Vapaus, June 24, 1967

              Ilmestyy Ulslaina. torstaina ja lauahiälnA
Perustettu 1917
Canadan suomalaiotea; UsehäinMi
työväenlehli
No. 74 Vd. LI vuosikerta Sudbury, Out. Lauantai, kesäk. 24 p. >— Thursday, jiine 24, 1967
liUii-idän ongelmien käsittely siirtyi
nyt Yleiskokouksen komiteoille - eri
lyhmät neuvottelevat kannastaan
Wa8liiiigton. —^ Torstai-Utana ilmoitettiin, etta USA:n presidentti
Xyndon B. Jolinson ja NL:n pääministeri AIdtsei Kosygin kohtaavat
toisensa perjantaina erään collegen presidentin asunnolla Glassborossa,
N J . , noin 15 mailia Philadelphiasta etelään. Heidän neuvottelutilaisuu­tensa
uskotaan kestävän useita tunteja.
Heillä on yhteinen lounastilaisuus, tiedoitettiin Valkoisesta talosta,
ja heillä kummallakin on vapaus nostattaa keskusteltavaksi mitä tahansa
kysymyksiä sillä mitään määriteltyä työjärjestystä ei ole etukäteen val­mistettu.
Yleisesti käsitetään, että keskusteltavaksi tulee lähiidän ja
Vietnamin kysymykset, ydinaseiden levittämiskieltosopimas jne.
Valkoiseen taloon tuli kello 6
torstai-iltana tieto, että pääminis­teri
Kosygin on hyväksynyt kut­sun
tulla neuvonpitoon Glassboroon
missä on vain 10,000 asukasta.
Useita päiviä aikaisemmin oli
käyty keskusteluja siitä, missä tä­mä
kohtaaminen tulisi tapahtua,
mutta samalla kertaa on ilmeises­ti
pohdittu myös sitä, mistä asias­ta
ja miten siinä neuvonpidossa
keskustellaan.
United Nations. — Neljä päivää
kestäneen Y K : n Yleiskokouksen
ylimääräisen kokouksen yleiskes­kustelun
jälkeen, tämä 122 maata
edustava kp.nsainvälinen elin ryh­tyi
torstaina pohtimaan keski-idän
Iq^ymystä komiteaportaassa; eli
Yleiskokouksen eri komiteoissa.
Torstaisessa istunnossa esitettiin
vieläkin monen edustajan toimes­ta
voimakasta arvostelua Israelin
hyökkäysohjelmasta, kuten selitet­tiin.
Ranskan, Belgian ja Turkin
edustajat suhtautuivat hieman
maltillisemmin asiaan, mutta Pa­kistanin,
Mongolian ja Ukrainan
edustajat lisäsivät painostusta sii­nä
mielessä, että Israel tulisi vi­rallisesti
julistetuksi hyökkääjäksi,
ja että se määrättäisiin vetämään
joukkonsa takaisin heti miehittä-miltaän
alueilta.
Torstaina pidettiin myös "linjoitr
tumattomien maiden" ensimmäinen
ryhmäkokous. Sen lisäksi oli länsi­maiden
ryhmäkokous mihin myös
Canada osallistui.
Linjoittumattomien ryhmään kuu­luu
kaikkiaan 70 maata, joiden
edustajat osallistuivat Kairossa,
1964 pidettyyn linjoittumattomien
maiden konferenssiin. Tämän ryh­män
puhemiehistöön kuuluu edus­tajia
idästä ja lännestä. Sen pu­heenjohtajana
on eräs jugoslavia­lainen.
Jugoslavia on antanut täy­den
kannatuksensa Neuvostoliiton
päätöslauselmaehdotukselle missä
tuomitaan Israel hyökkääjäksi, vaa
ditaan Israelia vetämään heti jouk­konsa
takaisin j a maksamaan ara­bimaille
korvauksen aiheuttamis­taan
vahingoista.
