Vapaus, April 4, 1959

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 4 p. — Saturday, April 4, 1959
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ' of Finiiish Canadians. Es-täbUshed>'
Nov...6, 1917. Authorlzed
as second class raail by the Post
Office V Department, Ottawa. Pub-äshed
- thrlce. weekly: Tuesdays.
Iliursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at;100-I02
Elm St. W., Sudbury. Gnt. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor-W. Eklund. Mailing
address: -Box 69; Sudbury, Ontario.
Advertlsing; rates • upon. application.
TranslatIon'free of charge.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: . Ivk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
YhdysvalloissaM vk. 9.00 6 kk; 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk., 5.25
Unhoittuikohan herroOta mitään?
Uutistiedoissa kerrotaan erittäin repäisevään tyyliin, mi^
teri yhdysys^ltalaiset' kenraalit ja amiraalit ovat jälleen pu­huneet
suuria siitä, kuinka he voivat panna jos niin halua­vat,
Neuvostoliiton iriaän tasalle muutaman päivän aikana.
Todellisuud^a he-kerskuvat, että Pentagonilla on jo "liian-kiri
paljon" aseita Neuvostoliiton kukistamiseksi, vaikka jät­tävätkin
selittämättä, miksi Yhdysvaltain liittolaisilta, Cana-dalta,
Brtannialta, Ranskalta ja muilta länsi-Euroopan mailta
vaaditaan yhä suurempia uhrauksia "yhteisen puolustuksen
hyväksi"?
Ilmeisessti peloissaan siitä, että suunnitteilla olevat suur­valtojen
ulkoministerien ja "raskaan sarjan miesten" kokouk­set
voivat helpottaa kansainvälistä jännitystilannetta ja teh­dä
joitakin sopimuksia varustelukilpailun lopettamiseksi, yh­dysvaltalaiset
kenraalit kalistelivat viikon alussa tavallista
enemmän sapeleitaan.
NATO-joukkojen amerikkalainen päällikkö, kenraali
Norstad piti Euroopassa puheen missä hän asettui ehdotto­masti
vastustamaan ei vain sotilaallisen irtaantumisliikkeen
suorittamista Idän ja lännen välillä Euroopassa, vaan myös
kaikenlaisia. sopimuksia_asevoimien.-väheritämiseksi- ruutityn­nyriksi
muodostuneessa Euroopassa, kuten on esitetty esi­merkiksi
Puolan ja Britannian toimesta ja mitä on laajasti
kannatettu kautta maailman.
.-Detroitissa Talousklubin kokouksessa pitämässään erit­täin
hysteerisessä puheessa Yhdysvaltain sotaministeri Neil
H. McElroy sanoi maanantaina, että Yhdysvallat kykenee
sodan syttyessä "tasoittamaan Venäjän".
Samaan aikaan julkaistiin Yhdysvaltain Yleisesikunnan
miesten "sensuroitu" (?) lausunto missä myös korostetaan,
että Jurhalan asemesta "pitkän matkan pommittajiin" luot­tava
Yhdysvaltain sotakoneisto voi tuhota Venäjän. He esit­tivät
tämän katsantokantansa jo viime tammikuussa ja juuri
heidän lausuntonsa perusteella sotaministeri McElroy sanoi
nyt, että Yhdysvalloilla on riittävästi atomiasevoimaa "tu­hotakseen
Neuvostoliiton". Samalla hän selitti kerskuen, että
"vuosia eteenpäin me uskomme suunnitellun, sotilasohjel-mamme
olevan yleispiirtein., kuten se on nj^lkin, Neuvosto­liittoa
edellä."
Yhteisen esikunnan puheenjohtaja, kenraali Nathan F.
Twiningin kerrotaan myöntäneen lausuntonsa "sensuroidus­sa"
osassa — mitä hän lienee sitten sanonut sensuurin pois
pyyhkimissä kohdissa ettei ole paljoakaan mahdollisuutta,
että Venäjä aloittaa yleissodan seuraavan viiden vuoden ai­kana.
,
Mutta amiraali Arleigh Burken kerrotaan samanaikai­sesti
kerskuneen, että me "voinune murskata Venäjän selän",
jos sota syttyy: "Me voimme tuhota sen moneen kertaan
niillä aseilla mitä meillä nyt on", sanoi amiraali Burke. "Sillä
(Neuvostoliitolla — V) ei ole mitään keinoa sen ehkäisemi­seksi."
Armeijan yleisesikunnan puheenjohtajan toimesta pian
eläkkeelle jäävän kenraali Maxwell D. Taylorin kerrotaan
kerskuneen, "että Yhdysvalloilla on ylivoima atomiasevasta-iskujen
annossa hyökkääjälle.
Sivumennen sanoen, niin yksimielisiä kuin amerikkalai­set
korkeimmat upseerit näyttävätkin olevan sotakoneistonsa
suuresta ylivoimasta, kenraali Taylor myönsi, että Yhdys­valtain
Yleisesikunta ei ole koskaan päässyt täydelliseen yh-teisymrnärrykseen
siitä, kuinka monta divisioonaa sotaväkeä,
kuinka monta sotalaivaa ja kuinka paljon ilmavoimia. Yhdys­vallat;
• tarvitsisivat kolmannen maailmansodan syttyessä?
Maallikkona soti]asasioita yleisemmin tuntemattomi­na
— meillä ei ole luonnollisestikaan syytä epäillä amerik-kalaisteh
korkeitten kenraalien ja amiraalien lausuntoja ja
heidän suurta häyityskykyään. Epäilemättä voidaan varauk­setta
uskoa, että sodan syttyessä Yhdysvaltain nykyinen so­takoneisto
voi todella tehdä paljon tuhoa.
