1960-11-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. . ..'Lauantaina; marrask. 19 p. — Sat., Nov. 19,'1960
. _ . .• -. . I I . .... - . 1 . .. I
ii
• K
- — — J;'i
(UBEBTX) md^pendent.Iiabori
Orgaii(?^ofsFimiiBli^,Canadians£rEs-fl
tabUshed Nov. - 6,' 1917. Authorlzed'^
'^as second - class. maU by the Poit
Office" Department, •Ottawai; 3Pub-
UUieaf,'^thricet^^ weekly: Tuesdays,
llioicdays land^Saturdays by^Vapaus^
mil&hig Cömpiany Ltd:; at 100-1021
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.^
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng
address: B0X-.69, Sudbury,.Ontario.
Advertising.;:rates vupon%:appUcation::'>
Translation free of^charge: -
.TILAUSHINNAT:* .
Canadassa: " 1 vk..8.00 6 kk. 4.25>
> . 3kk:2.50>
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00'6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
St uomen
M
r
I
II ' ) '
lv
il
I
m
m
IA
\.
I M
1"
i
l i i
lv, 5
tm
9Mm 90 kopekkaa dollarilla
1 -
• . samaan-aikaan kun-''vapaan.maailman" johtavan maan, Yhdysvaltain
dollari taistelee olemassaolonsa säilyttämisen puolesta Lon-tDoiir
finanssimarkkinoilla, ja kun kullan hinnassa on jo tapahtunut
sbuHa^ heilahteluja niiden huhujen vuoksi että Yhdysvaltain dollarin'aryon
^luullaan laskevan kiintyy nyt koko maailman ^huomio siihen
.'kun Neuvostoliiton ruplan asema lujittuu ja voimistuu edelleen..
Kuten tiedetään, Neuvostoliiton rupla on ainoa rahayksikkö
m&ailmassa; minkä arvo ei ole laskenut, väaii noussut siitä, missä
se oli? toisen maailmansodan edellä; M
on tapahtunut -jättiläismäinen_npusu ja tuotannon lisääntyminen jatkuu
lierkeämättä, niin siellä on katsottu tarpeelliseksi suorittaa sellainen
rahauudistus, ettei tarvitse kaupoissa ja liiketoimissa yleensä ,
käsitellä niin suuria rahasummia. Tammikuun 1 päivästä alkaen
tulee käytäntöön n.s. "raskas" rupla, joka vastaa reilusti amerikka-laista"
dollaria. Tosiasiassa'rupla vastaa siitä lähtien $1.11 Yhdysvaltain
rahassa.
Tämän rahauudistuksen yhteydessä suoritetaan Neuvostoliitossa
: todella'syvällinen^ leikkaus; Kaikki vanhat- r
•uusiintrupliin-^.lQ^mmenen.vanhaa^ruplaa: vaihdetaan yhteen uuteen
rupliaan — ja tvaihdettavia ruplia saa olla rajaton määrä.
Samalla\kertaa astuvat voimaan uudet hinnat, jotka vastaavat tieteellisen
tarkasti vanhaa rahakurssia' niin, että kukaan yksilö ei voi
vähäakäänfehävitä- tästä rahauudistuksesta. F
että^nfiissä tahansa on kysymys joistakin murto-osa kopeekoista, niin
hintojen uudistus suoritetaan silloin kuluttajan eduksi.
Tämä jättiläismäinen rahan arvon uudistaminen on ollut käynnissä
viime toukokuusta asti jolloin pääministeri Hrushtshev tie-doittir-
siitä- Korkeimman Neuvoston: istunnossa. Kuten sanottu.^^^^ s
rkuvaavneuvostomaassa tapahtunutta suurta taloudellista edist^
samalla kertaa ruplan vakavaraisuutta.
Aikaisemmin julkaistujen tietojen lisäksi on Moskovasta nyt i l moitettu,
että uuden ruplan: vastineena -tulee olemaan .98 kultagram- •
maa;:vanhan ruplan vastineen ollessa ;22kultagrammaa. Tämän pe- •
rusteella'nousee:ruplan-kansainvälinen vaihtoarvo siten ;ett
.arvoksi?tulee $1.10. Aikaisemmiri vastasi 4 ruplaa yhtä amerikkalaista
dollaria.- Tämä tarkoittaa; että dollarin arvoksi tulee. Neuvosta
rahassa 90 kopeekkaa. '
Samalla kertaa ilmotettiin, että uuden ruplan astuttua voimaan
lopetetaan ulkomaisilta turisteilla
tähän mennessä rollutjy^
ettäfesimerkiksi yhdysvaltalaisille;(ja canadalaisille) turisteille tulee
Neuvostoliitossa matkustaminenrhiemarirkalliimmaksi heidän: oma
aoiiiiiiiii
uurin edistaiana
e V
^1 rahassaan; eli dollareissa laskien.
Liiittolaisten arvo oh''matalalla
MMSäii'! yllätyksenä ei tullut Parisista alkuviikolla saapunut
.epävirallinen:?^
päällikköni kenraali LaurlsN^
kuussa;», . , \
Missä' määrin ,hänen eronsa liittyy demokraattipuolueen -vaali-
.; voittoorf-Yhdysvalw
tii liitt^aisiaah t.s ennenkaikkea Länsi-Saksaa maksamaan suuremman
os^^ NÄTOrn- aina kasvavista menoista, ja missä määrin hänen
i omaan lirvioonsa; koko : NATO-liiton/iu
ne ovao asioita joista kuullaan myöhemmin.
Mielenkiintoista on sen sijaan todeta, että'Yhdysvaltain sota-sv
päällystöllä:
johtajista,: sillä ;nyt jo sanotaan olevan ehdolla - kenraali;^^^
tilalle 'kolme amerikkalaista kenraalia — eikä ketään muita. Pentagonin
käsityskannan mukaan tulevat Jumalasta seuravaksi amerikkalaiset
kenraalit; sitten on pitkälti tyhjyyttä ja vasta sen jäl-"
keen joitakin liittolaismaiden kenraaleja, ellei niiden ylä- ja etupäähän
sijoiteta vielä joitakin amerikkalaisia pikkukihojakjn.
53-vuotias kenraali Ngrstad on toiminut NATO-liiton eurooppalaisena
ylipäällikkönä noin 4 vuotta. Vaikka hän ei ole vielä saanut'
ainakaan virallisesti eroa, hänen mahdolliseksi seuraajakseen arvelullaan
tulevan jonkun seuraavista kol^
lista: Thomas H. White USA:n ilmavoimien yleisesikunnan päällikkö;
Lyman Lamnitzer, Yhdysvaltain yleisesikunnan puheenjohtaja
tai Frederic C. Smith, Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja Euroopassa.
Canadan kohdalta saattaisi olla parempi, että annettaisiin amerikkalaisten
miehittää myös tavallisten rivisotilaiden paikat NATO-liiton
armeijassa! Siten vältyttäisiin siltä mahdollisuudelta, että
' joku amerikkalainen kenraali voi käyttää Euroopassa olevia asevoimiamme
johonkin sellaiseen tarkoitukseen mitä ei hyva^ksy sen
paremmin Canadan hallitus kuin kansakaan.
' Suomessai vietetään kuluvaa
vuotta Suomen työläisnaisliikkeen
'ÖO^vuosijuhlanaja asiasta on kirjoi-:
tettu- työväenlehdissä paljon. Julkaisemme'
oheellisena E l l i Stenbergin
asiaa koskevan kirjoituksen, joka
julkaistiin Kansan Uutisessa:
Viime vuosisadan alkupuoliskoa
pidetään maamme historiassa suo-nhilai^
ansallisenj kulttuurin nousu-,
ja ^kukoistusvaiheena. Niinpä' ei
työväenliikkeen , varhaisinta sivistystoimintaakaan
voi täysin-erottaa
yleisestä kansansivistyksellisestä
toiminnasta; joka heräsi; suomalais-kansallisen,
nousun mukana. Varsinaisia
työväenyhdistyksiä edelst;
vät työväestön keskuuteen syntyneet;
lauluseua-at, .soittokunnat,' lu-kukerhot
ja muut: rsivistykselliset
ollut osaton henkisen kiedon aar^
teista; Tiedonnälkä ajoi sen ahnehtimaan
osaansa; monin erilaisin keinoin
ja mahdollisuuksin.^^ . N
työväenliikkeen mukana kasvoi
mahtava, monihaarainen kulttuuritoiminta,
jonka sisältöön vaikutti
omalta osaltaan se vaatteellinen : into;
mika nopean- yhteiskunnallisen
kehityksen, mukana nosti maaham:
me voimakkaan yhtenäisen työväenliikkeen.