Puolueettomien ryhmään kuulu­vat
Intia, Mali, Guinea j a Tansa­nia
ovat tuominneet Israelin hyök­kääjäksi,
mutta viisi muuta maata,
Ceylon, Nigeria, Afghanistan, Kyp­ros
ja JEtiopia ovat esiintyneet p i -
dättyvämmin.
Puolueettomien maiden ryhmäs­sä
tärkeätä osaa vievän Intian edus­taja
korosti torstaisessa puheessaan,
että kaikkein tärkein seikka on pan­tava
etualalle, tarkoittaen hän sitä,
että kaikki voimat olisi keskitettä­vä
siihen, että Israel saadaan heti
vetämään asevoimansa pois arabi­maiden
a l u e i l t a — j a vasta sen jäl­keen
ruvetaan ratkaisemaan, muita
asioita. Tämä jättäisi myöhemmin
ratkaistavaksi myös sen julistetaan­ko
Israel virallisesti hyökkääjäksi
tai eikö julisteta.
Vissit länsimaiset tarkkailijat
ovat ilmaisseet toivomuksen, että
linjoittumattomien "^maiden lopulli­nen
asennoituminen määritellään
edelläselostettujen kannanottojen
välimailta.
Länsimaiden ryhmään kuuluu
Canadan lisäksi Norja, Italia j a 4
tai 5 maata latinalaisen Amerikan
22:sta maasta. Tämän ryhmän oh­jelma
pn yhdensuuntaineh iUSA:n
tavoitteiden kanssa liittäen Israe­lin
joukkojen takaisin vetämjsen
''poliittiseien ratkaisuun", mikä voi
kestää Vuosikausia, kuten oh Yleis­kokouksen
istunnossa monen maan
toimesta korostettu.
Jatkukoon yhteistyömme .
sanoivat juhlapuhujat
Sudbury. — Laurentian yliopistolla viime keskiviikkoiltana pide>
tyssä Canadan Suomalaisten satavuotisjuhlakomitean (Si^bniy), Cen*
tennial juhlien merkeissä vietettävän Suomi-vlikoa snunssa Ja antoi*
sassa juhlakonsertissa piti ajankohtaisen juhlapuheen likiuurlähetttUis
Reino Palas. Sen lisäksi esittivät tervehdyksiä ja ond|tt«luJa komK
tean virkailijat sekä kaupungin pormestari mrs. Grace Hartman, kon*
suli Kauko Mäki ja Laurentian yliopiston presidentti St«nley MnlUns,
Seuraavassa on lyhyt yhteenveto heidän puheistaan. :
K. R. Kaitila:
Canadan suomalaisten satavuotisjuhlakomitean (Sudbury) puheen­johtaja
K. R. K a i t i l a D. C. lausui englanninkielisessä tervehdyspuhees­saan
kutsuvieraat ja jiihlayleisön sydämellisesti tervetulleiksi ja ilmafsi
komitean puolesta kiitollisuutensa siitä hyvästä kannatuksesta, minkä
Gentenhial j u h l i e n merkeissä vietettävän Suomi-viikon kaikki tilaisuu­det
ovat saaneet.
Olavi Laine: .'
Komitean sihteeri, O. Laine toisti suomenkielisessä puheessa edellS-mainitun
tervehdyksen ja esitti Sudburyn seudun kansalaisillemme läm­pimän
kiitoksensa siitä hyvästä kannatuksesta,minkä Suomi-viikko on
saanut. Hän sanoi onnistumisen perustana olevan sen k u n Suomi-viikon
järjestämiseen ja valmistamiseen on osallistunut 20 e r i stfuraa ja yhdis­tystä
hyvässä yhteisymmärryksessä. Toivon tämän yhteistoimihnan jat­kuvan
seuraavan sala vuotta hän sanoi suosionosoitusten raikuessa.
