Vapaus, June 13, 1961

              •Sivu 2 • Tiistaina, kesäk. 13 p. — Tuesday,,June 13, 196
VAPAUS
(UBEBTT) — Indepeodent Labor
Orgui of Finnish panadian;. £;s-teU!^
KOT/6. 1917. Authorlzed
•al^^tffeond olfUB mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Bahed thrice weekly: Tuesdays,
Thundays and Saturdays by Vapaus
PabUshing Company Ltd.. at 100-102
Ebn S t W..' SudbuiV. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editbrial Office OS. 4-4265. Mana«er
E. Suksi. Editor W: Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicfitton.
Trapslatlpn free of chartte. .
' TILAUSHINNAT:
Canadassä: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1.vk. 9.00 6 ld(. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.5Q 8 kjc. )iJ6
EittQamisoik^us kuminittel<p<s
Viimeaikoina on puhuttu täkäläisten päivälehtien pals­toilla,
radiossa ja TV:ssa entistä enemmän veto- eli eittoamis-kysyioylcsestä.
On väellä ja voimalla yritetty maalata suuren
yjeigön'nähtäväksi sellainen kuva, että Geneveii neuvotte­luissa
ydinasekokeiden lopettamiseksi ei päästä minnekään
siksi kiin Neuvostoliitto vaatii tämänkin sopimuksen yhtey­teen
ehdotonta eittoamisoikeutta. Selittämättä jätetään kui­tenkin,
että Neuvostoliitto ei vaadi tässä yhteydessä itselleen
mitään erikoisoikeutta, vaan samanlaista eittpamisbikeutta
niin "idälle" kuin "lännellekin".
' Mistä sitten on todellisuudessa kysymys? Yhdysvaltain
toimesta ei ^ole edes väitettykään, että se vastustaa eittoamis­oikeutta
yleensä. Eihän toki. Esimerkiksi Y K n turvallisuus-^
neuvoston sääntöihin hyväksyttiin eittoamisoikeus nimen-?
omaan Yhdysvaltain ehdotuksesta. Tosiasia on^in^ että mo^
lemmat johtavat suurvallat, niin Yhdysvallat kiiin Neuvosto-liittoMn
haluaa, ja vaatii eittoamisoikeutta visseissä kysy­myksissä.
Ja miksi? Siksi, että kumpikaan niistä, ei voi pa-koittaa-
toista osapuolta svasten tahtoaan alistumaan missään
tärkeässä kansallisessa tai kansainvälisessä kysymyksessä.
Yhdysvaltain ehkä tunnetuin sanomalehtikirjeenvaihtaja
Walter Lippmann kirjoitti Wienin "huippukokouksen" edellä
tästä asiasta mm. seuraavaa: "Kumpikaan puoli (Hrushtshev
tai Kennedy—V) ei voi komennella toista. Kumpikaan puoli
ei voi vallata toista. Kumpikaan puoli ei voi antautua toisel­le.
Tämän vuoksi neuvottelu- ja diplomaattitien ratkaisu on
välttärftätön."
Toisin sanoen, tärkeät kansainväliset sopimukset ovat
jostakin merkityksestä vain silloin, jos kummatkin suurval­lat
hyväksyvät ne, koska kumpikaan^ osapuoli ei voi komen­taa
toista osapuolta, eikä liioin "antautua" toiselle osapuo­lelle.
Jos jömpi Icumpi osapuoli yrittää vississä tilanteessa
p^Jcottka jonkinlaisen äänestyskikan avulla toisen osapuolen
hyväksymään jotakin vastoin sen omaa tahtoaan, niin silloin
pakotettavaksi tuleva osapuoli käyttää hyväkseen eittoamis­oikeutta.
Se käyttää sitä joka tapauksessa, olkoon siitä etukä­teen
hyväksytty tai ei. Siksi voidaan tärkeistä kansainväli­sistä
^symyksistä tehdä ratkaisuja vain "yksimielisyyden"
'perusteella, mihin sisältyy automaattisesti veto- eli eittoa-mioikeus
kummallekin osapuolelle: *
* * •
Tällainen on lyhyesti selittäen veto- eli eittoamiskysy-myksen
olemus. Sellaisena kummatkin suurvallat vaativat
itseilefen eittoamisoikeutta.
• ^^feuVostoliittovastainen propaganda eittoamiskysymyk-se^
tä Jonkin tarkoitettu vain suuren yleisön hämäämiseksi.
Sainailä kertaa kun ollaan itkevinään Neuvostoliiton eittoa-misyaätimuksesta
ydinasekokeiden kiellon yhteydessä, voi­mistuu
toisaalta avoin propagandavaatimus, että Yhdysval­tain
tulee aloittaa ydinasekokeet uudelleen — ja juuri tästä
kenkä puristaa. Vissit erittäin vaikutusvaltaiset piirit Yhdysr
vjallöissa vastustavat ks^ikenlaisia sopimuksia, myös ydinase-kokei<
kn.lopettamissopimusta, mitkä lieventäisivät kansain­välistä
jännitystä ja "vaarantaisivat" suurten sotatarveteh-tallijain
satumaisen suuria voittoilumahdollisuuksia. Varmaa
myös on, että jos Neuvostoliitto ehdottaisi huomenna ydin­asekokeiden
lopettamissopimusta-ilman mitään eittoamisoi-keuksia,
Washington nousisi vastustamaan kaikella voimal­laan.
