Vapaus, November 19, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, man^ask. 19 p. — Saturday, Nov. 19,1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L l B E R T " ' v Establlshed Nov. 6, 1917
Ei_.voR: W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N O E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing; Co. Limited, 100-102 E lm St. We8(, Sudbury, Ontario, Canada
Mailing Aädress: Box 69
Advertlslng rates upon appllcatlon, translation free of cbarge.
Authorlzed as second class mail by the Po6t Olflce Department, Ottawa,
and fior payment at po8tB8« In caeh.
I M e m b e r o f !h( fCANADIAN lANGUAGElPRESS CLUB;:
TILAUSEONNAT:
Canada8sa:;i vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAresa 1 Tk. $10.00. 0 kk. $5.35
S kk. 2.76 SuomesaaM vk. 10.». 6 tt. 6.75
Kaksi torypuoluetta
\yttawassa viikon alussa pidetty konservatiivipuolueen
konferens^kirjoitti "loppu" eli "finis" John Diefenbakerin
monessa suhteessa myrskyiselle johtajakaudelle mainitussa
suurpääoman puolueessa.
Toisaalta on kuitenkin mahdollista, vaikka ei todennä­köistä,
että johtajakysymystä ei ole vielä loppuunkäsitelty
— että suhteellisen suurta kannatusta puolueen jäsenten kes­kuudessa
nauttiva vanha poliittinen sotaori kaivautuu uusiin
asemiin johtaj amanttelinsa säilyttämiseksi. Ilmeistä on, että
hän haluäacUa hyvin näkyvällä paikalla Canadan 100-vuo-tlsiuhlien
yhteydessä ja niinollen mr.Diefenbakerilla ei ole
erikoisempaa kiirettä astua sivuun. Toisaalta on mahdollista
sekin, iettä liberaalien vähemmistöhallitus kukistuu — tai
kukistetaan, mihin hän voi nyt tulevaisuudentoiveitaan myös
rakentaa — mikä jatkaisi mr. Diefenbakerin valtakautta sillä
"keskellä virtaa ei hevosta vaihdeta", eikä liioin vaalitaiste-lim
tuoksinassa voida puoluejohtajaa vaihtaa.
Toistaiseksi ei siis ole lainkaan varmaa se, nnitä tulee ta­pahtumaan.
Tällä kertaa näyttää kuitenkui siltä, että vanha
torypuolue hajosi kahteen miltei tasavoimaiseen osaan viikon
alussa Ottawassa pidetyn puoluekokouksen päätösten joh-
•V dosta.^'- ^ ••
Niskan päälle pääsi- Dalton Camp, joka Diefenbakerin
kannattajien vastustuksesta huolimatta tuli uudelleen vali­tuksi
konservatiivipuolueen kansallisen komitean puheenjoh­tajaksi:
Mutta mr. Gampin voitto oli miltei hiuskarvan va­rassa:
Hän sai 563 ääntä "Diefenbakerin miehen" Arthur Ma-loneyn
saadessa 502 ääntä. ,
Mr: Gampin voitto on sitäkin "niukempi", ellei suorastaan
kyseenalainen, jos on perää mr. Diefenbakerin väitöksessä,
että tässä amerikkalaiseen sirkusnäytöstapaan järjestetyssä
puoluekokouksessa, veivät määrättyä osaa etukäteen määrä^
tyille istuimille sijoitetut "everstin" hyvin opetetut "hylkeet''
jotka toimivat saamiensa ohjeiden mukaisesti eivätkä taval­lisina
edustajina, kuten on väitetty.
Mutta huolimatta siitä, miten tämä kokous oli järjestetty
ja kuinka paljon sinne oli tuotettu "hyvin harjoitettuja hyl­keitä",
tosiasia kuitenkin on, että puoluekokous näytti mr.
Diefenbakerille veräiää mistä kulkee tie ulos puoluepyhä-töstä.
Kokous oli tällöin ilmeisesti tynkä-sellainen, sillä ää­nestykseen
Diefenbakerin vapa uttamisasiasta osallistui vain
749 henkilöä. (563-186) vaikka siellä oli uutistietojen mukaai^
aluksi noin 1,500 osanottajaa, j a vaikka ensimmäiseen ja rat­kaisevaan
vcimankoetukseen (mr. Gampin valintaan.) osallis­tui
1066 osanottajaa (564-502). Vaikka asiaa on selitetty siten,'^
että Diefenbakerin kannattajat eivät "paenneet" eivätkä "an­tautuneet",
niin tosiasia on sittenkin, että he "äänestivät ja-'
loillaan'' kävelemällä pois taistelutantereelta missä Water-loonsa
kohtasivat.
