Vapaus, October 6, 1970

              Meikein kaikissa teollise8ti;kehittyneis^^ maissa
oli vuonji^ 1^69 j a vupd^n 1970 alussa havaittavissa merkkejä suh­danteiden
vakavasta HyDkuunienerpisesta". Kokonaisuudessaan teol­lisuuden
tuotaiinon vupsil^asvu näissä maissa kuitenkin aleni hieman
vuonna .1969, oll<^n 5.2% vuoden 1968 6,3 prosenttiin verrattuna.
Maiden kehitys oii hyvin epätasaista. Teollisuuden kasvuvauhdista
oli ensimmäisellä sijaU^ Japani j a toisella iänsi-Saksa.Viijneisellä
sijalla oli ;t3ritaimiä> jossa teollisuustuotannon kasVu putosi sanot-tiuia
aikana 5.3 prosentista 2.6:een. Yhdysvalloissa on havaittavissa
Jo tuotannon absoluuttista supisti^mista.
: KäytannjäUisesti katsoen kaikissa kapitalistisissa maissa vuosi
1969 meni injflatpristen proi^ssien voimistumisen merkeissä. Kulu-tustaVaraiin
hinnat kohosivat keskimääriin 4.8% (Vuonna 1968 3.8%).
Inflaation > pysähdyttämiseksi monien maiden hallitukset turvautui-yat
diskoiittokpron korottamiseen, mikä on melkein kaikissa kehit-^
tyneissa kapitalistisissa maissa saavuttanut ennätyskorkeuden.
säästöt supistuivat 20%.
, - ^ S A T i l talöuseläimässä tapahtu­nutta
jaksoittaista lamakautta ei
voida poistaa "minkäänlaisin - y a l -
tiömphopolistisih toimenpitein,
päinvastoin Indokiinan sodan ai­heuttamat
menot, valtion jätti­läismäiset
velat (372 miliardia
dollaria maaliskuun 1970 lopus­sa)
jV maksutaseen krooninen
vajavuus syyehtävät tätä lamaa.
Nämä ovat U S A : n , eikä vain US-A
; n ; inflaatiota sjrventävätjtä
keimmät syyt, sillä arvonsa nie-nettänyt
dollari levittää irif latori-sen
kuUiheeh koko -käpiitalistiseen
maailmaan.
U S A : r i asemien suhteellinen
huononeminen maailrtiänkaupässa
jatkui. trSA: n vienti kasvoi vuo­den
aikana vain 9.5%, kuh tämä
liiku koko keiiittyneeh kapitalis­tisen
:maailmari osalta, oli 45%.
USA törmää ankaraan kilpailuun
ei vain kansainväiisillä markki­noilla,
vaari myös kotimaassaan,
erikoisesti Japanin: tahqlta.
lISA:n ASEMAT
HUONONEVAT -
Yhdysvalloissa inflaation laa­juus
i»kotti hallituksen etsimään
ulospääsyä tilanteesta hjrväksy-mällä
niin sanottuja restriktiivi­siä
(rajoiti^via) toiinenpiteitä,
jotka tähtäsivät pääoniasijoitus-ten
kasvun pidättelemiseen (liit­tovaltion^
.pankkien diskonttoko-i
^ n korpttaminen, valtion rakeur
nUsmenojen\äupistaminen, tulove­ron
kohpttaminen).
Sotilaalliset menot, jotka ovat
inflaation' pääsyy, pysyivät edel­leen
suurina. Tuotanto aseiden
valmistukseen liittyvillä aloilla
säily edelleen korkeana, j a valtion
tilausten' salkku paisui edelleen.
Hallituksen toimeenpanema: s i ­joitustoiminnan
rajoittaminen ja
sitä seurannut teollisuustuotan­non
ja ftsuntorakennustoiminnan
supistuminen nopeuttivat jaksoit­taisen
lamakauden lähestymistä
Yhdysvalloissa. Teollisuuden tuo-tantoindeksi
oli huhtikuussa 1970
3% alempana kuin vuoden 1969
heinäkuussa, jolloin tuotannon
supistuminen alkoi. Työtekevien
asema huononi tuntuvasti) työt­tömyys
alkoi nopeasti kasvaa.
Työttömien armeija käsittää tällä
hetkellä y l i 4 miljoonaa henkilöä
(5% työvoimasta). Eräät amerik­kalaiset'
talousmiehet ovat ilmoit­taneet
'pelkäävänsä, että vielä
puolitoista miljoonaa työläistä
voi menettää työpaikkansa vuo­den
loppuun mennessä.