Kysymys ei siis ole eittoamis- eli veto-oikeudesta, mitä
kumpikin osapuoli haluaa ja vaatii, vaan siitän että halu­taanko
ydinasekokeet lopettaa vai eikö haluta.
Hitaasti tapahtuvaa oppimista
Mitähän tuumattaisiin Ottavvassa ja täällä Canadassa
yleensä, jos Budapestissa tai. Prahassa pidettäisiin sellainen
kokous missä keskustellaan siitä, pitäisikö Canadan nykyinen
hallitusjärjestelmä kukistaa joko maailman yleisen mielipi­teen
painostuksen avulla tai sitten sellaisen. interventionin
ayuUa' mikä epäonnistui viimeksi Kuubassa ja sitä ennen
Unkarissa? Jääköön tämän kysymyksen vastaus lukijalle tai
mieluimmin niille herroille politiikoille, jotka ovat valmiina
antamaan hyviä neuvojaan eräillä muille maille. ,
Pantakoon kuitenkin merkille, että Torontossa pidettiin
viikko sitten lauantaina sosialistisista Euroopan-maista syys­tä
tai toisesta poistuneiden voimien, n.s. "Assembly of Cap-tive
EJuropean Nations" (Euroopan vangittujen maiden) ko­kous
missä oli kuulema "pakolaishallitusten" edustajia Alba­niasta,
Bulgariasta, Tshekkoslovakiasta, Eestistä, Unkarista,
Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Romaniasta.
Toronto Daily Starin uutistiedon mukaan ACEN:n kolme
johtajaa vierailee Ganadassa saadakseen hallituksen tukea
työlleen ja perustaakseen New Yorkista johdetulle järjestöl­leen
canadalaisia haaraosastoja? >^
Kysymys on siis Yhdysvalloissa toimivasta "pakolaishal-litu.
steh" järjestöstä jolla on epäilemättä vissit suhteet sekä^
Yhdysvaltain tiedoitus- eli vakoiluhallintoön ja ehkä valtio^
departmentin siihen -osastoon, jonka tehtävänä on vissien
kenraalien selostusten mukaan kehittää sabotaashia ja sissi­toimintaa
sosialistisissa maissa.
Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, tosiasia
kuitenkin on, että nämä "pakolaishallitusten" edustajat voi­vat
vapaasti kokoontua Torontossa ja laatia siellä suunnitel-,
miaan^
Meitä kiinnosti kuitenkin erikoisesti mainitun koplakun-nan
vjarapuheenjohtajan, Unkarin entisen pääministeri Fe­renc
Nagyn Toronton kokouksessa pitämä puheenvuoro, jon­ka
yhteydessä hänen kerrotaan sanoneen: "Me opeimme läk­symme
Unkarin kapinasta . . . Meidän ryhmämme ei kannata
Kuuban-mallista interventiota USAn toimesta meidän maa­hamme."
Julkinen salaisuus on, että Yhdysvaltain keskusvakoilu-hallinnon
sormet olivat pelissä Unkarin vastavallankumouk-.
sellisten kapinassa, mutta Nagy sanoo nyt oppineensa siitä
l9ks)rni että Yhdysvaltain interventiota Kuuban malliin ei
siellä enää kaivata — koska siitä ei olisi kuitenkaan mitään
hyötyä edes vastavallankumouksellisille. Saman uutistiedon
. ' - M a a l i s - ja huhtikuun aikana
* i^orjah'pääministeri £ . Gerhard-sfen"
antioii useita lausuntoja siltä,
että olisiko hyväksyttävä joitakin
rajoitulcsla maan osallistumisesta
NATOn tohuintaan ja varsinkin
gtomiaseiden sijoittamisesta Nor­jan
alueella. Viralliset edustajat
ovat usein aikaisemminkin anta­neet
samantapaisia ' \lausuntoia.
- Viime aikojen tapahtumat bGoit-t^
vät, että Norjan hailitsevitb pii­rien
ottamat maansa aggressiivi­seen
' Ppbjois-^Atlantin . liittoon
muodostuvat yhä rasittäv9mmak-
<Mä~ah kansantalous karsii jat-kuvä&
ti kiihtyvästä^.varustautumi-
^se^iL
i f aantumuspiirit ja _ militaristit.
Jotka johtavat N;orjaa sodanval*:
mistelujen tielle aktivisoivattoi-^
mlntaansa ja vaarantavat talous­elämän,
/ m a a n kansallisen' rlippu-maitomuuden
ja viime kädessä
koko maan olemassaolon. Tämä
ilmenet vuoden;1961"iio'tiläsmeno'-
jen kasvusta, Lähsi-Saksan kanssa
solnAtusta keskinäisiä asetoimi-toimitiiksia
sekä i^otilasteknillistä
yhteistoimintaa koskevasta sopi­muksesta'
samoin kuin ^ Norjan
armeijan atomiaseilla varustami­sen'
kannattajien aktiivisuuden
lisääntymistä.