Runoilija Kössi
Kaatra on lausunut itämän ajan
kulttuurihengesta seuraavaa:
''Kantelieeseen oli saatava uusi kaiku
ja se tuli ihan itsestään,
sillä työväenluokka oli kulkenut
Runottaren kantapäillä".
Vuosisadan vaihteessa, jolloin
työvdenlnke ja myös:, työläisnaisliiT
ke syntyi/ eivär työläiset: olleet saa-neet-
yleensäeleskansakouluopetus-ta.
Lukemisen taito joten kuten
osattiin — siitä oli kirkko huolehtinut
kiertokoulun, ;lukukinkerien.
ja rippikoulun avulla — mutta kirjoitustaidon
suhteen oli jo :asia.toi^
nen; Puumerkin käyttö, nimikirjoituksissa
oli vielä yleistä Maaseudun
a oi ivat: kansakoulut melko hai>
vinaisia ja kaupungeissakaan ei lähimainkaan
kaikilla ollut sen käyntiin
mahdollisuutta.
Työväen järjestötoiminnan aika-:
essatarv.ttiin kirjoitustaitoa :ja mö^;
ma muita tietoja. Niiden hankkimiseksi
perustettiin kerhoja, joiden
kautta saatiin alkeisopetusta kirjoituksessa,
laskennossa ja • kirjanpi-,
dossa.: Kun kansanvalistusseura alkoi
Järjestää iltakansakouluja, jatkoivat
jotkut'^ ahkerimmat siellä ja
suorittivat "koko kansalcoulukurssin.
Näin on opintonsa alkanut mm. ai-nen
Helsinkiin. Myös kansankirjastojen
perustaminen- ja" kehittäminen
tuli välttämättömäksi. Niiden
nakin nimeltä meille tuttu, myö merkitys oli työväestölle suuri, sil-ihemmin
suuren :i tietomäärän jä elä
mänviisauclen hankinut, -hyvin kul
; tivoitunut'.; työläisnaisliikkeen vvete-raani
Aura Kiiskinen.-
Usein on todettu, että naiset ovat
tulleet :mukaan järjestötoimintaan
joidenkin sivistysharrastusten vetäminä.
Jo viime vuosisadan lopulla,^
jolloin^ työväenyhdistyksiä , alkoi
syntyä eri puolille maatamme^ tuli
naisia :mukaan-yhdistyksenj^^^
mikuntiin, laulukuntiin, näyt:elmä-seuroihin,
l^nsantanriuryhmiin-^^
lukuryhmiin. ,Naiset harrastivat
runon lausuntaa ja luentaa sekä
esiintyivät ahkerasti ohjelman suo-harrastukset.
Työväenliikkeen syn- rittajina erilaisissa tilaisuuksissa,
tymlseen asti oli varsinainen kansa>jsja,5,iiia oli siis silloin, niinkuin
myöhemminkin ja: on vielä nytkin,
aktiivinen ja innostunut panoksensa
ohjelmakulttuurissalj»; sivistys-riennoissa.
Oli selvää, että naiset, jotka tajusivat
koulutietojen merkityksen
omien puutteittensapohjaltavipitivät
tärkeänä- kansakoulun saamista
yleiseksr-ja:pakolliseksi,-mutta samalla
maksuttomaksi, myös -koulutarpeiden
osalta. Kun tämä on
myöhemmin toteutunut, siihen on
ollut työläisnaisliikkeellä huomattava
osuutensa. Sen sijaan : yhtenä
iskoulukysymys — kansakoulu
pohjakouluksi ja suora:siirtyminen
oppikouluun —^: joka-JO varhain esi-:
tettim vaatimuksena :mm. eduskunnassa,
on edelleen toteuttamatta.
Koulukysymys :• ja: oppivelvollisuus
ovat olleet. muodossa tai toisessa
esillä melkein jokaisessa vanhan
työläisnaisliikkeen ja nykyisen • demokraattisen,
naisliikkeen edustajakokouksessa;
-Parannuksia on aste
rasteella saatu ja pyritään jatkuvasti
saamaan. ,
Paitsi alkeiskoulutietojenhankinr
taa ryhdyttiin työväenjärjestöjen
perustamisen 'yhteydessä' järjestämään
luentoja .j» esitelmiä. ;Tämä
kävi järjestöille: kuitenkin vaikeaksi
sekä taloudellisesti että luennoitsijoiden
puutteen: vuoksi. Niinpä
heräsiv-ajatus: -työväenopistojen :air
kaansaamisesta: kuntien .taloudellisella
tuella ja koulujen opettajien,
avulla; -Tämä johtikin nopeasti;tulokseen
, Tampereella, missä. perusteltiin:
maamme ensimmäinen lyö-vaenopisto
jo v. 1899. Vasta 15
vuotta ..myöhemmin saatiin : sellai-Ädehauer
kiirehtii
lä kirjojen ostamiseen ei juuri varoja
riittänyt/
Työväenliike on - sysäyksenj:. monille
imuille «kulttuuriharrastuksille
Sen omassa piirissä alkoi voimakas
julkaisutoiminta, jonka mukana
tuli joukko työläiskynäilijditä
ja -kirjailijoita,. Vaikka näiden kirjailijoiden
nimet, Kössi Kaatrrfa,
Konrad' Lehtimäkeä ja Irmari Rantamala
— Maiju Lassilaa sekä naiskirjailijoista:
Hilja Liinamaa-Pärssistä
lukuunottamatta eivät ole
kantaneet ajan mu-kana kovin pitkälle,
olivat he. omalla ajallaan mei--
kityksellisiä yhteiskunnallisten epäkohtien
paljastajina ja aatteellisen
innon sytyttäjinä. ^Melkein jokaisen
työväentalon piirissä toimi torvisoittokunta;
eli. puhallinorkesterj,
niinkuin:- sitä-nykyisin kutsutaan.
Aikana,--jolloin musiikki oli •melko
•saavuttamaton varsinaiselle ^kansal-le,:
kun radiotakaan ei^vielä: tunnettu,
muodostivat nämä laulukuorojen
kanssa: tärkeän tekijän työväes^
tön juhlien ohjelmistossa. Mcrki-tyksellisimmäksi
- eiikäv vielä muor
dostuivat näyttämöhanastuksel. Jo- Helsinki — .STT sai sunnuntaina
kaisessa järjestössä oli huvitoimi- aamupäivällä ulkoasiainministerios-ii
' Bonn. „ — Länsi-Saksean liittokansleri
Adenauer vierailee helmikuussa
Washingtonissa ja odottaa^
tällöin tapaavansa presidentti Kennedyn,
kertoi eräs Länsi-Saksan
hallituksen edustaja Bonnissa torstaina.
Adenauer matkustaa eräiden
neu/vottelujen osanottajaksi,
joissa Länsi-Saksalla :on:etuja':ajet
tavina. Bonnin h;)llituksen taholta
ei Adenauerin Amerikan matkaa
koskevana ^tiedonannon: yhteydessä
kuitenkaan ilmoiteltu, mitkä neuvottelut
olisivat kysymyksessä.
Huomioitsi>at Bonnissa toteavat,
että Adenauer vierailee_\Vashingto-nissa,
vain muutama päivä sen jäi;
keenTkun Kennedy on ottanut'vastaan
presidonlin tehtävät.
