Vapaus, May 18, 1968

              Sivu 2 Lauantai, toufcofe. 18 p.—- Satuirday, May 18, 1968
VAPAUS 4 L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6. 1917
EDITORI W. EKLUND MANAOBRt B> SUKSI
TELEPHONE! iOPP(CByAND£DITQRIi;tl..e74r4264
Publlshed thrlce week|y: Tuesdays. TburadayA antd Saturdays. by Vapaus
Publishing Ck>:LliQlted« 100-102-ISlqii^t. ^rät,/^udlbury, Ontario. Opiuula.
Mailing addree»: Box<6S
Adlxsrtlslng rates upon applicaUon, translation free of doaigv.
Authorleed as second class mali by the £^ost (>ffl(%,Oepaitoent, Ottaiin^
and for payment of-potitagcin'^jfish.
CANADIANSLANGUAGiPRtKS
TILAU8BINNAT:
OBMaaas» I TH U0.00. 6 kk. $5.26 XJSA:n;
Skk. S.O0 «Suonteen:
i T k . 91100.6 kk. $0.75
Ivk. 11.50. 6 kk. 6.SS
Maanantaina vietettävän yirallisan juhlapäivän vuoksi
VapatMensemtiava numero ilmentyy iorsta^^^ toukok. 23 p.
USAn "vMtto" Saigonissa
Tiistai-iltaisen telövisiouutistiiedon yhteydessä näytettiin
kutvia Saigonin laidalla 'äslkettäin käytyjen taistdujen tuh
ta, ja samalla' kun jdfcu amerikkailaiioien sotilas sytytti yhden,
aaunftföhökkelin palamaan, kuuiiirttaja selitti, että ikoko siinä
osassa oli tuhottu kaikki m a u t talot kuin yksi hökkeli —
ja senkdn amerikkalaiset sytyttiväit pailamaain, kuten televisio-ruudiilta
nähtiin.
Tämä vahvisti kaikessa karmeudessaan AP:n viime lauan­taina
Saigonista lähettäinjtäinu missä ifcerrotltiiji. sa-nattaa^
kasti Saigonin tapaftitimiista seuraavaa:
"Yhdysvaltalaiset iiXÄiMnittaja-hävifttäjäkoneet pulverisoi-vat
nelijäinines-ntehämaiilin alueella Btelä-Vietniaimin pääkau­pungin
eteläisen esHkaupunigin vaatimattomat asunnot ja
höldieliasuimoit, miutta Vidtkong-partisaaniit jatkoivat raiinioi-den
keslkellä taisteluaian . .
Tällainen on hinlta siitä Saigömn "voitosta" mistä ame-rildcadaiset;
ovat iiiin^^^ o puhjuneetV
Tosiasiassa tämäldn "voilJto" on laadultaan sellainen, että
sitä voidaan kuvata hieman muuttaen hyvin tunnetulla lau-seeUa
— vielä miiuftama tällMnen^ v^^^ ja aoneriikkalaiset
ovat lopullisesti hiöcassa.
Jotkut "sota^ai^n" tuntijat ovat tässä yhteydessä puhu­neet
Yhdysvaltain jai sen liittolaisten "Voitosta" sillä perus­teella
kun VieJJkong-paritisaaimt eivät saaneet vallatuksi: Sai­gonia.
Tosiasia tietenkin on, että! jos hyökkäysopeiratio epä-önni^
u niin ettei määrättyä tavoitetta saavuteta, se.on selyä
häviö. Kun Hitler ei valHioittamit sen paremmin Leningradia
kuin Moskovaakaan, niin hänen joukkonsa kärsivät suiiren
tappicHi. Kun hän ei vaiUanimit Stalingradia min natsit käirsi-vät
vieläkin suuremman tappion.
Mutta ilmeistä on, että Vietkongin taiikoituksena ei ol­lut
Saigonin valloittaminen vaan mahdollisimman kovien is-fcujea
aiitaminen amerikkalaisille hyökkääjille ja niiden liit-todäisille.
Tässä yhteydessä ei siis voida miitenkään puhua Viet-kongin.
epäoamistumisesta. Päinvastoin näyttää siltä, että
Vietfcong-partisaanit antoivart todella lujia iskuja, vihollisil-löen,
kuten ladkoivatkin antaa.
Mutta toisin on Yhdysvaltain» laita! Epäonnistuttuaan so-tapäämä^
irissään, Vieftnamin kansan; polvilleen painamisyri-tyksissäi
Yhdysvaltain imperialismi on todella Mrsinyt va­kavan
sotiläalllisen tappion Vietnamissa.
Ja katsellessaan nyt yhdysvaltalaisten pommittaj aikoneiden
maani tasalle tuhoamaa.Saigonin esikaupungin yhJtä osaa, viet­namilaiset
sanovat sekä ääneen että itselleen mutisten "Ju­mala
(tai Budha) varjelkoon meitä ystävistäimme,.