Samaan aikaan ei "yrittäjäak-tiiviteetin
laskulla" ollutkaan hal­lituksen
toivomaa vaikutusta i n ­flaatioon.
Hintojen kasvu jatkui.
Dollari "maksoi" joulukuussa
1969 joukkokulutustavarain mark
kinoillai 76.2 senttiä vuosiin 1957
—59 verrattuna. Elintarvikkeet
kallistuivat vuoden aikana 7.1%,
liikenne'S:5%, vaatteet 4.8%, kun
taas väestön henkilökohtaiset
JENI VAKAVIMPIA
VALUUTTOJA
Japanin talouselämälle vuosi
1969 merkitsi neljättä nousun
vuotta, pisintä sodanjälkeistä
nousukautta. Maan maksutase
osoitti 2.3 miljardin dollarin ak­tiivista
saldoa; kauppatase osoit­ti
3.8 miljardin dollarin aktiivista
saldoa Japanin jeni — yen — on
osoittautunut erääksi kapitalis­tisen
maailman vvakaimmista va­luutoista.
Monet maat pitävät v.
1949 määriteltyä jenin suhdetta
dollariin liian alhaisena. Japanin
hallitus kieltäytyy kuitenkin re­valvoimasta
jeniä peläten aiheel­lisesti
sen aiheuttavan vahinkoa
nopeasti, kasvavalle viennilleen.
Japani vei vuonna 1969 tava­roita
melkein 24% enemmän kuin
sitä edeltäneenä vuonna. Siitä
tuli vakava kilpailija muille teoir
lisesti kehittyneille kapitalisti­sille
maille el vain Aasic^n,, A f r i ­kan
ja latinalaisen Amerikan
markkinoilla; vaan myös its^ J i i i -
den maiden sisällä. LujittaaHseen
asemiaan Japanin talouselämäs­sä
ulkomaiset iinonopolit vaativat
sen ulkomaankauppapoiitiikan l i
beralisoimista.
Japanin talouselämän nopea ke
hitysvauhtii synnyttää valkeuksia
valtavan tavaramäärän n»$irkki-noinnissa
ja saattaa maa& ttilan-teeseen,
jossa viennin kasvUn h i ­dastuminen
voi aiheuttaa kriisi-ilmiöitä.
Täydellisemmän käsityksen saa­miseksi
Japanin taloudellisesta
tilanteesta on lisättävä, että nous­tuaan
tuotannoltaan toiselle s i ­jalle
kapitalistisessa maailmassa
maa on jäänyt paljon jälkeen
muista maista mitä tulee työtä­tekevien
asemaan.
VOITOT J A RIISTO LISÄÄN-TYVÄT
LÄISSI-SAKSASSA
Talouselämän kasvussa on J a ­panin
jälkeen seuraavalla sijalla
Saksan liittotasavalta, jonka teol­lisuuden
tuotto lisääntyi vuoden
aikana 12.7%. Maassa jatkui nou­sukausi,
joka oli alkanut 1968,
vuosina 1966—1967 koetun krii­sin
jälkeen, joka puhjenneen pai­seen
tavoin oli väliaikaisesti hei­kentänyt
kapitalistisen tuotannon
ristiriitojen painetta. Kotimaisen
kysynnän kasvu j a ulkomaisten
tilausten lisääntyminen ovat a i ­heuttaneet
taloudellisen aktiivi-teetin
yli jännitystä, mikä voi no­peuttaa
uusien j a entistä syvälli­sempien
jaksoittaisten järkytys­ten
puhkeamista.
Tavaroiden tarjonnan jäämi­nen
jälkeen kysynnästä on ollut
syynä hintojen keinotteluluontoi-seen
kohoamiseen Länsi-Saksas­sa.
Teollisuustuotteiden hinnat
kohosivat vuoden aikana kokonai­suudessaan
5.1%; Tästä tulokse­na
yrittäjien voitot lisääntyivät
vuoden aikana 19%. Myös työ­väenluokan
riisto lisääntyi tuntu­vasti.
.
