Vapaus, August 2, 1951

              » i i i mu
Vi 1
I I I
i i i
S i v u 2 Torstaina, elokuun 2 p. — Thursday, August 2,1951
dUBEBTV) V— Xtidepexutent Labor
Organ <tf Fiiuiab canadlans. Es*
<tttdl8li0d Nov. 6, nti. Aatborlzed
aii Becood c]as8,inall tgr the Post
OfficA' Department; Ottawa., Pub*
Udied tbflce weekly: ' Tuesdays,
mnxfldays and Saturdays by Vapaus
!PabUsbing Company litd.. at 100-102
Slm S t W., Sudbuiy. Ont., Canada;
Telephones; Business Office
Editorlal Office 4^4265. ^ Manager
E, Sulcsl; Editor W; Eklund. BSaillng
address Bo x 69; Sttdburyi Ontario.
Advertlsing; rates vpon appUcation.
Dranalation iree of ctiazge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6 kk. 3.75
3 kk. 2it5
YhdysvaUblssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Tervehdys liittojuhliDe
T Ensi lauantaina Ja sunnuntaina viete
ja Don-baalilla urheiluliittomme (SuomalaiSrCanadalaisen^^^i^^
Urheiluliiton y viidettätoista Liittojuhlaa, johon osallistuu urheilijain
ja voimistelijain lisäksi suuri joukko ''aktiivisia" penkkiurheilijoita ja
muita juhlavieraita eri puolilta Canadaa ja iVieläpäYhdy^^
asti. Työväen urheiluliikkeen traditiot ovat syvälle Juurtuneet täkä-
- Iäisten tnaanmiestemme, niin nuoremman kuin vanhemmankin suku-
: polven keskuuteen ja siitä johtuu, ^ttä Liittojuhlat muodostavat erot­tamattoman
osan Caniadan suomalaisten elämästä; Kuinka paljon
' köyhempi ja.karumpi olisikaan elämämme, ellei olisi näitä urheilevan '
nuoren kansan juhlia, missä elinvoimaa uhkuva ja eteenpäin pyrkivä
nuoriso saa rauhanomaisella kilpakentällä mitellä kuntoaan ja omalla
tilaisuuden edesauttaa rauhan kallista asiaa, mikä ,on/elinkysymys ei
vain nieille:'pikkuihmisille'^ vaan Kanadalle jota me olemme oppineet
V rakastamaan uutena kotimaanamme ja koko ihmiskunnalle.
^Tosiasiassa urheilevan nuorisona jo perjantai-iltana
pidettävillä tansseilla ja jatkuvat lauantaina ja sunnuntama
Tarmolassa pidettävillä urheilu- ja voimistelukilpailuilla sekä päät-tyv
Se on siis ur-^
heilijoille, vqimistelijoille ja suurelle Juhlayleisölle työntäyteinen, palr
jon vaativa Jansen perusteella myös paljon antava Juhla, mitä meidän
oloissamme voidaan hyvällä syyllä nimittää suurjuhlaksi.
* Vapauden toimitus ja liikkeenjohto yht3rvät niihin tuhansiin
maanmiehiimme, jotka eivät o
nuoren väen rauhanhenkisiin suurjuhliin, mutta jotka ovat kuitenkin
"hengessä mukana" ja sydäatiensä -syvyydestä toivottavat onnea ja
menestystä liittomme viidennelletoista Liittojuhlalle. Otamme myös
isäntäseuran Yrityksen puolesta vapauden lausua sekä urheilijat että
juhlayleisönkin tervetulleeksi Torontoon.
' Työläisu parhaat miehet ja naiset voittakoon
Julpailut samalla kun koko juhla innoittakoon niin nuoria kuin vanho-
^jflkin terveeseen elämäntapaan ja aktiiviseen toimintaan työväenliik-
;£een riveissä rauhan puolesta — Canadan kansan ja valtion parhait-
,ten etujen vaatimalla tavalla!
Liittokokous viitoittaa tietä
i- Ensi maanantainay heti viidennentoista Liittojuhlan päätyttyä,
^pidetään Torontossa urheiluseurojemme edustajain liittokokous, missä
'.viitoitetaan uutta tietä tulevaa toimikautta varten/päätetään seuraa-
;Yfen liittojuhlien^ajasta ja paikasta, sekä viitoitetaan ohjelmalUsessa
(mielessä seuraavan vuoden tehtävät ja tavoitteet-. - . .
^ Tämän liU edellä on käyty, laajahko demokraattinen
keskiistelu liiton asioista ei vain seurojen kokouksissa vaan myös leh-
' Umme yi5)auden palstoUh
malais-Canadalaisen Amatööri-Urheiluliiton sydän on terve ja elinvoi­mainen.
Parhaana todistuksena tästä on se tapa miten liittotoimfkun-ta
on yhtynyt urheiluväen parhaimmistoon, im.m. Suomen "Entiset
"Kultamiehet Yhdistyksen" johtaviin jäseniin korostaessaan työjärjes-tysehdotuksessa
seuraavaa: "Ajankohtaisimpana kysymyksenä koko
maailmalle on tällä hetkellä rauhan säilyttäminen ja toimenpiteet siinä
ymmärryksessä. Kuinka mahtavaksi onkaan tuon asian eteen tehty
: työ Ja saavutukset jo nykyhetkeen mennessä muodostuneet, se on
meille jokaiselle' varmaan selviönä. Kuitenkin on tuota, kampanjaa
edelleenkin vietävä kaikin voimin eteenpäin . . . Meidän kaikkien
täytyy yksimielisesti vastata^ että juuri meidän urheiluliittomme ja
sen nuorta jäsenistöä se koskeekin kaikkein tärkeimmin, sillä sodan
^tyessä juuri nuorisomme on se,. joka joutuu kantamaan raskaim­man
kuorman sodan Moolokille . . . ainoastaan rauhan vallitessa voim­me
tehdä työtä fyysillisen kuntoisuuden kohottamiseksi työtätekevien
kansankerrosten hyväksi. Olkoon tämän liittokokouksemme päätun-nuksena:
'Rauhan puolesta sotaa vastaan' ja tehtäköön tässä ym-ntiärryksessä
myöskin edullisia päätöksiä tässä kokouksessa. . ; .