Matkustelemaan innostunut iäkäs
liittokansleri oli Yhdysvalloissa'vii^
inek.si maaliskuussa ja kohtasi silloin
presidentti'Eisen]]iowerin. Joulukuussa
s Adenauer matkustaa Pariisiin
.neiivotellakseen.presidentti
de Gaullen kanssa.
mm^m
le
•eb
TOIMITTANUT EEVA'
m
ae e(
I - I . ' - ' f
1
Pres. Kekkonen
Moskovaan ensi
sunnuntaina
kunta näytelmäkerhoineen ja jokaisessa
:: juhlassa näytelmakappale:
Näytelmäkerhoista, kehittyivät seu-ranäyttämöt,
mitkä olivat alkuna
ta seuraavan virallisen tiedonannon
pie,sHlL'ntti Kekkosen matkasta
Moslco\<(aii.
Ulkonsiajnniinisleriö , ilmoittaa.
Kaaostilanne Kongossa -
Lumumba ratkaisun avain
Surkea tilanne
* Rajan eteläpuolelta, New Orleansin kaupungista Louisianan osavaltiosta
Yhdysvalloisa saatiin alkuviikolla jälleen syvää pahoinvointia
aiheuttanut tilannekuvan .s. "vapaan maailman" johtajamaasla.
Kun kolme kuusivuotiasta, sievästi puettua pientä ja herttaista
neekerityttöä meni siellä maanantaina aikaisemmin yksinomaan val-
, koihoisten lasten laitoksena olleeseen McDonough-nimiseen kansakouluun
ja neljäs neekerilapsi Wiliianr Frantz-nimiseen kouluun,
niiiL siitä nousi kerrassaan hirveä möly valkoihoisten taholta. " Y l i
' 5,000«äitiä ja-feini-ikäistä kehoitti' (musta- ja valkoihoisten) eristä-
. mistä kannattavia johtajia 'tottelemattomuustoimintaan* juosten kir-kueiiu
New'Orleansin kaduilla", sanottiin UPI—APni uutistiedossa
' keskiviikkonsu
; . I^Sitä aikaisemmin nähtiin Canadan Yleisradion tv-uutisten yh-teydjMsä
miten sikäläiset nuoret äidit — huligaanimaisista nuorten
joukoista' puhumattakaan — kirkuivat kuin mielipuolet maansa pie-noislippuja
heiluttaen kun nämä pienet, viattomat neekerilapset^;^
'-menivät .toisten lasten mukana, tosin poliisiviranomaisten suojeluk-
'r sessai^McDonough-kouluun. • «fis?
^'^"•! teJos olisi kysymys vain niistä New Orleansin susimaisista Valkoin
' riholsista äideistä ja heidän kasvateistaan,^ niin asia voitaisiin'sivuut-
^ taa^olkapäitä halveksivasti kohauttamalla. Mutta tosiasia on, että nämä
^fjNeg^fleansm kaduilla neekerilapsia vastaan kirkuneet valkoihoiset I
'.t. V' SidJ^TJä^ lieidätf kasvattinsa heijastavat Yhdysvaltain hallitsevan luo-r,
f-kaliltodellista asennetta .kaikkiin vähempiosaisiin nähden. Tältä ^laa-
Leopoldvilie. — Verilöyly, jonka
uhiiksi irlantilainen YK-partio joutu
1 Katanga.ssaon:jiiIma muistutUS;
Kongossa jatkuvasti vallitsevista
laittoni uudesta : ja - kaaoksesta, kirjoittaa
Reuterin Leopoldvillen; kirjeenvaihtaja
Gerald Ratzin. Itsenäistymisestä
on JO kulunut neljä
kuukautta, mutta edelleenkin on
tunnusoniaisinta tilanleel'e tässä
uudessa Afrikan tasavallassa seka-soito
Hinnat ovat kohonneet korkeuksiin,
työttömyys suorastaan
vaaialliselle .asteelle ja poliitti'>et
ryhmät jatkavat riitelyään.
Silta lähtien, kun armeijan ylipäällikkö,
eveisti Mobutu kaksi
kuukautta sitten istuutui tuoliinsa
puistokadulle eräänvLeopoldvillen
suuien hotellin edustalla ja ilmoit-
Kapitalistisissa
maissa inflaatio
etenee, jatkuvasti
Inflaatio kapitalistisissa maissa
on ilaukannut täysin purjein, ilmenee
YKn äsken julkaisemasta rar
portisla/^i Vertailukohteena on:elinkustannusindeksien;
kehitys;- viime
-vuoden puoliväliin.^ Voimakkaimmin
inflaatio on edistynyt ali- tai
puolikehittyneissä maissa, mutta
siltä eivät ole voineet välttyä myöskään^
korkeimmmin-kehittyneet; te-:
ollisuusmaat.
, Inflaatioaallon kärjessä on Brasilia,
missä elinkustannusten nousu
on ollut vuoden sisällä kokonaista
29 prosenttia'ja hyvänä kakkosena
on _ Argentiina 27 prosentilla.
Korkeammin kehittyneistä - teolli-
Suusmaista^mainittakoonr^Japani7T4
prosenttia. Ruotsi, Ranska ja Itävalta
3 pros.. Italia, USA, Sveitsi-
Ranska 2 pros. Vain Belgian ja Canadan
osalta hintataso on pysynyt
paikallaan. Suomen osalta nousu
on ollut noin 4 prosenttia. ^
Asiantuntijoiden arviointien mu-ti
: parlamentin toiminnan la
ncen. on tasavallan johto ollut
muutaman nuoren akateemisesti :)a
teknillisesti .'Sivistyneenikongolai-sen
käsissä..Näillä on:ollut neuvon-,
antajina belgialaisia ja , Y K : n : toimihenkilöitä;
mutta: sen ^sijaan että
neuvonantajat v olisivat neuvo-neet,
he ovat olleet keskenään: tuk-kanuottas.
lla:v Belgialaisia :on syytetty
YK:n asiantuntijoiden .syrjimisestä.
Vaikkakaan Mobutu — joka on
f laihtunut. silminnähtävästiK^r
lyaan leikkiin todenteolla — ei ole
^osoittautunut: vahvaksimieheksi
niin kum odotettiin on hänen.onnistunut
pitää .entinen pääministeri
Patrice : Lumumba poissa poliit-tiselta
areenalta. Lumumba onovietr
tanyt aikaansa kotiarestissa asunnossaan.;
Mutta poliittiset huomioitsijat
pitävät Lumumbaa edelleenkin
:Kongon kriisin avainhenkilönä,
siitäkin huolimatta, että hänen toimettomuutensa'
on: vähentänyt .hänen
vaikutusvaltaansa. Niinpä Lu-mumban
tiedetäänedelleenkin ens-täytyneisyydestään
huolimatta * voivan
luottaa^ YK:ssa afrikkalais-aasialaisen:-
Tyhmän-j
ten maiden tukeen.
Leopoldvillen kaduilla pyytävät
surkeailmeiset laihat lapset eurooppalaisilta
rahaa ja heidän vanhempansa
-koputtelevat - oville tiedustellen
työtä. Jokaisessa kadunkulmassa
näkee työtöntä väkeär Joka
kadulla kohtaa siviilihenkilöitä,
jotka kantavat asetta turvanaan.