Länsi-Saksan maksutase osoitti
14.1 miljardin D-markan passiir
vista saldoa (vuonna 1968 tase
osoitti 7.8 miljardin D-markan
aktiivista saldoa). Revalvaation
lisäksi tähän on vaikuttanut jyrk­kä
kasvu pitkäaikaisten luottojen
viennissä, joka on kohonnut 23.4
miljardiin D-markkaan (vuonna
1968 13.1 miljardia D-markkaa).
Pääomien maastavirtaus on saa­vuttanut
sellaiset mitat, että liit­tovaltion
pankki on kohottanut
uudelleen diskonttokorkoa, nos­taen
se^ft nyt .7.0 pMaeftttUii..
PysähdyttkäkseeiiiH^Iatorisen
prosessip h^lJitUs hyyäWi ohjelr
man ''lJaätPiiuV>l!Plte|8tä '.suhdan­teiden
vak^jyittaWsOTBJ!;*. TämKn;
ohjelman Jyrkein ;kQhtft on "väli­aikainen
auhdännelisäy^Vt joka
merkitsee 10 prosentin -lisäystä
tulo- ja palkkaveroo^ ja joka saa­tettiin
voimaap, ennen heinäkuun
1 päivää 1970. ^
LASKUKAUTTA RANSKASSA
Ranskan talouseläfnässä yhdis­tyi
vuonna 1969 tuotannon korr
kea taso (teollisuuden .tuotanto
kasvoi 11.2%) inflaation kasvuun;
Jota lisäsi kauppataseen vajaUs
j a pääomien maastavirtaus. Maaii
talouselämän keskeinen tapahtu^
ma oli frangin devalvointi.
Ulkomaankaupan alalla, oli jo
viime vuoden ensimmäisellä puo­liskolla
havaittavissa erityisen
selvästi merkkejä talouselämän
"ylikuumenemisesta"^ Ranskalais­ten
tavaroiden kilpailukyky heik­keni.
Vienti kasvoi paljon hitaam­min
kuin tuonti. Kauppataseen
vajaus oli heinäkuun lopussa 6.9
miljardia frangia. Tähän epäsuo­tuisaan
tendenssiin yhdistyi pää­omien
virtaaminen. pois maasta.
Tämä kaikki johti vuoden 1969
elokuussa frangin devalvoimiseen
Frangin pariteetin alentamista
täydennettiin inflaationvastaisil­la
toimenpiteillä. Hallitus pyrki,,
samoin kuin muissakin kapitalis­tisissa
maissa, ratkaisemaan ta­loudelliset
ja rahoitusongelmat
kaventamalla työtätekevien so­siaalisia
j a taloudellisia oikeuk­sia^
supistamalla kulutusta ja r a ­joittamalla
työtätekevien osuutta
kansantulosta. Hinnat kohosivat
j a valtion sosiaalimenot supistui­vat
Ranskassa vuonna 1970.
ELINKUSTANNUKSET
K A S V A V A T ENGLANNISSA
Erä Britannian tärkeimmistä
taloudellisista ongelmista oli v.
1969 edelleen maksutaseen va­jauksen
poistaminen. Ensimmäi­sen
kerran seitsemän viime vuo­den
aikana tase osoitti 387 mil­joonan
punnan aktiivista saldoa.
Tähän oli myötävaikuttanut vien­nin
nopea kasvu vuonna 1967 toi­meenpannun
punnan devalvoinnin
jälkeen, tuonnin samanaikaisen
hillitsemien ohella.
Devalvaation jälkeen hallituk­sen
suorittamat toimenpiteet oli­vat
selvästi vastoin, työläisten
etuja. Työpalkkojen "jäädyttämi­nen",
hintojen j a verojen korot­taminen,
kulutusluoton ehtojen
kiristäminen ja työttömyyden
kasvu alensivat työtätekevien
elintasoa:. Tätä tehosti myös i n ­flaation
voimistumisffi aiheutta­ma
vähittäishintojen kohoaminen
Elinkustannusindeksi nousi vuor
den aikana ;6,&%v Työttömien
meija y i t t i V u o d e i i i970 alussa
600<000' henkilöä. Teollisuuden
tuotanto lisääntyi vuoden aikana
'2;Ö% (vuonna, 1968 lisäys x)li
5.3%) vucklen 1970 alussa ei täs­sä
-suhtee^äa bipahtunu ^paran-nusta.^
BngJ&nhin teollisuus pol-jcee
paikallaan.