Tämän selvemmin ja kirkkaammin tätä nykyhetken kaikkein tär­keintä
kysymystä ei juuri voida tulkita. Kys;piys on elämästä ^tai
kuolemasta, fyysitlisestä kunnosta tai yleisestä rappeutumisesta, mei­dän
nuorisomme Ja koko tämän kansakunnan tulevaisuudesta ja on­nesta
tai tuhosta. Ja vastaus liittotoimikunnan vetoomukseen ei voi
olla mikään muu kuin se, että päätetään aktiivisesti: toimia viiden
suurvallan rauhansopimuksen puolesta, aseistariisumisen hjrväksi kai­kissa
maissa, sekä kansojen välisen ystävyyden ja kaikkien maiden vä­lisen
kaupankäynnin edistämisen puolesta.
Tämän peruskysymyksen lisäksi on liittokokoukseen valmista­vassa
keskustelussa herätetty eräitä muitakin tärkeitä kysymyksiä,
jotka ansaitsevat vakavaa harkintaa. On julkisesti myönnetty — ja
vain heikot pelkäävät tunnustaa heikkouksiaan — että liittomme ei ole
viimeaikoina kasvanut. Tämä ei tietenkään Johdu siitä, että nuori-^
•sonune olisi vähemmän kiintj^nyt työväen urheilutoimintaan kuin ai
kaisemmiit. Mutta syy onkin siinä, että johtavat piirit, ennenkaikkea
juuri lehtemme Vapaus, eivät ole kiinnittäneet riittä\^ suurta huo­miota
aatteelliseen valistustyöhön —^ Ja kun on kuvaannollisesti pu­huen
annettu parhaimman aseemme ruostua tupessaan, niin seurauk­sena
on se, että taantumuksen tyrskyt ovat hetkellisesti onnistuneet
ehkäisemään liittomme kasvun. Mutta tämä on varmasti väliaikai­nen
ilmiö. Urheilevan nuorison keskuudesta kuuhiu jo vaatimuksia,
että jotakin on tehtävä tämän heikkouden poistamiseksi ja liittotoimi­kunnan
työjärjestysehdotuksessa korostetaan entistä selvemmin tätä
seikkaa alleviivaamalla rauhantyön tärkeyttä.
' Edelleen on keskustelun yhteydessä kiinnitetty huomiota kansal­lisuuskysymykseen,
jonka yhteydessä esim. Vapauden kontolla on
suurta laiminlyöntiä; Tunnettu urheilumies "Kalle Kustaa" pani tä­män
asian eräässä kirjoituksessaan täten:
" . . . On visseissä kysymyksissä menetelty väärin, joka Iqppujen
kapuksi johtaa toiminnan heikkenemiseen" ja viitattuaan siihen, mi­ten
on värvätty seurojen ulkopuolelta'Joitain "maineen puolustajia'*,
niin "oman seuran kasvatit Jäävät silloin sivuun . . . Tämmöinen toi-oninta
katkeroittaa myöskin vanhempaa väestöä . .
"Kalle Kustaa" ei suinkaan kiellä "toiskielisiä" osallistumasta
Uittomme kilpailuihin ja seurojen toimintoihin. Päinvastoin hän pi-ta^
sitä suotavanakin. Mutta jos me ymmärrämme häntä oikein, niin
^Klalle Kustaa" korostaa tässä kirjoituksessaan liittomme suonulai-suusperustan
toteamista. "Kalle Kustaa" sen paremmin kuin Vapaus­kaan/
ei ok kansalliskiihkoilija. Mutta me emme liioin ole "oman
pesämme" likaajia, vaan annamme arvon ja kunnian kansallisille kult-tuuriperinteUIemme
ja erikoisesti juuri kansallisille urheiluperinteil-femme.
Valtavan suuri eneinmistöUittomme jäsenistä ja iirheiUjolsta
Mitä muut sanovat
"lUUJUAS VAABA"
«Ainoa; tekijä mikä «iattaa sekoit*
taa (liikemiesten) laskelmat < on se,
että. jsaavutettaisiin jonkinlainen tö-dennäkfiineniormula
kestävästä rau­hasta
Venäjän kanssa, - r Financial
World, Montreal.
O, CANADA!
Vaaeomrer. — Eilen kuoli sairaa-.
lassa metsämies ja poliisiviranomai­set
etsivät miestä, ioiuk, he sanovat,
löi tätä metsämiestäisUtsi kun hän el
puhunut englanninkieltä.
KuoUut mies on4o-vuotlas Stanley
Deren, jota lyötiin vasten kasvoja sei­soessaan
kadunkulmassa alakaupun-gilla.
Silminhäkijä kertoo lyödyn
miehimen kaatuneen ' j a iskeneen
päänsä katuun. Hän kuoli sairaalas­sa
seitsemän tunnin kuluttua.
•Poliisi sanoo, että Deren puhui
erfän naisen kanssa puolankieltä kun
mies tuli katua pitkin ja kysyi:
»Miksi et puhu englantia?"
Perenm kerrotaan sanoneen: ••Tä­mä
on vapaa maa."
Silloin mes löi Derenla nyrkillä. —
Canadian Pressin uutistieto. heinäk.
16.
