Vapaus, December 14, 1971

              Sivu 2 Tiiätai, jouluk. 14 p. — Tuesday, Dee. 14, 1971
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
HEdltor: W. EKLUND ManagerrV. KENTALA
' Telephone: Office and Edltorial 674-42G4
Pablished twioe weekly: Tuesdays and Thursdays by Vapaus Publishing^
Co. Limited, 100 Elm St. Wost, Sudburyi Ontario, Canada
, Mailing address: Box 69^
Advertising rates upon application, translation frce of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
MV
^^^^:CÄNÄDIÄNlUÄNGUAGElRR'ESSI mm
TILAUSHINNAT:
Canadas^: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3kh. $3.00 Suoleen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
TliA-YDETNÄMiSTA
Jo kolmen vuoden ajan Washingtonin poliitikot ja kenraalit
ovat ^elitelleet, että ftmerikkalaiset vähitellen poistuvat Vietnamis­ta.
Mutta vakavasti he eivät "edes halua tätä tshdä. Itse Vietnamis­sa,
sen rannikolla ja naapurimaassa Thaimaassa on vielä 250,000
amerikkalaista sotilasta ja upseeria. Määrä on tosin pienempi kuin
aiemmin mutta ei kuitenkaan pieni!
Joulumietteitä 1971
Kuten, .etusivun terveäidysotsakkeessa sanotaan, Vapaus toi­vottaa
hyvää j a rauihallista joulua 'kaikille lulkijoilie j a maanmie-hillemme
yleensä. Me toivomme, että joulu antaisi heille k a i k i l le
piristävän lepohetlken j a vaihtelun lisäksi kaikkea muutakin mah­d
o l l i s t a hyvää.
. Va$)aus haluaa kiiltää kirjeenvaihtajia, asiamiehiä j a , - n a i s i a,
selkä k o k o lukija- j a kannattajakuntaansa siitä hyvästiä huolenpi­dosta,
tuesta j a avunannosta, mitä lehtemme on päättymässä ole­van
vuoden aikana saanut. Sydämellinen kiitos ainakin kahdessa
osassa ilmestyvän juhlanumeromme avustamisesta k i r j o i t u k s i n , ter-ve>
hdylksin j a mainoksin. Uskomme myös, että lehteämme ilmoitus­välineenä
'käyttävät, pääasiassa pikkuliikemiehet, saavat runsaas­t
i ostajia lehtemme lukija'kunnasta, sillä "vuoroin vieraissa käy­dään"
kuten sanotaan.
Sivumennen sanoen; tämänpäiväisessä numerossa julkaistaan
Sudburysta vähän kauempana oleva ainehisto sen käsityskannan
perusteella, että he saisivat mahdollisimman aikaisin nimenomaan
heitä kiinnostavan juhlamimeron osan. Torstaina ilmestyy Sudby-r
y n j a lähiympäristön osa mitä jatketaan, jos tulee: tarpeelliseksi
vielä seuraavan viikon tiistaina.
, Yleiseksi tiedoksi pyydämme myös esittää nyt ;jo, että k u n
joulun pyhät ovat tänä vuonna lauantaina j a sunnuntaina, e l i työ-öhtosopimusten
mukaan "vapaapäivinä", niin Vapauden liike^ on
k o n t t o r i a lukuunottamatta suljettuna joulukuun 27 j a 28 pnä. Se
tarkoittaa, että joulun j a uudenvuoden välisellä v i i k o l l a ilmestyy
k u i t e n k i n L i e k k i (ateskiviJkkona) j a yksi .Vapaus torstaina. IJs-komme
luikijakunnan mielihyvin suovan uutterasti ikoko vuoden
työskenneelle lehtipajamme henkilöikiinnälle tämän lepohetken.
Mainitsimme näistä seikoista näin huomatusti ja. a i k a i s i n sen vuok­s
i , että kirjeenvaihtajat ja asiamiehet, sökä- i l m o i t t a j a t ja muut.
asialkkaät voivat tehdä hyvissä ajoin tarpeelliset valniistelunsa.
. Me siis valmistaudumme jälleen viettämään joulua, jota myös
rauhan juhlaiksi sanotaan. M u t t a k a i k k i a l l a maailmassa ei suinkaan
ole rauhaa. Tosiasiassa sodan liekit levisivät aivan äskettäin myös
I n t i an niemimaalle, missä taistelut alkoivat ensiksi yhteiskunnallis­ten
voimien yhteenottoria Länsi-Pakistanin sotilashallituksen jä Itä-
Palkistanin kansanjoukkojen välillä.
