1966-04-21-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ^ Torstai, huhtik. 21 p . ^ Thursday, April 21, 1966
VAPAUS ( L I B E R T Y )
EDITOR W. E K L U ND
TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
OI-- F I N N I S H C A N A D I A NS
Establisbed Nov. 6. 1917
MANAGER: E. SUKSI
O F P I C E A N D EDITORIAL « 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdaya. Thursdays and Saturdays by Vftpaiis
Publisbiog Co. Limited^ 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appllcatlon, translatlon free of charge.
Atirhörized äs second class mall by tbe Post Office Department, Ottawa,
; and for payment of postage in cash.
- CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
, Cänadaasa: 1 vki $9.00, 6 Wt. $4.75 USArsaa 1 vjc. «10.00. A Irk. Vi.?fi
• 3 kk. 275 Suomassa: l yk. 10.50, 6 Uc 6.75
Vappiina 1966
Seiteemänkymmentäkuusl- vuotta sitten, vuonna 1890
maailman työväki vietti ensi kerran vapunpäivää, toukokuun
1 jnäivää, kansainvälisenä mielenosoitus- ja taistelu juhlana.
Päätös vapunpäivän viettämisestä työväenmielenosoituspäi-
' vähä oli tehty edellisenä vuonna, 1889 II Internationaalen
Jrooigressissa Pariisissa.
iAiheen tälle päätökselle II Internationaale sai siitä sankarillisesta
taistelusta, jonka Chicagon työläiset Yhdysvalr
loissa Vuonna 1886 — siis tasan 85 vuotta sitten — kävivät
8 tutthin työpäivän puolesta. Tämä taistelu laajeni suureksi
lakoksi ja sitten 1 päivänä toukokuuta 1886 mielenosoitukseen,
joka päättyi veriseen yhteenottoon poliisien kanssa.'
Chicagon työläisten taistelulla on mitä suurin kansainväli-lien
merkitys tärkeän uudistusvaatimuksen hyväksi käytävässä
kamppailussa. Siksi kansainvälinen työväenliike halusi
omistaa juuri toukokuun 1 päivän työväenliikkeen kansainvälinen
yhteenkuuluvaisuuden asialle. Näin vapusta muodostui
eri maiden työväen voimien todellinen katselmuspäivä.
Historia siis osoittaa, että kansainvälisenä vappumielen-osoituksen
vietto säi alkunsa Yhdysvaltain (ja Canadan) työläisten
taistelusta 8-tuntisen työpäivän puolesta.
Tämä suuri ajatus työväen kansainvälisestä voimannäytteestä
sai alkunsa länsimaista, nimenomaan taita mantereelta,
mutta nyt siitä on tullut sanan varsinaisessa merkityksessä
maailmanlaajuinen juhla- ja mielenosoitustilaisuus.
Vappumielenosoituksissa on aina vaadittu tyoolosuhtei-,
den ja tavallisen kansan elintason parantamista seka kansainvälisen
rauhan säilyttämistä.
Näin tulee tapahtumaan tänäkin vappuna. Huolimatta
suhteellisesta hyvästä ajasta, jonka johdosta puhutaan esimerkiksi
Canadan"hyvinvointivaltiosta", vaikka hyvä neljännes
maan koko väestöstä elaa puutteessa j^a köyhyydessä.
Kaikkein enimmän canadalaisia huolestuttaa nyt kuitenkin
kolmannen maailmansodan, hirveätä tuhoa tekevän ydinasesodan
vaara.
Tämän vuoden vappujuhlissa vie käsittääksemme ensisijaisen
tärkeätä osaa. vaatimus rauhan puolesta ja ennenkaikkea
Vietnamin sodan lopettamisen puolesta Geneven sopimuksen
hengessä.
Geneven sopimuksen valvontakomission yhtenä jäsenmaana
Canadalla on erikoisvelvollisuus vaatia julkisesti, että
Yhdysvaltain tulee lopettaa hyökkäyssotansa Vietnamissa,
kotiuttaa sieltä joukkonsa ja suostua Vietnamin ongelman
ratkaisuun Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen mukai-^
sella tavalla.
* * *
Työväenliikkeen voimat mm Canadassa kuin monissa
muissakin porvarillisissa maissa ovat haaskanneet paljon va-^
rojaan ja voimiaan keskinäiseen torailuun silloin kun niiden
tehtävänä olisi yhteisvoimin puolustaa työläisten ja omaa
peltoaan viljelevien maanviljelijäin oikeuksia ja etuja. Tana
vappuna on kuitenkin paljon merkkejä siita, etta tama "vel-jesviha"
on työväestön purissa vähenemässä, ja etta yhteistoiminnalle
on tulossa entista parempia mahdollisuuksia. Yhteisesti
esiintyvä työväenliike onkin suuri yhteiskunnallinen
voimatekijä, jonka hyväksi kannattaa toimia.
• Työväenliikkeen yhteistoiminta ja yhtenäisyys voidaan,
saavuttaa vain käytännöllisten kysymysten pohjalla — toimimalla
työolosuhteiden parantamiseksi, kansallisen sairaus-huoltopalvelulain
laatimiseksi, eläkkeiden parantanaiseksi,
rauhanasian edistämiseksi jne.
Me Canadan suomalaiset voimme osaltamme myötävaikuttaa,
jos niin haluamme, esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen
välityksellä Canadan työväen rivien yhdistämiseen. Ennenkaikkea
me voimme sanoa, että torailun asemesta meidän
on omassa keskuudessamme pyrittävä yhteisymmärrykseen
ja yhteistoimintaan kansallisten kuRtuuriperinteidemme vaalimiseksi
ja yhteisten etujemme edistämiseksi.
Tässä mielessä osallistumme viikon kuluttua vapun viettoon!
Kuun tekokuu
Viimeisimmät uutistiedot kertovat, että Luna 10 jää
kiertämään Kuuta useiksi vuosiksi, vaikka loppuosa sen elämästä
on "mykkä". Lunan aktiivisen toimikauden mitan sanotaan
johtuvan siita, kuinka usein snhen pidetään radioyhteyttä,
joka kuluttaa sen koneiston kemiallisia energianlähteitä.
