Vapaus, November 18, 1969

              Sivu-2 Tiiistai, - Ig TUesi^ay. Nov. 18,1969
VAPAUÖ
( L I B E R T Y ) ^
BdMOT: W . E K L U ND
PubUsheid twloe vreekly:
irfbE^^EHöENr U A B O R O R G A N
o/ F I N N I S H C A N A D I A N S
jÄaneger; IS. SUKSI
e ^ i % a e ^
CO. Limited, 1 0 0 - 1 0 2 ^ ^ ^
Advertislnfi «ites upc^
Seoond CMass
Cafljftdaissa: 1 vk. $10.00, 6 %
3 1^^^^
l vK. $11.0Q. 6 1*. $5.75
l vK. $ll£0,e kK. $6.26
VIETNAMISSA^- OiiA TOfKUKSISSA
Bensonm ' \ M ^ o k e m kirjasta"
" p i n n a l l i s e s t i katsoen ^ ^ \ ( ^ k ^ kt»ten on t a r k o i t e t t u k i n saada
näyttämään - että v a \ t i o ^ ^ f \ i * rni^ist^ri E J d ^ r Bensonin alahuo­neen
istunnolle m a r r a s k u ^ ^ > ^W^ä ^sitt^m^ " V a l k o i n e n K i r j a ",
missä tulkitaan liittohallitJ^\/ feut^>inJtein>ia verotusuudistuKaista,
suosii varattomia canadal^^^J^ ^\in^ rotarin, että Vihdoin viimein-,
kin otetaan tä>-täntöön t x / \ W ^ n i ^ ^ J^^^^n (kiinteimistöjen,;
osakkeiden jms. hintojen t v / \ / \ a ^ a l ^ v i e n talojen) verotus-
Pei-usteellisempi asia^^ \ j j ^ W h i i f ^ ^ n osoittaa kuitenkin, että
" k a i k k i ei ole kultaa miki^ Aut^n suomalainen sananlasku
: varoittaen meille opettaa. , -
: Tervehdittävä tosiasiE^^ \ ^U^tä^^^än " V a l k o i s e n k i r j a n " eh­dotusten
mukaan tulisivat \ i A i e ^ k^Vhimmät c^nadal^iset saa­maan
pientä huojennusta |/\>/Voi^^n^. Mutta sen äärimmäisenä
vastakohtana on s u u r i t u l o j / ^ ^ , V 5^0,ÖOO-$lOO.OOO hankkivien -
tuloverojen alentaminen. .
Tavoitteena on, k u t e j ^ \ / ^ s t ^ ^ i Benson seUUi, että viiden
vuoden kuluttua sen j ä l k ^ ^ j(H« " V ^ k o J s e s ^ Jfi^jassa'' esitetyt
ehdotukset on lainlaadinn^^'\^^^ t<^te»^tettu. l i i t t o h a l l i t u s saa ve­rotuloa
5 prosenttia enem»y,f^f ^in>iy<^' Olett^^n, kuten aikaiaem-pien
kokemusten perusteft^/ / gj^Hä olettaa- että l i i t t o h a l l i t u k ­sen
tulot lisääntj^vät k u i ^ / ^ j / ) epHä jO prosenttisesti, rneillä
on syytä kysyä, kenen m^^%(<^v3^'^i ^ärr»ä v^rokorotukset tule­vat?
Jääkö siitä raskain xf\'^ v>^läWn köyhemniän yäestöosan
kannettavaksi, vai j o u t u i s i / \ ) ( ^ ^u<^Vittiloi0«t ja. mUut upporikkaat
suorittamaan m a k s u k y k y n i ^ ' ^ % s t ^ l i a ^ kuten Carterin kunin­kaallisen
komissionin ehdo\^^|\/^ ^W<niri esitettiin ^ heille kuu­luvan
kohtuullisen osan v^jf'^j, %ef"^ist^?
Vähänkin perusteelli^/\^j tut^sti^hiinen " V a l k o i s e n k i r j a n"
ehdotuksiin osoittaa, että >,/\/V>^^n^^aiaiaten verotaakasta jäi­si
edelleen vähävaraisen v/\{^%a^. in^s^ttav^ks». Monet suora­naisessa
köyhyystilassa - ^ f ' \ { / ca^^d^laiöet joutnisivat vieläkin
maksamaan tuloveroa — itxj/)\t^ j^n(ia>st3 salatuista veroista pu­humattakaan.
T o t t a on, että valtiov^/^j,^|nJ^^er» Benson ehdottaa '^Valkoi­sessa
kirjassaan" vissejä v ^ \ / \ ) j ^ n n u k s i a kaikkein köyhemmille
canadälaisille. Se o n . luo^/tf\)ii^W hyVä Ja tervehdittävä asia..
