Vapaus, November 25, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 25 p. — Saturday, Nov. 25,1961
tl
VAPAUS
(LIBEBTT» - mdependem Labor
Organ ~of Pinnlsli Canadians SB«'
abliabed -Nov 6, 1917. Authortiied
^econd claas poail bF tbe^ Pos^
ftiee I}ep^tment, Ottewav rPub»
.shed thrice infiilftyi Tn^aä&va,
fhursdays «nd Saturda^ Iqr Vftpnu
.^bliAhini? Company Ltd., at'100>103
Rlm St W.. Sudbury. O n U Canada
relephones: Bu8. Office OS. 4-42M;
Sdltorial Office OS. 4*4265. Mana«er
E. Suksi. Sditor W. Eklund. MaUlbg
address: B0X 69, Sudbury, Ontario.
\dvertlalng rates upon appllcatlon.
Translation free of charge. ^
TILA(TS9INNA.T:
Öanadam: 1 yk. 8.001 g . | . g
YhdysvallolSJ»: 1 vk. 9.00 8 kk! AM
SuomesAa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
USAn sotalaivoja '^demokratiaa''
Kukaan ei itke Dominikaanisen Tasavallan diktaattorin
pojan Rafael Trujillon vallan loppua eikä hänen ja kahden
setänsä ruhtinaalliseen maanpakolaisuuteen joutumista. Tru­jillon
suku, joka omistaa valtaosan koko Dominikaanisen T a ­savallan
resursseista, oh kyllin kauan sortanut ja riistänyt
köyhyydessä ja kurjuudessa pidettyjä kansanjoukkoja sekä
oivaksi että ulkomaalaisten rahamiesten hyväksi. Aina paa­tuneen
diktaattori Rafael Trujillo Sr. murhasta lähtien on
ollut ilmeistä, että tämän suvun yksinvaltainen diktatuuriko-menta
on siksi heikoissa kantimissa, että se ei nauttinut enää
Yhdysvaltainkaan kannatusta ja tukea — dominikaanilaisista
pjnhumattakaan.
Mutta minkälaista tyranniudesta "vapauttamista''ja "de­mokratisointia"
on se, kun vanhan valtakomennon näkyvim­mät
keulakuvat sivuutetaan vieraan maan, tässä tapauksessa
Yhdysvaltain "vihjeiden" ja sotala'vojen varjossa?
Palautettakoon mieleen kuinka Yhdysvaltain valtiosih­teeri
Rusk julisti jo viime lauantaina, että "Yhdysvallat ei
tule toimettomana istumaan''silloin jos Trujillon perhe yrit­tää
uudelleen pysyttää diktatuurinsa. Täten luotiin "aatteel­linen"
perusta Yhdysvaltain sekaantumiselle Dominikaanisen
Tasavallan vallankeikaukseen. Se oli ensimmäinen merkki
s:itäi>mitä tuleman pitää. v ,
iäikaan ei sen jälkeen enää^hämmästynyt kun maanan-laina3;
iedoitettiin, että presidentti Joaquin Balaguer oli yh-dysvÄtalaisten
sotalaivojen ja sotilaslentokoneiden varjossa
karkoittanut Trujillon perheen maasta ja ottanut Dominikaa-niseniSPasavallan
asevoimat omaan komentoonsa. Yhdysvalta-laistsen
sanomalehtiuutistsen mukaan Dominikaanisen Tasa­vallat
vallankeikauksen "turvaamiseen" osallistui alusta pi­täen
^eljä yhdysvaltalaista sotalaivaa, risteilijä Little Rockin
johdöjja ja myöhemmin saapui "vartiopaikalle" kaiken va­ralta
kahdeksan muuta yhdysvaltalaista sotalaivaa, mukaan­lukien
yksi lentokoneiden emälaiva. Ei siis ole lainkaan ihme,
vaikka vallan siirto tapahtui nopeasti ja tehokkaasti kuin
hyvin harjoitettu sotilas vartion vaihto konsanaan. Eikä suin­kaan
"suotta^ sillä olihan Yhdyssvaltain valtiosihteeri Rusk
luvannut Balaguerille aseellista apua, jos hän sitä tarvitsee.:
"Amerikkalaiset sotalaivat lähetettiin sinne 'varotoimen­piteinä'
kriisin pahentuessa viikonlopulla. Ne (amerikkalaiset
sotalaivat) olivat Dominikaanisen Tasavallan aluevesien ra­jalla,
mutta ne näkyivät kuitenkin täkäläisestä satamasta'',
kerrotaan Reuter-Associated Press-United Press Internationa
Iin Ciudad Trujillösta, viime manantaina lähettämässä uutis-tiedossa.
' , i
Kuten sanottu, kukaan ei itke sen paremmin Dominikaa­nisessa
Tasavallassa kuin muuallakaan ^Trujillo-perheen
naaanpakolaisuudesta eikä siitä, että Trujillo jr. menetti ot­teen
sikäläisen armeijan ylipäälliklcönä. Trujillon diktatuuria
on sanottu yhdeksi pahimmaksi Latinalaisessa Amerikassa ja
se ön riittävä Suositus heistä paholaisellekin.
