Vapaus, December 22, 1955

              «ma
siivu 2 TorstsiD3, joulukuun 22 — Thursday, Dep. 22.
iliipi
• i
4
im
Ä m
Olllop Oq>aita«»t, OttoVA, Pub»
.abbea tlutee «edcly: IkusMtom»
^I%an4ay0 «XH8 ^Bfttun&sv J>7 Vapaus
Mvertmig nu» «pop <«pf(tt»ttoB.
3 Irtfj 225
Yto«7V9ilkm»: 1 irk, «JOO < idc 4^
euome»»; 1 fk. 84» 6 kk. 4.n
AFLm ja ClOai yhdistyminen
VaaH,- jöulur ja muiden^ enemmän tai väiiemniän tärkeiden kii­reellisten
asiain vuoksi ei lehtemme ole kiinnittänyt ^^^3^ riittii­si
l|
iiii
i ii
'Ii
*. l i ' - 'Sanomattakin on selvää, että'<\äiden liittojen ybdistypiinen, mikii,.
\fj:[ tapahtui virallisesti joulukuun S, päivänä 1955, oft ikuisesti tniiistet-j^'>
tava ja erittäin tärkeätapaus Yhdysvaltain tyiiväenHikkeen kunniak-kaassa
historiassa.
s ^if^ Jsfe"oli tärkeä ennenkaikkeasiksi^ että näideii liittojen yhdistymi-
' ,'|; *' ucn päätti 20 vuotta vallinneen hajaantumiskauden Yhdysvaltain työ-
• väeniiH(keen historiassa ja veti noin 15,000,^000 järjestynyttä fyöläis-
[iv, ' ä-T^^saman katon alle*'. Täten toteutui, tai luotiin abiakin vankka pe-
1^^' riB^ta sille ;'yhden su,uren 'union'' periaatteella, jolla ajatuksella on
t-ih' " ollut niin syvällinen ja sytyttävä vaikutus tämän >mantereen työväen-
;|t' " liikkeen historiassa. Sanomattakin on selvää, että näiöen suurten liit­in!
- tojen yhtjmiinen edu.«jtaa suurenmoista edistysaskelta Yhdysvaltain
|f I typYäenJiikkeen historiassa.
'tu , ,Ken^ tätä epäilee, 'hänen sietää pysähtyä miettimään sitä miksi
||v Suuren Rahan propagandistit ovat hUlyyntyneisyyttään niin liuonosti
i
i
' fj-^ salaten.puhuneet ^-unionistisen liikkeen monopolisoitumisesta" ja
' aiheuttamista "vaaroista"' '
sen
I' -c»^^ Tässä yhteydessä meille sanottaneen, että yhdistetyn .APlr- -ao-
PKT
mm
m
l i
il
'-järjestön johto on kokonaisuudessaan oikeistolaisten uniopomojeh
viikontfoDissa; ja että^.^^ järjestö ei vas­taa
jtyöväenluokan tarpeita ja toivomuksia.
' Kukaan ei luonnollisestikaan halua kieltää sitä valitettavaa tosi-
0 asiaa^' ettävAFIir^r^ va.stavalittu ensimmäinen kansall inen johto-ikunta
«n kokoonpantu oikeistolaisista aineksista^ jotka ovat vannou-i^
i' <tuneita'sosialismin aatteen ja teorian vastustajia sekä kapitalistisen
^«1' ' yhteiskuntajärjestelmän kannattajia. Tama sellaisenaan heikentää
' fK tätä uutta yhdistettyä järjestöä aivan samalla tavalla jos palokunta-
* ' '^^f'f'--" laisetrsuojelisivat tuhopolttajia sen vuoksi, että heillä riittäisi sam­mutustöitä
l ^
; 'Mutta sittenkin on muistettava, että paljon on asioita tapahtu­nut
sep jälkeen kun CIO:n muodoitaneet uniot erosivat AFLm jäse­nyydestä.
On muistettava että eron syynä oli kysymys joukkot^olli*
suuksien työläisten järjestämisestä ja isiinä tarvittavista teojlisuus-
> öhiöisö. AFL:n oikeistojohto ei silloin hyväksynyt kumpaakaan. Xyt
sensijaan CIO:n alaiset tcollisuusuniot on hyväksytty sellaisenaan
AFL-—CIO:n jäsenyyteen. Suuri edistysaskel! Kaiken lisäksi'tämä .
; osöittaa> että työläisten tahto ja toivomukset on huomioitava sittenkin
vaikk^ oikeistolaiset johtajat^aistclcvat kynsin 4ianipain niitä vas­taan
jonkin aikaa. ' '
» * *
Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemitie yksi erittäin i;u-,;
vaava tapaus. Juuri vähää ennen yhdistymiskonyentionin kokoontu­mista
julkaisi APL:n—CIO:n presidentti (silloinen AFl^.n presi­dentti),
mr. ^leany Xew York Timcs-lehdessä (jouluk. 4. pnä) pitf;
kän artikkelini missä hän tiedoitti kerskuen, ettei hän ole koskaan '
"osallbtunut lakkotaisteluun", eikä koskaan "m^iärännyt" ketään
Mlakkoon^ Samalla mrlMeany selitiij että 'työläisten ja työnantajain
•edut ovat toisistaan^ riippuvaisia eivätkä vast,akkaisia'^j tä­män
perusteella hän ehdotti, että työväenliikkeen ja suurpääoman
välillä olisi tehtävä laajakantoinen •'hyökkäämättömyyssopimus"; Tä-nfe
sellaisenaan kuvaa mikä rar.Meanypnmiehiään.^ Mutta tärkeäm­pää
sittenkin on muistaa^ että heti seuraavana päivänä kokooni
saAEL^^^IOrnyhdistämiskonventionissa ci kukaan puhunut sen
paremmin tämän "hyökkäämättömyyssopimuksen" puolesta kuin
imuistakaan mielettömyyksistä, mitä 'mr. ;Meanyn "teoriaan" sisältyy.