M u t t a kuten sanottu, äiva^^ n)<^net köyhyysrajan molemmilla.
p u o l i l l a olevista joutuisi ^-/^jj^^^Js^iX ifi>jan". ehdotusten mukaan
maksamaan tuloveroa k a i k ^ / \ / H $^N50Q vUOdeSsa ansaitsemistaan
t u l o i s t a (tähän asti on ve^/\p#\ 0^\\xt $I,OoO) j a lapsettomat
pariskunnat joutuisivat m^(<\^\fii1 tutckvefoa Vii $2,900 vuodessa
ansaitsemistaan tuloista ve^QvaPaan tulorajan oHessa
$2,100.) Mutta miten v o i d ^ ^ jjAyJÄter» hintojen, verojen j a yuok-r
i e n vallitessa odottaa, ett:^ $%(7Q vJikoö^a ansaitseva y k s i ­näinen
henkilö j a noin $55^'% "^^^ik^^ an^aitfJeva pariskunt^t voi
maksaa tuloveroa jokaises^f \#^^iti^ti A j a n ylittävästä tulodolla-,
rista? Se on sula mahdottoi^t^y^^^
N y k y i s t e n olosuhteiden^ V ^ % e A a ^lisi aiVaU välttämätöntä,
että yksityisten kohdalta n^\t<^isj^^ V^^-ovapaan tulon rajaa kah­teen
j a puoleen tai kolmeet^(ji^\)/Wn d^^llafiin, j a lapsettomien pa­riskuntien
kohdalta äinaki^^ \ ( ^ n kuuteeftunanteen dollariin
vuodessa. V a i n tämä t a k a i ^ ^ \ ^ ; KCiybyyden r a j a l l a j a vähän
sen yläpuolella elävien cany\|^\te^ e i t a r v i t s i s i niaksaa muiden
(salattujen ym.) v e r o j e n s a ' ^ ^ ) * ^ i ' ' ' l e lM tuloveroja.
, V *
Esittäessään mainitun y^V^Adi^^us%iöita käsittävän " V a l k o i ­sen
k i r j a n " alahuoneen is^^^^^j^^^e^^r. BensoJi sanoi toivovansa,
että sellaisetkin canaadlai^^' ''ei t)le omaa kirvestä tahkot­tavana"
esittäisivät asiast^- ^ ^ ^ i e U p i t e e n S ^ . Hallitus kuulee
v a i n aniharvoin "tyytyväi^^/^.' \är> sanoi j a l i i a n k i n paljon niis­tä,
jotka haluavat vaIituk5J/v^^^^tä^^
. Tä.ssä yhteydessä on a y / ^ \d^^a, "tyytyväiset" ovat jo,
puhuneet. Osakkeiden hinn^l )^(;\iV^t ^•'^littöniHsti Valkoisen k i r ­j
a n esitysten perusteella. "j'%/Väi^^ä" ov^t -siis ne, j o i l l a paljon
on, j a j o t k a tämän " V a l k o^^V^W^ " ^ ^ i t y k s e n perusteella saisi­vat
entistä enemmän. T o s i / \ A i m ' ^ t äW on, että mikään mahti
maailma.s3ä ei v o i oikeutta^ ^>j,(^Vt(J^ kt^in "väJtevämmän") oikeu­della
"Valkoisessa kirjassaVv ^^ity^tä suurituloisten ($20,000
.--100,000) verojen a l e n t a m ^ ^ . ^ g j / :.
A s i a n ytimenä onkin t i / ^ ^ / ^ r / * ^ » ^ kun kaikkein köyhimpien
verotaakkaa vähennetään J^j^^^A^^l^nr^^taan myös upporikkaiden
veroja ja yhteissummaksi 1^/)^^ \ e , ^ t t ^ työtätekevät — ne j o t ka
ansaitsevat keskinkertaisen /^/^tti^-Vö^^isen j * vapaitten ammat­tien
harjoittajien vuositulot i'^ij<'Hv&^ m^ksaniaan entistä korkeam­pia
veroja. Toisin sanoen, j^^j^^ j a W n i l l a a n työtätekevät tuli.si-
Vietnamin sodan varjossa
unohduksiin se, että elämä a n ^ /
rikkalaisten ja Saigonin a r m e i j^
terroritoiminnasta huolimatta
kuu ja vakiintuu Etelä-VietnaiiMf
vapautetuilla alueilla, Kansan v ^ f
laokumoukaellisen johdon deitx/'
kraattiset elimet toteuttavat s i e i ir
l a a j a a yhteiskunnallisten j a t a h /
dellisten uudistusten ohjelm^^'
toteaa Prdvdan kirjeenvaihtj^j'/^
Ivan Shtshederov. E r i t y i s e s t i h^/?
mainitsee maareformin. 2.5 n\if
jQönaa hehtaaria maata on t a k /
v a r i k o i t u s u u r t i l a l l i s i l t a j a jaet^^
talonpojille viljeltävälcsi. J a \\m^^
korvausta. Maataloustuotannt^^
tehostamiseen kiinnitetään suur^/
huomiota, eikä se suinkaan c^]/
helppoa sotatilassa — vapautett^^''
j a alueitahan pommitetaan jatk^^^
vasti. V
Tuntuu ihmeelliseltä, että kut^/'
tuurielämä jaksaa kukoistaa näi^
sä vaikeissa oloissa. H i l j a t t a i n j ^ /
iestettiin suuri taidenäyttely;
ksillä oli y l i 2000 työtä 50 tait^vi/
l i j a l t a ! Aiheena oli Etelä-Vietä^/
min taistelu amerikkalaisten hyci]/
käystä vastaan. Koulutustoiminta^
On käynnissä. Esimerkiksi peru^/
koulun - käsittävät i l t a k u r s s i t o v ^f
suosittuja. Vapautetuilla alueilVjf
toimii myös kasvatusopillisia
lääketieteellisiä oppilaitoksia Sioy
lä sananmukaisesti opiskellaan k j /
vääri kädessä.
