Vapaus, July 10, 1924

              X A P A U 8
|J«n»dan f uomalaisen työväestön äänenkanatuja. Dmes-
Sv Sudburyäsa. Oat., jok» tiistai, torsta, J» l f a " t * i .
• r^.vvT oA i P r AEVO V A A EA
O N M SAARI Toimitasapalainep
Vastaava
V A P A U S
( L i b e r t y ) j « u
The only or«an of Finnish Wörker8 in Canada. Pub.
Ushed in S^dfaury. Out., every Tuesday. Tnarsday ana
Satuxday.
Advertising rates 40c per coi. incb. Minimum char«e
toz single insertion 75c. Uiscount ön sUnding advertise-ment.
The Vapaus is the best advertisinjf medium among
the Finnish Ffcople in Canada.
'uskon asioita, vaan ovat kaikin keinoin koettaneet fiaa-
'da herrojen kieltävtymään luo^-uttamasta kansalle takaisin
I niitä rikkauksia, joita olivat pakkokirkon aikana kan
isalta rvfetäneet. Jopa menivät niin pitkälle, että ei
ivat tahtoneet antaa kiHcossa runsaasti löytyviä kalleuk
Ifcia leivän f^tamiseen nälkään kuoleville ihmisille.
; Tvfitätekevä kansa alkaa Venäjälläkin yhä parem
Imin käsittää, että pääsemällä kirkosta pääsee se yhdes-
'tä pahasta painajais.e<5ta.
FarniarieD hrliniDen epälonloja on kanadlminfaaen kes­ken
samassakin maassa.
Sosialistinen liike o n kyllä taltat-tanut
kansallisMihkoa, mutta esim.
— — — Turkissa on t u r k k i l a i s i l l a omat am-
Canadan Farmarien Unio kasv-aa" vät johtamasta farma«rtta joukko ^ « « i s e t jär;estönsä, kreildzalaisilla
säännöllisesti jäsenlukunsa j a vaiku-; puolustukseen kapitalismia vastaan armenxalaisiUa omansa, j a suh-tusvaltansa
nähden. Varmoista läh-;i orat pankkiparoonien salaisia y_s-^tä=- teet eivat aina o. le ystävälliset.
teistä saatujen tietojen mukaan unr-! \iä j a ovat he yhtä vaarallisia kuin _ J * maissa alkanut
ossa on nykyään 500 osastoa Ja''pahimmat rosvot. He ovat v a i h t a - h y ö k k ä y s kohdistua B a l -
T I L A U S H I N N A T : ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. koime kk.
*^"°\'bdysvaltoinin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk.$i.75.
Tilauksia,, jojla ei aeuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmctushints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
Dalnaiuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kaioioilmotukset $2.00 kerta ja 50c hsää jokai-lelta
rnuistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset oOc kerta.
$L00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset oOc kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Pankkirosvojen hirttotuomio
Canadalai^ella kansallishengellä täytetyissä p i i r e i s l t a Albertaa» koetetaan myöskin-saa-
. ä tunnetaan erikoista tyvdjtystä sen johdosta, k u n ^ a järjestetyksi olkn siellä^^nyky-
" ./: .. . i-_._^.-^aan useita järjestäjiä liikkeellä.
.Montrealissa tuomittiin askeUam viisi miestä hirtetta-kolmekymmentätuhatta
jäsentä, Sen-neet Fannareitten Union luokkatais-jäsenmäärä
on suurin Sasktachewa-'telupohjalla olevan o h e t a a n luok-nissa,
vaan on sillä useita tuhansl; kain väliseen yhteistyöohjelmaan,
jäseniä Manitobassakih. cAurinkois-
Mutta on olemassa kylhksi merk­kejä
siitä, että union jäsenistö oi
tietoinen johtäjainsa edesottamises-
, I ta. Kymmenet osastot ovat hyväk-väbi
pankkirosvouksen yhteydessä tapahtuneen mu^^^^^ ^^.^ kiinnittää yhä enemmän ja syneet päätösesityksiä vaatien hoi-han
johdosta. Tuomitut ovat ulkomaalaisia. Näillä „jjgn,^än huomiota kiinnityksiin Ja kotusta takavarikoimista j a sherif-hirttotuomioilla
tahdotaan nyi sitten tämän maan uiko-j velkoihin. Tämä onkin juuri siten, f in ryöstö myyntejä vastaan. Sama-kuten
sen tuleekin olla, sillä farma-jten ovat .menetelleet useat piirikon-
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina keIlo3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
ta sfecond daas matter.
Vapauden konttori i;i toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont. • .
Jos ftte inilloiri tahansa saa vastausta ensimaiseen
iir}(r(! cvnne. kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
*oor.aIlise!la nimellä.
