Vapaus, August 1, 1959

              Sivu-2 Lauantaina, elok. l p . — Saturday, Aug/1 1959
V A P A U S
(UBERTY) -i- Independent-Labor
Organ^ of' Finnish Canadlans. Es-tabliShed
Nov. 6, 1317. Authorized
a^.sigj&ixd class mail by the Post
Office Department,' Ottawa. Pub-lished
thrlce we"ekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd; at 100-102
Elm St. W., Sudbury; Ont;, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; •
Editorial Of f ice OS; 4^4265. Manager
'E. Suksi-^Editor W. Eklund. Mailing
address: Box¥ 69, Sudbury, Ontario.
AdvertisingZ-rates/upon application;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25;
3 kk. 2.50.
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Castro takaisin tehtäviinsä
Viime viikon lopulla saimme uutistiedoissa kuulla, että
Kiiuban vallankumouksellinen pääministeri Fidel Castro oli
astunut takaisin pääministerin tehtäviinsä ja että joku päivä
aikaisemmin oli valittu Kuuban presidentiksi Senor Oswaldo
r^orticos, joka on laatinut huomattavan määrän niistä uu­distuksista,
jotka on hyväksytty Kuubassa siitä huolimatta
vaikka entinen presidentti, tri Manuel Urrutia koetti vii­vyttää-
niiden hyväksymistä.
•Vallankumoushenki herätettiin uuden kerran henkiin
Kuubassa viime viikolla kun noin miljoona talonpoikaa saa­pui
eri puolilta maata Kuuban pääkaupunkiin ja vaativat,
että Fidel Castron on jatkettava pääministerin tehtävissä.
Talonpojat järjestivät mahtavia marsseja ja mielenosoituk­sia,
missä he kantoivat suuria sokerin leikkaus veitsejä
ja. antoivat selvästi ymmärtää, että he vaativat Castroa jat­kamaan
poliittisissa tehtävissään ja myöskin että hän seu^
raa sitä politiikkaa, jota hän on vallankumouksen voiton jäl­keen
seurannut. Näiden mahtavien mielenosoitusten johdos­ta"
Castro lupasi jatkaa tehtävissään.
Vaikka Kuuban kotimainen kansa on osoittanut luotta­muksensa
Castroon, niin hän on joutunut ankaran airvoste-lun
kohteeksi varsinkin Yhdysvalloissa. Varsinkin viime vii­kolla
nämä ulkoapäin tulevat hyökkäykset kohosivat siinä
määrin, että Castroa syytettiin olevan kommunisti. Syytök­set
tulivat "USA:n sisäistä turvallisuutta tutkivalta senaatin
komitealta, jonka kuulusteltavana oli Kuuban entinen lento-vbiimen
johtaja Diaz I^anz. Kuten usein tapahtuu Yhdys­valloissa,
komitea ei kiinnittänyt lainkaan huomiota siihen,
että^Lanz oli Kuuban vallankumouksen vihollinen ja oli jou­tunut
pakeneniaan maastaan. Häntä vastaan on nostettu syy­töksiä
kavalluksesta ja salaliittoutumisesta Kuuban entisen
diktaattorin Batistan kanssa. Eikä hänellä ollut mitään to-dislusaihehistoa
esitettävissä paitsi se, että hän oli muka
kuullut Castron mainitsevan, että Neuvostoliitossa on hyvin
menestyksellinen taloudellinen toiminta, ja ettei hän ole
erikoisemmin kiinnostunut uskollisiin asioihin.
• i.Kuuban vallankumous rnenestyi pääasiassa sen johdosta
koska maaton talonpoikaisto asettui Castroa kannattamaan,
koska Castro lupasi järjestää heille maata. Maareformia on­kin'
toteutettu siinä määrin, että monet talonpoika perheet
oyat^ saaneet suurtilallisten maita 'viijeltavakseen ja maita
edellepn. jaetaan.
Sen lisäksi on huomioitava, että Castro on perustanut
rehellisen hallitusvallan, joka ei kavalla hallituksen varoja
niihkUin tapahtui Batistan alaisuudessa. Hän on myöskin
ottanut haltuun amerikkalaisen yhtiön omistaman puhelin
ylfttiönja alentanut puhelin nriaksuja. Vuokria on alennettu
p^iiolell^ ja maaseudulla on alennettu sähkön hintoja siinä
ra^rin, että siellä on sama hinta kuin kaupungeissa.
Ottaessaan hallitustehtävät taas ohjattavakseen Castro
on .selvästi varoittanut, etta Kuuba tulee itsenäisesti huoleh­timaan
omista asioistaan ja Kuuban suhtautuminen USA:n
riippuu siitä, kuinka USA tulee suhtautumaan Kuubaan ei­kä'sekaannu
Kuuban sisäisiin asioihin.
Tällaiseen ohjelmaan nojaten voimmekin olettaa, että
Castro voi koska tahansa kutsua Kuuban talonpoikaiston val­taviin
mielenosoituksiin suurine veitsineen osoittamaan, että
he-kannattavat Castroa, joka on tuonut Kuuballe demokra­tian,
jota siellä ei ole tunnettu moneen vuosikymmeneen.
Miksi pääveron maksaminen
on tärkeä
Äskettäin "tilintarkastaja" winnipegiläinen AHstair
Stewart jälleen puuttui Mine-Millin osasto 598 asioihin ke-hoittamalla
nykyistä osaston johtokuntaa kieltäytymään:
maksamasta Mine-Millin kansalliselle toimistolle pääveroa.