HYVÄ ON
Associated Press levitti viime v l l -
koUa tätä tfetoa. jonka nyt vällr
tämme teille. Se tulee Birmingha-mlstia,
Ala., eikä oikeastaan kaipaa
mitään huomautuksia. :.
Sheriffin apulatoen meni haasta­maan
kansalaista valamlestehtävään.
Ferheenemäntä vastasi oven kopu­tukseen.
"Onko hänen BAXKO tul­la?"
kysyi "hän.
"Kyllä,' rouva."
"Maksatteko te matkarahat?"
"Kyllä." ,
"Hyvä on", sanoi perheenemäntä. :;
"Hän on Japanissa." ' v .
Ukrainian DaUy News„ New York;
CC F:n maakuntokokous oli
rauhan ja Kiiiian puolella
Liittojuhlan
urhei uolijelma
Suomalais-Canadaläisen Amatööri-
Urheiluliiton 15. Uittojuhlan urheUu-ohjelma
suoritetaan, kuten aikaisem­min
julkaistussa kilpailukutsussa to­detaan,
seuraavassa Järjestyksessä:
Lauantaina, elok. 4 pnä:
.111.15 ap. — 100 m. alkuerät kaikissa
sarjoissa,
l l i l S ap. — Yleisen sarjan painon-heitto.
12.15 ip. — 800 m. yiemen, aUe 21 v.
ja yli 35 V. . 't •
12.15 lp. — Kuulantyöntö kaikissa
sarjoissa.
1J30 ip. — 4x60 m. viesti, varhais­nuorten
(2 poikaa alle 13 v. Ja 2 tyt­töä
alle l ö V. E i mestaruudesta).
130 ip. — Korkeushyppy, kaikki
muut sarjat mutta • ei yli-ikämiehet.
ä.45 ip. — 200 m. alkuerät, yleinen,
alle 21 V. Ja yh 35 v. sarjoissa.
2.45 ip. — Kiekko, yiemen, alle 21
v. Ja yli 35 v.,poJat alle 17 v., naiset Ja
alle 16 V. tytöt.
3.45 ip. — 4x100 m. seurojen väimen
viesti midiiUe.
4.IS ip. — Kolmiloikka, yleinen, alle
21 V. ja yli 35 V.
5.00 ip. — 400 m; Juoksu, yleinen,
alle 21 V. Ja yli 35 v.
5.30 ip. — 3,000 m. juoksu, yleinen
(el mestaruudesta).
Sonnuntalna. elok. 5 pnä:
8.00 ap. — Yhtelsvoiroisteluharjoi-tus..
* '
10.00 ap. — 110 m. aidat, yleinen,
alle 21 V. Ja yU 35 v,
10.00 ap. — Moukarinheitto, yleinen
sarja.
•10.30 ap. — Seiväshyppy, yleinen,
alle 21 v. Ja yli 35 v.'
1/130 ap.— <1;500 m. juoksu, yfemen.
alle 21 V., yli 35 V. ja yli 45 v.
12.00 p. — tCelhäs. kaikki sarjat
mutta ei yli 45 v. :
12.30 ip. — 100 m. loppukilpailut
kalkissa sarjoissa.
1__2 lp. — Päivällisloma
a—4 ip. — Voimistelua, paraadi Jne.
4.00 ip. — Pituushyppy kaikissa
sarjoissa.
4 JO ip. — 200 m. juoksun loppukil­pailut.
5.00 lp. — 4x100 m. viesU, naiset
530 lp. — 80O--400-20O+-100 m.
viesti, miehet.
6.00 ip. — 1J500 m. Juoksu, 10-otte-lijat.
«—8 ip. Pesäpallokilpallut.
Kaikki hypyt ja tieitot ovat suoraan
loppukilpailuja.
: iKukin seura saa lähettää kolme
osanottajaa Joka lajiin i a sarjaan.
Näihin kilpailuihin saavat (wal-
Ilstua ainoastaan liiton jäsenet.
—^Yhdysvaltain vallankumouksel-llsteti
petturikenraali Benedict Ar­nold
sai Britannian hallitukselta
palkkiokseen 13,400 eekkeriä maata
Ontariossa v. 1798.
K A DOVOLAB
COU>WELLIA VASTAAN
gaskatcheipanin pääministeri T. C.
Doorlas sanoi CCF:n maaknntafco-konksen
edustajille, että Y K : n tditä-vänä
on rauhan turvaaminen - eikä
niiden hallitusten tai Icansojen tuhoa­minen.
Joiden ideologia ei ole sopn-sotnnossa
omamme Icanssa; Mr. Dotig-laa
Ja maaknntakokous omaksuivat
CCF:n Johtajan politiiI<an vastaisen
kannan ulkopoliittisissa asioissa. CCF
on ' hallitnspuolne Sashatchewanin
-maaknimassa»''''''''' "
Saskatoon, Sask. — Täällä hei-
. näk. 18—21 pnä. pidetyssä CCF: n
maakunta järjestön lu>koiik8essa
hyväluyttlin yksimielisesti vaati­mus,
että Korean sota olisi lo­petettava
neuvottelujen avulla, ja
että maaliman rauha pitäisi tur­vata
myöskin neuvottelujen avul­la.
Edelleen hyväksyttiin vaati­mus
niiden rikoslakiin tehtyjen
muutosten peruuttamisesta mitkä
liittovaltion parlamentti hyväksyi
ennen lomalle lähtöään. Nämä
oikeusministeri Garsonin ehdotta­mat
muutokset leimattiin "snora-nalseksl
Ja ehdottomaksi siviilioi­keuksien
menettämisen uhaksi Ca-nadassa."
