Vapaus, April 16, 1921

              mv mm VAPAUS
Canadan Buomalaisen ' työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-ryssa,
Ont., joka kerluviikkona ja
lauantaina.
jtuneet suurelle aatteelle: työväen, tistamailmaa. Tuota osaansa saat-luokan
vapauttaniiBelle, Kaikkien j taa Eangkan porvaristo näytellä vain
niiden, joille vallankumous on kallis,'niin kauan, kuin Ranskan kansa,
on viivyttelemättä riennettävä Venä-1 pienviljelijät ja työläiset, jotka so-jin
vallankumouksen avuksi otta-jta demokraattisen isänmaan puolus-i
HENRY PURO, toimittaja
oli se, että Toursin päätökset osotti- j nään voinut pitää varmana
vat porvaristolle, että työläisten ja'heidän laskuissaan. — ^ie
pientilallisten suurta joukkoa ei e-; Fahne». •
^j^.._^„!-^i||III«HIHIIIIIHIIIIJHIIHlHHH
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worfc
ers in Canada, Published in Sud-bury/
Ont, every Wednesday an(
Saturday.
Advertising rates 50c per col,
sinehr Minimum charge for single
insertion 75c. Disconnt oh standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotusbinta 50c palstatuumalta.
— Alin. hinta kertailmotuksesta 75c.
>-Kuolenianilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi).
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
•kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta AVioeroilm. ?2,00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (8
kertaa $2.00) — Kaikista ilraotuk-fiista;
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TiLAUSHINNAT:
• Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk.
Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta,
$2.76 puoliv. ja $1.50 3 kk,, 1 kk,
76c. • •
' Suomeen! $5.25 vuosik. ja $2i75
6 kuukautta. , ' ' ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Buildirig, Lorrie^ St.. Puhe-
, Iin 1038. '
. Postiosote: Box 69,.' Sudbury, Ont.
maan osaa sen epätoivoiseen taiste-
. J luun. Valitan syvästi, että olen lii­an
vanha Ja heikko aktiivisesti otta-maan
osaa Venäjän vallankuitjouk-seen,
»
— Niin puhui ja ajatteli Pjotr A-leksejevitsh
Krapotkin bolshevikeis­ta/
Siinä määrin, kuin hänen anar­kistiset
oppinsa myönsivät oli hän
varsin popea kommunisteille.
Keväällä 1919" järjestin kohtauk­sen
Pietari Krapbtkinille "ja Leninil­le.
Huolimatta heikosta terveydes­tään
-tahtoi Krapotkin, lähteä Dmit-rovista
Moskovaan Leniniä tapaa­maan.
Kohtaus tapahtui eräässä yk
sityisasunnossa, *
Näiden kahdesti vallankumousjoh­tajan
keskustelun pahin paperille yh
dessä Boötj-Brujevitshih kanssa.
Jälkeenpäin sain tietää, että Krapot­kin
oli kirjottanut koko kaksi tuntia
kestäneen keskustelun muistiin, Sa­mana
päivänä vietin iltaa yhdessä
Krapotkin kanssa ja hän kertoi vai-kutelmistaah:
. -/ ,
«Minun on tunnustettava, sanoi
hän, ettflolen hyvin iloinen kohtauk­sestani
Vladimir Iljitsh Leninin kans
sa. Häh on mies, joka omaa kaikki
valliahkumousjohtajah' avut.. Hänen
järkkymätön uskonsa totuuden yoi-inaan
antoi minulle ^rohköutta. IJs-kon.
vannaan, että häne^ 'alkamansa
työ saatetaan myöskin loppuuni».,
Ulkomailla oleskelevat; vastava]'
lankUmoukä^llisemme ponnistavat tur
ha^]^ JT^^^B^J^. nyt, auuren ku-
' niehen J^rapbtkinin kuoleman
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimäiseeh kirjleeseenne; kir-jottakafj
ijudelleen liikkeenhoitajan persovnalllaejla nimellS,; .
i. V* KAKtJASiPÖ, lllkköenhoitaja.
kommunistien meininkejä ammatti- li
nston vaunujen eteen, neidan po- * . i t«
litiikkaansa aktiivisesti tukee, tahi - yndlstysllikkeestä
vastaansanomatta kärsii.