Mutta vaikka kukaan ei halua millään tavalla puolusta i
sen par,emmin Trujillon kauheata diktatuur komentoa k u i :
muidenkaan Latinalaisen Anierikan maiden kotoisia satraap­peja,
niin tosiasia on sittenkin, että^niin Dominikaanisen Ta­savallan
kuin sen naapurienkin kansat olisivat aikoja sitten
selvittäneet välinsä kotoisten d.ktaattorien kanssa, ellei nii­den
takana olisi Yhdysvaltain imperialismin hyvin aseistetut
voimat. Latinalaisen Amerikan takapajuisuuden ja köyhyy­den
perussyynä on se, että ne ovat joutuneet Yhdysvaltain
imperiarsmin riiston ja ryöstön ala:suuteen ja juuri Yhdys­valtain
imperialismi on estänyt niiden maiden kansallistalou-den
kehityksen. Ken tätä epäilee, hänen sietää luoda pikasil-mäys
Kuubaan, missä taloudellinen kehitys on ollut ilmiö-mävsen
nopea sen jälkeen kun Kuuban kansa otti ulkomaa­laisten
omistamat maat, i a laitokset omiin lujiin käisinsä ja
teki «pesäeron samalla kertaa itiyös niiden kuubalaispiirien
kanssa, jotka olivat ulkomaalaisen riiston välikappaleina ja
avustajina Kuubassa.
Tältä todellisuuspohjalta'-:'kun katsotaan Yhdysvaltain
sotalaivojen ja sotilaslentokoneiden varjossa suoritettua Do­minikaanisen
Tasavallan vallankeikausta, silloin tulee pakos­ta
mieleen, että siellä tarjotaan nyt tyytymättömälle kansalle
"vanhaa viiniä uusissa leileissä",'
Selvää myös on, että muissa Latinalaisen Amerikan mais­sa
— eikä vain niissä panVi^an merkille, jotta Domonikaa-niseh
Tasavallan vallankeikauksesta oli "ennakkotiedot"
"VVashingtonissa, ja että itse vallankeikaus suoritettiin yhdys­valtalaisten
sotalaivojen ja sotilaslentokoneiden varjossa.
Vertailua
Dominikaanisessa Tasavallassa viikon vaihteessa suori­tettua
vallankeikausta sopii verrata vaikkapa Suomen ja
Neuvostoliiton suhteisiin. ^^^^ ^^^^ _
— «Kummassakin tapauksessa on kysymys suurvallan ja pik­ku
raaanvälistsen asiain järjestelystä. Kummassakin tapauk-sesra
suurmaa ilniaisi avoimesti tyytymättömyytensä naa­purimaan
asioista: Washington oli ilmeisesti menettänyt lyöt-tamiihsensa
Trujillon perheen diktatuurihallituksen kykyi-hi:
i.'Moskova oli ilmaissut huolestuneisuutensa Suomen ääri­oikeiston
neuvostoliittovastaisista edesottamis'sta.
iMutta siihen päättyi kaikki yhtäläisyys: Dominikaani­sessa
Tasavalassa syrjäytettiin yhdysvaltalaisten sotalaivojen
varjossa nuorempi Trujillo valtapukilta ja ajettiin koko Tr^i-jillon
suku ruhtinaalliseen maanpakolaisuuteen; Suomessa
sen sijaan on maan hallituksen ja kansan omissa käsissä rat­kaisu
siitä, mikä suunta hyväksytään — jatketaanko ystä-^
vyyssuhteita Neuvostoliiton kanssa vai eikö jatketa, kuten
presidentti Kekkonen sanoi.
JMutta Neuyotsoliitto haluaa kuiteukin pitää kiinni ystä­vyys-
ja avunantosopimuksen sitoumuksista, kuulemme jon­ain
sanovan.
«Niin pitää Yhdysvallatkin kiinni aikaisemmasta sopimuk-
.sestäan Kuubassa olevan sotatukiaseman tiimoilta väittämäl­lä;;^^
voi yksipuolisesti rikkoa yhteisesti tehtyä
öopläiiusta. .
^A^^i•;f.>V•'::
H u o n o
Dinh Diemin asema
E i ole pitkää aikaa siitä, kun
Amerikassa nimitettiin Etelä-Viet-
Damia "vapaan maailman näjrteik
kunaksi Aasiassa". Amerikkalaiset
näkivät presidentti Ngo D i nh Die-mln
hallinnossa oman vaikutuksen­sa
tukikohdan koko Kaakkois-Aa-sian
alueella. Mutta viime aikoina
On tilanne huomattavasti muuttu
nut.', -Vähän väliä- saapuu Etelä-
Vietnamista uutisia,.jotka kertovat
partisaanien ' tuhotöistä" j a Etelä
Vietnamin, armeijan taisteluista
aseistettuja — j a tietysti "kommu­nistien
aseistamia"! — partisaaneja
vastaan jne. —
K A N S A L L I N E N RINTAMA
PERUSTETTU
Totta onkin, että Etelä-Vietna­missa
on väestön taistelu maan dik-tatoorista
valtakomentoa vastaan
huomattavasti voimistunut aivan
viime kuukausien aikana: Lähtö­kohtana
tällaiselle kehitykselle voi­daan
pitää Vapaustaistelun kansal­lisen
rintaman perustamista viime
vuoden lopulla. Kansalliseen rinta­maan
liittyivät Enti.sten vastarinta-taistelijain
järjestö, Radikaalisosia-listinen
puolue, Moraalisten peri­aatteiden
tekemisen järjestö, jonka
eräät uskonnolliset piirit ovat muo­dostaneet
ja muita järjestöjä. Kan-
.'^allisen rintaman perustamisen jäl­keen
on Etelä-Vietnamissa tapahtu­nutkin
koko joukko erilaisia mie­lenosoituksia
Ngo Dinh Diemin hai
lintoa vastaan.
