1925-09-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ fcss&a eaomaMssa tySvIestSu liiiffintem&ttsjs, ilmest y BMhmfu^ OnU j o t o tilstaJ, torstai ;a IssaotaJ. T o i m i t t a j a t : VAPAUS (Liberty) Tba only crgan of Finnish Sotken in Canada. Pub- « e d in Sadbnxy. Ont, every Tuesday. Thursday and ^ ' ^ ^ ^ r e d 8t the Post Office Department, Ottawa, as ceeond clasa roatter. —- General advertising rates 75c per coL incb. Bli- Blmum charge for single insertion 75c.^ Vapaus !fl the best advertifiing medium among the Fmnlsö People In Canada. ..,=^.,.^^=r========r ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Ndmaiimotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotukset 50c Palstetuuma. Nimenrauutosamotukset 50c kerta,Jl.OO 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. ^$2.00 3 kertaa. AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. KuolemanilmotukBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu äitoslaaseclta tai rouistovärssyltä. . «A Halntaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 ^^'^^päSilmottajien ja flmotusakfenttuurien on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmotushlnta etukäteen. Vapauden konttori ja toimitua: Liberty Bldg Lome Puhelin 1038. PoBtiosota; Box.69, Sudbug,_Ont. Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pitää olla kont-tdjissa lauantaina, torstain lehteen tiistama ja lauantain tähteen torstaina kello 8. Jos ette mttMn tahansa saa vastausta ensimaiseen Mrjeeaeenne, kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-! iärsoonaUisella nmiellä. I^onamp .^^^5^0. Liikkeenhoitaja. leen perustamaan uniojtaan, ottaen tunnuslauseekseen { «Uniot on pidettävä erossa politiikasta». Mutta jo jonkun vuoden kuluttua beidäa lilanl^n&a, heidän eor-ronalaisuulensa, pakotti heidät astumaan poliittiselle kentälle. Kun Amerikan Tyovsenliitto perustettiin, sai tunnus <Uniöt on pidettävä erossa politiikasta* virallisen kannatuksen Amerikan järjestj-neilta työläisiltä, |a on sama tunnus ollut virallisesti voimassa tähän päivään saakka. Mutta tämän mantereen työväenluokka on kulkenut monien vaiheiden lävitse viimeisen 40 vuoden kuluessa. Sillä ajalla saadut kokemukset ku-moamattomasti osottavat, että jos työläiset haluavat tulla hallitsevaksi mahdiksi, täytyy heidän käydä käsiksi heitä riistävän järjestelmän peruskiviin. Amerikan neekerilyöläisten kongressi *TFniot on pidettävä erossa politiikasta'' oli sen varottavan tervehdyspuheen sisältönä, jonka Canadan ammattijärjestön Ottawassa koolla olevalle Jconventsionille piti yhdysvaltalamen , veljesedustaja Amerikan Työyäenliiton varapresidentti, James Duricp Varottaessaan koolla olevia edustajia niin sanotusta kolmannesta puolueesta, hän kertoi niistä saavutuksista, joita Yhdysvalloissa on Työväenliitto saavuttanut sibi, että se on pysytellyt puolueettomana. Myönnettäköön, että työläiset ovat joitakin pienem piä parannuksia saavuttaneet sitäkin tietä, mutta lakko vahdeilla tä>-tetyt vankilat, lukemattomat työväenjärj» töjä vastaan otetut estetuomlot, sotilaitten käyttäminen lakkojen murskaamisessa ja työläisten armoton murskaaminen joka ainut kerta^ milloin he ovat ryhtyneet päättäväiseen taisteluun riistäjiä vastaan, ovat kaikki mykkänä todistuksena siitä, ettei Duncanin ylistämällä puolueettomalla toiminnalla ole suuria saavutettu» Sa manlaisia olosuhteita Voidaan kertoa myös niisti^in maisia, joissa työläisillä on omat poliittiset puolueen8r| mutta ipnoastaan harvassa .maassa pn niin väkivaltaisia sortotoimehpi^ita kohdistettu työläisiin, kuin Ameri kan Yhdysvalloissa. Canadan järjestyneet työläiset ovat vasta;juuri astu