' Jos mr. Diefenbaker pitää kiinni siitä, että nyt pidetyllä
puoluekokouksella ei ollut mitään valtuuksia tehdä. päätök­siä
johtajakysymyksestä, ja siitä, että puolueen parlamentti-jäsenten
ryhmäkokous on puoluekokouksen yläpuolella. Ja
että sillä yksinään on oikeus tehdä päätös kansallisen johta­jan
pitämisestä, erottamisesta ja valitsemisesta, silloin voi
käydä niin, että Ottawan kokouksen ansiosta meitä siunataan
jonkin aikaa kahdella torypuolueella — Diefenbakerin ja
Gampin torypuolueilla. ,
Tosiasia nimittäin on, että mr. Gamp sai enenunistökan-natuksen
puoluekokouksessa, mutta mr. Diefenbaker näyttää
nauttivan edelleen toryparlamentaarikkojen kannatusta. On
sanottu, että alahuoneen 95:statoryjäsenestä on 75 Diefen­bakerin
kannattajia, viitaten tämä siihen, että Brutuksen lail­l
a "päällikköään" selkään puukottaneella johtajapaikan t a ­voittelijalle,
Davie Fultonilla ja kumppaneilla on oletettua
vähemmän kannatusta torypuolueen parlamenttijäsenten
keskuudes.sa.
• Lähitulevat päivät näyttävät, miten torypuolueen kehi­tys
tulee tapahtumaan. Selvää on, että korkeimmilla johtaja
paikoilla on "tilan ahtautta". Jonkun tai joidenkin täytyy
ennemmin tai myöhemmin väistjä. Meistä tuntuu siltä, että
vaikka tällä kertaa onkin selvästi kaksi torypuoluetta, niin
tämä ei tule kuitenkaan pysyväksi ilmiöksi. Kaksipuoluejär­jestelmä
on palvellut erittäin hyvin suurpääomaa ja kaksi­puoluejärjestelmän
säilyttämisyritykset vaativat vanhojen
valtapuolueiden koossapitämistä niin, että voidaan tarpeen
tullen vaaleissa "heittää veijarit ulos ja vetää toiset sisään",
kuten sanotaan.
Ottaen huomioon lisäksi sen, että toryjen puoluejohdon
uusinnan takana on todella vaikutusvaltaisia "kaupurrkflais-voimia^'-
eli finanssipiirejä, meistä tuntuu, että mr. Diefen­baker
joutuu ennemmin tai myöhemmin "yhden miehen" vä-
IjennykseeivKyseenalaista on Vain se, suostuuko tämä vanha
sotaratsu sieliaiseeh ratkaisuun "tyytyväisyyttä" näytellen,
vaikka hymy jäähmettyisi kuoleman irvistykseksi, vai päät­tääkö
"kaatua taistellen" johtajapaikastäkiinnipitäen kat­keraan
loppuun asti.
Yksi asia on^, kuitenkin ehdottomasti yarmaa. ,; Mitään
"uutta konservatiivipuoluetta" ei tämän puoluekokouksen
ansiosta tullut kuten esinierkiksitoröntolainenGlobe and
Mail-lehti torstaisessa toimituskirjoituksessaan povailee.
Tiikeri ei muutu miksikään siitä, vaikka sen juovat maa­lattaisiin
vallan toisen värisiksi.
Samoin suurpääoman puolue pysyy edelleen suurpää­oman
sellaisena huolimatta siitä, onko sen johdossa mr, Die­fenbaker
tai mr, Gamp. Melkoisella varmuudella voidaan
plettaa,^ että mr.'Cämpin "voitto" tarkoittaa mieluimminkin
finanssipääoman otteen lujittumista torypuolueessa kuin sen
heikkenemistä, '
y SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
H i l d ^ Raivo, Sudbury, O n t , täyt­tää
tiistaina, marraskuun 22 pn"J
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta
v a i n onnentoivotuksiin.
Vietnamin naisten
vetoomus maailman
kaifcitle nais»le
Hanot — V i e t n a m i n naisten kes:.
k u s l i i t t o kehottaa maailman k a i k i l ­le
n a i s i l l e osoittamassaan kirjeessä
tehostamaan taistelua Yhdysvalto­j
e n Vietnamissa harjoittama a h y ö k -
käystoimintaa vastaan. Y h d y s v a l l at
on apureineen keskittänyt Etelä-
V i e t n a m i i n 350,000 sotilasta. Y h d y s -
v a l l a t käyttää napalmia fosforipom-meja,
myrkkykaasuja j a myrkkyke^
m i k a a l e j a Etelä-Vietnamia vastaan.
Samanaikaisesti U S A käy i l m a v o i ­miensa
avulla hävityssotaa V i e t n a ­m
i n demokraattista Tasavaltaa vas­aan
pommittaen päivin j a ö in k o u -
.uja, k i r k k o j a , temppeleitä, sairaa-oita
j a väestökeskuksia.
V i e t n a m i n naiset kiittävät k i r j e c s -
USAn MONOPOLIT VIENEET RAHAT
UNfmLTÄ LUOTTOMARKKINOILTA
H«l8iiilci. ~ i (KU) — Kansan
(alousmieliet ja itse valtiovaraln-ministerUdn
ovat todistaneet, «U
tei ulkomaisia lainoja ole nyt saa­tavissa.
Ennen myönnettyjä laino­ja
voidaan vielä jossain määrin
nostaa, mutia uusia lainoja ei J u u ­ri
saada.
Vielä v. 1964 laihoja saatiin run­saasti.
Viime vuonna lainojen
saanti väheni jyrkästi ja tänä
vuonna, niin voidaan sanoa, laina,
jen saanti ön tyystin loppunut.