Mutta siitäkin huöliniatta meistä tuntuu, että näiltä her^
roilta kenraaleilta, amiraaleilta ja sotaministereiltä pn "un­hoittunut"
jotakin erittäin tärkeätä. Puhuessaan kyvystään
"lyödä maan tasalle" Neuvostoliitto ja sen "selkärangan
murtamisesta", he jättävät tarkoituksellisesti mainitsematta,
että Neuvostoliitollakin on ilmeisesti kyky antaa isku iskusta
ja kaksi parhaasta. Neuvostoliitto on ilmoittanut, että sen
käytettävissä on mannertenvälisiä ballistisia ohjuksiakin,
joiden ^avulla voidaan lähettää ydinasepomjineja mihin ta­hansa
maaliin Yhdysvalloissa. Neuvostolirlon saavutukset
Sputnikien ja keinoplaneetan suhteen ovat maallikonkin mie­lestä
kaunopuheisena todistuksena siitä, että .sielläkin voi
olla jotakin nykyaikaista Vkättä pidempää"; :Sitäpaitsi itse
amerikkalaiset kenraalit pitävät itsestään selvänä 'asiana, että
jos atomisota syttyy, niin Yhdysvalloissa menetetään ensim-r
maisessa rytäkässä ehkä 70v miljoonaa ihmistä maan väkii-luyun
ollessa 170 miljoonaa! . —
Myös on tiettyä", -että yhdysvaltalaiset kenraalit hiotta­vat
vieläkin niihin liittolaismaihinsay joiden alueille- on saatu
sjoitetuksi heidän kesHmatkan ohjuksiaan tai ori tarkoitus
saada niitä sijoitetuksi. Mutta^he "unhoittavat" sen tosiasian
että nämä yhdysvaltalaisilla ydinaseilla ja -ohjuksilla, varus­tetut;
liittolaismaat^ ovat s syttyessä äärettömän Vaaral-'-
lisessa asemassa.
Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: Vaikka emme tie­däkään,
yhtään sen enempää Neuvostoliiton asevoimien to
dellisesta iskuvoimasta, mitä tiedämme Yhdysvaltain ase­voimien
tuhoamismahdista, niin maallikkokin ' näkee, että
yllälainatut amerikkalaisten kenraalit sotaiset puheet ovat
äärettömän yksipuolisia, ja sellaisina siis kokonaan epäluo­tettavia.
Kaiken kukkuraksi on otettava huomtoonmyös poliitti­set
seikat. Jos on totta, että Neuvostoliitto ei aloita sotaa
"ainakaan viiteen vuoteen", kuten eräs yllämainittu amerik­kalainen
kenraali sanoi, mutta jos sota siitä huolimatta al­kaa,
niin silloin on maailman yleinen mielipide sodan alka­misesta
vastuussa olevia maita ja kenraaleja vastaan. Kuinka
siiuri telcijä tämä yleisen mielipiteen painostus on, siitä saa­tiin
ikouraantuntuva todiste toisepsa maailmansodassa.
Hitlerin Saksan — ja sen poliittisten ystävien'mielestä
Neuvostoliitto piti silloinkin hävitcttämän niin perusteelli-ö
a ö oTttvo fl"o'a"fl o"o"<nroT<nnrtfh r
i SYNTYMÄ-
\ PÄIVIÄ
Alex Rauhala, Water Township
Ont;/ täyttää sunnuntaina^ huhti­kuun
5 pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-'
vain onnentoivotuksiin. V
Miksi ei vieräiluvaihtoa N-liiton
unionistien liikkeen kanssa?
Japanilainen oikeus
tuomitsee USAn
Toki,o. — Eräs japainilainen pii-rituomipistuin
on selittänyt, että
amerikkalaisten joukkojen oles­kelu
Japanissa on vastoin maan
perustuslakia, jota lausunnon mu­kaan
myös Yhdysvaltain ja Japa­nin
väliset puolustus- ja hallinto­sopimukset
rikkovat.
Lainoppineissa piireissä pidetään
tätä oikeuden lausuntoa varteeno­tettavana,
ja sosialistinen oppositio^
puolue ja Japanin asianajajaliitto
tervehtivät lausuntoa käänteeseen-johtavana
edistysaskeleena.
Lausunto annettiin julkisuuteen
samanaikaisesti, kun seitsemän radi-kaalismielistä
ylioppilasta vapautet­tiin
jutussa, jossa he olivat olleet
syytettyinä osallistumisesta_amerikt
kalaisvastaisiin mielenosoituksiin.
Tukikohtiin kohdistuneet mieleno­soitukset
suoritetttiin puolisentois­ta
vuotta sitten.
Tokion piirioikeuden tuomari
Date sanoi päätöksessään, että p.?
rustuslain pohjimmaisena tarkoi­tuksena
on estää Japanin mahdolli­nen
sekaantuminen uuteen sotaan.
Hän huomautti, että Yhdysvaltain
kanssa solmitut kaksi sopimusta ja
vieraan maan sotilaiden läsnäolo
kuitenkin pikemmin voivat johtaa
sotaan osallistumiseen kCijn vaikut­tavat
tätä estävästi.