Säännöllistä veronkantoa ei Kongossa
tunneta. Tuonti ja vienti alkavat
samoin olla tunteni-attomia
kaupallisia: ilmiöitä ja pankkien: va-:-
luuttavarannot ovat ehtyneet. Valtion
virkamiesten palkkoja ei voi-monille:
teattereille:; maassamme; 1 eltä^-^i
Työväen vseurandyttämöillä ovat j viralliselle vierailulle Neuvostoliit-
'monet tunnetut näyttelijät'Saaneet i toon tk 20 paivana junalla, ,saa-koulutcksensa
teattereita varten. puen Moskovaan tk 21 paivan aa-
Mutra • ' t y ö v ä e n l i i k k e e n alkuaikoi- m^na.
na oli työpäivä pitkä, joilltikin aloil- l':iluum<itkoIlo tas.i\allan presi-
:1a melkein: rajaton. Ajan käyttö si-:{lenJti-h tk. 24;päI-vistyshalTas(
ukslin• jäi kovin vahäi- rvdna illalla, inyos jiinalla.^^s^
seksi. Vaadittiin 8 tunnin työpäi- Helsinkiin seuraavana päivänä,
väa, jota' vaatimusta pei-usteltiinTa'.avallan presidentin mukana
myös silla;:että voitaisiin varata ai-imatkuslavasta. seurueesta
(Jatkuu sivulla 3) taan m.\öliemmin.
'da maksaa koska kassassa ei. ole
rahaa. ,. x
Lokakuussa- poliisi^ pidätti eräitä
korkeita virkamiehiä, jotka pitivät
yhden päivän lakon vastustaakseen/
palkatonta työntekoa.
Ratkaisun hetkeä odotetaan vuc-
. Kaikesta huoruniitta emme kuitenkaan'
Uu)piiisi_ir.isi.-iäu hinnasta
siitJi^ onnen lietk.estä että saamme
viettää kerran vuodesr.-.! yhden nau-'
tintorikkaan päivän mustikkamar-jassa
— tulkoon silton mustikoita
'ef^fiju^
kaan inflaation kehitys kuluvan denvaihteen vaiheilä. YK:n piireis^ loin on keidtty aina viirtlui.«cl mus- ~ * * * ?
vuoden jälkipuoliskolla I on ollut sä pidetään näköaloja synkMnii ja ^tikat. Jos on huono niustikkavuosi, Nyt kuitenkin kerrotaan, että kä
useimmissa maissa voimakkaampaa ainoaksi valoisaksi maiidollisuudek mm tulo-- jaa tjcienkm melko vaa- sipelilla haiioilclti) mustikkain poi-kuin
vuoden alkupuoliskolla, vaik- si 6n jäänyt asiantuntijain mukaan tiinattomaksi. Mutta> ai^ia ratkeaa! minta saa ehkä luvan siirt.vä inuls-
Tällahla niikcc viclii paljon Koii^osya, kuten niiiitsakin
kQliiltynHiHötnissä Ajiikan muhsii. J\aim'n, lapsi sclkaan
köytettynä, pilkkomassa puita, niiehcu odotellessa sanaan
nojaten ruoan valmistumista. Kuva otettu f.eopoldvillrsia.
Eatonin tavaratalossa oli äskettäin
;ranskalainen «viikko: ja kaikkea
Ranskasta tuotua* tavaraa mainostettiin.?
Kauniissa: kansallispuvuissa^
olevat myyjättäret' palvelivat a-siakkaitaan;/
joillakin: osastoilla'kur
ten kukkina 'kukkien joukossa ja
matkakojussapitsihilkkainen antoi
neuvoja niitä-Jtysyville. Pylvään
-ympärille,'; neljälle : sivulle kullekin
olivat:-konditoritv valmistaneet sokerista
taideteokset Riemukaaren;
Eiifeltornin ja aivan valkean Parisin
Oopperatalon,-<-Ranskan kartassa
olikin jo värejä enemmän. Ranskan
ääriviivat kohosivat alustalta
noin pari tuumaa. Ulkomaiset reunat
olivat kuin vaahdon peitossa ja
Ranskan lippu lepäsi ;• ulkosaaristolla:;-
Keskellä-mannerta- seisoi -tanakasti
taiteilija sivellin ja paletti
kädessään ja hänen edessään jalustalla
oli, kirjavin värein maalattu
laulu; irNämä kaikki neljä taideter
osta olivat valmistetut sokerista,
kuten JO tuli mainituksikin ja tekijän:
kuvat;,-ja ansioluettelot olivat
kunkin teoksen yläpuolella. -
Neljä kuuluisaa mannekiinia olivat
.tulleet .Ranskasta ; esittelemään
Balmainin pukuja mutta heidän esi^
tyksiinsä olivat liput myyty heti
loppuun; :Tavaratalo järjesti kuitenkin
asiakkailleen ilmaiset muo^
tinäytdkset omine mannekiinei-neen;.
Jo hyvissä ajoin ennen alkua
katsojapaikat- täyttyivät esityslavan
ympärillä, kovaäänisistä kuului
ranskalaista: musiikkia ja esitysla-.
van alkupäähän, josta mannekiinit
tulivat ja poistuivat, oli " laitettu
korkea '; kullanvärinen Eiffeltornij
jonka :huipussa, olevissas kaarissa
hyvin: pienet värilliset sähkölamput
väläyttelivat valojaan vuoroon syttyen
ja sammuen.
viNäytbksen: alussa, saimme, nähdä
joitakin; väljiä:: takkeja: joita 'sopi
käyttää vyön kanssa tai ilman ja
niissäoli. jokoskimonor tai räglahi-hat.
' Kävely- ja arkipuvut seurasivat
toistaan, joko yksivänsin,ä tai
' <' 'I .< ••
Ranskalaista
ruudullisina. Eräs hyvin yksinkit||fp^^
täinen-lämpimän ruskea-villapukuC-" ^ "If
l
SsKI
I
1
ii
" 11
•^•'^•f,;-^:';':;*::?';;':^-:"^
Paleltuneen
hoito
; Olemme tottuneet ajatukseen;että:
paleltunutta jäSiBntä on aina ^hierottava:
vlumella; kunnes :se lämpenee,:
eikä; missään tapauksessa-saa
laittaa siihen lämmintä. Meneepä
joku. niinkin pitkälle sanomalla et-,
tei paleltunutta-saa tuoda edes huor
neenlämpöön.
Mutta nyt tohtori T. R Van Del-lenvesittää
aivan päinvastoisenhoir
totavan. Hän sanoo ettei koskaan
saa paleltunutta hieroa: lumella tai
jällä se on itsestäänkin' jo kylmä
ja veri. on solujen: välissä pysähtynyt
jääkiteiksi;: ;Nyt hän neuvoo et-
^a paleltunut jäsen on upotettava
mahdollisimman pian noin 110 F
asteiseen veteen, seon niin kuumaa
'jota moni ihminen «voi sietää. Siitä
iho tulee puna;seksi ja lämpimäksi;
se paljia, särkee tai tykyttää, mutta
kun jäsen on sulanut niin sitä ei
tarvitse; Icmmittää. enempää..' : Iho
kuivataan^ ja: potilaan on pysyteltävä
pitkällään täydessä levossa;: Huono
:lämmitetäan,hyvin tai '.paleltu-nut
jäsen, peitetään pehmeällä vaatteella
ja varjellaan loukkaantumiselta.
Paleltunutta voidaan verrata;
palaneeseen; lievässä tapaukses-,
sa kum auringon polttamaan Vaikeissa
tapauksissa olisi kutsuttava
lääkäri jos suinkin mahdollista.
Joskus on leikkauksella poistettava
paleltunut jäsen.^"
sai jakamattoman suosion; osakseen^'
mutta kohaus kävi kasojien joukos-" "•;
sa kun saimme nähdä sen takaa.
Kaulus, joka' edestä nousi ylSs kau-laan,
oli takaa auki niin että pai: "V^
jasti selän melkein vyötäröön. , ' '"^
Näytti kuin.ise 'olisi puettu päälle
väärin-päin ja ' puvun' käyttömahdollisuus
vähenL heti tavallisen
meikäläisen ajatuksista. Iltapuvut of
olivat upeita ja etenkin niihin käytetyt
kankaat olivat kauniita.
Lopuksi pukujen esittelijä kiitti
katsojia mielenkiinnosta ja tuntui
kuin jotakin ranskalaisten kevyttä'
elämänmyönteistä mielialaa olisi o l lut
havaittavissa ihmisten ilmeissä.