••'Hyökkäämättömyyssopimuksesta" puhumisen asemesta edustajat
loisensa jälkeen nousivat ylös ja vaativat päättäviä toimenpiteitä.
'•järjestymättömien • järjestämiseksi V eli mr. Meanyn termejä käyt­täen,'
laajakantoista ^''hyökkäystii" vielä järj
suuksien järjestämiseksi! Tämä sellaisenaan osoittaa, että "suuruu­destaan-
huolimatta mr. Meany ei kuitenkaan ole AFL—CIO! Se •
osoittaa, että kaikista vaikeuksista ja vastuksista huolimatta rivijäscr :
viiet saavat tahtonsa kuulluksi ja tulpat huolehtimaan siitä, että tätä
yhtynyttä työväenliittoa käytetään työväenluokan hyväksi; parem­pien
palkkojen, suuremman yhteiskunnallisen turvallisuuden ja sosiaa-
, listen uudistusten h>-\'äksi.
i i ii
•'•«ii;
'as'
lii»
teli
S#F1 1
mm
Mikäli tässä suhteessa on epäilyä — 'ja onhan niitä epäilevjä
"Tuomaita" aivan liiankin paljon.—niin epäilijäin joukossa ei suin­kaan
tole Yhdysvaltain Suuri Raha. Tässä yhteydessä saattaa palaut­taa
mieleemme, että heti .\FL--rCIO yhdistymiskonventionin päätyt-'
tyäesiiiityimr; Meany 'juhlapuhujanaV Yhdy
yhdistyksen konventionissa, missä häny kuvaavasti kyllä, esitti "teo-
>riansa" työn ja pääoman '"yhteisistä eduista" ja ehdotti (tj^s kenen
valtuuksillaI) harkittavaksi "hyökkäämättömyyssopimuksen" tekoa.
Töhtailijain yhdistyksellä ei luonnollisestikaan ole. mitään tällai^a
"hyökkäämättömyyssopimusta" vastaan, mutta siitä huolimatta saa­tiin
nähdä, että suuren rahan puhemiehet repivät poliittisesti puhuen
mr.Meanyn niin pieniksi palasiksi, että 'kukko voisi siitä suurim­mat
palat niellä''. He tiesivät AFL—iGIO-konventionissa tehtyjen
päätösten perusteella, että mr. Meany ei voi tällaista '"hyökkäämättö-myyssopimusta"'
pitää siinäkään tapauksessa, vaikka sellainen alle*-
•kirjoitettaisiin!
• '.Tämän uuden liiton perustamisen yhteydessä nähtiin muitakin
kistiriitaisuuliÄia. Työläisj yleistä toivomusta kiivaa epäile-imättä
se, että tämän yhdistetyn järjestön kansalliseen johtokuittaan
tuli; valituksi myös kaksi neekeriä. Neekerit eivät ole koskaaii i^ikair
semmin saaneet- vastaavanlaista tunnustusta -Yhdysvaltain työväen-:
liikkeen riveissä. Tämä sellaisenaan on tietenkin sUuri ja lämpimästi
tervehdittävä edistysaskel. Erikoisesti muut vähemmistöryhmun lu­keutuvat
amerikkalaiset työläiset pitävät tätä suurena voittpna. i
; . Mutta näiltä samoilta tiimoilta voidaan vetää kielteinenkin joh-«
topäätös ja se on tämä: AFL:ää ja CIQl: ta ei ole koskaan voitu syyt- •
taa liiallisesta ''demokraattisuudesta". Päinvastoin uiitä molempia on
aiheellisesti arvosteltu virkavaltaisuudesta missä ei juuri ole jäsenr
joukl^jen mielipidettä kysyfty. Nyt muodostettu uusi liitto: on tässä
suh^4^ "^^^ sillä konventioneja pidetään nyt
^ entistä harvemmin^ mikä sellaisenaan keskittää vallankäytön entistä
iujepimin johtajiston käsiin. Älerkillepantayaa muuten on, että koko
BtU Oarä9Mf Ctm^ Mrs. Alton
BuUocJc tekee juurJ kuin Mnen xoie'
'bVneä iuikee,
: Kun ÄÄf^Bul^^ soitti hänelle pu­helimitse
vJlme sunnuntama, että hä­nen
pakettiautonsa kone öji pysähtyT
nyt ja pyysi; että vaimo iujisl benJji-löautolla
työntämään pysähtyneen
auton käyntiin, niin mrs. BuJJock me- ^
netteU ohjeiden muka^ejtl.
Mutta ^l^un ;jakettiau>o,.j£ääntyl jtife-puoleen
ja tfi/fp^fi py^^-Zipiiyyn lau-toon.
niin vasta''sllIommrs.Bullock
tiuomasi, ettei hänen ialehensä ollut­kaan
työntämänsä-auton ohjauspyö­rässä..
I ' , if
Mies oli mennyfcjlählBeudun asun­toon
aol^amaan uudelleen, ja saadak­seen
selville, missä, armas avlosiippa
matkalla viipyy. — Uut^tieto.