.T. V. K A N N A STO • Li •• kk e e n h 01 ta j a.
tiluksiltaan häätö, että union onnis­tuminen
tai epäonnistuminen riip­puu
suuressa määrin siitä, miten
se suhtautuu tähän kiinnitys- j a yel-kakysymykseen.
Jos unio ei vo: kuuma keskustelu.
ta.
"Jumalan vilja" ja keinottelu
Canadan porvarillisissa lehdissä puhutaan huolestu
neessa äänilajissa viljamarkkinain tulevaisuudesta. Eloa
on paljon, mutta sen taloudellinen arvo on huonossa
kurssissa. Viljankasvaltajia, jotka vuosi vuodelta oval
joutuneet yhä vakavampiin vastoinkäymisiin tuotleensf
suhteen, odottaa viljamarkkinoilla yhä synkempi tule­vaisuus.
• . V , . .
Canadalainen viljankasvaltaja hapuilee jotakin uirt-ta
keinoa yhä puristuvasta asemasta pelastuaTcseen. Yoi
eet odottavat parannusta vallitsevan hallituskoneistor
välityksellä. Toiset rakentelevat omia viljanvälitysren
kaitaan, välttyäkseen joutumasta välittäjien ja kaiken
laisten keinottelijain kerittäviksi.
Kehitys maanviljelyksenkin alalla on viime aikoinf
«aaVuttanut sellaisen pisteen, jolloin kaikenlaista viljaa
saadaan melkein jalkaa maahan polkemalla. Käytän
nollisten koneiden vuUa pakotetaan maaemo atitamaar
runsar. sadon. Entiseen verrattuna voisi siis odottaa
«ttä paiannettii tuotantotapa koituu ensi kädessä it£(
kyntomiesten siunaukseksi.
Mutta nykyinen, yhteiskunnallinen järjestys säätää;
etta vilja joutuu keinottelun välikappaleeksi. F^aiiinar
kärsii keinottelun uhrina. Tuotantotekniikan tarjoama'
etuisuudet riistää keinottelu farmareilta siinä määrin
että hänen asemansa nykyipäivinä on epävakaisempi
kuin silloin, jolloin pelto kantoi satonsa vain uuraar
personakohtaisen työn kautta.
Farmarit eivät kärsi tänä päivänä luoniionp^or
alaisena, vaan inhimillisen hulluuden ja lyhytnäkoisyy
den vuoksi.
,J Kirkon, rappio
Uutiset kertovat, että kuuluisa Iisakin kirkko Lenin­gradissa
on päätetty muuttaa museoksi. Lukuisia mui­ta
kirkkoja odottaa sama kohtalo. .Kirkkojen ,kolehti
pussi on viime aikoina jäänyt entisiä tyhjemmäksi
Kirkkojen bisnes kärsii. Oli aika, jolloin uskontoa v i i
jeltiin hengellisen innostuksen voimalla. Uskonto cl
silloin, vilpitöntä hyvän harrastusta. Mutta mammonar
valta otti uskonnon ottolapsekseen ja rahan valta'asetti
viimein kiikon bisneskannalle. Tällaisen kirkon kuolot
korahdukset kuuluvat nykyään Venäjällä.
Kirkon asioista Venäjällä kirjottaa Punainen K a r
jala m. m., seuraavaa:
Aina siihen saakka kun Venäjällä työväki ja talonpo
j at kukistivat herrojen vallan, vallitsi täällä, kuten kokc
maailTnassa on muutamia vuosisatoja jopa tuhansiakin
vallinnut, riisto. Sen merkkinä ja tukena pii valtio
Hallitukset olivat rikkaitten hallituksia. Ja näiden hai
lituslailoslen joukossa oli hyvin tärkeänä kirkko. K i r
kon papit olivat samalla valtion virkamiehiä. Ne suo
Tittivat valtiolle palveluksia ja valtio auttoi heitä ryös
tämäänkansaha palkkansa. Eivät liene monet muis
taneetkaan,'että esim. raamatussa suorastaan kielletäär
palvelemasta jumalaa temppeleissä jä esitetään päpil
ja kirjanoppineet kansan vihollisina ja jumalan pilk
kaajma. Niin tietämätön on kansa ollut, ettei se ok
edes osannut oikein lukea. Kuitenkin on jo pitkän a!
kaa ollut sellaisia työtätekevier rvhmiä, jotka ovat ta
män käsittäneet. Ne ovat vaatineet ensiksikin kirkkoa
eroon valtiosta. Tätä ovat sekä valtio «ä kirkko kii
vaasti vastustaneet. Ja hyvin ymmärrettävistä syistä
Valtion herroille on ollut varsin tarpeellista se, että
he sortaessjaan ja riistäessaän kansaa ovat voineet ve­dota
»jumalan sanaan», jota ovat tulkinneet heidar
ystävänsä papit, «jumalan palvelijat». Ja kirkon her*
roille on ollut hyötyä siilä,'eUä valtio on taannut heilit
tulot.