Taantumuksen tulio
Tiibetissä -- Pravda
Moskova. — Pienen kavaltaja-joukon
sotilaallihen seikkailu on
päättynyt täydelliseen fiaskoon,
kirjoittaa Neuvostoliiton kommu­nistipuolueen
äänenkannattaja
Pravda kommentoidessaan — en
simmäisenä neuvostoliittolaisena
tahona — Tiibetin tapahtumia.
Kapinan kukistaminen merkit­see
uuden sivun kirjoittaimista
Tiibetin historiaan, lehti jatkaa.
Tiibettiläisen yhteiskunnan hui­puille
päässyt'taantumuksellinen
ryhmä ja sitä tukeneet iroperia;..
listiset piirit laskivat väärin. Kan­sannousu
ei johtanut maan jakau­tumiseen,
vaan päinvastoin vai­kutti
taantumuksellisten joutumi­seen
entistä eristetympään ase­maan
ja kiirehti heidän päätymis­tään
tuhoon.
KIRJ. MARK FRANK
Moskova; Yli 58 eri maiden
unipkeskusten veljesedustajat vosal­listuivat
Neuvostoliiton: Ammatti­järjestöjen
Keskusliiton edustaja­kokoukseen,
joka pidettiin Kremlin
Suuressa palatsissa, jossa neuvosto­parlamentti
kokoontuu.
Kaikkiaan osallistui edustajako­koukseen
1,275 edustajaa edustaen.
52 milj. jäsentä, suurinta järjestöä
maassa.
Virallisia veijesedustajia oli kai;
kilta maailman kulmilta, mutta ei
Pohjois-Amerikasta, jossa George
Meanyn tekemä kylmän sodan rau­taesirippu
estää Yhdysvaltain ja
Canadan unionistien olemasta läs~
nä. Ulkomaalaisten veljesedustajien
joukossa olivat mm. Latinalaisen
Amerikan edustaja Lombardo Tole-dano.
Ranskan Benöit Fraehöri,
Australian Albert Monk ja Am-mattiuniojen
Maailmanliiton sih­teeri
Louis Saillant, sekä monia
muita. Asioiden seuraajana oli
Kansainvälisen Työväenjärjestön
edustaja Ernest Bell. Hän toimi
ennen Britannian Trade Union
Congressin kansainvälisen depart
mentin johtajana.
Laaja ulkomaalaisten veljesedus
lajien qsallistuminen vuosikokouk^
seen osoittaa kuinka Neuvostoliiton
unionistisen liikkeen johtajat ha­luavat
rehellisesti näyttää kuinka
Neuvostoliiton unionistinen liike
työskentelee demokraattisesti.
Neuvostoliiton Ammattijärjestö­jen
Keskusliiton (ANGCTU) kes­kuskomitean
jäsen L. N. Solovjov
kertoi meille kuinka Bill Buttler,
Australian unionistisen liikkeen
yksi korkein johtaja, jälkeen äs­kettäin
tehdyn vierailumatkan pää­tyttyä
oli kertonut suoraan hänel­le,
ett.3 hän saapuessaan suhtautui
suurella vastenmielisyydellä Neu­vostoliiton
työläisten asemaan näh­den.
Hänen silmänsä olivat avau­tuneet
lyhyen vierailun aikana, sa­noi
hän Neuvostoliiton uniovirkaili-joille.
'
« • •
Tiedustelin häneltä mikä viivyt­tää
Vhdysvalatin unionistien vie
railua. Kolme vuotta sitten hän
oli tavannut .'VFLClOn J;imes
Careyn ja öli puhunut tästä asiasta.
Molemmat olivat sopineet tulevista
vierailuista.
;'.Mo:ift kansalliset ammattiuniot
haluavat sellaisia yhteyksiä, mutta
ne on asetettu vaikeaan asemaan
ja estetty siitä', sanoi hän. '"Me
olemme aina korostaneet kuinka
luonnotonta sellainen ön, koska
meillä on valtiolli.set. kulttuurilli­set
ja kauppayhtcydet, niin samalla
kuitertkin ammattiuniojen johtajat
eivät halua .sellaista.
Hän oli sitä mieltä, että poliitti­set
syyt estävät tämän, mutta sel­lainen
ei voi jatkua kauan.
"Sikäli kuin mc olemme kysy­myksessä",
lisäsi hän. "me olemme
aina valmiita yhteistoimintaan ta
.savertaisella perustalla. Kaikki
riippuu toisesta puolesta."
Solovjov sanoi minulle, että hän
on ? kohdannut >Cqnadian Labour
Congressin presidentti: .Claude - Jo-^
döinin ja Yhdysvaltain edustajan
Daleyn , kansainvälisen Työtoimis-ton
kokouksessa 1957 ja puhunut
heille yhteyksistä — mutta he kiel­täytyivät
sellaisesta.
Hän oli sitä mieltä, että sellaiset
henkilöt kuin Meany välttävät sel­laisia
yhteyksiä siitä syystä, että
jos tapahtuisi vierailuja, niin olisi
vaikea vältää puhumasta totuutta
Neuvostoliitosta:
Tiedusterfn Solovjovilta mitä hän
arvelee siitä kun George Meany oir
vakuuttanut ettei seitsenvuotis-suunnitelmaa
voida toteuttaa. -
"Elämä itse osoittaa kuinka vää-
-i>ässä mr. Meany on ennustaessaan
niin", vastasi hän. "Koko Neuvos­toliiton
teollisuuslaitoksissa pn he­rännyt
suuri innostus. Monissa
tehtaissa on luvattu toteuttaa seit-senvuotissuunnitelman
tavoitteet
viiden taikka kuuden vuoden aika­na."