Tarpeetonta lienee on mainita, että hänen kuukauden kes­tänyt
osaston "tilien tarkastus" maksoi union osastolle $3,000
ja lisäksi päivärahat ja matkakulut. • ;
. : Tämä kehoitus ei tullut yllätyksenä niille, jotka tietävät,
että mr..Stewartin päätarkoitus on hajoittaa unionistinen
liike ainakin mikäli kaivostyöläisten unio. on kysymyksessä.
Vain union ja erikoisesti työväenliikkeen viholliset ai­na
parkuvat kun tulee puhe pääveron maksamisesta. Täi-,
s laiset parkujat eivät mainitse sanallakaan siitä kun pääve­roa.
m^tksetaan tehtailijoitten yhdistykselle ja monelle muulle
järjestölle. . ' \
• ollut sellaista unio-k€
iskusta,.jolle.eiHm.aksettaisi.pääveroa,.sillä sehän on ensim-mäineniedellytys
unionistisen liikkeen,pystyssä pitämiseksi.
Samalla jokaisella union jäsenellä, kuten Mine-Millin jä-senellä-
on oikeus saada tietää miten heidän pääveronsa on.
käytetty.
Jokaisen Mine-Millin jäsenen päävero on $1.50 kuukau­dessa;
Union jäsenet yleisäänestyksen-perusteeH
maksaa tämän summan kuukausittainv Toisissa unioissa on
päävero korkeampi; eikä niistä ole jäsenistö pää^
nestyksellä.-Esimerkiksi terästyöläisten union päävero on
$2.50 ja se menee Pittsburghiin.
Mine MilTin osastoissa osastojen jäsenmaksuista päättä­vät
kunkin osaston jäsenet. Säännöissä vain määrätään, että s
jäsenmaksun täytyy olla vähintäin $2,00 ja korkeintaan $5.00
kuukaudessa. Jäsenmaksuista menee $1.50 pääverona union
keskukseen ja siitä mitä jää jäsenveroista' päättävät osasto­jen
jäsenet miten se osa käytetään, " ~
Se osa mikä menee pääveroihin käytetään järjestämis­rahastoon;
hanintokuluihin; sanomalehtien ja= m
kirjallisuuden painattamiseen, yleiseen valistustyöhön jne.
;,l|ällaiset menot ovat- luonnollisesti: V
uniokeskuksille jos unionistista toimintaa aiotaan jatkaa.
-'•Luonnollisesti sellaiset "tilintarkastajat", kuin mikä mr.
Stewart:on,eivät^halua pääveron 'maksua koska se merkitsisi
uhionistisenvliikkeen kuolemaa, iS^
kapitalistit, unionistisen' liikkeen päävihoUiset.
..^^^^Mutta valistunut työväki,'joka on unionisti.sen liikkeen
päätuki, tulee edelleenkin maksamaan mankumatta pääve­roa
ja siten voimistuttamaan järjestymättömien' työläisten
järjestämistyötä. • - -'
Oliko hrkerin lynkkaus Haastervntäys allioi loistava^tj
vain alkusoittaa?
Viime huhtikuun 25 päivänä
lynkattiin Mississippin valtiossa;
Yhdysvalloissa 23-vuotias nccke-rinuorukainen
.Charles Parker,
Teon suorittajista ei ole sen jäl­keen
tavattu jälkeäkään. Tapaus
on herättänyt kiusallista huomio­ta
koko Yhdysvalloissa, sillä se
on ensimmäinen julkisuuteen tul­lut
lynkkaus kolmeen vuoteen.
Merkitseekö tapaus neekereihin
kohdistuvan väkivaltaisuuden lei­mahtamista
jälleen-ilmiliekkiin,
on kysymys, joka askarruttaa
kansakuntaa. New Yorkissa ilmes­tyvä
vapaamielinen viikkolehti
"National Guardian" on ^kirjoitta-nut
asiasta varsin laajan artikke­lin,
jossa lehti valottaa myös ta­pahtumien
taustaa. Yhdyisvaito-jen
etelävaltioissa vallitsevaa feo-daalista
yiiteiskuntajärjcstelmää.
Julkaisemme mainitun kirjoituk­sen.
"Mississipin valtiossa neekeri ei
voi odottaa oikeutta, vapautta eikä
yhdenvertaisuutta valtion tai pai­kallisten
viranomaisten taholta. Sen
vuoksi meidän on käännyttävä kon­gressin
puoleen, jotta se ryhtyisi
välttämättömiin toimenpiteisiin taa
takseen yhdenvertaisen turvan lain
edessä kaikille maan kansalaisille."
Sanat ovat neekerien oikeuksia aja­van
liikkeen, NA.\CPn, Mississipin
valtion keskusjärjestön johtajan C.
R. Dardenin j a ne on lausuttu Yh­dysvaltojen
kongressin kansalaisoi­keuksien
komiteassa viime huhti
kuuri 24 päivänä.
Tuskin ehti Dardeh palata koti­valtioonsa,
kun kahdenkymmenen­viiden
valkoisen miehen joukko tun­keutui
Poplarvillen vankilaan. Mie­het
hakkasivat .Mack Charles Par
keriä pistooliensa perillä, ruoskilla
ja likaämpärillä, laahasivat vaike­roivan
uhrinsa alas portaita kol­mannesta
kerroksesta, niin että ve­rinen
pää tärähteli jokaiseen por-rasaskeimaan,
viskasivat hänet sit­ten
odottavaan autoon ja ajoivat
märkään hautaan.