Kun kirkko eroitetaan valtiosta, merkitsee fie sitS
että uskonnon harjoittaminen tulee yksityisasiaksi. Pa
peille maksaa palkkaa ja kirkkoja kannattaa vain se
joka niitä tarvitsee. Eikä kirkon enää tarvitse julistaa
hallituksen hallitsevan y«jumalan armosta:i>, vaan jä§
hallitus pelkäksi /maalliseksi ^valtalaitokseksi, ilman
«jumalan» takausta.
Valtio ja kiikko ovatkin eräissä kitpitalistisissa
maissa eroitetut toisistaan. Niin myös Neuvosto-Venä­jällä.
Mutta papit eivät ole-tahtoneet mitenkään tyy­tyä
tähän. Eivät ole rajoktuneä opettamaan pelkkiä
maalaisille antaa ojennu-sta oikeaan elämän suuntaan
Ei voida kuvitella sellaista yhteiskuntaa, jossa ei
toisen hengen riistäjää saisi tai tarvitsisi ankarasti ran
gaista. Ihmisellä ei ole oikeutta riistää lähimmäisensä
henkeä.
Mutta järkiperäinen oikeustajunta katselee epäröi­den
ja tutkistellen Montrealin hirttotuomioita. Rosvo- suojella jäseniään, niin sen edelleen
vojen taholta tosin heidän takaa-ajonsa yhteydessä olemassaoloon ei ole mitään oikeut-murhattiin
Vksi ryöstettyjen pankin varojen kulettajis
ta. Rosvoista menetti niinikään yksi henkensä. Oikeus
on katsellut siltä kannalta, että kaikki nämä viisi pank
kirosvoa oval yhtä syyllisiä murhaan ja niin ollen hei
dän on sovitettava rikoksensa hirsipuussa. Toiselta
puolen ei ole nostettu kysymystäkään kuka sovittaa sur
mansa saaneen pankkirosvon ampumisen.
Sitä paitsi sellaiset tapaukset kuin pankkirosvoudel
ja junaryöstöt ovat kokonaan nykyiselle järjestelmälle
ominaisia ilmiöitä. Rosvot ovat tietoisia siitä, että he
käyvät keinottelun kautta saatujen omaisuuksien kimp
puun. Moni rosvous olisi varmaankin jäänyt tekemät
tä jos kyseessä olevalla saaliilla olisi ollut inhimilli
sempi ja oikeudenmukaisempi alkuperä.
rit ovat aivan korviaan myöten ve-i ventsioonit. Nykyiset edesottamiset
lassa ja niin vakavasti uhkaa heitä jäsenistön keskuudessa viittaayat sii­hen
että heinäkuun lopulla kun tä­mä
kysymys otetaan kokonaisuudes­saan
käsiteltäväksi Saskatoonih kon-ventsioonissa
tulee siitä syntymään
kanilla erikoisen raivoisana luokka-tietoisiin
ammatillisiin järjestöihin-
Joulukuun suurlakon jälkeen 1920
tuhoutuivat >^Bumamatt järjestöt.
Seuraavaa Vuoden alussa kohtasi
sama Jugoslavianv.liittoja. Kreikassa
oli 1923 kesällä ylerdakkb palkan-polkemisia
j a vainoja vastaan. V a l -
lankumoushMlitus ryhtyi kuristus­toimiin.
Syyskuun tapaukset Bul­gariassa
aiheuttivat vainon ammatil­lista
liikettä vastaan j a j o ka paikas­sa
sai hallitus apua sovittelijoilta.
N y t taistelleen 8 t. työpäivän sjii-lyttämisen
puolesta, vaaditaan palk­kaa
kestävässä rahassa työttömille
avustusta. Samalla järjestetään
Montrealin tuomioiden oikeusperiaate ei juonna
lähtökohtaansa niinkään ihmishengen turvaämispyrki
myksestä kuin sihä, että liikemiesten holveihin kerty
neitä saaliita vastaan ei pidä hyö^kättämän, ei varsin
kaan verisin käsin. Sellaiseen yritykseen sekaantumi
sesta on Montrealin tapauksen valossa vastattava jokai­sen
ei ainoastaan itsensä, vaan toveriensakin edestä
huolimatta siitä, että Montrealissa tuomituista pankki­rosvoista
osa väitti ja osotti, että hirttotuomio langetet­tiin
sellaistenkin osalle, joilla ei ollut mitään »osalli­suutta
tapahtuneeseen yerityöhön. Tällaisissa suhteis
sa nykyaikainen oikeuden käyttö sairastaa pahasti asioi­den
ja tapausten analysoiihisen puutetta.
