Vapaus, April 21, 1966

              Sivu 4 Torstai, huhtik. 21 p; — Thursday, April 21, 1966
Kustaa Vilkuna:
suhteista vuosituhiiiiien takaa
Kun kansankulttuurin tutkija
p i t ä ä Mitään SH«neB ja Neu-vostolliton
välisen ystävyys-, yli-
. teistyö- ja fivup^ntosppimuksen
juhlassa, hän tietysti olta lähtö-kohdikseeit
kuUtuuri)iis^>rialli-sen
aspektin, näkökulman, josta
voidaan kiihkottoiiiasti tarkas^Ua
maidemme ja kansojemme suh­teiden
kehitystä pHk«lt|i «janjak-soita,
lausui akgteeniikko Kti«t«a
Vilkuna, ystävyys j a avunantoso­pimuksen
vufKdjnhlassa Heisin-
^ gissä pitämässään esitelmässä.
Voimme; lähteä -ainakin , 1400
vuoden takaa. Nykyisien kielimies
ten^Jtutkimusten mukaan itäme­rensuomalaisten
ja slaavilaisten
kansojen kosketukset alkavat jo
500-luvulla jossakin Suomenlah­den
eteläpuolella. Kieliimme on
näet tuolta kaukaiselta vuosisa­dalta
lähtien saatu huomattava
määrä erilaisia kulttuurisanoja,
jotka yhä vielä kertovat meille,
millaisia nuo varhaiset kosketuk­set
olivat ja mitä kulttuuriuutuuk
sia ne toivat mukanaan.
Kosketukset olivat ilmeisesti ai­van
rauhanomaisia. Siitä kertovat
ensiksi monet kaupankäyntiin, ku­ten
turku, muinaisvenäjän turg, siis
kauppapaikka — nykyinen Turku
oli ai.^oinaan Koroisten kaupungin
rantatori, jonne kaupunki myöhem­min
ehkä vasta 1100-luvulla siirret-
• tiin. Tähän liittyviä slaavilais-venä-
Iäisiä termejä ovat suomen sanat ta­vara,
pirkka (=muistikapula, py-käläpuu),
määrä, karpjo (— vilja-mitta,
1/3 tynnyriä), riuna ( = ra­hat)
ja arssina ( = mitta). Erityi­sen
runsaasti on lainasanoja puki-mien
alalta, kuten viitta, kasukka,
kauhtana, kosto ( = mekko), kalsut
saappaat, virsui ja reuhka kar­valakki).
Samoin naisten käsitöiden
eritoten kankaankudonan alalta,
kuten kuontalo kuoseli, pasma,
pirta, värttinä, niitti ( = ompelulan­ka)
palttina ja salkku (±= hieno
pellavakang&s, silkki).
Luetteloa voisimme eri aloiltn
jatkaa, Mutta ^e kävisi tässä liian
pitkäksi. Voimme vain todeta, että
kosketukset viittaavat ilmeiseen
kulttuuritason nousuun ja asutuk­sen
vakiintumiseen. Saimme uuden
auratyypin, sahrat eli kaskiaatran, ^
joka oli tehokas ja tarkoituksenmu­kainen
huhtia ja kivisiä maita kyn­nettäessä,
saimme vetohäristä pari­valjakon
auran eteen, saimme uu­den
j a etevän sirppi-tyypin, leivin
uunin eli pätsin, savupirtin, saunan,
vastan Jne.; siis suuren joukon kiilt
tuurielementtejä, jotka nykyisin
ovat supisuomalaista.
Mielenkiintoista on edelleen tode­ta,
että vanhojen lainojen joukossa
on runsaasti yhteiskunnallisia ter­mejä.
Esimerkiksi vanhin tuoma­rin,
pitäjäntuomarin,' nimitys on
saatu muinaisslaavilaisesta kieli­muodosta
viimeistään 900-luvuUa
eli yli tuhat vuotta .sitten. Tarkoi­tan
sanaa suntio, suntia, joka Suo­messa
nyt merkitsee kirkon vahti­mestaria
mutta jolla virossa j a la­pissa
on vielä vanha merkitys, tuo-
Tulevaisuus
Teille, mä sanon — huomiota anon
kansan elämään.