Pohjois-Vletnam käyttää hyväl^/
seen alueensa pommitusten Ippo^/
tamista — tosin eteläosaa on ede)/
leen pommitettu. Novoje Vren^/
jassa N . Solntsev kertoo pohjoi^/
V i e t n a milaisten uurastuksesta
maansa jälleenrakennussa. " A j /
koinaan tunnettu -iskulause 'K\^
Vääri kädessä ja lapio toiseseak^/
dessä' on nyt muuttunut siten, c^/
tä lapio asetetaan etutilalle", s;^/
noo kirjoittaja. Samaa sitkeyttä
j o t a vietnamilaiset osoittivat t a \y
t / \ j sA tt«\erJkkalaisJa hyökkääjiä
V ^ t » ^ , J>e näyttävät, nyt jälleen^
/ W V ^ e ^ . Ma» näyttää kiJv
U ^ J ^ l ^ guurfila rakennustyö-
A i ^ .
f ^ ' ^ i t ^ ^ t e n raUniOHtamat: kau-
/)^g>^ n^^liseVat sor^^ta, tiet saa-
^W,ttipeitteen. Hanoin eia-:
/ 5 of^ jo Melkein noHnaalia, Jopa
l^^^^-^^aH^^T-zt öVat Palanneet « -
/ " - c C ^ ^^-nc\\rMet eivät kuiten-
/'N^fi it' . N f 3 Yominitustaukoon.
i'f\W\öfi taivat VO» osoittautua
pAtä<'%k^i'',sanöVat Hanoin asuk
x A t . ^ i k ^ i pomniisuojat pidetään
^oi^^H^linen lehdistö ja U S A n
/^p^^au^^aa myötäilevät länsi-
•((i%e^ uUtistoimisitot. eivät kerro
fl^.V^ asioista. ]<i[lle on tärkeäni>
J \ : kuinka: mOhta ruumisr
NW^riKHal^isten ja Saigonin ar­meijan
hyökkäykset saavat ai­kaan
vapautusrintaman sisäien
joukosB» j a k u i n k a vähällä tfU}pi-o
i l l a hyökkääjät selviytyväfe^f
Asioiden päälaelleen asetteis­ta
osoittaa helsinkiläisen'i^^^
rillisen valtalehden poliittisen p i ir
täjän kysymys: "OmituiÄai^vku-kaan
ei tule edes ajatelleeksi,: et­tä
Pohjois-Vietnam voisi lopettaa
sodan''. Minä en ole ainakaan
kuullut, että Pohjois-Vietiiamin
tykistö olisi .pommittanut jotakin
Y h d y s v a l t a i n osaa r a j a n takaa t a i
että pohjoisvietnamilaiset pommi­koneet
olisivat raunioit;tj^neet
New Y o r k i a tai Washingt€jhia,
Ehkä olen torkahtanut tuoUäieten
uutisten kohdalla. ATietnamilaiset
eivät ainakaan pysty torkkumaan
amerikkalaisten hyökkäysten a i ­kana.
—
NKP: 11a keväällä
edustajakokous
Moskova. — Neuvo-stoliito^,
kommunistipuolueen 24. puolu^^
^jfo^KoVH, japanilainen len-ti^
i\^t'^ ensimmäisenä kapi-t(^\
ti^t}n mnan Vhtiönä saanut
ojhu^^^n lentää Tokiosta Mosko^
k^>jltA EuvooPpaan. Sopimus.
j r 7%ainnkaan Japani aloittaa
l / ^ o t Vei*^^illä TökifT^Moskova-^
y ^ S i d l i»To^xo>-\lnakova—Lon-t
/ , n)^ali'^kuun 28. Päivänä, a l -
l^nt-j^^tettiinViiffe v i i k o l l a.
% e H JHnsieuiOopPalaiset y b -
n f % . F i n n a i r ovat jo pitkään
yi^^tä^oet saada, aikaan sopimus-ler'^
oi^ta • Siperian y l i . Japa-.
\iif \ tr»Mualle Kaiikoitään. Suor
^(f^ «''^iltn neuvottelujen aloitta*
Vfl^^fes^*^ on vaSta periaatteessa so-viVn.
> 'kp<*^if» lein.tof^itemtä Moöko-
\,^^\ k^Xitt^ giirooppaan sovittiin
^^^^a^*-te^^a tärfiin Vuoden tam
w^^uU^ä^ ku» Neuvostoliiton s i -
Vi^ tilf^ajJUministeri Jeygeni Lö-g)^
xW Vif^^aili J^nani^sa. Tähän
ar^ japanilainen, lentoyhtiö on
'\(P\i'^^yt- MosKovan. lennoilla
. . . ^/W^ o l i i t t ö l a i s t a 1^-62 konetta,
kokous pidetään ensi kevään^^ uj^Ua^en^t keväänä Siperian ylf-j
u u r i ennen tai heti jälkeen hulxv
t i k i i u n 22:sena vietettäviä L en
in syntymän 100-vuotisjuhlall(^,
suuksia. kerrottiin luoteitavist^j
piireistä Moskovassa. .
V i r a l l i n e n ilmoitus puoluö.kc>/
kouksen pitämisestä, avauspä^y
västä ja.a.sialuettelosta annetaa^,
tämän vuoden loppuun mennes^^
tai puolisen vuotta ennen sen n\y
kamista, sanottiin samoista pi{y
reistä.