Tämä oli ensimmäinen julkisuu­teen
tullut lynkkaustapaus vuoden
1955 jälkeen. Hämmentynyt ja pc
lokas' kansakunta koetti arvioida
sen merkitystä. Kenraali William
P. Uogerä sanoi, että lynkkaus oli
"saattanut kuohuksiin ja herpaan­nuttanut"'
yleisen miejipilecn Vh-dysvalloi,
ssa. Uouva Eleanor Uoo.se
veli lausui julki ihmetyksensä sii­tä,
"mitä on tapahtunut, kun emnie
nae tämäntapaisessa teossa piilevän
siementä kehitykseen, joka tulevai-suude.
ssa saattaa , johtaa meidät
kaikki tuhoon". Senaattori \Vayne
.Morse varoitti, etta "lapaus lisäisi
propaganda-aineistoa komnumistien
myllyyn".
Etelävaltiot reagoivat tapaukseen
vähemmän avoin^esti ja joissakin
tapauksis.sa ulkokultai.sesli. Missis­sippin
valtion senaattori .James O.
Eastland tunsi velvollisuudek.seen
huomauttaa, etta hän ei hyväksy
väkivaltaa mi.ssäan osa.ssa Yhdys­valtoja.
Edustaja William M. Col-mer,
jonka alueeseen Poplarville
kuuluu, puhui yhtä ylimalkaisesti:
"Kunnon kansalaiset tuomitsevat
roskajoukkojen väkivaltateot kaik­kialla".
Vntatessaan valtion mahdolli­suuksiin
löytää ja tuomita lynkkaa-jat
kuvernööri P. J. Coleman tahr
densi tapauksen vain olevan osoi­tuksena
Parkerin syyllisyydestä.
Edelleen hän korosti toivovansa,
ettei etelää rangaistaisi kansalais­oikeuksia
koskevalla lailla muuta­mien.
lynkkaajien väärinkäytösten
johdosta.
Muut etelästä tulleet hänet si­joittivat
syylliset VVaijhingtoniin ei-
. kä Elelä-Mi.ssi.ssippin mäntymetsiin
. tai .suomaille, jonne lynkkauk.sen
uhrin oletetaan kuljetetun. "Dalla.s
Morning News" . huomautti: "On
syytä asettaa Yhdysvaltojen kor­kein
oikeus suurelta osalta cdcs-vastuu.
secn siitä, että lynkkauksia
on jälleen alkanut esiintyä:-'
Neekoieittcn keskuudessa tapauk
scri, nostattama va-stavaikutus: oli
omituinen sekoitus suuttumusta ja
ali-stumista. Pitkäaikainen kokemus
on. opettanut heitä odottamaan, pa­hin
ta Mi SS i SS i pp i n a lu ee 11 a. - D u r ha;
mis.sa,Pohjois-Karoliinassa ilmesty­vä-
viikkolehti-,- '•Carolina Times"
kirjoitti:" VEmmeusko;--että' henki­löitä,::
jotka ovat lynkkauksen: SUO;
rittancct, koskaan pidätetään ja
saatetaan tuomioistuimen eteen. Jos
niin kävisikin, ei -Missi.ssippista
kuitenkaan löydy kahdentoista, hen
Tcilön muodostamaa, tuomaristoa; jo­ka
heidät tuomitsisi.' '
Eräs ncekeritarkkailija sanoi
n(jwyorkilaiseile lehtimiehelle."-'''To
siasia on .se että meidän on Missi.s-
.slppLssä vain otettava vastaan, mitä
valkoinen mies antaa."
Tämä lynkkaus oli 578, julkisuu­teen
tulut Mi.ssi.ssippin valtio.ssa,
seh-jälkeen: kun Tuskegoe-in.stituut-ti
vuonna 1882 alkoi pitää tilastoa
Tämävonvenemmän kuin. missään
muussa • va 11i ossa- Y hdyi,va 11 oissa
Texas.ja Georgia eivät jää paljon
jälkeen, cdclli.se.ssä luku on 493 ja
jälkimmäi.se.s.sä 491. ^
Kaikki- kolme vuonnjj 1955 tapah-;
tunutta lynkkausta .sattuivat Mis­sissippin
valtio.ssa. Eräs uhreista
oli 14-vuotias koulupoika,' Emmet
Louis Tili, kaksi muuta olivat La-mur
Smith ja pastori George Lee.
Ensimmäiseen katsaukseen^ saapui yli 1^000 dollaria^ mik^ osoittaa. Canadaiii^^
Heidät lynkattiin, koska he yritti­suomalaisen
työväestön päättäväisyyden turvata oman Iditensä olemassaolo
vät äänestää ja kehoittivat muita-,
kin neekereitä tekemään samoin. •
Syytä väkivaltaisuuden rehoitta-miseen
jpuri Mississippissä ei ole
vaikea löytää. Taloudellisesti ja po­liittisesti
valtio on edennyt vain
puoli askelta orjuuden ajoista läh­tien.
Miljoona' neekeriä muodostaa
miltei puolet väestöstä. Rikkaissa
joen suistokunnissa he ovat kaik­kialla
enemmistönä. Paikoitellen
neekereitä on jopa 80 prosenttia
asujamistosta.
Suistoalueilla on tosiasiassa voi­massa
feodaalinen omistusjärjestel­mä.
Suiurjlla viljelystiloilla vallitsoe
velkaorjuus. Suurmaanomistajat ko­hoavat
kiistämättömään valtaan
valtion hallinnossa jä kansallisissa
kysymyksissä juuri sen vuoksi, et­tä
kymmenet tuhannet neekerivilje-lijät
ovat heistä taloudellisesti riip­puvaisia.