Minkä vuoksi näin on käynyt.
lUla-Saniomien yleisön, osastoissa
kysellään ja suuren yleisön kes­kuudessa
kuiskutellaan, että kan-sanrintamahallitus
on aiheuttanut
tämän tilanteen. "Lännessä ei luo-teta
halUtukseen, jossa kommunis
tit ovat mukana".
Tarkastelemme siis ulkomaisen
lainatilanteen kehitystä ja kehi.
tyksen eräitä olcclUsia syitä.
ENNEN LAINOJA OTETTIIN
Vielä mutuamia vuosia sitten
Suomessa p u h u t t i i n ulkomaisen lai­nan
ottamisesta; U l k o m a i l t a otettu­j
a lainoja pidettiin jonlcinlaisina
aputekijöinä, jotka eivät näytelleet
kovinkaan merkittävää osaa finans­s
i - j a t a l o u s p o l i t i i k a s s a . ' Vuosien
sään k a i k k i a naisia, j o t k a ovat t u k e ­neet
V i e t n a m i n taistelua.
1958 j a 1963 välisenä aikana uusia
u l k o m a i s i a l a i n o j a " o t e t t i i n " k e s k i ­määrin
250 m i l j o o n a n markan ar.
vosta vuodessa j a m a k s e t t i i n takai­s
i n 125 m i l j o o n a n markan arvosta
vuodessa, joten nettovelkaantumi-nen
u l k o m a i l l e o l i v a i n 125 m i l j o o ­naa
markkaa vuodessa e l i k a n s a i n ­välisesti
katsoen l i y v i A k i n vaatima­tonta
luokkaa.
NYT LAINOJA S A A D A A N . . .
Vuonna 1964 t a p a h t u i käänne. V a ­j
a u k s e l l i s e n kauppataseen r a h o i t t a ­miseen
j a m u i h i n menoihin saatiin
s i l l o i n lainaa ulkomailta ennätys­määrä
e l i 770 m i l j o o n a a markkaa.
K u n entisiä v e l k o j a maksettiin sa­mana
vuonna- 250 m i l j . markan a r ­vosta
nettovelkaantumiseksi jäi 530
miljoonaa markkaa. Se o l i m e l ko
p a l j o n aikuisempaan v e n a t e n.
V i i m e vuonna (v. 1965) b r u t t o -
lainaus koliosi 4 3 T m i l j o o n a a n mark
kaan, joten nettovelkaantumiseksi
jäi 160 m i l j . markkaa. Vähennys
e d e l l i s e n vuoden v e l a n kasvuun näh
d c n o l i peräti 370 m i l j . markkaa.
. . . J O S S A A I I A AN
V i i m e vuonnakin ulkomaista l a i ­naa
olisi otettu enemmän, mutta ei
.saatu j a tämän vuoden aikana on
käynyt selväksi, että ulkomaiset l a i -
nalähteet ovat kerta kaikkiaan ehr
tyneet. Tänä vuonna on saatu vain
Romanian ulkopolitiikka
Romania o n v i i m e vuosina saa­nut
v a r s i n k i n länsilehdistössä mai
neen sosialistisen l e i r i n k a p i n a l l i ­sena,
j o k a uhmaa m i l l o i n mitäkin,
p y r k i i eroon Moskovasta j a lähes­tymään
länttä. Romanialaiset itse
k u i t e n k i n sanovat haluavansa h y ­vää
yhteistyötä k a i k k i e n sosialls-tisten
samoin kuin muidenkin
maiden kanssa j a korosUivat s a .
m a i l a j o k a i s e n maan itsenäisyyttä.
Tämä kävi i l m i myös pääsihteeri
N i c o l a e Ceausescun S K P n valtuus
k u n n a l l e esittämistä u l k o p o l i t i i k.
kaa koskevista ajatuksista, joita
a l l a selostetaan l y h e n n e l l e n.
— Romanian kansainvälisten suh­t
e i d en perus ana o n hyvä yhteistyö
k a i k k i e n sosialististen maiden kans­sa
huolimatta sitä, että eräiden so^
s i a l i s t i s t e n maiden välillä o n kärke­viäkin
eriifitelisyyksiä. M e p y r i m m e
säilyttämään hyvät suhteet k a i k k i a l ­le
j a etsimään teitä; j o i l l a v o i t a i s i in
ohittaa tämä vaihe j a palauttaa u u ­d
e l l e en yhtenäisyys, totesi Ceauses-cu.-
T i e t y s t i R o m a n i a l l a k i n on eräistä
asioista erilaisia käsityksiä kuin
m u i l l a m a i l l a , mutta sen c i meidän
mielesiämme tarvitse estää y h t e i s ­työtä
niillä a l o i l l a , j o i l l a ollaan s a ­maa
mieltä. Hän k o r o s t i e r i t y i s e s ti
j o k a i s e n sosiali.stisen maan itsenäi­syyttä
j a tasa-arvolsuutta sekä sitä,
ettei sosialismin rakentaminen v o i
o l l a toisen maan m a t k i m i s t a . " Y l e i ­set
periaatteet ovat yhteisiä, mutta
organisatoriset muodot eivät voi o l la
yleispäteviä. Y k s i ratkaisu j a muoto
on hyvä yhdessä maassa, mutta e i
välttämättä toisessa."