. Ree^storod at the Post Office De^
partment, Ottawa, as 'Second class
matter... "
kommiinisteiiiiii
monituiset kerrat on por­varillinen
Banomaleidisto yrittänyt
kuvata Peter Krapotkinia venäläis­ten
kommunistien leppymättömäksi
vastustajaksi. Ei ole mikään salai­suus,
että Krapotkin, yksi anarkis-min
suurimpia edustajia ja teoree>-
tikkoja oli'itse^ asiassa utopisti ja jäi
, vieraaksi marxilaisinudelle ja tie­teelliselle
sosialismjlle; joka jakama-
. tonna ohjaa proletaariäen liikkeen
toimivaa ainesta.. Tämän tuntien ei
luonnollisesti kukaan ybintit odottaa
: taan että Kraipptkin .%8in olisi liit­tynyt
venäläiseen''. jl^ommunistiseen
' jjuolueeseeni Jiutte aja-tuseroavaisuuk^
ista 'valliisi kuiten-
Jcin tosiasiassa m|tä .parhaat suhteet
suuren. anarkistin ja Neuvosto-Venä-järt
jo1i'ta'jien yäiiiiä.'\ Neuvosto-Ve­näjän
etevimmät edustajat Lenin e-
.tunenässä ovat aina ^soittaneet ei
vain suurta, kUniiioitusta Krapotki­nia
kohtaan, ^aah myös erikoisesti
pitäneet liuolta hänen h^rvinyoihnis-taan.
i' •
. Mbtta välittämättä lainkaan todel
lisesta asiaintilasta levittävät porva­rilliset
sanomalehdet valheellisen tie­donannon
toisensa jälkeen, Kaikki
ne sotivat Kräpotkiriin omia sanoja
vastaan kirjeissään ja lausunnois-
; saan. ';v; .• • •'
BerJliioissä ilmestyvä venäläinen
lehti «Novyj Mir» julkaisee Krapbt-kinista
mielenkiintoisia/ artikkeleita,
jotka,9jn.kirj^tt9nuti*räs hänen läm­pimiä
ystäviään';.,S,'- Musin. Hän se-
, littää jyrkästi,' 'ettii; Vjehäläisten vas-tavallankumoukieijisten'
ja porvaril­listen
suurlehtien ,edustajäin väit­teet,
että Krapotkin olisi ollut bol-shevikien
leppymätön vihollinen, o-vat
silkkaa valetta.
Hän jatkaa-sitten:(
Minä, joka olin manalle menneen
, Krapotkinin lähimpiä ystäviä sain ti­laisuuden
hänen omasta suustaan
kuulia vallan toisenlaisia mielipitei­tä;
> Minulle lähettämissään kirjeis­sään
alleviivasi ihan usein myötätun­toista
mielialaansa kommunisteja
kohtaan. Toivon, että Krapotkinin
kirjeenvaihto minun kanssani — sa­moin
kuin hänen muille henkilöille
kirjottamansa kirjeet julkaistaan. Mi
kä siitii koituukaan Neuvosto-Venä­jän
vihollisille!
Sallittanee minun tähän ottaa
muutamia otteita hänen minulle kir-jottamistian
kirjeistii: " '
: •< Täytyy olla oikeudenmukai­nen
: kommunistit ovat todellisia so­sialisteja.
He ovat käytännössä o-soittaneet
yhteiskunnallisen vallan-kumoukson
ja työväenluokan vapaut
tamisen kapitalismin vallasta-Tiialidol
liseksi. "(Kirjoitettu 3ouliik. 191S).
•«To.sinhan sosiaHdeniokratitkir, u-
' noksuiviit soslali^tiijcsta kunionk^cj-jälpeiii>
e!Ji()[^'/^
-'^ \ : viijioliiaen»^ ' i'' 1 , !
ukaan ei kuitenkaan''^ulelieitä
usldni8aii>?",H,j?/y:;A M •Mv.p
|i{istatt:''viielä erään- tapaukseni
joka tuntunee jutulta. Oli lokakuu
vuonna 1919.' Matkustin silloin Mos
kovasta Pariisiin ja oli mukanani pit
kä Krapotkinin Georges Brandesille
osbttama kirje. Krapotkinin luvalla
julka|8|n kirjeen *L .HunianitessM.
Tuon kirjeen sisältö ärsytti venäläi­siä
vastavallankumouksellisiamme.
He eivät voineet antaa Krapotkinille
anteeksi hänen suopeata suhtautu-
'mistään bolshevikeihin ja hänen .vas
talausettansa interventiota vastaan.
Aikailematta kauaakaan selittivät he
lehdissä, että mainittu^; kirje oli sa­tua,
väärennys. Oli otettava kirje^s;
tä klishe, jotta voitiin todistaa, että
se ,todella oli Krapotkinin omakäti-nen
kirje. .
Mainitsen tästä antaakseni luon­nekuvaa
k"^^ '4^m^i&
kumpp. tapaiöistai !Vastayall|inkumo-uksellisista.