^ i l i i i i l i i i i ^ ^
kutsu esitetty Heisinsissä
Suuri kokous asustuksen vasb^amisdk^
tullaan pitämaäp ensi vuoden Jiuhti^usta
Metallurgisen
teollisuuden ^
jäftiläis-japs;
'Peklnp. — Kiinan kansantasaval­lan
hallituksen päätöksen mukaises­ti
" Sisä-Mongolian autonomisen pii­rin
länsia^iaan—: Baotouun rakenne­taan
ensimmäisen vlisivuotissuunni-tel.
man aikana uusi metallurgisen
teoljisuuden jättiläinen; Siellä suori­tetaan
parhaillaan suuria rakennus-,
töitä; Maan kaikilta puolilta saapuu
täile rakennustyömaalle^ kymmeniä-tuhansia:
fyöläisia;.teknikkoja ja in­sinöörejä;
Pekingistä, Anshanista,
Shanghajsta, Nankingista ja maan
muista kaupungeista: laiietetaän ra-;
kennusai.neita. Neuvostoliitto ja kan- lausuen mm:
UelsinkJ. JonlokDno It pnä
täällä päai^ynecDMaatlnian Baa-
JianneDtfoyfioil kokookseo Otketmk
mii tololoei slsäUyväi faabban-nenvostpn
Jolkalsemaan vetoo- e
fuofeseen/ jok» syntymäpaikkansa;
nifltten mukaisestrrtstltUln Belstai-;^;
1^ vetoomiiksefcsi, Ja ne <oU«atV
päätös keskittyä' > kalkin voimin
työhön aseistuksenV supistamisen^ ^
aikaansaamiseksi, koska varustelur;
Jen jatkuminen' muodostaa tällä;.;
hetkellä pääesteen IcansainväUs-!: v
ten kysymysten ratkaisemiseksi":
neuvotteluteitse, sekä päätös fcut-i
sua ensi vuoden huhtikuussa^,
koolle kansojen yleinenaselstami-'
sen supistamiseen tähtäävä ko­kous.
Kokouksen päättyessä - eilen Helsin­gissä
oli lehdistölle:järjestetty .tiedoi-.
tustllaisuus, josE.1 lehtimiehille, selos­tettiin
kokouksen käsittelemiä kysy­myksiä
ja tuloksia. Samalla oli heillä
tilaisuuus tehdä kysymyksiä rauhan­neuvoston
jäsenille, joista ^useimmat ,
olivat läsnä tilaisuudessa pienen osan j
osanottajia oltua pakotettu palaa­maan
kotimaahnsa jo aikaisemmin.
Tilaisuuden avasi Italian edustaja
Corona, jo'<a on maansa soslalistipuo-lueen
edustajana. parlamentissa.'se­lostaen
kokouksen työtä ja rauhan­liikkeen
ajankohtaisia kysymyksiä
I vua. Tällaisina mainitsi puhuja
kakä £Hurta kokousta, toinen oli pi­detty
Uanskiässa' Ja <<>Jnett -itäUassav;
edellisen oli'isjiit5u«uf JajoUe ÄtJikaa-llsen
. puolii^'^ jöhfomlfe SSaouard
Herriot ja 'jälkimmäisen -Ftoenzen
laupöngln'pormestari.
Tämän jälkeen esittivät läsnä ol­leet
lehtlnifehet kysjonyksiä 'rauhan­neuvoston'
Jäsenille, '
Kysymykseen, onko :raxihanlilkkeel-lä
mahdolU^ksia aseistuksen supis­tamista
koskevaan kontrolliin, vas­tasi
Belgian edustajai rouva Monica
Felton, että toimikunnan osoittama
kokouskutsu korostaa erikoisesti 'tie­demiesten:
osallistumisen tärkeyttä,
koska: tiedemlehlll% on suuri vaiku­tusvalta,
kun on kysymys aseistami­sen
supistamisesta ja erikoisesti; ato­miaseiden
valvonnasta. Ja jos on
tahtoa aseiden supistamiseen ja val­vontaan,
niin on myös siihen ^ mah­dollisuuksia,
Bauhanllikkeeri :teaitä-vänä
onkin voimistaa yleistä tietout­ta
tästä jnabdoUlsuudesta. että se
tuIM todellisuudeksi.
JSeskustelun kuluessa selostivat
mm, tri ^dicot^.C^nadasta ja prof,
Hromadka Tshekkoslovakiasta kirkon
suhtautumista /auhanllikkeeseen to­deten,
• että aikaisemmat ennakkor
iuulot olivat nyt miirtuneet ja koske-xiiksen
aikaansaaminen^' maailman
ekunäeenlfeen "kirkkoneuvoston ja
maailman rauhanneuvoston- välillä
oj : tiillut - mahdolliseksi molempien
pyrkiessä yhteiseen päämäärään:
rauhan säilyttämiseen.
::; Monia muita Kysymyksiä esitettiin
ja saatiin vastaus, mm. Turkin edus­taja
Nazim Illkmet: selosti maansa
sivistyneistön 'osuutta rauhantyöhön,
mainiten, että vaikka rauhanliike
Turkissa on virallisesti kielletty, niin
sivistyneistön suUrt enemmistö kan­nattaa
rauhanliikettä Ja että suurta
myötätuntoa' sitä kohtaan tunnetaan
mm. ::liUorten opettajien piirjssä;
Rauiianlilkkeen perustaja oli. muuan
fcarttavat tiiföljfeaa
Calcntt».^ SeavoeUiiiilim ko»-
»mnidtJpootoeen keskiMkninttea»
lääenlsa vain anitaamt iojnkel-v&
u «avnkkeet j» pUpat «»ai M'
Oin tutikuaäeaaao «oenani» lal
#äbemxxun pannassa.
