Vapaus, April 30, 1968

              Sivu 2 Tiistai, hulhtik. 30 p. — Tuesday, April 30,1968
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed , Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MAiN^kOERi B. O^Kqi
TEL*l>HOfm: OFriCE ANP EPITORIAI. H07>(yt?64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, ThursdayB and Satnrdays by Vapaua
Publishing Co. Limited. l(K>^lQ2'^]m.St; W«6t,.fiudbury, Onturi Oaonda.
H d a l l i^
AdiisrUslng rates upon appllcation, translation firee of obarg«.
Aul^oirked i(w se«oDd d a f i 9 ^ i ^ by: ttae Post Office Depurtaoient, Ottowa,
wa .?9r ,pfK?w«»t of ,i?osJ5^ .to c«i«b.
•••'^ - CA^AUiAN LANGUAGE-PHr:;:.'
TDUAUSmNNAT:
Ouuidassa: 1 vk: 410.00, 6 ^.$5.28 :tlSAui:
S.Jc^ SJQO JSjilopaee^:
1 vk. $11.00.8 kk.«lk7P
i y k . ll£0..6kic .&25
Pidettäköön ijäild JcooUa
^ Näitä rivejä kirfjoötettaessa (penjaritaina) mäyttää siltä .et­tä
-j^itäältä Ottawan ja Quelbecin sökä toisaalta Oanadan ja
Ranskan väliset suMeet ovat kärjistymässä.
'Syynä, tai aiinakiaii muiodollisena syynä täh
cin opetusministeri Jean^Juy Caiximalin oeamstuminen^^ P
riisissä kokoontunieeseen ''ransikaäakielisten maiden" -kulttuu-rikokoixkseen
ja ihäinen Myttäytymisensä «iellä.^
Otalwän erikoisena sihiaätildkuna .tuntuu olevan se, ikuten
on uuliötiejioiBsa' körrt)ttu, kun ma:. Claidinal on rylhtynyt kes-kusteluiun
Quebecin avunannon järjestämisestä Gabonille, pie­nelle
äfrikkalaismaalle, jonka fcansea Ottawa keskeytti nmu-tamia
viikkoja sitten diplanoaattiyhteytensä, syytltäen Gabo­nia
ööpimattomasta menettelystä sdn vuoksi kun mainittuun
kokoukseen ikuttsuttiin Quebecin eikä liittovalticin edusta(jia..
Toisehia poliittisena tikkuna Ottawan vir^omaisten l i ­hassa
oli se, kun Quebecin sinivaltooioe» iippu Kehui tors­taina
ranskairldeltä puhuVien mardesn lippujen jsianalla pai-kaiUa,
mimie Ranskan liallitus d i järjestänyt vastaanottojuh­lan
mainitun koifcoidasenedita^
YMäesitetty amtaa kuitenkin vain pinnallisen kuvan sii­tä,
mistä on todella kysymys. Jos miiden johdosta siis ryhdy­tään
rankaisutoimenpiteisiin Ranskaa vastaan, kuten on har-kUtseanstttomasti
meänetdlen aikaisemmin oihkailtu, se olisi
verrattavissa siHlen, jos esimerkiksi keuhkotautia yritettäisiin,
parantaa keinoina, mitkä estävät potilaan ysOdmästä. Ainoa
järkevä keino on tietenkin se, elttä 'hoidetaan sitä tautia mikä
yskinustä aiheuttaa 'ja parannetaan se.
Samoin oin asia Pariisin kdkouksen tiimoilta (j a oli myös
: Gaibonin kokouksen kohdalta). Ranska ei ole vienyt Quebecin
edustajia VäkiBin eikä edes viettelemällä Pariisin kokoukseen:
Quebecin edustajat ovat menneet sinne vissien katsomus^
tensa vuoksi omasta 'halustaan ja tahdostaan.
Quebecin halllituiksen ilmeisenä.tarkoituksena on. puhein
ja jteoin osoättaa, että se on tosissaan vaatiessaan BNA-lain
mn|kaisesti sille (ja yleensä maaöcunnille) kuuluvia oikeuksia
opetusasiain käsittelyssä aina kaaisainvähsille areenoille asti.
Kjjsymys on siis ulkiomaille, ts., Pariisiin joko tarkoitukselli­sesti
tai tarkoittamatta viedystä Canadan sisäisestä "perhe-kiii^
tasta", mikä ei parane vÄhäiäkääai «itä, jos Pariisin ko­koukseen
osallistumisesta kiukiltellaan ja näytetään nyrpeitä
kaävoga Ransifcaai haUitukselle.