Sama tunne väreili kaikkialla ranskalaisten
tavarain osastoilla ja tavallisen
arkipäiväisen suurmyymälän
asiakkaat tunsivat saavansa
mukaansa muutakin kuin vain kaunista
silmänruokaa. Se oli ainakin
varmaa että tällaiset eri maiden-väliset
ystävälliset v^uorovaifcutu^-
set-lähentävät kansoja toisiinsa ja
sekin on siis askel pysyvää rauhaa
kohti, jota kukin tavallinen ihminen
kaipaa.
•k -k, -k
Mimmiä tapaamassa
Muhoksen Mimmistä kauan on
kuultu,
mttttei sitä niin hauskaksi luultu.
Tansseissa taide esille tuotiin '
valonheittimillä tunnelma luotiin.
Lauluissa kukin parhaansa koitti ^
kun haitaripeli tahtia soitti.
Naurulla tyytyväisyys esille tuotiin
näyttelijöille näin kiitokset suotiin.
* * • •
Tomaatit kypsyvät
talvella kuopassa
Avoviljelmillä jää joka syksy osa
tomaattisadosta vihreäksi eli säilötään
tavallisesti jollakin tavoin tai
syötetään sioille. Vihreät tomaatit
voitaisiin kuitenkin varastoida perunakuoppaan
tai kellariin, missä
ne'talven kuluessa kypsyisivät normaaliin
tapaan. , . i
, Jo muutama vuorokausi ennen
ensimmäisiä yöpakkasia olisi to-inaattipensaat
kaivettava juurineen-S'
maasta ja vietävä perunakuoppaan
tai< kellariin, jönka^ seiniin lyödään
nauloja 30—40 sentin välimatkoille.
Näihin nauloihin ripustetaan to-maatlipensaat
juurineen ja hedel-mineen.
Ellei seinätilaa riitä, voi
daan sopivalle korkeudelle kiinnittää
myös riukuja, joihin pensaat
sitten sidotaan., ^
Mikäli perunakuopassa tai kellarissa
on sopiva lämpötila n. 2—5 .
lämpöastetta (C) — alkavat terttujen
ylimmät hedelmät kypsyä marras—
joulukuussa ja viimeiset vasta v
helmi—maaliskuussa tai myöhemminkin.
Näin saadaan kypsiä punaisia
tomaatteja koko talveksi ruoka- ,'
pöytään omasta kellarista. Menetelmä
on keksitty Neuvostoliitossa ja
sitä on kokeiltu hyvällä menestyk- ;
sellä alueilla, jotka vastaavat meidän
avomaan tomaatin viljelysalue
eita. '
Jos halutaan varmistua siitä, että
määrätty osa sadosta jää talvikäyttöä
varten, voidaan osa tomaatti-^
viljelyksestä kylvää 10—15 päivää
tavallista myöhemmin. _ . ...
Makunsa puolesta eivät perunakuopassa''
tai kellaris;sa kypsytetyt 7
tomaatit' eroa lainkaan parhaista c\
avomaan hedelmistä;
- 1
CP:n uutistiedon mukaan Nova kuva kone, jonka ir.ustikoiden poi--
Älkää viekö meillä mustikkamaita
Kukaan ei haluakaan kieltäaLsitä,
etteikö mustikkain :poiminl:( kuumina
kesäpäivinä lAhi kovaa ja
vaalivaa'työ_tä, missa tarvitaan sekä
sisua että kestävää selkää.-
Kukaan ei Hio .i -kadehdi esim.
Pohjois-Öntarion intiaaneja ja
muita pikkueläjiä, jOtk:u heinänteon
aikaan :ncneval "nutstikkahar-vestiin"
ja ansailöc^vat siten muutaman
dollarin särpimensJ jatkok-li^
llliSSillSilS^^
Mutla_tuhansille__muillc,^kuten
esim. allekirjoittaneellekin vuotuinen
-- matka - muslix!;a!callioille -on
^eräänlainen suur. juhlahetki.
' Ainakin meidän perheessämme
on ~ ollut tapana tehd.i erikoinen
mustikkain poiminianialha , kerran
vuodessa — ja totta ' puhuen sil-
Mutla jos on hyvä inusti,kkavuosi
— tai sattuu löytymään 'hyvä nius-likkapaikka",
niin siilon saadaan
tietenkin runsaasti marjoja ja niitä
saadaan syödä v'ähän väliä pitkin
talvea Kaiken kukkuraksi, kuten
tiedetään itse pt/milut mustikat
ovat paljon paivn pia kuin ostetut
mustikat. Niit i syödessä
muistuu kaiketi mieleen pitkä kävely
inustikkamot^sään )a siclla koetut
se'kä- ja polvikivutkia — siitä
inaiin paraneminen.
:Scotian, maatalouskoulun puuttMha-viljelysosaston
apulaisjohtaja Gor-dpn
B. Kmsman ennustaa, että
mustikkain poimijasta.voi pikaiiuo-lin
tulla museotavaraa, kuten on
tullut esimerkiksi "'harvostihoopos-ta"
ja koko tarkasti myöj lapion
käyttäjästä. _ _—
- Mr. Kinsmanin -selostuksen mukaan
kokeillaan ensi kesänä Nova
Scotian tasankomailla rt3'kyaikaista
uuta konetta ""-^ mustikkain poimintakonetta.
' _
-Teknilliseen edistyk.scen kiinnostuneena
tämän kirjoittaja — vaikka
käytämmekin "vai^nanaikaista"
khsinpoimimismenetelmaä — on
aina ihaillut esim. niitä kansalaisiamme,
jotka ovat täällä kehittäneet
ja valmistaneet itselleen erikoiset
*'riipi]äkouTät", joideiT~ävur
la_ py.styy.ät_miele,stäniine maail-manennätysiä
tavoitteleviin .tuloksiin
mustikoita.-poimiessaanllai par
remminkin riipiessäan ja hakates-
Multa omaan mitättöm.vyteensä
jäävät^iiäinä^nnTyinltJtr-riivintäveh-keet
silloin jos Nova' Scotiassa onnistutaan
mustikkain i poimimisen
koneellistuttamisessa." ,Melile" näes
mintaluoko on peräti kuuden jalan
levyinen?
_ Edistyksen kannalta katsoen on
tietenkin toivottavaa,: että-tässäkin
kokeessa onnistuttaisiin — sil!ä
paljon-helpommaksi tulee luonnol-' *
lisesti sekin työ koneellisesti kuin
ihmiskäsin löhtynä. ^J^,
Toivottavaa on'^ väm — ja sijnii" '
se mutta tässä yksityis}>'itteliäisyy-'^'/
den maailmassa onk'n —'että se- \
kin hyöty saataisiin j e n i k i n ulot-tumaan
myös nsillej_jötka ovat tä-hän
asti leipäänsä levittäneet mus-tikkain
poimimisen—avuUa. "
Kaikesta huolimatta toivomme
kuitenkin, ettei ikinä keksittäisi v X
sellaista konetta joka voisi musti-kat
p«.imia häiltii Pohjois-Ontarion V
kallioilta.' Kysymys ei < ole vaJn ."^J \}
m
"oman edun"~tavoirielusta, vaan sii-tä,
että marjamaat olisi s ä i l y t e t t ä v ä ' |
koko kansan omaisuuten-^ jasamal-"','2"^ 1
la myös, pikkuihmisten virkistävinä viv' T^?
matkakohteina.' , * / ^
Kun me tavalliset ihmiset emme g
voi kovinkaan-paljoa tehdä mitään 7VvJ
huvimatkoja — ulkomaanmatkois-^1
ta puhumattakaan — niin sallitta-.*^;*|
koon 'meilfe ainakin > se %ilV-että\%*it3
Dääseinnip^kei'ränWtin(iri<:3»>-miistilr.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 19, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-11-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus601119 |
Description
| Title | 1960-11-19-02 |
| OCR text |
. . ..'Lauantaina; marrask. 19 p. — Sat., Nov. 19,'1960
. _ . .• -. . I I . .... - . 1 . .. I
ii
• K
- — — J;'i
(UBEBTX) md^pendent.Iiabori
Orgaii(?^ofsFimiiBli^,Canadians£rEs-fl
tabUshed Nov. - 6,' 1917. Authorlzed'^
'^as second - class. maU by the Poit
Office" Department, •Ottawai; 3Pub-
UUieaf,'^thricet^^ weekly: Tuesdays,
llioicdays land^Saturdays by^Vapaus^
mil&hig Cömpiany Ltd:; at 100-1021
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.^
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng
address: B0X-.69, Sudbury,.Ontario.