Tekokuun saaminen Kuuta kiertävälle radalle on tiedemiesten
yksimielisen selityksen mukaan saman suuruusluokan
saavutus kuin tasan kuukausi sita ennen suoritettu pehmeä
laskeutuminen Kuun pinnalle. Vaara että tekokuu syöksyy
K^u un pinnalle tai sitten maailman avaruuteen, väijyy
hyvin lähellä tämänkaltaisen kokeilun suoritusta.
Kuun toiminnasta ja tehtävistä annetut tiedot oikeuttavat
olettamukseen, etta sen erikoistehtävänä on Kuun lähistön
ominaisuuksien, varsinkin lähisäteilyn tutkiminen. Itsestään
selvää on, etta se valmistelee jotakin uutta askelta
ihmisen etenemisessä avaruuteen.
Kuusta onkin nyt tullut avaruustutkimuksen kohde nu- toja. Sen lenio »n esim. osontanut
mero yksi. Luonnontieteellisen ja teknillisen merkityksen <="a Kuun ympärillä on hoikko mag-ohella
tämän tutkimuksen tuloksilla voi olla yhteiskuntatie- t''"'"r
j •7i I j • ; A> 1 . , . . . . . . . . . . se, onko tama magncottincn kenltJ
teillekin sanomista. Onko Kuussa ollut joskus elamaa, miksi Kuun omaa, vai onko., .se Auringor, ja
se on hävinnyt, onko se tuhoutunut yhtäkkiä vai hitaanlai- Maan magneettisen, kentän iieija.stu-sesti,
ovat kysymyksiä, joihin odotetaan vastausta. Ihmiskun- mistä.
nalle ne ovat arvokkaita tietoja, historiaa, jonka avulla voi m- F. '"^ epäilystäkään siiiä, et-.
U K K ^ " \^ » "i 1 • i. . , • ... 'f^Jko Luna 10 ole .suorittamn.ssa cn.si-me
nahda omaan tulevaisuuteemme ja ohjata sita. luokkai.scn tarkoita tioicellisiä tuiki-
Luna 10 on jo antanut matlcaltnan ^hyvin arvokkäitn tie- rnastöitä.
OGINGA ODINGAN ERO
Kun Keniasta saapuu tieto, että
maan keskeisin vasemmistolainen
johtomies, varapresidentti Jaramogi
Ogmga Odinga j ä t e t t i i n ensin valitsematta
maan halhtuspuolueen K A :
NUn varapuheenjohtajaksi ]a että
han he^i taman jälkeen jatti myös
paikkansa Kenian varapresidenttinä
min se tuskin yllättää enaa ketaan
Siirtomaasuhteesta vapautuneiden
kehitysmaiden kohdalla on jo totut
tu jopa kaikkia logiikan lakeja uhmaaviin
äkkikäanteisiin, uika Kenia
ole saannosta poikkeus, joskin Kenian
kohdalla tällaista ei aikaisem
mm ehka mmkaan pidetty mahdollisena;
Keniavr kiistaton johtaja on Jomo
Keniatta, "Palavan keihaan" nimellä
tunnettu vapaustaistelija, joka
aikanaan edusti hyvinkin radikaaleja
mielipiteita. Keniatta on sanonut
• ja sanoo — olevansa sosialisti,
mutta vaikka han alusta pitäen on
suhtautunut knitisesti mm; Neuvos-tohittoon
ja kommunismiin, niin
Kenian itsenäistyttyä (12. 12. 1963)
hänen kuitenkin arvellun ottavan
selkeän asenteen brittien edustamaa
taloudellista ylivaltaa vastaan.
Toisin kuitenkin on kaynvt. Kun
Keniattasta tuli U-senaisen Kenian
presidentti, n i i n han nopeasti kerasi
ympärilleen kaiken sen johtavuuden
tuoman loiston, jolle monet Afrikan
uudet johtavat hallitusmiehet
ovat osoittautuneet luvattoman persoiksi.
Keniatta asuu enti-sessa brittiläisen
kuvernöörin palatsissa, han
käyttää loistoautoa ja ajelee muhkean
mooltonpyorasaaltueen myota
maassaan. Brittien a.<;einjan han ei
ole puuttunut miilaan tavalla. Ne
brittiläiset suiirviljelijat. jotka ei vai
Kenian it.<;enaistyessa poistuneet
maasta, ovat saaneet pi;aa tilan.sa
ja etuoiKeutensa. Jopa kesantomai-takin
on jaettu maattomille tavattoman
säästeliäästi; ja kun Keniatta
vuosi s i f e n julkaisi 'Valkoisen kirjansa"
' A f r i k a n tiestä sosialismiin"
niin simakin vastustettiin maareformia
ja kansallistamiseen sanottiin
ryhdyttyvan vasta "olosuhtpidcn
vaatiessa '; Kaikesta kansallistetusta
omaisuudessa luvattiin täydellinen
korvaus.
El ihme, etta Keniattaii politiikka
on aiheuttanut paljon nurinaa,
mutta on tvvpillista Kenialle )a Ke-niattan
asemalle, etta kritiikki ei
ole kohdistunut suoraan presidenttiin.
Keniatta on taidokkaasti tasapainoillut
maansa poliittise.ssa voi-makenta.
isa ja eiaana ilmauksena
sula on ollut vasemmistolaisen
Ogmga Odingan nimillaminen vara-piesideatiksi.
Tama johti siihen: eitä
Oginga Odinga joutui poikkiteloin
lahinna oikeistolaiseksi luonnehdittavan
: taloudellisen suunnittelun
ministerin j a ammaitiyhdistys-miehen
Tom Mtiovan ka.issa ja Kenialta
pjolehlaan on pitk::an peluut:
tanut naita kahta vastakkain.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Anna Iloisten, Port .Arthur, lavt-taa
lauantaina- huhtikuun. 2;} pna.
83 vuotta. .
Hilja A. Ketola, Trepanier.B. C
layttaa keskiviikkona, huhlilaiun 27
pna 71 vuoita.