hr-
SYNTYMÄ- ffi
PÄIVIÄ ^
Oscar Revonleml. Lac du Bonnet,
Man. täyttää perjantaina, joulukuun
1 päivänä 89 vuotta.
Maria Jacobson, Edmonton, Alta,
täyttää sunnuntaina, joulukuun 3 p.
80 vuotta. , •
Yhdymme sukulaisten ja tuttaVain
onnentoivotuksiin.
On laskettu, että yksistään tämän
vuoden heinäkuussa tapahtui kuu­dessa
maakunnassa y l i 200 erilaa­tuista
mielenosoitusta, joihin osal­listui
260,000 ihmistä: Mielenosoi­tuksissa
vaadittiin' amerikkalaisten
määräysvallan ja vainojen lopetta­mista
sekä kansallisdemokraattisen
kokoomushallituksen muodostamis­ta.
'
Myös lakkoliike on voimistunut
ja pääasiassa se kohdistuu Etelä-
Vietnamissa olevia länsimaisia yh­tiöitä
vastaan. Elokuussa piihkesi
lakko amerikkalaisessa Standard
Vacuum-öljyfirmassa. Tätä lakkoa
tukivat mm. rautateiden konepaja-työläiset
ja kautshukkiplantaashlen
työntekijät. Talonpojat puolestaan
järjestivät rahankeräyksiä lakko­laisten
rahastoon ja koko maassa
aloitettiin Standard Vacuumin tuot
teiden boikotti.
Kuitenkaan eivät mielenosoituk­set
j a lakot, jotka molemmat ovat
kansan taistelun rauhanomaisia
muotoja, enää näyttäneet riittävän.
Tilannetta kärjisti se, että työläis­ten
tcisteluun vastattiin hallituksen
taholta poliisimiclivallalla, joka
huipentoi joskus ampumisiin j a te­loituksiin.
Juuri tämän vuoksi o l i
Etelä-Vietnamin väestön pakko tur­vautua
aseelliseen puolustustaiste­luun,
kuten todetaan Kansallisen
rintaman;kirjeessä Y K n X V I yleis
kokouksen pi:heqnjohtajalle.
L E H T I E N KANNANOTTOJA
Nykyisen tilanteen kestämättö-,
myyden Etelä-Vietnamissa ovat to­denneet
myös monet ulkomaiset
lehdet. Niinpä japanilainen lehti
'Joraiuri" on todennut Yhdysval­tain
hyvin tietävän sen tosiasian,
:!ttä 'Ngo Dinh Diemin lahoava
diktatuuripolitiikka on täydellisesti
-nenettänyt kansan luottamuksen".
Jotkin amerikkalaiset lehdet todis­tavat
samaa. Niinpä "New York
World Telegram and S u n " on kir­joittanut
"miljoonien vietnamilais­ten
talonpoikien vihasta j a epäluot­tamuksesta
hallitusta kohtaan, jon­ka
kanssa U S A on sataprosenttisen
tj solidaarinen". Ja ranskalainen
porvarillinen ' Lfe Monde" on sitä
mieltä, että "fasismin kehittymi­nen,
herra Ngo Dinh Diemin fasis­min"
-T^ j u u r i se o n pakottanut Eter
lä-Vietnamni väestön- voimistamaan
taisteiua diktaattoria vastaan. '
ARJHEIJAKIN HORJUU.
' Valtansa säilyttämiseksi on Ngo
Dinh Diem 'turvautunut maan, mit­tasuhteet
huomioon ottaen jättiläis^
maiseen poliisi- ja- potilaskuntaan.
Saigonissa, maan pääkaupungissa,
cn yksi poliisi jokaista 140 asukasta
kohde^.
Uhicaavinta on, että kapinallisia
ajatuksia 'ja esiintymisiä ilmenee
myös itse armeijan piirissä. " T r i b u -
ne de Natrön" kertoi äskettäin, että
Saigonin esikaupungissa: oli anmiut-tu
Etelä-Vietnamin armeijan 11 up­seeria
j a 54 sotilasta. "Heidän r i ­koksensa
oli siinä, että he kieltäy­tyivät
osallistumasta . vainotoimen-piteisiin"
talonpoikia Vastaan, kir­joitti
.lehti. Pakenemiset armeijan
riveistä ovat yleistyneet j a niinpä
tämän vuoden kolmen ensimmäisen
neljänneksen aikana on 5,500 soti­lasta
siirtynyt Ngo Dinh Diemin ar­meijasta
partisaanien riveihin.