massa poliittiselle areenalle. Canadan Labör Party, on vielä lap«ehkerig;iM^ on alkutojmenpiteet-su^^ työläisten po-liitilliselle örganisoimistyölle, jonka toteuttamiseen tarvitaan jättiläismäisiä ponnisteluja. Myönnettäköön ker-jaaasti, etla Canadan LaborPartyssa ilmenee huomattavasti oikeistojaisvirtauksia, mutta niissä ilmenee ainoastaan heijastus tämän maan työläisten henkisestä tasoista. Mikalir he taistelussaan poliittisesta ylivallasta kartuttavat ko'kemus- ja tietovarastoaan, sikäli tulee heidän järjestönsä 'kulkemaan vasempaan. Jos Canadan Labör Party voi ^aada tämän Iinaan työläiset käsittämään sen öeikan, että helyllä on määrätynlaisia luokkaetuja ajettavillaan, jöitq iei omistavan luokan poliittinen masiina voi^ajaa, on siitä jo silloin ollut käytännöllistä hyötyä. Se on vähintäinkin sytyttänyt- toivon siitä, että krfpilalislisen Orjuuden kahleilta on vapau-duttava* ,' Sellaisen ajanjakson vallitessa kuin nykyinen on, jolloin nykyisen järjestelmän esiinloihtimai voimat 'työntävät nieidän hallitsijoitamme uuteen sotaan, olisi Canadan ammattijärjestön taholta kerrassaan anteeksiantamatonta pysytellä sivussa poliittisesta toiminÄasta. Työläisten etuja voi ajaa ainoastaan heidän oman luokkansa jäsenet. Mutta meitä hallitsevat imperialistiset rosvot eivät anna meidän luokkamme jäsenten edustaa meitä, ja me emme suinkaan voi sietää e(ihis-tajinamme sellaisia matelevia kapitalismin lakeijoita, jotka väittävät edustavansa kaikkia luoUcia. Niinpä jos kerran työläisten täytyy taloudellisten etujensa säilyttämisen tähden liittyä ammattiyhdistyksiin, uniöihin, on poliittinen järjestäytyminen yhtä välttämätöntä niiden poliittisten oikeuksien turvaamiseni, joita on en-neif saavutettu ja joita tulevaisuudessa tullaan saavuttamaan. Vuodesta vuoteen voidaan ammattijärjestön konventsionissa hyväksyä .päätöslauselmia, joissa ankarasti tuomitaan sotilaitten käyttäminen työselkkauksissa, solilas^arjotukset kouluissa, estetuomiot työläisiä vastaan, imperialistiset sodat, j. n. e., mutta niin kauan kuin kapitalismi on vallanohjaksissa, kaikki työläisiä vastaan tähdätyt lakisäädökset tulevat olemaan voimassa. On hyvin ymmärröttävissä se seikka miksi Britannian veljesedustajat lausuivat ihmettelynsä ammattijärjestön konventsionin hyväksymistä vuotuisista «ankarista päätöslauselmista»^ sillä heidän kotimaassaan ovat työläiset heittäneet taisteluhansikkaan poliittisesta vallasta hallitsevalle luokalle monella muulla tavalla, eikä ainoastaan vaaliuunialla. Yksi vilkaisu työväenjärjestöjen histouaan riittää toteamaan sen, ettei tunnus «Uniot on pidettävä erossa politiikasta», ole tämänpäiväinen keksintö, eikä omi* nainen ainoastaan Amerikassa- Brittein saarilla Non se ilmennyt jo monta vuotta sitten, ensimaisen: kerran 1851, jolloin Amalgamated Society of Engineers niminen koneenkäyttäjäin unio perustettiin, ja o l i se tulos niistä kokemuksista, joita oli siHiea mennessä saavutettu. Kun chartismi (luddcataisteiuim perustuva kansanvaltainen työväenliike) oli melkem täydelleen hsvimyt vuonna 18418, ja kun Britanniaa työläiset eivät saaneet itselleen äänioikeutta, alkoivat he uudel- Neekerityöläisten unioitten ja erinäisten yhdistysten edustajat tulevat kokoontumaan Amerikan Neekerilyö-läisten Kongressiin, Chicagoon lokakuun 25 p:nä. Tämä neekerityöläisten kokous on saanut suuren mielenkiinnon ei ainoastaan valkoihoisten työläisten puolelta, vaan myöskin valkoihoisten työläisten taholta. Myöskin kapitalistinen lehdistö on alottanut vierittämään valhetulvaansa hanhetta kohti, kuten se tapaa tehdä kaikelle muullekin työläisten omint^ei-selle toiminnalle. Neekerityöläisten