Yhdymme, sukulaisten ja tulla-vain
onnentoivotuksiin.
PILKKIMISTÄ LÄÄKÄRIN
MAÄRAYKSESIA
Hel.sinki. — Pnozerskin (Käkisalmen)
sanatoriot, lepokoti ja retkeily-keskus
houkuttelevat Vuoksen rannalle
ja lähistön monille jarviii'j runsaasti
vakea. Priozerskista on lähiöisin
UUSI hoitomuoto — onginta. Paikalh-set
laakani, ovat lutkincet perusteellisesti
menetelmafi, suunnitelleet tarkan
annostuksen ja soveltuvat yhfiis
felmal muiden hoitomenetelmien
kan.ssa. Sanatorio.ssa on oikein ammattimies
opettamassa kalojen nar-raamisen
taitoa.
Sydantautipotilaille maarataan lyhyehköjä
rciltoja kevyin knnlannik-sm.
Talvisin heille hakataan avanto
valmiiksi. Vähitellen pilkintaaikaa pi-
"dcnnelaan ja reittiä jatketaan.
— Aineenvaihduntahäiriöitä kar.iiville
maarataan kohtalaisia ponnisluksia.
Heidän hoitoonsa kuuluu avantojen kai
raaminen itselleen ja muillekin potilaille.
. Hermostoa lepuuttavaan hoitoon
saapuville potilaille maaralaan pitkiu
kävely- ja hiihtorelkia seka pilkkimistä.
Kesäaikana hoitoon lisalaan viela
.soutu, uinti ja virvelillä kaiasfaminen.
Kun Oginga Odinga nyt kuitenkin
eiotetliin johtavan KANU-puolueen
varapuheenjohtajan paikalta j a kun
sen Jälkeen jatU Kenian varapresi-den.
in teht?vat, mm tama merkitsee,
etta Keniattan punnus on lopuksi
heitetty vaakaan Tom Mboyan
puolelle.
Nyt laa nähtäväksi mita Oginga
Odinga i}ikoo tehdä. Keniatta kuuluu
kikiju-heimootti joka vahvasti
tukee hänen KANU-puoluettaan. A i kaisemmin
Keniassa oli toinenkin
puolue KADU, joka nojautui vähem-mis.
oheimoihin (joihm Oginga Odiii
ga, mutta myös Tom Mboya kuuluu),
mutta se sulautui KANUun
marraskuussa 1964. Yhä viela vahvasti
heimopohjalle rakentuvassa
Keniassa (ja muuallakin Afrikassa)
lama on tai kea näkökohta ja merkitsee
nykyista tilannetta ajatellen
sila, etta Oginga Odingalla erenaa
o'e miaan virallista poliittista foorumia.
Mita sus Oginga Odingan vetoon
sisältyy? Aikooko hän perustaa
uuden vippositiopuolueen. onko sellainen
vleensä mahdollista tai onko
hänen eronsa tosiasiallinen erottaminen,
joka viittaisi vasemmistojohtajan
poliittiseen kuolemaan?
Joka tapauksessa lienee selvaa,
iillä Oginga Odingan ero tietaa Keniassa
käännettä oikealle, sisäpolitiikassa
nykyisen tilan säilymistä ja
ulkopolitiikassa yha vahvempaa ank
kuroiiumistu lännen, ennen kaikkea
Britannian vanaveteen. Toisaalta on
kuitenkm jälleen varoitettava Iiian
kaavamaisesta 'eurooppalaisesta"
näkemyksestä: meikäläiset arvomi-tat
ontuvat Afrikassa, eika "vasemmistoa"
ja '•oikeistoakaan" pida
punnita aivan totunnaiseen tupaan.
— OL
Vasta muutaman kuukauden naimisissa ollut mrs. L. W. Goodner on ilmeisestikin epätoivoinen
katsoessan tuhoutunutta asuntovaunuaan Astro Trailer Parkissa Gocoassaj Floridassa, sen
jälkeen kun alueella riehui hirmumyrsky ask Hlain. Mrs. Goodner oli asuntovaunussa onnettomuuden
tapahtumishetkellä. . .V
HAHMOT ÖUYJOHDON TAKANA
Tanskan poliisin
"Kypros-asial(ir]at
l(ilisevää laatua
Kööpenhamina. — Otsikolla
"Foliisi vapauttaa itsensä salakul-jetiissyyttcesta"
kirjoittaa Ekstra-bladet
etta Kyproksessa toimivat
tanskalaiset poliiist ovat lähettäneet
Tanskaan asiakirjoiksi merkittyjä
paketteja, "joista kuului
pullojen kilinaa.'. Lehti on saanut
haltuunsa joukon papereita,
jotka herättävät vakavia epäilyjä,
etteivät Kyproksessa olevista tans
kalaisista yksinomaan upseerit ja
sotilaat ole. liyjfllislyncet salakul-jetukseisn.
" f '
Kööpenhaminan, polusi aikoo syyt
taa noin sataa sotilashenkilöä sala-kuljetuk.
sesla Kyproksen sotilaskuljetusten
yhteydessä, mu*.ta tulli ei
huiikaaii kiinnitä huomiota poliisien
mahdollisiir. salakuljetuksiin. Poliisilaitos
on itse tutkinut Iata kysy-mv.
sla, ja tulkmusten johtaja on
lehden mukaan katsonut jatkotoimet
ta ipeelt omiksi.
Ekstiabhidetilla on 18 rahtikirjaa
vhla monesta rahtilennosta Kyproksen
ja tanskan valilla vuoden 1964
lokakuusta .seuraavan: vuoden syyskuuhun.
Viidellätoista lennolla tuotiin
Tanskan valtionpoliisille o.soi-teltu
pai<elti, jonka väitettiin sisältävän
•asiakirjoja'. Polusi on SIIS
pelkästään nailla lennoilla saanut
Kvprokicsta 500 kg asia!:irjoja, to
teaa lehti. Lenlohenkilokunla ja sotilaat
ovat tullin toiinillamissa kuulusteluissa
ilmoittaneet kuulleensa
asiakirjypakcleisla "puluutusta ja
kiimaa".
