Vapaus, April 17, 1958

              Sivu 2 Torstaina; huhtik. 17 p. — Thursday, April 17, 1958
VAPAUS
(UBEBTT) — Zndepeodent Labor
Organ of Pinnteh Canadiaps. > Es-tablisbed
Nov. 6. 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lisbed
tbrice weekly: Tuesdays,
Diuradbys and Saturdays by Vapaus
PidillsIMng Company Ltd.. at 100-102
E l i a 6t. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Gditor W. Eklund. MaUingr
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng rates upon applicatlon.
Translatlon free of charge.
•TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.0O 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J0
Suomessa: ' 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
^^Sopimaton aikako" vaatimuksiOe?
Pcddcarisen laulun sanoin voitaisiin kysyä: "Oletteko immeiset
ihmeitä kuullut", että työnantajat ovat koskaan palkankorotusten
ja yle^hsä työolosuhteiden parantamisen (kannalla.'
Tällaista "ihmettä" ei ole vielä tapahtunut. Päinvastoin työn­antajain
mielestä palkankorotusvaatimukset tulevat aina kovin epä­edullisena
aikana — ja aina liian suurina!
'Kummallinen juttu muuten. Olettakaamme, että meille tuKsi jo-km
suurlakko, missä noin kymmenentuhatta työläistä on viikkokau­palla
pois työstä.' Kyllä silloin laskettaisiin — ja porilaisittain "räk-nättäisun"
— kuinka suuria menetyksiä se aiheuttaa kansantalou­delle
yleensä ja erikoisesti näille työläisille itselleen. Siitä olisi—,
kuten ön aina ollut — itkua ja valitt^sta loppumattomasti suurleh-tien
palstoilla. Mutta nyt kun työnantajat ovat heittäneet työttö--
mien armeijaan lähes 3/4 miljoonaa canadalaista, kukaan ei puhu
mitään< niistä "menetyksistä"^ mitä tämä joukkotyöttömyys aiheuttaa
kansallistulojen ja erikoisesti näiden työläisten kannalta katsoen!
Näyttää siis, että jos työläiset laskevat työkalunsa omasta vapaasta
tahdostaan, se on suuri kansallinen onnettomuus ja suuri yhteiskun-nallmen
menetys. Mutta jos työläisten täytyy laskea työkalunsa
vastoin omaa tahtoaan, ts. työnantajain määräyksestä, silloin unhoit­tuvat
kaikki puheet ja itkut niin kansallistulojen kuin yksilöidenkin
menetyksistä!
Mutta mitä suuremmaksi tulee työttömyys, sitä yleisemmäksi
tulevat väitökset, että "pulakauden olosuhteissa ei sovi, eikä saa
palkankorotusvaatimuksia esittää"'; Vielä työssä olevien pitäisi tyy­tyä
nälkäpalkkoibin vain sen vuoksi, että tuhansia työläisiä on työttö­mänä!
Viimeisin käytännöllinen, esimerkki tästä saatiin viime maa­nantaina,
jolloin Stelco (Steel Co. of Canada Ltd.) esitti työläisilleen
julkisen nuhdesaarnan siitä kun he pulakaudesta välittämättä esit­tivät
yhtiölle palkka- ym. vaatimuksia. Palkankorotukset korottavat
hintatasoa ja aiheuttavat siten lisää työttömyyttä, selittää yhtiö te­kopyhästi
ja oikein hurskasta naamaa näyttäen maailmalle. Kum­mallista
on vain se, että tämä miespolvi ei muista eikä ole kuullut yh­tään
sellaista tapausta, jossa 'Stelco olisi esittänyt edes "buumikau-den"
perusteella palkankorotuksia ilman työläisten vaatimuksia. M i ­käli
me asiaa muistamme, 'Stelco on vastustanut aina, niin "buumi"
kuin pulakausinakin, palkankorotuksia, milloin minkin syyn perus­teella.
Totta tietenkin on, että pJkkuliikkeet, joiden olemassaoloa pula­kaudet
muutenkin uhkaavat, joutuvat palkankorotusten johdosta
entistä kestämättömämpään asemaan. Mutta suuryhtiöt, kuten esim.
Stelco, ovat vallan toisenlaisessa asemassa. Ne »voivat ennätysmäisis­tä
voitoistaan luovuttaa pikkuruisen palkankorotuksiin ketään va­hingoittamatta.
gTosiasiassa — ja Stelco on vain yksi esimerkki monista — pu­heet
palkankorotusten aiheuttamista hinnankorotuksista ovat silkkaa
pötyä, sillä suurliikkeiden palkkamenot muodostavat vain "osan"
muista menoista, lukeutuen niihin osakkeenomistajille menevät voi­tot.
Toisaalta pikkuliikkeet, joiden palkkamenot muodostavat suh­teellisesti
paljon suuremman osan menoista, eivät voi mitenkään hin­toja
määritellä ja kohottaa, vaikka hiiden paMamenot kohoavatkin,
sillä "sääsken ääni ei kuulu taivaaseen".