edustajakokouksella "on kauaskantoinen merkitys senvuoksi, että neekerityöläisten siirtyminen pohjoisvaltioiden teollisuuskeskuksiin on saanut joukkoluonteen. Neekerityöläiset täyttävät nykyisin ne työpaikat, jotka entisten siirtolaislakien aikana olivat Europan talonpoikaismaista tuotujen siirtolaisten hallussa. Sensijaai»; että siirtolaistyöläiset olivat vaikeasti järjestettävissä, koska he puhuivat monia erillisiä kieliä ja kuuluivat moniin kansallisuuksiin, ovat neekerityöläiset amerikalaista syntyperää, puhuvat samaa kieltä ja heitä yhdistää sama rotusorron, kasvattama yhteenkuuluvaisuus ja taistelufaalu, jotka seikat puhuvat neekerityöläisten järjestymismahdollisuuksien ja kokoontuvan kongressin puolesta. Toiseksi neekerityöläisten monilukuisuus on antava tulevalle kongressille erikoisen tärkeyden. Chicagossa pidettävän neekerityöläisten edustajakokouksen luonnetta kuvataan kapitalistien kontrolloiman neekeri järjestön lehdessä «Messenger» sangen synkin Värein. Mainittu «Messenger» lehti arvelee, että kongressi tulee epäonnistumaan, koska sillä on liian monta tarkotusta, se on liian radikaalinen ja senvuoksi tuomittava. Mutta neekerityöläiset itse kirjottavat syytöksen johdosta seuraavaa: «Minusta näyttää, että kongressi alottaa oikean toimenpiteen — k^vattaa ihmiskunnan veljeyttä», lausuu yksi neekerilehden kirjeen-vaihtajav johon toinen jatkaa: «Me olemme lukeneet kongressikutsumuksenne yhdistyksemme kokouksessa ja me tulemme antamaan kaiken avunantomme yrityksellenne, saadaksemme, tämän maan neekerityöläiset jär-jijstetyksj^. » , I^q puolestani olen sitä mieltä, että kongressi on ainoa keino nee^kerien järjestymistä koskevan pulinan ratkaisemiseksi, tässä maassa.» Kapitalistinen lehdistö taas puolestaan pitää tulevaa neekereitteh kongressia punaisten hankkeena ja niin ollen vastusta^ sitä. Mitä Workerspuolueeh ottamaan kantaan tulee, niin se tervehtii neekereitten järjestymistä, samalla ^J^jjjjj^jsg lehdistönsä ja puoluejärjestöjensä avulla tekee aktiivista työtä neekereitten järjestämiseksi ja rotusorron lopettamiseksi. C.S.T.U:llitön mesta- Työnpäivän juhlien yhteydessä eacritettiln Sudbury££a sunnuntaina 6 päivänä tätä kuuta jC.S.T,U:liiton mestaruuskilpailut Pike Laken urheilukentällä. Kenttä- j a rataurheiluun ilmot-tautui viisitoista osanottajaa, sekä neljä ainoastaan rataurheiluun. Seuraavassa luettelemme kolmen parhaan tulokset itsekussakin lajissa, sekä huomautamme missä lajeissa on saavutettu uusia ennätyksiä Liitollemme. .Kunkin lajin voittajalla on Liittomme mestaruus seuraaviin mestaruuskilpailuihin saakka. 100 metrin juoksu: 1. H. Sula, Sudburyn Kisasta. Aika 12.4 sekuntia. 2. K. Ahlberg Soon, Vesasta. Aika 13.2 sekuntia. 3. A. W. Kivinen, Vermilion Ri-verin Voimasta. Aika 13.3 sek. öljytyöläisten järjestyminen Syynä siihen, etteivät öljykenttien työläiset ole järjestyneet ilmotetaan olevan sen, että he muka ovat niin yltäkylläisesti palkattuja, etteivät he halua järjestymisestä puhuttavan, puhumattakaan siitä, että itse järjestyisivät, toitottavat kapitalistilehtien kynärengit. Aivan kuin ei kdcaan muu olisi nähnyt ja kuullut öljyteollisuuden orjien kurjia olosuhteita Wyomingin öljykentillä, samoin kuin muissakin valtioissa ja Canadassa. Kapitalistinen lehti. Iisaa tällaisen häväistyksen sen kurjuuden katteeksi, jota öljytyöläiset saavat sietää, raataessaan ojankaivaustöissä, öljyjohtoja asetellessaan. Työpäivä öljykentillä^on tavallisesti tavattoman pitkä, usein 24-tuntinen. - Jos koskaan ihmisolento kuvittelee elävänsä ylellisyydessä-silloin, kun työskentelee 12- tuntia, niin silloin välfös ylellisyydestä olisi paikallaan, mutta sellaista ihmisolentoa ei ole olemassa muualla kuin porvarilehtien palstoilla.