. Vaikrka, Yhdysvaltain toimesta on puhuttu paljon j a leveästi
Indokifnassä olevien amerilkkalaisjoukkojen 'kotiuttamisesta, n i in t o -
Biäsiaoni että julma hyökkäyssota, jatkuu raivokkaana Indokiinan
pJkkukansoja vastaan. . ' ..
Läihi-idän k r i i s i t i l a n n e t t a ei ole yieläkään saatu ratkaistuksi.
S e n . s i j a a n tuntuu, että mikä tahansa provokaatio tai. 'kohtalokas
sattuma v o r siellä aloittaa taistelut-uudelleen,
M e i l l e sanotaan, että onneiksi on suursota saatu estetyksi. Näin
ori todella asia, k i i t o s siitä .'rauhanpuolustajien väsymättöihälle tais­telulle
aodän voimia vastaan,
M u t t a toisinaan tuntuu kuitenkin, että jatkuvasti meneillään
olleet sodat sanoinkuyaamattomirie kärsimyksirieen, ovat t u r r u t t a ­neet
ihmisten ajatuksia niin, että sotia pidetään .miltei kuin joka­päiväiseen
leipään kuuluvina ilmiöinä. Sotien aikaansaannokset Ovat.
s i t t e n k in hirvittäviä.. Tuhannet Palestiinan pakolaiset värjöttelevät
vieläkin palkolaisleireillä missä he ovat .olleet jo parikymmentä
•vuotta..,, :
. Etelä-Vietna.missa ori miljoonia pakolaisia, puhumattakaan s i i
tä, että siellä on Y h d y s v a l t a i n mielettömän hyökkäyspolitiikan j o h -.
dosta saanut surmansa y l i 50,000 amerikJkalaista j a toistg.. miljoonaa
vietnamilaista. Tilastot osoittavat, että Indokiinan maihin' pn ame-
.riikkalaisten toimesta, pudotettu pommeja enemmän k u i n ikoko toisen
maailmansodan taisteluissa.
Intiassa on noin 10,000,000 itäpakistanilaista pakolaista, joiden
oli Länsi-Pakistanin sotilashallituksen raa'an sorto- j a terrorioh'
jelman johdosta paettava mailtaan j a kotikonnuiltaan:
Tällaiset tosiasiat eivät suinkaan heijasta "joulurauhaa", ei-vätkä
nostata juhlatunnelmaa.
Myös kotimainen kehitys on kuluneen vuoden ^ikana ollut k a i k ­kea
iriuuta k u i n myönteinen. Työttömien määrä ylittää viräliisesti-ikin
puolen miljoonan määrän. Erikoisen rakkaana on työttÖmyys-taakkä
20—34-vuotisten ikäluokassa. Neljä miljoonaa.canadalaista
jdka. viides canadalainen — elää suuressa puutteessa eli köy­hyysrajan
alapuolella olevilla tuloilla. Farmarien elämä tulee jat­kuvasti
epävarmemmaksi j a mikä pahinta hallituksen ohjelmana
ei ole pienten perhefarmien olemassaolon varmistaminen vaan se,
että ne s a a t a i s i in malidollisimman ikivuttomasti luovuttamaan maan­s
a tehdasmaisesti toimiville suuryhtiöiden farmeille.-
Suuresta työttömyydestä j a laajakantoisesta köyhyydestä huo­l
i m a t t a tässä "hyvinvointiyhteiskunnassamme", kohoäviat hinnat, ve­rot
j a muut niaksut jatkuvasti. J a esimer'kiksi vanhempien ihmisten
asema tulee entistä vaikeammaksi: Y l i 50-vuotiaiden on m i l t e i mah­dotonta
saada uutta työpaikkaa,; mutta eläkettä annetaan-vasta 65
vuotta täytettyä — j a s i t t e n k ih eläkkeet ovat aivan l i i a n pieniä..
M u t t a kaikesta tästä huolimatta köyhyyttä, puutetta j a niistä
johtuvaa inhimillistä kärsimystä on sitterikin paljon enemmän ja
paljon suuremmassa määrässä Canadan rajojen ulkopuolella kuin
täällä. Taloudellisesti takapajuisessa asemi.ssa olevissa kehitysmais­s
a on köyhyys j a puute jokapäiväisenä vieraana satoihin miljooniin
nousevien ihmismäärien kodeissa ~ mikäli heillä on paikkaa, mitä
kodiksi voidaan sanoa.