P I E N E N M A A N K A S V A V AT
SOTILASMENOT
Puolustusministeriön momentille
on vuoden 1961 budjetissa varattu
,258 miljoonaa kruunua e l i 50 mii-oonaa
enemmän kuin viime vuon­na.
Jos tähän lisätään välilliset so
tilasmenot, jotka sisältyvät muiden
ministeriöiden momenteille ja' nou­sevat
noin 394 miljoonaan kruu­nuun,
niin silloin ko. menojen yh
teissumma nousee 1,652 miljoonaan
kruunuun e l i 20 % budjetin koko
naismenoista.
Puolustulaitoksen buiijettimenot"
, akautuvat seuraavasti: 968 miljoo­naa
kruunua juokseviin menoihin
f viime vuonna 912.7 milj.) j a 290
miljoonaa kruunua sotilaallisiin
pääomasijoituksiin. Pitkäaikaisten
sotilaallisten laitteiden rakennus­toiminnan
rahoittamisen kansalli­sissa
puitteissa käytetään 70.5 m i i
Joonaa kruunua e l i 20' miljoonaa c-nemmän
kuin viime Vufohnä. Ra­kennusaineiden
hankintaan on va­rattu
69.2 miljoonaa kruuoiua eli 30
miljoonaa enemmän' kuin viime
vuonna. Lisäksi suoritetaan suuria
sotilaallisia rakennustöitä NATOn
ohjelman mukaisesti!^ Erityisesti
huomiota kiinnitetään uuden laivasf Norjasta eräitä asetyyppejä jä am*
totukikohdan rakentamiseen Haa
konsverniln (Bergenin - alueelle).
Morgonbladetin kertoliian mukaan
antoi Storting jo syksyllä li960 puo
lustusministeriölle sotilaallisten ra­kennustöiden
suorittamisesta yh­teensä
87 miljoonan kruunun ar­vosta,
mistä 24 miljopnaa kruunua
on tarkoitus käyttää lentokenttien
rakentamiseen ja 2.5 ' m i l j o o n aa
kruunua Pohjoi-Norjassa'* olevan
laivaston tutkaverkon, laajentami'
seen. Edelleen on varattu maavoi-mukaan
puolalainen ^ Stefan
Korbonski ja eestiläinen Ilmar
Raamot olivat Nagyn kanssa
tässä asiassa samaa.inie.ltä. Se
on osoituksena siitä, että niin
kauan kuin on miehessä henki,
on toiveita siitä, että hän oppii
jotakin, vaikka tämä oppimi­nen
olisi kuinka hidasta.
Merkillepantavaa myös kui­tenkin
on, että toisin kuin esi­merkiksi
eräs toinen Yhdys­valtain-
liivintasku-vastavallan­kumouksellinen,
Chiang Kai-sl^
ek,. Nagy ei näe pelastusta
uudesta maailmansodastakaan.
"Väkivalta er ole vastaus" ker^
rotaan hänen sanoneen. "Rat­kaisua
on etsittävä kansainvä­lisistä
sopimuksista. Meistä
tuntuu, että maailmanlaajui­nen
painostus vapaista maista
tulee lopulta pakottamaan
Hrushtshevin järjestämään va­paat
vaalit rautaverhon mais­sa.
» ^ _ ,
Toisin' sanoen, Nagyn ja
kumppanien tarkoituksena on
kaikesta huolimatta jatkaa
edelleen likaista työtään omien
maittensa mustaamiseksi siinä
selvästi turhassa toivossa, että
he voivat jotenkin myrkyttää
kansainvälisiä suhteita siinä
määrin, että sääsken ääni kuu­luisi
taivaassa ja sosialistiset
maat'' voitaisiin vetää takaisin
kapitalismiin. He unhoittavat
vain sen tosiasian, että histo­rian
eteenpäin menon poikki­tielle'-
asettuneet yksilöt eivät
ole joskaan onnistuneet misr
sään muussa kuin oman, yksi­löllisen
asemansa pahentami-^
sessa.
Tuhannesti parempi olisi
kuitenkin jos näille "pakolais­hallituksien"
propagaridisteille
sanottaisiin ettei heitä tarvita
eikä suosita täällä Canadassa.
mille 377:3 miljoonaa kruunua, i l ­mavoimille
307.1 miljoonaa kruu­nua,
laivastolle 246.4 . miljoonaa
kruunua, NATOn ohjelman edel­lyttämien
sotilaskohtien rakenta­miseen
(Norjan osuus) 150.8 mil­joonaa
kruunua hallintoelimille ja
sotilasvirkailijoille 120.8 miljoonaa
kruunua hemvernille (suojeluskun­nat)
26.9 miljoonaa kruunua j a eri­koistarkoituksiin
29.2 miljoonaa
kruunua.