Kokouksessa hyväksyttiin myöskin
St. Laurentin hallitukselle . esitettä­väksi
. vaatimus, että viiden vuoden
vehnäpoolista olisi maksettava far­mareille
vielä 48 miljoonaa dollaria,
että vv. 1950—91 sadosta ja kaikista
tulevista sadoista olisi malcsettava
parlty-hlnnat Ja että' maatalousväli­neiden
hinnat olisi palautettava:cvuo-den
1946 tasolla.
Moose Jawn valtuusmies tri E. Ma-hoed
sanoi kannattaessaan komitean
kokoukselle alistamaa selostusta Isaa-sainvälisistä
asioista:
'*YK:ta ei perustettu sodan a -
loittamiseksi Korean kansaa vas­taan,
eikä Korean kaupunkien'ja-kyiien
tuhoamiseksi napalm-pom-;
melUa. YK: la käytetään nyt
hysvaltain tarkoituksiin, Joita? me'
emme hyväksy."
Myrskyisän keskustelun jälkeen
edustajat hyväksyivät muutokset ko­mitean
mietintöön, Joosa sisältyivät
mm. seuraavat vaatimukset: . '
1. Y K : n on palattava entiseen
tarkoituliseensa työskennellä ran-"^
han hyväksi neuvottelemalla, eikä''
ole yritettävä pakkorauhaa uudel­leen
aseistamisen Ja' sodan avulla.
2. Koreassa on saatava aikaan
Tauha . neuvottelujen avulia^ ja
poistettava sieltä ulkomaalaiset
• Joukot.'. • •
3. Canadan on heti tunnustetta­va
Kiinan. Kansantasavalta.
4. Ulkomaavaltojen sekaantumi­nen
Formosan asioihin on ioper
tettava.
5. Saksan uudelleen aseistumi-nen
on lopetettava.
PÄÄMINISTERIN PUHE r
SaskaU;hewanin maakunnan pää­ministeri
T. C Douglas puhui ko-koulcsen
avajaispäivällisillä ja sa­noi:
"Jos suurvallat käyttäisivät 25 pro­senttia
sotatuotannostaan takapajuis­ten
maiden avustamiseen, vaikuttaisi
se, enemmän maailman rauhan a i ­kaansaamiseen
kum kaikki ne bil­joonat
mitkä nyt käytetään aseista­miseen
... YK:ta ei ole sallittava
käyttää taantumuksellisten hallitus­ten
— Chlang Kai-shek, Syngman
Rhec ja Franco — pakottamiseen niil­le
kansoille, Jotka eivät halua heitä.
YK:n tehtävänä on rauhan turvaami­nen
eikä lähteä tuhoamaan mitään
kansaa tai hallitusta, joiden ideolo­gia
ei. ole sopusoinnussa omamme
kanssa.
H. Mitchell Flskesta ja parlamen­tin
'jäsen Percy Wright Melfortista
ehdottivat mietintöön sellaisia mUU-toksiS,
Jotka olisivat asettaneet ko­kouksen
sopusointuun Y K : n viralli-
Saskat4^ewaiiin Iinaalamlakokous vaatu myös
rikoslam kapiimpykäläin peruuttamista
seniv|Wlitilkan.rJcaQssa. N^
kuitenkin' mytäkyfjxsa'!^^ Ja
äänestyksen JäUteen;^' Jotka on käsi-»
tettävä edelleen, jQGPzn - jcan-sall Isen
J o ^ J k n M. j . £teläweilin sotapotf-tii^
f^arvostelukii. ob^merkille pan­tavaa,,
että ;{cur.^ ,C^ldwelI ei (älut
kökpulEsessavvaiU^
parlamenttiin Juilul; 6askatchewanis;
ta!, joka ön liänen kotimaakuntansa.
Merkille • pantavaa siltä tyytymät­tömyydestä
mikä vallitsee. Saskatche-wanissa
Coldwellin .Ja OCP:n parla^
menttiiyhmän toimintaa kohtaan - on
se päätöslauselma, 'jossa : vaaditaan
niit£ työskentelemään idän Ja lännen
rauhallisen rinnakkaisolon merkeissä.
Kotimaisiin kysymyksiinnähden
vaati kokous^' että"iarmareile pitäisi
naaksaa parity-hUmat. että perhelisät
pitäisi korottaa Jcymmeneen dollariin
lasta kohden, että vanhuudeneläk-keitä
pitäisi m ^ a a 60 dollaria 65
vuoden iän saavuttaneille ja llmam
mitään varallisuusedellytyksiä.ja et­tä
Saskatohewanin sairaalaveroa ei
saa korottiaa.
Kokoukseen osallistui 528: rekiste­röityä
edustajaa' vaUtsiJapihristä Ja
kokouksen arvellaan olevan viimeisen
maaiumtakokouicsen ennen maakun-tavaaleja;.
Suurin piirtein puhuen
osoitti kokous: niiden CCF:n voimien
lujittumista. Vjotka haluavat CCF:n
JUttyvän rauhan Ja sosialismbi lei­riin.
On kuitenkin selvää, että näi­den*
voimien on tehtävä rvielä paljon
lujitttukseen^otaisteluaan ^öväen: ja
iarmarten yhtenäisyyden puolesta so^
tapolitiikan ja Icapitalismin puolusta^
jia vastaan; joideii-edustajina esiintyi­vät
tässä kokouksess mm. CCF:n
kansallisen rv johdon • puheenjohtaja
Percy Wright ja H. Mitchell. •
TABJOAA JnaXEISTOIMiNTAA
8a8ksl4Kin.i-^ 3jFP:n Saskatchewar^
nin nuuikuntajohtaja Nelson Clärke
antoi täälläv: OCP:n Änaakuntakokor
"uksen jälkeen .lausunnon; jossa ke-hoitetaan
ryhtymään j^teistoimin-taän
hyvien päätösten icäytäntöön
saattamisen puolesta m l ^ hyväksytä
tiin äskettäin pidetyssä COPrn,maar,
ktmtakokouksessa. Mr. Clarke sa­noi:
"Hyväksytyt päätöslausehnat Ja pää­ministeri
Douglasin pbhe avustavat
huomattavaila,tavalla rauhan ja edisr
tyksen voimia. OCP:n kokouksen
vaatimus, että Kiina tunnustettaisiin
Ja että sille myönnettäisita palkka
Yk:ssa j a selvä Korean sodan vas­tustaminen
tulevat tunnetuiksi Ot-tavMssa.**-':'''-•?•'•'•"••'••:"
SAI KOKVAFUVSTIN
Vaikka CCF:n kansallinen Johtaja M.