Puhuessaan Sondrfss» fntlassä~
tarjotulla loonaaUa. NeuvosloUI-
4on kommnnistipuolueeo. «ibtfia^
Ti. JSiunshcJtev sanoi fcuaUJoJI-leen,
että Neuvostoliitossa, vya"
«ään lääketieteellisellä perosfeell»
yleeosä vähentämään tnpakofntla.
guurin osa bafUtnkseo Ja jiobln-een
Johtajista on tapakka-tafttiita.
sandemokraattlset maat antavat täl­le:
rakennustyömaalle. suurta apua.,
Baotou muuttaa nopeasti muo-toaant
Kaupungissa on laajennettu
sähkövoimalaitoksia Jänahkatehtair
ta, rakennettu .konetehdas, happiteh-das,
fokerltehdas, tiilitehdas, tulen­kestäviä
aineita valmistava tehdas ja
muita teollisuuslaitoksia. Viime vuon­na
oli BaotounteoUIsuuslaltosten tuo­tanto
18 suurempi vuoden 1950 tuo­tantoa.
Luvaton metsästys
kanista lystiä '
s' WilUa^m Lake, B. C. For Handis­ta,
Ore. kotoisin oleva Vern - Enger
Joutui täällä vastaamaan, siltä, että
oli käyttänyt, metsästyksessä lento'''
konetta' ja ampuma-aseita ilman
asianmukaista lupaa. Hän sai maksaa
$555,00 sakon, Enger oli ampunut
kolme suurisarvista yuoristolammasta.
Ulkoministerien Geneven konferens­sin
epäonnistuminen- viime kesänä loi
tilanteen, joka aiheutti kaikille kan-:
soille pettymyksen. Se on antanut
aihetta kysyä, onko Geneven henki
kuollut. Rauhanliike, ei ole pessimis­tinen,
ja sikii Se näkee sen jatkuvan
edelleen, sillä "merkitsi joka tapauk­sessa
lopullista päätöstä: pulmakysy-mysten
ratkaisemiseksi neuvotteluteit­se.:
Tämä päätös vain on nyt saatava
toteutumaan, - Pahin este sille on va­rustelujen
jatkuminen, Ja juuri tämä
määrää rauhanliikkeen tärkeimmän
'tehtävän talla hetkellä. Siksi on
toimikunta tehnyt esityksensä yhtei­sestä
koko maailman mittakaavassa
pidettävästä kokouksesta. Jossa käsi­teltäisiin
aseistamisen supistamista,
Maata ja kaupunkia, misä kokous
pidetään ei vielä ole ratkaistu, : ;
: Ulkominiiterikonferenssin jälkeen
on Jo ollut pari mer'Kittävaa tapausta,
jotka osoittavat rauhanvoimien kas-
HIRVITTÄVÄ MUISTO
200 VUODEN TAKAA
Marraskuun 1, pnä 1755 tapahtui
hirvittävä maanjäristys Portugalissa,
jolloin sen pääkaupunki Lissabon
muuttui miltei kokonaan raunioiksi.
Mustia rt^Juilmaa ennustavia pilviä
oli' Jo aamun koitteessa kerääntynyt
kaupungin ylle. Ensimmäinen maan-
Järistys kesti tuskin kauempaa kuin
minuutin, mutta sitä seurasi useita
vielä voimakkaampia tärähdyksiä,
kokonaisia kortteleita lakaisiin ole­mattomiin
ja kaupunki muuttui pian
palavaksi helvetiksi. Vettä tuli alas
kuin kaatamalla Ja. myrkyllisiä kaar
suja nousi maan sisältä.
Mutta antakaamme silminnäkijän
kertoa: "Äkkiä kuulin" hirvittävää
räjähtelyä. Juoksin, ulos katsomaan,
mitä oli tekeillä jä pääsin onnellisesti
muiden mukana pihalle, josta- saa­toimme
nähdä melkein yli koko kau­pungin.
Silmiemme editse vierivät
hirvittävät näkymät. Talot luhistui­vat
kauhealla, metelillä. Karmeliitta­munkkeja,
jotka asuivat ivuorella ylä­puolellamme,
huojui sinne tänne, sa­moin
huojuivat heidän kirkkonsa ja
luostarinsa niin että joka hetki saim­me
pelätä, että kaikki kaatuisi pääl­lemme
jä että: ne hirvittävät kuilut,
joita avautui maahan joka puolelle,
nielislvät meidät kitaansa elävinä.
Aurinko oli niin pimentynyt, että tus­kin
naki kädenleveyden vertaa eteen­sä,
Kaikki olimme vakuuttuneet sil­tä,
että viimeinen tuomion päivä oli
tullut. Maan hirvittävä liike alapuo­lellamme
kesti y l i ' neljännestunnin.
Sitten tuli äkkiä hiljaista hetkeksi.
SlUoha lähdimme kaikki. Jotka olim­me
seisseet siinä yöpuklmissamme,
juoksemaan kohti lähellä olevaa
suurta toria. Jonne raivasimme tlem-me-^
li maahan<^luhlstuneldea.t^lojen,
umpeenmenneiden katujen Ja: kuol­leitten
röykklöitten. Kaikkien meidän
kasvoillamme oli kyol^an l^lma."
liäpl myrskyn, ja ..j^kyimän rsateen
ka Ikuivat i avunhuudot. Kaiken yllä
räupioideiij seassa hiioj&l aaV^nalsla
olentoja, eiV-kuitenkaAnaut^s^een
haavoittuneita ja s kuolevia,' .vaan
lyöstaakseen. Silloin kuului yhtäkkiä
voimakas jyrinä. Meri vetäytyi alckiä
takaisin, kääntyi sitten jälleen maai-,
le päin mukanaan 15 metriä korkea
hyökylaine; joka heitti" laivat -kauas
maalle ja allieutti muuta' hävitystä,
Vam muutaman minuutin kuluessa
sai surmansa yli 60.000 ihmistä, suu­rimmaksi
osaksi hyökylameen tuhoa­mina;
Useita, vaikka heikompia
maanjäristyksiä sa^ttui sitten pitkm
talvea,
Lissabonin maanjäristys oli: luul­tavasti
suurimpia 'historian tuntemia
maanjäristyksiä.