Välilliset varat, jotka liittyvät
militarisointiini käytetään ensisi:
jassa strategisten teiden rakenta­miseen
varsinkin Pohjois-Norjaan
^250'miljoonaa kruunua); niistä
saadaan varat myös tieteelliseen
tutkimuksiin • atomivoiman alalla
(57 miljoonaa kruunua), rakennet­taessa
siviililentokenttiä, joita voi­daan
käyttää myös sotilaallisiin tar­koituksiin
(53 miljoonaa kruunua)
sekä siviilipuokistukseen. Viime­mainitut
menot 33.7 miljoonaa
kruunua käytetään kuluvana vuon­na
pääasiassa 100,000 k p l erän ns.
"väestön kaasunaamarien" ostami­seen
sekä varastojen rakentamiseen
600,000 tällaista kaasimaamaria var-
•ten.
Edellämainitut numerpt osoitta­vat,
miten • huomattavasti Norjan
puolustusmenot ovat kasvaneet
Militarisointiin annetut summat
kasvavat huolimatta valtion bud­jetin
valtavasta vajauksesta (v.
1961 vajaus on 1,350 miljoonaa
kruunua) sekä suuresta valtion
kotimaisesta lainasta, joka nousee
7,2 miljaardiin kruunuun. Tämä
haittaa pahasti Norjan talouselä­mää
sekä aiheuttaa väestön a i ­neellisen
tason alentumisen. E -
duUisessa asemassa ovat vain nor­jalaiset
asetehtailijat j a sotilas­tukikohtia
rakentavat monopoli
firmat.
YHTEISTOIMINTA LÄNSI-S
A K S A N KANSSA
Sapat monopolipiirit yhdessä
Norjan taantumuksellisten politiik-ko
tiikkojen kanssa ovat innoittajina
kiinteään asetuotantoon ja teknis
liseen: yhteistoimintaan Bonnin mi­litaristien
kanssa. Joulukuun 17 päi­vänä
vuonna 1960 Saksan liittota­savallan
puolustusministeri Straus
ja hänen norjalainen virkaveljensä
Nils Händel allekirjoittivat: sopi­muksen,
joka edellyttää laajaa
"puolustusluontoisen" materiaalin
vaihtoa näiden maiden kesken. Sak­san
liittotasavalta aikoo tuottaa
Svenseoln jatkoMletteistä Ume-nee,
että hänen inieiesUiäB Norja
on yiime kädessä varusieltava ator
miaseUIa, ei niinkään kuvitellen
hyökkäyksen ,vuokja,v^^ NA-TÖii
pKät^leii ikitdua^sti. ««Npr-jalla
pitä^ olla* ehdottomasti ato­miaseita,
jos sillä on aikomus
so^riniita niistä tiehtävisä^ jotka
sen pn, ratkaistava yhteisj^ piö-~
lustuksen puitteissa" irpöhjois-
Atlaot^in Jilsf^Bvidlifliasu Svensen
kehottaa maan sotilaspiirejä jat-
^uva:ti painostamaan haalitusta-^
ja ^'selostamaan poliittisille j ^ t a^
jille, miten välttäniätontä qn • va-:
rustaa armeija' atomiaseiilaJ''
Svensenistä ei jää jälkeen myös­kään
Pohjois-Norjän ilmavoimien
esikuntapäälliikkö, everstiluutnant­ti
Tom Henning Wiik, joka on kir^
joittanut mainittuun kokoelmaan
artikkelin ' M i k s i meidän on varus­tettava
asevoimamme atomiaseilla".
Hän aivan avoimesti liittää omat
ajatuksensa Norjan atomiaseilla va­rustamisen
välttämättömyydestä
NATOn "uuteen strategiseen suun­nitelmaan"
atomiasetukikohtien ha-jottainisesta
laajemmalle alueelle
"NATO ei enää voi rajoittua omien
strategisten ilmavoimiensa suppe­aan
tukikohtien verkkoon, koska se
voidaan helposti; tuhota ja siten
lamauttaa NATOn puolustuskyky",
kirjoittaa Wiik. Ydin- jä raketti-aseiden
sijoitus tapahtuu hänen
mielestään kovin epätasaisesti N A
TOn rintaman eri l o h k o i l l k Erityi­sesti
jää tässä jälkeen Pohjois-Eu-rooppa,
valittelee'Wiik.
Tämfi jttomlaseilla pelotteleva
poUitm julistaa, ettei riitä val­mistautuminen
väin siihen, että
saadaan ilSAsta atQmlaseita ja
sijoitetaan atomiaseiden laukai-sulaitteita,
vaan ^Norjan tulee
saada atomiaseita, niiden täytyy,
olla osana armeijamme perusvoi­masta".
SITÄi
J A
TÄTÄ
N I I N K I N VOI S A T T UA
Ruotsissa saattaa saada maidon
kotiin j a näinkin voi" siinä yhtey­dessä
sattua:
Nuori rouva Svensson kuuli ovea
avautuvan ja jonkun tulevan sisään.
Hän tietysti luuli, että tulija o li
hänen ikioma Svenssoninsa, j a huu­si
iloisena: 'Rakkaani, täällä minä
olen."
Hetken hiljaisuuden vieras ääni
etseisestä: "Anteeksi ruova, mutia
vakinaiselle maidontuojalle on tä
nään vapaapäivänsä."-.