Advertising.;:rates vupon%:appUcation::'>
Translation free of^charge: -
.TILAUSHINNAT:* .
Canadassa: " 1 vk..8.00 6 kk. 4.25>
> . 3kk:2.50>
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00'6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
St uomen
M
r
I
II ' ) '
lv
il
I
m
m
IA
\.
I M
1"
i
l i i
lv, 5
tm
9Mm 90 kopekkaa dollarilla
1 -
• . samaan-aikaan kun-''vapaan.maailman" johtavan maan, Yhdysvaltain
dollari taistelee olemassaolonsa säilyttämisen puolesta Lon-tDoiir
finanssimarkkinoilla, ja kun kullan hinnassa on jo tapahtunut
sbuHa^ heilahteluja niiden huhujen vuoksi että Yhdysvaltain dollarin'aryon
^luullaan laskevan kiintyy nyt koko maailman ^huomio siihen
.'kun Neuvostoliiton ruplan asema lujittuu ja voimistuu edelleen..
Kuten tiedetään, Neuvostoliiton rupla on ainoa rahayksikkö
m&ailmassa; minkä arvo ei ole laskenut, väaii noussut siitä, missä
se oli? toisen maailmansodan edellä; M
on tapahtunut -jättiläismäinen_npusu ja tuotannon lisääntyminen jatkuu
lierkeämättä, niin siellä on katsottu tarpeelliseksi suorittaa sellainen
rahauudistus, ettei tarvitse kaupoissa ja liiketoimissa yleensä ,
käsitellä niin suuria rahasummia. Tammikuun 1 päivästä alkaen
tulee käytäntöön n.s. "raskas" rupla, joka vastaa reilusti amerikka-laista"
dollaria. Tosiasiassa'rupla vastaa siitä lähtien $1.11 Yhdysvaltain
rahassa.
Tämän rahauudistuksen yhteydessä suoritetaan Neuvostoliitossa
: todella'syvällinen^ leikkaus; Kaikki vanhat- r
•uusiintrupliin-^.lQ^mmenen.vanhaa^ruplaa: vaihdetaan yhteen uuteen
rupliaan — ja tvaihdettavia ruplia saa olla rajaton määrä.
Samalla\kertaa astuvat voimaan uudet hinnat, jotka vastaavat tieteellisen
tarkasti vanhaa rahakurssia' niin, että kukaan yksilö ei voi
vähäakäänfehävitä- tästä rahauudistuksesta. F
että^nfiissä tahansa on kysymys joistakin murto-osa kopeekoista, niin
hintojen uudistus suoritetaan silloin kuluttajan eduksi.
Tämä jättiläismäinen rahan arvon uudistaminen on ollut käynnissä
viime toukokuusta asti jolloin pääministeri Hrushtshev tie-doittir-
siitä- Korkeimman Neuvoston: istunnossa. Kuten sanottu.^^^^ s
rkuvaavneuvostomaassa tapahtunutta suurta taloudellista edist^
samalla kertaa ruplan vakavaraisuutta.
Aikaisemmin julkaistujen tietojen lisäksi on Moskovasta nyt i l moitettu,
että uuden ruplan: vastineena -tulee olemaan .98 kultagram- •
maa;:vanhan ruplan vastineen ollessa ;22kultagrammaa. Tämän pe- •
rusteella'nousee:ruplan-kansainvälinen vaihtoarvo siten ;ett
.arvoksi?tulee $1.10. Aikaisemmiri vastasi 4 ruplaa yhtä amerikkalaista
dollaria.- Tämä tarkoittaa; että dollarin arvoksi tulee. Neuvosta
rahassa 90 kopeekkaa. '
Samalla kertaa ilmotettiin, että uuden ruplan astuttua voimaan
lopetetaan ulkomaisilta turisteilla
tähän mennessä rollutjy^
ettäfesimerkiksi yhdysvaltalaisille;(ja canadalaisille) turisteille tulee
Neuvostoliitossa matkustaminenrhiemarirkalliimmaksi heidän: oma
aoiiiiiiiii
uurin edistaiana
e V
^1 rahassaan; eli dollareissa laskien.
Liiittolaisten arvo oh''matalalla
MMSäii'! yllätyksenä ei tullut Parisista alkuviikolla saapunut
.epävirallinen:?^
päällikköni kenraali LaurlsN^
kuussa;», . , \
Missä' määrin ,hänen eronsa liittyy demokraattipuolueen -vaali-
.; voittoorf-Yhdysvalw
tii liitt^aisiaah t.s ennenkaikkea Länsi-Saksaa maksamaan suuremman
os^^ NÄTOrn- aina kasvavista menoista, ja missä määrin hänen
i omaan lirvioonsa; koko : NATO-liiton/iu
ne ovao asioita joista kuullaan myöhemmin.
Mielenkiintoista on sen sijaan todeta, että'Yhdysvaltain sota-sv
päällystöllä:
johtajista,: sillä ;nyt jo sanotaan olevan ehdolla - kenraali;^^^
tilalle 'kolme amerikkalaista kenraalia — eikä ketään muita. Pentagonin
käsityskannan mukaan tulevat Jumalasta seuravaksi amerikkalaiset
kenraalit; sitten on pitkälti tyhjyyttä ja vasta sen jäl-"
keen joitakin liittolaismaiden kenraaleja, ellei niiden ylä- ja etupäähän
sijoiteta vielä joitakin amerikkalaisia pikkukihojakjn.
53-vuotias kenraali Ngrstad on toiminut NATO-liiton eurooppalaisena
ylipäällikkönä noin 4 vuotta. Vaikka hän ei ole vielä saanut'
ainakaan virallisesti eroa, hänen mahdolliseksi seuraajakseen arvelullaan
tulevan jonkun seuraavista kol^
lista: Thomas H. White USA:n ilmavoimien yleisesikunnan päällikkö;
Lyman Lamnitzer, Yhdysvaltain yleisesikunnan puheenjohtaja
tai Frederic C. Smith, Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja Euroopassa.
Canadan kohdalta saattaisi olla parempi, että annettaisiin amerikkalaisten
miehittää myös tavallisten rivisotilaiden paikat NATO-liiton
armeijassa! Siten vältyttäisiin siltä mahdollisuudelta, että
' joku amerikkalainen kenraali voi käyttää Euroopassa olevia asevoimiamme
johonkin sellaiseen tarkoitukseen mitä ei hyva^ksy sen
paremmin Canadan hallitus kuin kansakaan.
' Suomessai vietetään kuluvaa
vuotta Suomen työläisnaisliikkeen
'ÖO^vuosijuhlanaja asiasta on kirjoi-:
tettu- työväenlehdissä paljon. Julkaisemme'
oheellisena E l l i Stenbergin
asiaa koskevan kirjoituksen, joka
julkaistiin Kansan Uutisessa:
Viime vuosisadan alkupuoliskoa
pidetään maamme historiassa suo-nhilai^
ansallisenj kulttuurin nousu-,
ja ^kukoistusvaiheena. Niinpä' ei
työväenliikkeen , varhaisinta sivistystoimintaakaan
voi täysin-erottaa
yleisestä kansansivistyksellisestä
toiminnasta; joka heräsi; suomalais-kansallisen,
nousun mukana. Varsinaisia
työväenyhdistyksiä edelst;
vät työväestön keskuuteen syntyneet;
lauluseua-at, .soittokunnat,' lu-kukerhot
ja muut: rsivistykselliset
ollut osaton henkisen kiedon aar^
teista; Tiedonnälkä ajoi sen ahnehtimaan
osaansa; monin erilaisin keinoin
ja mahdollisuuksin.^^ . N
työväenliikkeen mukana kasvoi
mahtava, monihaarainen kulttuuritoiminta,
jonka sisältöön vaikutti
omalta osaltaan se vaatteellinen : into;
mika nopean- yhteiskunnallisen
kehityksen, mukana nosti maaham:
me voimakkaan yhtenäisen työväenliikkeen.