Meany, sanoi hän, katsoo neuvos-totyöläisiä
kapitalistiselta näkökul­malta.
Hän ei käsitä . kahden eri
järjestelmän erilaisuutta.
"Meidän olosuhteissamme työläi­set
työskentelevät itselleen", sanoi
hän. J^Tästä syystä he innostuvat.
He tietäväf,'*että' siiunnTteljnieiT lo^'
teuttaininen merkitsee heille elin­tason
nousua. Mutta mr. Meany
' puhuessaan meistä käyttää yksityi­sesti
r omistetun teollisuuden mitta­puuta."
* * *
Tuhansia työläisiä: osallistuu eri­laisiin
sosialistisiin kilpailuihin.
Y l i seitsemän miljoonaa työläistä
osallistuu jatkuviin tuotantokokouk-siin,
jotka uniot ovat järjestäneet.
Työläiset ovat valinneet heidät aut­tamaan
tehtaitten johtajia tuotan­tosuunnitelmien
toteuttamisessa.
Viime vuonna Neuvosoliiton kek­sijäin
yhdistys teki kolme miljoo­naa
tehokkuusehdotusta ja hiiden
kautta saatiin vuodessa yhdeksän
miljoonaa ruplaa.
Neuvostoliiton ammattiuniot yh­dessä
johtajain kanssa valmistavat
tuotantosuunnitelmia, kontrolloivat
työturvaa ja jakavat sosiaalisena
apuna 64 miljardia ruplaa ($16,-
000,000,000).
Ei aihoatakaan työläistä voida
panna pois työstä ilman union lu­paa.
Unioilla on oikeus nostaa esille
työlakeja rikkovan teollisuuslaitok­sen
johtajan eroittamiskysymyk-sen.
'
Ei ole ihme jos herrat Meany ja
Jodoin eivät avaa Neuvostoliiton
vapaitten uniojen ikkunoita.
—SoUatnen voisi -antaa Pohjois-
Amerikan työläisille uusia aatteita
toteuttavaksi kotimaissaan.
Todellinen Siperia
Nimen ja suunnan
vaihdos Tanskan
sos-dem. lehdessä
. 1.: Kööpenhamina. Maailman >vanv
hin sosialidemokraattinen lehti,
:Kööpenhaminassa:'ilmestyyä Social-
Demokraten, vaihtoiv^keskiviikkona
nimeä; joka keskiviikosta alkaen on
"olevä~ATctueIt.
: Samalla tapahtuu toimituskunnas­sa
eräitä vaihdoksia. Uudeksi pää­toimittajaksi
tulee 31-vuotias Ai'ne
EjbueErnst. Aalborgissa ilmesty­vän
niinikään sosiaalidemokraatti­sen
Ny~Tidin entinen päätoimittaja.
Aktuelt on tarkoitus muuttaa so­sialidemokratian
ja ammattiyhdis­tysliikkeen
verrattain riippumaUo-maksi
äänenkannattajaksipa lisäk­si
aiotaan . lehdessä antaa tilaa
myös sellaisille ajatussuunnille, joi­ta,
lehti ei sinänsä kannata..
Social-Denibkraten periistettiin
vuonna 1874.
JA
— standardi, vakiomalli, tyyppi;,
normaalimitta.
^ KIRISTYSKEINO
Pikku Elli^ dn viiksihuulisen äitin­sä
kanssa vieraisilla. Kun hän on
syönyt: jälkiruoka-annoksensa, kään­tyy
hän 'äitinsä puoleen pyytäen l i ­sää.
' .' '
— E i , ole hiljaa nyt, lapsem. ^
-—.Äidillä on partaa.
— Hiljaa, Elli.
(Elli vielä kuuluvammin): —•
Niin mistta äidillä on partaa.
— Ole nyt hiljaa, E l l i .,
— No anna sitten lisää kakkua.
. , SAI NENÄLLEEN
Ystävällinen vanha roisva kumar­tuu
kadulla leikkivän 5-vuotiaän po­jan
puoleen kysyen:
— Millainen sinusta, pikkumies,
tulee sitten isoha? -'^
—^Ei ainakaan niin pahuuksen u-teliasta
kuin sinusta.
SUOMI KANNATTAA NLn
RAUHANSOP..ESITYSTÄ
Tororito. — Ganadari rauhankon- siinä kehoitetaan kaikkia rauhan-gressin:
toimesta äsken julkaistiin i l ­moitus
kahdessa torontolaisessa leh­dessä
ja näissä iImoituksis.sa kehqite-taan
Canadan pääministeriä seuraa­maan
Britannian pääministeri Mac-millanin
luomaa mahdollisuutta
suunnata kansainvälistä tilannetta
rauhan, suuntaan...
Rauhanliikkeen kiertokirjeessä se­lostetaan,
ctta kuluvan kolmen kuu­kauden
aikana voidaan hyvinkin saa­vuttaa
kymmenen vuotta kestäneen
rauhanliikkeen tärkeä päämäärä.
Saksan ongelman rauhalhnen ratkai­su
voi hyvinkin johtaa rinmikkais-elon
periaatteen hyväksymiseen rat­kaisukeinona
kansainvälisissä ongel­massa.
.Kiertokirjeessä muistutetaan,
että ongelman ratkaisemisen puoles­ta
rauhallLsin keinoin olisi .saatava
mahdollisimman laaja mieliala ja
sesti ettei se pääse vnousemaan
tuhanteen vuoteeri, kuten Hit­ler
julisti.- Silloiset' poliittisesti:
sokeat kenraalit ja amiraalit
-vakuuttivat meille, että Hitle­rin
armeija leikkaa "sayijal-kaista
Neuvostoriittoa kuin
veitsi juustoa".