Marxista ja hänen aatteistaan
. Toukokuun alussa, taricemmin sanoen 5 päivänä tuli ku­luneeksi
150 vuotta Karl Marxin syntymästä. Kaikkialla maa­ilmassa
hänen muistoaian kunnioittavat tänä merkkipäivänä
sadalt miljoonat työtätekevät ihmiset.
Tärnän suuren tiedemiehen ja vaUanikiumoui^
vuotiseyntymäpäivää vietettiin suurten ja monenlaisten: ta­pahtumien
värittämässä tilaniteessa. Neuvostoliitossa ja muis­sa
maissa joissa sosialismi on voittanut rakennetaan jo me:
neetykselUsesti yhteiskuntaa marxismin pohjailla. Kapitalisti­sessa
maaiknanosassa riiatojäirjestelniän parantumattoonat ris­tiriidat
yhä 'kärjistyvät ja vastakkaisten yhteiskuntapiiirien
välinen luokkataistelu voimistuu. Imperialistinen siirtomaa­järjestelmä
on jo romahtanut ja voimasuhteet kansainväli­sellä
näyttämöllä kääntyvät yhä enemmän sosialismin hyväk­si.
Marx muokkasi Satean iklassidta filbsofiaav Englannin
tai'oustiedettä ja Ranskan utoopista sosialismia, näitä marxis­mini
kolmea ea^ottamatonta perusosaa. Sen seurauksena syntyi
dialektis-materialistinen filosofia, (kansantaloustiede ja tieteel­linen
sosialismi. Marxismista tuli maailman tiedemiesten sekä
sen perinpohjaisen muuttaimisen voimakas ase.
Marxin rikkaan jä monipuolisen elämäntyön keskeisin
saavutus on yhteiskunnan kehityksen yleisen lain lainmukai-suudien
seflville saaminen.
Hän osoitti ensimmäisenä tieteellisen tvBtkimUkteen keinoin
sen tosiasiany että ihmisten aineelliset elämändhdot viime kä­dessä
määräävät koko yhteiskunnan kehity^ksen luonteen. Ne
vaikuttavat myös ratkaisevasti ihmisten aatteiden ja ihantei­den
muodostumiseen, jotka puolestaan kerran ilmestyttyään
vaikuttavat takaisin - yhteiskunnan kehitykseen sitä nopeut­taen
tai hidastaen. _
Kehityksensä tietyssä vaiheessa-ilhfmiset oppivat havaitse­maan,
että vallitseva elämänjärjestys, yhteiskuntamuoto ei
oleifcaan mikään sokeiden luonnonvoimien tai jumalan sää­tämä
ikuinen olotila, vaan ihmiset itse' voivat sitä muuttaa
määrätietoisen toirtiininian ja taistelun kautta tiettyjen objek-tiilvisten.
ehtojen ja subjektiivisten edellytysten, vallitessa.
Tästä kdhittämästään materiaalisten historian .käsityksen
ydinajatuksesta lähtien Marx loi tieteellisen sosialismin teo­rian.
Hän osoitti, että kapitalistisen yhteiskunnan sisästeini
luokkaristiriiitojen kärjistyminen, työn ja pääoman välinen
taistelu, johtaa ennemmin tai myöhemmin väistämättä ka­pitalismin
tuhoon ja uoiden sosialistisen yhteiskunnan raken-tamiseen.
Käytäntö on jo vahvistaniut tämän teorian. Sosialistisen
yhteiskunnan rakentaminen on todellisuutta 'kolmannekselle
maapallon väestöstä. Muualla maailmassa ikasvaa slosialismiin
pyifkivien yhtdskiunnallisten voimien yh,'teinen taisteluvoima.
Näillekään sosiaUsmi ei ole enää kaukainen haave. Kehitty­neiden
kapitalististen maiden .työväenluokka käy tänä päivä­nä
välitöntä taistelua yhteiskuntansa sosialistisen uudistami­sen
puolesta. Siirtomaaikeestä vapautuneet kansat taistelles­saan
kansallisen, poliiifctisen ja taloudellisen riipipumätt)am,uu-
Rikos
Neuvostovallaji; vuosina om ri-kollisaus
alentanut 88.5 prosent­tiin
entisestään ja la^ee iaXkn-vaatL
AmmottirikoIIiBUUtta; ei
(piinny laiQikaaii. Nämä li^dasia^t
käyvät ilmi ao. tilastoista. Neu-voBtoUltossa
ei ole kansainväUsen
luokan rikollisia, ja nun. tästä
syystä Neuvostoliitto ei ole Inter­polin
jäsen.