Tällainen on se valta Etelä-
Vietnamissa, jota USA yrittää nyt
kaikin voimin tukea. Jatkavat
epäonnistumiset liittolaisten vä<
linnassa eivät ole ottaneet näkö­jään
yhtään mitään Yhdysvaltain
vaUanpitäjille, joille virheet ovat
: tulleet maksamaan miljoonia' dol­lareita.
Skandinavian leh­det
itseään vastaan
H e l d n k l ; — Useat Skandina­vian
lehdet ovat kiiruhtaneet kir­joittamaan
artikkeleja varaulko­ministeri
Kuznetsovin j a suurlä­hettiläs
Wuoren tapaamisesta
- Moskovassa ennenkuin edes var­masti
tiedetään, mitä keskustelus­sa
on tullut esille. Artikkelit ovat
sen mukaisia, täynnä ristiriitoja.
Artikkeleiden pääsisältönä on
kanta, että Suomen eduskunnan ha-jottaminen
— joka nyt varauksetr
ta näytetään hyväksyttävän! — ei
ole .riittävättki!'NeuvostolutQlte
Suomen ulkopoliittisen lipjan jatr
Iriimispsta NiiskS • fnimataan''NeU«^
i
<
9' mmmmmm .c
o
1 J*-
TOIMITTANUT EEVA
Kohteliaisuutta
M;
9 r , ! ! . ' Jaa
Kun sukulaiset, ystävät j a tutta*
vat tapaavat monien vuosien' jäl­keen
niin jokainen tietysti . h e ti
huomaa, että aika • on .kvhUnkiq
jältänyt leimansa, ketä öh; tuutti
runnellut toisia taas aika j a eh­käpä^
j o t a k in onnellista vain vähän
rapistellut.' "Rehellisinä" itseään
kumisesta. N i i ^ ^ j t e i t i a ^ n ' ^ISk^ »pitävät katsovat velvolOsuudekse^
Vostoliiton "menettely- noottiasiassa ' ' " " ' "
"hermosodaksi" j a kaikin keinoin
yritetään mitätöidä öyyt Neuvosto­liiton
huolestumiseen nykytilan­teelta
Itämerellä.
Niinpä Stockholms-Tidningen kir­joittaa:
" . . . väitetään nyt, että so­tilaspoliittinen
tilanne Itämeren
alueella on viime viikkojen aikana
entisestään kiristynyt — tosin päin­vastoin
kuin mitä useimmat puo­lueettomat
tarkkailijat samasta asi­asta
a:attelevat".'
Heti seuraavassa kappaleessa leh­ti
kudtenkin esittää itse tosiasioita,
jotka ilman muuta antavat aiheen
levotiomuuteen. Lehti' kirjoittaa:
'On ilmeistä, että Moskova pyrkii
: . . vaikuttamaan samalla pohjoi­siin
NATO-maihin toivoen voivansa
siten - viivyttää • ja • vaikeuttaa NA­TOn
tiettyjä suunniteltuja puolus­tustoimenpiteitä".
Asioita tuntevaa
ei nimitys "puolustustoimenpiteitä"
hämää NATO-m|bista j)uheen ollen.
YLErSÖN KIRJE
K A N N A T T A A KO
ILMOITTAJIA
V A P A U D E S S A
Vapaudessa on usein ollut ke-hoitus
"Kannattakaa liikkeitä jotka
ilmoittaa lelidessämme" ja se on o i ­kein,
mutta mielestäni siihen saisi
lisätä vielä hiukan. Kun menette
tä'laineen [• liikkeeseen ' ^ostoksille;
niin mainitkaa, .että tulette ;leh-'
dessä olleen ilmoitijksen perus­teella
eihän kauppias sitä muuten
tiedä, ja näillä sanoillanne tuotat­te
hyötyä'|Sekä Icauppiaalle, että
sanomalehdelle. , Sillä varmaankin
kauppias,, ^ilmoittaa useai^njih sel-iaisessa
-lehdessä^ jonlfa kauha h^n
'?aa asiakkaita. ^Uyt kun alkavat
LÄNSl-SÄKSÄN MtLITARISMIA
VMDITÄAN POIS >ÖHJ01ASTÄ
. Helsinkia * Po'**oisma'd"n
kansojen päätehtävänä on estää
Innsisak^alaisten m kitaristien
tuukeutuminen .Pohjolaan ja* Itä­meren
alueelle, tehdä Pohjolasta
atomiaseista vapaa vyöhyke, sekä
spada Tanska ja N o i j a eroamaan
NATOsta ^a Pohjolan maat lähei­sessä
yhteistyössä keskenään- an­taman
railoksensa maailman rau­han
hyväksi."
Näin sanotaan Norjan, Ruotsin,
Suomen: j a Tanskan kommunistis­ten
puolueiden edustajien yhteistä
neuvottelua koskevassa tiedonan­nossa.