Vain yhde.ssa tapauksessa tiedetaan
eraan poliisin kuljettaneen
muuta kuin virkalahetyksia naissa
kuljetuksissa. Silloin oli kvsymys
poliisin Kyproksessa hankkimista
radiolaitleista, sanoo lehti.
Tankkilaivojen Joanna V:n ja
iManuelan odotellessa purkamatto-mlne
oljylasleineen Beiran ja Dur-banin
satami.ssa ja maailman lehdistön
kirjoillaessa palslakaupalla Riio
desian oljvkysymvksesta on julki-suude.
ssa silloin talloin näkynyt
myös nimi LONRHO; Mika siis on
Loiirho? Loi.iho on se yhtymä, joka
omistaa Keirasta Salisburyyn johtavan,
talla hetkellä toimettomana
olevan oljvputken.
Lonrhon paamaja sijaitsee Lon-oon
Cilvssa, multa sen toimikentta
on tavattoman laaja ja monipuolinen.
Se ei operoi pelkästään valkoisten
hallitsemissa Afrikan osissa,
vaan mvos mm. Tanzaniassa, Mala-wissa
ja Sambiassa. Se o.mistaa kaivoksia,
jatlimasia maa-aloja, sokeri-viljelyksiä,
rautateitä, sanomalehtiä
ja mm. 45,000 paala karjaa. Lonrhon
— ja sen si-sarvhtioiden — voitot
ovat nou.sseet jyrkasli kuluneen
kuuden vuoden aikana.
Lonrhon johdossa on brittiläinen
Angus Ogilvy. jolla on läheiset siteet
En'4lannin kuningashuoneeseen
silla han on naimisissa prinsessa
Alexandran kanssa. Vanhoillises.sa
!ja ulkonaisista muodoi.sta kiinni pitävässä
Englannissa tama on tehnyt
Ogilvyn a.seman arkaluontoiseksi.
I Kerrotaan, etta itse pääministeri
Harold Wilson olisi keho.tanut Ogil-vya
tassa vaiheessa luopumaan asemastaan,
mutta Ogilvy olisi kieltäytynyt
ja selittänyt, etta han ei voi
jattaa yhtiokumppancitaan halaan
• kriLsin hetkellä".
Kuitenkaan Ogilvy ei viela ole
Lonrhon varsinainen avainhahmo,
vaan kulisseissa maaraa asioista mr.
Roland Rowland, joka yleensä kuluttaa
j-uurimman osan ajastaan
Rhodesian pääkaupungissa Salisbu-
— No vali sula Vili vaikka sinun kaskusi eivat saa-neetkan
vastakaikua . . . Sinun poliittiset mielipiteesi
aiheuttivat sita enemmän hilpeyttä!
ryssa. Röwland saapui Rhodesiaan
toisen maailmansodan alussa. Hänen
isansa oli saksalamen-^a äitinsä
. englantilainen. Ilänfei" junnataan
lempinimellä •'Tiny-.häii' «Jn naimaton
ja kerrotaan hanen-^^okkivan
siamilaista kissaansav-lsavustetulla
lohella. Valtavan liiEeyrityksensa
han on luonut pikajui||imaisella
vauhdilla, minka sanotaanlijohtuvan
su a, etta han pystyi nak^piaan Af*
rikan edessä olevan kehityksen nopeammin
ja pidemmalle 1 (un muut
liikemiehet. Han hankki hyvissä
ajoin ystavikseen ilsenaisli^vien afrikkalaisten
valtioiden tulevia johto-miehia
ia sen jälkeen hanj.on rahan
voimalla hankkinut itseÄeen yha
enemmän rahaa. [1
Nyt kuitenkin R o v v l a n i ^ samoin
kuin Ogilvykin — on kii|fealhsessa,
välikädessä: kysymys- Rhodesiasta
ei. enaa ole vain Inketalqudellinen
vaan myös pohittinen ja arvovaltakysymys.
Liike.aloudellisesti oljyn
pumppaaminen -Rb««k«Bhn olisi
mita kannattavinta, mutta poliittisesti
> - ja sita kautta taas rahallisesti
— olisi hankalaa uhmata afrikkalaisten
maiden- miehpidetta,
joka — ainakin v i r a l l i s e s t i ^ esnn-tyy
jyrkästi Jihodesiaaivastaan.
Todettakoon viela täss? lyhteydes-sa
se, olla maailman kuninkaallisten
liikkuminen kapitalistisen rahamaailman
sokkeloissa ei smansa ole
mitaan vierasta, joskin asiasta harvoin
mitaan julkisuudessa puhutaan
Mm. Hollannin edesmenrjyt kunin-gaVar
Wilhelmina hoiteli paljon ahkerammin
pörssi- kum hallitusasioi-ta
ja tiettävästi han hankki runsain
mitoin kasiinsa mm. Royal Dutch
Shell-oljy-yhtyman osakkeita. Wil-helminan
kuoltua hänen omaisuutensa
pen Hollannin nykyinen kuningatar
Juliana, joka tnamitaan
maailman rikkaimmaksi naiseksi.
Tassa valossa kuningashyoneet eivät
voi olla puolueettomia sellaisten
ratkaisujen edessä, joihin heidän
omat taloudelliset intressinsä kiinteästi
liittyvät. Rhodesia ei tässä
suhteessa liene mikaan poikkeus.
' - OL.
TILATKAA V . ^ t S !
PÄIVÄN PAKINA
ILOSANOMA VAPPUNA
Kuinka valtavaa, innostavaa ja
voimalli.sta olisikaan jos koko maailman
työväenliike VOISI yhdistää rivinsä
saman lipun alla yhteiskunnallisten
epäkohtien poistamiseksi ja
paremman huomi.ien saavuttamiseksi
kaikille työtätekeville!
Mahdollisesti meille, sanotaan etta
"hopsis", sellaista kansan yhtenäisyyttä
ja yksimielisyyttä er saavuteta
koskaan, silla herrat porvarit,
joilla on miila mallataan, osaavat
palkata apureita hajoittajiksi ja siten
toteuttaa sita "hajoita ja-hal-lilsc"
ohjelmaansa ikuisesti.