V Ja huolimatta .siitä, mitä miuodoUisia kauneusvirheitä on
Pariisi; ehkä tehnyt protokollan sääntöjen konnalta katsoen,
tosiasia kuitenkin on, että monet canadalaiset Quebecin ra­jojen
ulkopuoleltakin, aina toryjdhtaja Robert Stanfieldiin
asti, ovait sitämieltä, että Quebecilla on oikeus lähettää edus­tajia
sellaisiin kansainvälisiin IkuJttuurikolkouksiin, mistä tässä
on puhe. Monet caaiadalaiset-^ Quebecin iiik^ —
ovat sitä mieltä että olisi väärin ja epäoikeutettua, sekä Ca­nadan
kansallista yhtenäisyyttä vaarantavaa, jos yritettäisiin
estää Quebec osallistumasta tämäntapaisiin kokouksiin.
Me puoilestamme toivomme, että liittohalhtus ei tekisi
Ranskaan nähden isitä virheratkaisua, mikä valitettavasti kyl­lä
tehtiin yltiöpäisesti ja harkitsemattomasdi esiintyen Gabo­niin
nähden.
L-Saksan nuorten liikehtiminen
Patukoita ja ratsupiisfcoja, vesitykkejä, panssariautoja ja
piilkkilarakaesteitä — poliisit pahoinpitelemässä nuoria mielen­osoittajia.
Siinä a:jan!kuva Länsi-Berliinistä ja Länsi-Saksan
suiffkaupimgeista. LänsiTBerhinin ja Länsi-Saksan poliisit
ovat säilyttäneet keisarin ja Hitlerin aikojen perinteet, eihän
heidän joukossaan turhaan ole lukuisasti entisiä aktiivinat-seja.
Liittokansleri KvsOt Georg Kresinger vielä antaa valtuur
diet väkivaltaan mielenosoittajia kohtaan kuuluttamalla en­tistä
kovempia otteita.
Välitön syy pääsiäispyhienmielenosoituksiin oli ylioppi-:
lasjohtaija Rudi Dutschkea vastaan tehty murhayritys, mutta
monien syiden ketjussa se oli vain viimeinen pisara. "Talous^
ihmeen" nuoriso on jo kauan ollut tyytymätön itsetyytyväi­syyttään
ja vanhoillisuuttaan kangistuneeseen yhteiskuntaan.
Kun sosialidemokraatit lu^uivat oppositiosta ja astuivat hal­litusyhteistyöhön
kristiUisdemiokraattien kanssa nuoriso piti
sitä petoksena. Alettiin puhua "lilkoparlamentaarisesta oppo-'
sitiosta", sillä nuoret eivät saa ääntään kuuluville missään
Länsi-Saksan suuressa puolueessa. Nuoret ovat vanhoille puö-iuepamipuille
Uian_j^asen3imistolaisia ja Mian radikaaleja, Esim.
sosialidemokraattisesta puolueesta ' o n yQloppilasjärjestö ero­tettu
adhäkin kahteen kertaan. Ensimmäisen erottamisen jäl­keen
perustettiin näet 'inisi ja maltillinen, mutta sitten siitä^
kin" kehittyi vasemmistolainen ja radJJkaaili, ja niin. piti taas
erottaa.
Nuorten Vietnam-mtielenosoitulkset tu:om4.ttiin tai niillle
naurettiin ivalUsesti, pitkää tukkaia ja huoletonta pukeutu­mista
parjattiin siinä määrin että nuoret uhallakin halusivat
tehdä kaiten toisin kuin poroporvarit. Jai mitä syytä heillä
olisi kuunnella vanhempiaan, jotka harvoja poikkeuksia lu­kuun
ottamatta olivat Hitlerin natsipuolujeen jäseniä tai ai­nakin
myötäkulikijoita.
Nuorison mielenosoitukset olivaft; pitkän aikaa rauhallisia,
myös viime kesänä LänsirBerhinissä, jolloin poliisi Peirsian
shaahia "suojellessaian" ampui nuoren opiskelijan. Mutta sil­loinkaan
nuorten ääntä ei haluttu kuunnella. Ei ole ihme, että
mielenosoitukset nyt osatei ovat saaneet rajujakin piirteitä.
Yhtään poJiisia ei kuitenkaan ole tapettu.
Pahin malka nuorten silmissä on Länsi-Saksan lehtiku-ningas
Axel Springer, hänen patavanhoiilinen ja kiihkokan­sallinen
nyyhikyisänmaallisuiitensa ja sitä levittävä moniimit
joonaipainoksinen bulevardildidistö. Springerin lehtien levik­ki
on noin koilnainkerteinen kaikkien'muiden päivällehtien yh-
KUKKOTAPPELU-POUTIIKASTA
Itse tuo kokous o l i sirkusta alulta
IjUPPuun asti. ;PalJpn.:^n>p8ä aina­kin
minä odotin kokouksesta, jossa
valitaan kansalle johtaja, joUa on
suuri vastuu j a velvollisuus koko
kansaa ahtaan.