Toiset syövät — vieläkin lyövät
kuorman vetäjää. '
Joskus suovat — meille luovat
kasctta kamalaa,
siinä käyttää — tietä näyttää
kohti manalaa.
Nälkään nääntyy — tiellä kääntyy
etua huoltamaan.
Laki maatuu — valta kaatuu
vapautta puoltamaan.
JUSSI.
ENSIMMÄINEN
antamaan tietoja Montrealin
asHkkaille hautauskustannukshla
MEIDÄN 1000 VIIMEISINTÄ
AIKUISEN HAUTAUSTA
$375 JA VÄHEMMÄN . . . 96
$376-$625 . . . . . . . 199
$626- $ a O O . . . . . . 391
$ 8 0 1 - $ i 0 0 0 . . 2 0 2
$ I O O I - $ l 2 7 9 . . JOI
$ 1 2 7 9 J A ENEMMÄN . . 3 1
N Ä I H I N HINTOIHIN E I V Ä T S I S Ä L L Y HAUTAUSHOLVI.
HAUTA. KULJETUS MUIHIN KAUPUNKEIHIN.
KUKAT E I K Ä SANOMALEHTMLMOITUKSET.
OLETTE TERVETUL­LEITA
VIERAILE­MAAN
LUONAMME
KOSKA TAHANSA;
: , ' • . INC.
HAUTAANT01MITTAJAT
P E R U S T E T T U H 4 0
1234 MOUNTAIN STREET.
MONTREAL. QUE95C
Meidän sive-elUnen ohjelmamme on Teidän turvanne.
N.\TIONAL SELECTSD MORrnClANS
jäsen kut.sun perusteella
VAPPUTERVEHDYS
RAUHAN PUOLESTA!
Tänä kansainvälisenä juhla­päivänä,
VAPPUNA, terveh­dimme
kansalaisiamme
kaikkialla!
Tänäkin Vappuna sadatmiljoonat ihmi­set
kautta maailman viettävät tätä pe-rinteelllBtä
työväen juhlapäivää yhteisin
tunnuksin. RAUHAN, KANSOJEN YS­TÄVYYDEN
JA RAUHANOMAISEN
RINNAKKAISELON PUOLESTA!
Rauha Vietnamin kansalle!
csj:n mmm OSASTO
NAISTElkERHO
MONTREAL QUEBEC
mari. piläjitn kirjuri. Tähän ryh-möfin
kuuluu myö.s vanha pitäjää
tarkoittava sana paasia, jota karja­lassa
vastaa myöhempi asu pokosta
kirkonkylä'. Turun lähellä on vielä
vanha kylä Paaskunta. Kauniit sa­nat
vapaus ja toveri ovat myös mui-naisvenajästä
ja kuuluvat tähän
m e r kittävään yhteiskunnalliseen
ryhmään.
Mutta kansojemme suhteethan
ovat sotien, ryöstöretkien, vihan ja
koston verhoamaa historiaa. Niin
kertoo kirjoitettu sana molemmin
puolin. Mik." on vienyt tähän mah-J
dollisesti kauniiden ensinnnäisten
yhteisien vuosisatojen jälkeen?"'
Ensimmäisen vihjeen vastaukseen
antavat- — paradoksaalista kyllä
sanat pappi, risti, raamattu, pakana.
Ne ovat Suomen vanhimmat kristil­liset
termit Ne ovat alkuaan peräi­sin
kreikan kielestä mutta ovat saa­puneet
Suomeen muinaisvenäjän
välittäminä.
Tämä osoittaa, että kristinusko —
en puhu kirkosta — saapui Suomeen
itäistä tiet'3 Mutta samoihin aikoi­hin,
kun kristinusko alkoi juurtua
Suomeen, jakaantui pitkän ja kivu­liaan
kehitysvaiheen jälkeen Eu­roopan
kristillinen kirkko lopulli­sesti
kahtia. Se tapahtui vuonna
1054. Syntyi roomalaiskatolinen paa­vin
kirkko ja ortodoksinen patriar­kan
kirkko Edellinen oli omaksu­nut
runsaasti vanhan roomalaisen
kuUtuuriperinteen piirteitä, etenkin
valtiollista ajattelua: jälkimmäinen
taas oli ammentanut hellenistisestä
perinteestä, mistä syntyi se hienos­tunut
kulttuurimuoto, jota on tapa­na
sanoa bysanttilaiseksi.