: Mutta mitä on maanjäristys? Mikä
tapahtuma maan sisällä vavahdut­taa
sen pintaa niin himttävin söuv
rauksin? Välittöminä sj'lnä ovat eri­laiset
esteet normaalille liikkeelU
maankuoren en osien vähllä pitkir
murtumarakoja. Vastakkain olevien
miurtumapintojen hankautumisen ta.
epätasaisuuksien johdosta, jotka ko
konaan pysäyttävät normaalin ll£k.
keen syntj-y Jännitys, Joka .vahitelier-lautautuu,
kunnes este lopulta ei e^ä&
kestä, vaan kaikki •• Irtaantuu äkllllself
lä nykäyksellä, ^
Maanjäristyksen pohjimmainen syj
on kuitenkin vielä ratkaisematon,^.:
symys, Kuiteiikin katsotaan- että:rat­kaiseva
tekijä, se, joka saa ladatun
jännityksen purkautumaan, voi olla
äkilUnen ilmanmuutos. Mitä tulee
harvinaisiin Ja heikkoihin- maanjäris­tyksiin
joita on kimltu Skandinavian
niemimaalla, katsotaan, että tuo Jän­nityksen
purkava tekijä on täällä vuo­roveden
liikkeet kiinteässä maankuo­ressa.
Päästäänkö kenties :>joskus tuleyai-suudessa
niin pitkälle.^ että; voidaan
etukäteen tietää, milloin -maatijä
rlstys tulee ; tapahtumaan? .Kallforr
nialalnen tiedeiniesi'^enioff 7ei pidäf
sitä. mahdottomana^^^Mutta hänen' ar^
vlonsa mukaan sUhen tarvitaan-vielä
100; vuoden f kokemus maanjäristyksis­tä,'
Joten meidän sukupolveltamme; se
jäänee näkemättä.
Helsibgin vetoomus
: Neljän; suurvallan ^päämiehet tunnustivat Gen
kansainväliset erimielisyydet rvoidaam ra
avulla. ;:He tunnustivat, että on tarpeellista lopettaa väk
käyttö ja sillä uhkailu; Heidän s^^^^
voimakkaasta tahdosta. Se loi Geneven hengen.
Kys)rmykset jotka asetettiin ulkoministerien konferenssin
käsiteltäviksi, olisi voitu ratkaista samassahengessä. Ulkominis­terien
konferenssi petti kansojen toiveet jättämällä täyttämättä
tehtävät, jotka, suurvaltojen päämiehet olivat sille asettaneet:
Kilpavarustelujen jatkuminen "kansainvälisen jännityksen
lievenemisestä;:huolimatta on pääasiallinen este, joka jarruttaa
neuvottelujen edistymistä neljän suurvallan välillä.
Kuitenkin ensimmäinen sopimus aseistariisunnasta oli ja on
edelleenkin mahdollinen;;; Sen on? osoittanut Yhdistyneiden Kan­sakuntien
työ.; Sellaiseen sopimukseen voisi sisältyä aseistami­sen
rajoittaminen, sitoumus olla käyttämättä atomiaseita, atomi-kokeilujen
;kieltämineh ja näiden toimenpiteiden tehokas val-vonta;-
Erilaisista varustelujen valvonnan menetelmistä on tehty
ehdotuksia. >: Niitä, voitaisiin soveltaa ensimmäisiin asestarisun-tatoimenpiteisiin.
' Aseistariisunnan toteutuminen pysyy jatkuvasti^ hartaana
toiveena ihmisten sydämissä. »He tietävät, että heidän on mah­dollista
eläärauhassa ja että tieteelliset keksinnöt voivat poistaa
köyhyyden:;ja:nälän pelon turvaamalla heille jatkuvasti kasva­van
hyvinvoinnin.
Maailman-Rauhanneuvostoa ^^^t^^
kaiki&sa;maissa kaikin mahdollisin-keinoin kilpavarustelun py­säyttämiseksi
sekä ensimmäisten sopimusten aikaansaamiseksi
varustelujen vähentämisestä ja atomiaseiden kieltämisestä;
•:' ^^^^ A'^ j^sa asiaa käsitellään kai-S
kilta näkökannoilta ja auttaakseen kaikkien ponnistelxijen suo-^
tuisäa kehitystä toimikunta on;päättänyt kutsua koolle 5—-9 pnä
huhtikuuta 1956 Maailman Rauhanneuvoston ylimääräisen kö-
'jouksen; joka käsittelisi ;aseistariisuntaa ja atomiaseiden kieltä-mistä-
; : Toimikunta kutsuu kaikkia, -jotka ovat levottomia kilpavä-rustelun:;
vuoksi ja toivovat sen lopettamista, osallistumaan tä-aän
kokoukseen ja tuomaan esille näkökantansa ja ehdotuk-jensa:
kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä ja Hilpeitä, tiede-iiiiehiä,
jotka ?voivat an^a erikoisen panoksensa näiden ongel-nien!
ratkaisemiseen, työtätekeviä, jotka niin raskaasti kärsivät
/arusteiden taakasta, ja kaikkia niitä, jotka uskonnollisin tai mo­raalisin
perustein tuomitsevat sen.
Jokainen askel kohti aseistuksen vähentämistä tulee anta­maan
mahdollisuuden uusien aseistariisumistoimenpiteideh luo­miselle
ja toteuttamiselle. Jokainen tähän suuntaan otettu askel
::ulee'auttamaa'h luottamuksen palauttamista ja kiistakysymys­ten
selvittämistä. Jokainen tähän suuntaan otettu askel tuo
yliopiston tlassntti, nainen ja ei-kom-muniiti.