Kuinka tekopyhiä ja suorastaan valheellisia ovat suuryhtiöiden
puheet ''palkankorotusten aiheuttamista hintojen kohoamisesta" —
millä .perusteella Stelco nyt vastustaa työläistensä vaatimuksia, se
näkyy parhaiten terästyöläisten unIon selityksestä, että Stelco kohotti
viime vuonnakin hintojaan, vaikka sen työläiset eivät saaneet sillom
mitään palkankorotusta. Terästyöläisten unio on tuhannesti oikeas­sa
selittäessään, että Stelco — kuten muutkin suuryhtiöt korottavat
ja oval aina tilaisuuden tullen korottaneet jatkuvasti hintoja ja kahmi­neet
hJ^tojen korotuksista yhä suurempia voittoja osakkeenomistajille!
«- » • •
(Mutta asialla on vielä toinenkin puoli, joka puhuu huutamalla
palkkojen korottamisen, työviikon lyhentämisen ja myös verojen alen-tamisoi
puolesta.
[Nykyinen pulalkausi johtuu n.s. "ylituotannosta". Kun va-rasto^
ovat täynnä aUtoja, jääkaappeja, pesukoneita, Pölynimureita
ja muita välineitä, niin työnantajat ovat vähentäneet työvoimaansa.
IMeiUe on jatkuvasti selitetty, että jahka "inventaariot" vähenevät,
ts. vaj^toissa olevat välineet saadaan myydyiksi, silloin alkavat teh-taid^
koneet jälleen pyöriä.
'Mutta mistä johtuu että varastot täyttyvät-"ylljäämätuotteis-ta?"
Önko syynä se^ että kaikilla autoa tarvitsevilla on jo käyttökel­poinen
ajokki? Onko kaikilla kansalaisilla käyttökuntoiset jääkaa­pit,
{^ukoneet, vaatteet, asunnot ja muut välineet?
\^taus on ilman muuta selvä. Samalla kun meille puhutaan
_J>liti§tannon" aiheuttamasta pulasta ja siitä, ettei "pulakautena sovi
muka5)alkankorotuksia vaatja, me näemme "ylituotannon" johtuvan
työlättten^ farmarien ja muiden pikkueläjäin "ostokyvyn" heikkou-deslaf
Asuntoja,-autoja, jääkaappeja ja muita välineitä ei saada
myyjillesi sen takia kun kansanjoukoilla ei ole varaa niitä ostaa.
^ tässä tilanteessa hyväksyttäisiin Stelcon ja muiden suuryh­tiöiden
väitös, että palkankorotuksia ei saa pulakauden aikana vaatia,,
niin SUoin autettaisiin pulakauden jatkumista ja syventymistä.
'kapitalistisen talouselämän aika-ajottaiset pulat toistuvat nime»
omaa| siitä, kun työtätekevät saavat liian pienen osan omien töi-densäjtuk)
ksista, mitä työläisten palkat ja farmarien saamat hihnat
edustavat. , ^
JE)S jonkun ihmeen kautta kaikki canadaläiset saisivat hiin paljon
raha^ että voisivat ostaa, mitä he haluavat j tarvitsevat, meidän
raha^ että voisivat ostaa, mitä he haluavat ja tarvitsevat, meidän
Toisi» sanoen, paras keino "yUtuotannon" ja sen aiheuttaman pulan
loped^iseksi on se, että parannetaan suurten kansanjoukkojen osto-kykyi
j)iuri tässä mielessä palkankorotusten vaatiminen pulakautena ei
ole ygin sallittua,-jaan ehdottomasti välttämätöntä kansantalouden
kannalta katsoen. Palkkojen tuntuva korottaminen antaa lisää osto-voimata
työläisille ja auttaa siis "ylijäämävarastojen" nopeampaa ku­lutusta.
JVöyiikon lyhentäminen antaisi työtä tuhansille työttöthille.
TyöWn p^isyn avulla näiden ihmisten ostovoima lisääntyisi ja se
auttaisi "yli^uotantovarastojen" nopeampaa kulutusta.
'j^ientuloi^ten verotaakan huojentaminen lisäisi kansanjoukkojen
osto^imaa ja sekin auttaisi "ylijäämävarastojen" nopeampaa kulu­tusta;:;;
Kuten nähdään, vastustaessaan palkankorotuksia ja'työviikon
lyheiäämistä, suuryhtiöt pyrkivät pahentamaan pslatilannetta. ja
mikä^pahinta, ne pyrkivät tähän paheelliseen päämäärään tietoisesti,
vain yksilöllisen voitonhimonsa sokaisemina.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hu
Aluna Aho, R.R.2, Saulte Ste, M a
rie, Ont. täyttää . tiistaina, huhti-,
kuun 22 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
K A H D E N R Y Y P Y N JÄLKEEN...
' Olemme huomannut, että British
Columbiassa on olutlasia .suuren­nettu.
Luonnollisesti hintakin nou­si
— kaksi lasia saa 25:llä sentillä.
Joka tapauksessa nyt on ehdotto­masti
epätaloudellista ottaa vain
yhden lasin olutta — ja nautittuan­ne
sitä lientä kaksi lasia; ette enää
ajattele säästämistä...
—Harvey Murphy,
Mine-Mill Herald, lehdessä.