^ Vastuunalaisuus siitä, ettei öljytyöläisillä ole järjestöjä^' eivätkä öfjytyöläiset järjestyneitä, lankeaa pääasiallisesti A.F. of L : n taantumuksellisen virkavaltai-suudett kontolle. Öljylyöväestö on enimmin orjuutettu -ja riistetty työväenluokan osa tässä maassa. Öljy-kapitalistit ovat rikkaat ja vaikutusvaltaiset. He omistavat ja kontrolloivat niiden valtioitten ja kauntieri virkakoneiston, joissa heidän teollisuuslaitoksoisa sijaitsevat. Nämä virkapukuiset virkailijat, yhdessä yksityisten salapoliisien kanssa, vartioiyat öljyteollisuus laitoksia niin tarkoin, etteivät minkään työväenjärjestön järjestäjät voi lähestyä öljykenttiä, ellei niiden ta kana ole järjestyneen työväestön yhteiset voimat. Ne, jotka oyat A.F. of 'L. johdossa, eivät kiinnitä huomiotaan öljytyöläisten järjestämiseen, koska he ovat niin kiintyneet kapit^listiluokan ja työväenluokan välisen luokkarauhan ylläpitoon ja useinkin halukkaammat toimimaan ikapitalistiluokan epäsuorina aseenkantajina järjestymätöntä työväenluokkaa vastaan, kuin lähettämään järjestäjiä järjestymättömille alueille. Järjestymättömien teollisuuksien työläisten järjestä-niinenpn sellainen tehtävä, jota ei halua suorittaa nniutkuin edistysmieliset unionistit Ja niin pian, kun edistysmielisten imiohistien voimat ovat kyllin voimakkaat työn suorittamiseksi, on se alkava voimakkaan järjestämisen öljytyöläisten k e ^ u d e ^ Jos se tdiiäyä jätetään tamtumuksellisten haltuun, nim he pysyvät jadaivasti jäijestymättönunä. Kuulantyöntö: 1. V . Ahlberg, Soon Vesasta. Tulos 10.96 m. 2. E. Eerola, Creighton Yrityksestä. Tulos 10.61 m.. ^ , 3. A. Vaara', Sudburyn Kisasta. Tulos 10.57 m. 8^00 metrin juoksu: 1. Paul Jansson, Sudburyn K i sasta. Aika 2 minuuttia 23 sek. 2. A. Kivinen, Vermilion 'Kiverin Voimasta. Aika 2 m. 30.8 sek. Pituushyppy: 1. * Sula. Tujlos 5.85 m. 2. Eerola. Tulos 5.67 m. 5. K. Ahlberg. Tulos 5.60 m. • • . \ Keihäänheitto: 1. Eerola. Tulos 43.68 m. 2. K. Ahlberg. Tulos 43.57 m. 3.^ P, Ruohonen, Creighton Y r i - tyksestä. Tulos 42.44 m. Korkeushyppy: 1. J . Järvi, Sudburyn Kisasta. 1.60 m.\ 2. Sula, j a .0. Rautio Creighton Yrityksestä. 1.'50 m. 3. Eerola. 1.45 m. 1,500 metrin juoksu: 1. Jansson. Aika 4 minuuttia 38 sekuntia. (Uusi Liiton ennätys.) 2. ' A . Kivineni Aika 5 m. 6 sekuntia. 3 U. Ventelä, Vermilion Rive-riri Voimasta. Aika 5 m. 53 sek. Kiekonheitto: , ^ , yi. Vaara. Tulos 32.46 m. (Uusi Liiton ennätys.) 2. Järvi. Tulos S 1.08 m. 3. V. Ahlberg. Tulos 29.99 m. Kolmiloikka: 1. Sula. 12.36 m. • 2. iK. Ahlberg. 11.82 Ai. 3. E. Eerola, v l l . 3 2 m. , 3. V. Ahlberg. Seiväsbyppy: A i k a 22.5 sek. 1. Rautio. 2.78 m. 2. Eerola, 2.70 m. 3. K. Ahlberg j a Lind Vesasta 2.40 ro, Ensimäisessä koetuksessa pääs sekä Rautio että Eerola 2.80, mutta kiusallisessa nostamis- j a laske-misratkaisussa jäi Rautio lopulta voittajaksi. 400 metrin juoksu: ^ 1. Sula. Aika 57.2 sek. 2. Eerola. Aika 63.3 sek. 3. A. W. Kivinen. Aika 65. sekuntia. No. 110 metrin aitajuoksu, matalat ,aidat: . 1. K, Ahlberg. Aika 20 sek. 5 mailin juoksu: 1. Jansson. Aika 29 m. 33 sek. (Uusi Liiton ennätys.) 2. A. Kivinen. Aika 34 m. 20 sekunti». 