23. puoluekokous pidettiin k^^
väällä 1966. Puoluesääntöjen mv^^/
kaan puoluekokous oli.si pidettävjj,
ainakin joka neljäs vuosi,
Kaihaikointiä^ Burman
ja Kiinan rajalla
B a n g o o n .— Burman j a K i i n an
r a j a l l a on tänä vuonna käyty
kahdeksan suurta taistelua sekä
kymmenkunta pienempää yhteen­ottoa,
ilmoitti Burman vallanku­mousneuvoston
puheenjohtaja
kenraali Ne ;Win ensimmäisen
kerran viime viikon lopulla
Näissä taisteluissa yhteensä 133
burmalaista .sotilasta on saanut
surmansa, 250 haavoittunut ja
42 kadonnut, kenraali sanoi. Hän
ei paljastanut kiinalaisten tappi­oita.
Burman johtaja ilmoitti väli­kohtauksista
puheessaan,' jolla
hän avasi Burman sosialistipuo-lueen
kolmipäiväisen kokouksen.
Välikohtauksista huolimatta B ur
ma haluaa luoda ystävälliset suh­teet
K i i n a a n samoin kuin mui­hin
naapurimaihin. Ne W i n täh­densi.
FNL:lla
Mjttskova. — E t e l h y f^^n^A
kansa j a armeija pit&^|; %s<^^lu-kentillä
s o t i l a a l l i s t a r V j A t ^ hft-sissään
j a tekevät t ^ \ ^ f ^ i k f i )^
v a l l o i t t a j i a vastaan k ^ l r t ^ U ^ ^ l i ^ '
sanoi Etelä-Vietn8n,|f\ f ^ D ^ ^ l l i -
sen vapautusrintama^ j^\j«^^kir
mitean puhemiehistöjä, k,j^ieJ>^oh-t
a j a j a Etelä-VietnaJ^y^jB^lka^-
sen v a l l a n k u m o u s h a l # V / .V
voa-antavan neuvostoi*^ v,(^^ee^jo^
t a j a Ngujen H u y Th^; V V^*^'^^
antamassaan-haastat^^A^.
Vietnamin kansa y\vt*lt^-
nut suuria, v o i t t o j a jf^SN^^ - ^ O i t t i ­sessa
j a d i p l o m a a t t i ^ ^ / t^'^t^-
lussa. Kansan v a l l a n l < \ ^ \ t k ^ l l i -
sen v a l l a n paikalliste^^jl^tei^ k^"
hittäminen j a t k u u , s^^ö^ Wg^jeA
H u y Tho.
Etelä-Vietnamin
a l u e i l l a talonpojat ^ / V / Y f l ^ ^ '
maatalous- j a t e o l l i ^ ' ^ \ ^ / \ o t A n t ^
kasvaa j a k o u l u t u k s ^ \ ; i^Aey^
denhoitoon, k u l t t u u n l ^ ]^ g l i^oP
s u h t e i s i i n k i i n n i t e t ä ^U^^rt^
huomiota. ,
K a i k k i e n .edistyksel)!\t^'^ j h ^ i r
ten P N L : n j a v ä l i a i k Ä / VaUaö"
kumoushallituksen löAo^^^J^ oh'
jelmalle antama t u k i j \ V^Js^Wr
sen v a l l a n k u m o u s h a l i r \ j / V ^ ^ n '
nustaminen j a d i j ) ) \ A t t i % e rJ
suhteiden solmiamiue^ ^/^^tt^va*
ennen kaikkea V i e t n ^ j ^ Vä^ a^
saaman kansainvälis^^, /'Vo^ari'
non ja vaikutusvallan S a A j » ' sau­noi
tri N g u j e n H u y
DDT-n Ideitoa
Wa8hington. — tlSÄin terveys­ministeri
ehdotti tällä v i i k o l l a , et-
-tä-kailtenlainen DDT :n käyttö j u -
)c/^Vo)'W '^tetaan käyttöön myös hstetaan pannaan Yhdysvalloissa
seuraavan 2 vuoden kuluessa.
sieljä ääntä lisää
Voulk. — Y k : n yleisflcokous
päätti yiikflco sitteji tiistaina oMa
byiv^i%i»xättä iäina» kansantasa­valtaa
»naailimafljärgeBtöön, jossa
fÄrmftsaJ» halljUis edelleen yksin
edu«itiaa ÖOo miljooniaa kiinalaista.
Sux»ni, lluotsi, Nofia j a Tanska
oäivat s i f H m *a maan joukossa,
jotka äänestivät Kiioan jäjsenyyden
paniesta; 56 imaata äänesti vastaan,
kUn itaas 2 i maata, näiden joukossa
islanti j a Canada pidättäytyi äänes­tämän^.
Aiemmin yleiskokous d i
kuteat tavaUista ipäättänyt tehdä
p i i n a n jäsemyydestä ns. tärkeän ky.
sy^njyiksen. jo/ka vaatii kahden kol-inaso^^
n enemanistön tullakseen
Jjyvälffiyty^tsi. Pohjoismaat IslanUa
lUkuuHi ottamatta : äänestivät tätä
vastaan. ^ ~~~
Ke^kuate-lu Kiinan jäsenyydestä
kesti tänä vuonna viikon. Yksikään
pOthjfOisnjaa" ei käyttänyt puheeit-vuoraa.