Neuvottelu pidettiin viikon­vaihteessa
Helsingissä ja siihen
osallistuivat p'if^lueittensa keskus-koraiteain
edustajina Ruotsista H i l -
' i i n ? Ha';'berg, Gunnar Öhman ja
Knut Teli, Norjasta Jörgen Vogt'
A Henry Hoff, Tanskasta Villy,
Karlsson ja Jörgen Jensen. Suomes-j
ta osallistuivat neuvottelukokouk­seen
V i l l e Pessi, Hertta Kuusinen,'
Tosiasia onkin, että mikäli on
puhe Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyys- ja avunantosopimuk­sen
täytäntöönpanosta, silloin
ei puhuta sen paremmin Suo­men
kuin Neuvostoliitonkaan
yksityisasioista, vaan niiden
yhteisistä sopimuksista ja nii­den
velvoituksista.
Dominikaanisen Tasavallan
kautta ei voinut uhata mikään
vaara Yhdysvaltoja. Mutta
Länsi-Saksan militaristit ovat
tehneet Pohjolassa laajoja so­tilaallisia
valmisteluja — ja ne
uhkaavat selvästi sekä Neuvos­toliittoa
' että Suomea, Tältä
oohjalta katsoen neuvottelussa
ystävyys- ja avunantosopimuk­sen
velvoitusten toteuttamises­ta,
on kysymys sekä Suomen
Gttä Neuvostoliiton rajojen tur­vaamisesta
mahdollista hyök­käystä
vastaan— ja silloin on
siis puhe niin Suomen kuin
Neuvostoliitonkin turvallisuu­desta.
Tällä tavalla suhtautuu
asiaan Suomen kansan suuri
enemmistö ja Suomen hallitus,
jonka puhemies, itse president­ti
Kekkonen sanoi vasta muu­tama.
päivä sitten, 6ttä Länsi-
Saksan sotaministeri Strauss
teki Suomelle "karhun palve­lun"
vieraillessaan muutama
päivä sitten Norjassa.
Lukija voi vetää omat johto-päätöksen.
sä yUäoIeva.sla ver­tailusta.
talvivarusteiden ostot ihmisille,
(aloihin j a autoihin niin on syytä
pitää ede^ä mainittu mielessä
niin kauppiaiden antamalla ilmoi­tuksensa
Vapauteen kuin asiakkai­denkin
ostamalla näistä liikkeistä.
Mainostaminen on nykyään puolet
myyqtiä j a niinhän ne tekevät suu­ret
• liike^aitok^elkin kyselemällä
kuluttajien • .^;oli9vel'a ovatko jhe
saaneet ..liikkeen painattamia i l -
imoituksjti. ^ ^ J u a s i , . . ....
1,1
^ r ' / i : i Tvz-Tiippp. Oiva Lehto ym.
Yht:'iser iulkil.-iujuman.ohella ijeu-votteluk,;''<
ov-3! ^" >etti vastalausesäh-keet
USA:n presidentille .USA:n
kcmmuriistisen puolueen vainosta
ja Ranskan presidentille Algerian
kysymyksestä.
Kokouksen julkilausuma kuuluu
seuraavasti:
Norjan. Ruotsin, Suomen ja;Tans:
kan kommunististen nrolueiden
edusta-at ovat neuvotelleet asian­omaisia
puolueita kiinnostavista ky­symyksistä.
Neuvotteluissa todettiin, että
USA:n, Englannin ja Ranskan hal­litusten
tuella tapahtuva Länsi
Saksan sotilaallinen varustautumi­nen,
on luonut voimakkaan kansain-
Välii-en jännityksen ja aiheuttaa vä­littömän
vaaran Pohjolan maiden
rau^^alle ja turvallisuudelle. Neu­vottelukokous
oiti erittäin tärkeänä \
sitä, että nämä sotaiset suunnitel­mat
estetään ja rauha turvataan
solmimalla rauhansopimus molem-i
pien Saksan valtioiden kanssa j a '
.sopimalla maailman mitassa täydel-;
iiscstä, valvonnan alaisesta aseista-1
riisunnasta. Pohjoismaiden kanso-1
jen päätehtävänä on estää länsi-saksalaisten
militalistien tunkeutu­minen
Pohjolaan ja'Itämeren alu­eelle,
tehdä Pohjolasta atomiaseista
vapaa vyöhyke, sekä saada Tanska
ja Norja eroamaan NATOsta ja
Pohjolan maat lähcise.ssä yhtei.s-lyössä
keskenään antamaan panok­sensa
m.^aiIman rauhan hyväksi:
' Pohioismaidcn liittyminen muo­dossa
tai toisessa sotaisen NATO-liittoituman
taloudelliseen järjes-öönEEC:
h'en (Euroopan Talousyh-
^ei.-söön), jota Länsi-Saksa johtaa,
vahvistai.si saksalaista militarismia
sekä vahingoittaisi Pohjolan mai­nion
itsenäisyyttä-ja näiden kanso­jen,
clinetu ja. Neuvottelukokous tuo­mitsee
tälläi.sct liittoutumat, jotka
vahingoittavat kansojen- kaikinpuo­lista
kanssakäymistä. Rauha 'ja jän­nityksen
lieventämisen edut edel­lyttävät
kaikkien kaupallisten"ra-loitusten
poistamista sen sijaan, et-
'ä luodaan uusia rajoituksia.
Neuvottelukokous ilmaisee suu­ren
tyydytyksensä NKP:n XXII
edustajakokouksen hyväksymien
historiallisten päätösten johdosta.