J o k i n aika sitten pidetyssä leh­distötilaisuudessa
presidentti N i ­xon
jätti mainitsematta joukko­j
en täydellisen poisvetämisen a i ­kataulun
j a ilmoitti lisäksi, että
Yhdysvaltojen on välttämätöntä
pitää toistaiseksi t a r v i t t a v a mää­rä
sotajoukkoja Etelä-Vietnamis-sa,-'
Yhdysvaltojen sotajoukkojen
huomattavan osan poisvetäminen
"ja saigonilaisten sotilaiden aset­taminen
niiden tilaille ei mjssään
mielessä osoita sodan supistamis­ta,
kuten U S A : n päälkaupungissä
toitotetaan. Kysymys on ainoas­taan
"ruumiiden ihon värin muut
tamisesta", kuten U S A r n suurlä­hettiläs
Bunker Saigonissa k y y n i ­sesti
tunnusti. U S A : n johtajat
lähtivät tälle tielle päämäärä­nään
vähentää tappiolukujaan ja
heikentää näin sodanvastaisia
mielialoja itse Yhdysvalloissa.
Vietnamin sotaseitkkailu on he­rättänyt
yhä kasvavaa tyytymät­tömyyttä
myös Yhdysvaltojen
armeijassa. Yhä suuremmassa
määrin kasvaa niiden amerikka­laisten
sotilaiden lukumäärä, jot­k
a tiedostettuaan sodan r i k o l l i ­sen
luonteen eivät enää halua
siihen osallistua. " M e emme ha­l
u a olla tämän sodan kaatunei­den
luettelossa", ilmoittivat uu­tistoimisto
A F P : n kirjeenvaihta­j
a l l e 1. motorisoidun divisioonan
sotilaat. Tähän divisioonaan kuu­luva
kokonainen komppania, joka
o l i sijoitettu Passin, tukikohtaan,
kieltäytyi lähtemästä taisteluun.
Tällaisia tapauksia p n paljon.
Pentagon pyrkii muuttamaan
tilanteen, siten, että aasialaiset
tappaisivat aasialaisia, Saigo­n
i n marionettiarmeijassa on täl­lä
heUkellä 440,000 vakinaista so-;
t i l a s t a ja 550,000 reserviläistä.
Armeijan käytössä on 900 lento­konetta
ja lähes 400 helikopte­r
i a . Hallituksen joukkojen luku­määrä
Kambodzh,a.ssa on viime
aikoina nostettu 30,000:sta 170,
O00:eeri j a nyt k a a v a i l l a an mää­rän
lisäämistä 306,0Ö0:een sekä
20,000 miehen vahvuisen puoli.sb-tilaältisen
joukon muodostamista.
Ameri'kkalaisten salainen armei­j
a Laosissa on kasvanut 30,000:
s t a 70,000 ; e e n ..
Palkkasoturien armeija, jonka
varaan Washington on laskelman
sa.asettani»^, ei ole tuottanut voit
toja taistehikeritillä. Palkkasotu­reiden
armeija on täysin riippu­vainen
amerikkalaisten ponniste­luista
ilmassa. Ilma n, Yhdysval-.
t a in ilmavoimien apua nämä j ou
kot tuskin pystyisivät ottamaan'
aslkeltakaan. Waahington Post
k i r j o i t t i mm., että "viime taiste­lujen
tuloksista päätellen etelä-,
vietnamilaiset sotajoukot ovat.
taistelukyvyltään huonompia kuin
vastapuolen. Karkureiden luku­määrä
on suuri j a ennen jokais­t
a ottelua heidän lukumääränsä
kasvaa."
Marionettiarmeijan heikon t i ­lanteen
Yhdysvaltojen sotilasjoh:-
to pyrkii korvaamaan voimista­malla
ilmahyökkäj'tksiä. Cornellin
yliopiston suorittaman laskelman
mukaan Yhdysvallat pudottaa,
vuosittain Etelä-Vietnamin alu­eelle
300,000, Etelä-Laosin 400,
000 j a Kambodzhan alueelle lä­hes,
90,000 tonnia pommeja. Näi­den
numeroiden taakse kätkeyty­vät
poltetut kaupungit j a kylät
pommituksi.ssa .surmansa .saaneet
naiset, lap.set. j a vanhukset sekä
tuhotut viljelmät. Hyökkäjijä jat­kaa
rikoksiaan puhuen samalla
sodan ."supistami.se.sta" j a omien
sotajoukkojensa : "puolustustehtä-vislä".
Todennäköisseti VVashingtonis-sa
pidetään "puolustustehtävänä"
myös viime aikoina arnei'ikkalais-ton
ilmavoimien suorittamia voi­makkaita
ilmahyökkäyksiä Viet­namin
demokraattisen tasavallan
alueelle. Pommikoneet suoritta­vat
lähes . j o k a päivä hyökkäys-l
e n t o j a ja U S A : n vallanpitäjät
ovat itse korostaneet sitä, että
he tulevat jatkamaan Etelä-Viet­namin,
Laosin. Kambodzhan ja
Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
pommituksia.
On täysin selvää, että tämä
k a i k k i johtaa U S A : n väjoamiseen-yhä
.syvemmälle iikai.seen .sotaan.