Ja samoihin 'aikoihin, kun kaikki
nuo vastavallankumoukselliset her­rat
elävät herttaisessa yltäkylläisyy­dessä
Ranskan; pääesikunnan kustan­nuksella
eli Krapotkin perheineen hy
vin vaatimattomasti Dmitrovissa. Hä
neliä oli täysi vapaus matjcusaa ul­komaille,
mutta kieltäytyi. Tämä o-li
kesällä 1919. Ehdotin, että hän
lähtisi, ulkomaille, terveyttään hoita
mään. Hän melkein kimmastui\^h-dotukseätani
ja vastasi:
«Ei rakas ystävä, en matkusta! Ko
ko elämäni ajan ^olen uneksinut saa­da
elää vallankumouksellisella Ve­näjällä,
Unelmani on toteutunut
viimeisinä kuosinani. Salli siis pi-nun
elää tiiällä levossa ja rauhassa
ja nähdä uuden aamun sarastuksen!»
.........Niin, eli, toimi ja ajatteli» —
näin lopettaa hänen ystävänsä erit-tiiin
mielenkiintoisen kirjotuksensa
— «tuo .lahjakas mies, joka oli omis­tanut;
elämänsä kansainväliselle pro­letariaatille
ja. sydämestään vannou
tunut sen vapaustaistelulle.
Kuitaiart' kirjaimin tulee Pietari
Krapöticihln nimi loistämaaa mail-man
vallankumouksen Pantheonissa.
Eläköön ^!suuren ystävän ja opetta­jan
muisto ikuisesti!»
. , : _ _ _ o - — • ; ^ •
Tomasin kongressin
merkitys
kulkiessaan voittokulkuaan läpi
Euroopan kehittyneiden kapitalistis­ten
maiden on Kommunistinen In-ternationaale
taas sivuuttanut e-rään
etapin: se oli ranskalaisten puo
luekokous Tourissa. Tuo kokous on
hahmoitellut varman muodon sille
suurelle mullistukselle, mikä Rans­kan
työliiisissä on sodan jälkeen ta­pahtunut,
se loi Ranskan kommunis­tisen
puolueen. '
Toursin puoluekokouksen kansain-viilinen
mefSitj-s on siinä, että täl­löin
ensi kertaa. komnnmismi juhli
maassa, että siitii tuli erään mi\m\
työväenluokan ; pjennusnuora,. jonka
porvari.?tolta vieras porvaristo ei o!o
lyönyt jijiiitii puhki, eikii nöyryyttä-
Mutta mailmansota, josta Ranska
selvisi voittajana, o'n tosiasiassa vie­nyt
lähemmäksi vararikkoa.sitä niin­kuin
voitetultakin. Työtätekevien
kansanluokkien elintaso alenee, näl­kä-
liasvaa, verotaakka käy yliyoimai
seksi. Työttömyys saavuttaa en­nen
tuntemattoman laajuuden. Rahs
ka vaipuu mahtaviin liittolaisiinsa
nähden samalle tasolle, kuiA voite-
,tut maat Huolimatta siitä, että se
sai ryöstösaaliina Reininmaat, A laa­jensi
alueitaan. Etu-Aasiassa, kiris­tää
voitetuilta miljaardeja kivihiili-hiovutuksella,
ei sen onnistu saada
talouttaan kuntoon, eikä tyydyttää
työläisjoukkojen tarpeita. Huoli­matta
voitostaan, huolimatta voitta­javaltojen
kansainliitosta, ei se pys^
ty t^kaalhaän kapitalismin' olemassa-ololle-
tarpeellista turvallisuutta, ei­kä
kairkoittaniaan työläisjoukkoja
hefpaavaa .sodan painajaista.
J^iinpä ei voinut toisin käydä kuin,
että Ranskan työläiset astuivat ve­näläisten
viitottamalle tielle,' -iPuo-^
lueen'tie kävi johdonmukaisesti Iin
narailhapolitiikasta . longueläisten
parlamentlaarisen bppositsiooni-kau:
den kautta kommiinisniiih. .Kesällä
1918,. jolloin saksalaisten - joukkojen
välitöii uhka oli torjuttu, menettivät
Ijnnarauhanpolitilkbt, enemmistönsä,
| | t ä "fähtieri Töui^inkoköuksö^^^^^
kiisteli keskustasyuhtff' ''^allasta
\- Saksalais-itävallan • Kommunisti.'johtotehtävänä oli siitä huolimatta ja
i ?Straösb,/^
IraäiyiSväks^
Int^mationaleen liittymistä. 'Nyt ei­vät
kommunistit kasvaneet valtavak­si
enemmistöksi ja heidän Ja opportu
nistien välillä, jotka eivät alistu'
kuriin, on sillat katki.