3; Ventelä. Aika 38 m. 22 sek Uusia ennätyksiä saavutettiin a i noastaan 1,500 metrin ja 5 mailin juoksussa sekä kiekonheitossa. Niitten lisäksi oli näissä kilpailuissa eräitä sellaisia kilpailulajeja, joista ei Liitossamme ole aikaisemmin k i l pailtu, j a joissa saavutetut tulokset siis jäävät Liittomme ennätyksiksi Sellaisia lajeja olivat 110 metrin a i tajuoksu mataloilla aidoilla, ja 400 sekä 800 metrin juoksu. Mestaruuskilpailujen yhteydessä suoritettiin seurainvälinen seitsenottelu, johon kukin kilpailija sai valita yllämainituista aineista — l u kuunottamatta 5 mailin juoksua — kolme hyppyä, kaksi heittoa ja kaksi juoksua, j a jossa itsekunkin seuran kolmen parhaan miehen tulos laskettiin yhteen. Siinä suoriutui Sudburyn Kisa voittajana, eri seurain pistemäärä ollen: Sudburyn Kisa, 1389.56. Creighton Yritys, 1380.96. Soon Vesa, 1289.94. Vermilion Riverin Voima 1250.69. Seitsenotteluun ' ilmottautuneista osanottajista jäi A . Nyfors kesken pois, joten ainoastaan neljätoista yleisurheilijaa kisaili? loppuun asti. Saavuttaen he järjestyksessä seuraavat pistemäärät: Hannes Sula, Kisasta, 496.18; E . Eerola, Yrityksestä, 484.76; Kalle Ahlberg', Vesasta, 475.19; O. Rautio, Yrityksestä, 456.87; J : Järvi, Kisasta, 451.49; V. Vihuri, Kisas-fta, 441.89; J . . Seppälä,' Kisasta, 489.11; P. Ruohonen, Yrityksestä, 438.96; A. Vaara, Kisasta, 436.44; V. Ahlberg, Vesasta, 436.38; A. V. Kivinen, Voimasta, 422.65; A. ^ i v i - neh, Voimasta, 240.13; Eino 'Hill, Voimasta, 407.91; ja Otto Lind, Vesasta 378.37. -Lindin pistemäärä olisi ollut 438.37, mutta sentahden että hän kilpailujen ajalla muutti urheilulajia,^ eivät palkintuomarit lopullisessa tarkastuksessa voineet hyväksyä hänen pistemääräänsä seiväshypystä hänen yhteistulokseensa, sillä hän valitsi seiväshypyn vasta kilpailujen kestäessä kolmiloikan sijalle, jonka<' hän jätti kesken. Seurainväliseen 2. Rautio Yrityksestä ja Vihuri järjestykseen ei tämä vaikuttanut. Kisasta. Aika 22 sekuntia. Kilpailut toimitettiin kylmän ja ' ni OSA BOLSHEVISOIMINEN J A TYÖVX-ENLUOKAN ENEMMISTÖN VALTAAMINEN 9. Bolshevisoiminen ja tnnnu^: Joukkoiliin : - Myöskin sosialidemokratia ori luonut joukkoliikkeen, mutta reformistisen joukkoliikkeen. Yleisesti määritellen, voidaan bolshevisoimisen sanoa olevan vallankumouksellista proletaarista joukkoliikettä. Marxin ja Leninin aatteen lipun ^ l a . Bolshevikki on ennen kaikkea -— jcufckoihminen. Kolmannen maailmankongressin antama , iurinus: "Joukkoihin" — proletariaatin huomattavimpien kerrosten enemmistön valtaamiseksi — pysyy edelleenkin sellaisenaan voimassa. V, maailmankongressi ei suinkaan ottanut tätä tunnusta pois päiväjärjestyksestä, vaan päinvastoin syvensi ja kehitti sitä. 10. Bolshevlsoimlnen ja työ immiattilntoiMa Harha-askeleet kysymyksessä, m i kä koskee kommunistieil. työtä ammattiliitoissa, ovat Vmitä siifcrimpa-na vaarana meidän pnolueidemme todelliselle bolshevisoimistyolle. A m mattiliitot muodostavat koko kapitalistisessa maailmassa;. proletariaatin tärkeimmän joukko- (yhteis-) järjestön. Muut joukkojärjestomuodot (tehdas- j a työpai^cakonateat j.n. ovat sangen arvokkaita ja on niillä tavattoman snmri'vaSai^ramo-uksellinen tulevaisuus. Mutta nämä uudet joukkojärjestomuodot alkavat vasta vallata itselleen tunnustusta laajojen työläisjoukkojen keskuudessa. Ja sellaiset proletariaatin joukkojärjestöt taas, kuri neuvostot, tulevat mahdollisiksi vasta vallankumouksen alkaessai Olettaa, että kommunistit voivat kapitalismin puitteissa kyhätä kokoon' joitain muita työläisten joukko järjestöjen muotoja kuin ammattiliittoja, merkitsee todellisen pohjan menettämistä jalkojensa alta. Yksi leniniläisjryden tärkeimmistä yhdysosista on hänen oppinsa kommunistien työstä ammattiliitossa, olkootpa ne 'kuinka taantumuksellisia tahansa. Harka-askeleet tällä alalla ovat tulleet kommunisteilla tavattoman kalliiksi (parhaan esimerkin tarjoaa Saksa), 'Periaatteellinen horjurita tällä alalla on vienyt siihen, että Europan nuorten kommunistipuolueiden käytännöllinen työ ammattiliitoissa