Vaiklta tnaan kauppataseen va­jaus!
dn jonkin verran pienpnty-hyjt,
ulköjin?LanWui)an^^k
näköalat aiheuttavat englantlla,!-
sissa viejissä vaikavaa levotto­muutta,-
koska 14 % viennin ar-vosto
tulee USA:n osalle^ jossa
tuotanto i)otee lamakautta.
INFLATORINEN ITALIA
Italian teollisuuden tuotanto
kasvoi viime vupiina 3.9% odöte-itun
7-T-8 prosefttlrt asemesta. Ke-hityköeen.
vaikutti hintojen infla­torinen
kohoaminen sekä lisäksi
"kuuman syksyn" lakkoliikkeet,
jotka muuttivat' raskaan teolli­suuden
vuosilUkemia;
Eräs Italian tärkcimniiistä ta­loudellisista
ongelmista oli pää­omien
maastavirtaus, mikä hor­jutti
liiran asemaa, kapitalistiset
maat viime Vuodien aikana vallan­nut
diskonttokorkosöta on aiheut­tanut
pääomien laajan virtaami­sen
ulos Italiasta. Tähän on vai­kuttanut
suuresti myös italialais­ten
monopolien ekspansion voimis
tuihinen ulkomailla. Maksutase
osoitti vuonna 1969 869.5 miljar­din
liiran passiivista saldoa.
Pääomamarkkinain vahvistami­seksi
hallitus ryhtyi eräisiin luot­to-
j a valuuttatoimiin, jotka vuo­den
1970 alussa johtivat maksu­taseen
jonkinlaiseen paranemi­seen.
Kokonaisuudessaan se kui­tenkin
pysyy edelleen passiivise­na,
näin lähinnä ulkomaankaupan
vajauksen vuoksi. Italialaiset ta­loustieteilijät
kirjoittavat, että
maan taloudellisille suhdanteille
on ominaista teollisen lamakau­den
yhdistyminen inflaatioon.
YHTEENVETOA
Tehtäessä yhteenvetoa kapita­listisen
talouselämän lyhyestä kat
sauksest^ viime vuoden sekä tä­män
vuoden alun osalta on pan­tava
merkille tuotannon kasvu-vauhdih
yleinen hidastuminen se­kä
tuotannon absoluuttinen su­pistuminen
. imperialismin pää-maassa,
Yhdysvalloissa. Talous­elämän
valtiokapitalistiset sääte-
Ivmeneteimät.ioita johtavissa ka­pitalistisissa
maissa on käytetty,
ovat osoittautuneet tehottomiksi
hallitsemaan kapitalistista luon-nonvoimaisuutta.
Selvänä esi­merkkinä
tästä ovat tuloksetto­mat
yritykset hillitä inflaatiota
Tii5tÄi,,loinak. 6 p" — Tuesday,,Oct." 6, 197Ö Sivu 5
JMoskova. Lfihes kaiketi sen,
minkä ihminen kykenee tekemään
aväru^teefi perehtymisen alaUaby-ki^
aiheeasa pystyy tekemään ^ myös
autojätti, sanoi - r>{euvos.toIiltop
tte^e^katemian klrj^hvaihtajaj^-
sen-bqris Rausc^enbach äskettäin
Pravda -Ichdeiie myöntämässään
haastattelussa.
Ot^en huomioon tietokoneteknii­kan
ihtensiivisen kehityksen tuntuu
varmalta, että lähimmän kymme­nen
vuoden aikana automaattisten
tekgiiuiden määrä lisääntyy.
Mii^hittämättömillä avaruusaluk­silla
on useita etuja. Niiden koko
voi' olla täysin vapaavalintainen
riippuen tehtävistä,: joitä ne kulloin­kin
suorittavat. Aditomaatit ovat
yleensä halvempia ja ne voivat kul­jettaa
mukanaan suhteelliöen pal­jon
tieteeJlisiäi kojolta. Automaatit
kykenevät työskentelemään siellä,
missä ihminen ei voi tcimia, esi­merkiksi
radioaktiivisissa vyöhyk­keissä.
Tiisitä huolimatta myös miehitet­tyjä
lentoja tarvitaan. Eräissä ta­pauksissa
ihmisen läsnäolo tekee
mahdolliseksi tehokkaamman tie­teellisen
työskentelyn. Myös on ole­massa
tilanteita, jofesa ihminen ky­kenee
omaksumaan kokeet! tuldc-sen
ja tarpeen vaatiessa muuttaa
kokeiluohjelmaa. Myös ihmisen
erittäin suuret emotionaaliset mah­dollisuudet
pi^huvat miehitettyjen
lentojen puolesta, - -
rajoittamalla yrittäjä-aktiivlteet-tia.