Tämä sota on j o nyt merkinnyt
55.000 amerikkalaiselle . sntilaäl-
;]e kuolemaa j a tehnyt raajari-kokäi
300.000. Sota on merkinnyt
myös sitä, että yli; 8,000 amerik­kalaista
lento/konetta on muuttu­nut
romuksi. Indokiinan tai)ahtu-mien
kulkii todistaa vääjäämät­tä
sen, että hyökkääjän päämää­rä
on tavoittamaton.:
Työväellä suun
itsenäisyysjuhla
Kuflttuuritalibssa
Helsinki ~ (KU) ^Täydel- ;
lisen menestyksen &ai itsenäi­syyspäivän
työväenkonsertti
Kulttuuritalossa. Monta sataa
jäi ovien ulkopuolelle kun li­put
myytiin loppuun tnelkein .
tuntia ennen KOM-teatterin
konsertin alkua.
Vahvistetun K O M :n ohjelmis­tossa
o l i 33 kappaletta traditio­naalisia
j a uusia työväerilauUija
Huippuluokan työväenkonsertis.
sa esiintyi 22 laulajaa. Örke.ste
r i a - j o h t i Eero Ojanen^ rummuis
.sä oli Reino Laine ja bassoss;
I l k k a Willman. .
"Käyttäkäämme , näitä, laulu jr
n i in että porvari nukkuu yhi'.
huonommin, j a että työläiset vai.
vovat yhä paremmin", sano:
KOM.- - v'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lasse T. K. Mäki. Sudbury
Ont. täyttää torstaina, joulukuun
16 pnä 50 vuotta.
John Niemelä, Waters Town-ship,
Ont. täyttää tiistaina, jou­lukuun
21 pnä 77 vuotta.
* S o f ia Rönkä, Beavcr Lake, O n t
täyttää tiistaina, joulukuun 21
pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotukaiin.
t a i s ta vähenemistä.
Mahdollisesti me itse kukin
voimme joulunpyhinäkin joten­k
i n vaikuttaa niin, että ihmi.skuri-
Maailman yleis(kuv£i, on tätä joulua odotettaessa siis kaikkea
muuta kuin lohdullinen.
M u t t a siitäkin huolimatta näkyy myös valoa tunnelin päästä.
Rauhanvoimat ovat kasvamassa j a voimistuma.ssa. Se lupaa sotien nan huominen tulisi tätä päivää
lopettamista. par6mma'k8i,
, Ihrmi&kunnan yleisen mielipiteen suuri enemmistö vaatii varus- Siinä mielessä toivotamme hy-teluun
ikäytettävien miljardien siirtämistä köyhyydessä o l e v i e n ' i h - vää j a rauhallista j o u l u a . k a i k i l -
misten elintason parantamiseen pyrkivien edcsottamisten rahoitta- le lukijoillemme j a täkäläisille
miseiksi — j a se lupaa köyhyydestä johtuvien ikärsimysten a s t e l i - maanimiehillerti-me yleensä.
Suomen Suurlähetystö
tiedustelee
Niitä henkilöitä, jotka mah­dollisesti
jotain tietävät herra
Elis Ensio Lehdosta pyydetään
ystävällisesti - siitä ilmoitta­maan
Suomen Ottaxvassa ole­valle
suurlähetystölle, osoit­teella:
Enthassy of Finland, 85.
Range Rd, Apt: 605, Ottawa,;
Ontario, KlN .8]6.
l-Sak$a yriffää "
jarruttaa vielä
Saksojen sopimusta
B e r l i i n i . — D D R : n j a Länsi-
Sak.san väliset neuvottelut sopi­muksesta
joka koskee kauttakul­kuliikennettä
Itä- j a LänsirBer-l
i i n in välillä päättyivät joulukuun
3 pnä j a pääneuvottelijoiden M i ­chael
K o h l i n j a E g o n B a r h n i n p i ti
a l l e k i r j o i t t a a sopimusluonnos 4
pnä D D R : n ministerineuvoston
juhlahuoneessa. A l l e k i r j o i t u s l y k -
I:äjint.yl laiitenkin kun E g o n Barh
ilmoitti saaneensa määräyksen
siirtää a l l e k i r j o i t u s t i l a i s u u t t a n i in
kauaksi, että myös sopimus länsi-berliiniläisten
vierailumahdolli­suudesta
DDR:ään voidaan para­foida.
• .
DDR:ssä~"todetaan, että maini­t
u i l l a kahdella sopimuk.sella ei ole
mitään tekemistä toistensa kans­sa,
vaan että kysymyksessä on
tahallinen vahvistiikson viivytte­ly.