NATO RINNASTETAAN ^
JO KOLONIALISTEIHIN
Doris Laine tanssi .
Tshabukianin. kanssa
Helsinki. — Suomen kansallis­oopperan
ensitjanäsija Doris Lain©
palasi torstaina Moskovan koneel
l a ; Helsinkiin vierailtuaan k ^ e
menestyksellistä viikkoa Neuvosto'
liitossa.
Doris Laine oli matkallaan tans
•sinut Joutsenlammen ja Gaelien
päätehtävät Tallinnan Estonia-teatterissa,
Moskovan Bolshoissa ja
Tbilisin oopperassa. Viimeinen
näytös oli Tbilisissä jossa maail­mankuulu
tanssija ja koreografi
Tshabukianin esiintyi Gisellessä
Doris Laineen partnerina.
Doris Laineen esiintymis- j a ko­ko
vierailumatka Eestissä,' Mosko­vassa
ja Tbilisissä on isäntien toi
mesta filmattu sekä elokuvaa että
televisiota varten.
muksia. Norjalaiset telakat, tulevat
suorittamaan Länsi-Saksan laivas*
toUe korjaustöitä.
Itse asiassa tämä merkitsee että
länsisaksalaiset sota-alukset saavat
oikeuden ankkuroida Norjan sata*
miin. Molemmat osapuolet sopivat
yhteisestä pienehköjen alusten ra­kentamisesta.
Tässä mielessä on
Saksan liittotasavallan hallitus jo
ostanut Norjalta koekäyttöön pari
nopeakulkuista "Nasti '-tyyppistä
rannikkopuolustuksen moottorialus*
ta. Aseostoissa kolmansista maista
sopimuskumppanit tukevat toisiaan,
vaihtavat asiakirjoja sekä yhteises­ti
tarkistavat aseiden laadun.
On jo ryhdytty reaalisiin toimen-pitensiin
sopimuksen täyttämiseksi^
Norjan puolustusministeriön val­tuutettu
eversti Christi sekä Rau
forssissa olevan ammustarviketeh
taan edustajat ovat jo neuvotelleet
Bonnissa tykistönammuksien toi­mittamisesta
Saksan liittotasaval­taan
50 miljoonan kruunun arvosta
Lisäksi Saksan liittotasavallan puo­lustusministeriö
ostaa " Norjasta
"Terne"-tyyppisiä sukellusvenei­den
torjunta-aseita laivastonsa ko­keiltavaksi.
Norjan hallitus puoles­taan
aikoo hankkia Saksan liitto­tasavallasta
15- sukellusvenettä.
Tässä mielessä suoritti Norjan me­rivoimien
päällikkö, amiraali Host-ved
äskettäin tutusutmismatkan
Länsi-Saksan eräisiin tukikohtiin
sekä antoi myönteisen lausunnon
Kielin Hovvaldin telakoilla olevista
suikellusveneistä.
ATOMIASEITA V A A D I T A AN
Norjalaisten sotilaspiirien aktiivi-soituminen
ori luonut otollisen t i ­lanteen
atomiasehankintoja vaati-
_ vieh piirien propagandalle ja käy-tännön
toiminnalle. Norjan puolus­tusministeri
on jo ehdottanut hai
litukselle atomikärkien vastaanotta­mista
maahan sijoitettuja raketti-aseita
varten. Norjan stortingin u l ­koasianvaliokunnan
j a perustuslaki­valiokunnan
puheenjohtaja Finn
Moe julkaisi äskettäin kokoel­man
artikkeleita " A t o m i a s e e t
Norjassa". Tiiossa kokelmassa on
melko perusteellisesti pjaljastettu
norjalaisten atomiasekahnattajien
tarkoitusperät. Stortingin puolus-tusasiaanvaliokunnan
puheenjohta­ja
Henrich Svensen vetoaa artik­kelissaan
"Tarivitaanko atomiasei­ta?",
• kuviteltuun Neuvostoliiton ta­holta
uhkaavaan "vaaraan" j a todis^
telee, että "asevoimien on torjut­tava
Norjaan kohdistuvan hyökkäys
käyttämällä välineitä, jotka ovat
tässä tapauksessa välttämättömiä.
Jos tätä tavoitetta ei voida saavut­taa
ilman atomiaseita, niin oh Nor­jan
asevoimat, varuetettava atomi­aseilla
ja pidettävä tätä poliittisesti
oikeaan osuvansa. •
KÄRJISTÄISIVÄT SUHTEET
NL:oon ÄÄRIMMILLEEN
Norjan liittymistä "atomikluibiin"
kannattavat piirit käyttävät jos mi­tä
keinoja heikentääkseen yleisen
mielipiteen noihin vaarallisiin
suunnitelmiin kohdistuvaa vastus­tusta.
Nuo piirit vakuuttavat, että
kyseessä on muka vain taktilliset
ydinaseet ja maan puolustuksen
voimistaminen, • että kaikki tämä
muka lujittaa Norjan ulkopoliittis­ta
asemaa, j a vihdoin, että kansal­linen
siviilipuolustufi on siksi hyvä,
'että se "pystyy rajoittamaan ydifv-räjähdyksen
aiheuttaman katastro­fin
mittasuhteet", mikäli: Norja
joutuu mukaan atomiasesbtaan.