Ku^en Viime .vuonna, jolloin 44
maat^ äänesti puolesta, 58 vastaan
ja 23 pidättäytyi, osoittivat merkit
nytkin, että tuuli puhaltaa jäUeen
Fe'kiil§in _ suunlaan. Neljä uutta
BJaata, I^ibya, Nikeria, Ghana j a
Mauritius äänesti Pekingin puo­lelta,
kun taas Belgia ja Italia, jot­ka
v i i n i e ^ o n n a äänestivät vastaani
pidättäytyivät nyt. äänestämästä.
IiaJia ja ^elgia samoin ikuin äänes­tykseltä
Pidättäytynyt Canada pyr­kivät
Solmimaan diplomaattisuhteet
pe^kingin hallitukseen-aisteeseei
7
KoTIMAASvSA
T I E D U S T E L L A AN
Kingelln, Toini Elsa, (». P^orsmar,
syntynyt 8.12.1903 ViiolahdelU^J
MuUJttanut Amerikkaan 1929. V i / ,
meinen tiedossa ollut osoite vuodeij/
ta 1957: 548 Spadina Ave., ToiontQ^
Ont, Canada. '
Ylltmainittua henkilöä tai henkj^
löitä, jotka hänestä jotain tietävät
pyydetään ottamaan yhteys Suoinj;
Seuraan osoitteella Mariankatu
Helsinki 17, Finland.
Helsingissä i l päivänä
marraskuuta 1969
Suomi-Seura r.y..
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
HATO - USA JARRUNA
I^OKOUSVALMISTELUISSA
H i l d a Raivo, Sudbury, Ontario
täyttää lauantaina, marraskuu)^
22 päivänä 78 vuotta.
H i l j a Rajala, Matachewan, Ont
täyttää maanantaina, man;'a8k
24 päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a t u t .
tavien onnentoivotuksiin.
ja. osakkeiden hintojen •nousust^
saatavan voiton) verottamisek.'^j
. - ovat liian epämääräisiä j a liiah,
vat entistä-kovemmin vety/ ^ ^ / V i l ^ i ^ m ^ U a kun köyhyysrajan hampaattomia. Mitä tässä yhtey^
kahtaTJUolen olevat j o u t u y l \ < ; k^'^e^a JiUolitnatta maksamaan --^dessä tai-vitaan on se, että omaks
edelleen tuloveroapa uppo^i|(\/^ s ^ ^ V ^ t Verohuojennuksia muka «utaan kansakuntana virallisekKj
sillä perusteella, että ainakj/» J ^ A \ s t ^ veroUeipotuksista menisi »la""f^ksi Carterin komissionin e h.
t o i s t a t i e t . v a , t i o„J,a»aa„. 0 ^ « t t ^ . f , ~ „ htt^ a U?
Selvää siis on, että c ^ ^ ^ / ^ j g t ^ JouKoasAon numerolljsesti^ siitä miten se on h a n k i t t u . " K i i t^
k o v i n vähän niitä, j o t k a ov^f ^j^ytyAiai^ " V a l k o i s e n k i r j a n " vero- tuloveron alaiseksi tulevat kaikkj
uudistusehdotuksiin. Päinv^^jf> v^^da^h liyvällä syyllä olettaa^ Palkkatulot, mitkä ylittivät vissl»^
että mitä paremmin nämä V^j-^H^d^^tu^^hdotukeet tulevat tunne-t
u k s i , sitä suurempaa v a s t ^ ^ l ^ ^ n f i tul^v^t kohtaamaan laajojen
kansalaispiirien taholta. Ny^ ^/^^in bul»^itten päätöslauselmien
lähetyksen aika.
Suurtuloiset eivät pidä^\t;Hään^ä Vakan alla, j a sen vuoksi
on sitäkin tärkeämpää, ett^ ^ \ ^ \ t i fuo^en aikana nostatetaan voi­makas,
yleinen mielipide v^/^y^^\n ^^oi^nl^iaia verouudistuksia.
Verouudistuksia t a r v i t w / \ i ^ i i t ^ ol>^i j o kauan t a r v i t t u . M u t ­t
a minkä tahansa hyödyll^^^^ %r^Mu(^>stuk8en perustana on se,
että se vähentää tavallisten
keskiluokkalaisten liian
maksamaan kohtuullisen
voi canadalaisia tyydyttää.
Valkoisen kirjan ehdOijj"^
l^^t^n^ työläisten, f a n n a r l e h j a
^^Vo^^^aKkaa j a Vaa-til upporikkaita
n ^enoistft. Sen vähempi e i
p^äo^lakaayiin (ktinteimistöjcn
vuositulorajan, niin pääoman kas<
vusta saatavat' tulot olisi verOs
tettava saman periaatteen mu.,
kaan niin, että kaikki yli .$5O,O0o
hintai.sten pääomien rkotien, osal^
keiden jms, yläpuolella olevat
pääoman kaflvutulot tulevat verov,
tuksen alaisiksi.
Tämä takaisi sen, että pikkuv
ihmisille ei tulisi kodeistaan J;^
pikkuBijoutuksi.staan lisää veroja,
mutta rikkaat keinottelijat, kliru
teimistöjen ja osakkeiden qmiSs
tajat, joutuisivat poikkeuksotl^
maksamaan arvönnoiisuHta , Haa^
mienjsa tulojen verot huoHnaattJx
siitä tehdäänkö riiiHtä kauppojiv
tai pidetäänkö niitä vakitiiiHeHLi
samojen omlHtujlen^halluHau.