Konsuli Kauko Mäki:
Esitellessään suurlähettiläs Reino Palasin juhlayleisölle, konsuli
Kauko Mäki Q.C. kiitti kaikkia niitä järjestöjä, jotka ovat Suomi-viikon
järjestämiseen osallistuneet ja ilmaisi toivomuksen, että tämä tuloksel­linen
yhdessäolo- j a toiminta tulisi edelleen jatkumaan, Muun lisäksi
hän selitti, tällainen yhteistoiminta auttaa osaltaan Canadan tämän het­ken
perustavaa laatua olevan ongelman ratkaisemista— kansallisen
yhtenäisyyden säilyttämistä j a lujittamista.
Monet Euroopan, Aasian ja Afrikan maat vaativat
IsraeKa poistuniaanmiiehittämittään alueilta
United Nations. — Israel jou­tui
keskiviikkona lisääntyvässä
määrässä eristettyyn asemaan
kun Euroopan, Aasian ja Afri­kan
maiden edustajat esittivät
mielipiteitään lähiidän tilantees­ta.
Keskiviikkoon mennessä oli väit­telyä
käyty pääasiassa arabimaiden
ja Israelin sekä Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain edustajain kesken.
Mutta keskustelupiirin laajentuessa
tuli ilmeiseksi, että painostus kas­vaa
Israelin vetäytymiseksi ennen
sodan alkua olleisiin asemiinsa.
Britannian ulkoministeri George
Brown, Tanskan pääministeri Jens
Otto Krag j a Ranskan presidentti
Charles de Gaulle ilmaisivat keski­viikkona
mielipiteen, että Israelin
täytyy luovuttaa miehittämänsä
alueet takaisin.
Tansahiia, ensimmäisenä tähän
keskusteluun osallistunut afrikka-laismaa,'
antoi täyden kar;inati|ksen-sa
Neuvostoliiton päätöslauselma­ehdotukselle,
missä tuomitaan Is­rael
hyökkääjäksi ja vaaditaan
Israelia vetämään joukkonsa takai­sin
sekä maksamaarf vahingonkor­vausta
arabimaille. Myös Sudanin
pääministeri sekä Iranin ja Intian
ulkoministerit antoivat kannatuk­sensa
näille tavoitteille.
Mr. Brown teki keskiviikkona
tiettäväksi Britannian Ijannari. Hän
lainasi Y K : n peruskirjan 2. Artik­lan
kohdan mikä sitoo jäsehvallat
pidättymään "toisen maan aliieit-ten
j a koskemattomuuden loukkaa­misesta,",
jolla on välitön merki­tys
asevoimien takaisin vetäämis-vaatimukseen,
ja hän lisäsi: " M i ­nun
mieleltäni tässä ei ole mitään
kahta mahdollisuutta ja minä sa­non
hyvin selvästi: Minun mieles­täni
peruskirjan tekstin mukaan
sen sodan'ei pidä johtaman alue­muutoksiin."
Hän varoitti Israelin hallitusta
ryhtymästä Jerusalemissa toimen­piteisiin,
jqtkä ovat ristiriidassa
tämän määritelmän kanssa. "Miiiä
sanon kaikessa vakavuudessa Israe­lin
hallitukselle, että jos se haluaa
liittää alueeseensa Jerusalemin
vanhan osan tai laatia liitoslaker
ja, (Israelin) hallitus ottaa silloin
jskeleita, mitkä eivät vain eristä
Israelia yleisen mielipteen edessä,
vaan riistää siltä sen nykyisen kan­natuksen
(ulkomailla).
Mr. Brown arvosteli Israelia sii­tä,
ettei se ole vieläkään toteut­tanut
sitä kun Turvallisuusneuvos­to
2 viikkoa sitten kehoitti Israe­lia
luovuttamaan takaisin Y K :n
tarkkailijain toimipaikat ja väli­neet.
A^astaiessaan mr. Brovmin varoit­tavaan
arvosteluun, Israelin ulko­ministeri
Ebba Eban sanoi, että
Israel tulee- varaamaan kaikkiin
uskoon kuuluyille vapaan pääsyn
Jerusalemin vanhaan osaan. Tätä
selitystä pitivät tarkkailijat merk­kinä
siitä, etta Israel aikoo nlehnä
tteenpäin Jerusalemin vanhan kau-spunginosan
kaappaussuiinnitelmis-saT
•, •
Kolmea miestä
syytetään 100
petosyrityksestä
Toronto. — Kahta torontolaista
rniestä var.taan nostettiin k e s k i v i i k ­kona
syytös siitä, että he ovat sala-vchkeilleet
saadakseen petollisesti
yleisöltä $100,000,000.