Mutta i>yl sitten kun joku halut­tu
ei tullut valittua, niin ruvetaan
jaruttaimaan fiitä joka tuli valituksi
ja siitä voi saada käsitteen, että Iie
Qlvät<«dmtakaan-kansaa vaan omaa
itseään.
ErikoisJuiptnioo tästä antoi miss
LaMörsh. Hän o l i ensimmäinen nai­nen
Ganadassa joka o l i saanut noin
korkean aseman hallituksessa, mut­ta
kun häiden kannaUamaansa hen­kilöä
el valittu johtsgaksi, niin erosi
häo hallituksesta. Tämä ei vaataa
sitä mitä hänen velvollisuuteensa
kuuluisi kansansa edustajana.
On kylläkin tosiasia että johtaja,
tällä kertaa myös pääministeri, on
suurivaltaisin maan j a kansan hal­lituksessa,
nuitta siitä huolimatta
jokaisen, kansan valitseman henki­lön
olisi luovuttava tuosta Itserak­kaudestaan
j a toimittava tkansan
eduksi, jotka ov^t hänet Valinxieet
ja kun meällä on puhevapaus niin
jokaisen ääni tulee kansan tietoon.
Mutta Diin loistavia kuin nuo edus
tajat ovatkin vaalipuheissaan, kun
tulee valituksi, niin unohdetaan l u ­paukset.
Emme vielä osaa paljoa­kaan
sanoa tästä uudesta valitusta
pääministeristä, mutta jokaisen hal­lituksen
jäsenen osuudeksi jää,mi­ten
the edustavat kansaa. He ovat
sonnia siitä kädestä joka hallitsee
kansa?, ja jos tuo käsi on heikko ja
.<:airas, n i in he kaikki ovat siinä osal­lisina.
Konservatiivit aloittivat nuo - sir-kus-
kukkotappelut edustajansa v a -
linnassa, mutta liberaalit vielä suu­resti
lisäsivät sitä ja mitä voimme
ennustaa tulevaisuudelta on, että
nuo ikukkotappelut tulevat edelleen­kin
jatkumaan maan ja kansan hal­l
i n n o s s a .— I. S.
SIHTEERIN KIITOS
YHTEISTYÖSTÄ
Tortstai-Utana huhtikuun 18. 1968
lakkasi Canadan Suomalaisten Yh-teistoimikiinnan
(Sudbury) v i r a l l i ­nen
olemassaolo. Laurentian ylio­pistolla
pidettyyn kokoukseen; pal­ikassa,
jossa se runsas puolitoista
vuotta sitten sai alkunsa.
Kalevan Ritarien ja Kalevan
Naisten yhteisen julkilausuman no­jalla,
joka kuului seuraavasti:
"Kalevan Ritarien ja Kalevan
Naisten yhteisen kokouksen 16/4-
1968, yksimielisellä päätöksellä pää-
(itettiin julkituoda tälle yhteistoi-
-•nikunnan .kokoukselle seuraavaa:
Koska suurin osa paikkakuntani,
me suomalaisista seuroista on jättä-
Jiyt Canadan Suomalaisten Yhteis^
toimikunnan (Sudbury), katsomme,
;ettei se enää vastaa tarkoitustaan
paikkakuntamme suomalaisten yh-
«teisenä kulttuurielimenä, j a on sen-tähden
lakkautettava, mikä puoles­taan
on hyvin valitettava asia, s i l ­lä
yhdessä me Sudburyn suomalai­set
olemme Centennial vuonna saa­neet
paljon aikaan, j a yhdessä o-
Icmme saaneet kiitosta kautta koko
Canadan ja Suomea myöten. Yk­sin
olemme heikkoja, ja sentähden
olisimme toivoneet, että me suoma-
Jaiset olisinune voineet toimia yh­dessä
suomalaisen 'kulttuurin mer-ikeissä.",
katsottiin parhaaiksi lopettaa viralli­nen
toiminta, j a asetettiin komitea,
ijohon kuuluu: Keijo Kaitila, Obvi
teiseen levikkiin verrattuna.
Vetoamalla alhaisimpiin vais­toihin
Springerin lehdet luovat
"yleistä mieUpidetttä". Aikai­sempina
vuosina kommunistit
olivat kiillotuksen kohteena
kuten juutalaiset Hitlerin ai­kana.
Kun antikommunismi ei
enää "vedä", otettiin kohteek­si
- nuoriso. Kaikki vanhasta
kaavasta ja "saksalaisuudesta"
pdikkeava-^on vihattavaa, sitä
sopii_lyödä ja tappaa . . ,
Nuorisoa puolustamaan on
ilmaanttmut 14r eri yliopistojen
professoria ja dosenlttia, amma­tillisen
keskusjärjestön puheen
johtaja selkä maanailaisuudessa
toimiva Saksan kommunistinen
puolue ja pieni Länsi-Berliinin
sosialistinen yhtenäisyyspuo-lue.