Miten siinä lopuksi kävi, se
on kaikkien tiedossa —
Hitler:johtavine kenraaleineen
katsoi paremmaksi lopettaa
omat päivänsä kuin katsella
loppuun asti "käsiensä töitä".
"Unhoittaessaan" uhkaile­mansa
vastapuolen' mahdolli­sen
iskuvoiman ja samalla
myoshistorian opetukset, ame­rikkalaiset
kenraalit" ja amiraa­lit;
:Saavat ehkä; pahaa-^aavista-^^
mattomien ihmisten silmien
ede.ssä näyttämään että:.he ovat
loppujen lopuksi "voittamatto­mia".
Mutta, kuinka viisasta
tällainen sufi^estio on, se on
,asia erikseen.
a.sian kannattajia kirjoittamaan pää­ministeri
Diefenbäkerille kchoittäen
häntä' ryhtymään kannattamaan rau­hallista
:ialkaisu.n.
Yleisesti katsottuna Canadan joh­tavat
paivalehdct ovat asettuneet
neuvottelujen ja rauhallisen ratkai­sun
kannalle. Mutta WashinBtonlssa
edelleen puhutaan .sodasta ja siellä
on kehoitettu i^htyniaan atomiso­taan
vihollLsen hävittämiseksi.
Torontos-sa ilme.styva.s.sä Financial
Post lehde.s.sä on ollut kaksi tolmi-tuskirjoitustn.
joi-ssa on. arvosteltu
USAn. sotaista kantaa. Yksi niistä
päättyy seuraavaan tapaan: .
"Siitä huolimatta, viime päivien
kuluessa, ilma on ollut täynnä ke­hoituksia
Washingtonista hetikoh-talscn.
aseisiin ryntäyksen puolesta,
kysymyksessä on teoria "ensimmäi­sestä
iskusta" ja; ihmiskunna n ma h -
dollisest.a. tuhoamisesta. : Toivökäam-m
c e t t ä länneiL puolustajat ovat: val­miina-
kaikkien : hätätilojen .varalta^
Mutta kcholttaisinjime Pentagonia'
valmistautumaan rauhanaika
lau.suntoihin.sa nauttimalla nauhoit­tavaa
lääkettä".
USA:n radio-ohjelmistos.sa- puhu­taan
paljoii,,^ascValmistiiksista Bon­nissa.
AtomitykirftilljeiL'llIfln'T^cm-mäksi
Itä-Saksan ra jaa ja sotilaat
ovat hälyytyskunno.ssa.;Saksa.s.sn ole­ville
USArn sotilaille.opetetaan sissi-'
sotamenctclmiä.
. Länsi-Sa ksassn: myös äsken: lakknu-tettiin'
rauhan järjestön toiminta
valtion toimesta: Tämä onkin vakava
askel, sillii^juuri.tällä kertaa rauhan
liikkeellä olisi paljon tehtäviä rau­han
ohjelman:; toteuttamisessa; : var­sinkin
Länsi-Saksassa; mlssaylöisön
mieliala alkaa' kääntyä::rauhan asian-puolelle.
Län.sl-Saksan hallituksen
toimesta on .syytetty, että rauhnnlli-kc
toim.l kommunistisena jjirjestönär
Länsi.saksalaiset ovat kuitenkin huo­mauttaneet,
että muhanliikkeen neu­vokseen
kuului suuri joukko tunnet­tuja
profcsiioreltn ja kirkkojen ihmi­siä,
joilla ei ole ollut mfhkäiinl!,\Lsla
yhteyttä kommunistien kanssa,
Torontossa ilmestyvässä Globe
and Mäil lehdessä julkaistiin äsken
toimituskirjoiius, missä kiinnitet­tiin
suurta huomiota Neuvostolii­ton
Siperian alueen kehittämi.seen.
Toimituskirjoituksen tärkeimmät
kohdat ovat seuraavat: '
Mikhail Suslöv, joka on johtava
jä.son Neuvostoliiton kommunisti­sen
puolueen Britanniassa vieraile^
vassa ryhmässä heräti tarkoittamat­ta
naurua toissa päivänä kun hän
sanoi sanomalehtimiehiile. että Si­peria
on "ihanteellinen ja vauras
paikka asua".
Nauru oli ymmärrettävissä. Ve­näjän
lapana sekä tsaarin että neu­vostovallan
aikana on ollut lähettää
poliittiset rikolliset Siperiaan ja ne
kauheat julmuudet, jotka usein si­sältyivät
matkoihin, ovat kasvatta­neet
sellaisen käsityksen länsimieli-sille,
että se on kauhistusten paik­ka.
Suurin osa ihmisistä vieläkin
ajattelevat sitä lumen ja jään erä­maana,
jossa kummittelevat ihmis-luut.
„ -
Mutta tosiasia on, että Suslovin
.selostus siitä"ih,intcellisena ja
vauraana paikkana", on täysin oi­kea.
Yleisessä mielessä Siperia ni­mityksellä
tarkoitetaan kaikkia Ve­näjän
alueita Aasia.ssa, lukuunotta­matta
: määrättyjä Keski-Aasian lu-eita.
Alue käsittää ehkä 6.000,000
neliömailia ja siellä on yli 20.000,
000 asukasta. Sen alueen rajojen
sisällä löytyy mahdollisimman mo­nenlaista
maastoa ja sääsuhteitä.