Senaattori Eastlandin kor­kea
asema senaatin oikeusasiainva-liokunnanan
puheenjohtajana saa
selityksensä hänen 240 hehtaarin
suuruisen suistomaatilansa anta­masta
selustatuesta.
Vaikka taloudellinen ristiriita
suurmaatilanomistäjein ja vuori'
seudulla asuvien köyhien valkois­ten
farmareiden välillä edelleen ai­heuttaa
poliittista jännitystä koko
valtiossa, maanomistajien käsitys
neekeristä epäinhimillisenä olento­na,
jota voi määrättömästi riistää,
on yhteinen kaikille valkoisille mis-sissippiläisille.
Neekerikysymykses-sä
maanomistajat ovat saavuttaneet
todella täysin yhtenäisen rintaman,
joka vaientaa ja hämää tyypillisiä
luokkaristiriitoja.
Teollinen kehitys tasoittaa talous­olojen
takapajuisuutta Missi.ssippis-sä
vähemmän kuin muissa valtiois­sa.
Suurimmassa väestökeskukses-sa,
pääkaupungissa Jacksonissa, ei
oic sataatuhatta asukasta, ja ainoas­taan
neljä muuta (Meridian, Biloxi.
(ireenville ja HattiesburKh) ylittä­vät
kaksikymmentäviisituhatta.
.Ainoa keino neekereille välttää
.Mi.ssissippissä vallitsevaa puristus-,
ta on pako. Viimeisen kymmenen
vuoden aikana tuhannet ovat läh­teneet
etsimään vapautta ja eliimi-sen
mahdollisuuksia jpohjoisvaltios-ta.
Ne, jotka ovat jääneet, ovat
koettaneet .\/\.'\CPn johdolla rai­vata
tietä paremmille päiville kofi-valtios.
saaii. Sitkeistä yrityksistä
huolimatta heidän olosiihteensa
ovat viime vuosina kuitenkin v^in
huonontuneet. Yli puolesta miljno
nasta äänestysikäisestä neekerista
on aäncstysluetteloi.ssa vain pari­kymmentätuhatta.
Aaneslysvero. ta
loudelli.set pakotteet tai pelottelut
luumiilli.sesla pahoinpitelystä ov.it
todellisuudessa omiaan i)itaniaan
puolet naistakin pois aanestysiiai-koilta.
Suistomaakunni-ssa, jois^d
neekerit muofiostavat 70 |)r().senttia
väestöstä, ei vaaliluetteloissa ole ai­noatakaan
neekeria.
Täla taustaa vasten väkivallan
puhkeaminen Poplarvillessa osoit PAAVO HURME, Hamilton Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ilmes-taa
selvästi, että Mississippin koko i tymisrn turvaamiseksi ja haastaa seuraavat: Sonja Slaine, Toronto, Ont,,
yhteiskuntajärjestelmä peru.sluu ja kaikki Vapauden lukijat Hamiltonista, Ont. tekemään samoin tai kukin
voimaan sen kaikkein vastenmieli- vointinsa mukaan.
J.VCK KARJALAINEN, Steven.s. Ont.. lahjoittaa S5.00 Vapauden
talousaseman tukemiseksi ja haastaa seuraavat: Jallu Lammi, Topi
Ranta, Topi Uusitalo ja Heikki Rautio, kaikki Port Arthurista, Ont.
EMIL WEST, RadwayvAIta, lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi ja
haastaa seuraavat: mrs. II. Kunelius, Urho Luoma ja Victor West,r Rad-way.
Alta sekä Frank Wiita ja H. Suihko, Newbrook, Alta.
AINO JA FRANK SULONEN, Schreiber, Ont, lahjoittavat $2.00
Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat henkilöt: Olga ja Eero. Rah­kola^
Port Arthur, Ont,, Anna ja Heikki Vehkalahti sekä Alma ja Sakari
Keto, Ilcarst, Ont,, Geo. Mäki Sudbury Ont., Suoma ja Kalle Tähtinen,
Cochrane Ont, ja Lydia Mäki, R. R. 1, (Copper Cliff, Ont.
ARMAS VIITA, Hammond, B.C.; lahjoittaa $5,00 Vapauden hyyäk'
si ja haastaa seuraavat tekemään sam'oin: Alex Ilytiäinieh, Hahey, B. C ,
Arvo Skyttc, Vilho Katainen ja Walter Rauma,\Vebsters Cpmcrs, B.
C„ ja Albert Palttila, Aihion. B. C.
KUSTI MERI, Willowdalc. Ont,, lahjoittaa S5.Ö0 Vapäudeii hyväksi
ja haastaa seuraavat henkilöt: Otto Lyytikäinen. 1'hdrnhiil, Ont. jk
Matti Kokko, Willowdale,,Ont. ^^^^^^^^^^r^r^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^ : ; }
Tänäänf (lauantaina) alkoi haasterynläys Vapauden talou­dellisen
aseman turvaamiseksi. Se lahjoitusten jä haasteiden
määrä, mikä saapui, tähän ensitnmäisMn katsaukseen/ puhuu
kaunista kieltä siitä päättäväisyydestä, millä Canadan suoma-^
lainenvtyötätekevä väestö seisoo takana, tukee
sen horjumatonta työläisten etujen mttkaista politiikkaa ja re-:
hellistä uutispalvelua; : '
Tämän päiväisessä katsauksessa' ilmenevistä lahjoituksista
käy selville, että lukuisat Vapauden ystävät ovat olleet hyvin
runsaskätisiä, sillä $10 lahjoitukset eivät ole mitään harvinai­sia.