Työttömyys ei ykisinomaansesonkiliiiaiito^i^
YLEISÖN
KIRJE
B f l T EN YHTEISTOIMINTA
OLISI MAHDOLLISTA
Tuon kysymyksen esitti joku kir­jeenvaihtaja
"Liekissä" ja minäkin
haluaisin kirjoittaa siitä yleisön
osastoon, jos Vapaus antaa palsta­tilaa.
Tämä kysymys on kai mielessä
kaikkialla Canadan suomalaisilla.
Timminsissä oli jokin aika sitten
yleinen keskustelutilaisuus missä
hiljan Suomesta tullut pappi alusti
kysymyksen "uskonto ja työväenlii­ke".
Hänen alustuksensa oli hyvin
laaja uskonnon ja työväenliikkeen
suhteista toisiinsa; mitä se on ollut
ja mitä pitäisi olla. Hänen esimerk­kinsä
olivat käytännöstä ja toimin­tatavoista.
Alustajalle sai tehdä ky­symyksiä
ja niitä tehtiinkin. Vas­taukset
tulivat ihmeteltävällä tietoi­suudella
niin uskonnon kuin työ­väenliikkeenkin
kannalta katsoen.
Miltei kaikki puheenvuorojen
käyttäjät viittasivat vallitseviin r i i ­taisuuksiin
ja ilmaisivat toivomuk­sen
paremmasta. Hyvät tottumuk­set
ja tavat eivät ole saavuttamatto­missa
todettiin tässä kokouksessa.
Minä puolestani esitin alustajalle,
että hän saisi viedyksi hyyää asiaa
eteenpäin jos esittäisi ajatuksensa
laajemmalle kuin kirkon vaikutus­piirissä
oleville.
Minulla onkin vakaa olettamus,
että esim viimeisen maailmansodan
jälkeen on inonille Siiomesta tänne
tulleille annettu vääriä tietoja tääl­lä
kauemman olleista ja niistä to-dellisiäta
syistä, mikä on suomalais­ten
toimintaa rikki repinyt. Huo­noin
piioli on siinä että monet aut­tavat
tietämättään niitä, jotka re­pivät
ja hajoittavat täkäläisiä rive-jämme.
— Mainari.
Toronto. — Canadian Labor Con-gressin
vuosikokouksen edessä on
sellaisen ohjelman laatiminen, m i ­kä
takaisi canadalaisiUe työläisille
työmahdollisuudet. Ja ammattiyh­distysliikkeen
on myös käsitettävä
kuinka vakava työttömyystilanne
todellisuudessa on. Tilanne on pal­jon
pahempi kuin edes ammattiyh-distyspiireissäkään
halutaan uskoa.
Hallituksen toimesta julkaistaan
kahdenlaisia tietoja työttömien mää­rästä.
Kansallisen työnvälitystoi­miston
tilastojen mukaan helmi­kuun
13 pnä, 1958, o l i työnetsijöitä
kaikkiaan 854,257 Canadassa. Toi­saalta
liittovaltion tilastotoimiston
suorittaman katsauksen perusteella
työttömien määrä helmikuussa o l i
555,000. Maaliskuuta koskevia tieto­ja
ei ole vielä julkaistu, mutta ne
mahdollisesti julkaistaan juuri sii­hen
aikaan kun edustajakokous ko­koontuu
j a työttömien luvut nouse­vat
vieläkin korkeammaksi.
fRKEAMMAT SITTEN
LKÄVUOSIEN
Työväestö on aina käyttänyt kor­keampaa
tilastoa työttömien mää­rästä
siinä uskossa, että työttömien
todellinen määrä on vieläkin suu­rempi.
Samoin menettelivät konser­vatiivit
kun he olivat oppositiopuo­lueena
ja niin myös' menettelevät
liberaalit tällä kertaa. Työnantajat
ja kauppakamarit sensijaan käyttä­vät
alempia lukuja samoin kuin
hallitus olipa sitten kysymyksessä
liberaalit tai konservatiivit.
H A R H A A N J O H T A V I A TIETOJA
Kun helmikuussa oli 854,257
työnetsijää on väitetty, että 15 pro­senttia
Canadan työvoimasta etsii
töitä, mutta todellisuudessa se on
vieläkin korkeampi prosenttiluku­na.
Työvoiman kokonaismäärään
lasketaan myös työnantajat ja kaik­ki
ne jotka ovat omissa tehtävis­sään.
Viime helmikuussa työvoima
jakaantui seuraavasti: Vuosipalk­kaa
tai tuntipalkkaa nauttivia työ­läisiä
4,829,000; työnantajia 272,000;
omissa tehtävissään olevia, joiden
palveluksessa ei ole työläisiä 608,-
000 j a palkattomia pejrheen jäseniä
160,000. Näin ollen Canadan työvoi­man
kokonaismäärä oli 5,896,000.
Kun huomioidaan,, että valta osa
työttömistä kuuluu ensin mainit­tuun
ryhmään, niin työttömien to­dellinen
prosentti, käyttäen tilasto­toimiston
arviota, olisi 11.5 pro­senttia
eikä 9.5 prosenttia, kuten on
ilmoitettu, ja käyttäen työtäetsi-vien
lukumäärää se olisi 18 pro­senttia
eikä 15 prosenttia. Jo näi­den
tietojen perusteella voidaan
varmuudella saiioa, että maaliskuun
aikana yksi jokaisesta viidestä työ­läisestä
Canadassa oli työttömänä.