sellaisena, jollaista sen pitäisi olla, ei ole vielä a l kanutkaan. Bolshevisoimisen tärkein yhdysosa on siinä, että työhön olevissa sosialidemokraattisissa ja muissa (keltaisissa, kansallis-sosia-litlsissa, kristillisissä j a facistisissa) ammattiliitoissa omistetaan sata kertaa enemmän huomiota kuin tähän saakka. Vain tällä ehdolla voidaan todella murtaa reformististen johtajien (tyoläisaristokratien j ^ työläis-byrökrätian) monopoliaseriia am-mattäiitoissa. Vain tällä ehdolla voidaan ammattiliitot käytännössä vapauttaa Tefoimismin mädSUävSsta nukutuksesta, joka pyrkii teke-pilvisen sään vallitessa, tehden k y l myys j a etenkin vinha, vastainen tuuli urheilijoille melko tavalla haittaa. Sudburyn Kisa voitti seurainväli-sen kiertopalkinnon jo toisen kerran, mutta hyvin tiukalle se otti, silla Creighton pojat o l i v ^ viimeiseen, nim. .^00 m. juoksuun asti hiukan edellä, ^asta tämän juoksun ajalla Sula, ylivoimaisella porhalluksel-la painoi vaakan Kisan puolelle. Kilpailujen järjestys oli kohtalaisen hyvä, josta kiitos lankeaa k i l pailut \ järjestäneelle Kisalle. Yleisön mielenkiinto kilpailuihin oli yleinen j a kylmästä ilmasta huolimatta seurattiin kilpailnja niiden alusta, kelld' 10.00- aamupäivällä i l taan kello 5 seutuville saakka. Naisten kaksiottelu. Miesten mestaruuskilpailujen ohessa suoritettiin naisten kaksiottelu, johon kuului 100 m. juoksu j a kuulantyöntö. Osanottajia oli ilmaantunut viisi, nim. Lempi Venhola, Anna Vihuri j a Siiri Ristönen Sudburyn Kisasta, Mertta Sainio Soon Vesasta j a Ida Koivisto Creighton Yrityksestä. 100 m. juoksu: 1. Siiri Ristonen 16.8 sek. 2. Lempi Venhola 17 sek. 3. Anna Vihuri 17.1. 4. Mertta Sainio 17.2. 5. Ida Koivisto 1^ sek. Kuijlantyönto: 1. Mertta Sainio, 7.88 m. 2. Anna Vihuri 7.39 m. 3. Ida Koivisto 7.09 m, 4. Siiri Ristonen, 6.90 m. 5. Lempi Venhola 6.26 m. Pistelaskussa sai ensi tilan Mertta Sainio, 164.13, toisen Anna Vihuri 159.9 ja kolmannen S. Ristonen 157. — Katselija. • hallituksen täkäläisen t ^ * ^ ' " toimiston johtaja s u c r a s S , '^ teUut työvoiman puutettT^ r i n " haastattelijalle on hän viikolla sanonut "St voivansa viime Toronton mitisia Pnolueosastoii työkokouksesta päivänä syysk. hyväksyjttiin jäse neksi muuttokortilla Sudburyn osas tosta Ville Airola sekä uutena jäsenenä Arvi Kingeiin täysillä o i keuksilla. ' Kaupungin keskuskomiteaan osaston edustajiksi valittiin E. Nyran ja A. Hautamäki uudelleen, sekä lisäksi A. T. HiU. — Agitatsionikomi-teaan O. Jakela.\ Evästettiin agitatsionikomiteaa asten sunnuntaikoulun järjestämisessä j a velvotettiin lasten van-lempia lapsiaan kouluun; - lähete äessään neuvoriaaan heitä miten leidän tulee koulussa käyttäjrtyä ja seurata mukana kaikissa oppiaineissa. Edustajiksi kommunistipuolueen suomalaisen kielijärjestön edustajakokoukseen valittiin J . W. Ahlqvist ja A. T. Hill. Työolot ovat Toronton seudulla coko kesän olleet jonkunverran paremmalla kannalla kuin viime kesänä, joskaan ei vielä nytkään kehut-avat. Muutamiin meitalli- ja puuteollisuuden alaan kuuluviin tehtaisiin on otettu uusia miehiä ja rakennustöitäkin on enemmän kuin ennen. Viimeisinä viikkoina, kun suurin osa työttömistä lähti elon-mään tyhjäksi ammattiliittojen merkityksen > luokkataistelun luotetta-vamparta'aseena. On itsestään selvää, että täniä kaikki koskee myöskin tehdas- j a työpaikkakomiteoita, siellä missä sellaisia on olemana, ai missä sellaisia voidaan herättää henkiin laajempia joukkoja käsittävinä. ^' V Kommunistit lisäävät vaikutustaan ja vallottavat auktoriteettia, yöläisjoukkojen keskuudessa sillä, että alkavat esiintyä kaikkien välittömien vaatimusten puolesta: