Vapaus, January 21, 1971

              Sivu 2 . Torstai, tammaik 21 p, — Thiirsday, Jan. 21, 1971
VAPAUS INDKPBlNiDENT LABOR okOAN
OP FINNISH CÄNADIÄN8
(LIBERTY) BStaibiMied Nov. 6,1917
JBäSbat: yr^JSBSLöND BAanager:'E. SUKSI
Co.
fiiMl l I i u n a B ^ Vapaus ;Publlililng
ppwl;^|^^
Advertbilng Ritea npon a p p i^
Mod ClasB iim xv^lä»^ Nuibber 1078
CANADIAN lANGIJAGF P^FSS rUJB
THiAITSHINNATt
Oamadässa: 1 vk. $10.00. 6 kK. » . ^
^ kk. «3.00 SUoftieeti:
1 vk. $11.00. « kk. es.TÖ
1 vk. «11A>. 6 kk. (0.28
Ulkomaankauppaurime vinosuuntaus
Entinen kauppaministeri George Hees tietää- y.aEmasti,uDistä
ori kysymys siUoiii kun. hän puhihi maariime ulkomaankaupasta.
Asia erikseen on se, miAkä hyväksi hän on kulloinkin halukas tie­tojaan
käyttämään.
Puhuessaan tammikuun 12 päivänä alahuoneen istunnossa
vientikaupastamme, mi- He^ä myönsi, että pinnallisesti katsoen
näyttää hyvältä kun vientimme lisääntyi' t ä n ä vuonna noin 15rpro-senttisesti
viime vuoteen verraten. Mutta hän sanoi, että nykyisen
kauppaminiserin Jean-Luc Pepinin tulisi "lopettaa ranteimensa
nyrjäyttämiset taputellessaan itseään selkään joka kerta kun hän
viittaa vientimme lisääntymiseen . . .'' diilä viennin lisääntyminen
on tapahtunut valtaosalta raaka-aiheiden (eikä valmisteiden) koh­dalta
mikä tarkoittaa saftialla työmahdollisuuksien vientiä pois
Canadasta.
Tässä yhteydessä mr Hees käytti tilastotietoja jotka osoitti­vat
raaka-aineiden viennin lisääntyneen viime vuonna edelliseen
vuoteen verraten 31.1 prosenttisesti eli $3 miljardista $4» miljar­diin
osittain valmistettujen tavarain 16.6-prosenttisesti eli $4.8
miljardista $5.6 miljardiin Ja täysin valmistettujen tavarain vien­nin
lisääntyheen väin 4.9 prosenttisesti eli 5.3 miljardista $5.6
miljardiin.
MITÄ ON NÄIDEN TILASTOJEN T A K A N A r ~^
Vaikka myönnietäänkin; että tilastotiedot eivät anna kaikkein
miellyttävintä luettavaa, niin tosiasia kuitenkin on, että juuri eri­näisiä
tilastotietoja vertailemalla saadaan helposthselville hyvin­kin
monimutkaisilta tuntuvia seikkoja.
Käytettävissämme on Pacific Tribune-nimisen työväenlehden
joulukuun viimeisen päivän numerossa tätä asiaa erittäin yalai-sevasti
selvittävä Maurice Rushin kirjoitus jossa osoitetaan, että
raaka-aineiden lähetyksen yhteydessä lähetetään tuhansia työpaik­koja
ulkomaille aikana, jolloin 8.6 prosenttia B. C:n työvoimasta,
kaikkiaan 76,000 henkilöä on työttömänä.
Hän osoittaa, että lokakuun loppuun mennessä tänä vuonna
E. C : n Socred-hallitus on antanut lähettää ulkomaille 247,107,000
lautaialkaa (board feet) tukkeja vastaavan määrän oltua vain
76,1^7,000 jalkaa v. 196*8. Nousu on noin 3-kertainen normaalista.
Edesmennyt tuomari Gordon Sloan osoittaa hyvin tunnetussa
metsäasiain raportissaan, että jos yhden miehen päivätyöllä tuo­tetaan
1,000 lautajalkaa (boärd feet) tukkeja, niin samasta'1,000
lautajalan tukkimäärästä saataisiin paperiksi, terveyshoitotava­raksi,
j a tehdastiiotteiksi valmistettuna 10—14 päivän työmahdolli-
••suudet. • •,••..>.••,•:
Käjrttäen keskimääräisenä summana 10 työpäivää siinä jos
jokainen tuhat lautajalkaa tukkeja valmistettaisiin täällä, se tar­koittaa
että. British Columbian asukkaat menettivät viime vuonna
lähes 2,500,000 työpäivää.