Myöskin monet seurat, kerhot ja osastot ovat jp heti alussa
rfsntäneei tuomaan kortensa yhldiaeöh kekoon** änläakseeii
ryntäykselle hyvän alkuvauhdin. Sellaisia ovat: Urheiluseura
Eciio, farzvvreil, Ont; $10.00; Naisten rauhanklubi, Websters
Cbrners, B.C. $14.00; SJ:n 6s., Cobalt, Ont. $16.75; SJm Sault
Ste. Marien os. $25.00; SJ:n Sudburyn os. $188.52 ja SJ:n South
Porcupinen OS. $50.00; Yhteensä lahjoituksia $1,105.52.
Kiitos lahjoittajille ripeästä toiminnasta, joka toivottayas-li
tulee saamaan seuraajia kaikkialtal
LAHJOITUKSET JA HAASTEET:
LEONARD TOLONEN, McFarlane Lake, Ont., lahjoittaa $2.00 Va­pauden
hyväksi.
SELMA NAUL Lockerby, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden talous­aseman
tukemiseksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Jallu Mietti­nen,
Ida ja Oscar Männistö, Arvi Männistö, Hilma ja Frank Koivu, Siiri
ja Kalle Sillanpää Vikki Saari, Milja j a Lauri Aho ja Arnold Mänty,
kaikki Lockerbysta,.Ont.
KERTTU JA EINO LAAKSO, Toronto, Ont., lahjoittavat $10.00 Va­pauden
hyväksi ja haastavat seuraavat: M. Antila, Tpronto, Ont., V.
Kuusela, Port Arthur, Ont. ja O. Korhola, Timmins, Ont.
JALMAR HOLMSTEDT, Pikku-Penagelta, lahjoittaa $2.00 ja haas­taa
seuraavat: mrs. Elli Salminen, mrs. Hanna Tarvainen ja Nikolai
Grundsten, kaikki Pikku-Penagelta; mrs. Olga Jokinen, W. Säilä ja
A. Kettunen, Torontosta, Ont.
HEIKKI HANNULA, Nairn Centresta Ont., lahjoittaa $2.00 Vapau­den
hyväksi jä haastaa seuraavat: Eina Hill sekä Anni ja Vilho Setälä,
Whitcfish, Ont.
HERMAN VIRTA, R, R, 1, Callander Ont., lahjoittaa $2.00 Vapau­delle
ja haastaa seuraavat: Anni ja Toivo Kanerva sekä Arvi AJve, South
Porcupine, Ont., Max Ilomäki sekä Saga ja Eino Salo, Toronto, Ont.,
Mrs, ja Matti Oikarainen, Mattawa Ont. ja Vieno Koski, Hearst, Ont.
HEIKKKI INKILÄ, Sudbury, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa seuraavat: Lauri Jokinen ja Emil Mertanen, Molemmat
Kormakista, Ont.
VERA JALONEN, Larder Lake, Otit., lahjoittaa $1.00 Vapaudelle
ja haastaa seuraavat; mrs. Alma Pakkanen, North Cobalt, Ont., ja Mrs.
Hilja Heino, Kirkland Lake, Ont.
HILDA JA THOMAS TUORI. Sudbury, Ont., lahjoittavat $5.00 oman
lehtensä Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat: mr. ja mrs. V. Nis­kanen,
Sault Ste. Marie, Ont., mr, ja mrs. A, Reinikainen, Beaver Lake,
Ont,, mr. Väinö Kilpinen Worlhington, Ont,, ja mr; E. Sivunen, Timmins,
Ont,
ELISA SALONEN, VamnuvTrt «. C. lahjoittaa $2.00 Vapauden
hyväksi ja haastaa seuraaval^^TnHIa^Tunmi ja Tilda Ilummer, Edmonton,
.Alla. Inga .Salo, Hilma ja Kalle Laine, Manda ja A. Ranta ja Fanny Lind,
kaikki Vancouverista.
MRS. AMANDA WIITALA, Mara, B . C , lahjoittaa $2.00 Vapauden
hyväksi.
SOITTAJA KASSU, Sudbury, Opt.. lahjoittaa $10.00 Vapaudelle ja
haastaa soittokuntien ja kuorojen joht^at sekä soittajat ja laulajat
tekemään samoin.
MR. K. PERA Albcrni, B. C. lahjoittaa $2,00 Vapaudelle ja haastaa
seuraavat: J. Hieta, Chase River, B; C. ja O. Hendrickson, Porksvillc, B.
C. Antakaa haasteiden jatkua!
FELIX JOKI, Dawson Crcck, B, C„ lahjoittaa S2.00 Vapaudelle, että
sen ilmestyminen olisi turvattu.
EINO KATILA. Sudbury, Ont., lahjoittaa $5 00 Vapauden hyväksi
ja haastaa seuraavat: Anni ja Lauri Fogel, Helmi Peltoniemi, sekä Anni
jn Aaro Poutanen. Sudburysta, Ont., Aili Peura, Lockerbysta, Ont,, Reino
Terävä, Long Lake, Ont,, ja Annti Luukko, Garson Mine, Ont.
simmä.ssä muodossa. Er millään
muulla keinoin kuin voimalla, olisi
sukupolvea toisensa jälkeen pystyt­ty
pitämään sellaisessa äarimmai-ses.
sä alennustila.ssa. Tämä yksi mie­livaltainen
teko kuvastaa koko yh­teiskunnan
sairautta.