Si\'i5tyneistön jäsnefc Ilmai­sivat
eri tavoin rauhanrakkauttsan
ja parhaat tuotteet runouden alalla
ovat klrjoiterut rauhan puolesta, ;
Lopuksi ker!oi kokouksen puheen-.
Johtaja; kansanedustaja Gorona:paT^
rilla sanalla vaikutelmistaan -Helsin­gistä
HKinlten, että hän oli:'huoman-iitit
täällä- erityisesti kaksi aslaai Jot­ka
ehkä eivät ole ristiriidassa: ilmasr
ton suuren kylmyyden ja. suuren
damen la-Timön. Vaikka Italiassa
aurinko ehkä paistaakin lämpimäm-min,
niin rauhasanan lausuvat suo-mslaiset
vähintäin yhtä'•lämpimästi
kuin italialaiset. Nyt esitetty :vetop-i
mus on annettu Helsingissä ja toi-:
Yckaämme," että tämän kaupungta
nimi tulee liittymään suureen edis­tysaskeleeseen
rauhan tiellä.
>:Hän kiitti osanottajia, Helsinkiä ja
Sucmenivirjarxomaisia ystävällisyydes­tä,
joka oli tehnyt mahdolliseksi toi­mikunnan
työn täällä. •
»TÄTI
omaiecssa. texveyctass, ikäjseksj. ta. millä haJuaa, etta hiljeanät
vauhtia, I-epSä paljon, sy^
poIttamaJiajrbdenjsikaätin.''
Tavattuaan, jokfenkb vilkkote
kuluttua vanban i»tllaaasa kadm
läSkäri kycyJ. että onto.aies Z
koUlsestl noudattaijut hSiien ohl^
taa».
"Kliijatoerisen taxkasU" vasta
mi^." Mutta aluksi 66 oU aika «Bi
keata. Ei näes ole niinkään helirf»
opetella 81-vuqtIaana tupakoimjiaa'
SELVISI
— Olen liiaksi päihtynyt, Tuoka
minulle Jotain, joka selvittää.
Kyllä. rKssä on lasku,
Kirjdiisuuden
Uannus
Korean tasavallan
halliMsen ehdotus
Korean lehdistö on julkaissut' KOT
rean : kansandemokjaattisen tasaval­lan
sähkövoimalaitosten romfsterin
Kim Du Samin lausuimon;: jossa on
sanottu, että koska Etelä-Korea'kärr:
su juurta sahliövoiman: puutetta, nita
Korean kansandemokraattisen tasa­vallan:
hallitus on valmis antamaan
heti sähkövoimaa Etelä-Kor6an' kai­kille;
teollisuuslaitoksille, jotka eivät
valmista sotatarvikkeita;' ; ,
Bulgarian ja Turkin
kaut$pavaihto
Bulgarian ulkomaankauppajärjes-tot:
ovat tehneet viimeaikoina useita
uusia kauppoja turkkilaisten liikkei­den
kanssa Bulgarian .ja- Turkin
kauppa sopimuksen mukaisesti. Turk­kilaiset,
Hikiset ovat ostaneet ^Bul-
' Marraskuun 1. päivänä tuli kulu
neeksi viisi vuotta «Unkarin koline
suurimman kustannusUikkeen — kau
nokirjalHsuuden kustantamon, nuori
sokirjallisuuden ^ kustantamon j
''Kulttuurikansa"-nimise'n kustannus
liikkeen perustamisesta. Viiden vuo
den aikana nämä kustannusliiSkee
ovat Julkaisseet kirjoja yli 3,C00 e:
nimikettäyhteensä 25 mUjoohaä kap
paletta.
Nuorisokhrjallisuuden kustantamt
joka on plemassaolpnsa aikana jii]
kaissut noin: 11 mli Joonaa kirj aä; ai
k^a lähiaikoina Julkaista uutta sarja
kirjallisuutta, nmi. ''Maailman Er
jallisuuden kultahelmeä", "Nuorlsoi
kirjas^" ym.
Kaunpklrjallisuuden - kustantami
on rinnan nykyisten unkarilaistei
kh-jallijain' ja unkarilaisten klassik
kojen; teosten ; julkaisemisen kanssi
julkaissut .useita 24 eri maan kirjai.
lijain tuotteita.
Kustannusliike- ' Kulttuurikansa'
julkaisee ^-kansanomaista tieteellists
kirjallisuutta.
gariasta huomattavan määrän sor­veja
ja jyrsinkoi^ita. pumppuja, Ije-tonins^
költtajla, 'sähkömoottoreita
sähkötarpeitaj • radiokoneita.; puheli­mia
ym, ja> Bulgarian edustajat oval
ostaneet'Turkista paljon sitruunoita
appelsiineja; oUlvipuunhedelmiä ja
multa tavaroita.. '
PUOLA TUOTTAA NYT
^IMALLISIÄ KONEITA
Varsova, — piiolaii teqllisuuslai-
;toks(^fc/tuottavat im
jä laitleita, Lähiaikpm Puolan .rau­tateille,
lähtee uuslmallinen sähköve-turi,
jonka ph rakentanutVvämon,ve­turi-
ja vaunutehdas Wroclawissa.
Uuden; säiikö^eturin rakenne on p|ii-;
jon iJärempi kuin e^^
rien rakenne,;; Sen nopeus Ja veto­voima
on P|aljon'suurempi kuin Puo­lassa
tähäri • asti tuotettujen sähkö-:
yetiirien nopeus ja vetovoima,
Varsovan autotehda^ vaimistautuu
rakentamaan joukkomitassa kotimai­sia
"Sirenä'^-merjkklsiä piehoisautpja,
jotka'on_;k^^
varten. Tämä uUsim^Uinen henkiiö-
Helsinkij joulukuun 13 pnä" 1955.; »uto on jo oUut koeajoUa tasavallan
'ähemmäksi ajan,; jolloin epäluottamus ja pelko antavat sijaa
rauhanomaiselle yhteistyölle kaikkien maiden välillä ja ystävy v-ielle
kaikkien kansojen kesken.