Vancouver Sun-lehden liikeasiain toimittaja Ronald Stainby
sanoo joulukuun 16 pnä julkaistussa "tukkeja halutaan" (Japa­nissa)
artikkelissaan, että puutavaran viimeistely antaa työtä
Japanin sahatyöläisille.
Iroonista tässä yhteydessä on, e t t ä samalla kun B. C :n met­sistä
varataan työtä Japanin työläisille, British Columbian metsä­teollisuuden
pakkolomautukset ovat saavuttamassa ennätyskorkeu­den.
Yhdysvaltalaisten omistama Rayonier Corporation tiedoitti
äskettäin, että se pakkölomauttaa 480 työläistään. IWA:n Vancou­verin
osasto tledoittaä, että 2,000 sen 7,000 rsta jäsenestä on nyt
työttömänä. IWA:n osasto 71 tiedoittaa, että 3,000 sen 4,000:sta
jäsenestä on työttömänä.
Muutamat yhtiöt saavat suuria voittoja lähettämällä "raakoja"
tukkeja. Yhdysvaltalaisten omistamat yhtiöt eivät Hioin välitä mi­t
ä ä n siitä onko B . C : n työläisillä työtä tÄi d k ö ole, kunhan vain
saavat nopeasti voittoja."
Tukkien lähettäminen ulkomaille on sitäkin tuomittavampaa
kun valtaosa niistä tulee kruunun metsistä, joiden pitäisi olla kan­san
omaisuutta. Seitsemänkymmentäneljä prosenttia ulkomaille
lähetetyistä t u k e i s t a ^ eli m,239,000 lautajalkaa - on otettu
kruunun metsistä.
Täten tukit, joiden pitäisi oleman kansan omaisuutta, lähe­t
e t ä ä n raakatuotteenä ulkomaiUe, kieltäen siten työläiset saamasta
työtä omista puutavararesursseiötaan.
•Asian toisella puolen on joukkomittainen työttömyys raken­nustyöläisten
keskuudessa. Tuhansiin työttöminä oleviin metsä-työläisiin
on lisättävä tuhannet työttöminä olevat kirvesmiehet,
putkityöläiset, sähkötyöläiset jne. Vksinömaaft Vancouverin kirves­miesten
union jäsenistä on 600 työttömänä.
Suurisuuntaisen rakennusohjelman perusteella voitaisiin käyt­tää
suuria määriä puutavaraa, mikä antaisi työtä puuteollisuuden
ja rakennusalan .työläisille sftmalla kun autettaisiin Cattadaii yhden
-vaikeimman §p;3iaali8en ongelman — asuntopulan — ratkaisemista.'
Mutta kun viSsifmonopoHpääoman piirit saavat e n e m n i ä n j a no­peammin
voittoja pautavÄran i-äakana, — tukkeina - ^ J ä h e t t ä m i -
sesta ulkomaille—r väestön annetaan kärsiä työttömyydestä ja
asuntopulasta.
; Ja-tällalsta ta|)ahtuö kautta ihaah! ' - -
TöoHQiisen -vaikoaluai maiailinaistat 2 ) STymbergin pääsyyttäjä: ~
sMkottinen . TeoUisuusvakoilu käyttää tarkoin hyv^ks^n viimeisimpiä tie­teen
tekniikan saavutuksia miiä mielikuvituksellisimpaan väli­neistöön;
joka auttaa paljastamaan halutut salaisuudet. Muutdtnat
näistä välineistä ovat salaisia, itiUUta m at taas ovat jo päässeet julki-suiiteen.
Köten «äimerklksi kuiiluisa " o l i i v i " — tikulla varustettu
muovinen jäljittelmä, joka cocktaillasiiii, Upotettuna tallentaa j a vft^
littää keskusteluja, koska "oliivi" on radiolähetin ja tikku on an.
t i n ^ l . " O l i i v i n ' ^ sadan metrlrt tolrtintnsrub on aivan riittävä vakoili­jalle,
joka haluaa naapuritalossa islu»nv Miltioida keskustelun nau­halle.
" O l i i v i " on melko kallis,''hinta öOO dollaria.
MUITA MINIVAKOILUOITA
Mikrofoneja on monenlaisia,
kikröfoni voidaan sijoittaa nau-iaan
ja lyödä naula seinään. Tä-iiän
mikrofoninaulaan voidaan r i -
mstaq usealla mikrofonilla varus-ettu
osa vaikkapa liimata, taulun
akaösaan. sillä on olemassa mik-i-
ofoneja, jotka näyttävät vain
ohuelta, miltei huomaamattomalta-levyltä,
jolla ei olo mitään t,eke-mistä
tavallisennäköisen mikrofo­nin
kanssa.