/^bsA<^vf — r^eUVostoIiiton joh-
\a'''\n ^eb^^en fVaVdan tunnetuin
^(/^^äi^väiisen politiikan kom-
\,^^ta^^t(7^i .Juri ^ h u k o v arvös-
W ' tiistaina t T S A : t a E u -
Vo'^Wi^ tUrvaUiÄUuskonferenssiti
V/^u.-J^-^ntii^esta 0ekä siitä. että.
^AVo"n^^uvostön kPkous Brys-t)
tti .varsovan liiton ulko-
,f^\i.^*^^ri^ti koKousehdotukseen
\^i^'\ei'^^n kannan,
r % f ^ ;n neuvoston kokouksen
M^^e^ länsimaiden lehdissä j u l -
J^>^\ii)^ta uutisista. Joiden mii-
S / S NAl^D-maat bnluavat E u -
Vo(^jyr) tUbvallisunskonferenssiin
Vfj^t^^^tä^Hköi kaikki .ratkaise-
\ i / \ o r ^ ^ t ongelmat, A u k o v huo-
\ ^ J t t i ' 6<-lei' t u o l l a i s i l l a vaati-
V ' ^ i l ^ ^ ^le "mitään yhteistä
Vi^]\ci<l>ioPl)a!ai.sen kokouksen tö<
V^a/^^lli^^in valmistelun k a n s ^ .'
j % i ^hukov kiinnittää huomio­na
\le'^ceri siihen, että N A T O in
\cAoi^*-^n kokouksen jälkeen k u -
%ar"ittajista^ ei rohjennut
Xj/f^aa^ ^vlstustaa konferenssi-
\j/\j.st^. Y)lipa turvallisuuskonfe-kf^^
ir» val^nislolujen t jellä kuin-vSa
Aoi^^aK^sta v^istusta tahansa
.^cl^Hiä ott^a omansa", kirjoitti
korosti, että kokouk'^
\ A fed^'^lyti'ksct oVat kypsyneet,
f ^ j A s f ^ l i i t t o pitää Zhukovin
Myrkyttääkö i h T t j j ^ ^ ^ S ^ : hi^
t a a s t l iisehsä? M o n ^
v a t t i e d e m i e h e t o v a t \fjl%ä'
Eräs heistä ön yopaj ^^^/fj^^^^o/,
että i h m i s k u n t a kuot^f' ^f^^p^ut'^
t o o n v u o t e e n 2 0 6 4 m ^ f i ^ ^ / \
Ilmakehän j a n ? ^ / ^ / / ^ ^ >>je'
riin, j o k i i n sekä J ^ t f ^ i f i ^ i y N e '
tään päivittäin t o n n e l ^ J ' \ ^ y r ^
kyllisiä k a a s u j a , kef(t^
jäteaineita. U s e a t /\///\u/»ye/
maat etsivät k e i n o j a , 'f%^^\
la saataisiin s a a s t i i ^ ^ ^ X ^/
r a t k a i s t u k s i . M u t t a {^^0
[nessä vain m u u t a m i s s a c r t
s a a t u aikaan lainsä^^^^fP, jlffitart
s a a s t u m i s e n ehkäisenij^\^^f^
Jo v u o s i k a u s i a on fKff^\y ^cU
kirjoituksen mukaan kokousval-mimaan kansainvälitj^\ J^^pif^ui
mistelujcn tärkeimpinä asioina m e r t e n s a a s t u m i s e n l K j f \ / \ n i ^ % h •
työjärjestyksestä, ajasta j a p a i - \si, m u t t a t u o k s e t p v ^ t \ j ^ ^ 0 i ^ ^ k
s i o l e m a t t o m a t .
Yksinomaan Länsi i^j-^^ip^^sa
saastuttaa, ilmakehää rb ^^^il-
Joonaa tonnia rikkiokö'''\i^ V '^^o
me miljoonaa ; t o n n i a Vuo­sittain
— j a tilanne f\{. ^'at^n-
.vasti vaikeammaksi, jj^^^^i^^ri^^jp^^
neuvot lisäävät saastH^^'^tä 20
miljoonalla häkätonni!'\ \ ah­taiden
liukuhihnoilta ^'at^^u-,
vasti lisää; autoja.
Yhdysvalloissa k ä y t ^ ^ ^ VVjo-s
i t t a in niiljardeja: dollf\vg]^\ y l i t ­täessä
haihduttaa t i ^ ^ ^ y n ^ ^ si
käyviä kaasupilviä, jö<;\ ^^jjUVät
teollisuuskaupurikien ^\^v^%l^lla,
tiedemiehet Ovat löyt^^^\ K^ur
punkialueiden ilmakeP^g(/: lA^tn;
syöpää aiheuttavia
kasta sopi.sta. Näistä seikoista
Zhukov toistaa nyt Varsovan - l i i ­ton
maiden ulkominLsterien tunne­tun
ehdotuksen. : '
Laaja.ssa j a seikkaperäisessä kir-.
joituk.se.ssa ei mainita sanallakaan
U S A : n j a Canadan csallistumi-sesta
konferenssiin eikä siitä pu­huttu
myöskään ulkomini.steriön
lausunnossa. Sen sijaan" Zhukov
käyttää eräässä kohdassa sanon­taa
"poikkeuksetta kaikkien E u ­roopan
valtioiden johtajien t a ­paaminen".