Poliittinen huvimatka
Samaan aikaan kun meidän hallitusherramme julisti
vat taistelua • hampaisiin asti postityöläisten vaatima
tonta palkankorotusvaatimusta vastaan äskeisessä lak
kotaistelussa, luovutti parlamentti 20,000 dollaria muu
tamien parlamentin jäsenten lähettämiseksi Englannin
valtakunnan näyttelyyn, jota pidetään, paraikaa Wem
bleyssä. Tuo matka ei ole mitään muuta kuin poliitti
nen huvireisu. Vaikka ei sitä varten luovutettu summe
oleka^ erittäin suuri, on teko itsestään todistuksent
cmaan isien» halpahintaisesta politiikasta. Sen nurin
kurisuus kuvastuu sitä räikeimpänä kun tällaisten huvi
reisujen Järjestely tapahtuu aikana, jolloin johtavun
mat haliitusherrat kiristelevät hampaitaan niitä työläi
siä vastaan, jotka kurjalla jalkalla kantavat uskollisesti
hallituksen postilaukkuja satoi taikka pastoi.
Nykyaikaa sanotaan politiikan ajaksi, mutta totisesi:
politiikka on vasta tulossa, työläiset ovat olleet Uran
herkkäuskoisia sille, mitä porvarilliset politiköilsijat
ovat tehneet ja sanoneet. «Te voitie pettää koko kan­saa
jonkin aikaa ja joitain ihmisiä kaiken aikaa, mut­ta
te ette voi pettää kaikkia ihmisiä kaiken aikaa.»
Lahtariaate lahoaa
Kun nälän ja sorron kiduttamain työläisten ja maa-laisköyhälistön
vallankumous Suomessa oli kukistettu
Saksan imperialismin pistimien avulla, aikoi Suomen
lahtariporvaristolla juhlapidoL Ammuttim aseettomia
työläisiä, pienviljelijöitä, vanhoja ja nuoria, äitejä, lap­sia,
sahraita ja haavottuneitä. Työtätekevien verestä
huumautunet kapitalistit tässä veriihässäyksessään ei­vät
säästäneet mitään. Ja kun sitten muutamien viiUco-jen
kuluttua yerijuhlat loppuivat, oli työntekijäin rivit
kolmeakymmentätuhatta vähemmän. Ne olivat tapetui
ampumalla tai nälällä.
Isänmaallisuuden ihanne oli silloin ja kotvan vielä
senkin jälkeen korkeassa kurssissa. «Kotienonnen j a va­pauden
» puolesta oli taisteltu. «Isänmaa oli pelastel
tu, kansalaisvelvollisuus oU täytetty».
Mutta aika vierii eteenpäin. Kapitalistien isanmaar
ihanne ei öldcaan kyennyt osottautuiiiaan terveen tule
vaisuud«i ihanteeksi. Ihmisten, niitlerikm, jotka ur
hoollisesti eninmiän tappoivat aseettomia työläisiä, ta
j uunoissa on «isänmaan ihanne» muuttunut isänmaalli
seksi valheeksi.
Työväenluoldca, työläiset ja kyntomiehrt tunteva'
tänä päivänä sielvemmin kuin koskaan ennen historialli­sen
tehtävänsä, nousta riistämään riistäjiltä tuotantoväli
neet, muuttamaaji kapitalistinen prjayhteiskunta työtä­tekevien
yhteiskunnaksi. Ja sosialismin ehtymätön S i n ­ne
aiftaa^lsMMiamatta voimaa työskennellä rivien ko-kooTtiiseksi
Ja taistelpliMeiden^^^ porva­riston
haileista Väkivaltaisista ponnistuksista huolimatta
Porvarillisen sortovallan loioren alla kytee ja Jdfehuu
vaikka ulospäin ei ole n^yvissä muuta Icuih >— työla­kot
ja Vaarattomat vaalitai^feltrt. Kiertämaftomäsä lä­henee
päivä, jolloin työväen jätalööpoikaTn vallanku­mous
tekee lahtaricn ja riistäjäin isänmaasta proletari­aatin
ja IcyntÖmiestäi sööiaTi^isen "isäntoaan.
E r i paikoissa Saskatchevvanin maa­kuntaa
ovat union jäsenet järjestä­neet
boikotteja sheriffin ryöstö
myyntejä vastaan. Eräässä sellaises­sa
ryöstömyynnissä union jäsenet
tarjosivat puolenseksuunan farmin
irtaimesta j a kiinteästä omaisuudes­ta
vähän vähemmän kuin sata dol­laria.
Toisessa tilaisuudessa unior
jäsenet panivat toimeen täydelli­sen
boikoteerauksen.