On myös radiolähettimellä va­rustettu
j a mikrofoneja, jotka voi
ampua maaliinsa. Tällainen esi­merkiksi
ikkunan l:ehykseeri' am­muttu
"luoti" lähettää kaikki
huoneessa käydyt l-eskusteUit..
Lähes öljylampun ikätovereilta
vaikuttavat nykyi.sin kelloon, nap­piin,
rintakoruun tai korvakoruun
sijoitetut mikrofonit. Uusimpia
mikrofoneja on miltei mahdoton
huomata. Joitakin vuosia sitten
käsiteltiin elel:tronivakoilua tut­kivassa
Yhdysvaltojen senaatin
alivaliokunnassa hauskaa tarinaa
eräästä muotiräätälistä, joka om­peli
pukuja amerikkalaisten suur-yhtymien
pääjohtajille. Nämä oli­vat
kuitenkin "yllätyspukuja* s i ­käli,
että räätäli ompeli niiden
vuorin alle pienikokoisia radio-mikrofoneja,
jotka välittivät
eteenpäin hallintoneuvostossa
käydyt keskustelut ja myös joh­tajien
intiimin seurustelun.
Hiljattain kävi ilmi, miten ame­rikkalainen
poliisi pääsi Frank
Sinatran pojan kidnappaajien jäl­jille
rahapinkkaan. jonka Sinatra
luovutti kiristäjille, oli kätketty
merkinantolaite.
On keksitty myös "radiopilleri"
joka nielaistuna-saa enetgiaa ruu
miinlämmöstä ja lähettää merk­kejä
eetteriin. Erinomainen tapa
jäljittää takaa-ajettava. .
Vakoilutarko^tuksiin sopiva tv-kamera
on nykyisin pienen tasku­lampun
kokoinen ja näköinen.
Englantilainen viikkojulkaisu Sun
day Times kertoi hiljakkoin, että
nyttemmin on liikkeistä saatava­na
äänettömästi toimiva 28 kuvan
valokuvauskone, joka on upotettu
rannerenkaaseen.
Vakoilu • j a vastavakoilutarkoi^
tuksiin käytettävän elektronilait- i^orätoTies var-eU-e tiukasti salai-teiston
valmistuksesta on tullut
tämästä sellaisia koettuja keinoja
informaation hankkimiseksi kuin
lahjonta, kiristys, painostus, var­kaudesta
puhumattakaan. Siveel­lisesti
herkkätunteinen vakoilija
on, luonnoton ilmiö, samoin kuin
hellämielinen pyjvcli. Likaisia
liiketoimia ei hoideta valkoiset
käsineet kädessä.
- Näjnä liiketoimet ovat toisinaan
likaisia sanan kirjaimellisessa
merkityksessä. Erittäin tärkeä in­formaation
hankintalähde ovat
roskakorit. Ruusuille ne eivät
suinkaan tuoksu, mutta sen sijaan
lemahtavat dollarille.
Pyrkien pääsemään kaikin mah
dollisin keinoin tutkimuksen-alaisten
yhtymien j ä t t e i ^ i n kä­siksi
vakoilijat toivovat saavansa
selville^ salaisuulcsia penkomalla
poisheitettyjä rahtikirjoja, revit­t
y j ä selontekoja, rypistettyjä kon
septeja ja käytettyjä hiilipape-reita.
Jos vakoilijalla on riittä­västi
kärsivällisyyttä, voi hän
täydentää roskakorilöytöjään tut­kimalla
lehtiä, toiminimiea luette
loita, tuotantokonferenssien se­lontekoja
ja siten kerätä pala pa­lalta
tarvitsemiaan tietoja.
Jos vakoilijalla on onnea, hän
saattaa löytää roskakorista jopa
laboratoriotutkimusten konsepte­j
a ja ties minkälaisia " h e l m i ä " .
Niinp.^ Detroitin autofIrmoissa ei
käytetäkään tavallisia paperiko­reja,
van sähkökäyttöisiä paperi­myllyjä,
jotka silppuavat paperi-roskat
ja polttavat ne tuhkaksi.
Tällainen jättridon hävittäminen
tulee kalliiksi.- mutta se estää tie-.
tojen joutumi-sen v.Häriin käsiin!
Informaation hankintaa suori­tetaan
myös henkilökohtaisin kon
taktein; Kysymyksessä ovat ne
henkilöt, jotka kirjoittavat liike­kirjeitä,
tutkimusten konsepteja
ja rahtikirjoja, ts. yhtymien var­sinaiset
työntekijät. Kuka menee
takuuseen siitä., ettei laborantti
myy tämänpäiväisen kokeen tu­loksia,
jos hänelle tarjotaan siitä
sievoinen summa? Ihmisen pää­kalloa
ei voida lultita eikä ajatuk­sia
työntää papcrimyllyynrr-,
VARTIOIDUT S.MAISUUDET
Chicagolainen firma Abbot La-huomattava
tuotannon haara. A i ­kakauslehti.