Mahdollisesti se silta akkipikaises-
II kat.soen niiyltaa. Mutta onko se
sittenkään todellinen kuva?
Miia on tapahtunut .sosialistisissa
maissa, .siitii voidaan väitellä puoleen
tai loiseen, mutta tosiasia on
kuitenkin se. ettu työtätekevät, ovat
siclla JO yhdistäneet voimansa^ ja
-sosialistinen maailmanosa edu.staa
tasaluvuissa puhuen kolmaitaosaa
koko ihmi.skunnasta,
Ja vaikka kchity.s ci olekaan .suoraviivaista
etecnpäinmenoa, niin tänä
vappuna voidaan kuitenkin iloita
siitä yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan
kchiilämiscstä, mitä on
havaittavissa inonissa kapitali.stisi.s-sa
maiss!*'. . •
.Suomi, mis.sä kan.sa juuri valit.si
vascmmistoenemmistnn edii.skun-taan,
antaisi mainion esimerkin sula,
miten työväenpuolueiden ja muiden
järjestöjen valilla on ollut monenlaista
yhteistoimintaa eduskunnassa
ja eduskunnan ulkopuolella
kan.salliscsti, kunnanvaltuustoi.ssa,
rauhantyössä, toiminna.ssa hyvien
naapurien ohjelman laajentamiseksi
ja .syventämiseksi jne. Suomessa on
nyt kaikki mahdollisuudet laaJentaa^
ja voimistutlaa Iata vasemmiston
yhteistyötä nnn hallilusportaalla
- kuin muillakin elaman aloilla - - ja
-tassa suhteessa on odotettavissa uusia
saavutuksia!
Mutta Suomi ei suinkaan ole ta.ssa
poikkeusasema.ssa, kuten jotkut po-liitti.
set kaistapaat väittävät, yrittäessään
"todistaa", etta suomalaiset
työläiset joutuvat muka ulkopuolhsen
painostuksen "pakosta" olemaan yh-teistyos.
sa esimerkiksi rauhanasian
ja naapuriystavyyden edistämiseksi.
Ranskasta on myös viimeaikoina
.saapunut lukuisia tietoja, jotka ennakoivat
vasemmistoyhteistyota 30-
luvun kansanrintamakauden malliip.
Jo joulukuun presideiitinvaalei.ssa
ilmeni, että kenraali Charles dc
Gaulle on menettänyt "vahvan miehen"
otteensa Ranskan kansasta.
Hän ci .saanutkaan odotuksen mukaisesti
ensimmäisellä vaalikiorrok-.
sella voittoa va.st>mmislon yhlei.sestä:
vastaehdokkaasta, • rmncois' Mitterrandista,
joka sai peräti 45 prosenttia
kaikista aanista. Se antoi koko
vasemmistolle sekä voimaa etta
luottamusta omiin mahdollisuuksiin-
::..sa.-.
Niinpa JO helmikuun lopulla Ranskan
kommunistien ja muiden vasemmistoryhmien
edustajat kohtasivat
toisensa neuvottelupöydän ääressä.
Talloin ehdotettiin neuvottelua sellaisen
yhteisen demokraattisen oh-v^
elman (akomiseksi, jonka pohjalla
voitaisiin ensi vuoden parlamenttivaaleissa
saavuttaa voitto presidentti
du Gaullen edustamasta yksiloval-la.
sta;
Kommunistien ohella keskustelun
toisena osapuolena oh ns.; vasemmistoliitto,
johon Guy Mollefn johtaman
sosialistisen .— SIIS varsinaisen
sosialidemokraattisen puolueen
— Iisaksi kuuluu joukko muita va:
.semmistolaisia puolueita ja ryhmittymiä,
mm. Francois Mitterrandin
puolue.
Va.scmmislolaista ryhmaa vastaan
nvalRanska.ssa eräät puolueet havi-
Iciluct vasemmistpläis-ke.skustalaista
liittoutuman, jonka ulkopuolelle
kommunistit jätettäisiin. Ranskan
voimakkaan. kommunistLsen puolueen
pääsihteeri Waldeck Rochet on
kuitenkin, todennut; että .sellainen
liittoutuma voisi siinda ,korkeintaan
30 prosenttia äivnistä.; ja lisäksi se
olisi sisäisen epäyhtenäisyyden
vuoksr melko avuton.'.
Jos Ranskan vasemmiston yhteis-tvokeskustelussa
paastaan edistymään
— ja tahhn näyttäjät olevan
olema.ssa kaikki m^ihdollisuudet ^
merkitsee se samalla pohittisen
muurin murentamista.^elleen, joka
vuoden 1948 aikana rakennettiin
Lansi Euroopan maissa Yhdysvaltain
vaatimuksesta. Ranskassa suoriteltu
mielipidetiedustelu on osoit-tanut^
tta peräti 38 prosenttia ranskalaisista
toivoo • kommunisteja
. maan hallitukseen. 48 prosenttia on
sila mieltä, etta kommunistit ovat.
viime 10 vuoden aikana lisänneet
kannatu-slaaff ja 55 prosenttia sita
mieltä, etta kommunistien ja sosia-iLstien
vhteistvon mahdollisuudet
ovat lana aikana kasvaneet.
Samanlaista "jobin postia" herroille
ja rouville porvareijle on saapunut
muistakin maista, erikoisesti
Italiasta, mussa myös on käynnissä
vilkas keskustelu vasemmiston yhteistyöstä.
Eika yhteistyöajatus ole tuntema-,
ton käsite taalla Canadassakaan,
mi.ssa on ilmennyt vis<>inlaista yhr
teistcimintaa vaalien aikana ja nyt
yiimeksi esimerkiksi yietnanriilaisien
pommituksen uhrien ävustamisekiji.
Työväen voittojen ja.saavutui|tert
perustana on yhte^öimihta ja yhtenäisyys.