LISÄYS VIIME VUODESTA
Tilastot osoittavat, että vuoden
1957 alussa työttömien määrä o li
vain vähän suurempi kuin vuoden
1956) alussa. Mutta vuoden 1957 lop­puun
mennessä työttömien määrä
oli kaksinkertaistunut verrattuna
vuoden 1956 loppuun.
On myös merkillistä todeta, että
tilastotoimiston luku on jatkuvasti
noussut nopeammin kuin työnväli­tystoimiston
luku, vaikka se onkin
pienempi. Tämä osoittaa, että p i ­tempiaikainen-
työttömyys on kehit­tynyt
vieläkin pahemmaksi. Työn­etsijäin
määrään sisältyy sellaiset
työläiset, jotka tavallisesti siirtyvät
vähän väliä työpaikalta toiselle ja
ovat vain lyhempiä aikoja työttö­mänä.
Työnantajat väittävät, että sellai-
.set henkilöt oikeastaan eivät ole
työttömiä. Mutta jos he eivät ole
ansiotöisä, niin tietysti he kuulu­vat
työttömien joukkoon. Kuiten­kin,
heidän määränsä ei vaihtele ko­vinkaan
suuresti ja he salaavat p i ­tempiaikaisten
työttömien määrää.
Tilastotoimiston arviossa ei huo­mioida
näitä tilapäisesti työttömiä
henlulöitä, joten sen julkaisemat
numerot heijastavat tarkemmin p i ­tempiaikaisten
työttömien määrän
lisääntymistä.
EI SESONKILUONTOISTA
Tammi-helmikuun aikana työnet­sijäin
määrä työnvälitystoimiston
tilastojen mukaan oli n.~300,0OO kor­keampi
kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna. Toisaalta liitto­valtion
tilastotoimiston julkaise­mien
tietojen mukaan työttömien
määrä o l i lisääntynyt 250,000 sama­na
aikakautena, vaikka he käyttävät
huomattavasti alhaisempaa peruslu­kua,
johon sisältyy etupäässä juuri
sellaiset työttömät, jotka joutuvat
pitemmäksi ^ikaa työttömiksi.
Tämä lisäys tapahtui yhden vuo­den
kuluessa ja se selvästi osoit­ti,
ettei nykyinen työttömyystilanne
ole yksinomaan sesonkiluontoinen.
Sitten viime syyskuun sekä se-sonkityöttömien
että ei-sesonkityöt-tömien
määrä on lisääntynyt 598,-
361 verrattuna 415,888 vastaavalta
ajalta vuotta aikaisemmin.' Tämä
merkitsee, että työttömien määrä
kuuden kuukauden kuluessa nousi
182,474 suuremmalla määrällä kuin
vuosi aikaisemmin. Tämä lisäys
ei voi johtua sesonkitekijöistä,
vaan se on joukkotyöttömyyttä.
Ei-sesonkityöttömien määrän l i ­sääntyminen
selvittää vielä tarkem­min
ja, bavainnollisemmin kun tal­ven
aiheuttama todellinen sesonki-työttömyys
pian päättyy ja saam­me
verrata tulevan kesän työttö­mien
lukua viime kesän työttömien
lukumäärään.
Nämä luvut tulevat olemaan pal­jon
suuremmat kuin- menneinä vuo­sina,
paitsi siinä tapauksessa,-että
ammattiyhdistysliike v o i pakoittaa
hallituksen ryhtymään poikkeuksel­lisiin
toimenpiteisiin.. ^
Brittiläisiä miinlckeja
vierailulle N-liittoon
iiiiii^^^^^^
'• Lontoo. — Viisi brittiläis-angli-kaanimunkkia
on kutsuttu vieraile­maan
Neuvostoliiton luostareissa,
tiedoitettiin täällä sunnuntaina. Tä­mä
on ensimmäinen kerta
1917 vallankumouksen, kun britti­läisiä
muhkkeja on kutsuttu vierai­lemaan
\'enäjällä. Munkit toivovat
voivansa lähteä matkalle eiisi kuun
aikana.
ROHKEA MIES
"Rohkein tuntemani mies", sanoi
eräs erämaiden kulkija, "oli se mies,
joka tilasi taxin viemään häntä va­rarikko
oikeuteen j a sitten kehoitti
taxina Juria tulemaan sisälle ja esit­tämään
itsensä velkojana." ,
OLISI H A L V E M P AA
" V i l l e " , sanoi vaimo ^iehelleen,
"tuolla naapurin emännällä on juu-sitten-|-
r-i samanlainen hattu kuin minulla."
" J a sinä kai sitten haluat ostaa
toisen." .
" N i i n , olisihan se helpompaa kuin
toiselle paikkakunnalle siirtymi­nen."
tl toivon kipinääkään
nähdä USAn lamassa''
New York. — Yhdysvaltain l a ­ma
on edennyt paljon syvemmäl­le
ja paljon laajemmalle sekä kes­tää
paljon kauemmin kuin tunne­tuimmat
amerikkalaiset taloudel­liset
asiantuntijat vielä muutama
kuukausi sitten osasivat aavistaa­kaan,
kirjoittaa New York Herald
Tribunen tarkkailija Joseph R.