Valitettavasti näyttää siltä,
dtteivät Vietnamin sota ja Län­si-
Saksan hallituiksen sille an­tama
tuki, tai uusnatsismi ja
hätätjlalait omassa maassa vie­lä
liikuta varttuneita työläisiä.
Kaksin verroin merkittävää on
näin ollen se ituki, jota Länsi-
Berliinin ja Länsi^-Saksain. muo­rille
osoitetaan muissa maissa
ja Saksan toisessa osassa.
Laine j « M»ii*^ Clilonon, huolehti­maan
!$UM^t<^l<4iiiliJ|l muistomerkki
hankkeou l0|piiin saattamisesta;
Asiasta U<ei<oU^I{(«li yloLsöUe hiin
•pian kuin S« Nikita varmasti hah-moittua.
Yhteistol«\jklUHiH^SH Ja sitä edol-täneessfi
C«n^^\tVH öiMWialaisten lOO-
.vuotisjuhU>töU\Mhtliimi?t»a jäseninä
oHeila, j a fc<\ii«itia, lailta tavalla tai
toisella «uttOHUU .vJ>l«lnäisten asi-jaimme
o»«i^tUH(ifi(ii, lausun täten
entisen C«u«a(Mv ^W0"»ala»»ten Y h -
teistoiinikmmannulHonä sihteerinä
parhaimmat iitHi>l(N(rnl, ^
M/VJHIC PIIRONEN.
,Y«TÄVÄT JA
^VLÄNMlEUEl
Koska olen lukutaitoinen — niin
ipitkälle kun liiiritiiln kiertokoulussa
tiukasti paukuhtclcvat) ikepin avus­tuksella
oli nuilulollista — niin
olen myös tiilii jjiloa tjiitoa hyväk­seni
käyttänyt.
Siispä tässä päivänä muutamana
aukaisin "Vapaus" lehtemme jon-ika
posti oli punkauttanut luukusta
sisälle. Toimintiikiijoituksesta osui
silmääni otsikko — Yhteistoiminta
lopetettu' — 'jonka luin ihmetellen.
Hyvä asia, jonka hautajaisia pidet­tiin
jo lapsi-ikäi.senä. Syykin siinä
oli ilmoitettu Jetsulleen;' oma; seu-iratoiminta
käisii, ei jakseta toi­mia
täydellä teholla. Toisin sanoen
ei tahdota että suomalaiset voisi­vat
esittää joka vuosi täysipainoi­sen
suomalaisen kulttuuriohjelman.
Josta voisimme itsekin olla ylpei­tä.
Kukir "Idean Isä" lieneekin, kat.
son hänen ajattelevan vain kuppi-ikuntalaisesti"
ja toivovan että kaik­kien
suomalaisten järjestöjen "pys­tyyn
kuivaminen" jatkuisi niinkuin;
tähänkin saakka:
Kun ajattelen tätä yhteistoimin­taa,
oli se k u i n terveen veren siir-ito
sairaaseen ..potilaaseen, jonka
vaikutus on parantava. Siksipä veto­ankin
teihin ystävät, älkää antako
suomalaisen kulttuurin . lakastua
Canadassa ja täällä Sudburyssa,
vaan tekin jotka olette jättäneet
haalitoiminnan, palaisitte jälleen
'kuoroihin, näytelmiin, ux-heiluseu-roihin
Ja mitä viiin haluattekin har­rastaa...
: . ••• ..
Allekirjoittanut on jo päättänyt
olla aktiivisempi j a tukea Suoma
laista kulttuuritoimintaa. '
Älkää empikö—^tulkaa mukaan
ANTTON LINNA.
Tri M i i s Mader:
Maailmanlaajuinen
kauppasaarto-
Eng anti TN:lle
YK, lVew York. — Englanti esitti
tiistaina, huhtik. 16 pnä Y K : n tur­vallisuusneuvostolle
päätöslauselma
ehdotuksen; jos.sa vaaditaan kaikkia
valtioita maailmanlaajuiseen kaup­pasaartoon
Rhodesiaa vastaan.
Päätöslauselmaehdotuksessa ram.
vaaditaan kiellettäviksi kansainväli­set
lentolinjat Rhodesiaan j a sieltä
ulos. Syynä Englannin menettelyyn
on Rhodesian itsenäiseksi julistautu­minen
kaksi ja puoli vuotta sitten
ilman Englannin lupaa.
Päätöslauselmasta on keskusteltu
NaisilähettUäs laklttri Hans
Thomsen jpiti vuonna 1944 Hhnm-lerin
Relchssieherheitshauptamtin
Tukholmassa organisoiman vakoi­lurenkaan
Johtajaa leverstUuut-nantti
Hans Wagneria Jco^amatto-jpana.