Tänä vappiina voidfian
ilomielellä todeta, että yhtenäisyys-ajatus
edistyy ja kehittyy nykypän
erin äin nopeasti. Se on ilosanoma
vappuna,— Känsäkoura, .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 21, 1966 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1966-04-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus660421 |
Description
| Title | 1966-04-21-02 |
| OCR text |
Sivu 2 ^ Torstai, huhtik. 21 p . ^ Thursday, April 21, 1966
VAPAUS ( L I B E R T Y )
EDITOR W. E K L U ND
TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
OI-- F I N N I S H C A N A D I A NS
Establisbed Nov. 6. 1917
MANAGER: E. SUKSI
O F P I C E A N D EDITORIAL « 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdaya. Thursdays and Saturdays by Vftpaiis
Publisbiog Co. Limited^ 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appllcatlon, translatlon free of charge.
Atirhörized äs second class mall by tbe Post Office Department, Ottawa,
; and for payment of postage in cash.
- CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
, Cänadaasa: 1 vki $9.00, 6 Wt. $4.75 USArsaa 1 vjc. «10.00. A Irk. Vi.?fi
• 3 kk. 275 Suomassa: l yk. 10.50, 6 Uc 6.75
Vappiina 1966
Seiteemänkymmentäkuusl- vuotta sitten, vuonna 1890
maailman työväki vietti ensi kerran vapunpäivää, toukokuun
1 jnäivää, kansainvälisenä mielenosoitus- ja taistelu juhlana.
Päätös vapunpäivän viettämisestä työväenmielenosoituspäi-
' vähä oli tehty edellisenä vuonna, 1889 II Internationaalen
Jrooigressissa Pariisissa.
iAiheen tälle päätökselle II Internationaale sai siitä sankarillisesta
taistelusta, jonka Chicagon työläiset Yhdysvalr
loissa Vuonna 1886 — siis tasan 85 vuotta sitten — kävivät
8 tutthin työpäivän puolesta. Tämä taistelu laajeni suureksi
lakoksi ja sitten 1 päivänä toukokuuta 1886 mielenosoitukseen,
joka päättyi veriseen yhteenottoon poliisien kanssa.'
Chicagon työläisten taistelulla on mitä suurin kansainväli-lien
merkitys tärkeän uudistusvaatimuksen hyväksi käytävässä
kamppailussa. Siksi kansainvälinen työväenliike halusi
omistaa juuri toukokuun 1 päivän työväenliikkeen kansainvälinen
yhteenkuuluvaisuuden asialle. Näin vapusta muodostui
eri maiden työväen voimien todellinen katselmuspäivä.
Historia siis osoittaa, että kansainvälisenä vappumielen-osoituksen
vietto säi alkunsa Yhdysvaltain (ja Canadan) työläisten
taistelusta 8-tuntisen työpäivän puolesta.
Tämä suuri ajatus työväen kansainvälisestä voimannäytteestä
sai alkunsa länsimaista, nimenomaan taita mantereelta,
mutta nyt siitä on tullut sanan varsinaisessa merkityksessä
maailmanlaajuinen juhla- ja mielenosoitustilaisuus.
Vappumielenosoituksissa on aina vaadittu tyoolosuhtei-,
den ja tavallisen kansan elintason parantamista seka kansainvälisen
rauhan säilyttämistä.
Näin tulee tapahtumaan tänäkin vappuna. Huolimatta
suhteellisesta hyvästä ajasta, jonka johdosta puhutaan esimerkiksi
Canadan"hyvinvointivaltiosta", vaikka hyvä neljännes
maan koko väestöstä elaa puutteessa j^a köyhyydessä.
Kaikkein enimmän canadalaisia huolestuttaa nyt kuitenkin
kolmannen maailmansodan, hirveätä tuhoa tekevän ydinasesodan
vaara.
Tämän vuoden vappujuhlissa vie käsittääksemme ensisijaisen
tärkeätä osaa. vaatimus rauhan puolesta ja ennenkaikkea
Vietnamin sodan lopettamisen puolesta Geneven sopimuksen
hengessä.
Geneven sopimuksen valvontakomission yhtenä jäsenmaana
Canadalla on erikoisvelvollisuus vaatia julkisesti, että
Yhdysvaltain tulee lopettaa hyökkäyssotansa Vietnamissa,
kotiuttaa sieltä joukkonsa ja suostua Vietnamin ongelman
ratkaisuun Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen mukai-^
sella tavalla.
* * *
Työväenliikkeen voimat mm Canadassa kuin monissa
muissakin porvarillisissa maissa ovat haaskanneet paljon va-^
rojaan ja voimiaan keskinäiseen torailuun silloin kun niiden
tehtävänä olisi yhteisvoimin puolustaa työläisten ja omaa
peltoaan viljelevien maanviljelijäin oikeuksia ja etuja. Tana
vappuna on kuitenkin paljon merkkejä siita, etta tama "vel-jesviha"
on työväestön purissa vähenemässä, ja etta yhteistoiminnalle
on tulossa entista parempia mahdollisuuksia. Yhteisesti
esiintyvä työväenliike onkin suuri yhteiskunnallinen
voimatekijä, jonka hyväksi kannattaa toimia.
• Työväenliikkeen yhteistoiminta ja yhtenäisyys voidaan,
saavuttaa vain käytännöllisten kysymysten pohjalla — toimimalla
työolosuhteiden parantamiseksi, kansallisen sairaus-huoltopalvelulain
laatimiseksi, eläkkeiden parantanaiseksi,
rauhanasian edistämiseksi jne.
Me Canadan suomalaiset voimme osaltamme myötävaikuttaa,
jos niin haluamme, esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen
välityksellä Canadan työväen rivien yhdistämiseen. Ennenkaikkea
me voimme sanoa, että torailun asemesta meidän
on omassa keskuudessamme pyrittävä yhteisymmärrykseen
ja yhteistoimintaan kansallisten kuRtuuriperinteidemme vaalimiseksi
ja yhteisten etujemme edistämiseksi.
Tässä mielessä osallistumme viikon kuluttua vapun viettoon!