Siellä on laajoja metsättömiä ta-
.sankoja, jotka muistuttavat länsi-
Canadan aavikkoja; siellä on "kos­kemattomia
maita", joita nyt raiva­taan
lurvataakseen Venäjälle riittä­vät
tulevaisuuden ruokavarat. Siel:
lä ön alueita, jotka ovat'kuuluisia
maitotjiloudesta ja toisia alueita he-delmäviljelyksen
alaisuudessa. Maa-talousyyöhykkeen
pohjoispuolella
on valtavat hsvvumetsät, joita kut­sutaan
"taigaksi" ~ maailman suu­rimmat
m"et.sävarat. Eri puolilla
tätä aluetta on ihmeellinen varasto
mineraaleja — kivihiiltä, rautaa,
kuparia, uraania, lyijyä, tungste-nia,
alumiinia, kultaa ja vieläpä ti­mantteja.
Uusi : alue Siperian ja
Venäjän rajalla on ohittanut Kau­kasian
suurimpana öljyn tuottajana
Neuvostoliito.ssa. Suuret joet varaa­vat:
riittävät määrät sähkövoimaa;
Näiden luonnonrikkauksien avuh
la Siperian teollistuttaminen on ta­pahtunut
nopeata vauhtia kuluneet
:1Ö vuotta ja tässä vaiheessa se ehkä
tuottaa yhtä paljon terästä ja sii­hen
alaan liittyviä tuotteita kuin
vanhemmat teollisuusalueet. Eräs
osoitus sen kasvusta on, että siellä
on nyt kaupuaikeja (Sverdlovsk
ja Novosibirsk) joiden väkiluku on
yli 700,000 ja vielä lisäksi useita,
jossa on yli 300,000 asukasta. Huo­mioiden
sen kokonaisuudessn Si­peria
on aarreaitta, Neuvostoliiton
tärkein tukipylväs ja vieläpä sosia­listisen
blokin tärkein tukipylväs.
Se on tietysti alueen pohjoisin
osa, 60 leveysasteen pohjoispuolel­la
joka On antannt huonoimman ku­van
Siperiasta. Tämä alue on vas-
Helsinki. — Snomen Moskovassa
oleva asiainhoitaja Pentti Suomela
antoi viime torstaina SNTL:n nl-koministeriön
Skandinavian osas­ton
päällikölle, suurlähettiläs K. K.
Rodionoville Suomen hallituksen
vastauksen noottii.n jonka Suomen
hallitus sai NeuvosotUiton halUtuk-selta
Suomen - Moskovassa olevan
suurlähetystön kautta maaliskuun
2 pnä. Nootissa selostettiin Neuvos-toiiiton
hallituksen samana päivä­nä
US.A:n, Iso-Britannian ja Rans­kan
hallituksille osoittamien. Sak­san
rauhansopimusta, Berliiniä ja
suurvaltojen pää- ja ulkoministe­rien
kokouksen järjestämistä kos­kevien
noottien sisältöä sekä esitet­tiin
toivomus, että Neuvostoliiton
hallituksen nootissaan esittämät
ehdotukset tulisivat saavuttamaan
Suomen hallituksen taholta ym­märtämystä
ja kanna.tusta. — Vas­tauksessaan
Suomen hallitus esit­tää
vilpittömänä toivomuksenaan,
että niissä Euroopan ja koko maa­ilman
olojen vakiintumisen kan-laan
saataisiin aikana rauhanomai­nen
ratkaisu suurvaltojen johto­miesten
välisissä neuvotteluissa.
taavasti sama kuin meidän North-viest
Territories ja sama kuin tääl-' naita tärkeis.sä kysymyksissä, joita
lä, siellä vallitsee arktinen ilmasto.; Neuvostoliiton nootissa kosketel-
Mutta tämäkin luotaantyöntävä alue ;
on ollut huomattavan kehitykseni
kohteena. Siellä on jo yksi kau-1
punki, Vakuläk. missä on TO.OOQJ
asukasta ja sen lähettyvillä Jää^
meren rannoilla ja jokien varsilla i °" seuraava:
on lukuisia pienempiä asutuskes-' Suomen h..llitus on suurdla tark-
, , . , • u ! kaavaisuudella tutustunut Neuvosto-kuksia
— satamia, sahakeskuksia,; , , ,
, . , .... . , , » vtei ' hiton hallituksen kuluvan maaliskuun
kaivoskylia ja kalastusasemia. Yksi
sisältyviin näkökohtiin ja ehdotuk­siin.
Jo nootissaan 21, päivältä tammi­kuuta
1959 Suomen hallitus totesi
Saksan rauhansopimuksen puuttumi­sen
_merkitse:?än_luonmtQntajisia^
tilaa ja vaikeuttavan tilannetta Eu­roopassa.
Tietoisena niistä., vaaroista,
joita Saksan kysymyksen yhteydessä
on olemassa rauhan säilymiselle
maailmassa. Suomen hallitus on va­kuuttunut
siitä, että nykyisessä ti­lanteessa
on tärkeätä ryhtyä kiireelr
lisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiui
tapahtumien vaarallisen kulun estä­miseksi.