Runoilija Kössi
Kaatra on lausunut itämän ajan
kulttuurihengesta seuraavaa:
''Kantelieeseen oli saatava uusi kaiku
ja se tuli ihan itsestään,
sillä työväenluokka oli kulkenut
Runottaren kantapäillä".
Vuosisadan vaihteessa, jolloin
työvdenlnke ja myös:, työläisnaisliiT
ke syntyi/ eivär työläiset: olleet saa-neet-
yleensäeleskansakouluopetus-ta.
Lukemisen taito joten kuten
osattiin — siitä oli kirkko huolehtinut
kiertokoulun, ;lukukinkerien.
ja rippikoulun avulla — mutta kirjoitustaidon
suhteen oli jo :asia.toi^
nen; Puumerkin käyttö, nimikirjoituksissa
oli vielä yleistä Maaseudun
a oi ivat: kansakoulut melko hai>
vinaisia ja kaupungeissakaan ei lähimainkaan
kaikilla ollut sen käyntiin
mahdollisuutta.
Työväen järjestötoiminnan aika-:
essatarv.ttiin kirjoitustaitoa :ja mö^;
ma muita tietoja. Niiden hankkimiseksi
perustettiin kerhoja, joiden
kautta saatiin alkeisopetusta kirjoituksessa,
laskennossa ja • kirjanpi-,
dossa.: Kun kansanvalistusseura alkoi
Järjestää iltakansakouluja, jatkoivat
jotkut'^ ahkerimmat siellä ja
suorittivat "koko kansalcoulukurssin.
Näin on opintonsa alkanut mm. ai-nen
Helsinkiin. Myös kansankirjastojen
perustaminen- ja" kehittäminen
tuli välttämättömäksi. Niiden
nakin nimeltä meille tuttu, myö merkitys oli työväestölle suuri, sil-ihemmin
suuren :i tietomäärän jä elä
mänviisauclen hankinut, -hyvin kul
; tivoitunut'.; työläisnaisliikkeen vvete-raani
Aura Kiiskinen.-
Usein on todettu, että naiset ovat
tulleet :mukaan järjestötoimintaan
joidenkin sivistysharrastusten vetäminä.
Jo viime vuosisadan lopulla,^
jolloin^ työväenyhdistyksiä , alkoi
syntyä eri puolille maatamme^ tuli
naisia :mukaan-yhdistyksenj^^^
mikuntiin, laulukuntiin, näyt:elmä-seuroihin,
l^nsantanriuryhmiin-^^
lukuryhmiin. ,Naiset harrastivat
runon lausuntaa ja luentaa sekä
esiintyivät ahkerasti ohjelman suo-harrastukset.
Työväenliikkeen syn- rittajina erilaisissa tilaisuuksissa,
tymlseen asti oli varsinainen kansa>jsja,5,iiia oli siis silloin, niinkuin
myöhemminkin ja: on vielä nytkin,
aktiivinen ja innostunut panoksensa
ohjelmakulttuurissalj»; sivistys-riennoissa.
Oli selvää, että naiset, jotka tajusivat
koulutietojen merkityksen
omien puutteittensapohjaltavipitivät
tärkeänä- kansakoulun saamista
yleiseksr-ja:pakolliseksi,-mutta samalla
maksuttomaksi, myös -koulutarpeiden
osalta. Kun tämä on
myöhemmin toteutunut, siihen on
ollut työläisnaisliikkeellä huomattava
osuutensa. Sen sijaan : yhtenä
iskoulukysymys — kansakoulu
pohjakouluksi ja suora:siirtyminen
oppikouluun —^: joka-JO varhain esi-:
tettim vaatimuksena :mm. eduskunnassa,
on edelleen toteuttamatta.
Koulukysymys :• ja: oppivelvollisuus
ovat olleet. muodossa tai toisessa
esillä melkein jokaisessa vanhan
työläisnaisliikkeen ja nykyisen • demokraattisen,
naisliikkeen edustajakokouksessa;
-Parannuksia on aste
rasteella saatu ja pyritään jatkuvasti
saamaan. ,
Paitsi alkeiskoulutietojenhankinr
taa ryhdyttiin työväenjärjestöjen
perustamisen 'yhteydessä' järjestämään
luentoja .j» esitelmiä. ;Tämä
kävi järjestöille: kuitenkin vaikeaksi
sekä taloudellisesti että luennoitsijoiden
puutteen: vuoksi. Niinpä
heräsiv-ajatus: -työväenopistojen :air
kaansaamisesta: kuntien .taloudellisella
tuella ja koulujen opettajien,
avulla; -Tämä johtikin nopeasti;tulokseen
, Tampereella, missä. perusteltiin:
maamme ensimmäinen lyö-vaenopisto
jo v. 1899. Vasta 15
vuotta ..myöhemmin saatiin : sellai-Ädehauer
kiirehtii
lä kirjojen ostamiseen ei juuri varoja
riittänyt/
Työväenliike on - sysäyksenj:. monille
imuille «kulttuuriharrastuksille
Sen omassa piirissä alkoi voimakas
julkaisutoiminta, jonka mukana
tuli joukko työläiskynäilijditä
ja -kirjailijoita,. Vaikka näiden kirjailijoiden
nimet, Kössi Kaatrrfa,
Konrad' Lehtimäkeä ja Irmari Rantamala
— Maiju Lassilaa sekä naiskirjailijoista:
Hilja Liinamaa-Pärssistä
lukuunottamatta eivät ole
kantaneet ajan mu-kana kovin pitkälle,
olivat he. omalla ajallaan mei--
kityksellisiä yhteiskunnallisten epäkohtien
paljastajina ja aatteellisen
innon sytyttäjinä. ^Melkein jokaisen
työväentalon piirissä toimi torvisoittokunta;
eli. puhallinorkesterj,
niinkuin:- sitä-nykyisin kutsutaan.
Aikana,--jolloin musiikki oli •melko
•saavuttamaton varsinaiselle ^kansal-le,:
kun radiotakaan ei^vielä: tunnettu,
muodostivat nämä laulukuorojen
kanssa: tärkeän tekijän työväes^
tön juhlien ohjelmistossa. Mcrki-tyksellisimmäksi
- eiikäv vielä muor
dostuivat näyttämöhanastuksel. Jo- Helsinki — .STT sai sunnuntaina
kaisessa järjestössä oli huvitoimi- aamupäivällä ulkoasiainministerios-ii
' Bonn. „ — Länsi-Saksean liittokansleri
Adenauer vierailee helmikuussa
Washingtonissa ja odottaa^
tällöin tapaavansa presidentti Kennedyn,
kertoi eräs Länsi-Saksan
hallituksen edustaja Bonnissa torstaina.
Adenauer matkustaa eräiden
neu/vottelujen osanottajaksi,
joissa Länsi-Saksalla :on:etuja':ajet
tavina. Bonnin h;)llituksen taholta
ei Adenauerin Amerikan matkaa
koskevana ^tiedonannon: yhteydessä
kuitenkaan ilmoiteltu, mitkä neuvottelut
olisivat kysymyksessä.
Huomioitsi>at Bonnissa toteavat,
että Adenauer vierailee_\Vashingto-nissa,
vain muutama päivä sen jäi;
keenTkun Kennedy on ottanut'vastaan
presidonlin tehtävät.