työpalkan kohottamisen, 8-tunnin työpäivän säilyttämisen, iyöttömyjrtta vastaan kohdistetun taistelun puolesta j.n.e., että he tunnontarkasti ja sitkeästi asettuvat kaikkien, työnantajien kanssa syntyvien konfliktien johtoon. Tämä on sitäkin välttämättömäm-pää, kun ammattiliittojen sosialidemokraattiset johtajat kaikissa mais^ sa systemaattisesti pettävät työväenluokan etuja, joko menevät kapitalistien puolellekin saboteeratak-seen ja murtaakseen heidän tahtoaan vastaan aletut lakot. Voidakseen kaikissa yhteiskunnallisissa konflikteissa asettua oikealle kannalle, tulee kommunististen puolueiden huolellisesti tutkia kUnkin konfliktin yhteydessä vallitsevia konkreettisiä olosuhteita: tehtaan tai tehdasryhmän asioiden. tilfla, syndikaattien tai trustien välistä yhteyttä tai. niiden keskinäisiä suhteita, liikkeenhaigoittajien oinganisoi-tua voimaa ja "vastustuskykyä, samoinkuin ammatillisten järjestöjen voimia, järjestyneiden j a järjestymättömien työläisten taisteluvalmi-utta, lakon laajentamismahdollisuuksia ja ^sen poliittisia seurauksia. Siinä edellytykset oikeiden oihjeiden ja tunnusten antamiseksi puolueen jäsenille j a sen saavuttamiseksi^ eb» tä he toddia seisoiävat työläisten 1.500 miestä metsä-, f a ^ l . tatietöihin jos vaan l ö y t ä i s i ' / o^ nuehia. Tämä kuulostaa t y ö lS korvaan jo hyvältä, mutta a T ^ ! ole aivan niin. , Työnvälityrtoimi^ ton herra johtaja kieroUee. ^ on valmis sanomaan, että ei ole peeksi miehiä, mutta hän jättää la* noniatta minkätähden juuri edellä* mamittuihin töihin ei saada te>* peeksi miehiä. Palkkatarjoukset 2 0 - 4 0 dollariin metsässä j a l ^ millä j a 25 senttiä trinnUta rauta* tietöissä ^ selittävät syyn. Täytw tosiaan olla jo ankara hätä maas-sa, jos sellaisilla palkoilla saadaan miehiä riittävästi. Torontossa sa moin kun kaikkialla Canadassl on työttömiä miehiä aivan tarpeeksi ja ovat valmiit tekemään mitä työtä tahansa, kun vaan saavat siitä sei laisen palkan että sillä tulee toi.* meen." - Työnpäivän kulkueesta oli 1025 osanottajaa. Palokuntalaisilla oli mukanaan uuden j a vanhan malliset palosammutus varusteet ja u-seilla muillakin ammattiunioiUa oli mukanaan omaa alaansa kuvaavia toimintansa symbooleja. Luokkataistelun puriaista väriä näkyi ainoastaan rautatieläisten hatuissa. Puheissa, joita useat huomattavat union miehet pitivät, ei luonnoUi-sestikaan mainittu mitään työväenluokan valtaan nousun välttämättömyydestä. Kommunisteilla on ankara, työ edessään saadakseen edes vähänkin laimennettua sitä -patrioottista henkeä, joka useimmissa am^ mattiunioissa vallitsee. Pieniä uutiiia. Valtuusmies ja liberaalien valtiopäivämiesehdokas Joseph Singerin kellarista on varastettu 2,000 dollarin arvosta väkijuomia. 9 hevosta paloi kuoliaaksi So-rauren kadulla viime lauantai-ilta-na. — Joku. > Nuorito-bsatton kokouktesta t.k. 3 p. voi mainita seuraavaa: uusia' jäseniä hyväksyttiin Aino Mäki, Aulis Koski j a Viljo Heinonen. Valittiin Viljo Heinonen myymään "Young Worker"-lehteä iltamatilai^ suuksissa^ Valittiin tarpeelliset vir- • kailijat lauantai-illan iltamia var^ ten. Nuorisoliittolainen. Alhait^t palkat ovat tällä ympäristöllä jokaisella työmaalla, minne vain suinkin vähääkään vientiä on, olioon se sitten kämpille, kaivoksil-; le tai maantien korjauksiin, niin palkat vaihtelevat tuossa $26—?35 kuukaudessa kymmentuntiselta työpäivältä. Suurempaa kysyntää ei liioia metsätöihin vielä ole ja työttömiä työläisiä on tulvimallaan tälläkin ympäristöllä, joten herrat työnriistäjät ovat saaneet työläiset juuri siihen asemaan, mikä on herroille edullista ja siksi juuri näin alhaiset palkat ja kurjat olosuh-, teet