Selvin ja jatkaa: " E i toivon kipi­nääkään
ole näköpiirissä (no
spark in sight) — ei mitään asun-torakennustoimiunan
nousuaaltoa,
kuten v. 1954, ei mitään pykälä­maista
"boomia" automarkkinoil­la,
kulch vuonna 1955, ei mitään
sijoitusten kasvua pääoinatavaroi-hin,
kuten vuonna 1956-^57."
Edessä saattaa olla 2 vuoden la­makausi.
Liittohallituksen ja osavaltioiden
koulu-, sairaala- ja asuntotuotanto-suunnitelmat
polkevat paikallaan tai
edistyvät hitaasti. Kuluttajain ostot'
automarkkinoilla voisivat lisääntyä
ja autoteollisuuden lama hiukan pa­rantua,
jos vuoden 1959 automallit
ovat "houkuttelevia", mutta sijoi­tukset
käyttöpääomatarkoituksiin
laskevat jatkuvasti tai pysyvät kor-keintan
nykyisellä tasolla. H T n
tarkkailija pitää kaikkein lohdutto-mimpana.
nykyisessä tilanteessa si­tä,
että kun tavallisesti takaiskun
sattuessa hinnat laskevat, niin täl­lä
kertaa ne ovat pysyneet paikal­laan
tai nousseet. Jos jotakin voi­den
sanoa tulevaisuudesta, niin vuo­den
1957 loppupuolen taloudellinen
aktiviteetti voidaan saavuttaa kor­keintaan
1959 lopussa tai vuoden
1960 alussa.
Kilometri uutta joen uomaa
yliden räjäytyl(sen tulol(sena
Labour Progressive-puolueen vaatimus -
toryen lunastettava vaalilupauksensa
Toronto. — Labor-Progressive-puolueen
vaalien johdosta annetus­sa
tiedonannossa osoitetaan, että
konservatiivien vaalivoitto, jonka
perusteella he saivat 80 prosenttia
edustajapaikoista parlamentissa,
nauttien vain vähän y l i puolesta v a ­litsijain
äänistä, ei sinänsä ratkaise
Canadan työväen ja farmarien edes­sä
olevia ongemia. Lausunnossa
sanotaan edelleen seuraavasti:
Kiitämme niitä canadalaisia, jot­ka
äänestivät meidän puolueemme
18 ehdokkaan puolesta. Ne olivat
poliittisesti korkealaatuisia ääniä —
selvä mielipiteen ilmaisu, mikä yhä
laajenee.
Ainoa keino millä olisi tällä ker­taa
voitu palvella kansan tarpeita
parlamentaarista tietä ja uuden
kansallisen ohjelman nojalla, olisi
ollut ammattiyhdistysliikkeen, far-mijärjestöjen
CCF:n ja L P P : n y h -
teissopimuksen kautta työväen ja
farmarien ehdokkaiden valitsemi­seksi.
Tämä ei toteutunut kuten
vaalit selvästi osoittavat, CCF::stä
ei tullut eikä voinut tulla vaihtoeh­topuoluetta
konservatiiveille tai l i ­beraaleille.
L P P suositteli tällaista yhteisrin-tamaohjelmaa
ja tulee edelleen toi­mimaan
sen puolesta kunnallis- ja
maakuntavaaleissa, sekä puolueena
että ehdokkaittemme kautta.
Diefenbakerin runsaskätisesti r a ­hoitettu
j a voimakas vaalikampanja
voitti tilapäisesti miljoonien cana-dalaisten
äänet lupaamalla heille
toimenpiteisiin ryhtymistä refor­mien
puolesta, Canadan suojelemis­ta
yhdysvaltalaisilta monopoleilta ja
rauhaa.
Äänestäjät tulevat pian näkemään
mitä konservatiivit, joita suurliik­keet
kannattivat, tekevät näiden l u ­pausten
suhteen. • ' '
L P P tulee aktiivisesti toimimaan
kaikkien canadalaisten kanssa saa­dakseen
konservatiivit täyttämään
lupauksensa työttömyyden lopetta­miseksi,
j a Canadan talouselämän
kehittämiseksi. Äänestäjät voivat
tehdä johtopäätöksensä tuloksien
perusteella. Konservatiivit paljastu­vat
kUn heidän*tekojaan verrataan
heidän lupauksiinsa.
Canadan edessä olevat syvälliset
ja kiertämättömät asiat kärjistyvät
vastaisuudessa: rauha on saavutetta­va
rauhallisen rinnakkaiselon kaut­ta;
atomipommikokeilut on lopetet­tava;
Kiina on tunnustettava j a ryh­dyttävä
sen kanssa kauppaan, toi­menpiteisiin
on ryhdyttävä väestön
suojelemiseksi kapitalistiselta t a ­louskriisiltä;
kauppaohjelmaan on
tehtävä muutoksia sosialistisen maa^
ilman sivuuttaessa kapitalismin ja
on omaksuttava ohjelma Canadan
riippumattomuuden puolesta ja va­pauttamiseksi
Yhdysvaltain yliher­ruudesta.