Kuitenlun rikoksia vielä esiinr
tyy. Valtionelimet ja kansalaispii­rit
kiinnittävät suurta huomiota
tähän ongelmaan. Rikosten jou­kossa
on vakaviakin, mm. omai­suusrikoksia.
Näistä tapauksista
on kirjoitettu lehdissä ja niistä on
langetettu ankaria rangaistuksia^
Nämä tapaukset ovat kuitenkin
yksittäifiiä eivätkä mitenkään luon
teenomaisia Neuvostoliitossa esiin
tyvfin; rikoUiBuuden kokonaisluon-teeUe.
OIKEUSJÄRJESTYS
Neuvostoliiton oikeusjärjestys ra­kentuu
siten, että syytetty voi ve­dota
ylempään oikeusasteeseen aina
oman tasavaltansa korkeimpaan oi­keuteen
asti. Myös itse oikeusistui­met
valvovat alaisiaan elimiä. Piiri-^
tuomioistuinta valvoo kaupungin
tuomioistuin ja kaupungin tuomio­istuinta
alueen tuomioistuin, niitä
Tasavallan korkein oikeus ja viimein
Neuvostoliiton korkein oikeus.
Laki - edellyttää NcuvQfitoliiton
tuomioistuimien hoitavan kahta teh­tävää:
toteamaan syytetyn syyttö­myyden
tai syyllisyyden (liänen ol­lessaan
syyllinen määrittelemään
myös rangaistusasteen) ja toisaalta
määri ttelemään rikoksia eh käisevät
tcimenpiteet. Siksi neuvostoliitto­laisessa
oikeudessa annetaan myös
ns. erillismääntelmä. Tässä asiakir­jassa
viitataan seikkoihin, jotka ovat
johtaneet lainrlkkoimulcseen, kuka
siihen on syypää ja millaisiin toi­menpiteisiin
tulee ryhtyä havaittu­jen
puutteellisuuksien poistamisek­si.
Erillismääritelmä lähetetään ky­seisen
tuotantolaitoksen tai viraston
vastaavalle virkailijalle tai hallin­nolle.
Kuukauden kuluessa erillis-määritelraään
on annettava vastaus.
Jollei tuomari ole vastaukseen tyy-lyväincn,
. h ä n voi ilmoittaa tästä
asiakirjan ensimmäistä saajaa ylem­pänä
olevalle järjestölle ja vaalia
ryhtymistä tehokkaisiin toimenpitei-
RJin.
NL:ssa toimii lisäksi toverioikeuk-
.sia, jotka eivät kuulu oikeusjärjes­tyksen
piiriin, vaan ovat puhtaasti
liansalaispiirien muodostama insti­tuutio.
Ne käsittelevät pieniä siviili-ja
rikosjuttuja. Tällaisten tuomio­istuinten,
tehokkuus (niitä toimii vi­rastojen,
tuotantolaitosten ja talo-konttoreiden
yhteydessä) on ennen
kaikkea siinä, että ne eivät niinkään
rankaise kuin kasvattavat. Työtove­rin
loukkaaminen, aiheettomat pois­saolot
työstä, karkea käyttäytyminen
kanssaihmisiä kohtaan — tämänta­paiset
asiat kuuluvat toverioikeuk-sien
Piiriin. Rikkomukseen syyllis­tynyttä
vaaditaan esittämään julki­nen
anteeksipyyntö jä korvaamaan
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
aiheuttamansa aineellinen menetys:
^jällaisella tuomioistuim'ellä'bn niin
iHään oikeus sakottaa 10 ruplaan
;a$ti. Jos tuomittu ei ole tyytyväinen
toverioikeuden päätökseen, hän voi
kääntyä sen piirin tai kaupungin
tyoomloistuimen puoleen jonka alai­sena
kyseinen toverituomioistuin
toimii.
VANKEUS VAIKO TYÖSIIRTOLA?
Tuomioistuin määrittelee rikoksen
tekijän syyllis3^den ja rangaistus-,
toimenpiteen ja tarpeen vaatiessa
vankeustavan.
Neuvostoliitossa juristit asettavat
vankifan edelle kasvattavat työsiir­tolat.
Tämä ei johdu pelluistään ta­loudellisesta
tarkoituksenmukaisuu­desta.
Ottaen huomioon, että rikol-^
Jinen ei esimerkiksi ole ammattiva-ras,
alan asiantuntijat ovat sitä
mieltä, että häntä voidaan kasvattaa,
auttaa korjaamaan virheensä ja sen
jälkeen vtäyttSmään jälleen paikkan­sa
yhteiskunnassa. Tässä suhteessa
työsiirtolat antavat suuremmat mah­dollisuudet
kuin vankila. Neuvosto­liitossa
on vankiloita, mutta niitä on
vähän eikä uusia rakennetta. Työ­siirtolat
ovat pienten tuotantolaitos­ten
kaltaisia, koska kasvatusproses­sein
i>ohjana on yleishyödyllinen työ.