Vaikka kukaan ei odotakaan ti­lanteen
palaavan vuoden 1890. bar­baarisiin
päiviin, jolloin lynkkauk­sia
tapahtui joka toinen päivä ja
useamminkin,, kansakunnalla pli.si
kuitenkin^ syytä ky.syä it.seltään,
merkitseekö. Parkerin lynkkaus
neekereihin kohdistuvan mielival
taisuuden yleistymistä koko etclas
säv Tosiasia on, että naapurivaltio.s
sa Alabamassa terrori on hillitse
rnättä riehunut muutaman viime
vuoden ajan valtion lehdistön kiin­nittämättä,
siihen .paljoakaan huo
iniota.. , :
Vaikka lynkkauksia ei olekaan
tullut tiedoksi, on tapahtunut jou
kolttain rikoksia, jotka eivät jiil-muiidcSsa
jää paljoakaan jälkeen*
kiiteri kastraatioita, Ihmisryöstöjä,
ampumisia, räjäyttämi.siä ja pahoin:
pitelyitä; KU: Klux Klanin uudel­leen
järjestäytyminen joissakin
osissa Alabamaa mittasuhteissa,
jotkJi vastaavat järjestön ''parhaita
"paivia. osoittaa, etta julmuudet ei­vät
missään: tapauksessa ole/loppu
ma.ssa.
Milloin tämä päättyy? ky.syy lehti
lopuksi ^j^^.vaslaa^2^hdottomastiv ei
ännen-kiiin etelä pakotetaan; lopet
lamaiin voimaan rakentuva yhteis­kunnallinen
luokka-, rotu- ja kasti
.jrottelujärje.stclmä, jonka johdon
mukaLsena seurauk.sena on väkival
ta.
Veroa rvioi n ti koi m i n -
kcrtaistiii; asiasta
määrätty tuikirhus
Toronto." — Metro ToroiitoiKVc
rotusarviokomi.ssioncri^.:A
Gray on luvannut, että joidenkin
North Yorkin omakotien: omistajien
valituksien johdosta jotta heidän
kotiensa verotusarvio on jopa kol­minkertaistunut,
lullaan suoritta­maan
erikoinen tutkimus.
Tarkoitusta varten nimetään cri-koinen^
verotuk.sen arvioitsija, joka
aloitta työnsä tiistaina, ensi viikon
ensimmäisenä työpäivänä.v
ELAKEVAARI ERKKI RANDALL, Wilfowaale; Ont.y lahjoitt/aaO
$5.00 Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi ja haastaa seuraavat tiike-;
mään samoin: Henry Väisänen, Wemer Jokela, Arvo Suomela, Arne
Oksanen ja Lauri Penttinen; kaikki Willowdalesta,Ontj ja Henry, Pe<^
sonen, Thomhillj Ont.:
MARIANA JA JACK NEVALA, Nipigon, Ont., lahjoittavat $5.00
Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat: John Salo ja Jack Jus^a,
molemmat Nipigonista, Ont. i>v i.,
' AILI IVONENi Vancouver, B. lahjoittaa $2.00 Vapaudelle ja.
haastaa kaikki nauravat emännät Websters Comersista, B. C.
PAAVO MAJALAHTI, Vancouver, B . C , lahjoittaa $5^00 Vapattden
hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Eino Raappana, North
Vancouver, B. C , seka Kalle Holm ja Matti VarilaLVahcouver, B. C. ' '
^MATTI LINDALA, Whitefish, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden hy*
vaksi ja haastaa seuraavat: Väinö^ Keränen ja Antti Eietula, molenuniall-
Whitefishista, Ont. \ ('
AINA JÄ ONNI KOSKINEN, Vancouver, B. C , lahjoittavat $2,00
Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat: Saima ja Emil Mattson ^ekä
mrs. Sanna Mäki, Sylvan Lake. Alta, Eilen ja Arthur Stenlund, Eckville^
Alta. • • • : I ••.
MATTI MAKI, Vancouver, B. C , lahjoittaa $1.00 Vapauden hyväksi
ja haastaa Vie. Haapalan, Vancouverista, B. C.
ELLI JA REINO SAARI, Vancouver, B. C, lahjoittavat $5.00 Va­paudelle
ja haastavat seuraavat tekemään samoin: mr. ja mrs. Kalle
Vicklund, Vancouver, B. C , mr. ja mrs: Heikki Haataja sekä mr. ja mrs.
Jussi Saari, Port Arthur, Ont.
HENRY LAHTL Vancouver, B. C, lahjoittaa $5.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa seuraavat: Isä kuusisto, Victoria, B. C , Kalevi Juvo­nen,
Port Arthur, Ont., Edsel Nissilä, Dagmar Nissilä ja Jeanette Lowe;
kaikki Vancouverista, B. C. ja Allan Vesterback, P.ort Arthurista, Ont.,
kukin vointinsa mukaan.
MANDA JA ANTTI RANTA, Voncouver, B. C, vastaavat $5.00 Elisa
Salosen haasteeseen ja haastavat seuraavat tekemään samoin: Karl Man­kinen,
Martha ja Eino Suojanen ja Ingrid Michelson, kaikki Vancouve­rista,
B. C, Katri Riksman, Sointula, B. C, Emil Järvi, Abee, AUa ja
Bertha ja Kaarlo Toikka, Long Lake, Ont.
E. JA A: SIVEN, Vancouver, B. C , lahjoittavat $5.00 Vapauden
talousaseman tukemiseksi ja haastavat seuraavat tekemään samoin:
Charlie Rapakko, Knut Valkama ja Yrjö Saarikoski, kaikki Vancouveris­ta,
B. C.
MINNIE JA KALLE VAINO, Vancouver, B. C, lahjoittavat $10.00
Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat^ Arvi Seppälä, Lauri HiU, Ed.