Time tiesi hiljattaain
kertoa, että USA :.ssa käytetään
vuosittain parikymmentä miljoo­naa
dollaria yksityisiä ja valtion
varoja kuuntelulaitteiden ja
muun vakoiluvälineistön hankin­taan.
ROSKISDYYKKARIT JA
IHMISSIELUJEN
METSÄSTÄJÄT?
Teollisuusvakoilussa turvaudu­taan
elektroniikan lisäksi myös
kaikkiin muihin mahdollisiin kei­noihini
jotka tarkoitus — valmis-tussalaisuuksien
haltuunsaami-nen
— pyhittää. Tuskin tapaa seN
laista teollisuusvakoilijaa, joka
määrättyyn tilanteeseen joudut­tuaan
kieltäytyisi häpeillen käyt-miM
"tutkitta
V Fort Benningi8ta,Ga. tuli tiistain odotetta­vissa
ollut tieto, että lÄy L a i n verilöyiystä sotaoikeudessa syytet-
: t y h ä oleva kiutnantti William Gälley Jr. on puolustuksen psykiat­rin
esityksen periiöteellä »niäärätty tutkittavaksi siitä, minkälainen
oli hänen mielentilansa niainitun yörilöylyn aikana, jolloin Calleyn
flanötaah ämpiineen yli 100 vietnamilaista siviiliä, miestä, naista
j ä lasta. Kysymys on siiö nyt, tappoiko Calley täysin järkevänä
ollessa näitä siviilejä, vai piiko hän mielentilansa perusteella sel­laisessa
^asemassa, ettei t i e t ä n y t eroa "oikeftn ja väärän välillä'',
mihin seikkaan kiinnitettiih huomiota ko. sotaoikeudessa. Ko, lää­käri,
Albert Laverne.oU myös esittänyt vihjeen, e t t ä ehkä Calley
oli My Laissa vetänyt vahingossa henkeensä marijuana-haikuja"?
Tämä oikeusjutun toistaisekäi keskeyttäminen ja Callcyn lä­hettäminen
mielentilatutkimuk­seen
palauttaa mieleemme" jutun
e r ä ä s t ä suomalaisukosta joka " l i i ­an
monta lasta" saatuaan kääntyi
lääkärin puoleen sterilisoinnin
saamiseksi. Noin vuoden kuluttua
tuli mies kuitenkin valittamaan
lääkärille, että sterilisoinnista ei
ollut mitään .apua, sillä taas syn­tyi
lapsi. Lääkäri oli siihen vas­tannut,
että_ehkäpä hän sterilisoi
väärän miehen.
Samoin tuntuu meistä nyt
keskusteltavana olevan asian tii­moilta.
Kukaan ei enää yritä­kään
kieltää eikä salata sitä
tosiasiaa, että My Lal kyläs­sä
järjestettiin silloin hirvittävä
verilöyly. Itse näiden siivilien tap­pamiseen
osallistuneet ovat todis­tajalausunnoissaan
korostaneet,
e t t ä he ampuivat aseettomia mie­hiä,
naisia jia lapfiia yhdessä luut­nantti
Calleyn kanssa ja nirneh-omaan
hänen komennuksensa joh-
. d o s t a . " "'
Mutta kysymys ei ole loppukä­dessä
vain luutnantti Calleystä
j a hänen tappokumppaneistaani
vaan siitä hyökkäyssodasta, min-,
kä Yhdysvaltain imperialismi on
järjestänyt tuhansien mailien
,päässä rajoiltaan olevaa Vietna­min
kansaa vastaan. Kukaan ei
halua puolustaa niitä jotka liipa­simesta
vetäen tappoivat joukko­mitassa
My Lain miehiä, naisia
j ä lapsia. Mutta vielä suuremmas­sa
edesvastuussa oVat ne, jotka
tämän rikollisen sodan Vietnamin
kansaa vastaan ovat järjestäneet
j a kouluttaneet sellaisia ihmispe­toja,
mitä My Laissa käytettiin
siviilien tappamiseen; Heidän mie­lentilansa
olisi syytä tutkia
vaikka kysymys onkin enemmän
liikevoitoista kuin mistään."mie­lentiloista".
suuksiaan: tehtaita vartioidaan,
portit avataan ainoastaan työvuo­rojen
vaihtumisen ajaksi, .työn­tekijöiden
tavarat, tutltitaan. Mut­ta
työntekijöiden muistia ei po-liisimenetelmin
kyetä kontrolloi­maan.