J.Co|dwell on valittn parlamenttiin
jnorf': Saskatehevanln maakunnasta
el hän oliot saäpmma, ;^CCF:nSas-batchewanln
m««knntahofconkwawa.
Joka pidettiin äskettälnJSaskatöontea.'
Jossa hän sai. poliittisen • korvapuustin
kun kirftops omaksol ulkopolitiikkaan
nähden CoIdweUIn Ja CCF:n kansalli­sen'Johdon
vastaisen. luuman.; K o -
ifcoultseen osallistui ,528 virallista edus­tajaa.
f-SUÄ
:TÄTÄ.:J
KAYTXNNOLUNEN lUlORCg
-Nuori luotettava ja työteliäs mfr,
joka saa palkkansa perjantakal
on p.a. tiistatoa. haluaa tehdä tmtT
vuutta nuoren viehättävän tn&
kanssa. Joka saa palkkansa tUstZ
ja on pA. lauantahia. Vastaus nL
mhn. "MolemnUnpuoleinen onm*
SECBANKIPEA METSÄKADBlg
Eräs metsäkuris oli eräänä ml
nä pelästyttää hengUtä metsastäli
Alfred Nilssonin Skanessa GediZ!
mto tilalla. Metsästäjä käyskenUa
metsässä Ja jäi seisoskelemaan
det selän takana, kun han ään
tunsi kädessään jotakm kylmää
kosteata. Hän kääntyi ja näki
säkaurito, ioka oU hieronut kÄ
ansa hänen käteensä.
Joitakin tunteja myöhemmin'-fl.
mestyl metsäkauris Skromber^
missä se lähti seuraamaan pyörgfle.
viä tyttöjä. Kauris _ ykslvubtlto
kohras — oli nito ihastunut tyttöjä
seuraan, että seurasi niitä kotiin asti.
Se oiiihneisesti kesytetty ja bli jisi
takto syystä eksynyt kotlpaikkakijn;
Mr. Olarke pamosti, että "nykyinen
kriitiUinen tilanne edeUyttää, että Jo­kaisen
kansalaisen. Ja Saskatchewa-nm
maakuntahallituksen jäsenen on
heti osallistuttava taisteluun sellai­sen
oikean ohjelman puolesta mikä
pelastaa meidät atomisodan icauhidl-ta>
naltaan.
'apande
lCL:n
lortterik
vai i
AHERTAJA
Pomo: ?^Miksi sinä kannat vain
yhtä -lankkua vaikka toiset vievät
kaksi?"
Paavo: VKatsos. he ovat Illan lais-J
koja tehdäkseen kaksi reisua."
eduskunta­vaalit
osoittivat?
Kirj. 1. Kiiranen .
Travdä", helnakoon K p:Itä 1951
Heinäkuun alussa olivat' Suom&ssa
eduskunnan vaalit. Täinän kuun 12
päivään ; mennessä saatujen tietojen
mukaan Suomen kansan demokraatti­nen
liitto sai uuteen: eduskuntaan 43
paikkaaC entisessä eduskunnassa sillä
oli 38 paikkaa), sosialidemokraattinen
puolue sai 53 paikkaa (entisessäedus-kunnassa
sillä oli 54>i maalaisliitto 51
(entisessä eduskunnassa sillä oli 56).
kokoomuspuolue ä8 (entisessä' edus­kunnassa
: sillä oli 33), ruotsalainen
kansanpuolue 15 (entisessä eduskun­nassa
sillä oU 14) ja entisistä kansal-lisiesta'edlstyspuordeest^^^^^
'''itseh^-
sestä: ^ keskiluokasta^; muodostettu
'^Suomen kansanpuoIuef^'saI:vlö.paik­kaa!.
- , , !
. TNäin ollen Suomen' kansan» demo­kraattinen
liitto . sai;' eduskuntaan
paikkoja enemmän kuin sillä oli enti­sessä;
eduskunnassa - samaan ' aikaan
kuin 'iniltei kaikki: porvarilliseen lei­riin;
kuuluvat .puolueet menettivät
mtiulamia paiki^oja «eduskunnassa.
Suurimman tappion eduslcuntavaa-lelssa
kärsi kokoomuspuolue; joka vaa-lijulistuksessaan
.ivaati julkisesti so­taan
valmistautumisen vohnistamista.
Se menetti yli 55 tuhatta: ääntä.
Suomen kansan;: demokraattisesta
liitosta on valittu., eduskuntaan mutm
miiassa Hertta Kuusinen, Jokaon saa­nut
ääniä enemmän kuin kukaanmuu
Uudenmaan; vaalipiirin ..edustajaeh-dokkaista,
kuten. ViUe. Pessi, Mauiri
Ryömä. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aatos
Vh^anen, Aimo Aaltonen, Mauno Pek­kala
yjn.
Suomen taantumus sai solutetulcsi
eduskuntaan Sotarikollisen Väinö
Tannerin Ja hänen oikeistososialistiset
aateveljensä Fagerholmin, Leskisen
y.m. rauhan Ja demokratian viholliset.