Tuollaisen kehityksen suunnan o-vat
kommuni&tit nähneet jo edeltä'
päin.. Se tietää kapitalismin romah­dusta
J a ennustaa kumouksellisia ai
koja Ranskalle. Mutta kehityksen no
peus on ),yllättänyt Epämieluisasli
se on yllättänyt porvariston ja^ kai­ken
' karvaiset menshevikit, jotka o-livat,
olleet järkkymättömän vakuu­tettuja
siitä, ettei länsi-europ^alai-nen
työläisaines. ollut «kbmgiunisinin
hulluuden» tartunnalle ^ altis. Tällai
nen kehityksen vauhti olisi ollut
Ranskassa mahdotpn. ilman edeliäkäy
pää' ja samanaikaista yallankismouk-seliista
ja kommunistista kuohuntaa
itä- ja ke8y;Europa8sa., Saaden Ver
najältä ja osaksi Saksasta. tukea, on
Ranskan kommunistinen kehitys hy­väksi
osaksi muiden maiden vallän-kumoukseilisten
saavutusten työtä.
Venäjän proletariaatin kolmivuoti­nen
voittoisa sankaruus, Unkarin yh*
teiskunnallisen kumouksen leimah­dus
ja Kuolontempaukset Saksan
köyhälistön hurmeiset taistelut ku­vastuvat
Ranskan sosialistien päätök
sissä Toursissa. Ranskan työläiset
eivät vielä ole omassa nahassaan tun
teneet, omissa taisteluissa kokeneet,
että porvarillinen demokratia on to-'
dellisuudessa häikäilemättömintä por
Variston diktatuuria. Eivät he ole
saaneet tuta, että porvari on valmis
kiipeämään ruumisvuorten yli kun
valtansa pönkittäminen on kysymyk­sessä.
Heidän nahkaansa ei ole vielä
kuulin piirrelty totuutta, että oppor­tunistit
työläisten joukossa tekevät
aukkoa ehjään rintamaan ja autta­vat
avoimesti, vihollista. Mutta he
ovat ottaneet oppia Venäjän, Un­karin,
Saksan ja muiden maiden pro­letaarien
kokemuksista. Jos heille
kommunismi vielä onkin enemmän
teoreettinen tunaustus jä eräänlai­nen
tunnieasia, niin tulevat tapahtu­mat
ja porvaristo itse huolehtimaan
siitii, että siitä tulee vapaustaistelun
kirkas ase. ,
Toursin päätös "ei ole todistus vain
Ranskan sosialistien riveissä tapah­tuneesta
mullistuksesta, vaan m^Ös
sitä, että koko työtätekevän luokan
poliittinen tajunta on läpikäynyt
tuon prosessin. Ja kaikkein merki­tyksellisintä,
on, että kommunismi on
saanut kannattajia maaseudulla,
pienviljelijäin joukossa, jotka näihin
asti ovat olleet' vastavallankumouk­sen
tukena ja ehtymättömänä reser­vinä.
Teollisuustyöläisistä on va­listunein
joukko siirtynyt kommunis
mijp. Suuri moraalinen merkitys on
vielä sillä, että yksi Ranskan kirjal­lisuuden
mainehikkaimpia edustajia
Anatole France on liittjmyt vanhoil
la päivillään kommunisteihin!
Tuo Ranskan syvissä joukoissa-ta-pahtuiiUt
poliittinen valveutuminen
on jo vaikuttanut. Porvarit eivät^
ainoastaan laajenna vanhoillisia tur
puolueen 3:nnessa neuvottelukoko­uksessa
hyväksyttiin seuraava pää­töslauselma:
1. Jos oli jo sodan edellä pää­omien
kasvu ja keskittymincttj nii­den
yhtyminen ja yhtenäinen _johto
trusteissa, syndikaateissa ja työnan-tajajärjestöissä
nostanut seinän am­mattiyhdistysten
pikkureformi-, pal-kanparanhus-,
tariffisopimus- ja o-suustoimintapolitiikan
eteen, niin on
tämä politiikka Itävallan imperia-lismih
luhistumisen kautta j^ aVoi-men
taistelun alkaessa pääoman jä
työn välillä käynyt ihan tuloksetto­maksi..