Ont. turvallisuuskomissionin tar­kastajat
pidättivät Michael Meyer
Rushin ja Josep Williams-nimisen
lakimiehen. Ensinmainitulle mää­rättiin
$50,000 takausvaatimus va­paaksi
päfccmiseksi ja WilUamsil-le
$10,000; Myös oh pidätetty Ma­nuel
Bristone. Kysymys on osake-kauppahuljausyrityksestä
selittävät
viranomaiset.
Suiu-lähettiläs Reino Palas:
Juhlapuhujaksi hyväntahtoisesti saapunut suurlähettiläs tri Reino
Palas on ollut Suomen ulkoministeriön palveluksessa helmikuusta 1942
alkaen, toiminut VVashingtonissa suurlähetystön yhtenä virkaHijana, suur­lähettiläänä
Budapestissa, ja protokollapäällikkönä Suomen ulkoministe­riössä,
kunnes tuli nimitetyksi Canadan suurlähettilääksi tammikuussa
1967, kuten konsuli Mäki asiaa selosti. ....^ .........^
Suurlähettiläs puhui sekä suomen- että onglanniiricielellä j a hän
hallitseekin ihailtavan hyvin myös englanninkielen.
Viitattuaan siihen, että Sudbury on kautta maailman tunnettu
nikkelikeskuSj. ja että tällä alueella on ehkä 9,000 suomalaista, t r i Pa­las
ilmaisi puheensa englanninkielisessä osassa mielihyvähsä siitä kun
täkäläiset kansaiaisemme ovat liittyneet yhteen tämän Suomi-viikon
järjestämiseksi.
Hän onnitteli Canadaa tämän Centenniai vuoden johdosta, kiitti
Expo-67 näyttelyä yleensä ja myös Suomen "suhteelliseh vaatimatonta
osaa siellä olevassa Skandinavian paviljongissa".
Hän sanoi Canadan suomalaisten onneksi sen, että he ovat valin
neet uudeksi kotimaakseen juuri Canadan. Osoitettuaan, että rajan
eteläpuolella oleva Yhdysvallat on jo saavuttanut sellaisen teollisuus-kehityksen
tason, että siellä on vaikeampi uusien tulokkaiden päästä
alkuun, suurlähettiläs huomioi, että sUuri j a luonnonrikkauksista rikas
Canada tarjoaa kansalaisilleen; myös suomalaisille, loputtomasti työtä ja
suhteellisen suuria edistysmahdoUisuuksia.
Olen iloinen, että toimitte yhdessä, että olette uskollisia tälle
uudelle kotimaallenne ja silti muistelette rakkaudella isienne syntymä
maata, hän sanoi.
Suomenkielisen. puheensa yhteydessä suurlähettiläs Palas käsitteli
Nyky-Suomen asioita kansainvälisten ja kansallisten kysymysten poh
jalla. •••• •;.
Esitettyään lämpimät Suomi-tferveisensä hän sanoi, että Suomi on
nyt paljon toisenlainen maa, mitä se oli monen kansalaisemme sieltä
lähtiessä. Myös Suomessa on tapahtunut valtavaa edistystä, ollen elin­tasokin
maailman yksi korkeimmista.
Suomi öh siinä onnellisessa asemassa, että sillä on hyvät naapuri
suhteet suureen itäiseen maahan, mikä on Suomelle elintärkeä seilcka,
hän selitti. Paasikiven ja Kekkosen nimellä tunnettu hyvien naapuri­suhteiden
ulkopolitiikka on saanut Suomen kansan yleisen hyväksymi
sen. Joitakin vastustavia voimia on tietenkin olemassa, mutta yksistään
se seikka kun valtavan suuri enemmistö Suomen kansaa edustavista
puolueista pn presidentti Kekkosen uudelleen valinnan kannalla, on
todistuksena siitä, että Suomen kansa haluaa ylläpitää hyviä suhteita
itäiseen naapurimaahan, hän selitti ja osoitti, ettei kenelläkään voi olla
mitään epäilyä siitä, etteikö presidentti Kekkonen tule uudelleen vali­tuksi.