Romanian käsityksen mukaan s o ­s
i a l i s t i s t e n maiden yhteistyötä on
kehitettävä sekä k a k s i p u o l i s i n sopi­muksin
että K o m e k o n i n j a V a r s o v an
l i i t o n puitteissa. On v a i n etsittävä
yhteistyölle s e l l a i s i a uusia muotoja
j o t k a k a i k k i osapuolet voivat hyväk­syä
j a j o t k a eivät rajoita maiden
suvereniteettia.
S o s i a l i s t i s t en maiden suhteiden
perustana Romania pitää 1) tasa-arvoa,
2) k a n s a l l i s e n s u v e r e n i t e e t in
k u n n i o i t t a m i s t a , 3) t o v e r i l l i s t a apua
j a 4) proletaarista internationalis-mia.
•
Ccausescu kertoi edelleen, että
R o m a n i a l l a on suhteet k a i k k i i n s o ­s
i a l i s t i s i i n m a i h i n j a että niitä p y r i ­tään
kehittämään edelleen em. p e r i ­aatteiden
pohjalla.
E U R O O P A N T U R V A L L I S U US
— Meidän mielestämme on tärke­ätä
kehittää suhteita k a i k k i i n mai­h
i n riippumatta n i i d e n yhteiskun­nallisesta
järjestelmästä. Haluamme,
että Euroopan t u r v a l l i s u u t t a pääs-tään
toteuttamaan uudella p o h j a l l a.
Geausescu m a i n i i s i tavoitteina N a ­ton
j a V a r s o v a n l i i t o n lopettamisen,
koska ne eivät vastaa uu.sia olosuh­teita
j a estävät normaalia kanssa­käymistä.
Euroopan turvallisuus
edellyttää n i i n Ikään ei-curoöppalais
t e n j o u k k o j e n vetämistä pois E u r o o ­pasta^
V i e r a a t j o u k o t on poistettava
k a i k i s t a maista, koska ne r a j o i t t a v at
maan suvereniteettia.
R o m a n i a l l a on v i i m e a i k o i n a o l l ut
v a r s i n v i l k a s t a p o l i i t t i s t a j a muuta
kanssakäymistä e r i m a i d e n kanssa.
Maassa käy j a t k u v a s t i eritasoisia
valtuuskuntia j a yhteydenpito on
v i l k a s t a myös Y K s s a . Keskusteluissa
on käynyt i l m i , että m o n i l l a t a h o i l la
on halua lopettaa s o t i l a s l i i t o t j a se­kaantuminen
toisten a s i o i h i n . Kehir
tysnäkymät ovat mielestämme h y ­vät'
j a tulemme edcllöenkin jatka­maan
k o n t a k l c j a i kertoi Ccausescu.
— E u r o o p a n t u r v a l l i s u u t t a e i v o i ­da
ratkaista ilman että molemmat
Saksat osallistuvat s i i h e n , B o n n ei
voi puhua ,koko Saksan nimissä,
mutta sitä ei v o i tehdä myöskään
DDR. Mielestämme o n lähtökohdak­si
oteUava nykyiset r e a l i t e e t i t . T a r .
v i t a a n suhteita m o l e m p i i n S a k s o i h in
j o t k a on saatava mukaan Euroopan
t u r v a l l i s u u t t a ratkaistaessa.
Edellä mainitun periaatteen m u ­kaisesti
Romanialla onkin omasta
puoles:aan suhteet m o l e m p i i n sak­s
a l a i s i i n v a l t i o i h i n . E r i t y i s e s t i on
t a l o u d e l l i n e n kanssakäyminen Län­si-
Saksan kanssa laajentunut mm.»
äskettäin tehdyn t a l o u d e l l i s i a , tie­teellisiä
j a teknisiä suhteita koske­van
s o p i m u k s e n perusteella. Maiden
kesken on n i i n ikään sovittu p o l i i l -
tisten suhteiden parantamisesta ja
tulevai-suudessa s o l m i t a a n normaalit
suhteet, sanoi Geausescu mainitse­matta
kuitenkaan tarkemmin suh­t
e i d en n o r m a l i s o i n n i n yksityiskoh­d
i s t a .
Geausescu kertoi edelleen l l o m a -
nian suhteiden kehityksestä muiden [ telusta annetiiss;! yhteisessä k o m -
tulos sosialististen maiden yhtenäi­syyden
puutteesta sillä U S A e i o l i ­si
hyökännyt, jos sitä vastassa o l i si
o l l u t yhtenäinen rintama. Romania
auttaa Vietnamia *; t a l o u d e l l i s e s t i ,
mutta sen käsityksen mukaan k a i k ­ki
hallitukset j a e r i maiden vaiku-tusvallaiset
p i i r i t pitäisi saada teke­mään
jotain Vietnamin hyväksi.
E r i t y i s e s . i Geausescu k o r o s t i p o l i i t ­tista
ja diplomaattista apua, j o l la
U S A pakotetaan peräiintymään. R o ­manian
käsitysten mukaan V i e t n a ­m
i n k r i i s i n ratkaisu edellyttää P o h -
j o i s V l e t n a m i n pommitusten lopet­tamista,
F L N n tunnustamista j a G e ­neven
sopimusten noudattamista.