Tuo on vallan mainiota. Vihdoin­kin
viimein farmarit lopettavat jou-tuvanaikaisen
loppumattoman lor-pöttelemisen
ja afkavat toimia.
• » * •
Eräät Canadan Farmarien Union
johtomiehet katsovat kysyvästi tä­hän
jäsenistön uhkarohkealta näyt­tävään
toimintaan. He sanovat etta
tuonkaltainen julmain takavarikoi­misten
vastustaminen on «miehekäs­tä
j a kunniallista», mutta että sen
tulisi olla yksilöitten eikä union toi­mintaa.
Nämä selkärangattomat
kansalaiset pelkäävät katsoa silmäs-,
tä silmään raivoon joutunutta var­kaiden
joukkoa, jotka sanomalehdis-sään
ja puhujalavoillaan kirkiivat
kiinnityksiensä puolesta aina farma­rien
viimeiseen veripisaraan asti.
Jäsenistö tekee siinä hyväntyön
jos antavat moisille. Johtajille pot-kut
heittäen heidät roskakasaan vii­vyttelemättä.
Ne, jotka kieltäyty-
Siihen mennessä tulee union ,Vel-kojentarkistuskomitea
saamaan ra­porttinsa
valmiiksi. Tämä raportt
osottaa, että komitea tuntee tilan­teen
tärkeyden tarkalleen. Rapor
tissa on huomattavissa eräs kohta
jossa unio suosittelee farmarien jär­jestämään
kaikki maksuvelvollisuu­tensa
määrätyn päivän päälle. Tä­mä
on mainiota. Se osottaa, et1;ä
farmarit ovat heräämässä tietoisuu­teen
joukkotoiminnan tärkeydestä.
* * *
Saamme olla varmoja siitä, etti'
Kultaisen Lännen farmarit saatta­vat
joukkonsa nopeasti liikekannalle
sopusointuisaa yhteistoimintaa var­ten.
Kymmeniä tuhansia farmareita
liikehtii tavalla, jota ei ole koskaan
ennen nähty. Progressiivipuolueen
täydellinen epäonnistuminen j a vii­me
vuoden suursodan aiheuttama
farmarien köyhtyminen ovat edistä­neet
harhaluulon poistumista farma­reista
ja saattaneet heidät v im
mattuun toimintaan. Tuleyaisuu:
tulee osottamaan josko Farmareitter
Unio tulee hyväkseen käyttämään
tätä laajalle levinnyttä tyytymättö-myttää.
Kuitenkin on se parem­massa
tilaisuudessa tekemään sen
kuin yksikään toinen järjestö. E i
ole ollenkaan liikaa sanoa, että
'Farmareitten Unio on n y t sellaiser
kriitillisen tilanteen edessä, joka
tulee joko tekemään siitä mahta­van,
voimakkaan järjestön tai sit­ten
murskaamaan sen. — Eteenpäin
militantit.
työmaakomiteoita j a taistellaan fäs-cismia
vastaan amm. ilikkeen yhtey­den
merkeissä. Valtion palvelijat
ovat viime aikana lähestyneet työ­väen
amm. j ä r j e s t ö j l Vaikeuksls-i
a huolimatta toimitaan^ reippaasti.
Puolueasioita
s. Osastot ja yksityiset
teverit
omit
Chemnitziläinen toverilehti eväs­tää
Saksia kommunistista puoluekon­gressia
mielenkiintoisella tilinte^olla
viimeisistä taktillisista >a periaat­teellisista
virheistä. .Saksan kommu-nistipu-
plue ön varsin nuori ^ puolue
sanoo lehti. 'Se on kyllä voittanut
lastentautinsa, mutta silti on se tus­kin
mikään bolshevikipuolue. ^ Sillä
'kommunistinen on puolue, jolle mar­xismi
on, paitsi opinkappaletta, val­lankumouksellinen
menettelytapa; Jc
ka j ohtaa proletariaatin päiväntais-telujen
kautta lopulliseen taisteluun
vallasta. Maailmansodan puhjetessa
julisti Lenin; sodan sodalle. Mitä
teki Saksan kommuniatipu-blue vii­me
vuonna Ruhrin sodan puhjetes­sa?