Moskovan t a r k k a i l i -
janiirieh käsityksen mukaan tä­mä
ei kuitenkaan merkitse vält­tämätöntä
kielteistä suhtautumis­ta
U S A . n j a Canadan osallistu­miseen.
Kirjoituk.scs.sa todetaan Länsi-
Saksan hallituksen. Ranskan hah
lituksen sekä Englannin ulkomi­nisterien
positiiviset lausunnot
turvallisuusehdotuksesta. N A T On
neuvosto sen sijaan otti kysymyk­seen
vihamielisen asenteen, totesi
Zhukov j a korosti, että kielteistä
kantaa edu.sti nimenomaan USAn
varaulkoministeri E . Richardson,
son. •
^lyULÄKl ROMUTETTAVA
: \\xi^Mst^ protestitoimenpiteis-f/
ht^^li^atta hyväksyttiin v i i - .
keskiviikkona Montrealin
liAp^^^^valtusUton kokouk-
/ \ ^ a ^ j v n i a k i . j o l l a voidaan mie-lii\
lit^i3e^ti ^ieltHä k a i k k i marS
A'f^icl^hosoitukset ja yleiset
]^^MoAse^ kaupungin • kaduilla^
)(^\iii^^ott^iinatt» tietenkin jou-
P?iraatia. josta suurim-
A ' ^ a h ^ l l i . ' 4 e n hyödyn saavat
jj^^cr*?^eh<^t.
^,M9'^itnnläi5JoD slvulain h y -
f \ ( i i ^ i 0 ^ t \ vaarantaa koko " o i -
K^Hd^'>mi*kaisen yhteiskuntam--
l^ern^vaPauksia j a kaiken
li/^\k^* sitä sanotaan Canadan
/^Uf^^^irJ va.^taiSeksi. Montrea-
IjA kJJ^py^ki tultiin vuonna 1967
i A t c ^ a ^ ^ "Miehen j a hänen
^ ^ l i l ^ V i a f ^ a " kaupunkina, mutta
u A ö ^ y t % sillä, cttfi Montreal
s^^riy^äsaä natajon viime
^ \ i ) ^ n f M n a edeltäneinä vuo-
^äytUimlcP menetelmien
en.
^ XäAär»^ön kjvrinalt^a katsottu-
/ . vil*^e Vii koi i,v hyväksytty s i -
vHak' a nW PolllHcllie j a Mont-
( A m \ C m c Purtyile (tällä het-
K^Mä br^hcau-~0aulnier johto-
K^Stjf^ »^ajtittornat valtuudet
jÄtti^^ ölitä mikä .«7hmä saa
,^/\)f)^is. t \ i iniDionofloitusoikeu-det
Seuraavan vuoden aikana,
mikä tietysti riippuu täydelli­sesti
siitä, mistä johtokunta
s a t t u u eniten pitämään.
K a i k k i e n keskusteluun osallis­tuneiden
valtuuston jäsenien i l ­m
o i t e t t i in esittäneen epäillyttä-vän
kantansa tämän suhteen,
mutta v a i n kaksi jäsentä äänesti
sen hyväksymistä vastaan. T o i ­nen
vastaan äänestäneistä v a ­r
o i t t i : "Älkäämme toistako nat­sien
menetelmiä."
S i v u l a i n vakavuuden osoittaa
j o yksistään se seikka, että kau­pungin
johtokunta kielsi v i i k o n ­lopuksi
aiotun Vietnamin sodan
moratorium-marssin. Tällaiseen
toimonpiteese^in ei turvauduttu
missään muussa Canadan kau­pungissa
kun o l i kysymys Viet­namin
sodan vastaisen morato-r
i u m i n järjestämisestä
Montrealissa oli suunniteltu
h i l j a i n e n kynttilänvaloma;rs8i a l ­kavaksi
perjantai-iltana St.
Louis torilta keskikaupungilla
sijaitsevan sotamuistomerkin
luokse.:
Toinen sivulain hyväksymistä
vastaan äänestänyt valtuusmies
siinoi Canadan rikoslain käsitte­levän
riittfivnssJi määrässä mie­lenosoituksia.
Hän selosti rikos-
Karkuruus kasv^^
SaigDnin jou!kois^
Hanoi. — Karkaan,i^\3^\iiJ<%et
ovat lisääntyneet SaigAji^Afi^^i-jassa.
Pelkästään eloltt<,^jj r ^ . ^ e
nen viimeisen päivän ^i^r-tyi
335 Saigonin a r m e i j \ ^ \ t i J ^ -
ta K u a n g . N g a y n njAkAuö^a
aseineen vapautusjouk^^^jA pHo-lelle,
i l m o i t t a a V I A . •
laissa säädettäväni e^!^ 1 ^ ^ d l -
me t a i useampia henJ^^i^^e^^in
t y y yhteistoimin ta^\i)/^ j ^ ka
peloittaa muita lä(^\^^dAsä
olevia ihmisiä, 'm^f^ j , ^ c^^^zt
syyllistyneet l a i t t o m ^ \ %k^X)ii
tumiseen.
Useilta tahoilta ojf^^^gt^t-tu,
että sivulaki tulef gAm^^n ^
aikaan enemmän väk^\)^jst^\jk
sia kuin on koskaan e4es
a j a t e l l a Montrealissa/
S i v u l a k i kohtasi ^ ! \ ^ ^ V^s- ^
t a r i n t a a Quebecin
neiden työläisten taJ^SjJ/v ijjy^Q.