D D R korostaa' olevansa valmis
edelleenkin allekirjoittamaan so­pimuksen
pikaisesti ja D D R :n
hallitus antoi neuvottelijoilleen
valtuudet perjantaina sitä varten
pidety.ssii hallituksen istunnossa.
S K I ) : n j a MLNISTERI-NKIIVOSTO.
N l'.ÄÄTOKSKT
Saksan sosialistisen yhtenäi-syysjjiiolueen
S E D : n keskuskomi­tean
poliittinen toimikunta totesi
kuultuaan DDR:n . ministerineu­voston
valtiosihteerin Michael
K o l l i i n .selonteon .Saksan iiittota-savifllan
kanssa käytyjen läpikul­ku
a kos!{o n o i d eh sopi m ust en päät
tymisostii, että neiivottcluissa saa
vutetut tulokset vastaavat S E b :n
S.' odu.stivjajkokouksessa viitoitetr
tua ulkopoliittista linjaa rauhan­omaisen
rinnakkaiselon kehittä­miseksi
kapitalististen -.riiaiden
k a ns3:i, m m. Sa ksa n 1 i i t totasava I-'
lan kan.ssa, sanotaan T A S S i n vä-
Depressio voi ketiiltyä vauvallekin
Depressioita on paljon. On väi­tetty,
että jokaista todettua . de­pressiota
kohti on 5 sellaista t a ­pausta,
jossa diagnoosia ei ole
tehty. Depressiota on todettu jo
6—8 kuukauden ikäisillä l a p s i l l a,
j o t k a ovat joutuneet joidenkin
syiden takia eroon äidistään,
jäille lajpsille (kehittyy t y y p i l l i ­sen
depression taudinkuva. Täl­laiset
depressioiset lapset kuole­vat
muita herkemmin j a ovat
taipuvaisia saamaan erilaisia t u -
l^dusperäisiä sairauksia muita
lapsia useaimmin. .
Depressiota esiintyy, monen eri­laisen
mielenterveyshäiriön yh­teydessä.
Eräät lääkeaineet saat­tavat
aiheuttaa mesennustiloja.
Depressioita l i i t t y y moniin horr
monaalisiin häiriöihin j a muihin
e l i m e l l i s i in sairauksiin. Valtaosas
sa masennustilat kuitenkin l i i t t y ­vät
e r i l a i s i in pettymyksiin j a me­netyksiin.
Depressiota on pidetty pelkoon
verrattavana perusreaktiona. Tä­mä
syntyy tilantee.ssa, jossa i h ­minen
tuntee, itsensä avuttomak­si.
Masennustilan 'aiheuttajaksi
riittää siihen taipuvaisella henki­löllä
jokin pettymys tai louk­kaus.
Masennustila on loukannut
ihmisen itsetuntoa. Masentunei­suuteen
taipuvaisen henkilön on
vaikea ylläpitää itsetuntoaan r i i t ­tävän
korkeana. Masentuneisuu­teen
taipuvainen ihminen asettaa
tavoitteet korkealle. Lääkkeiden
j a alkoholin käyttö saattavat o l ­la
keinoja yrittää ylläpitää itse­tuntoa.
Minän j a raiinäihanteen
litlämä.ssä uutisessa.
Läpikulkuyhteyttä koskevan so
pimukscn solmiminen vaikuttaa
epäilemättä myönteisesti rauhan
ja turvallisuuden lujittumiseen
Euroopan mantei-eella, todetaan
poliittisen toimikunnan päätök­sessä.
'• •
välinen ero on usein masentunei­suudessa
suuri. Masennus on
re?iktio psyykkistä kipua vas­taan.
• . . •,
Masennustilojen hoidossa käy­tetään
'keäkusteluhoitoa eli psy­koterapiaa.
Viime 10 vuoden a i ­kana
ovat uudet antidepressiivi­set
lääkkeet saaneet kasvavan
merkityksen. Niillä on todettu
suotuisia hoidon tuloksia. Eräis­sä
vaikeissa depressioissa sähkö­shokkihoidolla
on o m a merkityk­sensä.
Unkarilaislehti
Kiinan asioista
Budapest. Unkarin kommu­nistipuolueen
äänenkannattaja
Nep3zabad.sag kirjoitti viime v i i ­k
o l l a , että armeijan vastaiset
puhdistustoimet ovat käynnissä
K i i n a n puolueen - j a hallituksen,
keskuudessa.
— Pyrkimyksenä on selvästi
rajoittaa armeijan vaikutusval­taa
kiinalaisten, elämässä, kir­j
o i t t i lehti sivun pituisessa K i i ­naa
koskevassa artikkelissa, jota
Unkarin virallinen uutistoimisto
MTI lainasi.