Heix#l^ion;14 pjpä jlM^, siis
•vajaa vuosi eqnen Hitlerin Wehr-machtin
ehdotonta antautumista,
hän ilmoitti ^ssdaiiieltsi" merldtyl-lä
sähkeellä mielipiteensä asiasta
Bertlinjn uUtoministeriön Jaostolle
" P o l I M " :
Ml) HeoUlönvaUidosta KO-joh-tajan
pailudla Buotsissa pidän täi-lä
hetkellä erittäin epätarkoituk-;
senmukaisena. Muistutan tässä sii­tä,
että nykyisen KO-johtajan
eversti Wagnerio oianistui vain
mtaasti saavuttaa luottamusta
ruotsalaisen vastavakoilun tabolla,
mikä luottamus bänen ottaessaan
toimen vastaan puuttui, koska hä­nen
edeltäjänsä amiraali Steffan
oli Ruotsin hallltulcsen vaatimuk­sesta
vapautettava tehtävästään.
Tiedossani on, että eversti Wagne-r
i l l a on hyvät j a tuloksia tuottavat
suhteet motsalaiscn vastavakoilun
johtaviin henkilöihin kuten komen-tajakapteeni
Landquistiin, eversti­luutnantti
kreivi Bondeen j a majuri
Peterseniin. Sellainen 'vahinko' k u ­ten
virkailija Guntherin tuomitse­minen
ei ole muuttanut miksikään
tätä ratkaisevaa tosiasiaa..
2) Mikäli henkllönvaihdos on väis­tämätön,
niin pyydän ulkopoliittisis­ta
syistä kaikissa tapauksissa hyl­käämään
suunnitelman, että Tans­kassa
toimivan vastavakoiluelimen
tähänastinen johtaja lähetettäisiin
Ruotsiin, koska Saksan vastavakoi­lun
tehtävät Tanskassa etupäässä
suuntautuvat ruotsalaista järjestöä
vastaan, sen jälkeen kun Ruotsissa
asuu huomattava määrä tanskalaisia
maanpakolaisia. E i ole^luultavaa, et­tä
juuri tähänastinen Saksan vasta­vakoilun
johtaja Tanskassa kolmessa
kuukaudessa voi solmia edes l i k i p i ­täen
saman luottamuksellisen suh­teen
ruotsalaisiin vastavakoilueli-raiin
k u i n eversti Wagnerilla on ny­kyisin.
Tämä luottamussuhde on
juuri vastavakoilun erityistä työtä
varten välttämätön, koska sen toi­minta-
alue rajoittuu — ainakin
Ruotsissa — lähes kokonaan yhteis­työhön
Ruotsin vastavakoilun kans­sa.
3) Periaatteellisista syistä pyydän
ettei ulkoministeriö hyväksyisi kah­den
vastavakoilu johtajan. rinnak­kaista
toimintaa Tukholmassa kol­men
kuukauden ajaksi. Yksi kuu­kausi
riittää täysin juoksevien asi­oiden
hoitoon tutustumiseen. Vält­tämätön
yhteistyö ruotsalaisen vas­tavakoilun
kanssa edellyttää erityis­tä
sopimusta tai useampivuotisia
henkilökohtaisia suhteita.
4) Jijjkäli W / 9 ^ r i l I e etsitään seu­raajaa
syistä, jotka eivät ole minun
tiedossani, pyydän ehdottaa majuri
Xbshagenia, joka tuntee Ruotsin olo
suhteet aikaKemmasta toiminnas­taan
täkäläisen KO.-<johtajan alaise­na
. . . Thomsen".
RASKAUTTAVIA
DOKUMENTTEJA
T r i Thomsenirppikaviestissä esiin­tyi
joukko '^lusia nimiä. Keitä ovat
nämä-henkäöt? Sähkeessä vahviste­taan
ensiksikin virallisesti, että kol­me
korkeaa ruotsalaista vastavakoi­lu-
upseeria oli yhteistyössä - S S :n
Reichssicherheitshauptamtin "salai­sen
sotaorg^nisaation" kanssa natse­ja
tyydyttävällä tavalla:' Daniel
Landquist (vuonna 1962 vielä "kom-mendor"
Tukholmassa), 1900 synty­nyt
.everstiluutnantti kreivi Thord C.