Iäiset pelkäävät, että At^^-V»^^a
Brasilialainen professori Alceo
Magnanini on varoittanut maail­maa
mahdollisista suurtulvista,
j o t k a syntyvät napajäätiköiden
sulamisesta. Tämä puolestaan joh­tuu
öiitä, että saasteet tukahdut­t
a j a t metsien j a kasvien ky\'yn
säädellä ilmastoa. Näin ollen maa
pallofJ ilmasto käy yhä lämpi-mäminäksi.
Toiset tiedemiehet ovat taas eh­dottaneet,
että jäävuoria käytet­täisiin
rannikkokaupunkien edus­t
a l l a ilmastointilaitteina. Y h d y s ­v
a l t a i n hallitus on suhtautunut
vakavasti autojen aiheuttamaan
liman S a t t u m i s e e n j a määrännyi:
k a i k k i uudet autot varustettavak­si
PaKokaasua tuhoavilla l a i t t e i l ­la-
Myös sähköautoon siirtjonistä
on ryhdytty harkitsemaan vaka­v
a s t i .
Yhdysvaltain sisäministeriön mu ;
köÄn ilman saastuminen aiheuttaa
pelkä-^tään Kaliforniassa maata­loudelle
sadan miljoonan dollarin
tappiot vuosittain.
Maailtti&n väkirikkaimmassa
kaupungissa Tokiossa on katujen
risteyksiin asennettu happisylin-tefeitä
suojaamaan liikennepolii­seja
autojen pakokaasuilta. Japa­nissa
o n n i y ö s ryhdytty mittaa­m
a n tehdaslaitosten aiheuttamaa
liman Sattumista..
Englannissa säädettiin 1965 l a ­k
i ; joka oikeuttaa p a i k a l l i s v i r a n -
maiset pyrkimään savuttomien
alueiden Aikaansaamiseen., Lon­toossa
onkin tällä hetkellä puh­taampi
iima k u i n missään muussa
m t i l r n a n teollisuuskaupungissa.
M i a s s a käytetään vuosittain kes-kiniäärin
32 miljoonaa puntaa
s a ^ t u n i i s e n torjumiseksi.
Mutta vaikka ilrna Lontoon ylä­puolella
selkiintyykin. käyvät E u ­roopan
kaupunkien yllä leijuvat ,
savupilvet yhä paksummiksi. I l ­man
saastuminen on tällä hetkel­lä
eräs ihmiskunnan uhkaavim-mista
Vaaroista.
Jieen jolidosta, missä hän moitti
silloin lakiluonnoksena ollutta
öuefecin uutta k i e l i l a k i a.
MäMtellessään viime viikon
rnaanantaina mr C h a r t r a n d in
takaussuniman vapaaksi pääsyn
ehdoksi tuomari Maurice Rous-
•-öeau niääräsi samalla, ettei tämä
union johtohenkilö saa ottaa
oSaa minkäänlaisiin mielenosoi­t
u k s i i n tai puhua yleisistä asi­oista,
jotka eivät kuulu hänen
uniotehtäviinsä.—
MjT Ghartrand sanoi reportte­reille
seuraavana päivänä, että
hän aikoo jättää huomioimatta
s i v u l a k i a voidaan k f t / ^ ^ ^ Ji^^tä omaa puhevapauttaan_-koskevat
•vastaan lakkojen j ^ M ^ j ^ v % - i ^ ^ puhua niin
dinnan aikana. • kauan kuin olen vapaa mies".
Mainitsemisen arv^k,^A D^ia 1'ähän hänen sanottiin lisän-on
myös se k u n CoifcyA^t^^^n neen, että "oikeus Quebecissa
ö f National Trade W\/ ( O k - on ep^ätavallista ilveilyä".
T U ) Montrealin neuv'\i^\ p*^- Kaikkien canadalaisten tulisi
sidentti Michel Chatt^^^^ pi^^ä- ottaa h y t jo tähän asti s a a m i e n -"
t e t t i i n Quebecin ma^^^^Apo^ i - sfl- todisteiden perusteella Mont-sin
toimesta sen job^^^A I^^n realiP t^^Paus vakavana varoi-hän
oli esittänyt moil^^^y^S l ^ ^ - tukaena ryhtyä painostamaan
sunnon keskiviikkonj^.^jnik^- valtion Korkeimpia virkamiehiä
t y k s i tulleesta s i v u l a i ^ V , ^ tekernään kaikkensa tämän de-
Hänen pidättämiam^yAK^^s- njokrflättisten kansalaisten oi-sään
väitetään, että ^i,<^^f^>^d keuk^ia Raskaasti loukkaavan
halveksi oikeuden f K ^ ^ y f ^ H sivuihin mitä nopeammassa t a h -
esittäessään tiistaisegA D^\st^t- cfiasa kumoamiseksi
telutilaisUudegsa moil;^Y^^ Lopiiksi on sanottava, §ttei
sunnon sivulaiista. ole hVväatä, kiin yhdelle kau-
Mr Chartrand oli v ^ V A a ginvaltuSUtoUe annetaan mah-,
$2,000 takauksella iö^ivSV^n doUisfiati Canadan peruslain
syytetyksi lokakuun rf^yAä yJitse menevät sivulakien laa-
QueJTCc Cityssä pitäj^^/^^Vi- dintaoikeudet.;—Nyr^^^