Tämän kirjoittajalla oli tilaisuus
käydä työsiirtolassa. Se sijaitsee lä­hellä
suurta teollisuuskaupunkia.
Vanhan tehtaan tilat on varustettu
uusin laittein ja niissä kootaan pie­ninä
sarjoina tuotettavia autoja, joi-
•a valmistetaan mm. miliisin käyt­töön.
Moottori ja runko saadaan ta­vallisilta
. autoteiitailta. Siirtolassa
rakennetaan vain korit, asennetaan
tarpeelliset laitteet, maalataan ja
\iimeistcllään autot. Sivutuotteina
eri työosastot valmistavat metalli--
istioita j a muita pientuotteita.
YHDYSKUNTA JA SEN
ASUKKAAT
Siirtolassa käydessäni en miten­kään
pystynyt ymmärtämään, että
SP oli vapausrangaistuksen sovitta­miseen
tarkoitettu paikka: Työsiir­tola
oli matalista, muutaman ker­roksen
käsittävistä tiilirakennuksis­ta
koostuva yhdyskunta. Muutamissa
näistä rakennuksista oli asuntoja,
toisissa tehdassaleja jn kulttuurilai­toksia.
Taloja yhdistivät toisiinsa as-talttitiet,
joita reunustivat pensaat
ja puut. Vasta kun näki yhdyskun-
.nan asukkaat samanlaisissa asuis­saan,
arvasi, että he olivat vankeja.
Vankien jouko.ssa oli niin nuoria
kuin vanhojakin. Näin huolellisia
ihmisiä koneitten f'ääre.<;sä, nuoren
miehen viekkaani hymyn hänen kät­kiessä
nyrkkiinsä palavan savukkeen
seinällä olevan kyltin ilmoittaessa
"tupakointi kielletty" ja valkohat-tuisen
kokin tärkeäilmeiset kasvot
hänen selostaessaan päivän ruoka­listaa;
Vankien ruoka on varsin ra­vitsevaa.
Työsiirtola - ei tietenkään
ole mikään lepokoti enkä havainnut
sen asukkaissa joutilaisuuden merk­kejä.
Työpäivä on 8-tuntinen ja työ­viikko
6-päiväine:i. Vangit opiskele­vat
iltakoulussa tai teknisessä am­mattikoulussa,
tutkivat aikakaus­lehtiä
lukusalissa tai toimivat jossa­kin
taideharrastusryhmässäi
ma pedagogi — edes niin kokeneet
miehet kuin' täällä — ei pysty te­hokkaasti
valvomaan useita satoja
vankeja. Valvontatehtävää ei edes;
nseteta kasvattajien harteille, Hei­dän
tehtävänään on kasvatustyön
organisointi. Upseereilla on tuke­naan
vankien muodostama neuvosto,
jonka he valitsevat yleisessä kokotjk
sessaan. Kasvattajalle ei luonnollir
sestikaan ole samantekevää; 'kUkä
tulee valituksi neuvostoon. Mtitta
juuri siinä hänen orgahisointitaitom/
sa ilmeneekin,, että hän saa avuk<-:
seen hyväntapaisimmat ja suurinta,
arvovaltaa nauttivat vangit. Neu->
vosto suorittaa tehtävänsä its«;Qäir
sesti, mutta hallinto valvoo senip^;
töksiä^iirtolan hallintoa -valvovat,
puolestaan prokuraattorinvirasto,
oma johto ja paikalliset hallintoeli­met
_
Neuvoston käsittelemiin kysymyk­siin
kuuluu vankien käyttäytyminen
suhtautuminen työhön ja opiske»
luun. Vankien rikkomukset käsitel-
}jSän neuvostossa. Neuvosto voi lan­gettaa
rangaistuksen rikkomukseen
syyllistyneelle, julistaa .-. moitteen/
tuomion, toimia hallinnon edessä
puolestapuhupna, järjestää toiseen
työhön jne. Nämä toimenpiteet vah-
\'istaa hallinto.
KANNUSTE KASVATUKSEN
PERUSVIPUSIMENA
Sisäisten järjestyssääntöjen neu­voston
i j a hallinnon toiminnan pää­määränä
on auttaa vankia. Tärkein
riippuu kuitenkin vangista itsestään
Työskentely tehtaalla vaatii hyvää
ammattitaitoa. Työsiirtolassa toimii
tekninen ammattikoulu^ joka val­mistaa
ammattitaitoista työvoimaa.
Niille, jotka haluavat suorittaa lop­puun
yhtenäiskoulun kui*ssin, on tä­hän
tilaisuus. Hallinto kannustaa
työnsä ohella opiskelevia. Oppilai­toksen
päättäneet saavat diplomin,
jossa ei mainita, että se on annettu
vankeusaikana.