Bonde (vuodesta 1957 kenraaliluut­nantti)
j a jnajuri C. Petersen (1945
everstiluutnantti). He ovat tuskin
enää noin neljännesvuosisadan jäi'
keen uskoneet, että vielä voisi löy­tyä
heitä raskauttavia natsien asia^
kirjoja. Ainakin kahden kohdalla
heifitä on olemassa lisäksi konkrect-
/tisia viitteitä siitä,'miksi natsilähet-tiläs
nimitti kontakteja heihin "hy­viksi
j a tuloksia tuottaviksi suhteil:-
s i P e t e r s e n toimi nimittäin vuo-fjna
1939—40 Ruotsin lähetystöneu­voksena
valtakunan pääkaupungissa
Berliinissä. 'Tämänl: perusteella voi
olettaa, että.jo täältä on etsittävä
yhteisten intressien, lähtökohtaa. J a
silloinen everstiluutnantti kreivi
Bonde oli vuodesta 1943 lähtien —
mikä tekee asian vieläkin arkaluon­toisemmaksi
— mahdollisena salai­sena
informaatiolähteenä natsien
kannalta ei-ittäin tärkeässä asemas­sa:
kieivi Bonde suoritti palvelusta
Ruotsin sotilasattasheanaUSA:ssa!
Mitä sitten tulee Thomsenin mai­nitsemaan
majuri Abshageniin, jota
bän toivoi ellei ra.uutaoUut .teiltä-vissä
Tukholmassa tointivanvakoilu-järjestön
uudeksi j o h t a d a b s i ; !^
ci häfkään ole mikään"kirjbittama-ton
lehti". Abshagen tyiiskettfsfli
johtavassa asemassa0KW:n(1Vehr-machtin
pääesikunta) l'uiki(nnaäi/
vastavakoilu" viraston ''vastava^o^
ir'-osaston sillä jaostolla;- Joka <Mi
vastuussa sabotaashistaj ^diversloötsi
jä kansallisen v;pstarinnan murtopll-cesta.
JVIielehkiintoista on miitfenJRerlii-
.nissä reagoitiin Thomsenin ^a|)ort-tiin.
TP^ VON BOMBARDIN
TÄHTIHETKI
Ribbentropin .ulkoinunisteriön " f o -
liiltisessa osastossa^' o l i natsiyakoo-j
i en täydellisestä diplomaattista
naamioinnlsita ulkomailla vastuussa
muuan aatelinen enstmmäisen luo­kan
lähetystöneuvos Otto Heinrich
Maria von Grote. von Grote ryhtyi
heti toimenpiteisiin Tukholman Tä-hettilään
t r i Tliomasenin sötastuk-cen
johdosta. Reichssicheiheitehaup-tamtin
kanssa käytyjen pikanfflivot-telujen
Jälkeen kirjoitti von Grote
vain 72 tuntia Thomsen-säikfien^saa
puraisen jälkeen vastauksena uuden
"Geheime Reichssachen" (saiaiAen
valtakunnan asia),V Jossa s^iottiin
mm.: "Berlini 19. heinäkuuta 1944
1) asiasta on neuvoteltu pefusteel-iisesti
vastavakoilun kanssa! LO()fHi-j
en lopuksi ei vastavakoöu-ivoinut
olla ottamatta huomioon sikäläisiä
perusteluja, joita ulkominist^ö f o i -
nofekaasti tuki. Sen vuoksi luovwfca?n
henkilövaihdoksesta toistaiseksi .KO-johtajän
paikalla. 2) Syyt alun pj&rin
aiottuun KO-johtajan vaihtaaooii^n
ovat kahdenlaisia:
a3 sisäiset erimielisyydet,
b) pakottava asiallinen välttämät­tömyys
käyttää Ruotsin KOita, Joka
lähän asti on toiminut käytänhoöi-sesti
katsoen vain vastavakoilun
alalla suppeammassa jnielessä käsi-
(Jatkuu sivulla 4)
perusteellisesti viime viikkoina suur
ten länsivaltojen kesken, jotka käy­vät
kauppaa Rhodesian kanssa. Se ei
läheskään täytä Afrikan j a Aasian
maiden vaatimuksia, että Englannin
olisi lähetettävä joukkoja kukista­maan
Salisburyn valkoinen vähem­mistöhallitus.
Jos Englannin ehdotus hyväksy­tään,
tapahtuu ensimmäisen kerran,
että Y K julistaa jonkin alueen ta­loudelliseen
eristysUlaan: Englanti-laislähteet
sanoivat toivovansa, että
kaikki viisitoista neuvoston Jäsen-
.maata kannattavat päätöslauselmaa.
NL VALMISTUNUT VETÄMÄÄN
SUOMEEN KOLME KÄASUJ0HTOA
Moskova. — Neuvostoliitto on val­mistautunut
myymään Suomelle
1970-luvulla maakaasua 3 miljardia
kuutiometriä vuodessa, mikäli me­neillään
olevat neuvottelut johtavat
sopimukseen. Itävallan kanssa kau­pat
on jo sovittu ja Neuvostoliiton
kaasutoimitukset alkavat tämän vuo­den
aikana.
^ Leningradiin rakennettavan kaasu
johdon ja mahdollisesti myös Pet­roskoin
ja Arkangelin kaasujohto^
jen jatkaminen Suomen puolelle s i ­sältyy
Neuvostoliiton kaasuteoUi-suusministeriön
pitkän tähtäyksen
ruunnitehniin, kävi i l m i tiedotusti­laisuudessa.