Me kaikki hyvin tiedämme, miten
suuria yrityksiä, aatesuuntia ja ta­loudellisia
yrityksiä ajetaan propa­gandalla.
Nyt alkoi Suonien koh­dalla
myös mitä villein propaganda,
toisen uskonnon kannjittajain ja
heidän takanaan olevien mahtien
mustaaminen. Käytettiin karkeita
keinoja kansan sota- ja valloitusin-:
non kohottamiseen. Ksitän tässä
vain yhjen. teeman, vaikka, minulla
niitä olisi useampia varastossa, Mut
Metsäkauriin seikkailu
Moskova. Krasnojarskin voima­laitoksen
patoa Siperias.sa r.tkcnla-vat
työläiset saivat olla epätavalli­sen
näyn todistajina. Taiyasta, kohti
Jenisein, jokea kiiti kaunotar
metsäkauris, jota ajoi takaa joukko
koiria Hädissään nielsäkauri.s iiyp
päsi Je-iiseiilä ajelehlivalle jäälau­talle,
joka liikkui patoa kohti. .Jää­lautta
kuljetti lujaa vauhlui metsä­kaurista
kohti voimalaitosrakennel-mia,
ja veden p.-.-örre, padon luona
painoi kauriin veden alle.
Tapausta kaLselleet eivät voineet
tehdä .Tiitään metsäkauriin pola.s
tamiseksi. Äkkiä ihmiset alkoivat
viittoilla: 'TuoUa, tuolla se u i " :
Kuin ihmeen kauvia so o l i pelastu­nut
padon nielusta. Pelästynyt oläin
piittaamatta ihmisistä, ui rantaan;
mi.s.sä työläiset auttoivat uupuneen
eläimen kuiville, kantoivat sen pa­rakkiin,
lämmittivät sitä Ja antoi­vat
lä*mmintä maitoa juotavaksi.
Kun metsäkauris oli netken le­vähtänyt,
se päästettiin vapauteen
ta ensin muutama lause taustaksi.
Histomantutkijamme ovat voineet
seurata, miten Suomesta eli nykyi­sestä
Varsinais-Suomesta itäinen
valtaraja siirtyi ensin Porvoonjoen
tienoille, sitten Kymijokeen ja Kar­jalan
ristiretken jälkeen 1293 Vii--
purinlahden itäpuolelle, mutta Poh­janmaalla
"Karjalan rannikko'' —
nykyinen Pchjöis-Pohjanmaa -^py­syi
jatkuva.sti ainakin nimellisesti
karjalaisten verotusalueena aina
1500-luvulle saakka. Siellä kuiten­kin
Turun piispa kantoi jo 1300-lu-vulla
jokisuilla erinomaiset lohi-kymmenykset,
etenkin Kemissä, jo­ka
tunnettiin 3000 lohilynnörin jo­kena;
kymmenykset siitä olivat sie­voiset..
. ,
Jotta karjalaisista olisi päästy ko­konaan
eroon, -i,aadittiin Kemissä
1490 laaja kfrjeTmä hallitukselle,' i l ­meisesti
kruunun tai hiipan kirjoi­tustaitoisen
edustajan johdolla. Va-lituskirjilmään
liittyy mitä sadisti­sin
laaja-kuvaus miesten, naisten
ja lasten kiduttamisesta ja lopulta
hengen riistosta. Mm. miehistä esi-telään
yksityiskohtainen kuvaus
vatsana"aamisesta ja tietysti usko-mattom:
m julmasta menetelmästä
tämän jälkeen. Toisetkin mainitut
kidutusmenetelmät ovat hirvittäviä,
mutta lämä tuntuu ainoalaatuisel­ta:
Säästän Teitä arvoisat naiset ja
herrat, kuulemasta yksityiskohtia.
Menelelmä esitettiin todistettuna
tapauksena, ja se kiihdytti mieliä,
nostatti koston mieltä ja halua hä­vittää
tuollainen julma vihollinen.