Myös tuotannossa työskentelyä
kannustetaan. Vangit eivät saa käy­tettäväkseen
rahaa, mutta heillä on
oikeus käyttää summa varoja omas-
(Jatkuu 3 sivulla)
On tehty' päätöiiA perustaa liinsi^
afrikkalainen regipnäalinen r^^mit-tymä,
joka <m avoin-kaikille niille
maille, jotka eivät olleet edustettui­na
Monrovian konferenssissa. Tä­män
järjestön rakenne ja tehtävät
tullaan määrittelemään myöhem­min.
Nyt pidetyssä konferenssissa
tähdennettiin, että lähitulevaisuu­dessa
esitetään toimintaohje/ma,
jonka avulla tullaan laajentamaan
yhteistoimintaa kyseessä olevien
maiden kesken teollisuuden^ maa-taloudeuj
liikenteen, tietoliikenteen,
sähkövoiman, lääkintähuollon, ope­tuksen
jne, kdilttämiseksi. Konfe­renssin
päätöslauselmassa sanotaan,
että nojaten. Afrikan yhtenäisyys-järjestön
periaatteisiin valtion pää­miehet
ja Länsi-Afrikan hallitus so­pivat
keskenään, että tarkoituksena
on pyrkiä esteiden poistamiseen
kaupan .,_alalla kaikkien jätijestöön
osallistuvien maiden kesken.
Monrovian konferenssi oli eräs
niistä, joita viime vuosina on pidetty
Afrikassa ja joissa on pohdittu ta­loudellisten
suhteiden ja kcskinäir
sen ymmärtämykaen ' l^^^
Afrikan valtioiden. v^i^H^ Useat
könferenssiMa esiintynaet «cbtetajat
tähdensivät, etta tällä tiellä" on oi-lut
paljon esteitä ja eräs - niistä on
näiden maiden talouden yksipuoli­nen
luonne raaka-aineen tuottajana.
Lisäksi niille on tunnusomaista, ul­komaisten
monopoliyhtymlen' tun*
keutuminen talouteen, riippuvuus
imperialististen maiden markkinois­ta
ja valuutasta. Tähän asti esina.
Afrikan maiden keskinäisen kaup»
pavaihdon osuus yleisestä ulkomaan-kauppavaihdpsta
on ollut vain 5%
Useissa Afrikan valtioissa teollisuus­laitokset
eivät löydä tuotteilleen
menekkimarkkinoita samalla, kun nii
den naapurimaihin tuodaan tay arol­ta
valtameren takaa.
Afrikan maiden yrityksetj^^ttaa
yhdessä ratkaista taloudelliset vai-,
keutensa saavat vastaansa^jiuskolo-nialistisia
AM)imia,i jotka ^ ovat ^edeU
leenkin kiinnostuneita. Afrikan mais
ta vain raaka-aineen tuottajana jä
tavaroidensa menekkimarkkinoina.
— Dmitri Gudkov.
USAn BUDJETTIVÄJAUS
UHKAA EX>LLARIN ARVOA
Hot Springs.— Presidentti John- lestaan varoitti lauantai-iltana, että
son vetosi jälleen lauantai-iltana
kongressiin, jotta se hyväksyisi hä­nen
ehdotuksensa kymmenen pror
^ntin suuruisesta veronkorotukses­ta.
Puhuessaan Yhdysvaltain liike-miesneuvostoJIe,
johon kuuluu
maan suurimpien yhtiöiden johta­jia,
presidentti varoitti, että bud­jetin
vajaus uiikaa dollarin arvoa
sekä ulkomailla että kotimaassa. —
Voimme poistaa vaaran heti kun
koiigressi hyväksyy veronkorotuk­sen,
hän sanoi.
Senaatin ja edustajain huoneen
yhteinen valiokunta hyväksyi koro-tuksen'viime
torstaina, mutta kestä­nee
vielä ainakin viikon ennen
kuin asia joutuu ratkaisevaan ää­nestykseen
molemmissa kamareissa.
Senaattori Robert Kennedy puo-
KALLE TARVAINEN, Toronto,
Ont. täytti torstaina - toukokuun 16
päivänä 79-vuotta.
EDITH ISACSON.Porcupine, Ont
täyttää sunnuntaina toukokuun 19.
päivänä 70-vuotta.
FRANK ENGES, Kirkland Lake,
täyttää lauantaina, toukokuun 18
päivänä 66 vuotta
Yhdymme sukulaisten ja" tuitä­väin
onnentoivotuksiin.