MAAILMAN RAUHANNEUVOSTON TOIMIKUNTA
autoteillä-.
Eräässä Bydgoszczin konetehtaassa
on yilniealkoina ruvettu rakentamaan
metallityökoneita kolmea eri uutta
malUa. Gdanskissa pnjärjestetty nu-simälilsen
ruoppaajan, tuotanto, jolta
on tarkoitettu f kanavien; ja pienien
jokien' syvermystöltä varten. Ensim­mäistä
-tällaista uusjmalllsta ruop­paajaa
qn kokeiltu Gdanskin Zuia-vin
kanavilla.
Tänäivuonna; rakennetaan monia
uusimalllsta ruoppäaja.a.
fUuslmallisten: koneiden ja laittei­den
tuotannon aioittamisesta tiedoi-tetaan
myöskin %niölän maatalousko-?
netehtaista ja kaivoskonetehtalsta.
dessä myötämielistenir<mutta kuitenkin toimettomien massajoukköjen
asemaan, — mikä sellaisenaan kuvaa demokratian puutteellisuutta
\Tidysvaltain ammattiyhdistysliikkeessä yleensä.
Mutta kaikista puutteellisuuksista huolimatta — ja nämä heik­koudet
ovat edistyksellisen ammattiyhdbtysväen korjattavissa —
AFLn ja CIO:n yhdistäminen oli suuri edistysaskel Yhdysvaltain työ­väenliikkeen
historiassa. Me •voimme varmuudella luottaa siihen, etta
taivalla tai toisella se johtaa joukkomitassa vielä järjest>'mättör|iien
leoUisuusaloJen järjestämiseen, mikä sellaisenaan auttaa työtätekevien
Kirjeosia pois ja kirkkoon takaisin
On se kummaa tämämaailman
•tieno!
Ne jotka eivät työtä tee; mutta kui-
,r-,enkin,herroiksi-elävät, ovat Joskus
: jakavuoslna moitiskelleet meitä "^-j
^isiä" työläisiä ja Jännäreitä siitä, et-^
: iä: emme muka ole kyllin ;"henkeylä."
V ; Mutta armas olla kun tulee^sellälsla
suuria "hengellisiä*" juhlia-kuin'esi­merkiksi
ijoulu, silloin rnämäraoltis-icelijat
tmholttavat kaikki vähänkin
:.'hs]}gelliseen" viivähtävän.; ja puhuvat
vain näistä;; maallisista,.', pääasiassa
s'ltä mitä heiUä^on myytävänä?
.Meille pnaallikoiUe, tavamsiUe nes-tpreme,
aimettaneen-sUs.^^te^
aäto ijo^mi; e,d^U otÄe^ j y i ^ J ä ^^
moiltaä^nlhin älynune rliftää;' Uskon'
asioihm^enunc £|^tenkää]^jkaJoa, sillä
ne'oi&i§ot'-'tlnklmättä kallkifen yksl^^'
tylsasljjna. Mutta ^eshn. kirkosta croa-
;';V-:;--yluiis^*späätös tehtiin miltei yksinomaan "yläportaassa" käjtyjen elintason parantamista ja innostaa jo järjestäytyneitä työläisiä ponnis-
J/v'/: neuvottelujen iierusteella. Miljoonat rivijäsenet jäWät täs^ yhtey- telemaan taloudellisen ja sosiaalisen asemansa parantamisen hyväksi.
me tavalliset nestoritkin olexnme Jof-'
takin ymmärtävinämme.
suomen lehtiä lukevat täkäläiset
maanmiehemme ovat ep£^leq[iätta
huomaimeet. että armaassa synnyin­maassamme
on.viinieäikoltia tapahtu-
^nut Joukkomitassa. kirkosta eroami­sia.
"Onpaerälsisä uutlstledoissa ker­rottu',
että kymmeniätuhansia Ihmi­sia
on jäänyt pois kirkosta.' ''.
Toisaalta on.vUtattu siihenkin, että
yhtenä huomattavana- -tekiJlänä' pn
kirkolliset verot, koskapa' JoisMklri
piireissä on ehdotettu;; kirkollisvero­jen
alentamistäyyhtenäketaonk^^^^^^^^
den liSTfäksl^ jotka haluavat vastustaa
kirkosta eroamista,
f Mutta on Suomen valtlokii-kolla lu­vassa
ainakin yksi "kadonnut lam-mas",:
itse eduskunnan puhemies, her­ra
Fagerholm, Joka viinaksia käsitte­levän
Alkon johtajana ja. ennenkaik­kea
V sosialidemokraattisen puolueen
• oikeistojchdon- presidentm ehdokl&a-
:'na on 'uvaimut palata takaisin kir­kon
helmaan JOS poryarisedät jä tä­dit
valitsevat hänet ensilöi presiden­tiksi.
Tätä asiaa on .kuitenkin käsiteltävä;
suulla. suuremmalla Ja siksi annam-
,me .puhe,en(7Uoroiv: Porissa ilmestyvän
'SatakuMan TVön' (SKDL) tunnetul­le
'tömittäja-paS&oltsijälle Jussi L i -
' s ä j u u ? ^ . jpka,kirjoitti asiasta:
m VlUslsb^pljÖ^^^ on vaka-
Va^ teif,:.eikä' ketääp; joUa sellainen
'vilpittömästi on, sovi pilkata. Mutta
Jotkut ovat tehneet uskonnosta itsel­leen
^keppihevosen; ja, sellaista pitää
^ani-osl^Da. ' E i ^ Uskonnolla ratsasta-^
Jla ele Idiinkään .vähän.