Kaikki porvarilliset -puolueet, siinä
luvussa myöskin sosialidemokraatti­nen
puolue olivat Vaalikampanjan a i ­kana
yhteisrintamassa koettaen hin­nalla
niillä hyvänsä tuottaa vaalitap­pion
Suomen icansan demokraattiselle
liitoUe.
On helppo havaita, mistä taantu­muksen
yhteisrintama saa tukea. U l ­komaiden
lehdistö hiljattahi kirjoitti,
että amerikkalaiset imperialistit olivat
asettaneet Suomen sosialidemokraatti­sen
puolueen- joht(»niesten tehtäväksi
yhdessä ihdidto oikeistopuolueiden
kanssa syrjäyttää SUömen kansan de­mokraattinen
liitto eduskunnasta.
Vaalipäivän aattona "Työkansan
Sanomat': julkaisi kirjoituksen, josta
selviää, että'kodeh 1947 lopusta läh­tien
Suomessa on-toiminut "Yhdysval­tojen
vakoilulaitoksen perustama sa­lainen
diversiojärjestö ^'^rohkalsuliike".
jonka perustehtävänä on valmistaa
vallan kaappaaminen Suomessa eng­lantilaisten
ja amerikkalaisten sodan­lietsojien
. kanssa yhteydessä olevien
taantumuksellisten voimien käsiin Ja
Neuvostoj^iopi'ja Suomen ystävyys-,
yhteistyä4|a\6i<funantosopimuksen rik­kominen;;;
l i u e t u n lehden lausunnon
mukaanit^mä^-salaisen Järjestön Joh-tokunnasi^,':
oV3(t Ryti. Tanner, Kivi­mäki
jaiaÄt':sotarikoUiset. Monet
sosiaUdemoljiraattisen puolueen johto-niiehet^
:-mtitb£cbuassa Fagerholm Ja
puoluesihtee^H^Iieskinen. kokoomus­puolueen;^
maaUisUiton ja sotilaspiirin
edustaJaV.-se^^poliisilaltoksen suuret
irirkailijät?!'aä^tuvat aktUvisesti tä­män'
salaisen-Järjestön hajoitustyö-hön.
-
Taantumuksen aikomuksena oli
tuottaa vaalitappio Suomen kansan
demokraattiselle liitolle Ja saada se
pois eduskunnasta. Suomen taantu­muksen
talstelutavat eivät ole mitään
uusia.: Monilukuisten fasististen jär­jestöjen
henkiinherättäminen, sotari­kollisten
Ja uusfasistien valitsemin.en
eduskuntaan, uuden sodan hillitön
propagoiminen, demokraattisten voi­mien
ilkeä parjaaminen Ja rauhan-puoltajien
ahdisteleminen ja haukku­minen,
— sellaisia ovat ne keinot, Joi­hin
Suomen taantumus turvautui vaa­likampanjan
aikana.
'Matkien: Ranskan. Ja Italian taan­tumuksen
vaaliiäktikkaa Suomen por-varistopuolueet
olivat itseasiassa yhr
teisrintamassa maan demokraattisia
voimia vastaan. 15 vaalipiiristä oli 11
vaalipiirissä muodostettu vaaliliittoja,
joihin yhdistyivät kaikki taantumuk­selliset
puolueet — suurkapitalisteja
edustavasta kokoomuspuolueesta vaa­lien
edellä muodostettuun "Suomen
kansanpuolueeseen" asti. Uudenmaan
vaalipiirissä kokoomuspuolue oli vaali­liitossa
"kansanpuolueen" ja niinsa­notun
' "vapaa-ajattelijain liiton"
kanssa, Vaasan läänhi eteläisessä vaa­lipiirissä
"kansanpuolue" oli vaalilii­tossa
maalaisliiton kanssa, Turun lää­nin
eteläisessä vaalipiirissä oli maa­laisliitto
vaaliliitossa ruotsalaisen
kansanpuolueen kähssa jne.
Suomen sosialidemolcraattien johta­jat
olivat suoranaisessa salaliitossa
ultrataantumuksellisen kokoomuspuo­lueen
kanssa. Nyt on käynyt täysin
selväksi, että Jo monta kuukautta en-;
nenvaalikamppanJan alkamista ko­koomuspuolueen
johtamiehet solmivat
salaisen vaalisopimuksen sotarikolli­sen
Tannerin kanssa.
: Suomen kapitalistit rahoittavatj
runsaasti "sosialistisia" aputtitaan.)
Ruotsalatatn VNy Dag" lehti kirjoit-j
taa, että sosialidemokraattisen piio-j
4ueen pää-äänenkannattajan "Suoni€h|
sosialidenmkaatin" budjettivajai^; (
sesta korvaa 35 prosenttia Suomen
työnantajain keskusliitto ja 24 pro-senttiä
osakeyhtiö "Enso-GDtzeif.
Toiseksi painomäärältään suuilntti
sosialidemokraattista lehteä — •'Eu^l
san Lehteä" ralioitUvat tamperelaliieit[
Emil Aaltosen konserni Ja osakeybtiij
"Yhdistyneet paperitehtaat". Sosiali­demokraattisen
puolueen niinsanottu |
"teoreettista" lehteä rahoittaa puun­jalostusteollisuuden
työnantajain yh­distys.
"Yksistään vaalikampanjani
aikana sosialidemokraattinen puolutj
sai tämän yhdistyksen puheenjohta­jalta
puolitoistamiljoonaa markkaa.
Suomen taantumuksen ja sen valu-1
merentakaisten isäntien laskelmat
ovat pettäneet. Heidän ei ole onnls- (
tunut syrjäyttää kansandemokraatt«]a|
eduskunnassa. Päinvastoin taantu­mus
on itse — kokoomuspuolueesta |
sosialidemokraattiseen puolueeseen
asti Icärsinyt tappion. Suomesi
kansan demokraattinen liitto saavutti I
eduskimnan viime vaaleissa suura |
voiton.