NKP:n uusi ohjelma—kommunis­min
rakentamisen ohjelma — c i v i i -
toita tietä eteenpäin vain neuvosto­kansoille,
vaan sillä on mitä suurin
merkitys kpko maailman työtäteke­ville
ihmisille ja rauhan asialle.
Neuvottelussa korostettiin kan­sainvälisen
kommunistisen liikkeen
kansainvälisen yhtenäisyyden mer­kitystä
marxismin-leninismin, kan­sainvälisen
yhteenkuuluvuuden se­kä
koinmunistlsen j a työväenpuo­lueiden
vuosina 19.S7 ja 1060 pitä­mien
neuvottelukokousten päätö.<J-len
nojalla..
, Pohjöis-Amerikan intiaanit
yiljelivät kiirpiisaa }o vuosisatoja
ennenkuin Kölifmbus'
miaailmaii.'' ' •' V ' ' .-t
- ^ ••
huutaa suureen ääneen :''kjriiiipä
sinä olet vanhentunutv tai /^^^
honut" tai mitä kukin dhsatttthut
tekemään. Hänelle itselleen voUi
sanoa aivan samat. saA^t|^muHpt
jos toinen osapuoU oi\ hieiJQontuhf
teisempi niin ne jäävät sanomatta!
Kuka teistä haluaisi . o l l a kesl^i-ijässä
ja vanhempana siti^aeki:
nen kuin kakslkyniihemrubti^^^^
Tuskin kukaan; Joskus p e i l i in i u ^
soessa meille kaikille -varmaankih
tulee mieleen, että nuortius ra
takanapäin, mutta eivätkö'nuokais-vot,
jotka peilistä näemme, - xde
paljon enemmän meitä pmaä itsiBr
ämme ja eikö niiden Uineeseen öle
tullut elämän koulussa opittua v i i
sauta? Tai ainakin pitäisi (dlä;,
Muistan kuinka äidilläni; dli
sestään nuoruuden aikaiöeii yalc^
kuvasuurennus. Joskiu;; hän; ' $it&
laatsellessaan sanoi "Katsoklfäp^s
kuinka äiti oli nuoren päk^hen^
ja nyt olen nain vanha"/; Etähtä
huvitti vastukseni: " E h miiiä: tun­ne
tuota henkilöä, j o k a oii kuyassä,
eikä hän ole minun-äiUhi./Sillä
o'et minun äitini j a i ^ r e i n p i i kuin
mitkään nuoruuden' kiivai",';
Oletteko nähneet rildcaan naisen
kasvoja, jotka ovat kfiuneusleik-kauksen
jäljiltä kuin' ilitieetöh näa^
mio? Nuorena ollessani niuistah
kuinka työstä tultuani t u l i keski­kaupungilla
^usein vastaani, .varak­kaan
näköinen, ehkä Virkanainen,
koska hänikin säännöillesi:: t^^^^
samaan töiden Iopettainisäika;^h
vastaan: Hän o l i pieiii ja siro ja
erikoisen hyvin puettu: Silmistääp
näki, että'' ne olivat paljoh'kaiiemi
min eläneet kuin nntä 7aivjiii; Il s i -
leistä kasvoista-ölisi•• voinut päätlli^f
Hän•'vaikutti hyvin ylpealtä"iki-veäksi
vedettyuie kasvoineen, mUt-löysi'
uuden ta si''mien ilme kertoi hartaasta
' •'' . • "I halusta saada yliösls^iyaihtaapailt-
• I kaa meidän nuorten kähSsa,'"" "*
i Ketran sitten hän ; t u l i Vastaan:
kahden miehen |ce^k^i^;ji)tkä
Huivat vilkkaasti ja siliöih nai*
Tyytyväisenä maailmaan j a itseensä vetelee - tämä "joulu-p
a i s t i " unia saatuaan Toronton suuressa talvinäyttelyssä pai-kintomsetin
kaulaansa. ; •
= ^jy — p r
Myös intiaanit
rotusorron
kohteina
Washing;on. — Yhdysvaltojen i n -
Liaanit joutuvat usein saman rotu­erottelun
kohteeksi kuin neekerit,
ilmenee kansalaisoikeuksien koihis-
•ion julkaisemasta raportista, '
Monilla paikkakunnilla intiaanit
eivät saa käydä samaa koulua kuin
valkoiset j a tuomioistuimiUa on kä-iteltävänään
"kaiken rotuisia on­gelmia".
Talojen ostojen ja virko­jen
sihteen ovat olosuhteet intiaa­nien
kohdalta samanlaiset kuin
neekeriväestön kohdalta.
Joissakin Yhdysvaltojen lounais­osissa
sijaitsevassa kaupungeissa
näkee seuraavanlaisia julisteita:
"Koirat j a intiaanit eivät ole toi­vottavia".