Vaikka kulunut vuosi oli kapi­talististen
maiden ulkomaankau­palle
yleensä riittävän suotuisa,
kansainvälisissä maksu- j a valuut
täsuhteissa tuntui valuuttaparl-teettien
epävakaisuus, kansainvä­lisen
luotonannon alalla lisääntyi
jännitys, erityisesti "kuumien r a ­hojen"
valtavien siirtymisten t u ­loksena.
Arvioitaessa kapitalistisen ta­louselämän
yleistä tilaa kokonai­suudessaan
voidaan yhtyä kaik-
Iceln tervejärkisimpien porvarillis
ten talousmiesten mielipiteeseen,
että lähitulevaisuus el lupaa sille
mitään hyvää. Kapitalistisen ta­louden
kärjistyneet vaikeudet tu­levat
johtamaan tehostuneeseen
taisteluun markkinoista, imperia­listien
välisten ristiriitojen syve­nemiseen
• ja koko kapitalistisen
maailman uusiin taloudellisiin
järkytyksiin.
Tilasto osoittaa kuitetddn, että
jokaista' miehitöttyä lentoa kohti
suoritetaan keskimäärin au­tomaattista
leiltöä.JRroöentti on sa­ma
mol^pien johftavien avaruus­valtioiden
" — Ne^ostotii^n ja
dysvaltojen kohdalla.
Presidentti KefliJkönen
YR^jutiliin
Helshiki. — T08av0.Uan presl-de^
tti' Urho Kdtkonen osallistuu
Suomen edustajana YhdlMynel-den
Kansakuntien ylelsktÄonk-sen
iSS-vuotisjuhlaistuiitoon lUaafl*
manjärjestön päämajassa. Presi­dentti
Kekkonen matkostaa New
Yorkiin lokakuun 19. päivänä ja
palaa Suomeen saman kuun i6.
päivänä. :..••
Juhlaistuntoon tulee niin iluUin
osallistumaan jo aiemmin nital-tetty
arvovaltainen vattunsk^ta.
Pään vaihtaminen
olisi mahdollista
Melbourne. —- Tunnettu amerik­kalainen
kirurgi David Hume pitää
aivojen siirtoa lääketieteellisesti
mahdollisena. Samalla jouduttanen
kuitenkin vaihtamaan koko pää. Täl­lainen
leikkaus olisi kuitenkin tässä
vaiheessa epätodennäköinen aflieut-tamähsa
rniellpidemyrskya vuoicsi;
sanoi Hume, Melbournessa, Austra­liassa
viime viikolla pitämässään
lehdistökonferenssissa.
Aivojen luvuttaja tällaisessa leik-kaidtsessa
olisi Humen mukaan itise
asiassa leikkauksen vastaanottava
puoli, koska aivot alkaisivat hallita
muuta kehoa.
"Henkilö, jonka aivot siirretään,
säilyttäisi persoonallisuutensa, .kos­ka
muisti sijaitsee aivoissti^, Olisi
helpompaa siirtää koko pä^,,kio^a
aivojen on saatava käyttää, omia sil­miään,
korviaan, nenäänsä ; ja - ma-kuuhermojaan',
sanei professori
Hume, jcka johtaa Virginianvläace-tieteellisen
yli<^iston, Vk'giiua Me­dical
Collegen, kirurgian osastoa.
Teatterinjohtaja hutricaisten: .
— Minä olen käyttänyt k(dc(Miaisen
omaisuuden antaakseni yleisölle sitk,
mitä se haluaa;
Ystävä: — Entä mllä yleisö ha­luaa?
...
Teatterinjohtaja: — Rähan^j ta-'
kaisin!
Tulkaa katsomaan uusia ia
.'VV
Näytteillä lokakuun 6 ja 7 päivänä
- ÖVIPALKINTOJA -
VAPAASTI KAHVIA JA "DQUGHNUTSIA"
VÄHITTÄISMAKSUT JÄRJESTETÄÄN FAtKAN PÄÄLLÄ CHRYSLERIN
LUOTTO-OSASTON KAUTTA PANKIN VERTAAVILLA TAKSOILLA
ALLAN HOLMBERG, suomalainen myyntienjohtaja
Sii(li»uryv Ontario