iSodan tuoma. talouden tuho,
8ietämätön')Velkataakka koti- ja ul­komaille,"
rahan arvottomaksi alene­minen,
mahdottomuus järkiperäises­ti
, hankkia puuttuvia. raaka-aiheita/
reaalipalkan alenemisen luoma vält-tähiättömyya
kohottaa, rahapalkkaa;
ja painattaa yhä uusia seteleitä ja ai
heuttaa kruunun arvon lisäalene-mista
— kalkki tämä pakottaa toisel­ta
puolen porvaristoa jännittämään
työväen'riistämisen äärimmilleen, ja
.panee toiselta puolen porvariston ta
loudellisen aseman sellaiseksi, että
jokainen tämän äärimäisen riistämi'^
sen ehkäisemisyritys uhkaa romah­duttaa
koko kapitalistisen. talousjärr
jestelmän. Jokainen yritys työväen
äsejnaniparantamiseksi: työajan ly^-j;
•bennys, reaalipalkan kohotus,s. tur;
vm ;hanki^ta työttömyyden seura-uksia
vastaan,^ uhkaa kapitalismin
/elämää. .y' ,
Vielä enemmän. Voidakseen edel
l.eeh elää ön kapitalismi pakotettu
huonontamaan työväen asemaa ja ki­ristämään
iriistoa nykyisenkin rajan
yli. Jo sellaisten* toimenpiteiden
kuin tuntipalkan alentaminen, työ­ajan
jatkanjisen, urakkatyön, taas
käytäntöön otori» y.m,s, vastustami­nen
on kapitalismille kuolettavaa.
Voidakseen elää täytyy sen riistää
tiukemmin kuin tähän asti.
2, Hyvin, tuntien nämä tosiasiat
on porvaristo jo aikaa sitten lakan­nut'puhun/
ästa «puhtaasti taloudelli
sista» taisteluista eikä jätä valioval-taa
n.s, puolueettomana sivulle. I^äi-hin
asti tehtyään sitä enimmäkseen
salavihkaa ja peitetysti, astuvat val-tioV;
allat nyt esille. suoraan ja avoir
mesti taloudeiliöen riistämisen palr
yelijöina, Ja.missä tahansa työväki
liikehtii parantaakseen: taloudellista
asemaansa, ilmestsrvät ammattiyhdis
tyssihteerit paikalle. Ensinnä rauho
tusllovineuvoksina julistamaan sitä-viisautta,
että valtion, tämän kapi­talistisen
Saksalais-itävallan edut ei
Vät salli niiden vaatimusteii täyttä­mistä.
Jos ei tämä auta, niin uha­taan
törkeästi kieltää elintarpeet tai
käyttää vielä kovempaa väkivaltaa
kapitalismin palveluksessa olevain a-seistettujen
järjestyksen valvojain
avulla,
3, Eikä vain siksi, että porvaris­to
nyt käy jokaista taloudellista tais­telua
valtiollisilla keinoilla, aina
joukko-ampumiseen asti, vaan samoil
la ulkokohtaisilla perusteilla kuin por
Varisto tiesää työväkikin, että jokai­nen
taloudellinen taistelu nyt ei ole
'^ain poliittinen, vaan vallankumouk­sellinen,
koska se, tahtoi tai ei, uh­kaa
reväistä kapitalistisen rakennuk­sen
hajalle, Amttiyhdistysten tähän
asti noudattaman puhtaasti; taloudel
listen taistelujen, valtiollisen puolu­eettomuuden,
kansalaisrauhan säilyt
tämisen ja valtiollisen suurlakon
«hylkäämisen» politiikan ovat tosi­asiat
jo kumonneet,
4, Taloudellisen ja poliititsen
taistelun yhteisyydestä — siitä, että
molemmat ovat saman kumoustaiste­lun
ilmaisumuotoja—- ei kuitenkaan
seuraa poliittisen ja ammatillisen jär
jestöllisen yhteyden. Välttämättö­myys,
\
Kommumsfipuoiueen valtiollisen
Canadan
DoHarista
juuri siksi mahdollinen.
Mutta edistyneempien ainesten
erkaneminen työväen ~ taloudfitjS
lises^ armeijasta lamauttaisi ja si­toisi
joukkojen taisteluvoimaa, otta'
si.niistä pois käyjteaineen ja ehkäisi­si
siten vallankumouksellisten jouk-kotaisteluiden
.puhkeamisen ja käymi
sen yleensä, •
6. Taloudellinen joukkoliike ei
yksin voi; suoirittaa vallankumouksen
työtä. Se voi johtaa proletariaatin
välittömään voittoon, mutta voi sen
kautta että kpkoaa^iikot yhteen
sekä ne saattaa liikkeeseen, ohjata
kumpuksliikkeen korkeampiin muo­toihin,
8,0. -yleiseen nousuun, koko
työtätekevän kansan kumoukseen.
