen tarvitaan Vain
mfe Icuukautlessäl Sö , el lähimainkaan
vastaa asukkaitten k^ski-määräisiä
tarpeita vuoden 1920 1«N
pussa. Siiurkaupunkeihin nähden.
t^kyky ei suinkaan näytä suurenevan,
näyttää vielä suurempi kurjuus
odottavan työtätekevää väestöä.
Mahdollisesti voi ententekapitalis-tien
ja Saksan porvaristonvällnen sopimus
saada aikaan hetkellisen pysäh
dyksen maan rappeutumisessa. Mutta
se perustuisi köyhälistön tarpeitten
vähentämiseen niiden pienimpään
määrään ja johtaisi sen siis vielä kur
jemplin oloihin.. Siitä hetkestä, kun
Sakisan työväestö alkaisi vaatia muualla
mailmassa vallitsevia palljkoja,
kadottaisi entente kaiken halunsa a-vustaa
näennäistä taloudellista elpymistä
Saksassa. Entente tahtoo tehdä
Saksan slj^'^okunnakseen ja kohdel
la sitä kute^ gntlMä siirtomaitaan.
Se tahtoisi njj^y^ sill^ tavaroita kalliilla
hinnalla rm balyaU.Si
Mikä onnlstup niin jjauan kuin työpalkkoja
Sakggesa poljetaan. Tällaisia
tiiumla hft»dottl|n muuten jo
Brysselissä. ' ,
Mutta pelastusta ei niistä, löydetä.
Ne ovat siihen riittämättömiä. Ma-llmanyallankumoukselle
on aivan yh
dentekevää, missä imp^eriallstlsten
kilpaveljien yhteentörmäys tapahtuu.
Niiden täytyy suurten vellcojensa
vuoksi kiristää Saksalta saataviaan.
Mutta siltä, kiristetyt tavarat estävät
halpuutensa vuoksi ententen o-mien
tiiottelden menekkiä mallman-telun
oireet. Saksan rasittaminen.
suunattomilla veloilla on suuri vai-is
lankumouksellinen teko. Meidän täyjs
tyy jotenkuten suorittaa velkamme, j s
rnutta se voi tapahtua vain kohotta-j S
maila tuotantoa. Jos se taas — vas
toin kaikkia ennustuksia — onnistuisi,
lisää Saksan tuotannollinen kukoistus
ententen vaikeuksia suoriu
tua liikatuotannostaan, koska hei
dän tuotteillaan siihen asti,on ollut
menekkiä Saksassa. Sama ristiriita
siis, joka johti vuosien 1914—
1918 sotaan.
Saksan köyhälistölle tekee tämä
vuosi kysymyksen, tahtookö se avus
taa kapitalistista kilpailua, jonka seu
rauksena jälleen on suurempi tai pie
hempi verenvuodatus. Jollei .työväen
onnistu muuttaa tuotantoa järjel-lisemmäksi,
hyödyketaloudelcsi, ei
vanhan imperialismin elpymistä voida
välttää. Mutta sitten kävisi val-lankniu(>
uk9en,ifti(?rittaminen vielä
vaarallisemffläkal Ja vaatisi tarpeetta
mia uhreja;, Köyhälistö ei voi välttää
vallankumousta. Vai olisiko ^ se
niin julma, että antaisi lapsensa työ
juhdiksi? Niin säälimätön on yoi-tonhimon
sokaisema . kapitaali. Se
ei uhraa ainoastaan yhtä sukupolvea
itsekkyytensä alttarilla, vaan vaatii,
että. tulevien sukupolylenkin pitäisi
sen imperialistisia erehdyksiä korjata.
Se lähettää kansat murhaamaan
toisiaan, mutta pysyttelee itse turvallisen
välimatkan päässä.