K O M M U N I . S T I N E N L I I KE
Kcskustchi.ssa s i v u t t i i n l u o n n o l l i ­sesti
myös kommunistisen l i i k k e en
nykyistä tilannetta ja puolueiden
keskeisen kanssakäymisen periaat­teita,
ioisiu mainitaan myös keskus-pääasiassa
yksityisiä pankkiluotto­j
a lyhyellä kuoletusajalla j a kor­kealla
k o r o l l a tai tiettyihin tavara­t
o i m i t u k s i i n s i d o l t u j a tavaraluotto-j
a . J o n k i n v e r r a n o n nostettu myös;
m a a i l m a n p a n k i n a i k a i s e m m i n myön
tämiä l a i n o j a . Tämän hetken l a i n a -
taso on tänä vuonna n o i n 120 m i l j .
markkaa..
L a i n o j a on saatu siis hyvin vä­hän
j a parannusta ei näytä tapah­tuvan.
MIKSI V. 1964 S A A T I IN
: Vuonna 1964 s a a t i i n l a i n o j a run­saasti.
Tämä j o h t u i siitä, että
U S A : n kongressi hyväksyi v, 1963
a m e r i k k a l a i s e n pääoman vientiä
u l k o m a i l l e koskevan korontasaus-veron.
Tämä vero ei koskenut Suo­meen
vietäviä pääomia j a näin l a i -
n a n s a a n t i m a h d o l l i s u u d e t ; paranivat
ratkaisevasti. Myös Länsi-Saksassa
käsiteltiin samaan aikaan nk. pää­omien
tuoftoveroa, j o k a myös suosi
Suomea. Näin o l l l a i n o j a U S A : n l i ­säksi
saatavana myös Euroopasta.
Tässä yhteydessä on syytä huo­mata
uusi lainamuoto: u l k o m a a l a i ­set
obligaatiolainat, jotka eivät a i ­kaisemmin
näytelleet j u u r i mitään
osaa' lainapolitiikassamme. K un
vuonna 1963 l a s k e t t i i n l i i k k e e l le
kaksi pientä ulkomaalaista obligaa­t
i o l a i n a a , n i i n vuonan 1964 o b l i g a a ­t
i o l a i n o j a l a s k e t t i i n l i i k k e e l l e perä­ti
kymmenen raha-arvoltaan yhteen­sä
334 m i l j . markkaa. V i i m e vuonna;
o b l i g a a t i o l a i n o j a saatiin enää vain
kolme raha-arvoltaan 116 m i l j . mark
kaa., •
MIKSI LAINOJA EI N YT
SAADA
M i k s i nyt e i saada lainoja?
Syyt ovat jälleen lännen raha­m
a r k k i n o i l l a . Tärkein syy on U S A n
maksutasevajaus, joka on käynyt
yhä vaikeammaksi. Tämä vajaus
pakotti U S A n t o i m e n p i t e i s i i n ram.
l a i n a m a r k k i n o i l l a . Viime vuonna
p r e s i d e n t t i Johnson piti eräänlai­sen
nuhdesaarnan maan s u u r i m p i en
yhtiöiden, p a n k k i e n ym. j o h t a j i l le
j a välittömästi sen j ä l k e en a n n e t t i in
ohjeet maksutaseen vajauksen h i l ­l
i t s e m i s e k s i . Näiden o h j e i d e n a v u l la
h i l l i t t i i n amerikkalaisen pääoman
v i r t a a m i s t a u l k o m a i l l e , mm. Euroop­paan
j a p a k o t e t t i i n amerikkalaiset
yhtiöt ottamaan lainaa niistä mais-t
a , joissa n i i d e n pääoma operoi.
A m e r i k k a l a i s t e n firmojen laina-otto
Euroopassa kohpsi viime vuo­den
foi-sella neljänneksellä arvion
mukaan 28 miljoonaan d o l l a r i i n,
m u l t a vuoden lopussa se o l i j o 315
miljoonaa d o l l a r i a j a k u l u v a n v u o ­den
aikana l a i n a u s v a u h d i n a r v e l l a a i i'
kohoavan 800—1,000 m i l j o o n a a n d o l ­l
a r i i n .
K u n myös Länsi-Saksan oma t a ­l
o u d e l l i n e n t i l a n n e on, k i r i s t y n y t j a
kiristänyt myös l a i n a m a r k k i n o i t a,
e i ole. l a i n k a a n kummaa, jos Suo­melle
ei l a i n o j a maäflmanmarkki-n
o i l t a riilä. K a n s a n r i n l a m a h a l l i t u k.
sella ei asian kansa ole muuta t e ­kemistä
k u i n se, että tämän h a l l i ­tuksen
on t u l t a v a toimeen i l m a n u l ­komaisia
l a i n o j a , j o i t a edelliset h a l ­l
i t u k s e t saivat runsaastikin,
V A L U U T T A V A R A N T O M M E
H U P E N E E •. '
Kymmenen vuoden aikana j a t k u ­nut
ulkomaankaupan kauppataseen
v a j a u k s e l l i s u u s j a viime vuoden
sekä tämän vuoden a i k a n a , n i u k o i k ­s
i käyneet ulkomaiset luotot ovat.
johtaneet siihen että maassamme
on j o u d u t t u turvautumaan v a l u i i t t a -
varantoony jota on nimitetty jos­kus
myös maan "säästötiliksi".