Rauhan ja demokratian leirin vol-l
'toista .villiintyneet taantumuksen joi-l
tcpukarit ovat ryhtyneet uusiin, Suo-]
men kansan eduille turmiollisiin 1
hankkeisiin. Vastoin valitsijain sd-j
vää tahtoa he koettavat muodostaa 1
sellaisen hallituksen, joka toteuttaisi j
julkista sotapolitiikkaa ja alistaisi |
inaan ameriklcalalsten imperialistits |
agressilvisille suunnitelnulle.
Kokoomuspuolueen äänenkannat-j
taja "Uusi Suomi" on kehoittamitj
kaikkien pyplueiden kesken. Suomeni
kansan demokraattista liittoa lukuim-ottamatta,
soUniamaan poliittisen «-j
Uranhan, Ja muodostamaan "yhteiseni
kokoomushallituksen" ilman Suomen
kansan demokraattisen Hiton edusta-1
jlä. Sosialidemokraattisen puolueeni
äänenkannattaja "Suomen soslaMe-j
mokraatti" myöskin yrittää todistdU,!
ettei Äiomen kansan demokraattKaj
(Jatkuu 4. sivulla) „
ta
le,.V
iväi/i
;täisiv:
jos b
tta
IS
koskei
ae
ji
: mai
ta
inu
ohta
m
5CAI
m 1
iestä]
rheil
iuvav
) I KE
iuhlas
IEN '
loukki
intoa
.es-:»..
PÄIVÄN PAntNA
t i -
Mitä fapalifuu Ciciitssa?
rajalla sijaitsee I lyöneen häniä iiseita kertoja ja huu-
' suuruhien d - / t a n e e n : : ?tMene pois täältä ja älä
Chicagon läntisellä
noin 67.000 asulckaan
ceron laitakaupunki, jolla ei ole kos­kaan
ollut er&oisen hyvä maine.
Kaksikymmenluvulla vallitsi kaupun­kia
Torrlon ja Caponen kängi. Jonica
miehet ajoivat panssariautoilla kau-i}
un«in kaduilla ja hallitsivat .kau­pungin
julkisia pelipaikkoja, "sala-käpalcoita"
Ja porttoloita. * Vaikka
kaupungilla olikin mohien hyviniklr-
Java historia- niin ylpeUtiUi siellä sil­lä,
^ttä ketään neekereitä ei asu kau­pungissa,
Ikäänkum se olisi kunnon
ihmisten kannalta'tärkeä ylpeUto-sen
aihe. '
: Fiskin yliopistossa kandidaatin-tut­kinnon
suorittamat ja toisessamaaU-tule
takaisin . . . tai muuten saat luo­din
nahkaasi."
Mr. Clark, joka toimii bussin ajiir
rina Cblcacossa; päätti ryhtyä lail-
UsiUi. toimenpiteisiin. Hän'pani v i ­reille
i$2()0A)0(Jrkorvausjutun Ciceron
kaupunkia ./Ja. sen viranomaisia vas­taan.
Oikeus antoi: ^amal|atilapäi-mansodassa
kersanttina toiminut nee-ovat
Canadan suomalaista nuorisoa. Näin tulee aina olemaan. Siksi
liittomme Mmuotona", j'a lainkaan sen canadalaista sisältöä vahingoit­tamatta,
pitäisi olla järjestön todellista olemusta tulkitsevat kansalli­set
piirteet. Pitäisi tietoisesti innoittaa esim. kauniiden kansalllspti-kujemme
pitoa ^tällaisissa juhlissa samalla kun järjestetään kansan­tanhuja
ja muita nimenomaan nuorisojuhliin sopivia toimintamuotoja.
Kun yllämainittuihin setkkoihm lisätään seuraavan liittojuhla-paikanmäärittely
ja hikuisat muut tärkeät kysymykset, niin nähdään
kuinka tärkeä ja edesvastuullinen tehtärä liittokokouksen edustajilla'
-on. Siksi kaikki urheilutoimintaa harrastavat maanmiehemme seuraa.-
vat liittokokouksen menoa ja toivottavat sen työlle hyvää menestystä.
keri Harvey ^ Clark ja hänen vai­monsa
eivät nähtävästiicään tietftnect
tätä neekereihin suhtautumista
muuten surullisen kuuluisassa kau-
^pungissa. He olivat kyllästyneet asu­maan
"pienessä ^huoneistossa ,Ct|ica-gon
eteläpäässä Ja etsivät parempaa
asuntoa itselleen ja kahdelle Uipsel-leen.
Niinpä Clark vuokrasi sitten
huoneiston, Ck:erosta. Mutta, kim
hän yritti muuttaa uuteen asuntoonsa
kesäkuussa.; kielsi kaksi . kaupungin
poliisia häntä purkamasta huoneka­lujaan
kosM hänellä ei oUut "lupaa"
ja kun palkalle sa^ui poliisipUllilt-kö
Konovsky.; määräsi hän: Clarkin
poistumaan^ kaupungista. > Se r.klin-telstdkaupplas.
Joka f4i vuokrannut
gsumum ClarUUh,.sanot KoDOtoskyn
sen estetuomlon, varoittaen Ciceron
1>oliisia ' huolehthnaan' siitän- että
ClarUn peHbettä ei häiritä.