Mhtien tältä katsantokannalta, et
tä taloudellinen,liike oh vain yksi ni­vel
joukkojen yhteisliikkeessä, hylk.
puolue ne talc^udellisen taistelun muo
ddt,.^jotk£u&ivät ole joukkotoimihto-ja,
vaan yksilöetuja, se hylkää sa­botaasin
anarkistisena keinona, joka
yrittää korvata joukkoliikkeen yksi­löllisellä
teolla,: mutta todellisuudes­sa
yksitöterrorilla lamauttaa jouk­kojen
liikkeet.
. Tältä, .kannalta katsoen tarvitsee
passiivisen vastustuksen: kein(*in ^e-rikoisen
arvioimisensa. Passiivinen
vihnon ^vähennyksen ilmaus, sodan
ja nälänluoma yhteiskunnallmeh il­miö
sekä oikeutettu hätäkeino TUU-'
miilljsta ja sielullista uUptimus. vas­taan,
-;; , i'^^.:...-': '
Mutta ei se ole mikään sellainen
keino, jota käyttämällä tirövaki voi­si
vallottaa vallan.- Päinvastoin,kuin
lakko, josta voi nousta mieleinosptus,
vallankumouksellinen joukkoliike ja
sen kautta- lopullinen voitto, ei pas­siivisesta
vastarinnasta kykene synty
mään sellaista nousua, ja johtaa se
siten itsestään taloudellisten taiste­lujen
mataloitumiseen.
7. _ Se tosiasia, että ammattiyh­distykset
nyt ovat joutuneet porva­riston
ja vastakumouksen aseiksi, ei
ole järjestökysymys, se vain kuvas­taa
sitä tosiasiaa, että työväen jou-nyt,
jonka valtaa eivät ole jiu"kyct;i-i vallisiuistoimonpiteitä, vaan oh vavr
järjestön tehtävänä on koota työ­väen
edistyksellisimmät ainekset puo
lueen ohjelman perustalla.
Taloudellisen järjestön tehtäVänä
on koota koko työväestö, jota kapi-lismi
riistää.
Poliittisen järjestön perustana on
yhteinen tahto pyrkiä määrättyyn,
poliittiseen tilaan.
Taloudellisen järjestön perustana
Pliittisön järjestön tehtävänä on
poliittisen taistelun, johto^ Tämän
tehtävän voi ratkaista vähemmistö­kin.
Taloudellisen järjestön tehtävä on
itsensä taistelun suorittaminen; tä­män
telitävän voivat ratkaista vain
kot eivät vielä ole päässeet selville
luokka-asemastaan eikä sen muutta­misen
jkeinoista, lyhyesti sanoen ;val-
|ankumouksen olemuksesta ja pää­määrästä.
Tätä proletariaatin .henki
.sen-;asteen muutosta ei sitenkään
'saadia, aikaan että proletaari, .otetaan"
toisesta järjestöstä ja; sijotetaan toi.
seen,/ / . . ; '.,;.,'.'^ .; ;•••'..
Tämä muutos saadaan aikaan toi­selta
puolen uupUmatto'malla agita-tiönilla
ja valistustyöllä näiden jöuk
kojen keskuudessa niiden järjestöis­sä,
ja toiselta puolen taas,'ja oleelli-simmin,
taistelun käytännöllisessä
koulussa,, taloudellisessa taistelussa
riistäjiä vastaan, jossa ammattiyhdis
tysbyrokrätia yhä ilmeiserilmin astviu
pääoman puolelle, sekä myös järjes-tötaistelussa
itseääti tätä byrokrati­aa
vastaan.
Tämä tehävä ja tämä taistelu voi­daan
viedä menestykselliseen lop­puun,
jos puolueen jäsenet pysyvät
mitä lähimniässä kosketuksessa näi­den
joukkojen kanssa, eivätkä livis­tä
sieltä pois. Puolue pitää sellaista
yksilön eroamista tekona, joka voi
vaikuttaa vahingollisesti sinne jää­viin
joukkoihin.
8, Ammättiyhdistsbyrökratian hai*
jottama taloudellisen taistelun vasta
vatlankumouksellihen sabotaasi on jo
päässyt hiin vaaralliseksi, että sitä
vastaan, on tarpeen ryhtyä välittö­miin
toimiin. Puolue kehottaa sen
takia taisteluun tätä byrokratiaa vas
taan tarkotukselia eristää se joukois­ta.