Raportissa huomaute­taan
kuitenkin, että maan eteläi­simmissä
osissa^ jossa rotuerotte-
' u on suurin, voivat intiaanit käyt­tää
samoja käymälöitä ja;: odotus­huoneita
kuin valkoiset.
nen' hymyili; t a i se \ o l i tarkoitettu •
hymyilyksi,, mutta se o l i nihiL kau*'
histuttava ; irvistys, että ' nuoressa,,
mielessäni silloin päätin, vaikka
m i t l i i ' nuiuta tahansa mutta e) ^
.noin- kireätä kauneusleikkausta:
onjim kasvoihini, vaikka elSmi
Tuiisaast^in ryppyjä siroitteUsi.
ffihän Sitä vielä tiedä kumka ylei­seksi
käuneusleikkauksekin tule- .
vät^ mutta onko se enää kaunis- '
tämista kun ihminen tappaa itses­tään
kaiken persoimallisuuden ja
on kuin/kaupan hyllyllä oleva i l ­meetön
niikke/ .
.Siksi' ei o'ekaan niin välttämä- .
•töntä ''rehellisesti" sanoa kolkko^
jävtotuuksia toisistamme kun sa?
maila iloa toisille j a itsellemme-kih.
."Sinä pysyt aina saman n ä - -
'köi^nä", on hyvin vaaraton lause
tavatessa,, mutta jos sekin on l i i ­aksi
kehumista n i i n sein voi kor-'^ *
vatä 'saiiomalla VHauskaa taaä ta-^v
vata^ Siitä i'ahtuu meistä jokai-,
nen!
Wiidri oli vaitelias
JKilate^n H:kiin
Aelsinki.- — E n voi vastata tääUä
m i h i n k i n kysymyksiin. Olen vain'
virkamies j a tehtäväni on antaa en­s
i : kädessä selostus tilanteesta esi­miehilleni,
vastasi suurlähettiläs
E^ra A. Wuöri v i i k o n lopulla saa-piiessaan
Helsuikiin informoimaan;
hallitusta niiden-seikkojen suhteeq^;
jotkp olivat käyneet i l m i hänen j a
varaulkoministeri Kuznetsovin kes* \ - v
kustelun aikana. Suiirlähettiläs aiF ' • >^
toi selostuksensa hallitukselle heti.
Vaikka pahin spekulointi Neuvos­toliiton,
nootin ympärillä onkin vai­mentunut,
heijastaa iänsimaistei^,
lehtimiesten yhäti rqnsas' joukko
Helsingissä tilanteen merkittävyyt-y^^
tä.'<Naitä oli; saapunut: suomalaisen.-'
lehtfVäen ohella;myös nyt SeutiUgP^MMH
lentokentälle, jonne suurlähettiläs
EerÖ;^^A. Wuori säapiutMffl ;
vuor^Koneella klo ,19.4p. Afirallisina i;^.
vastaanottajina ,olivat;-paikalla.,ui-komitaisteriön
< poliittisen; : osästop;
^ää^ikko, ministeri Jaakko Hallama
seiiä^latmlaisbsastopäälUkäö 1^
cpteon.. ',. , > r.
'Lehdistön • moniin, • -kysely-yjityfc
s^in vastasi suiurläfaettiläsymmär-rkilvistä
syistä Erittäin niukkasat^
W|isesti. Hän itötest, ettei hän yi&^ i
tiennyt, miten pitkäksi hänen;Hei*X
singissä olonsa venyy. Hän ei ha|-,
lunnul kertoa henkilökohtaisesta'
käsityksestään tilanteep nykjrvaj^ v
heen suhteen. Han mainitsi vain,
että. keskustelu varaulkoministeri'
Kuznetsovin kanssa oli kestänyt 15
minuuttia. Tämän tapaamisen jäi-;:
keen^hän ei ole kohdannut ketään :v
neuvostoliittolaisia virallisen taholi'
edustajia.
E i myöskään Moskovan lehtien -l
kirjpittelua koskeva kysymys pal­jastanut
'kortteja". Suudähettiläs
totesi niiden kirjoittelevan yleensä ^
Euroopan tilanteesta ja viime
koina paljon Vietnamin tapauksis-.
ta, ^
. Suurlähettilästä seurasi matkalla
hänen vaimonsa, rouva Kerttu Wuo--:
r i .
mmm l i
LASTEN SUUSTA ,
Lapsi:. "Miksi nuo Junat jatkuvasti
pysähtyvät?"
Mummo: "Ne ovat maitojunia.*^
Lapsi: "Lypsetäänkö niitä jokaisel­la
asepiaUa?"
PÄIVÄN PAKINA
Mfen makkarassakin "kaksi i^ätä"
Kuteh'x)iaakkarassakin on kaksi
päätS2;abn~.rbon|ssa asioissakin kaksi
puolta.v .--f.-.!:.;! niiden oikoa; puoli . ja
suiirpolRfaiJcn piioli'. < - i
Olt^Jtaanjmc esimerkiksi Norjan
ulkoministeri'^ Halvard Langen f ja
muiden norjalaisten asenne Länsi
Saksan militarismiin. ' .