Mutta oliko kertomus totta?
Kun Ruotsin kuningas Birger pa­ri
sataa vuotta aikaisemmin (1293)
perusteli hansakauppiaille, miksi
Ruotsi oli 1293 valloittanut Länsi-
Karjalan ja siten häirinnyt kauppaa
Novgorodin kanssa, niin hän kertoi
s i i t ä suuresta palveluksesta, jonka
ruotsalaiset olivat valloituksillaan
tehneet rauhoittamalla "pakanallir
set karjalj>iset", jotka nylkevät
vankinsa elävinä ja menettelevät si­sälmysten
kanssa samoin kuin juuri
kerroin 200? vuotta nuoremman kir­jeen
mukaan; Jo 60 vuotta aikai-
.semmin (1237) paavi kirjoitti Upsa­lan
arkkipiispalle saman kauheuden
hämäläiiistä. Tämä tapahtui 12 vuot
ta ennen Hämeen ristiretkeä.
Tämä kammottava kertomus on
ilmeisesti .saatu pyhimyslegendoista.
On vaikea pitää totena mainittu­ja
asiakirjeväitteitä. Ne ovat tar-
! koituk-k?iVn"kaisia piopagandatee-j
nioja, Joilla kiihotettiin yksinker­taista
kansaa: ne olivat valmiita
kliseitä aina tarvittaessa toistetta­vaksi.
Viimeiseksi sillä mustattiin
karjalaisia, jotka menettelivät näin
nimenomaan venäläisten yllyttämi-nä.
kuten kuninjjas Birnerin kiijee.s-
.sä kerrotaan. Samaa teemaa käytti
hyväkseen myös Saksalaisen ritjitri-kunnan
propaganda vallatessaan
IJallianinaita. — Vain siis ne kansat.
Joiden kimppuun hyökättiin Ja Joita
ahdistettiin uuden vallan alaisuii-
Iloinen
Vapputervehdys
.asiakkaillemme ja
ystävillemme! ,
BILL-MAIINN
MAILIS JA BILL
Sointuja B.C.
Toverillinen vapputervehdyksennme
kalkille työläisille ja ruuhuti imoliistajillc!
R.tUII.i VlET^AMl!^ KANSALU:!
CSJ:n SOtNTULAN OSASTO
Soinlula British Columbia
VAPPUTERVEHDYS
mahan ja lyöuäen yluenäisyyden puolesta!
Sointula Co-operative Störe Ass.
Palvc^llut paikkakuntaa yli 55 vuotta
SOINTULA - BRITISH COLUMBIA
teen olivat j u l m ^ ja epäinliimilli-siä,
oma sotainen toiminta oli vain
inhimillistä pelastustyötä.
Pidin kaksi vuotta sitten (27. i .
1964) Kalajokilaakson Jkulttuuripäi-villä
Pyhäsalmella esitelmän, jQssa
mm. osoitin, miten' laajan kotiseu­tuni
yhä elävät vainolaistarnat ja
kertomukset isonvihaan tai Suomen
sotaan, koska osalta kansainvälistä
tarina-aineislöa. jotka meillä on
mielihalulla sijoitettu kansanrunou­den
lakien mukaan yksityistapauk­siksi
isoonvihaan tai Suomen sQtaan.
koska tuolloin tarinalle saatiin va­kuuttava
miljöö. Sota on aina julma,
mutta siihen voidaan myöhemmin
vielä kehittää aina uusia kiihottavia
piirteitä etenkin myöhemmin, kun
uutta sotaa suunnitellaan tai käy­dään.
Kuvaavaa on, että isonvihan kau­huja
ja kansannousuja Pohjanmaal­la
kuvailevat tiedot ovat melkoisel­ta
osalta peräisin, raatimies Jakob
Falanderin keräelmien-mukaan jul­kaistusta-
kertomuksesta "Berättelse
om österbottens öden under läng-variga
Kriget ifrän 1700 tiU 1721':.
Falander itse ei ollut kokenut so­dan
kauhuja; hän o l i vain merkin­nyt
muistiin vanhempien kertomuk­sia.