''Mutta nyt näytääri ratsastettavan
jo uskontoa vastustavallakin kan­nalla.
-Kovin kauan el ole siltä, kuri!
edusktainan puhemies Fagerholm* ll-^:
moitti ^ilt^änsä takaisin' kh*kkoon
(hän on siiVä aikoinaan eronnut)/
mikäli pääsee presidentiksi. 'Fager-hohnkoettaavmiellyttää
kokoomuskiti-a'a
piispoja Ja mult^ johtavia pappls-.
miehiä. Joille hän' nyt tarjoilee enti-kirkkoon
tai muuhun, vaan mikäli
släi^^via^ita' ajatuksiaan Jalkoihin pol­jettavaksi
! Sillä vakatunus se on se-:
kin svakaumus, ettei s'xk> itseänsä mi-^
hlnkään uskonnolliseen yhdyskuntaan
jchonkin yliluoimollissen ja taivaani-^
ssen yskoq,.-uskoo yksIlEssen ja palve--
lee jumalaansa hiljaisuudessa :talhl
on uskomatta,
"Jai Fagerholm on saanut kirkon
äänenkannattajan ''Kotimaan" jul-
; kiset ? kiitokset kääntymisestään kir­kon
piiriin:. Muttg, pantakoon merkil­le,
ett£i;Fagerhchn ole luvannut ryh­tyä
jumalaan, uskomaan, eivätkä "Ko­timaan"
takana olevat korkeakirkolö-set
piirit siitä lainkaan välitäkaän;Vne
tuskin itsekään jumalaan' uskovat,
vaan pääasia niille on, kulka missäkin
on; iniUäkm puo'ella, •
rikkaat jumalasta välitä eivätkä sii­hen
usko,
'Jos sellaisia 'sanottaisiin pakanoik­si,
jotka eivät kuulu kirkkoon ; (mi­kä
on aivan väärä nimitys tosin, sillä'
pakanoita' ovat vanhan kirjan mu­saan
moneen jumalaan uskovat eivät­kä
ne, joilla ei ole mitään Jumalaa);
m'njPagerhpm olisi pakana presiden--
thrvaaleihin.^ asti, mutta lakkaisi ole­masta
seUalnen heti, kun .vaalit on
.sucritsttul-r^ mikäli hänestä olisi UH-^
ty presldentf. Mutta eUeihäiicsta
olisi Sjtä.tehty, jäisi hän^eläkln pa­kanaksi
r "ainakin seuraaviin pxesl-r
dentinvaalelh!n asti.' Ja jos ci MntÄ
sUlcmkaan tahi koskaan myöhem-mhikään
valittaisi maan päämiehek­si,
hän* kuoiisikin pakanana. Miten
selvää ja yisinkerta'ata! Aivan nj|p-kum
anna sinä miuuUe markka Ja mi­nä
annan :£inulle korvapuustin.^ T ^
osta tästä it^eUesl ruojut, ettet ka«>
telisi jalkojasi. UBkonno]iliM(|,.ttm-telta
t?*^.twikonno3ta Vapaita luflitelta
vaihdätaab niinkuin jalkarättiä. '
'Tagerholmin puoluetoveri Tam*
pereen ent, pormestari Väinö Hakki­la
on^njakana^-hänklneikä ole vuo­sikymmeniin
kuu'unut kljkkoon, eikä
hän ole; jaksanut purematta niellä Fa­gerholmin
kevytkenkäisiä oikkuja kun
tämä on~mennyt myymään omaa si­sintään
. kokoomitslalsllle uskonnol­lisuutta
teeskenteleville jätodellismi-dessa,
parin,: epäkr?stillisi'le; p&pfälle.
vaan ojiHaHtilapräntäimyt omissa
; nimissään l^igerholmirr ; ilmoituksen
johdosta; sosdem puolueen'tampere­laiseen
lehteen nämä -sanat: *
"Me vanhat.BOsiaystit'pidimme sel-r
laista: tiedoltusfca tarpeettomana ja il­moitinkin
KaUe AugustUle. että oli
senkan'hyvärettei hän luvannut liit^
tyä paavin uskoop,'Johön Armi muutr
tlv::vieden^v^^^^
maailman nilss<nk^^ ja suloa
mukanaan."
"Vähäinen kUtos Hakkilalle noista
sanoista. Isilasä- on'itua niissä, hy­väntahtoista
inielen. pohjalle asti i«-
kQ^^;h^n^nor^
holinla harnUttaa,' kmi-^hto
tavalla-alastomaksi, riisutaan. Armi
Ja Fagerholm mikä- makea rinnas­tus!
r-Tomen Ja toinen. "Toinen me-
Txe«pa&viä 'uskiran kuii. aaa auton ja
Glli Hilarton;. toinen taas Lutherin
uskoon,'kun saa jos saa, presidentin
'.Tdiiiäa'' ön tuohon oikeastaan mi
tään" lisätä paitÄse, että on se Kai
Ut August Fafifeiliölm sentään kjpul
takin hiottu pöliUIkkpt i^Ui on II
melses|i-:valmlä; tateii 'pomae^
vfeievicn politiikkojen tapä on,* pai
jonlupaatnaani^ja nataan antamaan.
' Epä-nen ettei J i ä n e ^ presidenttiä
taida''tUllä,''KaJte AtigUst bn (vahnis
laamaan,', että; "Jös% - nUn tfinkto
Muistaa' nimittäin tulee, kuten "Jussi
lis^Juurl''«rnro «ttäki^tkoonkuulu-n!
iln(&n; ei kuulumatta oleminen el ole
minkäänlainen täctji 8llnä,-onko jo-
Iroyksdiö U8kpVBinien>tai u