V i i m e vuoden-alussa v a l u u t t a v a ­ranto
oli vielä .945 m i l j o o n a n mar­kan
arvoinen, mutta viime vuoden
j a tämän vuoden aikana valuuttaa
on menetetty p a l j o n j a varanto on
huvennut n i i n , että v i i m e syyskuun
lopussa tähteenä oli v a i n 424 m i l ­joonan
arvosta kultaa j a valuutto.
j a . Vajaan kahden vuoden kuluessa
varanto on supistunut 55 p r o s e n t i l ­la
j a vähenee yhä. . V a r a n t o riittää
vain neljän v i i k o n tuonnin maksa­miseen
j a k u n maksutaseen vajauk-*^
sen ennustetaan kohoavan n o i n 600
miljoonaan markkaan,.sitä e i n y k y i - ,
sellä'varannolla makseta.
I D A N L U O T OT
T O I S T A M A A TA
Suomi on saanut luottoa myös"
idästä, pääasia.ssa Neuvostoliitosta.
Vuosina 1954 j a 1955 maamme s a i
N e u v o s t o l i i t o l t a kaksi 10 m i l j o o n an
d o l l a r i n arvoista kultaluottoa, jolkif
on käytetty ja maksettu takaisin.
Vuonna ].059 Suomi sai Neuvostölii-toraSOÖ
miljoonan ruplan arvoisen
luoton. Tämän luoton käyttö a l o i t e t ­t
i i n v. 1960 j a v i i m e i s e t nostosopi-niukset,
s o l m i t t i i n viime kesänä.
Tästä luotos'.a, j o n k a viimeiset erät
on j o käytännöllisesti katsoen nos­tettu,
011 jo m a k s e t t u takaisin en­simmäisiä
Cl iä. Tämän luoton korko
on olJut vain. 2.5 prosenttia, k u n
nk. länsiJiiotojen k o r k k o on yleensä
v a i h d e l l u t .=3—6.5 prosenttiin.
K u p l a i u o l o n takaisinmaksuaika on
12 vuolta. Suomi maksaa luoton
o m i l l a tuotteillaan, joten mitään
valuultamenetyksiä sen maksami­sesta
ei a i h e u d u . ,
Euroopan valtioiden kanssa j a m a i ­nitsi
mm. että R o m a n i a toivoo suh­teiden
Suomen kanssa kehittyvän
yhä lähei-semmiksi. Ranskan j a Ro­manian
kanssakäyminen on varsin
v i l k a s t a , m i l l e p e r i n t e e l l i n e n k u l t ­t
u u r i s u h d e l u o o m a l . a osaltaan poh­jaa,
- r - K u n n i o i t a m m e de G a u l l en
asennetta, sanqx Geausescu. Se vä­hentää
Naton vaikutusta j a edistää
kansainvälistä yhteistyötä.
U S A J A V I E T N A M
U S A n i m p e r i a l i s m i n aggressiivi­suus
on v i i m e aikoina kasvanut,
multa emme pidä sitä voiman merk­kinä
vaan yrityksenä es:ää ne ilmiöt
j o i t a maailmassa nyt on näkyvi.ssä.
Euroopan maiden suhteissa näky­v
i e n uusien ilmiöiden lisäksi Geau­sescu
m a i n i t s i myös A f r i k a n , A a s i an
j a l a t i n a l a i s e n A m e r i k a n maat, j o i s ­sa
niinikään ilmenee halua ratkoa
itse omat asiansa,--
Ensimmäisen k e r r a n toisen maa­ilmansodan
jälkeen näkyy mahdolli­suus
ratkaista ongelmia uudelta p oh
Jalta. Edellytyksiä on olemassa,
kunhan kansojen välisen yhteistyön
uudet muodot löytyvät.
U S A n hyökkäys V i e t n a m i i n oh
munikcassa. Geausescu korosti e r i
t y i s e s t i k a i k k i e n puolueiden itsenäi­syyttä
j a toi.-ten puolueiden "sisäisiin
a s i o i h i n puuitumatlomuudon p e r i a a ­tetta.
' E m m e pidä erimielisyyksiä
esteenä puolueiden suhteiden nor­m
a l i s o i m i s e l l e " , korosti Geausescu.
E r i l a i s i a katsomuksia on j a t k u v a s ti
koska olosuhteet ovat erilaLsel. A s i ­oista
on keskusteltava loverillise.s-ti
kenenkään halnaniji ta sanoa v i i ­meistä
sanaa. On olemassa paljon
puolueita j i ' ne toimivat erilaisis­sa
olosuhteissa. K u n k i n on lähdet­tävä
omista olo.siihleislaan ja p i ­dettävä
niitä taktiikkansa ja s t r a ­tegiansa
lähiökohlana. sillä kopioi­minen
tietää vaikeuksia, kun c t s i -
ään kansan lukea toimenpiteille.
Sitä paitsi kansallisten etujen v a l ­vominen
ja kansainvälinen s o l i d a r i -
suu.-^ eivät ole toistensa vastakohtia.