• Sotila.sjohtajia on erotettu sii­tä
syystä, että he ^ovat ottaneet
l i i an kirjaimellisesti taisteluun
kehottavat iskulauseet eivätkä
ole osanneet sopeutua Kiinan ja
Yhdysvaltojen välisissä suhteis­sa
alkaneeseen suojasäahan, .sa­nottiin
kirjoituksessa.
Lehti palautti mieleen kima­laisen
lentokoneen , salaperäisen
maahansyöksyn Mongoliassa syys
kuun 13:ritena j a puhemies Maon
oletetun- mantteliriperijan Lm
Piaon sekä., turvallisuuspalvelun
entisen päällikön K a n g Tshengin
j a lukuisten muiden johtavien
poliitikkojen katoamisen julki­suudesta.
Intia ja Pakistan ovat i4-
vuötisen itsenäisyytensä aika-,
ria olleet kolme kertaa sodas­sa
toisiaan vastaan.
, Seuraavassa Intian ja Pakis-tunin
suhteiden tärkeimmät
vaiheet :
1947:
perinteisesti, hindunuskoi- ! j a sopimirksen allekirjoittamisen
l l i t s i j a liittää-mäansa. In- ! jälkeen. Rann of K u t c h jaetaan
m i r in
nen halli
tiaan, vaikka: suurin osa K a s h - j I n t i an j a P a k i s t a n i n kesken^ Jän-mirin
asukkaista on muhametti- | nitys vähenee., mutta Kashmirin
laisia. . . . kysymys on edelleen avoin.
:^549 Yhdistyneet Karisakun-j iP59; Presidentti A y i i b eroaa
: nat järjestää Kashmirissa asele- i laajojen sisäisten levottomuuk-
Kiigianti rriyÖiitää Inti- ! von. .AselepoiinjaHa sattuu s i l l o in | sien jälkeen. Valtaari tulee Pä­älle,
ja Pakistanille itsenäisyy-j tällöin, välikohtauksia. kistanin. maavoimien komentaja
den.Nii.stä tulee Brittiläisen kan- i 1950: Intiasta tulee Brittiläi- kenraali Agha Mohammed Jahia
sainyhtei>5ön jäseniä, dominioita. ! seen: kansainyhteisöön kuuluva; Khan.
tasavalta jä omaksuu pääminisr
teri Javvaharlal Nehrun johdolla
liittoutumattomuuden
Muhaniettiaiston (muslimien ) ja.
hindunuskoisten välillä sattuu k a ­hakoita,
joi.ssa paljon ihmisiä
' Ä U O U ^ C . Miljoonia musiinu-ja pa- j teen kansainvälisessä
ko nee V:i k ist an i i n . ja, mii joon ia sa .•
hinduja Intiaan, kun maiden vä­lillä
alkaa sola Kashmirin ruhti­naskunnan
omistuksesta. • Kash-iMnMlitliliillllttlliiliiiHiiiitinMliiitiililirilriinililiiitiiMiniiiiti.
iii ririuitiiihliiiiMiipiiitiihiiiiiiiiitniiiitiiiiiiiiiniiiiiiriMiiMiituiniiniiliiiiiirtilMitriiriniliri
Mitä muut sanovat
Kuka valittaa avunaniioivlopetitauiista
Monet amerikkalaiset liikemiehet ovat yhtä halukkaita kuin
nerentokaiset saajatkin uusimaan jollakin tavoin hyljätyksi tulleen
ilkomaisen avuhantolain . . : Muun lisäksi, ulkomaisen avun perus-^
•^ella on saatu myydyksi noin $1 miljardin arvosta amerikkalaisia j K i j n a a .
1956: Pakistanista tulee kan­sainyhteisöön
kuuluva tasavalta.
J95«; Marsalkka Ayub Kha­nista
tulee sisäisten-erimielisyyk­sien;
keskellä Pakistanin presi­dentti
j a voimahahmo.
1962: kiina j a Intia taistele-j
vat . 2,400 kilometrin pituisesta
yhteisestä rajastaan Himalajan
vuoristossa. Pakistan on. l i u k u ­massa
pois länsimaiden vaikutus­piiristä
ja s i i r t y y lähemmäksi
1971: Jännitys kasvaa, kuri kak­si
ka.sihmii'ilaista k a a . p p a a i n t i a -
.periaat-(.laisen matkustajalentokoneen P a -
politiikas--.' kistaniin. I n t i a , sulkee ilmatilan­sa
pakistanilaisilta koneilta.
ehdastuotteita-ja samalla ovat .amerikkalaiset laivat Saaneet
.uistä yhden neljänneksen ulkornaille vietävän ra/jf/favaran tu/o/s- ,ha^oiyat . R a n n of Kutchiri alu-.