• ^':>-v :'-\:-r'',.'^:'::y^
Tällaisesta kehityksestä on ollut Suomelle vain pelkkää hyötyä, hän
sanoi siirtyen sisäpolittisten kysymysten käsittelyyn.
Suurlähettiläs sanoi leikillisesti, että "meidät suomalaiset tunne­taan
riitelevinä ihmisinä — missä vain kolme meitä kokoontuu, siellä
tulee riita ja perustetaan joku uusi ryhmä."
Tästä huolimatta, hän sanoi. Suomen hallitus vietti vastikään 1-
vuosijuhlaansa — mikä on kunnioitettava ikä Suomen hallitusten his­toriassa
ja viittaa nykyisen hallitusyhteistyön jatkuvuuteen. ,
Tri Palas sanoi, että Suomessa oh nyt, ensimmäisen kerran v. 1948
jälkeen, myös kommunisteja hallituksessa. Hän sanoi, että varsinkin
ulkomailla katseltiin tätä tosiasiaa epäilevin mielin, mutta hän selitti,
kokemus" on osoittanut, että kommunistit ovat käyttäytyneet reilusti,
että he ovat vastuuntuntoisia hallituksen jäseniä, ja että mitään syytä
ei ole olla huolissaan heidän hallituksessa olostaan.
Suomi katsoo luottamuksella tulevaisuuteen ja vietämme toivorik­kain
mielin 50-vuotista itsenäisyysjuhläanime, johon toivomme kaikkien
suomalaisten Sudburya myöten osallistuvan, hän selitti.
Osoitettuaan kuinka tärkeä ja kallis maan ilsenäisyysasia on, tri
Palas lopetti puheensajgiyomuksella, että molemmat maat, Canada ja
Suomi, säilyttäisivät itsenäisyytensä.
Pormestari mrs. Grace Hartman: •
Kaupungin pormestari, mrs. Grace Hartman onnitteii Sudburyn
suomalaisia yhteisen Suomi-viikon järjestämisestä ja lopetti kansalai­siamme
yleensä kiittelevän puheensa sanomalla suomeksi: "Olen ylpeä
suomalaisista".
Laurentian pres. Stanley Mullins:
Laurentian yliopiston presidentti Stanley Mullins, joka vieraili
äskettäin Suomessa, sanoi kauniin puheensa yhteydessä, että hän, ku­ten
monet teistäkin, pn "Canadan ottolapsi" ja ylpeä siitä, että hän
"on canadalainen". Hän myös viittasi konsuli Mäen lausuntoon Cana­dan
yhtenäisyydestä ja alleviivasi sitä, että Suomi-viikon järjestämisen
avulla on edesautettu myös tätä tärkeätä asiaa. — W. E .
JUHLAVUODEN KOIJIE SYMBOOLIA
1917^1967
Itsenäinen
SUOMI
Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen itsenäistymisen SO-vuotispäivän kunniaksi
NDP:n'ONT. JAOSTO KAAVAILEE
TULEVAA HALLITUSOHJELMAA
Korostaa yksilökansalaisten vapauden puolustamlsrta
sekä talousuudistusten tarpecflUisuutta Ontariossa
Toronto. — Uuden demokraatti­sen
puolueen (NDP) Ontarion
jaosto julkaisi maanantaina 77 si­vua
käsittävän oh jelmakirjäsen,
missä -korostetaan aikaisempaa
enemmän yksilökansalaisten vapa­uksia
ja oikeuksia.