Kuun tekokuu
Viimeisimmät uutistiedot kertovat, että Luna 10 jää
kiertämään Kuuta useiksi vuosiksi, vaikka loppuosa sen elämästä
on "mykkä". Lunan aktiivisen toimikauden mitan sanotaan
johtuvan siita, kuinka usein snhen pidetään radioyhteyttä,
joka kuluttaa sen koneiston kemiallisia energianlähteitä.
Tekokuun saaminen Kuuta kiertävälle radalle on tiedemiesten
yksimielisen selityksen mukaan saman suuruusluokan
saavutus kuin tasan kuukausi sita ennen suoritettu pehmeä
laskeutuminen Kuun pinnalle. Vaara että tekokuu syöksyy
K^u un pinnalle tai sitten maailman avaruuteen, väijyy
hyvin lähellä tämänkaltaisen kokeilun suoritusta.
Kuun toiminnasta ja tehtävistä annetut tiedot oikeuttavat
olettamukseen, etta sen erikoistehtävänä on Kuun lähistön
ominaisuuksien, varsinkin lähisäteilyn tutkiminen. Itsestään
selvää on, etta se valmistelee jotakin uutta askelta
ihmisen etenemisessä avaruuteen.
Kuusta onkin nyt tullut avaruustutkimuksen kohde nu- toja. Sen lenio »n esim. osontanut
mero yksi. Luonnontieteellisen ja teknillisen merkityksen <="a Kuun ympärillä on hoikko mag-ohella
tämän tutkimuksen tuloksilla voi olla yhteiskuntatie- t''"'"r
j •7i I j • ; A> 1 . , . . . . . . . . . . se, onko tama magncottincn kenltJ
teillekin sanomista. Onko Kuussa ollut joskus elamaa, miksi Kuun omaa, vai onko., .se Auringor, ja
se on hävinnyt, onko se tuhoutunut yhtäkkiä vai hitaanlai- Maan magneettisen, kentän iieija.stu-sesti,
ovat kysymyksiä, joihin odotetaan vastausta. Ihmiskun- mistä.
nalle ne ovat arvokkaita tietoja, historiaa, jonka avulla voi m- F. '"^ epäilystäkään siiiä, et-.
U K K ^ " \^ » "i 1 • i. . , • ... 'f^Jko Luna 10 ole .suorittamn.ssa cn.si-me
nahda omaan tulevaisuuteemme ja ohjata sita. luokkai.scn tarkoita tioicellisiä tuiki-
Luna 10 on jo antanut matlcaltnan ^hyvin arvokkäitn tie- rnastöitä.
OGINGA ODINGAN ERO
Kun Keniasta saapuu tieto, että
maan keskeisin vasemmistolainen
johtomies, varapresidentti Jaramogi
Ogmga Odinga j ä t e t t i i n ensin valitsematta
maan halhtuspuolueen K A :
NUn varapuheenjohtajaksi ]a että
han he^i taman jälkeen jatti myös
paikkansa Kenian varapresidenttinä
min se tuskin yllättää enaa ketaan
Siirtomaasuhteesta vapautuneiden
kehitysmaiden kohdalla on jo totut
tu jopa kaikkia logiikan lakeja uhmaaviin
äkkikäanteisiin, uika Kenia
ole saannosta poikkeus, joskin Kenian
kohdalla tällaista ei aikaisem
mm ehka mmkaan pidetty mahdollisena;
Keniavr kiistaton johtaja on Jomo
Keniatta, "Palavan keihaan" nimellä
tunnettu vapaustaistelija, joka
aikanaan edusti hyvinkin radikaaleja
mielipiteita. Keniatta on sanonut
• ja sanoo — olevansa sosialisti,
mutta vaikka han alusta pitäen on
suhtautunut knitisesti mm; Neuvos-tohittoon
ja kommunismiin, niin
Kenian itsenäistyttyä (12. 12. 1963)
hänen kuitenkin arvellun ottavan
selkeän asenteen brittien edustamaa
taloudellista ylivaltaa vastaan.
Toisin kuitenkin on kaynvt. Kun
Keniattasta tuli U-senaisen Kenian
presidentti, n i i n han nopeasti kerasi
ympärilleen kaiken sen johtavuuden
tuoman loiston, jolle monet Afrikan
uudet johtavat hallitusmiehet
ovat osoittautuneet luvattoman persoiksi.
Keniatta asuu enti-sessa brittiläisen
kuvernöörin palatsissa, han
käyttää loistoautoa ja ajelee muhkean
mooltonpyorasaaltueen myota
maassaan. Brittien a.<;einjan han ei
ole puuttunut miilaan tavalla. Ne
brittiläiset suiirviljelijat. jotka ei vai
Kenian it.<;enaistyessa poistuneet
maasta, ovat saaneet pi;aa tilan.sa
ja etuoiKeutensa. Jopa kesantomai-takin
on jaettu maattomille tavattoman
säästeliäästi; ja kun Keniatta
vuosi s i f e n julkaisi 'Valkoisen kirjansa"
' A f r i k a n tiestä sosialismiin"
niin simakin vastustettiin maareformia
ja kansallistamiseen sanottiin
ryhdyttyvan vasta "olosuhtpidcn
vaatiessa '; Kaikesta kansallistetusta
omaisuudessa luvattiin täydellinen
korvaus.
El ihme, etta Keniattaii politiikka
on aiheuttanut paljon nurinaa,
mutta on tvvpillista Kenialle )a Ke-niattan
asemalle, etta kritiikki ei
ole kohdistunut suoraan presidenttiin.
Keniatta on taidokkaasti tasapainoillut
maansa poliittise.ssa voi-makenta.
isa ja eiaana ilmauksena
sula on ollut vasemmistolaisen
Ogmga Odingan nimillaminen vara-piesideatiksi.
Tama johti siihen: eitä
Oginga Odinga joutui poikkiteloin
lahinna oikeistolaiseksi luonnehdittavan
: taloudellisen suunnittelun
ministerin j a ammaitiyhdistys-miehen
Tom Mtiovan ka.issa ja Kenialta
pjolehlaan on pitk::an peluut:
tanut naita kahta vastakkain.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Anna Iloisten, Port .Arthur, lavt-taa
lauantaina- huhtikuun. 2;} pna.