Yhteistyön edellytyksinä r o m a n i a ­laiset
pitävät seuraavia seikkoja:
M a r x i s m i - l e n i n i s m i , puuttumatto­muus
toisten si.säisiin asioihin
j a toisten m i e l i p i t e i d e n kunnioit-;
taminen. Mikäli tuomitaan toisien
maiden teot j a m i e l i p i t e e t eikä s u ­vaita
e r i l a i s i a muotoja, ei yhteistyös­tä
tule mitään . Sisko K i u r u . ^
INTIA LUOPUNUT VIIDENNEN
TERÄSTEHTAAN RAKENTAMISESTA
Intia on luopunut 5.vuotis.suun-iiitelmassa
edellytetyn viidennen'
valtion omis'aman miijoonatooni.
sen terästehtaan rakentamisesta,
ilmoitti Intian-pääministeri Indira
Ghandi äsken pidetyssä parlamen­tin
istunnossa. Syyksi hän ilmoit­ti
finanssi vaikeudet. Tämän vii­dennen
terästehtaan rakentami­seen
piti osal*.stua amerikkalaisia
ja englantilaisia firmoja,
I n t i a n ensimmäisen v a l t i o n omis­taman
suuren terästehdaskomplek-sin
rakensi N e u v o s t o l i i t t o B h i l a i h i n.
Sen kapasiteettia nostetaan p a r h a i l ­laan
4 m i l j o o n a a n t o n n i i n . Tämän
lisäksi N e u v o s t o l i i t t o o n saanut I n -
tialta tilauksen valtion omistaman
terästehtaan raken';amiscksi Boka-roon.
Sen v u o s i k a p a s i t e e t i k s i tulee
niinikään 4 m i l j o o n a a tonnia.
Länsisaksalaisten Intian tiliin
R u o r k e l a a n rakentaman terästeh­taan
j o n k a tuotanto on n y k y i s i n n 1.8
miljoonaa tonnia; k a p a s i ' e e t t i a ei
nosteta 4 m i l j o o n a a n t o n n i i n ; kuten
alkuperäiset suunnitelmat e d e l l y t t i - .
yät. Intian hallitus on t e h n y t j o -
asiasta päätöksen. Syynä Röurke-lan
tehtaan kapasiteetin nostamisen
peruuttamiseen ovat sekä tekniset
että rahoitusseikat.
I n t i a n hallitus harkitsee myös
e n g l a n t i l a i s t e n D u r g a p u r i i n raken-tamaji
terästehtaan laajentamissopi-muk.
sen p e r u u t t a m i l t a . Syynä ovat
finanssivaikeudet ja E n g l a n n i n a i ­kaisempien
konetoimitusten suuret
myöhästymiset. Viidettä valtion
omistaman terästehtaan rakentamis­ta
o l i s u u n n i t e l t u Pradeshin v a l t i ­oon.
Tähän y r i t y k s e e n p i t i o s a l l i s t ua
a m e r i k k a l a i s t e n j a englantilaisten
f i r m o j e n , mutta f i n a n s s i v a i k e u k s i en
vuoksi siitä on nyt l u o v u t t u . S en
s i j a a n N e u v o s t o l i i t o n tuella raken­nettavan
Bokaron terästehtaan työt
j a t k u v a t s u u n n i t e l m i e n mukaisesti.
PÄIVÄN PAKINA
KONSTEJA ON PALJON
K u t e n sen e n t i s en eukon kerro-taaii
sanoneen, " k o n s t i t ovat mo­net".
Meillä t a v a l l i s i l l a kadun miehil­lä
on j o s k u s s e l l a i n e n harhakäsi-ty.
s, että i s o i s i l l a o n niitä konsteja,
kepposia eli niksejä yltäkyllin j a
meillä pikkuihmlsillä vain vähäi-
• ..sen. .• -••
Tämä pälcekin sikäli, että isoi.
s i l l a on millä mällätään. " R a h a l la
saa j a hevosella pääsee", sanoo
suomalainen sananparsa V a l t a p i i ­reillä
on rahaa ja sillä voidaan os-taaiensiluökkiiisia
propagantisteja,
j o t k a voivat maalata monesti aivan
mustankin asian valkoiselta näyt­täväksi.
Huippuesimcrkkinä on tästä
Y h d y s v a l t a i n "omahyväinen", " o i ­keutteen",
"vapauteen" j a miltei
jtse Isään Jumalaan vetoava s c l l -
tys Vietnahnissakäymän.sä likaisen
hyökkäyssodan puolesta.
Siinä aivopesussa ei o l e v a r o ja
säästetty. W a s h i n g t o n i n palveluk-sessä
on kokonainen a r m e i j a hyvin
k o u l u t e t t u j a hyvin syötettyjä e li
p a l k a t t u j a t e k n i l l i s e s t i kyvykkäitä
miehiä j a naisia, j o i d e n erikois,
tehtävänä on sysätä jatkuvana vir­tana
propagandaaineistoa sanoma­l
e h t i i n , radioon, televisioon,, elo­k
u v i i n , k o u l u i h i n j a m u i h i n laitok­s
i i n siitä, miten "jalomielistä i t -
s e u h r a u l u v a i s u u t t a " on Y h d y s v a l ­t
a i n rahamiesten kohdalla levit-tää
kuolemaa j a hävitystä pienen
V i e t n a m i n kansan keskuuteen.
Mutta kokonaan avuttomia po­ropeukaloita
eivät rauhanpuolusta­jatkaan
olo.