työmaalla. — S. P. johdossa kaikissa konflikteissa pääomaa vastaan. llT Bolshevitoiminen .ia oikea yhteitrintamataktiikka Koriiinternin puolueiden bolslievi-soiminen ei suinkaan merkitse yh-. teisrintamataktiikön hylkäämistä, vaan päinvastoin "^edellyttää, että-puolueet sitä sovelluttavat. Bolshevismin luonteenomaisimpia piirteitä on taito löytää oikea tie joukkojen keskuuteen ja selvä kanta etujoukon tehtäviin sen suhteessa koko luokkaan. Yhteisrintamataktiikka « ole ollut muuta, eikä muutu muuksi, kuin vallankumoukselliseksi joukkojen herättämis- ja järjestämiskei-rioksi, s.t.s. siksi oikeaksi tieksi, jonka avuUa kommunistit työväenliikkeen nykyisellä asteella, sosialidemokraattien vielä' oHessa enemmistönä useissa maissa, löj^ävät tien laajojen työläisjoukkojen keskuuteen. Yhteisrintamataktiikka ei mitenkään ole Kominternin oikeisto-ainesten monopoli. Nämä ainekset voivat vaatia vain monopolia opportunistisissa virheissä yhteisrintama-taktiikan sovelluttamisessa. Mntts itse.:tämä taktiikka pohjautuu kokonaan ja sellaisenaan leninilaisyy-teen. , Komintemiri tukema taistelu Kan-sainväKsen ammatillisen liil£3ieenyi> tenäisyyderi aate on alkannnt raiva-ta itselleen tietä laajojen tyola^ joukikojen keskuudessa. Ei okMU-kana aika, jolloin tämä kysyi^ muodostuu päivän polttaviinm^^ kpäy syjmokyakisseeksssia kammkmisastat iymhdaisitysk^sJes^sät ^Mitä yhteisrintamataktiikan Oa erittairfdn työläis- ja talonpoi»^ hallitusta koskevan tunmtoen, » maailman kongressm sille a n t a m ^ ^ muodossa) sovefluttamisee» on Komintern vasta työnsa_ SHJSN^ Yhteisrintamatakfiikan
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 12, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-09-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250912 |
Description
Title | 1925-09-12-02 |
OCR text |
^ fcss&a eaomaMssa tySvIestSu liiiffintem&ttsjs, ilmest
y BMhmfu^ OnU j o t o tilstaJ, torstai ;a IssaotaJ.
T o i m i t t a j a t :
VAPAUS (Liberty)
Tba only crgan of Finnish Sotken in Canada. Pub-
« e d in Sadbnxy. Ont, every Tuesday. Thursday and
^ ' ^ ^ ^ r e d 8t the Post Office Department, Ottawa,
as ceeond clasa roatter. —-
General advertising rates 75c per coL incb. Bli-
Blmum charge for single insertion 75c.^ Vapaus
!fl the best advertifiing medium among the Fmnlsö
People In Canada. ..,=^.,.^^=r========r
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Ndmaiimotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c Palstetuuma.
Nimenrauutosamotukset 50c kerta,Jl.OO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta. ^$2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolemanilmotukBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
äitoslaaseclta tai rouistovärssyltä. . «A
Halntaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
^^'^^päSilmottajien ja flmotusakfenttuurien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitua: Liberty Bldg Lome
Puhelin 1038. PoBtiosota; Box.69, Sudbug,_Ont.
Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pitää olla kont-tdjissa
lauantaina, torstain lehteen tiistama ja lauantain
tähteen torstaina kello 8.
Jos ette mttMn tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeaeenne, kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
iärsoonaUisella nmiellä.
I^onamp .^^^5^0. Liikkeenhoitaja.
leen perustamaan uniojtaan, ottaen tunnuslauseekseen {
«Uniot on pidettävä erossa politiikasta». Mutta jo
jonkun vuoden kuluttua beidäa lilanl^n&a, heidän eor-ronalaisuulensa,
pakotti heidät astumaan poliittiselle
kentälle. Kun Amerikan Tyovsenliitto perustettiin,
sai tunnus |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-09-12-02