Samaan aikaan kun kaasun tuon­tia
Neuvostoliitosta Suomeen koske­vat
keskustelut ovat vasta alku vai­heessa
kaupallis-taloudellisen ko­mission
työryhmässä on Itävalta so­pinut
kaasun ostot n i in pitkälle, että
toimitukset pääsevät alkamaan jo
tänä vuonna. Myös muiden teolli­suusmaiden
kanssa neuvotellaan
kaasutoimituksista. :
Italian j a Neuvostoliiton kesken
on selvitetty kaasun viennin tekniset
Yksityiskohdat j a parhaillaan käy­dään
kaupallisia neuvotteluja, l i ­moitu
Neuvostoliiton kaasuteollisuu­den
ministeri Aleksei Kortunoy.
Ruotsin kanssa neuvottelut Jatkuvat
edelleen samoin kuin Japaninkin •
kanssa, jonne kaasua aletaan toimit­taa
Jakutiasta mikäli sopimus syn­tyy.
Itävallan ja Italian kaasuosto­jen
on kaavailtu nousevan 1975
r^ennessä 13.5 m i l j a r d i in kuutiomet­r
i i n vuodessa. V-Neuvostoliiton
kaasuvarat ovat
tiedemiesten arvioiden mukaan
maailman suurinmiat e l i n om 70
triljoonaa kuutiometriä; Teolliset
kaasuvarat ovat 9 triljoonaa kuu­tiota,
josta tänä vuonna käytetään
yli 170 miljardia kuutiota, kertöti
ministeri. Neuvostoliitto onlun val­mis
myj-mään suuret määrät kaasua
ulkomaille, k u n vain päästän m o ­lemmin
puolin tyydyttäviin sopi^
muksin.
Kaasu johtoina käytetään nyl^sih
yleisimmin metrin läpimittaisia put-kia^
joita Neuvostoliitto on valmis
ostamaan ulkomailta. Tulevaisuutta
silmällä pitäen Neuvosti^tossa
suunnitellaan otettavaksi käyttöön
kahden Ja puolenmetrin läpimitt^-
sia kaasuputkia. Niitä valnustavaa
kahta tehdasta suunnitellaan par­haillaan.
PÄIVÄN PAKINA
PUSUJEN JÄ U S K O N V O I M A L LA
Vaikka vaalikampanja ei ole vie­lä
päässyt kunnollisesti lähtökuo­pista
nousemaan, niin kaikesta
huolimatta on jo havaittavissa, että
ainakin sirkusta ja pelleilyä on
odotettavissa yltä kyllin.
Rahamiesten puolueet ja esi­merkiksi
liberaalien kansallinen
rahastonhoitaja on antanut tietää,
että rahaa on, ja lisää tulee sieltä,
missä ei köyhyydestä ja puutteesta .
tiedetä muuta kuin mitä on ehkä
sanomalehdistä tullut, luetuksi —
panevat likoon miljoonia dollarei­ta.
J a kuten ainakin ennenvanhaan
sanottiin, "rahalla, saa ja hevosella
pääsee".
' M e voimme siis odottaa aika
vilkkaita vaalikokouksia j a muita
tilaisuuksia, missä "vanhanaikais­t
e n " , olijclmapuheitlen asemesta
saadaan katsella mini-minihameis-ten
tyttöjen sääriä, tanssijattarien
ja muiden ohjelmanantajien esi­tyksiä
sekä kuunnella enemmän tai
vä'hemmän onnistuneita pistopu-hcita
kilpailevasta ehdokkaista se­kä
muuta himphamppua.
On siinä työväenmiehillä j a - n a i -
silla työläs asema saada äänensä
kuuluksi hetken tärkeittcn kysy­mysten
ratkaisujen puolesta — ja
s i l t i k in on odotettavissa, että kai­kista
vaikeuksista huolimatta työ­tätekevien
esityksiä kuullaan ja
että niiden perusteella myös äänes­tetään.
Kun muutakaan el ole vielä saa­tu
Järjestotyksi, n i in viimeviikkoi­sia
lehtiä ja. televisiouutisia seura­tessa
tuntui siltä, että Canadan
miltei kaikki naiset, nuorista nei­tosista
keinutuolimuoreihin asti,
haluavat kilvalla suudella eli pus-imipaalua
tai muuta muinaisuuden
muumiota.
Mutta kaikki se pussailu on tie­tenkin
oma-aloitteisen itsevirtauk-sen
varassa, joskin on ehkä totta,
sata suureksi hurmuriksi sanottaa—että-"oma-aloitteisuuttakin" tulee
uutta pääministeriä.