Se toivoo hartaasti, että So­sialististen
Neuvostotasavaltojen Lii­ton,
Amerikan Yhdysvaltojen, Iso-
Britännlan jä Ranskan hallitukset —
näiden Saksaa Vastaan toisen maa­ilmansodan
aikana taistelleen neljän
tärkeimmän liittoutuneen valtion
kesken saavutettavalla yhteisymmär-igrksellä
kun epäilemättä on oleelli­nen
merkitys Saksan kysymystä rat­kaistaessa
r- voisivat sopia valtiollis­ten
johtöhenkilöidensä välisestä neu­vonpidosta,
johon voisi osallistua
myös muiden maiden edustajia, joi­den
osanotosta' neljä suurvaltaa so­pisivat.
Suomen hallitus esittää vilpittömä­nä
toivomuksenaan, että niissä Eu-asutuksista,
jossa on ainakin 20,000.
asukasta, ön suunnilleen samalla
leveysasteella kuin Baffin saaren
pohjoisosa.
Näiden rannikko ja jokiastuksien
välillä kulkee laivat, jotka kulkevat
kuuluisaa pohjoisen väylää, jota
jäänmurtajat pitävät auki melkein
ympäri vuoden. Tähän touhuun ja
kasvuun verrattuna Canadan ark-tiikan
alue on tyhjää ja autiota.
Vuoden 19.56 väenlaskun mukaan
Northwest Territoriesissq j a Yukp-nissa
on yhteisesti ainoastaan 31.-
503 asukasta ja suurin asutuS on
VVhitehorse, missä on 2,594 asukas­ta.
. . . Eräissä suhteissa luonnolli­set
olosuhteet ovat edullisempia Si­periassa
kuin meidän omassa poh­joisessa;
kevät ovat yleensä läm-pöisempiä
jä metsävyöhyke on poh-joisemmassa;
Lisäksi, Neuvostolii­tossa
- on paljon suurempi asukas­luku,
mistä se on saanut uutisl-ai-vaajia
ja työläisiä.
Mutta kun kaikki nämä puolet
huomioidaan, tosiasiana on, että
Venäjä on sijoittanut sinne paljon
enemmän pääomia, työläisiä ja
suunnitellut pohjoisen kehittämistä
paljon enemmän kuin me olomme
— ja sc on vastaavasti saanut sieltä
huomattavat tulot. Sen sijaan, että
vapisemme kun Siperiasta puhu­taan,
canadalaislen pitöisi suhtau­tua
siihen esimerkkinä, joka vaa­tii
harkitsemisia ja vastakilpailua.
roopan ja koko maailman olojen va-
Suomen hallituksen vastauksen sa-' kiintumisen kannalta tärkeissä kysy­myksissä,
joita Neuvostoliiton nootis­sa
kosketellaan, saataisiin aikaan
rauhanomainen. ratkaisu suurvalto­jen
johtomiesten välisissä neuvotte­2.
päivänä sille osoittamaan noottiin luissa.
Afrikkalaiset tanssijat
esiintyivät mainiosti
— Bulvaani, näennäisesti itsenäi­sesti
toimiva toisen kätyri.
Montreal. — Taidoarvostelijat
ovat kovasti yllistäneet Les Ballets
Africainsin tanssiesitystä täällä, jo­ka
alkoi viime tiistaina ja jatkuu
loppuviikkoon asti Her Majestys-leatterissa.
Ensimmäisenä esilysiltana teatte­ri
oli tupaten täynnä yleisöä ja tai­dearvostelijat
ovat selostaneet, että
tanssijat harvinaisen onnistuneesti
kuvasivat entisaikojen yksinkertai­suutta.
Monet balettiryhmän tans­seista
perustuvat afrikkalaisiin ritu-aaieihin,
joita edelleen harraste
taan afrikkalaisissa ^kylissä.
Viisikyhlmentä tanssijaa ja avus­tajaa
käsittävä halettiryhmä saapui
Ghanasta, mutta ryhmän mukana
on myös toisia .Afrikan maita edus­tavia
taiteilijoita.
'Taidearvostelijat ovat osoittaneet,
että varsinkin miestanssijat onnis­tuivat
esimerkillisesti voimakkaassa
jä väsymättömässä tanssityylissään.
On < myös selostettu, että tanssijat
eivät ole saaneet varsinaista tanssi­koulutusta,
niinkuin täällä maassa
on tapana.
Kaikki esitysnumerot oli hyvin
järjestetty ja pukeutuminen varsin
onnistunut. Ensi viikolla sama,
tanssiryhmä esiintyy Torontossa.
Ainoa: häpeällinen puoli Mont­realissa
oli se että Afrikassa vallit­sevien
tapojen mukaan naiset usein
esiintyvät paljan rinnoin ja tarkoi­tus
oli täälläkin tanssijattarien
esiintyä paljaih rinnoin. Kun en­simmäinen
esitys pääsi puoliväliin
Montrealin poliisi Quintal kuitenkin
määräsi rinnat peitettäväksi ja esi­tys
tulee jatkumaan siihen tapaa;i
Montrealissa. Poliisiluutriantti ker­toi
lehdistölle .ettei hän nähnyt' mi­tään
seksuaalista kiihdytystä nais­ten
esiintymisessä ja kyllästyi ohjel-man
seuraainiseen. Häh oli ilmei­sesti
toista mieltä kuiri teatteriai-vostelijat.
Vielä ei tiedetä esiintyvätkö tans­sijattaret
ilman rintaliivejä Toron­tossa,
sillä asia joutuu poliisilaitok­sen
ratkaistavaksi ja poliisilaitoksen
toimesta on etukäteen selostettu, et­tä
he eivät pu-utu asiaan paitsi siinä.
tapauksessa,. että saavat valituksia
naisten . paljain rinnoin esiintymi­sen
johdosta.