F i n n Moe toimitti mainitun' ar­tikkelikokoelman
osoittaakseen nor­jalaisten
atomiasekannattajien seik-
, kailuluönteen. Hän antaa omassa
artikkelissaan tosin ylimalkaisen,
mutta pääkohdiltaan oikean arvion
noiden piirien ^kansan etujen vastai­sesta
kannasta. Finn Moe huo­mauttaa
täysin oikein, että ero tak­tillisten
ja strategisten ydinaseiden
välillä on mielikuvitusta, koska
kumpien hyvänsä käyttö johtaisi
maailman ydinasesotaan.
Jo ydinaseiden sijoittaminen
Norjan alueelle sinänsä kärjistäi­si
Norjan ulkopoliittiset suhteet
naapurivaltioihin, varsinkin Neu-'
Vjostoliittoon äärimmilleen' sekä
voimistaisi kansainvälistä jänni­tystä.
Sodanvalmistelujen laajentumi­nen,
yhteistoiminnan järjestämi­nen
länsisaksalaisten revanshipii-rien
kanssa sekä atomiasevaruste-l
u n kannattajien äänekäs esiinty­minen
todistavat, että norjalais­ten
"Atlantin linjan" ihaili^ain
toiminta on ristiriidassa maan
kansallisten etujen kanssa.
(V. Zagorski — SIB)
YÄ. — New, York. — YTC:n
turvallisuusneuvostossa \ jatkui
kesKivijikkona keskustelu Ango­lasta.
Intian edustaja Jha lausui
toivovansa, että Portugalin. ystä­vät
j a liittolaiset saisivat maan
luopumaan tähänastisesta an­teestaan.
Jos NATOn suojassa jatketaan
Portugalin siirtomaavallan tuke­mista,
tulevat Afrikan ja Aasian
kansat yhdistämään NATOn ja
kolonialismin, jatkoi Jha^ Hän
lisäsi Yhdysvaltain omaksumaa
kantaa tervehdityn ilolla ja to­tesi
amerikkalaisten muuttuneen
suhtautuminen-tuUeen esille äs>
kettäisessä äänestyksessä Ango­l
a n kysymyksestä.
" " I n t i a ei ole turvallisuusneuvos­ton
jäsen, mutta osallistui istun­toon,
jossa TN:n jäsenten lisäksi
olivat edustettuina muutamat Aa­sian
ja Afrikan maat sekä Portu-gaL
. Keskustelua Angolan kysy­myksestä
pyysi yhteensä 42 afro
aasialaisen ryhmän maata. '
Ceylonin valtuutettu Alfred E d ­ward
varoitti laajamittaisesta selk­kauksesta,
jollaisen hän ennusti
puhkeavan, ellei ryhdytä tehokkai­siin
toimiin Angolan. vapauttami­seksi.
Hän kehoitti turvallisuus
neuvostoa äänestämään afroaasia-laisen
ryhmän päätöslauselmaehdo­tuksen
puolesta. Ehdotuksessa va­litetaan
syvästi Angolassa esiinty­nyttä
verenvuodatusta ja painos­tusta.
Ehdotuksessa edellytotään l i ­säksi,
että turvallisuusneuvosto an­taa
yleiskokouksen valitsemalle
viiden maan komissiolle tehtäväksi
tutkia Angolassa vallitsevat olo­suhteet.
Portugalin valtuutettu Garin
kertoi julmuuksista, joihin hän
väitti kapinallisten syyllistyneen
Angolassa ja näytti kuvia kapinal-
— Sumatran yliopiston lääkintä-opistossa
on ensimmäisen kerran
suorittanut lääketieteen kandidaat­titutkinnon
kuusi nuorta lääkäriä.
listen ."uhreista". Hän väitti osan >
kuvista olevan niin kauheita "et­tei
niitä v o i näyttää".
On ivaa. että saamme turvalli-j
suusneuvostosäa kuulla niiden mai- ^
den edustajia, jotka ovat rohkais­seet
j a jatkuvasti rohkaisevat ter­roristeja
j a murhaajia j a syyttä'
vät samaan aikaan Portugalia vä­kivaltaisuuksista,
Garin selitti.
-Portugal harjoittaa Angolassa'
mivä röyhkeintä siirtomaapolitiik­kaa,
sanoi Ghanan valtuutettu
Alex Quaison-Sackey kun YKrt
turvallisuusneuvosto aloitti torstai­na
jälleen Angolan tilanteen kä-'
sittelyn. Quaison-Sackey oli saanut
presidentti Nkrumahilta henkilö--
kohtaiset ohjeet, miten vastata
Portugalin väitteisiin sen puolus­tellessa
politiikkaansa. .
Quaison-Sackey kehoitti Y K n jä­senvaltioita
tekemään lopun Portu­galin
siirtomaapolitiikasta. Jos Por­tugal
erotettaisiin Atlantin liitos­ta,
veisi se ilman. sen siirtomaapo­litiikan
siipien , alta, sanoi hän..