Näiden asiain käsitteleminen kan
san etujen mukaisella tavalla, eikä
monopolien etujen mukaisesti, vaa­tii
laajaa ja tehokasta poliittista toi­mintaa,
työväen ja . farmarien toi­mesta.
Tilanne vaatii ammattiyhdis­tysliikettä,
farrnij^jestöjä, CCF:ää
j a LPP:tä ryhtymään yhteisesti pai­nostamaan
sellaisten toimenpiteiden
puolesta ja päättämään yhteistyö­sopimuksesta
— epäonnistuminen
voi merkitä taantumuksellisen val­lan
nousemista.
Tilanne on nyt kehittynyt siihen
vaiheeseen, että tämä demokraatti­nen
vaihtoehto kapitalistisille puo­lueille
ei ole vain suositeltava, vaan
täydellisesti" mahdollinen ammattia
yhdistysliikkeen ja farmijärjestöjen
järjestyneen taloudellisen voiman
johdosta. Tämä taloudellinen voi­ma
on suunnattava poliittiseen toi­mintaan.
L P P tulee tarmokkaasti työsken­telemään
sellaisen yhtenäisyyden
puolesta vaaleja silmällä pitäen ja
päivä päivältä kansan tarpeiden
puolesta. ,
CCF:n vaaliehdokkaiden tulok­sien,
perusteella voidaan tehdä tär­keitä
havaintoja. On aivan selvä,
että C C F : n virallinen vaaliohjelma,
mikä asetti CCF:n vaihtoehdoksi
liberaalipuolueelle käyttämällä vaa­liohjelmaa,
jota oli vaikea eroittaa
liberaalien ohjelmasta sen sijaan,
että se olisf toiminut työväen ja
farmarien poliittisen toiminnan
puolesta vanhoillisia puolueita vas­taan,
ei ollut menestyksellinen. T o i - ,
vomme, että CCF:n jäsenistö tulee
käsittämään kuinka vaaUen tulok­set
todistavat, että niin tapahtui.
General Electric-yhtiön metallurgit Richlandissa Wash-ingtonissa
ovat keksineet uuden tutkimuslaitteen, jonka
avulla voidaan saada erittäin tarkkoja tietoja uraanin
rakenteellisista ominaisuuksista. Kuvassamme tri Spen­cer
H. Bush asettaa uraaninäytettä tutkimuslaitteeseen,
joka käyttää röntgensädemenetelmää. y
Sverdlovsk. — Uralilla oli maa-lis-
huhtikuun vaihteessa suoritet­tu
valtavin räjäytys, mitä koskaan
on Neuvostoliitossa keinotekoises­ti
aikaansaatu. Kysymyksessä on
uuden uoman aukalsemifnen K o -
Iong'o-joelle lähellä Pokrovska—
Uralskin asutuskeskusta. Tähän
räjäytykseen käytettiin 3,1 m:l-
Joonaa kiloa räjähdysainetta ja
tämän määrän jättimäisyydestä
saa hyvän kuvan kun muistetaan,
että huhti—maaliskuun vaihtees­sa
Canadan länsirannikolla suori­tetussa
kallioräjäytyksessä, josta
maailman uutistoimistot laajasti
kertoivat, käytettiin räjäytysal-nctta
" v a i n " 1,5 m i i j . kiloa.
Uralilla suoritettu maan räjäytys
oli kolmas siinä sarjassa, jonka tar­koituksena
on ollut Kolonga-joen
virran siirtäminen. Kolonga-joki
virtaa halki rikkaiden rautamalmi-alueiden;
mutta malmin kaivauksia
on suuresti vaikeuttanut kaivosten
vetisyys. Kqlo^ga-joki on johtanut
niihin jatkuvasti vettä, Niinpä esim.
jo viime vuonna avattua Pcrvomais
kaja kaivosta ei ole voitu tähän
mennessä käyttää sen vetisyyden
vuoksi.
Tämän vuoksi päätti kaivosten
johto suoritaaa suurräjähdyksiä uu­den,
2 kilometrisen uoman avaami­seksi
joelle. Viime vuonna suorite­tut
räjäytykset avasivat kanavaa jo
798 metrin matkalla.
Kolmanteen, maaliskuun lopulla
suoritettuun räjäytykseen valmis­tauduttiin
erikoisella huolella, sillä
siitä oli muodostuva ratkaiseva vai­he
joen siirtämisessä.
Räjähdyksessä kohosi ilmaan noin
750.000 kuutiometriä maata ja niuu-tamassa
. sekunnissa avautui joelle
1,150 metriä uutta uomaa joka on
leveydeltään 100 metriä ja syvyydel
tään 25 metriä.
on niin "siisti", että mitään lisärai-vaustöitä
ei enää tarvita. Mainitta­koon,
että vaikka Pokrovska-Urals-k
i n asutuskeskus sijaitsee räjäytys-paikasta
vain 1,5—2 kilometrin
päässä ei ainoakaan asumus vaurioi­tunut.