Tässä edellistään oikeistolais-suuntaisemmaksi
väitetyssä ohjel-mavihkosessa
sanotaan, että aika­kautena,
jolloin yltsilö tuntee it­sensä
kääpiömäiseksi suurten insti-tutioiden
edessä, "Uusi demok­raattinen
puolue on päättäväinen
siitä, jotta sen muodostama halli­tus
tulee löytämään keinoja miten
yl^ilö voi korottaa äänensä oi­keuksiensa
puolesta.
Puolueen konferenssien ja Nia­gara
Fallsilla viime syksynä pide­tyn
edustajakokouksen hyväksy­miin
päätöslauselmiin perustuva
ohjelmavihkonen eroaa melko pal­jon
kaksi vuotta sitten julkaistusta
36«ivuisesta edeltäjästään.
Sanomalehtien. haastattelutilai­suudessa
puolueen Ontarion jaos­ton
johtaja Donald MacDonald
sanoo muutoksen heijastavan uu­sien,
nuorten keskiluokkalaisjäsen-ten
ajattelua, mutta tarkoituksena
ei ole. antaa puolueesta uudenlaista
kuvaa.
Yksilövapauksista kirjasessa sa­notaan:
"Yksilön oikeudet ja va­paudet,
mitkä ovat demokraattisen
järjestelmän perustana, on s,uojat-tava
voimakkaita määräysasemassa
olevia ryhmiä vastaan ja sen lisäk­si
myös hallituksen mielivaltai­suuksilta."
Puolueen edistykselliset talous­poliittiset
kysymykset yhdistetään
tässä ohjelmavihkosessa vissiin
rajaap asti Ontarion etuihin ja
Canadan itsenäisyyskysymykseen.
Kirjasessa sannotaan että NDP:n
hallitus tulee puolustamaan "Ca­nadaa
itsenäisenä maana toimenpi­teillä,
joiden tarkoituksena on säi­lyttää
taloudelliset perintöoikeu­temme
. . ."
"Hallituksen sijoitustoimintaa
voidaan käyttää edullisemmin hy­väksi
rakentamalla taloudellisempi
talousjärjestelmä, sisältyen siihen
tärkeimpien tiedonanto- ja kulku-laitosvälineiden
otto yhteiskunnan
omistukseen.
;'NDP hankkii kehitysoikeudet
kaupunkien ympäristön maihin ja
laatii . erikoisia verotusohjelmia
maakeinottelun lopettamiseksi.
"Se ryhtyy toimenpiteisiin lo­pettaakseen
keinolannoitteiden ja
rikkaruohon hävittämisaineiden
monopolihinnoitteiun.
"Ohjelmansa rahoittamiseksi N -
DP suosittelee vissejä verouudis­tuksia,
sisältyen siihen lisäänty­vän
pääoman vero, luonnonrikka­uksien
vero ja se, että veroja ke­rätään
suuremmassa määrässä t u ­lo-
ja yhtiöverojen muodossa.
Ohjelmassa määritellään myös
seuraavia tavoitteita:
— Pakollinen ranskankielen ope­tus
kouluiässä lastentarhatasosta a l ­kaen.
— Vapaa yliopistokoulutus.
— Maakuntahallituksen osaksi
otetaan asteettain koulumenojen
maksu 80 prosenttiin asti nykyisen
tason ollessa 45%. ^
— Kuluttajain ja vuokralaisten
oikeuksien laki, sisältyen siihen
hinta- j a vuokratarkkaillulautakun-nat.
— Hallituksen alainen sairaus-huoltolaki,
mihin sisältyy vapaat
lääkkeet ja vapaa hammashoito
lapsille.
— Valtion alainen autovakuutus;
— Työläisten työpaikkaoikeuk-sien
suojaamista uhkaavien este-tuomioiden
poistaminen.
GROMYKO JA RUSK
OLIVAT NEUVONPIDOSSA
(Metettima keskustelun aiheena oli y r e s . Johnsonin
ja pääministeri Kosygiiun kohtaamismahdollisuus
New York. — Y h d y s v a l t a i n ulko­ministeri
Dean Rusk ja Neuvosto­liiton
ulkoministeri Andrei Gromy-ko
kohtasivat toisensa keskiviikkoi­sessa
illallistilaisuudessa!