TYÖSIIRTOLAN NEUVOSTO
Tapasin myös työsiirtolan kasvat-t?
jia, jotka olivat upseereita. Heidän
joukossaan on myös loppututkinnon
'•uorittaneita juristeja ja pedagoge­ja
Jo jonkin tunnin siirtolassa oles­kelu
riitti osoittamaan, että muuta-
KADAR JA DUBCEK
TAPAAVAT TOISENSA
Moskova. — Asioista tavallisesti .«"rhteeriä Janos Kadaria pyydetyn
hyvin perillä olevat itäeurooppalai­set
lähteet eivät tienneet mitään,
mikä vahvistaisi tietoja, joiden mu­kaan
Unkarin kommunistisen puo­lueen
johtajaa Janos Kadaria olisi
pyydetty välittäjäksi Tshekkoslova­kian
ja muiden Itä-Euroopan halli­tusten
välille, ilmoitti uutistoimisto
Reuter sunnuntaina Moskovasta.
Näiden lähteiden mukaan Tshek­koslovakian
kommunistipuolueen
uuden johtajan Alexander Dubcekin
ja Janos Kadarin välisiä neuvottelu­ja
on suunniteltu jo jonkin aikaa.
He todennäköisesti kohtaavat toi­sensa
joko Prahassa tai Budapes­tissa
myöhemmin toukokuussa, mut­ta
on "typerää" puhua Tshekkoslo­vakian
ja muiden itäryhmittymän
maiden välillä tarvittavasta välittä­jästä,
ilmoittivat lähteet edelleen.
Aikaisemmassa. ranskalaisen uu-;
tistoimiston AFP:n sähkeessä Mos­kovasta
oli mainittu Unkarin kom­munistisen
puolueen ensimmäistä
välittäjäksi Tshekkoslovakian johta­jien
ja muiden Itä-Euroopan mai­den
hallitusten välille. :.
Tässä sähkeessä mainittiin niin
ikään moskovalaislähteisiin viilaten
juuri Unkarin puoluejohtajan tai­vuttaneen
Neuvostoliiton, Puolan,
i1ä-:^Saksan ja Bulgarian ryhtymästä
taloudellisiin ja poliittisiin pakot­teisiin
Tshekkoslovakiaa vastaan.
Kadarin kerrotaan tähdentäneen,,
että Tshekkoslovakian äskeiset uu­distukset
ovat herättäneet suurta
myötätuntoa Unkarissa ja pakottei-
.Tiin ryhtyminen saattaisi aiheuttaa
levottomuuksia myös Unkarissa.
Belgradissa ilmoitettiin puoles­taan
virallisesti lauantai-iltana. että
Jugoslavian ulkoministeri Marko
Nikezic matkustaa ensi maanantaina
kolmipäiväiselle vierailulle Tshek­koslovakiaan.
Matka tapahtuu Tshek
koslovakian uuden ulkoministerin
Tiri Hajekin kutsusta. Vierailun yk­sityiskohdista
ei toistaiseksi ole an­nettu
lähempiä tietoja.
nykyinen inflaatio ja Yhdysvaltain
maksutasevaikeudet saattavat aihe­uttaa
suuren talouskriisin ensi vuon
na. Wa9hingtonissa julkaisemassaan
lausunnossa hän kehoitti kongressia
antamaan presidentille valtuudet
tuloverojen alentamiseen, jos Pa­riisin
.rauhanneuvottelut johtavat
tulokseen.
Jos sota päättyy sotilasmenojen
lasketaan supistuvan 15—20 mlljar^
.lia dollaria puolentoista vuoden
kuluessa. Tämä merkitsee työpaik­kojen
vähenemistä 1,5 miljoonaHa.
Veronalennuksilla ja sosiaalimeno­jen
lisäämisellä voitaisiin kuitenkin
luoda 1.7 miljoonaa työpaikkaa,
Kennedy sanoi.
Eban saapui
vierailulle
Helsinkiin
Hekinki. —- Aion Suomessa kes­kustella
lähi-idän tilanteesta ja se­lostaa
maani politiikkaa, sanoi Is­raelin
ulkoasiainministeri Abba
Eban saavuttuaan Helsingin lentoa­semalle
maanantaina aamupäivällä.
Ministeri ja rouva Ebanin lisäk­si
tulivat kaksipäiväiselle vierailul­le
Suomeen Israelin ulkoasiainmi-nisteriön
apulaissihteeri Gershon
Avner ja ulkoministerin toimiston
päällikkö Emmanuel Shimoni.
Vieraita oli lentoasemalla vastaan
ottamassa mm. ulkoasiainministeri
Ahti Karjalainen ja Israelin suurläi
hetystön henkilökuntaa suurlähetti­läs
Moshe Avidanin johdolla
PARLEZ-VOUS
Hienossa ravintolassa, suuressa kau-^
pungissa, ensikertalainen, joka ei.ym­märtänyt
yhtään ranskaa, eikä tahto*
nut tietämättömyyttään näyttää; :Osoit-ti
sormellaan riviä ru<Aalistdla sa­noen
tarjoilijaHe, "Tahdon biota."