J a kuvaavaa on, että tämä raati­miehen
kertomus julkaistiin vasta
hänen kuoltuaan 1789 eli tarkalleen
aikana, jolloin Kustaa III oli alka­nut
täysin aiheettoman ja nolon
sotansa Venäjää vastaan. Isonvihan
loppumisesta oli s i l l o in kulunut jö
lähes 70 vuotta, y l i kaksi miespolo
vea, joten tiedot eivät olleet tarkis­tettavissa.
Tiedämme hyvin, miten
yksityistapauksiin liittyvä muisti­tieto
nopeasti muuntuu toiveajatte­lun
ja propagandan suunnan mukai­seksi.
Muistitiedon perusteella ei
voi kirjoittaa historiaa, joka perus­tuu
yksityisiin eli vain kerran sattu­neisiin
tapauksiin. . >
Suomen Historian tutkimus on
ollut erittäin kärkäs puhumaan idän
hyökkäyksistä Suomeen, mutta vai­ennut
tai puhunut säyseästi j a luon­nollisena
ilmiönä omista hyökkäyk-sistämme,
joita olemme kirkon ja
kruunun propagandan yllätyshup-suina
tehneet y l i vanhojen rajojen.
Useimmat idästä tulleet hyökkäyk­set
ovat olleet vastahyökkäyksiä,
kostoietkiä, ja ne me olemme har­taasti
kirjanneet perivihollisuuden
tiliin. Me olemme luoneet Karja­lasta,
josta läntinen osa jo 1200-
luvulla joutui Ruotsin valtapiiriin,
"lännen etuvartion". Meillä ilmes­tyi
1943 komea tutkimus "'Karjala
lännen etuvartiona"'. Siinä luonnol­lisena
asiana selostetaan mni; kaik­kia
niitä erittäin lukuisia hyökkäys^
retkiä, joita Karjalasta on itärajan
yli tehty kauas karjalaisen asutus­alueen
yli Sisä-Venäjälle saakka. V .
1617 Ruotsi .sai haltuunsa suurim­man
osan Karjalaa, mutta silloin
niyö-s suurin osa karjalaista väestöä
lähti pakoon ja asettui Tverin ja
Valdain alueelle.
Nämä kysymykset ovat hyvin toi^
sennäköisiä, kun niitä katselee itä­karjalaisten
ja venäläisten silmin.
En malta olla lainaamatta Suomes­sakin
hyvin tunnetun tiedemiehen.
I). V. Bubrichin sanoja teoksesta
•'Karjalan heimon .synty. Kertomus
Venäjän kansan liittolaisesta ja ys­tävästä
pohjoisessa": Teos ilmestyi
F*etroskoissa 1947. Se on ikään kuin
vastapaino mainitsemalleni teoksel-lc."
Karjala lännen etuvartiona".
Lainaqn vain yhden kappaleen:
"Karjalan heimon muotoutuminen
tapahtui ei ainoastaan Venäjän hal­litusvallan
alueella vaan myös sen
yhteydessä suuren Venäjän kansan
kanssa. Tähän johtopäätökseen ei
voi esittää vastaväitteitä. Karjalan
heimo teki Venäjän hallitusvallalle
e r i t t ä in suuria palveluksia. Monien
vuosisatojen aikana se otti rintaan­sa
Venäjän ankaran vihollisen.
Ruotsin ensimmäiset iskut. Kymme­niä
kertoja sen asutukset loimusivat
liekeissä sen alueen äärestä toiseen
asti. Sen antamat ihmisuhrit ova(
laskemattomat. Kun katastrofin aika
tuli, se ei epäröinyt Jättää esi-isien
maata ja lähteä Ruotsin ikeestä
Venäjän maille — uroteko* johon
voi innoittaa vain syvä uskoVenä-jään.
syvä luottamus Venäjän kan­saan,
syvä kiintymys Venäjän elin­tapaan
ja kulttuuriin. .— Kuka voi
väittää tätä vastaan? C K t o mozet
protiv etogo sporit?')"