Sitä varten liittyvät kommunis­tit
ammatillisissa paikallisliitoissa ja
maksupaikoissa ryhmiksi sekä käy­vät
taistelua ammattiyhdistyksissä
tai jos on tarpeen niin ulkopuolella,
9. - Missä taloudellisella alalla on
yhtenäiset suljetut kokonaisuud,, ku­ten
vuori- ja kaivosteollisuudessa
(Donawitzissa, Seegrabenissa) tai ku
ten rautateillä, jossa niin muodoin
talouskokonaisuus ja ammattiala
käyvät jotenkin yhteen,voidaan täh.
taisteluun yhdistää taistelu uuden
työpaikoittaisen järjestömuodon puo
lesta.< Näissä luonnostaan jättiläis-talouksissa,
jotka yhdistävät • amma-
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: |
40c. Jähetyksistä alle $30,00; 50c.'lähetyksistä $30—$40-fio» -
lähetyksistä $40,00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00—$10o.oÖ Yli 1
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.' 5
VAPAUS
Sudbmy.Ontl
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adelai- ^
St. West. " "
TOUKOKUUN lP,Jii|LESJÄ
Toukokuun elisimäisestä päivästä eteen-
I päin' tulevat Vapauden tilaushinnat ole-i
maan seuraavat:
|l|Vk.$4;00;.puplivk.?2 .25, 3 kuukautta ?1.50
I |allck.75c. ' '
I YHDYSVALTOIHIN JA SUOMEEN: i
1 vk. $5.50, puoli vk. $3.00,3 kk. $2.00 ja 1 kk
$1.00.
Jokainen joka tilaus saapuu sisälle en­nen
toukok. 1 päivää säa lehden vielä enti-1
sellä hinnalla. Asiamiesten on otettava tä-1
mä huomioonsa ja koetettava saada mah- I
dollisimman paljon uusia tilauksia nyt kun §
hinta on vielä alhainen.
VAPAUDEN KONTTORI.
niiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiimiiiiiiiiiininiiiiiiiii^
giiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiii^
i m 1CTTI17 T k C!?TAMI?ICM I An . n A fllhr Ä CTAIM I
= Myymme-pilettejä .<;änadian>Paä{ficvjtf^;:White ^täf Dominion-^ s
s :linjoille; Piletin hinnat Suomeen Canadan rannasta taikka päin- =
s vastoin ovat nykyään: s
.00--$lI2.00 1
Ylläolevaän oh lisättävä $5.00 Canadan Tuloveroa.
5 LAIVOJEN KULKUVUOROT CANADIAN PACIFIC LINJALLA: :
M '
= Victorian, huhtik. 15 p. St Johnista Liverpooliin. ; s
S Corsican, huhtik. 16 p. St Johnista Antvverpeniin, £
s Tunisian, huhtik. 18/p, St. Johnista London & Harve S
= Empress of France, huhtik. 22 p. St Liverpooliin, S
S Melita, huhtik. 27 p. St Johnista Liverpooliin, s
§ VALKEAN TÄHDEN LINJALLA OVAT KULKUVUOR. SEURA |
s ^. . . • j
s Valkean Tähden Linjalla ovat kulkuvi^orot seuraavat: s
S Canada, huhtik. 3 pi Halifaxista Liverpooliin, 5
= Haverford, huhtik, 25 p. Halifaxista Liverpooliin. S
5 Canadaj^.toukok. 7 p, Montrealista Liverpooliin. :
5 Pilettiä ostettaessa on kaikki kirjevaihto ja rahalähetykset teh- ;
s tävä allekirjottarieen nimellä. Money Orderit on ostettava ainoas- S
S taan sille summalle mikä menee pilettiin. Vapaudelle lähetettävät 5
= rahat on osotettava eri Money Ordereina. , ;
5 Pilettiliikeemme on allekirjottaneen nimessä mutta kaikki sen S
= tuottama voitto menee Vapaudelle. Xiike on varma, j a toimii s
= suurilla takauksilla/ S
I Box69, Sudbury,Ont|
iiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiii!
sen ja taloudellisen tietoisuuden ta­solle.
Tällöin on käytävä periaat­teellista
taistelua «puhtaan taloudel
lisen» taistelun ammatillista teoriaa
ja,käytäntöä vastaan, joka hylkää vai
tiollisen joukkoliikkeeii (kuten am­mattiyhdistyskongressi
on päättä­nyt.)
Näiden taistelujen tarkotus on sia
kaksinainen: N ^
Suoraan: murtaa byrokratian bar-jottama
taloudellisen taistelun sabo­taasi,
VäliUisesti: Johtaa työväen jou­kot
pois niiden nykyisestä väiinpiB-.
mättöiAyydestä ja heikkoudesta.
on olevan taloudellisen tilantosiasia.^ yhteen, ei työpaikkajärjestäyty-minen
merkitse pelkkää uutta järjes
tömuotoa, vaan on tämä työpaikka-järjestö
myös välittömästi mahdolli
nen. L .