' 'Olen pahoillani, herra," vastasi
tarjoilija. "Mutta orkesteri juuri sOit-taa
sitä.
PÄIVÄN PAKINA
"HERMOSOTA" JA ME CANADALAISET
tensa puolesta, ovat välittömän
valinnan edessä — lähteäkö
kulkemaan kapitalistista vaiko
sosialistista kehitystietä.
Karl Marx omisti koko elä­mänsä
taistelulle yhteiskunnan
Sorrettujen ja riistettyjen kan­sankerrosten
elämän paranrtar
misen. puolesta. Tänään hänen
työtään jatkavar~sadat miljoo­nat
työtätekevät, edistykselli­set
Ihmiset kaikkialla maail­massa.
Hänen aloittamansa
työn vieminen päätökseen'
on parhain kunnianosoitus tal­le
miehelle.
Nykyisenä ajanlkohtana. on
syytä myös todeta, että marx­ismi
ei ole DCXrMI-r- kokoel­ma
jähmettyneitä imääri telmiä,
vaan käytännöllinen toiminita-ohje.
Marxismin yksi tärkein
piirre on vaillanikumouksellisen
tekDrian jatkuva kehittyminen
ja rikaatumiruen, kifidtäiytymi-nen
vanhentuneista määritel­mistä
j k uusien kohottaminen
esiin. Meidän aikamme tapah-tiBmat
Euroopassa, Aasiassa,
Afrikassa ja tälläkin mante­reella
vahvistavat marxismin
paikkansapitävyyden.. -
Tshekkoslovakiasta on viimepäi-vinä
ollut paljon ja monenlaista
juttua Canadan sanomalehtien pals
toilla.
; Vapaus ei ole siinäkään poik-
. keusa.semassa. paitsi näiden "uutis­ten"
ja muiden kirjoitusten sisäl­lön
kohdalta.
Mistä on sitten kysymys?
Luonnollisesti ja ennenkaikkea
propagandasta ja kuten sanotaan,'
"omaan pussiinsa pappikin puhuu"
Lähtemättä tässä yhteydessä po­vailemaan
sen paremmin Tshekko­slovakian
viimeaikaisten tapahtu­mien
tarkoituksesta ja niiden avaa
.mistä tulevaisuudenkuvista, meitä
kiinnostaa tässä yhlcydcs.sä erikoi-i
sesti se, miten on Tshekkoslova­kian
tapausten yhteydessä yritetty
jymäyttää ja huiputtaa pahaa-aa-yistamattomia
lukijoita.
Esimerkkejä olisi paljon. Mutta
kun torontolaislchdet ovat sitten­kin
ehkä parhaiten tunnettujen
aviisien joukossa täkiUäisten kan-salatetemme
keskuudessa, niin pa-neudemme
niiden pariin hetkeksi
aikaa.
Kysymys on .siltä suuresta "vaa­rasta"
mistä viikko sitten puhut­tiin
hälyttävässä äänilajissa kai-ki.
ssa kunnon porvarien ja heitä
matkivien lehtien palstoilla.
Torontolainen aamulehti julisti
viikko sitten perjantaina kissan-pään
korkuisin otsikoin peräti 6
palstan leveydeltä etusivullaan
seuraavaa:
"Prahan reformit hälyttää pu­naisia"
"Ncuvo.stolirton sotilaiden ."jano­taan
lähontyväh Tshökkoslovakian
rajoja."
Suuren Rahan herrat propagan-damestarit
munivat tällaisia "häly-tysotsikkoja"
nimenomaan niille
lukijoille, jotka eivät viitsi lukea
muuta kuin otsilfoita, ja myös niil­le,
joilla ei ole aikaa lukea sen
enempää.
Ja siinä olikin "sanomaa" ker­raksi
siitä,, kuinka suuressa "hyök-käysvaarassa"
Tshekkoslovakia oli
"pahan" Neuvostoliiton taholta!
Kuten huomataan, Globen jymy­uutinen
oli kuitenkin tehty am­mattimiesten
tiukkoja sääntöjä
noudattaen. Lehti ei itse sano siitä
mitään. Se "vain tiedoittää" ;kir-kuvalla
otsikolla-kuinka neuvösto-
Jiitlolaisia, sotajoukkoja •v,''sanö-,
taan" olevan matkalla TsHekkoj^jtp^
vakiaa kohti ja itse jutussa n^^ilni-taan
vielä kaiken varmuudeksi se­kin,
ettei tällaista "sanomista^* 'oie
esittänyt kukaan vastuunaläliien
henkilö tai mikään hallituselin,
vaan tavallisesti aina epävarma,
jos ei aivan tekaistu "luotettava
lähde", minkä perään ei kukaan
voi kysyä.