Canadassa on hai-voin tilais,uus
nähdä tällaisia alkuperäisiä afrikka­laisia
tansseja ja teatteriarvostelijat.
ovat yleensä sitä mieltä, että tanssi-.:
jat järjestävät harvinaisen muttk.-
nautintorikkaan illan.
Piilukirveellä verojen kimppuun!
.-^Virkatoverimme Känsäkoura: kir­joitti,
tässä äskettäiui että erään, sar
nomalehtimichcn .käsityksen :r mu­kaan
vain "paremmassayhteiskunr
mallisessa -asemassa olevat: ihmiset
tavataan enää.silloin tällöiin naura-ma.
ssa. Itse Känsäkourakin on to­dennut:
tämän väitteen todenperäi­syyden
-vierailtuaan ; kaupunkimme
pelastu.sarmeijan »talon ja valtion
työnvälitystoimiston lähettyvillä.
Mutta omista kokemuksistahan
meidän olikin puhuttava.
Vaikka emme suinkaan voi lu­keutua
niiden iihmisten joukkoon,
jotka taloudellisen ja yhteiskunnal­lisen
asemansa ansiosta voivat hö-"
rähtää huolettomina nauruun mil­loin
tahaisa, niin on meidän kuiten­kin
todettava, eitä sattuuhan sitä
nrteidänkin eteen silloin tällöin sei-lai.
sta, joka saattaa , vetämään , vä­hän
suuta hymyyn ellei aivan hil­litsemättömään
naurunrähäkkään.v
: Tarkoitamme maamme: "suurvii-saita!',:
ehdottomasti: tämän: yhteis­kuntamme
huipulla olevia ihmisiä.
Miele.ssämme on Canadian Manu-facturers:
Associationin : (Canadan
tehlailijain liiton) presidentti herra
lan F. McR.ic, jonka useammatkin
ihmiset uskoisivat jotain tietävän­kin,
koska on niin "korkealle"
päässyt.
Torontolaisessa Globe and Mail-
Ichdcssä maaliskuim 26 päivänä jul­kaistun
selostuksen mukaan hän oli
puhunut niahtipontisestii. e
verokorotuksia vastaan.
Tämä sellaisenaan ei suinkaan vdi
.saattaa meitä ivalllscsli hymyile­mään,
sillä olemme ehdottomasli
samaa mieltä. '
Mutta, herra McRac jatkaa: Verot
ovat jo, entuude.staankin liian kor­keat
ja verolisäyksct voisivat "saat­taa
liikkeelle uusia palkkavaatimuk­sia
ja koska,korotetut ja" perityt ven
: röt yksinkertaisesti vain uudelleea
jaettaisiin , . . inflaatio olisi hyvin"
siiuri ,ja todellisesti vallaton."
Tämähän meitä kutittikin. Herra
McRae yritti täten sälyttää parem­paa'
palkkaa ~ vaativien työläisten
harteille koko syyn .inflaatiosta —
huomioimatta ollenkaan: sitä tosir
seikkaa, että työläiset ovat kautta
aikojen vaatineet palkankorotuksia
tavarain hintain korotuksien (todel­lisen
inflaation) jälkeen: Tilastotie^
dot osoittavat, että' "järjestys" on
ollut seuraava: ensin hintainkoror
tukset mahdollisimman suuren voi­ton
lavoittelemismielessä(inflaati-oinecn)
ja lopuksi useinkin lakkor^
taisteluun turvautumaan ;':joutuinut
työväestö vaatimassa elinkustan­nuksien
nousua vastaavaa palkanko^
rotusta.
Ja miten herra McRae saa siitä
inflaatioon johtavan tekijän, että
sosiaalipalvelujen-nuiodossa;annet­taisiin
takiusin veronmaksajille
heiltä pcrllyt-^verot? Mene ja tiedä.
Pelkäämme ' pahoin, että ' herra
McRae:vastustacssaan verotusta pi­ti
mielessään vain-työttöniyysvakuu-luksien,
lapsilisien; ym.sosiaalipal-;:
veluijen^raioittamista. Kas näin:
"Tuottamattomia menoja, jotka
eivät itse lisää kansallisen rikkau­den
määrää,: tulisi" vaikuttavasti kar­sia
—- piilukirveellä eikä , millään
saksilla."
Sannaa mieltä mekin, mutta jäl­leen,
hymyilyttää kun herra McRaeti
mielessä:on epäilemättäkin toisen­laiset
menojen karsimiset kuin
meillä. Ja piilukirvestä mekin-kannatamme
— mutta vain yhdy.s-valtalaisille
piireille,:hyödyllisen; a- :
sevarustelumme kohdalta. Siinä oli-^:
si karsimista - vaikka:: pitemmäksi ai­kaa
eikä suinkaan millään tavalla
vähentäisi kansallista rikkauttam­me!
^ ,
Samassa Globe and Mail-lehde,n
numerossa:^ julkaistiin,' '.vaikkakin ':
toisella sivulla eikä missään Mc-
Raen selostuksen läheisyydessä ot-:;'
slkolla "Meidän oma kylmäsotam-me'^
pilapiin'os, jossatasapainöinen: t:
bildjetti ja asevarustelu ovat ne-nätystcn,
ja vihaisin ilmein uhmaa­massa
toisiaan. Se piirros olisi pi­tänyt'julkaistu
Canadan tehtailijain
yhdistyksen väitteestä julkaistun
kirjoituksen, yhteydessä! — Nomo.