Niinpä toininimino.sti hil­jattain
syytteen kahta työnteki­jäänsä
vastaan siitä, että he pai-nettuaan
mieleensä firman val-mi.
staman sucsitun makeuttamis- ^
aineen kaavan auttoivat kilpaile-vaa
yritystä vastaavanlaisen ai­neen
valmistuksessa,
Coca-Colan ' tuntevat kaikki,
mutta tuskin kaikki tietävät, että
on olemassa vain yksi kappale
tämän juoman • reseptiä, jota säi­lytetään
yhtiön pääkemistin kas­sakaapissa
ja joka on vakuutettu
43 'miljoona.sta dollarista. Pääke­mistin
lisäksi ka.osakaapin saa
avata vain hänen apulaisensa,
mutta vasta pääkemistin kuoltua.
Dr. Pept)er-nimiöt& alkoholiton*'
ta juomaa valmistava amerikka­lainen
yhtymä uskoi juoman re­septin
vain neljälle henkilölle.
Heitä on kielletty m^itkustamast^
samanaikaisesti lentokoneessa.,
jottei mahdollisen lento-onnetto­muuden
sattuessa yhtymä menet­täisi
salaista reseptiään.
Voitaisiin loputtomiin luetella
niitä keinoja,, joihin yhtymät tur­vautuvat
salaisuuksiensa varjele­miseksi:
niitä ovat työntekijöiden
tarkkailu, valheenpaljastuskone,
puhelut koodikielelle kääntävät
laitteet, jolloin koodikielen avain
on vain sillä henkilöllä, jolla on
erityislaite puhelimessaan. Elek-^
tronivakoilun estämiseksi käyte­tään
vaihtuvir, magneettikenttiä,
jotka pyyhkivät äänityksen pois
vakoilijoiden magnetofoneista.
Salaisten rteuvoctelujen pitopai-koisda
tutkitaan tarkoin jokainen
tuoli ja muu huonekalu kätketty­jen
mikt*ofonien varalta. Kalkki
tämä maksaa tuhansia dollareita.
Lontoolainen Times v ä i t t ä ä ame­rikkalaisen
teollisuuden käyttä­vän
ainakin 40 miljoonaa dollaria
teollisuusvakoilun torjuntaan.
Kaikesta huolimatta amerikka­lainen
aikakauslehti Machine De­sign
on sitä mieltä, että 100:sta
teollisuusvakoilutapauksesta, pal­jastuu
korkeintaan 10—12. Viral­linen
lainsäädäntö ei kykene estä­mään
teollisuusvakoilua, j a vielä­pä
vahinkoa kär.simään jääneet
yhtymätkin mieluummin vaikene­vat
siitä kuin tahrj-.avat maineen­sa
asiakkaittensa silmissä.
Heikoimman renkaan tuotanto-salaisuuksien
varjelemisketjussa
muodostaa varsinaisesti yhtymien
johto. Johtaja lahjotaan, houku­tellaan,
kiristetään. Erään;, ame­rikkalaisen
tehtaan turvallisuus­mies
.sanoi tämän johdosta hyvin
osuvasti:
— Maailman paras turvallisuus
järjestelmä oli entisajan meriros­voilla.
He kaivoivat aarteensa
maahan ja ampuivat kaikki kave­rit,
jotka olivat olleet lapiotöissä.
Sillä välin teollisuusva.koilu ja
va.stavakoilu paisuvat ja muuttu­vat
gang.sterisyndikaatiksi, jolla
on suunnattomat tulot. USA:n
nykyinen teollisui'svakoilu heijas-tuukin
seuraavissa numerolu-vuLssa:
vuonna 1967 amerikkalai­set
teollisuusmiehet menettivät
tehdasvarkauksissa 2 miljardia
dollaria ja tuotanto.salaisuuksien
menetyksinä 2 miljardia dollaria.
Estääkseen menetyksiä nousemas
ta tätäkin tähtitieteellisempiin lu­kuihin
yhtymät joutuivat palk­kaamaan
76,000 turvallisuusmie­hen
aimeijan. joiika ylläpito tuli
maksamaan 1.3 miljardia dollaria.
Entä mitä tästä seuraa? Mel­koisella
varmuudella voidaan sa-
(U. vHUskovan syntfgiM
gien edustaJUi J a t i i f ä t vUme viU, >
kolia usi^m,|^(kiki)van^iii4iilt(»-,
tystöön vastalauseensa Sionistisen
iuuiiilaisiten puölostuslUton NeW
1forkissa ja muualla USA:ssa neu
vostoiiittolaisia : edustoja "^«881880
suoHttamiett Ilkitöiden Johdosta.