Torontolainen Vapaa Sana ei ha­lunnut
olla yhtään isoisia huonom­pi
vaan julisti miltei ilman mi­tään
varauksia otsikossaan: "Neu­vostojoukkoja
matkalla Tshekko­slovakian
rajalle."
Myös sen uulistekstinsii oli "pa­rannettu"
'versio alkuperäisestä
näin:
Varsova. — Länsimaiden sotilas-attasheat
ovat todenneet, että neu­vostoliittolaisia
sotilasosastoja on
mftlknlln Pnolnn läpi kohti Tshek­koslovakian
rajaa . . .
"Moskovassa ei kuitenkaan nii-kään
viitannut siihen, että Neu­vostoliiton
ja Tshekkoslovakian
välien rikkoutuminen olisi saavut­tanut
asteen, jossa tarvitaan puna-armeijaa.
Eräät asiantuntijat ovat
maininneet neuvostojoukkojen lii­kehtimisen
kuuluvan osana Varso­van
sopimusmaiden sotilasharjoi­tuksiin.
"Washingtonissa katsotaan sen
sijaan, että vaikka kyseessä olisi­kin
sotilasharjoitus, ovat Tshekko­slovakian
rajaa lähestyvät neuvos­tojoukot
luoneet kriisitilanteen."
Ja kun tämä ankka tuli ammu-tuksi
alas, niin samainen Vapaa
Sana julistFfiistaisenCH p.) nu­meronsa
etusivun otsikossa: "Pra-
^hassa huokaistiin syvään helpotuk­sesta
— venäläisten harjoitukset
suunniteltu kuukausia sitten/';__
Itseasiassa Prahassa ei ole ollut­kaan
mitääp huolestuneisuutta. Jo
yllämainitussa Globen uutistiedos-sa
minkä alussa kerrottiin NL:n
joukkojen olleen menossa Tshek­koslovakiaa
kohti, esitettiin asias­ta
seuraavanlaisia, varauksia:
"Mutta Moskovassa diplomaatti­piirit
sanoivat, ottä Neuvostoliiton
Tshekkoslovakian suhteet, vaikka
niitä vaikeuttaa Prahan suuri libe­ralisoituminen
,eivät osoita mitään
sellaista häiriötä, mikä provosoisi
. voiman näytteitä, "
"Kokeneet seuraajat, Wienissä
yhdistävät tiedoitetun (joukkojen)
kulun aikaisemmin ticdoitettuun
suunnitelmaan Varsovan sopimus­maiden
manöövereistä Tshekko­slovakian
alucolla . . .
"Tshekkoslovakian puolustusmi­nisteri
Martin Dzur sanoi viime
perjantaina että osa näistä" rajoi­tetussa
mitassa suoritettavista ma­nöövereistä
suoritetaan Ti^ekko-
Slovakiassa.
"Länsimaiden suurlähetystöt
Prahassa sanoivat eilen illalla (siis
jo torstaina, toukok. 9 pnä), ettei
niillä ole mitään tietoa aotajouk-^
kojen liikkumisesta. Mitään epä­normaalista
toimintaa ei ollut Pra­hassa
. . ."
Mutta nieltyään moisen propa-gandasyötin
koukkuineen ja ko-hoineen.
Vapaa Sana kiirehti esit-'.
lämään lukijoilleen vielä (14 pnä)
toisenkin emävalheen, miten "Pra­hassa
muka huokaistiin syvään"—
vaikka sieltä oli itse puolustusmir
nisterin suulla paijon aikaisemmin
tiedoitettu tulevista sotilasharjoi-luksista!
. " •
Mitä Tshekkoslovakia todella sa­noi
asiasta, se näkyy UPI;n viime
lauantaina (11 pnä) Prahasta lä­hettämästä^
uutistiedosta, missä
meille kerrottiinT
"Prahan radio tiedoitti eilen i l ­lalla
(siis 10 pnä) että NL:n soti­laiden
liikkuminen Puolassa on ta­vanmukaista
Varsovan sopimus­maiden
manööveriä. Prahan radio
tuomitsi ulkomaiset lehtikirjoituk­set
'hermosodaksi' Tshekkoslova­kian
uutta hallitusta vastaan .
Se siitä
Itse totuuden ja tosiperäisten tie­tojen
kannalta katsoen ei taitaUu
siis olla pahitteeksi lainkaan, vaik­ka
kaikki täkäläiset maanmiehem­me
tilaisivat myös Vapauden, vaik­ka
ovatkin tottuneet lukemaan
eräitä toisia lehtiä, joita tuntuu
kiinnostavan enenunän sosialismi-vastainen
propagandavoubottelu
kuin luoteltavipn tietojen hankki­minen
asioista. Känsäkoura.