Lahti. Voitto Hietaniemi jä Antti Kotila, kaikki VancouverisU, B. C
ARVI SIVONEN, Fort Frances, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapaudelle ja
haastaa mrs. Sylvia Lowe, Vancouverista, B. C.
MRS, SYLVIA LOWE, Vancouverista, B. C., lahjoittaa $1.00 Vapau­delle
ja haastaa veljensä Armas Hakalan.i
ARMAS HAKALA, Fort Francesta, Ont., vastaa mrs. Sylvia Lowen
haasteeseen lahjoittamalla $1.00 ja haastaa Bert Ojalan Fprt Francesta,
Ont.
MRS. MARY HAKALA, Fort Frances, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapau­den
hyväksi ja haastaa seuraavat lahjoittamaan vointinsa mukaan: mr.
ja mrs, Einar Dalstrom, Fort Francesta, Ont.
NICK KIVIHARJU. Meado\v Portage, Man., lahjoittaa $5.00 oman
lehtensä Vapauden hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Ahti
Koski ja Walter Koski, Meadow Portage, Man.
HILJA JOHN RAJALA, MatachCMian, Ont., lahjoittavat $5.00 Vapau-den
hyväksi ja haastavat seuraavat tekemään samoin: Lempi ja Lauri
Jokinen, Elina ja Kalle Kajander sekä Hilma ja Walter Vickberg, kalkki
Torontosta, Ont. sekä Anni ja John Lievonen, Lockjerby, Ont.
HILJA SMTH. Sudbury, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ilmestymi­sen
turvaamiseksi ja haastaa kaikki Vapauden ystävät lahjoittamaan
vointinsa mukaan oman lehtensä hyväksi.
S. ALANEN. Bingicy. AU»» lahjoittaa $3.00 Vapauden hyväksi ja-haastaa
seuraavat tekemään' parhaansa oman lehtemme tukemiselcsi:
Väinö Tervanen ja Kust Apponcn. Rocky M,ountain House, Alta, Joseph
Saari, Hespero, Alta ja Andrew Järvin, Sylvan Lake, Alta.
KUSTAA APPONEN. Rocky Mountain House, Alta, lahjoittaa $2.00
Vapaudelle ja haastaa seuraavat tekemään samoin tai paremmin: Kustaa
Apponen. Alex Schroderus ja Jaakko Hakala, Rocky Mountain House,
Alta sekä Matti Laukkonen ja Sam Alanen, Bingley, Alta. .
WM. KONTOLA. South Porcupine, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden
hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: mr. ja mrs. Väinö Juola^
Hoyle, Ont., John Niemi, Timmins, Ont. sekä mr. ja mrs. Toivo Kanerva,
South Porcupine. Ont.
K. AMPI. Jackpine, Ont.. lahjoittaa $1.00 Vapaudelle.
K. V. JUTTILA. Jackpine, Ont, lahjoittaa $1.90 Vapauden hyväksi.
T. NIEMI. Jackpine, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapaudelle.
M. SALO, Jackpine, Ont., lahjoittaa Sl.OO Vapauden hyväksi.
L. KUUSISTO, Montreal, Que., lahjoittaa $10.00 oman lehtensä Va­pauden
hyväksi ja haastaa seuraavat: V. Kangas, sekä Kerttu ja K.
Karttunen, Montrealista, Que.: ja A. Rissanen, Ville Lasalle, Que.
SOFIA JÄRVI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ilmesty­misen
turvaamiseksi ja haastaa seuraavat jatkamaan haastetta: Hilja
ja Anton Kaisla, Sudbury, Ont., sekä Hilma ja Edvin Kekki, Toronto,
Ont. : • .. •. - i V - . . '
FANNI SUNDELL, Bruce Mines, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapauden
'hyväksi..
MAMMA JA PAPPA HEINONEN, Sault Ste. Marie, Ont., lahjoitta­vat
$2,00 Vapaudelle.
SOFI, JA ANTON RANTA, Sault Ste. Marie, Oht., lahjoittavat $2.00
Vapauden hyväksL 7i J
(Jatkira 3. sivulla)
PÄIVÄN PÄKINÄ
KoYat pojat ja kova pappi
llelsingissil ilmestyvän Kansan"
Uutisctlchdcn; pakinoitsija :;T
kirjoitti palstallaan tässä äskettäin
•j"oi<.sccnkin naulankantaan osuvasti
Yhdysvaltaitrv: liittovaltion .poliisls:
ta. FBI;st;r Esitämme sen myös
meidän lukijoillGmme imuitta-mut­kitta.'
:Nykyisin aletaan?jo kautta maail^
man tunteafkirjaimcit FBI, joka ly-h
c n ny s ta rk o i tta a V hd ys va 1 ta i n: 1 i i t-lovaltion
poliisia. Ja taitaapa yh­dellä
;-jos: toisellakin olla: Jojonkln-
Ijiinen miolikuya FBI:n miehistä.
'Reillä henkilökohtaisesti on heistä
sellainen käsitys, että jos:tavallinen
amerikkalainen -koppalakkikin:on
varsin .kovaksikeitetty 'tyyppi, -ei
pysty osoittamaan sellaista kovuur
den summaa kuin yksi: ainoa FBI:n:
mies.