Sen lehdistä Ja ^ julkaisuista
saa turhaan hakea tuota Leninin
tunnusta: sota sodallie. Myöhemmin
ryhtyi puolue korjaamaan tätä vir­hettään
ja ryhtyi poliittisesti J a or-ganisatoorisesti
välttämättömiin lop­pukamppailun
valmistuksiin. Tun­nuksena
oli lopullinen poliittisen vaU
lan valtaaminen. Mutta puöliie kiin­nitti
varsin vähän huomiota. voitok­kaan
ratkaisutaistelun edellytyk­seen:
neuvostoihin. Puolue ei vär­vännyt
neuvostojen kautta enemmis-töä,
neuvostoja, j o i ta se olisi ratkai­sevalla
hetkellä johtanut. Juuri ta^'
tä korosti Lenin korostamistaan val­lan
valtaamisen ehtona. K u n puolue
löi tämän laimin, niin ei käy ihmet­teleminen,
että «taistelu vallasta»
muodostui pilanäytelmäksi. Kokc
tipuolueeseen. Mutta näiltäikin to­vereilta
puuttui — kommunistinen
perintätapa, sama mikä puuttuu ko­ko
nuorelta puolueelta niin kauan
kuri se '.ei ole vapautunut kaikista
sosialidemokratian sairaista jätteis
tä, niin kauan kun sen jäsenet ei­vät
ole leniniläisiä- Leniniläinen
taas on se, joka myöntää että mar­xismin
käytännöllinen sovelluttami­nen
on yksinkertaisesti Lenin oppia
että yaita voidaan saavuttaa, vain
käyttämällä kaikkia luokkasodan
voimakeinoja, mutta ennenkaikkia
turvautumalla neuvostoihin; j a että
kommunistipuolue voi voittaa vain
mitä jyrkimmin taistelemalla oppor­tunismia
vastaan Ja terästämällä
itsensä tässä taistelussa. Vain Le­nin
merkeissä voidaan voittaa.:
Balkanin ammatilliiien
liike
Balkanin ammatillisella liikkeel­lä
on joitakin erikoispiirteitä, joh­tuen
siitä että Balkanin maat ovat
pääasiassa talonpoikaismaita. Ta­lonpojat
muodostavat miltei 3/4 vä­estöstä.
Työväen Juuret ovat s y ­vällä
talonpoikaistoSsa Ja nämä luo­kat,
ovat läheisessä yhteydessä-, kes­kenään.
Suurteollisuus on vähäi­nen,
teollisuuskeskuksia harvassa^
etupäässä Itävallasta lohkaistuilla
alueilla. Talonpojat köyhtyvät no-puolueen
taikka pohjasi edellytyk-.peasti j a liikaväen luku kasvaa. V i r -
seen, että se joutniä itse hyökkäyk­sen
alaiseksi. Puolue uskoi tem-paavansa
mukaansa työväenluokan
enemmistön Juuri sillä,. että se puo­lustautui
hyökkäystä vastaan. Mut­ta
tällöin unohdeltiin mitä Lenin
on sanonut: Puolustus on jokaiset
kapinan kuolema. Kapina menestyy
miehistö on lukuisa.
Maakysymys oh eri maissa eri­lainen.
Bulgariassa j a Serbiassa on
vähemmän suurtiloja kuin Ruma-massa,
Kreikassa, Tiiridssa Ja Jugo­slaviaan
liitetyssä Bosniassa. Mutta
kaikissa maissa ovat talonpojat Tiy-
Vin tyytymättömät.. Naista syistä
vam hyökkäyksenä mutta ei koskaan on ammaläm^en « ä k e e n merHtys
puolustuksena. Nämä vuonna 1923 vähäisempi kuiri teoliisunsmaissa
tehdyt virheet riittävät osottamaan. Mutta «e ei' ole alitean ammättikun-ettei
puolue ol^holshevistm«n. Ja tainfen, vaan ötStaa ^saa irlelseen
miksi ei ole? Siksi, «tita «itä on
johtanut «oikieistoi.» <Vasemittisto»
kannatti kyllä, osakaii toisellaista pö-litiikkaa
mtitta tokko Se"kään bolshfe»^
visvista politiikkaa. Öinovjev on
kosketellut tätä kysymystä. Hän to­teaa
vasemmistolaisten i)alvfeluksöt
hfe AVaröttJvät « i « n i ^ w a r o i s t a , lkm
k a ' heitä vaivasi vähiten sosialide
mokraattinen perintätapa, kosta he
ölivät suoraan liittyneet kommuhis-tsistfeluun.
h a i k e a on "kansallisuuskysymys.
Mikään valtio « r ole "kansaffisvdtiö*
vaan asuu niissä sekasin bulgaareja,
Serbeejä, homatteja,. filovfeeneja,
makedonialaisia, kreikkalaisia, r u -
Diariiälaisia, turkkilaisia, arineriialai-sia
"yJm. "Hällitushiione^t j ä "valta-
Inokat ovat pelanneet kansaBisväs-tekohdilla
kiihottafen niitä. Se myös
ehkäisee työväSn yhtymistä, sillä
Kymmenen päivää kestäneen pos­tityöläisten
lakon aikana ei järjes­tömme
keskusvirastoon ole saapunu*.
yhtään postia, sillä Toronto oli yks
niitä paikkoja, joissa vain muuta­mat
työläiset Jäivät tai palasivat
työhön lakon aikana. Rikkureiks
värvätyt ylioppilaat j a muut «työn-haluiset
» eivät myöskään tottumat-tomuuterisa
takia kyenneet käsittele­mään
muuta, k u i n pienen riiurto-osan
kaupunkiiri saapuvasta postista, huo­limatta
siitä, että heidän lukumää­ränsä
Torontossa kohosi lähes kol­manteen
osaan tavallisesta työvoi­masta.