Eräässä tapauksessa nähtiin te­levisioruudusta,
miten pääminis­teri--
poloinen pääsi pussaamiskiih-koisista
Eevan tyttäristä eroon vain
juoksemalla kovalla vauhdilla ka­dun
poikki.
Ja yhden vielä melko nuoren
neitosen kerrottiin saamansa päär
ministerlpusun jälkeen sanoneen,
että hän, tyttöriopu, ei pese kos­kaan
enää huuliaan!
Ja mitä suuret salonkileijonat
edellä, sitä pienet kirkuen perässä.
Niinpä saimme torstaina nähdä ja
lukea eräästä aviisista, että Lon­donissa,
Ontariossa oli joku roh­kea
tyttö suudellut myös torypuo-lueen
'luotettavaa" Robertia, m r .
Slanficldia.
Kun huomioidaan, että nyt on
karkausivuosi, niin tällaiiicn vaali­kampanja"
on tiele:ikin paikal­laan,
vaikka jotkut 'jivuun jääneis­tä
miekkosista voivat ehkä ajatella,
että "itasan eivät käy herran lah­jat"
kai'kaufivuod(inHuan vaalipu-sujen
monossa.
Toisaalta käy luoman sääliksi
tyttöparkoja, sillä mqnesla heistä
voi tuntua joitakin vaaliehdokkaita
pii.<isaillosHann siltii kuin .suutelioi-vat
jotakin toteim postia e l i tote-hieman
enemmän, jos sitä järjes­telmällisesti
.autetaan ja ediste­tään.
Toivottavasti ei tässä rytinässä
käy karkausvuonnakaan yhdelle­kään
Eevan tyttäi^lle siten kuin
kerrotaan ; käyneen eräälle vähän
kevytjalkaiselle hempukalle, joka
hyvässä hutikassa ollen oli katu-kulmauksessa
halannut puTielinpyl-
-västä ja kysynyt, että "joko sinä
pitkä poika olet s a a n u t ' '— pusun.
.No karkausvuosi on vain kerran
neljässä vuodessa ja viideksi vuo­deksi
, valittavan alahuoneen vaa­leja
on keskimäärin vain kerran
kahdessa vuodessa. Suotakoon siis
ilonsa ja riemunsa kaikille.
Mutta mitä on vaikea ymmärtää
kun erään sudbui-ylaisen kaivos­miehen
kerrotaan ticdoittaneen,
että hän lybtyy tavoitlelomaan l i ­beraalipuolueen
ehdokkuutta Sud-buryn
vaalipiirissä. -
Siinä täytyy miespoloisella olla
enemmän "uskoa" k u i n oli sillä en­tisellä
miehellä joka heitti kir­veensä
jokeen kokeillakseen eikö
se uskon voimalla kellu veden
pinnalla.
Mies on varmasti oikeassa siinä,
että työläisenä hiin "voisi edustaa
tätä vaalipiiriä". Ja ymmärrettäväli'
on'hänen sanontansa, että sudbu-rylaiset
"ovat väsymässä lakianies-jalääkäriedustajiin.
Ihmiset ha­luavat
jonkun demokraattisem­man
j a kansanläheisemmiän edus­tajan,
eikä aristokraattista-edusta­j
a a . " '
Mutta miten herran niniÄSsä-voi
kukaan ajatteleva työläinen luulla,
että minkä tahansa rahamie^uo-lueen
avulla ja kautta voitaisiin
työtätekevien asiaa aoaa, se käy
yli ymmänyksen. Naisten propa-gandapusut
ovat paljon helpom­min
ymmärrettävissä.
Eiköhän k.o. mies muista esim.
sitä, miten "sivullisilta" e l i n i i l t S -
"kiusanhenki-ehdokkaiksr^nimite-tyiltä
kiellettiin jopa puheoikeus
liberaalien johta janvaalikokouk-
• sessa? : ^ •
Samansuuruiset mahdollisuudet on
ilmeisesti tällä kaivosmiehellär^a-cla~
Sudburyssa liberaalipuolueen
ehdokkuutta huolimatta '^lainkaan
siitä kuin hyvänä j a pitkäaikaisena
liberaalina hän itseään pitää. Hä­nelle
sanotaan, niin epäilemme;
että "suutari pysyköön lestissään",
sillä ei tässä nyt sentään pelkällii
uskolla Ottavvaanityöaniestä pääs­tetä.
Omalta kohdaltamme toi^vomme
mahdollisimman ripeätä .toimintaa
työväenehdokkalden, niin mksten
kuin naistenkin vaalikampai^ain
edistämiseksi — eikä ole lainkaan
pahitteeksi >raikka työtätekerväfkin
osoitamme järjestettynä voimana
iimostusta j a tunteiluakin «nllle
ehdokkaillemme, vaikka emme ai>
van mahdottomaan pussaus- Ja us-knnviimmaan
Innkoaisikiuta .
— Känsäkoura,