aari . . . Pentagon julkaisi myöhään eilen .yksityiskohtaisia tietoja
iitä mitä potentiaalisia menetyksiä tulee siitä kun feriaatti kiel-äytyi
hyväksymästä ulkomaisen avunannon lakiluonnosta. Senäa-in
kielteinen äänestyspäätös pyyhkäisi pois — ainakin väliaikaisesti
• puolustusministeriön suunnitelman .seuraavanlaisten urakkatilaus.
en antamiseksi: $175 miljoonan arvoinen lentokönetilaus McDoneU
Douglas Corporationille: $116 miljoonan arvoinen lentokonemootto-ien.
tilaus General Electric Companylle; $61 mii Joonan lentokonei­den
ja varaosien tilaus Lockheed Cprnorätionille: $89 miljoonan
'elikopteritilaus Bell Helicopterille; $10 miljoonan arvoinen ajokr
:ieh ja osien tilaus Chrysler Cornorationille . . .
— Robert Keatlcy, Wall Street. Journal, marrask, 3 p.
riiiiriiihiMniiininniuiMMuiMiiiiiiniiiriiiMinrinuMiiiNMtMMriiiiiiiniMiMniiiniiiMMiiiiiririMiu
1965: Intia j a Pakistan k a -
eestä, jonka Pakistan katsoo o-makseen.
Elofkuun lopulla syttyy
kolme v i i k k o a kestävä sota Kash
mirin aselepolinjalla;
1966: Presidentti Ayub Khan
j a Intian pääministeri L a l B a -
hadur Shastri kokoontuvat Neu­vostoliiton,
aloitteesta Tashken-t
i s s a Neuvostoliitossa: He ilmoit­tavat
olevansa valmiit ratkaise­maan
kiistansa rauhanomaisesti.
Shastri. kuolee Tashkentissa sy­dänkohtaukseen
muutamia tunte-
Maaliskiiussa presidentti Jahia
määrää armeijan tukahdutta­maan
. itäp:ikistanilaisten; itsenäi­syys!
iikkeen, joka haluaa julis­taa
; Itä-Pakistanin itsenäiseksi
Bangia Deshin valtioksi..
M i l j o o n i a itäpakistanilaisia p a ­kenee
Intiaan. Intian pääminis­teri
Indira Gandhi kehottaa P a ­kistanin
hallitusta löytämään po­l
i i t t i s en ratkaisun, j o t t a pakolai­set
voisivat palata kptnn.
P a k i s t a n syyttää Intiaa: puut­tumisesta
sisäisiin asioihinsa.
Kumpikin maa a l k a a vahvistaa
rajojaan. Itäpakistariilaiset itse-näisyystaistelijat
häiritsevät P a ­kistanin
armeijaa Itä^Pakistanis-:
sa..., •
Neuvostoliitto kehottaa Intiaa
j a K i i n a P a k i s t a n i a m a l t i l l i s u u ­teen.
Pääiministeri Gandhia pai­nostetaan
Intian parlamentissa
tukemaan Itäpakistanilaisten It-senäJ.
syystaisteluä. .
Molemmat maat syyttävät t o i -
siaan. tykistötulesta' Itä-Pakista­nin
j a Intian rajalla, j
>ÄIVÄN PAKINA
Tä.ssä . päivänä, muutamana
pisti silmään hyvinkin vaatimat
tomalta näyttänyt vitsi, kuvi­neen
minkä tekstissä kerrottiin,
että jriku pikkupoika käveli.tui­man
katsein erään, tavaratalon
komean joulupukin luo j a pot-,
k a i s i , häntä .sääreen. Tämä oli
ptrkTile jotakin odottamatonta,
mutta hiin malttoi mielensä
asiakas kun bn j^iina pikeassji,
jos riiielii työpaikkansa pitää
j a ky.syi, että "mitä sinä sillä
tanlcqitat?" • '
"Se tuli viime joulusta," vas­tasi
poika, ja käveli pois.
Asiaa |)aremmin. ajateltua
tällainen pikkupojan "joulutun­nelma"
taitaa olla yleisempää
kuin otaksutaankaan.
Moni köyhiin jiorhecn lapsi
on .saanut joulun jälkeen todeta,
että hän on toivonut " l i i a n pal­j
o n " että. puuhevosen tai
silmiä, avaavan tai pöksyjä ka.s-televan
nuken asemesta tulikin
" v a i n vaatteita" jne. .