Tämän johdosta keskusvi-rastosjta
ei liioin postitettu yhtään
kirjettä lakon aikana, kun niiden
perille saapumisesta ei ollut mm-käänlaisia
takeita.
Rostityöläiset Torontossa, Wind-sorissa
j a muutamissa muissa kau­pungeissa
palasivat työhön ilman
ehtoja maanantai aamuna. Toroi}-
ton lehdissä kyllä kierteli maanan­taina
uutinert. Jossa kerrottiin, että
kaikki * lakkolaiset .otetaan; täkaisn-työhön
entisiin asemiinsa Ja palkka-riita
alistetaan ministeristön jä pos­tityöläisten
edustajista muodostetun
komitean käsiteltäväksi, mutta tä­män
päiväisissä lehdissä selitetään
tuo uutinen perättömäksi j a posti
työläisten ilmotetaan palanneen, työ
hön $S5 kuukausipalkalla, ilman eh­toja,
eli hallituksen, ehdoilla, riiik?
merkitseie täydellistä tappiota Ja s i ­tä,
että kaikkien •työläisten varsin
kaan postityöläisten järjestön t oi
mi vimpien ^Jäsenien työhöff pääsystä
ei ole mitään takeita. Tällaista rat­kaisua
voitiin Jo odottaakin, kun
lakko ei mvodostunut jäiseksi Ja
pieninkin voiton mahdollisuus riip
pui lakkolaisten päättäväisyydestä
vain muutamissa kaupungeissa. Ros­tityöläiset
Ja osaksi muutkin cana-dalaiset
työläiset epäilemättä tulivai
tässäkin taistelussa yhä selvemmin
huomaamaan, että työväestön täytyy
taistella " vaatimattoiriimpienkin pa-rannusyaatimustensa
läpiajamiseks
Ja nykyisen- alhaisenkin ,elämänta
sonsä säilyl^miseksi Ja ettei se. suo­riudu
taisteluissaan voittajana ilman
taist^lukuntoisia Järjestöjä Ja päät­tävää
yksimielisyyttä;
K u t e n sanottu, postityöläiset. ovat
pal^anneet"^" työhön Ja* postiliikenne
palautuu ; toivöttbvasti ennalleen
muutamassa päivässä: Keskusyiras
tostä tullaan vastaamaan osastojen
Ja yksityisten toverien kujeisiin y
m. mahdollisimman - pikaisesti, ku­ten
ennenkin. , Ellette kuitenkaan
saa lakon aikana lähettämiinne kir­jeisiinne
vastausta. ;mutitaman päi­vän
sisällä, niin kirjottaa uudelleen
sillä o n paljon m a h d o l l i s t a , että k i r -
jeenne o ^ t joutaneet lakon aikana
väärille teille j a v o i k u l u a usSlta
viikkoja ennenkuin ne saapuvat, Jot
ollenkaan. :
ToveritervehdyksiriJV '
K, P. S. J : n lllesikusvirasto,
S. G. N E I L , sihteeri.
Selostus
pnoolneeB keilcnstoimeenpaneTait Ico.*
tolteait toiminnasta Ja kokoak-sten
^p5«tok•i•tl K. P . ' S. J :a
toimeenpanevan komi*
tean kokoukselle
kesak. 20 p.
Id24
nissa, te!
paljon työtä
^«^n osastojen
MaaniTljeiijiij,
tettäväksi aiin»*- —
lentoleht;stäX^^« ^
J^PPaletta. TI^^*^ kiUe - **^tiaa,3^,_
Toverit , H . H . Bartholoniev Ja
Jaok 'Kavaurägh^tulevat Kertämään
puolueen puhujina. Toy. Kavanagh
Idertai, paia&aa ATbertan luillvai
voskämpikollä^ V Josta han tulee h e i
nakuun alussa : Saskatooniin. Sieltä
hän matkustaa Winmpegiin Ja pltp'
aan muutaman viflton Winnip€gro
ympäristöllä, jatkaa matikansa Pnta-rioon.
Tov. Bartholomew tulee t p i ^
täiseksi kiertämään aavikfcomaianMif-tekemään
a ^ J S ^
lehlehtinen.SS^ ' ' ^ , ^ Jr
valmistuu piakkoin.