Matkustelemaan innostunut iäkäs
liittokansleri oli Yhdysvalloissa'vii^
inek.si maaliskuussa ja kohtasi silloin
presidentti'Eisen]]iowerin. Joulukuussa
s Adenauer matkustaa Pariisiin
.neiivotellakseen.presidentti
de Gaullen kanssa.
mm^m
le
•eb
TOIMITTANUT EEVA'
m
ae e(
I - I . ' - ' f
1
Pres. Kekkonen
Moskovaan ensi
sunnuntaina
kunta näytelmäkerhoineen ja jokaisessa
:: juhlassa näytelmakappale:
Näytelmäkerhoista, kehittyivät seu-ranäyttämöt,
mitkä olivat alkuna
ta seuraavan virallisen tiedonannon
pie,sHlL'ntti Kekkosen matkasta
Moslco\<(aii.
Ulkonsiajnniinisleriö , ilmoittaa.
Kaaostilanne Kongossa -
Lumumba ratkaisun avain
Surkea tilanne
* Rajan eteläpuolelta, New Orleansin kaupungista Louisianan osavaltiosta
Yhdysvalloisa saatiin alkuviikolla jälleen syvää pahoinvointia
aiheuttanut tilannekuvan .s. "vapaan maailman" johtajamaasla.
Kun kolme kuusivuotiasta, sievästi puettua pientä ja herttaista
neekerityttöä meni siellä maanantaina aikaisemmin yksinomaan val-
, koihoisten lasten laitoksena olleeseen McDonough-nimiseen kansakouluun
ja neljäs neekerilapsi Wiliianr Frantz-nimiseen kouluun,
niiiL siitä nousi kerrassaan hirveä möly valkoihoisten taholta. " Y l i
' 5,000«äitiä ja-feini-ikäistä kehoitti' (musta- ja valkoihoisten) eristä-
. mistä kannattavia johtajia 'tottelemattomuustoimintaan* juosten kir-kueiiu
New'Orleansin kaduilla", sanottiin UPI—APni uutistiedossa
' keskiviikkonsu
; . I^Sitä aikaisemmin nähtiin Canadan Yleisradion tv-uutisten yh-teydjMsä
miten sikäläiset nuoret äidit — huligaanimaisista nuorten
joukoista' puhumattakaan — kirkuivat kuin mielipuolet maansa pie-noislippuja
heiluttaen kun nämä pienet, viattomat neekerilapset^;^
'-menivät .toisten lasten mukana, tosin poliisiviranomaisten suojeluk-
'r sessai^McDonough-kouluun. • «fis?
^'^"•! teJos olisi kysymys vain niistä New Orleansin susimaisista Valkoin
' riholsista äideistä ja heidän kasvateistaan,^ niin asia voitaisiin'sivuut-
^ taa^olkapäitä halveksivasti kohauttamalla. Mutta tosiasia on, että nämä
^fjNeg^fleansm kaduilla neekerilapsia vastaan kirkuneet valkoihoiset I
'.t. V' SidJ^TJä^ lieidätf kasvattinsa heijastavat Yhdysvaltain hallitsevan luo-r,
f-kaliltodellista asennetta .kaikkiin vähempiosaisiin nähden. Tältä ^laa-
Leopoldvilie. — Verilöyly, jonka
uhiiksi irlantilainen YK-partio joutu
1 Katanga.ssaon:jiiIma muistutUS;
Kongossa jatkuvasti vallitsevista
laittoni uudesta : ja - kaaoksesta, kirjoittaa
Reuterin Leopoldvillen; kirjeenvaihtaja
Gerald Ratzin. Itsenäistymisestä
on JO kulunut neljä
kuukautta, mutta edelleenkin on
tunnusoniaisinta tilanleel'e tässä
uudessa Afrikan tasavallassa seka-soito
Hinnat ovat kohonneet korkeuksiin,
työttömyys suorastaan
vaaialliselle .asteelle ja poliitti'>et
ryhmät jatkavat riitelyään.
Silta lähtien, kun armeijan ylipäällikkö,
eveisti Mobutu kaksi
kuukautta sitten istuutui tuoliinsa
puistokadulle eräänvLeopoldvillen
suuien hotellin edustalla ja ilmoit-
Kapitalistisissa
maissa inflaatio
etenee, jatkuvasti
Inflaatio kapitalistisissa maissa
on ilaukannut täysin purjein, ilmenee
YKn äsken julkaisemasta rar
portisla/^i Vertailukohteena on:elinkustannusindeksien;
kehitys;- viime
-vuoden puoliväliin.^ Voimakkaimmin
inflaatio on edistynyt ali- tai
puolikehittyneissä maissa, mutta
siltä eivät ole voineet välttyä myöskään^
korkeimmmin-kehittyneet; te-:
ollisuusmaat.
, Inflaatioaallon kärjessä on Brasilia,
missä elinkustannusten nousu
on ollut vuoden sisällä kokonaista
29 prosenttia'ja hyvänä kakkosena
on _ Argentiina 27 prosentilla.
Korkeammin kehittyneistä - teolli-
Suusmaista^mainittakoonr^Japani7T4
prosenttia. Ruotsi, Ranska ja Itävalta
3 pros.. Italia, USA, Sveitsi-
Ranska 2 pros. Vain Belgian ja Canadan
osalta hintataso on pysynyt
paikallaan. Suomen osalta nousu
on ollut noin 4 prosenttia. ^
Asiantuntijoiden arviointien mu-ti
: parlamentin toiminnan la
ncen. on tasavallan johto ollut
muutaman nuoren akateemisesti :)a
teknillisesti .'Sivistyneenikongolai-sen
käsissä..Näillä on:ollut neuvon-,
antajina belgialaisia ja , Y K : n : toimihenkilöitä;
mutta: sen ^sijaan että
neuvonantajat v olisivat neuvo-neet,
he ovat olleet keskenään: tuk-kanuottas.
lla:v Belgialaisia :on syytetty
YK:n asiantuntijoiden .syrjimisestä.
Vaikkakaan Mobutu — joka on
f laihtunut. silminnähtävästiK^r
lyaan leikkiin todenteolla — ei ole
^osoittautunut: vahvaksimieheksi
niin kum odotettiin on hänen.onnistunut
pitää .entinen pääministeri
Patrice : Lumumba poissa poliit-tiselta
areenalta. Lumumba onovietr
tanyt aikaansa kotiarestissa asunnossaan.;
Mutta poliittiset huomioitsijat
pitävät Lumumbaa edelleenkin
:Kongon kriisin avainhenkilönä,
siitäkin huolimatta, että hänen toimettomuutensa'
on: vähentänyt .hänen
vaikutusvaltaansa. Niinpä Lu-mumban
tiedetäänedelleenkin ens-täytyneisyydestään
huolimatta * voivan
luottaa^ YK:ssa afrikkalais-aasialaisen:-
Tyhmän-j
ten maiden tukeen.
Leopoldvillen kaduilla pyytävät
surkeailmeiset laihat lapset eurooppalaisilta
rahaa ja heidän vanhempansa
-koputtelevat - oville tiedustellen
työtä. Jokaisessa kadunkulmassa
näkee työtöntä väkeär Joka
kadulla kohtaa siviilihenkilöitä,
jotka kantavat asetta turvanaan.
Säännöllistä veronkantoa ei Kongossa
tunneta. Tuonti ja vienti alkavat
samoin olla tunteni-attomia
kaupallisia: ilmiöitä ja pankkien: va-:-
luuttavarannot ovat ehtyneet. Valtion
virkamiesten palkkoja ei voi-monille:
teattereille:; maassamme; 1 eltä^-^i
Työväen vseurandyttämöillä ovat j viralliselle vierailulle Neuvostoliit-
'monet tunnetut näyttelijät'Saaneet i toon tk 20 paivana junalla, ,saa-koulutcksensa
teattereita varten. puen Moskovaan tk 21 paivan aa-
Mutra • ' t y ö v ä e n l i i k k e e n alkuaikoi- m^na.
na oli työpäivä pitkä, joilltikin aloil- l':iluum |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-11-19-02