Smk. Canadan
Dollarista
Vallankumöukselisen teollistiuisiinionismin periaate
Työmiehessä on julaistu nimimerk
ki «Lauri T....ja> kirjottama 24-03ai-nen
artikkelisarja otsakkeella «Vallankumouksellinen
teollisuusunioiils-ml>,
jossa on käsitelty ansiokkaalla
tavalla teolllsuusunionismin periaatteita,
taistelutaktiikkaa, suhdetta
Kommunistiseen, Intematlonaleen ja
proletariaatin poliittisiin puolueisiin
ja poliittiseen toimintaan. (Artik-dettävä
ja siksi sen periaateohjelmaan
ei vpi sellaista ottaa, joka kuu
luu työväen valtiolliselle liiokkatais:
telujärjestölle, valtiolliselle vallankumouspuolueelle,
paitsi missä tapahtuu
näiden kahden luokkataiste-lumuodon
yhtyminen; toiseksi, ymmärtäen
kuinka työväelle joku sen
tunnuslause tai muu Bellainen voi e-läyäsisä
lupkkatalstelusBa käydä työ-kelisarja
on otaksuttavasti toveri LeO^äelle rakkaaksi, sen johdosta sillä
Laukin klrjottamo.) Viimeiset
artikkelissaan käsittelee kir jotta ja ky
syrnystä «Minkälaisen V tulisi vallankumouksellisen
" teollisuusjärjestön
pena^juHstuksi^ seuraavalla
tavailäl 7 "V ' * H -i;
AATTBK
Veimaku M ryökäle on
JSfikettain piW täinän \^ meidän I-m
Britt valtek. pääministeri Ooyd
G«oige InokkatoverelUeen . eräillä
nohtavUla juhlapälväUiBillä liikuttavan
jft volmÄftB Pääml-
»ifltert kttVftfil luokkaveljilleen kuite
]{a voimokkaoksi jättiläiseksi BritaA-niad
proletariaatti on kosvamusd»
^ttaea setvin ja peittelemättömin
sanoin nähkääs hänen ei tarvin-nnt
kaunistella ^ k u i n k a vallassa-olijoilla
on ainoastaan yksi vihollinen
— työväenluokka. Pääministeri
iedelleen osotti, ettei tämä ole e-nään
sama kesy työväki, jota muu
tamien petollisten johtajien avulla
voi narrata ja kesytellä, vaan onvse
päättävä, omasta voimastaan tietbi
nen luokka, jonka pääräiäränä ei ole
enempi eikä vähempi kuin koko ylä
• luokan vallasta syöksemlnen ja pro
letaarisen vallan perustaminen. Pu
huja edelleen osotti mitenkä jokaisis
' sa «vaaleissa työväen äänimäärä kas-voa,
kuinka he vaativat yksl^somis-tusoikeuden
Mvittämlstä ja sen tilalle
yhteiskunnallista omistusoikeutta
j a tuotantoa, jolloin rikkaitten
makean leivän päivät päättyvät —
ei enään voida panna toimeen loiselä
jäin herkullisia päivällisiä eikä muita
mässäyksiä.
Kaiken päälliseksi. Lloyd George
kehotti kalkkia vallassaolijoita syrjäyttämään
erimielisyyt,
voimin varustautumaan
tät-ä voimaklcaaksi kä^•p:iä jattiläistii j
vastaan., • • ' • i
Käm puhui pääministeri. ^
, Ja voimakas se ryökäle onkin, se
Ison JJritannlari työväenluokka. Ttl-
,' ta voimaa osottaa parhaillaan käyn-aissä
oleva hiUenkaivajain
ko.. Yksi julistus vain malnarien
, äämajasta jo yli miljoona, nokista
liilenkaivajaa nousi maan uumenista
ättäen koivokset ye4en valtaan. Ja
doyd Geoi«^ o n :^
vieläkin hän uhkailee,'mutta' hänen
uhkauksensa on puolittain rukousta.
JjUraplÄäman vettä
tel rikkaitten ny kuivuisi,
Herrat kun eiväl ASUlaas osas edes
pumputakaan. Heidän Menot kätösensä
kun eivät ole sellaiseen tointuneet
tulisivat pian naarmulhin. Ja
taivas varjelkoon brittilaföla aristo-kratiaai
sellaisista orjAft merkeistä.
Vleiä päälle päätteeksi rautatietyö
laiset ja kuletVistyöläiset, kaivostyöläisten
kolöioisveljekset ja Britannian
voimakkaimmat työväen järjestöt
ovat luvanneet ttelidä " kaikkensa
heidän taistelussaan luvaten ryhtyä
myötätuntolakkoon heidän puolestaan.
'
Näyttää kuiri Lloyd George ei olisi
ehtinytkään varustaa luokkaansa
tätä yllätystä vastaan, ja siksi-hän
puhuu tällä kertaa enempi sovinnon
kieltä. Mutta mainarit sanovat, ettei
edes pumputkaan ala käydä ennen
kuin hallitus ja kaivosten omistajat
alkavat osottaa kiertelemättö-miä
taipumisen merkkejä.
Tietystikään ei tässä ole kysymyksessä
vielu v.-jrsinainen valtataistelu,
ja yhteis- mutta esimakua ja harjotusta siihen
taisteluun | suuntaan se on.
Sut).*nen ' sosialidomokraatli itkee
Kroiistndtin kapihan kukistumisesta,
Öleinme jo tottuneet ajattelemaan
noskelaisista sosialidemokraattisista
Senjälkeen. feurl olen namkin laajasti
ja yksitj^lskohtaisesti, selostanut
LW.W. liiton periaatteita ja menettelytapoja,
arvostellen niitä missä
ne varsinkin viimeaikoina.ovat an
taneet hyvin laajaltlkin sen Offlan
jäsenistönkin ke^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-04-13-02