.Useiden hiiknkaivEJah, -
P""en vaatimus j S - -
J - n ^ konventsioS^
Alex Howatin erotta^; ^ Tr^- & van komitean k o k o o kZ
tavina. Toimeenpa
jäsenet olivat, sitä m i S -
kaivostyöläisten j ä r f e S ,^
-ieliset jäsenet jr^;.
jäsenet eivät pidi tätä t a j
hn tärkeänä. He väittäS
wat ei ole radikaali, vaan a.-
hoillinen kuin F a r r i ; ^ ^"
kuitenkin käydään sitä v^-
.la virkavaltaista Lewisin n
taan joka kontrolleeraa
" " l o a ja joka on e r c ^ t
hia silta syystä, j a a i n o aS
syystä., että he ovat n s k a C
mia järjestössä vastoin J L i
toivomuksia. Tämän
tettiin puolueen jäseniä keijtf-kemään
kaikkensa, saadaben
nadalaiset piirit kannattamaa
musta Howatin erottamisjutji
leen esille ottamisesta — ]ur
läisten järjestön ylimääräi«sä
ventsionissa. Kaivostyöläisten
perustuslain mukaan kutsalaa
määräinen . konventsioni ioo!^
vähintään v i i s i piiriä sitä T>
tähän mennessä on jo iolm
vaatinut ylimääräisen kouR-^
kutsumista, nim. Michigaim,
sasin ja Illinoisin valtioiden r"
Puolueen pää-äänen
Workeriri, levittämiseksi oa'
toimeenpanevan komitean
nyt suunnitelman tupa-agib
liUokeelläpidosta ja lehden
hoitajan tulee toteuttaa
maa käytännössä sikäli, ha«
meen kykenevien tovereiden ,ji
den seikkain puolesta käy i
seksi. Jokaisen puolnoen
tulee myöskin valita khdeik'
mies ja kirjeenvaihtaja. ,
le tullaan tästä lähtien myö;"
20 pros. asiamiespalkkio.
tunnetuksi tekemiseksi ja
lijäin keskuudessa tehtäräa
sionityön edistämiseksi taSm
viljelijäin järjestöjen paiML
töille aavikkomakunnissa
mään lehteä ilmaiseka, etg~
sellaisia numeroita, jotka
ritaanviljelijäin asemaa ja
toimintaa käsitteleviä kirj-jtuisi
-Kiertokirje, missä yksitr
sesti, selostetaan osastojen jV
nistön tehtäviä kaikilla
mintamme aloilla ja esitetään'1
ja osastotoiminrian elv
tullaan piakkoin lähettämsäa j
töille. Varsinkin englanninH:--
osastojen toimintaan nähden ba,
massa paljo toivomisen varu,"
sä suhteessa, joten Kertoldije
ditaan erikoisesti niitä nito;;
kiclijärjestöjen toimeenpanent.
miteat laativat Mertokttjeei»,.
töilleen sen pohjalla. OsastC
votetaan lähettämään kuak»:-",
piiriensä sihteereille raportit 1
nastaan puoluetoimintamme eii
la. Näiden raporttien ;
jalla voivat piirisihteerit löäi;,
porttinsa keskustoimeenpanenlle,,
mitealle. Piirisihteerien"'^
julaistaan lehdessä.
Tov. Buckin laatimaa
maa , Canadan ammattloni-iitsenäisyyskysymyksesta
paraikaa unioihin kuulavJen^
een jäsenten ja antonomiam
myotätun/toisten unionisäen^
teen unio^sastoissa esittiim»^
ten. Jotta kysymys'voidaM,»^^
taa esiUe tulevassa Canadan i -
Gongi^ssissa. Nyt juuri
tehdä vaUnistavaa työtä unloiS
Jäsenten on kaikkialla
niin että sanottuun unioid^
konventsiooniin saadaaj^t
mahdollisimma suun
mistoedustajia. , .
Puolueen J ä « " « f ; f ° ^ , a « tx
seksi kehottaa k e s k u s t o ^ ?^
komitea jäsenistöä o i ^ ^ ^
että kansalliskonventsiomB ^
etta jokaine» ii««
. j d l a yhden ^ f l j et
.een - tulee ^y^^tZ ^
„ e täyttyy* itrS^^ ryntäksemme suhteen.
mahdonfsimmsa P^^^^tioMlen t*
Kommunistisen I n i ^ ; ^
meenpanevalta i o " " * *^
punut ^ a a p e h ^ V ^ ^
taan, että kaikben
kansainväirseen k u ' ' ^ : 27 ^
den tulee ^^^^^t^ vä alkavana ^yrifa-^.^^^rais»
Suumiilermien fc^^-^^jä^
mielenosoitusviSon J ^^^jylgj