Juutalaisteii kirkossakävijäin vas­talauseessa
valitettiin edelleen si-
-<ä, että USA:n virkavalta ei ole
ryktynyt toimilii "slönistien rikol­listen
tidminnan estäinlileksi".
Moskovassa julkaistiin viime vii­kolla
myös muita yksityishenki­löiden
vastalauseita. '
Ha^nnasBsa fdikttiilii
palkintoja
Havanna. — Kansainvälinen leh­timiesliitto
päätti viime vi&oUa Ha­vannassa
pitämänsä kokouksen
myönlämäillä palkintoja työssään
kunno.'ftautvneille lehtimiehille.
Palkintojen saajien jotdcossa ovat
Afrikan kansalliskongressin jäsen
Govan M'beki, joka parhaillaan suo­rittaa
sabotaasista saamaansa elin­kautistuomiota
EJtelä-Af rikassa, Neu
vostcliiton kommunistipuolueen leh­den
Pravdan kommfentolja Juri
Zhukov sekä kaksi pteläamwikr
k'alaic'a lehtimiestä, joille palkin­to
myönnettiin kuoleman jälkeen.
H6 ovat chileläinen Elmocatalan
Avilas, joka sai surmansa seurates­saan
sissitoimintaa Boliviassa ja
argentiinalainen Juan Garcia Elor
rio, joka kuoli viime vuonna.
• New York — Columbian yli­opiston
professori T. Taylor, joka
öU Yhdysvaltain pääsyyttäjä
Nurnbergin oikeudenkäynnissä,
on ilmoittanut televisiossa, että
Yhdysvaltain armeijan esikuönaii
päällikkö kenraali Westmoreland
voidaan haastaa oikei^teen sotari­kollisena.
Hänen määräykseBtäätt
j a hänen komentamansa Yhdys­valtain
armeijan toimesta ptt Ete­lä-
Vietnamissa suoritettu petomai
sia rikoksia.
Televisiapuheessaan Taylor ko|-
rosti, e t t ä kenrali We8tmorelandih
vastuulla eivät ole ainoastaan
amerikkalaisten sotilaiden Song
ilMyssä (My Laissa) suorittamat
rikokset. Westmorelandin käskys­tä
on pommitettu jäIpoltettu viet­namilaisia
kyliä, minkä tuloksena
on ollut valtava mä ä r ä uhreja.
Hänen käskystään on myös suori­tettu
talonpoikien pakkomuuttoja
perustettaessa ns. strategisia
kyliä. .
P Vieitnanun maatahms
Hanoi. — Hanoissa ilmestyvät
lehdet kertovat, että VDT;n talon­pojat
ovat myyneet valtiolle maata-toustuotteita
40 pros. enemmän kuin
edellisenä vuonna. Elintarviketeolli­suus
on täyttänyt vuosisuunnitel­mansa
115-prosenttisesti ja lisännyt
mm. sokerin, teen ja kasviöljyn tuo­tantoa.
Kuluvana vuonna elintar­vikkeiden
tuotannon on määrä nous­ta
20 prosentilla.
VIETNAMISSA SOTINEET-SYYTTÄVÄT
SOTAJOHTOA
Washington.—Yhdysvaltain
ilmavoimien entinen kapteeni
AI Huhbard ilmoitti viime vii­kolla
lehdistötilai.suudessa Det­roitissa,
että 2,000 Vietnamin
sodan veteraania on päättänyt
aloittaa oman tutkimuksen Yh­dysvaltain
Vietnamissa suorit­tamista
sotarikoksista, "jotka
on suoritettu väistämättömänä
tuloksena Yhdysvaltain kansal­lisesta
politiikasta". '
" Y l i sata Vietnamin sodan ve-:
teraania, jotka edustavat asialli-noa,
että kapitalistisessa maail­massa,
missä kilpailu jatkuvasti
kiristyy eikä rehellisestä yhteis­työstä
ole tietoakaan, teollisuusr
vakoilu tulee jatkuvasti lisäänty­mään,
eivätkä mitkään toimenpi­teet
pysty s i t ä hillitsemään, kos­ka
sen juuret yltävät syvälle "va­paata
yritteliäisyyttä" suosivan
järjestelmän ytimeen.
Loppu
ixoiK >ii<<<<><"i<iiiuiiiiiniiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun
Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisvoimin
valmistama perinteellinen vappujulkaisu, KEVÄT 1971, il­mestyy
suunnitelmien mukaisesti tulevan huhtikuun •alku­päivinä.
Avustajia pyydetään taas rikastuttamaan tätä jul­kaisua
kirjoituksillaan, novelleilla, kertomuksilla, runoilla
jne, sekä erikoisesti kirjoitusten yhteyteen sopivilla tai
muuten Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten nykyajan
elämää ja toimintaa heijastavilla kuvilla.