Vai\sinaiiK'n Icipiilaji näillä;FBI.',
veikoilla :oJi:kominunisticii:ctsiml-.
ncnja löytäminen; ja. jatkuvasti nii­tä
onkin löytynyt. Tosin uhrit ovat
inoni.ssa tapauksissa vannoneet ja
vakuuttanoctj että hc^idän sielus­saan
ci ole ainoatakaan punaista
pilkkua, mutta liittopoliisi on voi­nut,
vaivattomasti todistaa; että esi­merkiksi
.jokui epäilty on vuonna
,-24, ostanut useiden .silminnäkijöi­den
•yhtäpitävän.todistuksefr mu­kaan;^
punaiset housunkannattimet,
ja mitäpä siihen .sitten • olisi enää
kenelläkään lisättävää --p selvä ta­paus!
FBI.-Ilä on-kuitenkin myös eräs
sivuharrastus — se nimittäin ajaa
takaa oikeita rikoMisiakin "silloin;
kun V kommunistijahdeiltaan, kerki-kiää;
~ Onpa sen joskus otettava .vir­kansa
puolesta tutkiakseen scllair
siakin sinänsä^ pikku ,:;juttuja: kuin
csinrierkiksioyrittää ;selvittää;¥.ketkä
valkoisista; veljistä ovat lynkanneet
jonkun.-neekerin: ..Saattaa helposti
ymmärtää.; etteivät suuriistaan tot­tuneet
miekkoset mielellään lähde
tällaiseen varisjahtiin: . mutta'.käs­kyn
saatuaan he tietenkinv-hoitele­vat
tällaisenkin jit.tun, sillä raivok­kaalla
rutiinilla; jonka ammatti on
heille lahjoittanut.
Niinpä: sitten- FBI:n miehet sai­vat
äskettäin ohjeet painua Pop-lärvilleen
Mississipin .valtioon. Sicl--
lä oli joukko tuntemattomia herras­miehiä
'noutanut vankilasta neeke­rin
nimeltä Mack Parker ja lynkan-, parturin serkkuun.eikä keskusteltu'
nut hänet mutkattomasti ja haas­kaamatta
edes kidutuksiin sanotta-.
vammin aikaa.: Kuten tällaisissa a^
sioissa kuuluu hyvään tapaan, et
kuikaan .heistä viitsinyt ilmoittautua
teon tekijäksi, joten FBI:n miesten
tehtäväksi -jäi vetää ujot julkisuu­teen.
Mutta nytpä osoittautuikin, että
Poplarvillessa törmäsi kaksi kovaa
vastakkain — FBI j a paikallinen
valkoinen väestö.^ : Viimemainitun
^mielstä s neekerin: lynkkaus; oU ? näh­tävästi
paikkakunnan oma sisäinen
huvitetlumuolo, johon ei ulkopuoli­silla
ollut i nokkaansa • pistämistä;
Kinn FBI puolestaan hoiteli tutki­muksiaan
:tunnetulla' rutiinillaan
nousi paikkakunnalla sellainen . mö­ly;
että se kantautui aina senaattiin
ja edustajakamariin saakka: Sattuir
vat FBI:n miehet nimittäin saa­maan
scllai.sen ajatuksen-että muu­an-
paikkakseudun; parturi ^tietäisi
jotakin:lynkkauksesta; ja he päätti-^
vät ottaa:;miehen pieneen kahden­keskiseen
puhutteluun^ Keskusten
lu oli ollut varsin.syväluotavaa:siitä
päätellen.että kesken hippojen«par-:
turia öli läifdcttävä 1 vicfmään 'sairaa­laan;
mies. oii jostakin .syystä innps-tuiuit"
pitämäänipäästään:m
min käsin kiinni ja karjui suoraa
huutou' vielä : sairaalassakin pitkän
aikaa;-.Ehkäpä arvellen; että.p^
ri kaipaisi sairaalassa tuttua seu­raa.
FB kohdisti nyt huomionsa
pitkiäkään aikoja, kuniserkkupoika-^6 ^
kin pääsi. sairaalahoitoon. Tässä^
tapauksessa lääkärit olivat -varsimy,:
ihmeissään; sillä 'vaikka mies self/:;
västikin oli. vakavastisairas;-eivät-'
he pystyneet määrittämään häneaäij
tautinsa laatua. ' '•"
Paikallisen: baptistikirkon saarna-r.;»
mies, kirkkoherra Lee joutui hän;,ll^
kin tutkimusten aikana, outoon va-.';
•loon.; Yksitoista.jöhtavaa^^paikkai^^
kuntalaista: nimittäin--:esitti yhtäpir/;^
tävästi, että syylliseksi^ lyhkkauki*^
seen he epäilivät juuri: -kirkkohei5">t^-
ra Leetä. Niinpä FBl:n miehet pis-i;,
täytyivät virkansa puolesta terveh^, ]
timässä hengenmiestä, joka kui-^
tenkin otti heidät kovin ynseästl^.^-
vastaan. Jo pelkästään FBI:n voi---
makas autoradio häiritsi hänenje-,!'
Icvisionautintoaan. Kun poliisit sit-,
ten kehoittivat häntä lähtemään ^
heidän mukaansa ja alistumaan
kuulusteluun .valhccnpaljastusko-'
neen valvonnan alaisena, ilmoitti
pappismies aivan lyhyesti, että
"mielrummin kuolen ja painun hel­vettiin-"
Myöhemmin hän • totesi
synkästi: "Kun miehet omaa vä­riänne
liittoilevat venäläisten kans-::
sa. se on loukkaavaa", ts. hän lei­masi
FBI:n miehet -— kommunisti-ystävällisiksi!
Ja niin kävelevät lynkkaajat edel­leenkin
vapaalla jalalla. Vieläpä
mahdollisesti Raamattu kainalossa, j
B Tutka. '
?v;Ä^S!:vW>*s?5ivsv
m-