Ghanan valtuutettu lausui, että
Portugal saa Atlantin Hitolta.
aseita ja muutakin tukea Jat*
kaakseen sortoaan Angolassa;
— Ellei turvallisuuneuvosto ryh­dy
voimakkaisiin toimenpiteisiin,
puhkea Portugalin 4a Afrikan val­tioiden
välillä avoin selkkaus, sa­noi
jQuaison-Sackey.
15,000—20,000 M I E H EN
V A P A U T U S A R M E I JA
Leopoldville. — Kongossa toimi­van
Angolan vapausliikkeen joh­taja
Holden Roberto sanoi keski­viikkona,
että ^Angolan vapautus­armeija
aikoo järjestää laajan sis­sisodan
portugalilaisia vastaan.
Hän ilmoitti armeijan vahvuuden
olevan 15,000—20,000 miestä. '
Roberto luki lehtimiehille tie­donannot,
jossa hän nimittää it­sensä
vapautusarmeijan päällikök­si;
Hän sanoi eräiden Afrikan mai­den
tukevan taloudellisesti armei­jan
toimintaa.
JVäenlaskija: " J a mikä o n teidän h a r r a s t u k s e n n e ?"
PÄiVÄN PAKINA
"Silmäpuoli" Joe ja hänen "teoriansa"
Länsirannikon metsätyölälsten
ammattiyhdistyksen IWAn aluejär­jestön
presidentti Joe M o r r i s oh
ilmeisesti poliittisen silmäpuolisuu-tensa
ansiosta sellainen heppu, et­tei
hänen vasen kätensä tiedä, mitä
oikea' käsi tekee.
Eräs lehtemme lukija on kiinnit-täny^|
iuomiomiQe ammattiyhdistyk­sen
lehden. The Western Canadian
Lumber Workersin ijulkaisemihi
kirjoituksiin, missä mainittu Joe
Morris korostaa-kolmannella sivul­la
työläisten soli^arisuuden tarpeel­lisuutta,
mutta etusivulla hän pau­haa
väellä ja ^vpimalla Kuuban työ­tätekeviä
ja heidän sosialistista hal­litusta
vastaan!
Ilmeisesti Joe Morris näkee vam
oikealla silmällään j a • siitä johtuu
hänen kirjoituksensa j u u r i ristirii­taisuus
lehtensä samassa numeros­sa.
- ,
Tässä järjettömyydessä on kui­tenkin
jotakin"järkeäkin" vain o i ­keanpuoleisella
silmällään näkevän
oikeistojohtajan kannalta katsoen.
Yhtäällä Joe Morris on länsiran­nikolla
vastatusten suuryhtiöiden
kanssa, jotka suurista j a yhä l i ­sääntyvistä
voitoistaan huolimatta-ovat
esittäneet kaikenlaisia vasta­väitteitä.
palkkojen j a työolosuhtei­den
parantamista vastaan. Tosiasi-as.
sa sellaiset yhtiöt kuin MacMillan
& Bloedel, Powell River, C!rown
Zellerbach j a B.C.F.P., joiden yh­teenlaskettu
voittosaalis on viime­vuodelta
ennätystasossa j a laske­taan
kymmenissä miljoonissa dolla­reissa,
seisojat lujassa yhteisrinta­massa
metsätyölkisten melko vaati­mattomia
vaatimuksia vastaan. Täs­sä
tilanteessa Joe Morris vetoaa
aivan oikein lehtensä kolmannen
sivun artikkelissaan hyvin voimak
kaasti työläisten, solidarisuuteen,
koska "union voitto auttaisi paljon
metsätyöläisiä".
VedotessaaUr-metsätyölälsten oi­keutettujen
vaatimusten puolesta
työläisten solidarisuuteen, Joe Mor­ris
toteaa asiallisesti, että "työnan­tajat
yrittävät kehittää lujan ylei­sen
mielipiteen vaatimuksiamme
vastaan. Seuratkaa mitä ne (työnan­tajat)
yrittävät tehdä. . . Se miel­lyttäisi
työnantajia paljon, jos ne
voisivat saada yleisölle sellaisen
käsityksen, ettei (metsätyölälsten
unioon voida luottaa.
'Parasta propagandaa on se, jos
kaikki jäsenet sanovat"minä olen
horjumatta IWA:n, vaatimusten ta­kana
siksi kun ne avaavat tien pa­rempaan
elämääni'. ' • •
Hyvin ja asiallisesti sanottu!
Asiallista dn sekin^ että Joe Mor­ris
otsikoi tämän juttunsa seuraa­vasti
"Solidarisuus". Toivottavasti
lännen metsämiehet pitävät huolen
solidarisuudestaan ; yhteisten vaati­mustensa
voittamiseksi.
Lehtensä etusivun jorinassa mr.
Joe Morris unhoittaa täydellisesti
omat solidarisuusneuvonsa — mutta
siinäkin hän tuntuu kaikesta huoli­matta
esiintyvän "järkipäisesti"
vaikka kohtakin kokonaan tuomitta-vasti.