Heidän kerrotaan etsineen kei­noja
presidentti Lyndon Johnsonin
ja' pääministeri Aleksei Kosyginin
kohtaaamisen tiellä olevien estei­den
poistamiseksi — kummankaan
heistä haluamatta tehdä ensim­mäistä
siirtoa vaikkei heillä tiede­täkään
olevan mitään itse kahden
suuren huippukokouksen pitoa vas
Caan.
Eräitten tietojen mukaan prcsi
dentti Johnson ei halua tulla Y h ­distyneet
kansakunnat järjestön
kokoukseen eikä pääministeri Ko­sygin
halua matkustaa Washingto-iiiin.
Keskiviikkona lyötiin visseissä
piireissä arpaa siitä, että näriiä kak-
.si voivat kohdata toisensa Averell
Harrimanin luona New Y o r k i n osa­valtiossa.
Harriman on ollut usei-la
kertoja Yhdysvaltain suurlähet­tiläänä
Neuvostoliitossa.
Mr. Harriman oli keskiviikkona
jonkin aikaa Yhdysvaltain Y K :n
valtuuskunnan päämajassa; Yksi
uänen N W Yorkin osavaltiossa
olevista kotipaikoistaan pn vain 2
tunnin ajomatkan päässä New Yor­kista
Hudson joen rannalla.
Tultuaan keskiviikkona pois U
Thantin hänen kunniakseen järjes­tämästä
lounastilaisuudesta, päämi­nisteri
Kosyginilta kysyttiin, että
uleeko hän kohtaamaan president­ti
Johnsonin. Vastauksena siihen
mr. Kosygin sanoi: "Se ei riipu
minusta".
Hänen uskotaan odottavan käy-tännöilisä
ehdotusta Washingtonis-tä.
v:'^:^;. [/•-•'•-'•'
Y K : n joissakin piireissä arvail­laan,
miksi- mr. Johnson epäröi
Y K : n tuloa. Jotkut tarkkailijat ar­velevat
sen johtuvan ainakin psit-tain
siitä,: kun Yhdysvallat vastusti
yieiskokoukseh ylimääräisen istun­non
kutsumista, minkä vuoksi pre­sidentti
ei halua asiaan sekaantua
nyt. :v7":v
Melko yleisenä on kuitenkin. kä­sitys,
että nämä kaksi kohtaavat
pian toisensa. ,
Toryjen suurin
"vikapisto'* on
kallis kansalle
Toronto. — Se kun maakunnan
toryhallitus ei rohkaissut toisen
kaasuputkijohdon rakentamista
Pohjois-Ontarion kautta, on yksi
kaikkein kallein kaikista virheistä
sanoi NDP:n Ontarion jaoston joh­taja
Donald MacDonaM-keskivbk-kona.
" U S A : n liittovaltion voimakomis-sionin
päätös kaasuputkilinjan r a -
kentamiselcsi Yhdysvaltain kautta
tulee. maksamaan Pohjöis-Ontariol- -
le seuraavan 10 vuoden aikana ta­louskehityksen
kohdalta lähes
$l,000,0()0,0(]iO, hän sanoi.
"Hallituksen asenne on myös v i i ­vyttänyt
alueellista kehityssuunni­telmaa,
mitä niin kiireellisesti tar­vitaan
eri puolilla maakuntaa, jos
koko Ontarion halutaan päästä
nauttimaan vauraudesta."
Tel Aviv. — Vastaten Jordanian syytöksiin, että Israelin ase­voimat
hajoittavat raivinkoneilla jordanialaisten asuntoja ja ajavat
asukkaat pois kotikonnuiltaan, Israelin armeijan virkailijat myönsivät
torstaina, että 40 prosenttia jordanialaisen kauppalan QalqiUyan asun­noista
on tuhottu, mutta väittivät, että ne tuhottiin pommittamalla
sodassa.