Kuten tiedetään, herra Lange vie­r
a i l i alku<viikolla Neuvostoliitossa
ja oli siellä täkäläisten sanomalehti­uutisten
mukaan puolustanut Nor­jan
yhteistoimintaa Länsi-Saksan
militaristien kanssa. :
Samaan aikaan tuli kuitenkin Os­losta,
Norjan pääkaupungista tieto,
että suuri osa norjalaisista on kaik­kea
muuta kuin mielissään veljei-lystä^^
eilisten miehitysjoukkojen
seuraajaih"' kanssa^ Niinpä esimer­kiksi
^ STT-NTB: n Oslon uutisessa
marraskuun 18 päivältä kerrottiin
Länsi^Saksan sotaministeri Straus­sin
Norjan vierailun tiimoilta mm.
seuraavaa:
'Länsi-Saksan puolustusministe'
riä Straussia vastustavat mielen­osoitukset
-lauantaina aamupäivällä
Oslosstt' icehittyi mielenosoittajien
ia p o l i i s i e n väliseksi raivokkaaksi
tappeluksi. Älielenosoitukset tapah-
H'ivat norjalainen laivastotukikoh­dan
lähettyvillä' StraussiiT pitäessä
tukikohdassa/.lehdistökonferenssia.
" P u o l i tuntia konferenssin alka­misen
jälkeen yli sata henkilöä ko­koontui
tukikohdan lähettyville. Po­liisi
koetti estää heitä ja repi rikki
muutamia julistuksia. Mielenosoit­tajat,
jotka etupäässä olivat nuoria,
istuutuivat kadulle, j a poliisin oh
pakko kantaa heidät pois sieltä . . . "
Ja Suomen "ensimmäinen kan.sa-lainen",
ta.savallan presidentti Urho
Kekkonen, joka sivumennen sanoen
cntoi ymmärtää että hän selviytyisi
ohjelmastaan-paremmin, jos äärioi­keisto
ei tekisi jatkuvasti suuria
tyhmyyksiä ja pahentaisi siten t i ­lannetta,
sanoi Straussin Norjan-vierailusta,
että se o l i Suomelle suu­ri
'karhunpalvelus".
Hän olisi tietenkin voinut viitata
asian toiseenkin puoleen, nimittäin
siihen, että Straussin vierailui hei-j.
istaa loppukädessä vain n y t v a l -
liLsevaa todellisuutta, nimittäin si­tä,
^ että Länsi-Saksan militaristit
ovat saaneet vankan jalansijan Nor­jassa
ja Tanskassa; mistä herra
Lange on kylläkin mielissään.
Muta älkäämme unhoittako häitä
kotoisiäkan kysymyksiä. .
'Kommuristipeikko" on kummi­tellut
tässäkin .-naassa jo niin
kauan, että äärioikeisto : Idmaa
"kommunistisuudeksi" ja 'kommu'
nistivehkeilyksi" j o kaikkia demö-raattisia
piirteitä valtikoneistostam-mekin
— yksilökansalaisista ja hei­dän
järjestöistään puhumattakaan,
CP:n tiedonannon mukaan oli
Calgar.vssa, Albertan Social Credit
liiton kokouksessa viime keskiviik­kona
leimattu diskriminatiovastai-set
työsuhdelakimme (fair employr
men practice-lait) "kommunistien
insiproimiksi" paheiksi, minkä
vuoksi ne eivät sovi lainkaan A l ­bertan
maakuntaan (?).
Social Creditin miesten hyväksy­mässä
päätöslauselmassa puhutaan
ummet ja lammet siitä, miten täU
laiset diskriminaatiovastaiset lait
pyrkivät muka suojaamaan "sub-versiiveja"
— j a kun keskinkertai'
nen uutistenlukija e i tietenkään hy­väksy
"subversiiveja", niin hänelle
tyrkytetään tällä tavalla sellaista
käsitystä, että diskriminätiovastai-set
lakinune ovat itse paholaiselta,
tai ainakin sen vanhan vihtahoustm
"apulaiselta".
Asian toinen puoli on kuitenlcin
tässä tarua kummempi
s^olevät . diskriminaationvastaiset
työsuhdelakimme.: on yoitettu työ­väenliikkeen
sitkeän j a pitkäaikai­sen
taistelun avulla.
Niissä on paljon vielä puutteelli­suuksia
— yleisesti sanoen, ne ovat
siksi 'hampaattomia", että monen­laista
.työmaaterroria on vieläkin
mahdollisuus toteuttaa. Työläisten
kannalta katsoen ne eivät kuiten- ;
kaan~öle " h u o n o j a " vaan "hyviä",
joskin, puutteellisia lakeja. Siltä
^toiselta puolen" " katsoen useissa
maakunnissamme hyväksytyt dis-krinminationvastaiset
' työsuhdelait
määrittelevät rangaistavaksi rikok­seksi
JOS työnantaja diskriminoi ke­tä
tahansa työläistään rodun, ihon­värin
tai uskonnollisten seikkojen
perusteella. Myös ei voida näiden .
lakien mukaan hyljätä työnhakijan
anomusta rodun, ihonvärin tai us­konnon
perusteella. Mutta nyt on
tämäkin, jo "kommunistisuutta" AI- M :
hertassa. <
.Lyhyesti sanoen, nykymaailman
asioita seurattaessa . ja tutkittae|sa'','r,'!
saadabn aina täydelliseinpi.jr'par,''~'<
remp^,'kuva silloin, j o s ote
ViUe «i^att.noipijtiäli^j
^ m : ' suuf]>ori^aPl' 8 & . . ^
mm ..li