Tässä-tilantecs.sa lulcci lapsil­le
mieleen puheet siitä, eLtii jou­lupukki
tuo lahjoja vain k i l t e i l ­le
lapsille" --- j a sitteii he saa­vat
nähdä että varakkaimpien
perheiden kakarat, saa vat parcm
pia. joululahjoja kuin he huoli­matta
siitä kuinka suuria k i u -
..santckijöitä ' he ovat. Vähän
vanhennuttuaan — siinä vai^
hee-s-sakun puheet joulupukeista
tulee heille yhtä epäolennaisik­si
kuin kertomukset taivaan,
ilosta saatavasta palkkiostakin
.- lapset saavat,:,nähdä,, että.
r i k k a i t t en mukula.t saavat kaik-
/kea hyvää myös jouluna, j a . et­tä
joululahjojen arvoa j a mää­rää
ei mitatakaan "lasten hy­vyydellä"
vaan vanhempien r a -
'ha'kukkaron pak.suudella.
Tässä vaihecs.sajä vähää s i ­tä
ennenkin tulee yhdelle j a t o i ­s
e l l e p o j a l l e — ehkä tytöllekin
- mieleen toivomus että koira
nostaisi taka j a l k a n s a pukin.säär
tä vasten.
Tästä ei ole enää muuta kuin
pieni a.sikcl ajatteluun siitä, m i ­ten
kovin epätasaisesti on jou­l
u i l o k in tii.s.sä maailmassa j a ­kaantunut.
. .Lahjoista ])uhuen on syytä
todeta, että se ei ole suinkaan
kristilliseltä 'kannalta jouluun
liittyvä tapa. Se on paljon van-liempi
kuin joulu. Jo Nasaretin
. iiojari clinai'koihin eli Rooman
valtaikunnaasa filosofi nimoltä
Seneca, k r i s t i t t y j en mielestä p a -
kana, koska hän palveli muita
j u m a l i a j a tuli tietenkin siten
autuaaksi. Seneca antoi viisaan
neuvon aikalaisilleen:
" L a h j o i t a niille, jotka ovat
hyviä j a jot\ka voit tehdä h y ­viksi.
Valitse ne, jotka ennen
muuta lahjan ansaitsevat. L a h - ressä.
tajillo.
Mutta tuhansille kalkkunapa-r
o i l le joulu tarkoittaa kaikkea
muuta kuin i l o a --- kaulan kat­keamista
j a jouluherkuksi j o u -
tumista.
S i k a on toinen, mikä suoma­laiset
yhdistää joulupöydän ää-j
o i t a oikeilla j a hyväksyttävillä
perusteilla, sillä väärin lahjoit­taminen
ori pelkkää häpeällistä
, tuhlausta . . . " .
Pikkuihmisten vaatimattomat
lahjat menevät niille, j o t k a ovat
lahjojen arvoisia j a niitä ansain
neet. Valitettavasti nämä lah­jamme
ovat useimtniteri liian
vaatimattomia.
Uskomriie myös että tämäkin
joulu tuottaa iloa muillekin, e i ­kä
vain suurliikkeille — esimer­k
i k s i , j a ennenkaikkea lapsille.
Jouluna saadaan j a annetaan
lahjoja, kuten hyvä tapa vaa­t
i i . J a joulun jälkeen ori kau­poissa
kova tungos kun j o u l u ­lahjoja
vaihdetaan niuihin so­pivampiin
tavaroihin.
Vanhoi.sta vakaista päätöksis­tä
huolimatta tänäkin jouhina
eletään y l i varojen. Varmaa on,
että monet hairahtuvat l i i a l l i ­seen
syöntiin. Voipa löytyä j o i ­takin
liialliseen j u o n t i i n k in tur-\
vautuvia.
Sanalla sanoen, joulu on i l o i s ­t
a aikaa myös työn raskaan r a a
Sikaan kohdistuva .himo on!
ihmisellä vuosisatoja vanha, t o ­dettiin
joitakin vuosia sitten
Kansan Utrtiset-lehden eräässä
joulut'arina.ssa, jatkaen:
~ Korostuneena se ilmeni
luontaistalouden kaudella, j o l ­l
o in ihminen syötteli, raaputteli
j a hjryitteli sikaa siinä p i r u l l i ­sen
kierossa tarkoituksessa, että
jouluna saisi maiskutella sitä
kielellään, nuoleksia sen suo­leen
työnnettyä verimakkaraa;
j a irineä sen pään lokeroista k a i^
vettua sylttyä. V
S i k a on säilyttänyt sitkeästi
asemansa nykypäivänkin mark-kinajoulussa.
V a i k k a kauppamie'
het j a -naiset jo gyfksystä a l ­kaen
. ovat kiistelleet ihmisten
sieluista ja kuk,karoista, | n i in
iv-aiken tarpeettomankin rihka- •
man keskellä on edelleenkin s i ­ka
jouluk i rikkua. .
J a niinhän se onkin w_ k a l k ­kunastakin
piittaamatta., ,
No niin, hauskaa j o u l u a hy­vä
lukija.
« - Känsäkoura.