Vastaavaa suuruusluokkaa olevia
keinotekoisia räjäytyksiä on suori­tettu
Neuvostoliitossa myös tieteel­lisessä
kokeilumielessä. Mainitta
koon esim. äskettäin Uzbekistanis­sa,
lähellä Tashk^ntin kaupunkia
toimeenpantu räjähdys, jossa käy­tettiin
1 milj. kiloa räjäytysainetta.
päonni.tuncesta kolmannen sput-n'k:
n lähettämfsyrityksestä". It­se
asiassa tämä räjäytys suoritet­tiin
tieteellisessä tutkimustarkoi­tuksessa
j a sen tuloksena täsmen­nettiin
tietoja maansiirron lain­mukaisuuksista
räjähdysaineiden
määriLstä j a laadusta riippue^n.
Käytännössä tämän suuruusluo­kan
räjäytyksillä on merkitystä pait­si
sellaisessa tapauksessa, jollainen
on Kolonga-joella, myös malmi­esiintymien
paljastamisessa, kaste-lulaitoksia
rakennettaessa sekä jo­kien
uomaa laajennettaessa. Viime
mainitussa tarkoituksessa on suun­niteltu
jättiläismäisen räjäytyksen
toimeenpanemista Angara joella
läntisessä Siperiassa. Sen avulla
voidaan johtaa, entistä enemmän
Baikal-järven vesiä Bratskin suu­relle
vesivoimalaitokselle.
Terästuotanto yhä
laskusuunnassa
Ytidysvaiioissa
Kun tämä ainemäärä räjähti 40
metrin syvyydessä, rekisteröivät
sekä Neuvostoliiton että useiden
muiden maiden seimiset asemat
maanjäristyksen, joka oli kah­deksatta
suoruusluokkaa. Uiko-ihaiset
uutistoimistot sen . s'jaan
tiesi\ät kertoa "Neuvostoliiton e-
Cleveland. — Steel Magazine-jul-kaisun
suorittaman katsauksen mu­kaan
huhtikuun ensimmäisen vii­kon
aikana terästuotanto Yhdysval­loissa
edelleen osoitti laskua. Tuo­tanto
oli vain 48 prosenttia teräs­teollisuuden
kapasiteetista ja tämä
on toinen peräkkäinen viikko kun
tuotanto on ollut vähemmän kuin
50 prosenttia kapasiteetista. Teräs­tä
tuotettiin katsausviikon aikana
kaikkiaan 1,294,000 tonnia.
Julkaisussa ennustetaan, että vä­häistä
nousua voi tapahtua huhti­kuun
lopulla tai toukokuun alussa.
Kuluvan vuoden aikana teräk­sen
tuotanto on jatkuvasti ollut
Räjäytyksen jälki vain noin puoli siitä mitä Yhdys­valtain
terästehtaat kykenevät tuot­tamaan.
Tämän seikan johdosta on
ennustettu, että kun työehtosopi­muksen
mukaan luvatut palkanko­rotukset
astuvat voimaan heinäkuun
1 pnä teräksen hintoja ei kohoteta.
Aikaisemmin yleensä puhuttiin, että
teräksen hintoja korotetaan kun
palkkoja on korotettava.
Toisena tekijänä, joka puhuu hin-takorotuksia
vastaan on alumiinin
hinnan laskeminen. Alumiinista val­mistetut
levyt kilpailevat jossain
määrin teräslevyjen ja varsinkin
ruostumattoman teräksen kanssa,
joten teräslevyjen tuottajat pelkää­vät
menettävänsä markkinoita, jos
hintoja korotetaan.
Varastohuoneet ovat täynnä teräs­tä
ja kysyntä on edelleen heikkoa.
AutoteoUisuusala on käyttänyt hy­vin
vähän terästä. Ensiluokkaisen
romuteräksen hinta laski 16 senttiä
jä on tällä kertaa $34.17 tonni.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kun "aurinko nousi lännestä"
Maailmankuulu amerikkalainen
fyysikko Ralph Lapp on kirjoitta­nut
kirjan "Onnellisen lohikäär­meen
matka" (The Voyage of the
Lucky Dragon").
Kun tässä asiantuntijain kirjassa-puhutaan
käytännöllisen esimerkin
perusteella siitä, mitä ydinaseiden
kokeilut voivat tarkoittaa inhimillis­ten
kärsimysten muodossa, lainaam­me
siitä otteita "National Guardian"
lehden kirjallisuusosastolta:
"Johonkin aikaan huhtikuussa
Tyynellämerellä sijaitsevien Mars­hall
saarien taivaalla leimuaa val-keankellertävä
valo, mikä muuttuu
keltaiseksi, punaiseksi ja sitten ap­pelsiinin
värisieksi. Sen jälkeen pu­toaa
ehkä valkoista tuhkaa tuhan­sien
neliömailien alueelle mainitun
meren pinnalle.
"Maaliskuun 1 pnä 1954 (japani­laisen
kalastuslaivan) miehistö näki
samanlaisen tapauksen ja huusi:
'Aurinko nousee lännestä.' Kun lai­vaa
järisyttivät noin viiden minuu­tin
kuluttua ääniaallot ja epäluon­nolliset
tuulenpuuskat saivat sen
vapisemaan, laivan miehistö mutisi
'pika-don' sanaa. Japaninkielellä se
yhdistää kaksi muuta sanaa tarkoit­taen
ukkosta ja leimausta. Se tuli
Japanin kieleen v. 1945 Hiroshiman
pommituksesta.