Teknillisten seikkojen vuoksi on sitä parempi mitä pi­kemmin
avustajien kirjoitukset ja kuvat saadaan julkaisun
toimituksen käytettäväksi mutta viimeistään niiden pitäisi
olla Sudburyssa helmikuun 20 pnä 1971.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
KEVÄT-julkaisun toimitus
Box 69. Sudbury. Ont.-
§
sesti kaikkia Vietnamissa taistel­leita
sotilasosastoja antavat todis­tuslausuntonsa
joukkomitassa ta­pahtuneista
rankaisutoimista, k i ­dutuksista
ja vankien murhaami­sesta,
kemiallisten aseiden j a mui
den kansainvälisten sopimusten
kieltämien aseiden käytöstä", kor
rosti Hubbard.
Tutkimuksen tarkoituksena ön
"näyttää Amerikalle, että; Song
Myn (My Lain) tapaus ei"ollut
yksinäinen sattum.a, vaan yksi sa­doista
sotarikoksista j a että vas­tuuta
tästä ei voida vierittää Y h ­dysvaltain
korkeimmalta sotilas­johdolta
tavalliselle rintamasoti­laalle*:...
Kuten tunnettua parhaillaan
käynnissä olevassa luutnantti
Calleyn oikeudenkäynnissä Pentar
sfon ja oikeusviranomaiset tekevät
kaikkensa esittääkseen Song Myn
veriteot yleisestä käytännöstä
poikkeavina j a yksityisten sotilai­den
ja upseerien "mieljvaltaisuuk-sina".
Detroitin kolmipäiväinen tut­kinto
alkaa tammikuun 31 pnä.
Merijalkaväen yliluutnantti evp
William Forester Columbuksesta
Ohiosta kertoi lehdistötilaisuu­dessa,
että Yhdysvaltain sotilas­johto
palkitsee vietnamilaisten
siviilien murhaamisesta. Merijalr
kaväen 11. rykmentin esikunnas­sa,
jossa hän palveli, ilmoitustau­lulle
ripustettiin joka päivä luet­telo
surmatuista vietnamilaisista,
lapset ja naiset mukaan luettuna.
"Erikoisen ansioituneet" palkit­tiin
automaattisesti pronssitäh-den
mitalilla. Saadakseen tällai­sen
palkinnon tykistön upseerin
piti surmata 400 ihmistä. 100 ih­mistä
tappanut asevelvollinen sai
sotalaivaston mitalin "ansioista".
PÄIVÄN PAKINA
NAULOJA OMAAN RUUMISARKKUUNSA
Kuvaannollisesti puhuen ei
voida olla ihmettelemättä sitä
kiirettä, millä vissit hallitukset
pyrkivät käytännön toimenpi­teillä
todistamaan Karl Marxin
ennustuksen, että kapitalistinen
järjestelmä takoo nauloja omaan
ruuniisarkkuunsa.
Kysymys ei ole tässä yhtey­dessä
''Vapaan maailman" joh-tajamaasta
Yhdysvalloista, mis­sä
kansa on ilmeisesti jo valta­osalta
menettänyt luottamuksen
oman hallituksensa _ selityksiin
j a vakuutuksiin, jvaän meidän
omasta Canadästanime, minkä
hallituksesta voidaan myös sa­noa,
että. "kukaan ei-ole niin .so-
Ifea kuin se, joka ei halua näh-
•dä".- •• ' ':/}:•/ :
Ottakaamme pari käytännön
esimerkkiä siitä, miten Ottawa
y r i t t ä ä yhtäällä "suojella"' mei­tä
edesvastuuttomia canadalai-sia
ns. "radikalismilta" ja toi­saalta
ajaa väellä ja voimalla
erikoisesti nuoria ihmisiä siihen
"radikalismiin". ,
Aloittakaanime siitä kun siir-tolalsmlnisterimme
Otto Lang
kielsi suuressa viisaudessaan ns.
yippijohtajalta Abbie Hoffma­nilta
pääsyn tänne Canadaan,
niinrie hänen piti tuleman "Un-dor
Attack" nimisen televisio-ohjelman^
järjestäjien haastatel­tavaksi.
Isällinen öttnwa "suojelee"
siis meitä canadalaisla joutu­masta
Hoffmanin "villityksen"
kohteeksi. J a miksi? Hoffman
ei ole mikään rikollinen, kuten
valehdellen on väitetty, vaan yk­si
"Chicagon seitsemästä" jotka
joutuivat Vietnamin sodan vas-rtustamisen
johdosta sikäläisten
sotapolitiikkojen painostuksen
kohteeksi.