V- Kun ClariUt palasivat myöhemmin
Ckeroon- ja muuttivat huonekalun­sa
asuntoonsa — tapasivat he pai­kalla
^ kourallisen Ckeron Ja Cook-katintin
poU^eJa Ja smuren joukon
vihamielistä väkeä. Clarkit pelästyi­vät
ja lähtivät pois, mutto väkijouk­ko
ei hajäanUmut., Tämä roskaväen
Joukko liikkui kaduilla puoIeenyOiön
saakka Ja kun,Cook-kauntin sheriffi
Jolin Bä4)i);;naSäräsi joukon hajaan­tumaan
sai häii vastaukseksi pilkka-,
huutoja ja^ikijoukosta heitettim joi-takto
kiviä,,
Seuraavana Utanä oll^oukko Jälleen
luolia, entistä fuuren^iana ja uhkaa-vampan<
L<f'ffi:uh alaflcäiset poikaset
heUteliy&t^ Jb^tä .piiUqudkoista. k i ­viä
ClarUh Siuoneiston ikkunoihin, ei­vät
Sd poliisia tehneet mitään sen
Johdosta^ Puolenyön aikaan muodos­tui
> JoulcknMihkaavaaimaksi. ; Jouk­ko
nuor^iQlehU ^työntyi polilsivar-tion.
ohi taloa käytäVifin. •rikkoivat
etuoven ja menivät, yläkerrassa. ole­vaan
Clarkin huoneistoon. Väki­joukon
hurratessa heitettiin ikkunas­ta
alas Clarkin huonekalut, piano
mukaanluettuna. Sen jälkeen nä­mä
vandaalit repivät irti ikkunat ja
ovet kehyksineen. tekivät reikiä sei­niin
Jne. Sähkövalaistuslaitteet kis-kottim
hrti, lämpöpatterit. Jääkaappi
Ja sähköuuni sekä toiletti murskat­tiin.'
Kaupantekijäisiksi tehtihi sa­malla
tavalla kahdessa darkhi ala­puolella
olleessa huoneistossa. ' R a -
kennukssessa asuneet 19 perhettä oli­vat
sitä ennen paenneet kodeistaan.
Tämän jälkeen sytytettiin ulos heite­tyt
huonekalut palamaan Ja väki-<
joukon elämöhiti tuli entista voimak-kaammalul.
Noin puoli kolmen a i ­kaan
aamulla- väidjoukko hajosi —
mutta kaikki käsittivät että seuraava­na
iltana kokoonnutaan jälleen.
AamuUa lähetti sheriffi Babb
pyynnön Illmolsin valtion kuvernöö­rille
avun saamiista. Kuvernööri
määräsi paikaUe lähetettäväksi viisi
komppaniaa Icansalliskaartilaisia.
Väkijoukkoa rupesi kerääntymään
jäUeen iilaUa. Poliisit toimivat nihi
hyväntahtoisella tavalla kuin kysy­myksessä
olisi ollut Jotakm paraatia
seuraavan väkijoukon järjestyksessä
pitäminen. Phneän tullen muodostui
väkijoukko kuitenkto rohkeammaksi
Poliisien Joukkoon heitettita raket­teja
ja ruvettihi puskemaan poliisia
pois tieltä. Kello kyoomenen aikaan
oli joukko niin lähellä rakennusta,
että kyettiin heittämään kiviä ikku­noihin.
Juuri kun Joukko oli pää­semässä
vailoiUeeh kuului huuto:
"Kaartilaiset!"
Kun kaartilaiset etenivät Jeepeissä,
trokeissa Ja busseissa, ryhtyi väki­joukko
pilkkahuutolMn Ja (heittämään
raketteja, tiilk. ja kiviä kaartilaisia
vastaan. Jotkut heitUvät rakennuk-.
un katolle rautatlesoihtuja. - Palo­kuntalaiset
saivat kivisateesU^ huolii
matta tulipalon sammutetuksi- Va-I
paaehtoiset kaartilaiset oUvat varis-1
taneet kiväärinsä pistimillä Ja iJäää-l
vät hiljalleen pistimiä käytellen-j
neljän tunnta kuluttua tilanteen liefj
raksi. Kohnen illan väklvaltalsnu-j
det johtivat 23 henkilön loukaaoi*!
miseen ja 119 vangitsemiseen, I
Harvey Clark oU yhä edelleenteil
sitä mieltä, että hänen Pitää «
taa uuteen asuntoonsa. Hän sai^l
"He hävittivät kaiken mitä ooistBi-l
me. kaiken mitä olimme saaneet p-l
koon O vuotta kestäneen aviolliIM»-I
me aikana — vieläpä avlollittot^j
tuksemmeUn. Minä en tieU
voinut aavistaa, että kaikki
pahtuisi yhdelle ainoalle neekofl^J^I
*eeUe." lA
Tämä ajankuva nykypäivieD;^!
dysvallolsta ei ole seurauksllDssgj
den nito vakava Ja murheellIno»"?|
monet muut neekereltä vastaan i
ritetut hirmutyöt. Eräänä JobJJJI
tökSenä voidaan sen Johdosta i w i
että viranomaiset ja polUstt «^1
tätä roskajoukkoa kohtaan T s n^l
vaitsevalsia. Jos olisi oUut kyJJ^I
sessä esimerkiksi lakkovarUooMgl
tamtoen toi muu työväenv«s»^|
tohntota nito kyliäpä «1"°^
liisit saaneet aikaan Ja <^^r^
Ja ampuneetkto. kuten on nitoBJ
kertaa ennen tapahtunut
Ja muualla.
Tätä Juttua tutkineet itoopar
koko mellakoinnto takana oOtto
cagon kitoteimistökctai
Joista erilänä mainitaan
Land Owners Commission-vaUa
tämä toiminta oU
ei ole vielä Uedossa. mut»
sekto tulee selviUe. . -^
, -ramä juttu on kenran JW«»^
distuksena siitä tasa _^
demokratiasta mikä vaUiis»»»
muun maassa - Kalle T e *
mm iiiiiiiiiii