"Ne 23 miestä, jotka näkivät tä­män
hirveän leimahdukser^ ja myö­hemmin
pyyhkivät valkeata tuhkaa
'kasvoiltaan, kuuluivat 'Onnellinen
lohikäärme' nimisen laivaston mie­histöön.
He näkivät, miten he yksi
toisensa jälkeen muuttuivat (ihon­väriltään)
mustiksi, näkivät hiusten
lähtevän pois päästä, tunsivat kum­mallista
kutitusta, sitten heikkout­ta
ja oksetusta.
"Lapp aloittaa kertomuksensa sii­tä
kun 'Onnellinen lohikäärme'
lähti matkalleen Yaizusta . . . Huo­lestuneina
perheittensä tarpeista nä­mä
kalastajat menivät paljon-kau­emmaksi
tavallisia kalastusalueitaan
siinä toivossa, että saisivat parem­man
saaliin. He tiesivät amerikka­laisten
kokeilevan atomipommeja,
mutta maaliskuun 1 pnä he olivat
vielä kaukana Yhdysvaltain aikai­semmin
määrittelemältä vaara-alu-eolta.
Meri oli tyyni; miehistö ei näh­nyt
mitään lentokoneita eikä laivo­ja,
eikä mitään varoitusta tullut ra­dionkaan
välityksellä ennen kuin
taivas rupesi loimuamaan ja tuhkaa
satamaan.
"Ile menivät (.takaisin) Yazuun
niin nopeasti kuin voivat, mutta e i ­vät
päässeet satamaan ennen kuin
vasta maaliskuun 14 pnä. Miesten
kasvot olivat mustuneet; heidän
hiuksensa lähtivät kourakaupalla;
heidän ihoonsa tuli vikoja ja paha
syyhy. Miehet väittelivät naapurei­taan
mennessään takakujia pitkin
koteihinsa. He menivät sairaalaan
missä lääkäri siveli voidetta heidän
haavoihinsa. Lääkäri lähetti kaksi
miehistä Tokioon lisätutkimuksia
varten. Siihen mennessä Japani ja
muu maailma oli saanut vain kah­den
rivin tiedoituksen, että atomi-koe
oli tapahtunut. E i ollut mitään
vihjettä uudesta hirvittävästä ve­denalaisen
mallista, eikä tuulesta,
joka ei noudattanutkaan atomivoi-makomission
ennustuksia. . . .
" K a i k k i nämä kalastajat joutuivat
sairaalaan. Geiger osoitti, että 'On­nellisen
lohikäärmeen' tuna- , ja
miiut kalat olivat kovin radioaktii­visia.
Kala, josta japanilaiset ovat
suuresti riippuvaisia, tuli pelätyk­si
kuin rutto j a kalastajat katsoivat,
että heidän elinmahdollisuutensa
on hävitetty.
"Yhdysvallat 'lisäsi kipua häväis­tyksellä','
väheksymällä japanilais­ten
lääkärien' raportteja j a selittä­mällä,
että ilämä kalastajat eivät o l ­leet
pahoin palaneita ja vihjaten,
että 'Onnellisen lohikäärmeen' mie­histö
oli ehkä vakoilemassa atomi-kokeita,
ja mielettömän 'turvalli-suusvimman'
perusteella USA kiel­täytyi
' selittämästä radioaktiivisen
tuhkan kemiallista olemusta. Juuri
'turvallisuusseikkojen' vuoksi kiel­täydyttiin
neuvomasta 'Onnellisen
lohikäärmeen' miehiä avun hankki­misessa
sitten kun saatiin tietää,
että pommin tuhovoima oli odotta­mattoman
suuri.
"Kun radiomies Kyboyama kuoli,
tuli siitä hetkestä kansallinen suru-päivä
ja 200 opiskelija hoki "a-pom-mia
ei anneta koskaan anteeksi"
hymniä. Yhdysvallat ei ole koskaan
tunnustanut syyllisyyttään, vaikka
antoikin 'extra gratia' tunnusta
käyttäen $2,000,000 vahingonkor­vauksen
lahjana, eikä minään pie­nenä
.käteiskorvauksena kuolemas­ta
ja t e n o r i s t a . . . "
Tämä Ralph Lappin kuvaus '"pika-don"
leimusta on sitäkin ajankoh­taisempi
jos muistetaan, että Y h ­dysvaltain
tarkoitus on ihmiskunnan
pyynnöistä, anomuksista ja vaati­muksista
huolimatta suorittaa taas
tänä keväänä uusia ydinasekokeita
Tyynellämerellä.
Vaik'«ca olettaisimme, että mikään
kalastusalus ei nyt joutuisikaan
näin hirveän kohtalon uhriksi, sii­tä
huolimatta on väistämätöntä, et­tä
tuhannet ihmiset kuolevat joko
syöpään tai leukemiaan näiden ko­keilujen
johdosta, puhymatlakaan
siitä radioaktiivisesta saastutukses­ta,
minkä nämä kokeet aiheuttavat
kaloille fne.
Parasta olisi Yhdysvaltainkin lo­pettaa
nämä ydinasokokeensa, k u - .
tep sen läheisin kilpailija, Neuvos­toliitto
ori jo lopettanut.
— Känsäkoura.