United Nations. — Arabimaiden diplomaatit sanoivat torstaina
anteliaaksi 6ttawan tarjousta ottaa Canadaan 4,000 arabipakolaista
viiden vuoden aikana, mutta selittivät, että poliittisista syistä Ca­nadan
tarjousta ei voida hyväksyä. Arabimaiden hallitusten kanta
on, että ne eivät halua olla osallisena sellaisessa suunnitehnassa,
minkä mukaan tuhansia arabeja lähetettäisiin ulkomaille. Pakolaiset
itse eivät halua mitään muuta kuin oikeutta palata koteihinsa Israe­liin
tai niille alueille mistä heidät on karkoitettu.
Ottawa. — Pääministeri Lester B. Pearson arvosteli torstaina
Neuvostoliittoa arabimaiden asevoimien uudelleen järjestämisen avus­tamisesta
sen sijaan, kuten hän sanoi, että se lähettäisi avustusta
pakolaisille. •
Guelph. — Puhuen Ont. Horticultural Associationin vuosikokouk­sessa,
konservatiivipuolueen entinen johtaja George Drew, jonka po­liittisille
neuvoille canadalaiset näyttivät aikoinaan klhtaaUa, sanoi
torstaina, että YK:n Yleiskokoukselle pitäisi esittää päätöslauselma,
niissä vaaditaan pääsihteeri U Thantin eroa heti.
•IPÄN SODAN Ä
Pariisi. — Presidentti Charles
de Gaulle yhdisti lausunnossaan
lähi-idän sodan Vietnamin so­taan
sanoen, että maailman rau­hasta
ei ole toivoa ennen kuin
Yhdysvallat lopettaa sotatoimen­sa
Kaakkois-Aa.siassa.
Poiketen keski-idän kriisin puh­keamisesta
asti seuraamastaan
'keskitien" ohjelmasta, presidentti
de Gaulle sanoi, että syy kuusi
päivää kestäneestä Israelin ja ara-
>imaidch välisestä sodasta lankeaa
Israelin kannettavaksi. Samalla
kertaa hän yhdisti sen laaje^nmas-sa.
mitassa puhuen Vietnamin so-aaan.
Hallituksen kokouksen jälkeen
[julkaisemassaan voimakassanaiscs-sa
lausunnossa presidentti de Gaul­le
sanoo, että Yhdysvaltain sekaan
tumisen johdosta alkanut Vietna­min
.sota, kuten hän selittää, kiih­dytti
myös Kiinan toimenpiteitä
vetypommin kehittämiseksi, Kiinia
suoritti vetypommi-kokeen viime
lauantaina.
"Yhdysvaltain interventionin
vuoksi Vietnamissa alkanut sota
ei voi muuta kuin laajentaa selk­kauksia,
ei vain siellä, vaan myös
Vietnamista kaukana olevilla alu­eilla",
sanoo presidentti de Gaul­le
lausunnossaan.
"Siihen perustuu Kiinan katsan­tokanta
ja varustelukilpallu. Siitä
.salvat alkun.sa psykologiset ja po­liittiset
kehityssuunnat, mitkä joh­tivat
taisteluihin lähi-idässä."
Pitäen tilannetta vakavana, pre­sidentti
dc Gaulle sanoi, ettei kan-
Eainyälineri jännitystilanne tule lie.-
vemmäksi ennen kuin saadaan ke­hitetyksi
uusi tilanne."
Tällä uudella tilanteella hän tar­koittaa
Vietnamin sodan, lopetta­mista
mihin päästään hänen kat­santokantansa
perusteella vain si­ten,
että "Amerkka lupaa määrä­aikaan
mennessä vetää kaikki sota­voimansa
pois Vietnamista." '
Jotkut tarkkailijat ovat kiinnittä­neet
huomiota siihen, että presi­dentti
de Gaulle antoi tämän jyrk-käsanaisen
lausuntonsa piian sen
jälkeen kun hän o l i keskustellut
Neuyostoliiton pääministeri Alek­sei
Kosyginin ja Britannian pää­ministeri
Harold WiIsonin kanssa
lähi-idän asioista ja luonnollisesti
myös Vietnamin kysymyksestä.