83 vuotta. .
Hilja A. Ketola, Trepanier.B. C
layttaa keskiviikkona, huhlilaiun 27
pna 71 vuoita.
Yhdymme, sukulaisten ja tulla-vain
onnentoivotuksiin.
PILKKIMISTÄ LÄÄKÄRIN
MAÄRAYKSESIA
Hel.sinki. — Pnozerskin (Käkisalmen)
sanatoriot, lepokoti ja retkeily-keskus
houkuttelevat Vuoksen rannalle
ja lähistön monille jarviii'j runsaasti
vakea. Priozerskista on lähiöisin
UUSI hoitomuoto — onginta. Paikalh-set
laakani, ovat lutkincet perusteellisesti
menetelmafi, suunnitelleet tarkan
annostuksen ja soveltuvat yhfiis
felmal muiden hoitomenetelmien
kan.ssa. Sanatorio.ssa on oikein ammattimies
opettamassa kalojen nar-raamisen
taitoa.
Sydantautipotilaille maarataan lyhyehköjä
rciltoja kevyin knnlannik-sm.
Talvisin heille hakataan avanto
valmiiksi. Vähitellen pilkintaaikaa pi-
"dcnnelaan ja reittiä jatketaan.
— Aineenvaihduntahäiriöitä kar.iiville
maarataan kohtalaisia ponnisluksia.
Heidän hoitoonsa kuuluu avantojen kai
raaminen itselleen ja muillekin potilaille.
. Hermostoa lepuuttavaan hoitoon
saapuville potilaille maaralaan pitkiu
kävely- ja hiihtorelkia seka pilkkimistä.
Kesäaikana hoitoon lisalaan viela
.soutu, uinti ja virvelillä kaiasfaminen.
Kun Oginga Odinga nyt kuitenkin
eiotetliin johtavan KANU-puolueen
varapuheenjohtajan paikalta j a kun
sen Jälkeen jatU Kenian varapresi-den.
in teht?vat, mm tama merkitsee,
etta Keniattan punnus on lopuksi
heitetty vaakaan Tom Mboyan
puolelle.
Nyt laa nähtäväksi mita Oginga
Odinga i}ikoo tehdä. Keniatta kuuluu
kikiju-heimootti joka vahvasti
tukee hänen KANU-puoluettaan. A i kaisemmin
Keniassa oli toinenkin
puolue KADU, joka nojautui vähem-mis.
oheimoihin (joihm Oginga Odiii
ga, mutta myös Tom Mboya kuuluu),
mutta se sulautui KANUun
marraskuussa 1964. Yhä viela vahvasti
heimopohjalle rakentuvassa
Keniassa (ja muuallakin Afrikassa)
lama on tai kea näkökohta ja merkitsee
nykyista tilannetta ajatellen
sila, etta Oginga Odingalla erenaa
o'e miaan virallista poliittista foorumia.
Mita sus Oginga Odingan vetoon
sisältyy? Aikooko hän perustaa
uuden vippositiopuolueen. onko sellainen
vleensä mahdollista tai onko
hänen eronsa tosiasiallinen erottaminen,
joka viittaisi vasemmistojohtajan
poliittiseen kuolemaan?
Joka tapauksessa lienee selvaa,
iillä Oginga Odingan ero tietaa Keniassa
käännettä oikealle, sisäpolitiikassa
nykyisen tilan säilymistä ja
ulkopolitiikassa yha vahvempaa ank
kuroiiumistu lännen, ennen kaikkea
Britannian vanaveteen. Toisaalta on
kuitenkm jälleen varoitettava Iiian
kaavamaisesta 'eurooppalaisesta"
näkemyksestä: meikäläiset arvomi-tat
ontuvat Afrikassa, eika "vasemmistoa"
ja '•oikeistoakaan" pida
punnita aivan totunnaiseen tupaan.
— OL
Vasta muutaman kuukauden naimisissa ollut mrs. L. W. Goodner on ilmeisestikin epätoivoinen
katsoessan tuhoutunutta asuntovaunuaan Astro Trailer Parkissa Gocoassaj Floridassa, sen
jälkeen kun alueella riehui hirmumyrsky ask Hlain. Mrs. Goodner oli asuntovaunussa onnettomuuden
tapahtumishetkellä. . .V
HAHMOT ÖUYJOHDON TAKANA
Tanskan poliisin
"Kypros-asial(ir]at
l(ilisevää laatua
Kööpenhamina. — Otsikolla
"Foliisi vapauttaa itsensä salakul-jetiissyyttcesta"
kirjoittaa Ekstra-bladet
etta Kyproksessa toimivat
tanskalaiset poliiist ovat lähettäneet
Tanskaan asiakirjoiksi merkittyjä
paketteja, "joista kuului
pullojen kilinaa.'. Lehti on saanut
haltuunsa joukon papereita,
jotka herättävät vakavia epäilyjä,
etteivät Kyproksessa olevista tans
kalaisista yksinomaan upseerit ja
sotilaat ole. liyjfllislyncet salakul-jetukseisn.
" f '
Kööpenhaminan, polusi aikoo syyt
taa noin sataa sotilashenkilöä sala-kuljetuk.
sesla Kyproksen sotilaskuljetusten
yhteydessä, mu*.ta tulli ei
huiikaaii kiinnitä huomiota poliisien
mahdollisiir. salakuljetuksiin. Poliisilaitos
on itse tutkinut Iata kysy-mv.
sla, ja tulkmusten johtaja on
lehden mukaan katsonut jatkotoimet
ta ipeelt omiksi.
Ekstiabhidetilla on 18 rahtikirjaa
vhla monesta rahtilennosta Kyproksen
ja tanskan valilla vuoden 1964
lokakuusta .seuraavan: vuoden syyskuuhun.
Viidellätoista lennolla tuotiin
Tanskan valtionpoliisille o.soi-teltu
pai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-04-21-02