,
Tunnettui tosiasia on myös, että
Yhdysvaltain hallitus painostaa Ca-nadaa
liittymään Amerikan Välio­jien
Järjestöön (OAS) nimenomaan
siksi, että Washingtonin herrat sai­sivat
Canadalta moraalista j a ai­neellista
tukea Kuubaa vastaan.
Tunnettu on myös, että oikeisto­laiset
ammattiyhdistysbyrokraatit
rajan eteläpuolella esiintyvät täs­sä-
kysymyksessä tapansa mukaan
hallituksensa karkeistyön tekijöinä
kentällä.
Ilmeistä siis on, että IWA:n oi-keistolaisucudestaan
tunnetut huip­pujohtajat
Yhdysvalloista ovat vaa­tineet,
jotta Joe Morrissin tulee
täällä Canadassa unhoittaa omat
neuvonsa työläisten solidarisuudes-ta
ainakin Kuuban kysymyksessä,
missä olisi kiltisti työskenneltävä
Wall Streetin rahapösöjen hyväksi,
jotta he voisivat kehittää "lujan
yleisen mielipiteen" Kuuban työtä­tekeviäpä
heidän sosialistista maa­taan
vastaan.
Toisin sanoen, pauhatessaan so­sialistista
Kuubaa vastaan, poliitti­sesta
silmäpuolesta kärsivä Joe
Morris toimii tästä lupauksessa juu-;
r i siten kuin oikeistolaiset ammat-tiyhdistysbyrokraatit"
övat ainä vas
taavanlaisessa tilanteessa toimineet
—- vastoin työtätekevien etuja suur­pääoman
hyväksi siinä toivossa
että isoisten pöydältä varisee joi­takin
muruja heidänkin kuomakun-nalleen.
Ja täyttäessään uskollisesti tätä
likaista tehtäväänsä Joe Morris se-kaantuiu
kuitenkin etusivun artik­kelissaan
omiin housunkannatti­miinsa.
Hän' alkaa Jorinansa puhumalla
jotakin ulkopuolista sekaantumista
vastaan Kuuban asioissa. Mutta jo
kolmannessa paragrafissaan hän i l ­maisee
"sympatiansa" niitä kohtaan
jotka "Kuubassa ja pakolaisoloissa
yrittävät palauttaa vapauden omaan'
maahansa". Toisin sanoen hän Iin-joittuu.
kuubalaisten vastavallank i -
mouksellisten sekä niiden epäonnis-^
tunutla hyökkäystä tukeneiden a-merikkalaisten
valtapiirien puolel­le.
Se on outoa silmäpuolen"puo^
lueettomuutta" kun Joe Morris pro­pagoi
Kuubaa vastaan vastavallan­kumouksellisten
ja heidän raharik­kaiden
taustamiestensä puolesta
-fr
vaikka "vastustaakin" ulkopuolista
sekaantumista!
Jo lopuksi'hän vastustaa jyrkästi \
Canadan ^mmattiyhdistysliikkeeiv
edustajiston lähettämistä Kuubaan,
koska tällainen lähetystö saisi ehkä
"kielivaikeuksien" ja joidenkin
muiiden syiden vuoksi hänelle epä­edullisia
vaikutteita Kuubasta? Toi­sinsanoen,
Joe Morris epäilee it­sekin,
että hänen Kuuban "teorian­sa"
ei kestä tosiperäistä arvoste­lua.
•
Hän vaatii presidentti Kennedyn
alunperin ehdottaman verhon vc*
tämistä Kuuban ja Canadan työläis­ten
välille. ^
Ja miksi eivät canadalaiset am->
mattiyhdistysvoimat voisi mennä
Kuubaan todetakseen, onko siellä
tapahtunut huomattava elintason
kohoaminen, kuten vapaamieliset
porvarilehdetkin väittävät?
Miksi eivät canadalaiset ammatti-yhdistyspiirit
saisi tutustua henki­lökohtaisesti
Kuubassa toteutet­tuun
maareformiin j a siihen, miten
toimii demokratia sosialistisessa
maassa kansanjoukkojen^suuren e-nemmistön
myötävaikutuksella, k u ­ten
kuubalaiset ovat selittäneet?
Vastaus näihin ja muihin saman­tapaisiin
kysymyksiin on selvä. Joe
Morris ei usko omia valheitaan!
Hän epäilee, e|;tä Kuubassa vierai­levat
canadalaiset ammattiyrdistys-miehet
j a -naiset saisivat kokonaan
toisenlaisen kuvan, minkä ovat an-,
taneet sieltä häädetyt amerikkalai­set
suuryhtiöt ja heidän hyväkseen
intoilevat propagandistit.
Jos Joe Morris j a kumppanit us­koisivat
omia juttujaan Kuubasta
he sanpisivat:"Mitä useampi cana-..
dalainen emmattiyhdistysmies' ja
-nainen käy Kuubassa kurjuutta
katsomassa, sitä parempi se on ka­pitalismille.
Mutta kun he eivät
näin sano, he tunnustavat omien
"teorioittensa" harmauden.
-— Känslikoura.