Mutta muissa tapauksissa, jolloiri
ncet VHik^^at taistelut prolftanan-1 sinkin heidän uncopnlitiikkqnsti käy-; yiityneet työväen joukot.
ta Uiuttn \re asettiv-t
.pitivii;;' ku •:
tm Kfin??;;. Päinvastoin, ,K;in::linn ; nyt ySiil
po.rvarista' otj iiiuo.bllisosti,; jo?k.-;u?s; kaatui
'än s;tmi CT;
^-aU'•:'iUtO;^!;:5•i Ml ti: ' "
.rcM. .-lo;;;;;; n-Utio^uu;!: svy
yh;i\nu\.;ai>.-t tapv^i^-r, joita,sc
ta?-^!:c;?aaa Sn!;;;;n va=-i ic\
T.",Io«del!i.-jil.k? jilries.iöill
keataiai. aikaknuiella crittiiin ^'a:k!•i
tchtilviai r )li:ti;ni'\i p;K>;i'e ei e-
Vv.; ;:i;t"i' ratlrnvta.
5. T i i i i i p-?rt:5-eroavaiSyuä;;-;ta
ammatit ovat hajoutuneet useille
4yäpaikoile, kuten , liikennetyöläisct,
puutyö!äi5-?t. osaksi myös nietallityö
oi
Aseistariisuminen ja hyökkäys Neuvosto-Ve­näjää
vastaan
Ranskan hallitus lähetti vielä ai­dolleen
olisi englantilaiselta
ajateltu alistaa sptilaskomitea; J^J'
ranskalämeh^ vaikutus on v^^(•^''f
lähettiläskokouksen valhr, a!l-.'. i<^^
van vuoden lopussa Saksan'hallituk
sello erikoisnootin. Fehrenbach_jon
tapansa mitkaan pitänyt sen sisällön
salassa julkaistakseen sen vasta englantilainen vaikutus on ^ ' ^ " '^
de.=s;i'^aksan hallitnkscii vastaukson 1 Saksan aseistariisuraiskyi-y
kanssa. Tällainen Kienettelytapa "to-Ui joutua sotilaskoniitoalt-:
dir^taa casiksi!-
voi ilnian mau.ta olla taistelun -^hiel-f tv kovcniuaa "kieltä -ja t
ni.>ra. ica?aa se- toteultarn^n^ahdo!-
'•^uiis riippuu paiinlllsir.ta ia chijnat i ' j..-u^..::---
tulee ra-:läisc-t, oi tämiä niisi järiestömuottii,,;.,.,, nootissa.on.käytct-jneuvoston käsiteltäväfe
Msi-ksi, ettii; koontuisi-cikaisiatnan
vdttaa -a=-' kupuoliskclli" •.
attisiin
rv
.)U0-
10. Kivnma^sakaaii tapa\;':sGssa i
ca:?tf?h?a'riaii o!!a "iclkiUtaan iiir-i Xilic»n salaisten,juoTiittduien
Fi)!iittiat-n k^ii-K-unistipmiuc saat
syntyi siten, että
r. Täffiä ' an:matilli-;koitiis ja suunta iliaenc-e nittiivän
nenkin t^isttdu on. alistettava korke-! selvästi virallisen tietotoimiston , i l -
inilin ja s
mik.' :It)It'..)
Eo]=hc-ikien päiimiiiirät ovat oi-i k.diuUaa Idä.<--ii rivlrjvan yhteisknn-• tavallankuinousia, Engjlanfia ja o-i miif ainekset erkanivat sos., dem. puo . amraan tarkotuksen alaiseksi ja koho | hiotuksista. Niiden mukaan olisi so-leet
aina-kaikkien niiden päjiniääri-jnaliisen kumouksen palo, joka uh- mien ohta-iiuperialistien oppositsi-j lueesta ja muodostivat oman puo-otettava joukko tämän taistelun kaut-1 tilaskomitean toimenpiteitä pidetty
nä, jotka koko sielustaan ovat antau jkaa tuhoa yhä uuSia aloja kapitalis- oönia vast-an, niin sj-vimpänä syjTiäl }ueen; edessäolevaih liikehtimisten j ta korkeammalle asemansa valtiolli-iEnglannissa ikävänä yllätyksenä. E-Samalla
piviia t i e ä - • •
peiJiisena julkaisca t-';
Ghronidenj., Llayd Gtovc---•
ven, lausunnon;, siinä tavi^'-<
jerin ja Itä-iPreussia i-^'^'^
alueita, 'jonne saksalainen ^i^»'
mi keskittää voimiaan ^'f^^
taas Saksan johdon käsiinsä,
;.a ^
mmmm