Kieltäessään Hoffmanilta oi­keuden
tulla Canadaan, liittohal­litus
ilmaisi siis "pelkonsa" hä­nen
ajatustensa "tartunnasta".
Mutta samalla kertaa Ottawa el
vapautettu mitään syytöksiä nos
tamatta. Kysymys ei si is ole
vain mr Lafrancesta.
Mutta miksi mr Lafrance pi­dätettiin
?
Viranomaiset eivät sitä sano.
Mutta toisaalta kerrotaan, että
hän on ollut poliittisesti aktiivi­nen
nuori kansalainen. Hän on
osallistunut mielenosoituksiin,
tutkinut marxismiakin, keskus­tellut
kumppaniensa kanssa so­sialismista
ja Quebecin itsenäis­tymisestä.
Mr. Lafrancen kerro-toimimit^^
^demokraatUsestr .taan olleen jonkinlaisissa yh-yain
Hoffmanin, vaan myös, ja teyl^issä esimnylouvement Syn-ennenkaikkea
canadalaisla koh­taan,
joilta kiellettiin oikeus
kuulla, mitä Hoffmanilla on
' mahdollisesti sanottavaa.
Tämä tekö - - pelko mahdolli­sesti
hallitusohjelmasta eroavis­ta
ajatuksista — ei varmaankaan
lisää establishmentln arvovaltaa
sen paremmin vanhempien kuin
nuorempienkaan canadalaisten
keskuudessa.
Siirtykäämme nyt sitten Que­beciin,
missä lyhyesti sanoen 22-
vuotins Henri Lafrance menetti
työpaikkansa oltuaan pidätetty­nä
War Measurcs lain perus­teella
—: vaikka hän vapautui
niin^ ettei.mitään syytöksiä nos­tettu
— siis syyttömänä.
Kuten muistetfian siellä pidä­tettiin
poikkeu.slain perusteella
400 ihmistä j a yli 400 heistä on
dical Politiqu'en, jota_-sanotaan
^uebecllalsten opiskelijain va­semmistoryhmän
jätteeksi.
Vuonna 1960 hänen kerro­taan
olleen tuhansien muiden
nuorten quebecilaisten kanssa
mielenosoituksessa Union Natio­nalen
johtajakokouksen iaikanä.
^ Tällöin Lafrance sai $150 sakon.
Ilmeistä on, että häntä epäillään
sai kuitenkin ankaran iskun —
hän menetti työpaikkansa ja siis
säädyllisen elämisen mahdolli­suuden.
Me emme tunne henkilökoh­taisesti
mr Lafrancea. Emme
liioin halua "ennustella" mitä
hänestä tulee. Yksilönä Lafran­cesta
voi tulla kokemustensa pe­rusteella
joko yhteiskunnallisiin
muutoksiin pyrkivä sosialisti tai
kommunisti; yksilönä hänestä
voi tulla anarkisti, terroristi tai
pahimmassa tapauksessa taval­linen
rikollinen.
Varrnaa kuitenkin on, e t t ä hä­nestä
on vaikea saada establish-mentin
(nykyisten valtapiirien)
tukipylvästä. _
Kysymys el kuitenkaan ole hä­nestä
yksilönä. Varmaa nimit­täin
ohi että kymmenet hänen
tuttavansa, ystävänsä ja muut
asiaan kiintyneet nuoret miehet
ja haiset tulevat vetämään omat
johtopäätöksensä tapaus Lär
francesta. Heistä tulee epäilijöi:
tä, kyynikkoja sekä aktiivisia
uudistusmlehiä j a -naisia.
Toisin sanoen: on aivan var­maa,
että yksistään tapaus L a ­france,
mistä valtiovalta on vä-
" y ä ä r i n a j a t t o l u s t a " j ä v a i n siitä, iittömästi vastuussa, nostattaa
Kuten sanottu, Lafrance pidä­tettiin
työmaaltaan, kesken päl­yää,
lokakuussa voimaan juliste­tun
War Measurcs lain perusr
teellä. Hän tiesi, että työpaikka
(maantietyössä) oli kausiluon­toinen,
mutta odotti kuitenkin,
että saa olla vielä muutaman
viikon työssä. Toisin kuitenkin
kävi. Syyttömänä pidätetty ja
syyttömänä vapautettu Lafrance
establishmentiä vastaan enem­män
aktiiylsia voimia kuin se,
jos olisi annettu, kuten pitäisi
menetellä, alussamalnitulle mr
Hoffmanille tilaisuus tulla Ca­nadaan
j a esittää täällä vapaas­ti
mielipiteitään. .
Taitaa sittenkin olla perää sa­nonnassa,
että jumalat "lyövät
sokeudella ne jotka on* tarkoitus
hävittää. - Känafikoura.