Y l e i s e s t i puhuen rauhanpuolus­tajilta
puuttuu varoja propaganda­koneiston
ylläpitämiseksi. Mutta
kun rauhanpuolustajia oh nuihe-r
o l l i s e s t i p a l j o n , - n i i n aina löytyy
uusia keinoja sikäli, että rauhah\
p u o l u s t a j a t k i n saavat äänensä
k u u l u v i k s i sanomalehtien j a , m u i ­den
juikisuusvälineiden avulla,
V a l i t e t t a v a tosiasia tiissä yhtey-des.
sä on se, että "^sanavapaudesta"
p a l j o n kerskuvat porvaiisetien
omistamat sanomalehdet sekä r a -
dio- j a televisioasemat kieltäytyvät:
y k s i n k e r t a i s e s t i julkaisemasta
r a u h a n p u o l u s t a j a i n lausuntoja, p u -
heitä ja ohjelmia.
llauhanpuolesta puhumineh on
" p r o p a g a n d a a " n c selittävät, j a m i ­kään
i l s e k i i j m i o i l u H l a tunteva .sa-nonvalellii,
ei halua nuika alistua
" p r o p a g a n d a i i " Icvitläjäk.si.
Sodan lietsonta ja sötatoiminn
Cdislflmistii koskevat lausunnot ja
puheet ovat sen s i j a a n " u u t i s l i e -
l o j a " j a niilä j u l k a i s t a a n nimen­omaan
niiden " u u t i s a r v o n " vuok-si,
sanovat nämä sanavapauden
sankarit.
M u l t a kuten on h u o m a t t u , rau­hanpuolustajat
löytävät j a t k u v a s ti
uusia " k o n s t e j a " miten h e k i n pää­sevät
murtautumaan tämän uutis­pimennyksen
läpi.
Tässä yhteydessä k i i n t y y huo­mio
Torontossa aselepopäivänä p i ­d
e l t y y n surujuhlaan kolmannen
maailmansodan uhrien kunniaksi.
Torontoläislehdel kertoivat, m i -
ten noin 200 y l i o p p i l a i s n u o r ta
o s a l l i s t u i aselepopäivänä T o r o n t on
y l i o p i s t o l l a pidettyyn - s o t a v a s l a i -
seen muistojuhlaan.
P u h u j a n a oli siellä ollut t u n -
h e t l u rauhanpuolustaja, r a b b i A b -
raham P i n b e r g.
Tämän m u i s t o j u h l a n p i i j ä r j e s -
iänyt y l i o p p i l a i d e n "Lopettakaa
V i e t n a m i n sota" komitea.
P u h u e n kahden tykin välissä
y l i o p i s t o a l u e e n "Soldiers' Towe-r
i n " luona; rabbi F e i n b e r g sanoi: -
" K o l m a n n e n maailmansodan ve­rilöyly
j a kaaos, mitä tämä kenola-f
i (muistopatsas) symbolisoi,"
' saattaisi edeltäjänsä näyttämään
mitättömän pieneltä.
Hän sanoi r a u h a n p i i o l u s l a j i l l e,
että t c i d a l voidaan leimata p i i n a i -
s i k s i , b c a t n i k e i k s i j a r a d i k a a l e i k ­s
i — - multa t o d e l l i n e n sido, mikä
teidät yhdistää on "elämä eikä
k u o l e m a " .
P e n n s y l v a n i a n yliopistossa äs­kettäin
tutkimuksen suorittanut
R o b i n Maisel sanoi, että enemmis- -
tö t a v a l l i s i s t a ihmisistä vastustaaa
V i e t n a m i n sotaa.
Mitä me tarkoitamme sanoa on
tämä!
Jos tämä kokous V i e t n a m i n so^
dan vastustamiseksi olisi järjes­t
e t t y r u t i i n i t a p a a n j o h o n k i n koko­u
s s a l i i n — "parempaankin^-^seilai-seen
—- toroutolaislehdet eivät o l i ­si
puhuneet halaistua sanaakaan
ilse_ kokouksesta eikä siitä, mitä
siellä s a n o t t i i n.
M u t t a Irun V i e t n a m i n sotaa vas­tustavat
ylioppilaat käyttivät sa­m
a l l a m i e l i k u v i t u s t a a n asian hy­väksi
ja antoivat sotavastaiselle
k o k o u k s e l l e e n hieman lavtrllisuu-dcsta
poikkeävan-^muodon, n i i n he
saivat suoriietuksi "läpimurron"
uulispimcnnyk.sen läpi.
K a u p a l l i s e n lehdistön kohdalla
l o t e u t e l l i i n tässä tapauksessa aja­tusta,
että, se ei o l e u u t i n e n eikä
mikään kuin koira pure ihmistä,
m u l t a " k u n i h m i n e n puree k o i rv
r a a " , n i i n se p n j u l k a i s e m i s e n a r -
v o i n e n j u t t u.
M u u t e n sivumennen sanoen, työ-väenlehlien,
kuten Vapauden t i l a a -
j a i n j a l u k i j a i n ei l a r y i t s e omak­sua
eikä hyväksyä näin k u r j a a kä-sityslä
"sanavapaudesta". Kannat-taa
siis t i l a t a Vapaus,.
— Känsäkoura.: '