Näkemykset Karjalasta ovat siis
varsin erilaiset. Mutta me, nykyään
toimiva tutkijain polvi, olemme sii­nä
onnellisessa asemassa, että me
voimme objektiivisen tutkimuksen
turvin pyrkiä vähentämään näke­mysten
ristiriitaisuutta avartamalla
syventymällä ja rikastuttamalla -his­torian
tutkimustamme. Vanhoista
V A P P U T E R V E H D Y S
PAREMMAN HUOMISEN JA RAUHAN PUOLESTA!
Tänä työväen kansainvälisenä juhlapäivänä tei*veh-dimme
kaikkia työläistovereita ja rauhan puolesta
taistelijoita!
CSJrn SAULT STE. MARIEN OSASTO
SAULT STE. MARIE. ONTARIO
ennakkoluuloista on jo syytä luo­pua,
ja entisiä prgpagandateemoja
on käsiteltävä kansanrunouden j ^
mainonnan tutkimusmenetelmien
mukaan. Suomalaisen tutkijan on
kyettävä luovasti ymmärtämään his­toriallisia
ilmiöitä sekä lännen että;
.idäq )c9nnalta katsoen aina mukana
eläen mi^tta objektiivisen tarkkaili­jan
silmin tasaPUoUs^ti aihioita pun­niten.
Mitä erityisesti Karjalaan
tulee, on nuorin historiantutkimuk­semme
saattanut äsken lausua j u l -
Kismidessa: "Karjala ei ollut vain
lännen etuvartio eikä vain idän etu­vartio.
Karjala on ollut kilstakenttä
j a silta. Kiistakenttänä se on paljon
kärsinyt, siltana paljon rikastutta­nut'
(mplempia. (Heikki Kirkinen).
On rohkaisevaa, viehättäviä jopa
komeata ajatella, miten ystävyys-,
yhteistyö- ja avunantosopimus on
pamput ikään kuin päätepisteen
tuolle 809 vuotta kestäneelle vihan
jä inhon yllytysicaudelle. Me emme
enää ole samoja yllytyshupsuja kuin
vielä kolmisen vuosikymmentä sit­ten.
Olemme palanneet ikään kuin
takaisin tuohon kaukaiseen muinals-aikaan,
jolloin suhteet olivat rau­hanomaiset,
jolloin vaikutteet olivat
taloutta ja hulttuuritasoa kohotta­via,-
,
Minulla on ollut ilo ja kunnia
työskennellä yli 10 vuotta mukana
Suomen ja Neuvostoliiton välisessä
tieteellis- ja teknisessä yhteistyöko-miteiass^.
sekä muutamia vuosia
maidemme välisessä Kulttuurivaih-tokomiteassa.
Puhun kokemuksesta^
kun syvästi kiitän rauhallista yh­teistyötä;
joka on jo tähän, mennes­sä
niin monin tavoin hyödyttänyt
meltM j a toivottavasti myös sopimus
kumppaniamme. Kaikki tämä on
nyt entisen negatiivisen propadän^.
gan, vihan ja vierauden Uetsonna^
asei^assa. Näköalat kohti tulevair
suutta ovat kulttuurin kasvun, ti^
loudellisen nousun j a :kai)a>jemm^
välisen inhimillisen yst^vyydeq;
kannalta lupaavat. 1
Kansojemme poliittinen jobto oij;
valtiosopimuksin tehnyt XSm%4,
meille mahdolliseksi. Me elänun^
uutta aikaa. •••
VAPPU-tervehdykflemme
ja hauskaa kesää kaikille
liiketuttavillemme!
Gotd Ränge House
TOIVO SAABI. oinlstoja.
ja
Gold Range Taxi
palvelee teitä piteminillÄ ja
lyhemmillä matkoilla
Puhelin 235-8203
85 Golden Ave.
South Porcupine Out.
VAPPUTERVEHDYS
kaikille työläisille rauhan ja
yhtenäisyyden puolesta!
CSJ:n KIRKLÄND LAKEN OSASTO
KIRLAND LAKE ONTARIO
LÄMPIMÄT
TERYEHDYKSEMME
kaikille työläisille ja rauhsui
ystäville työväen juhlapäivänä^
VAPPUNA!
Toivotamme teille kaikille menestystä
taistelussa RAUHAN JA TYÖVÄEN
YHTENÄISYYDEN PUOLESTA!
CSJ:n TIMMINSIN
OSASTO
TIMMINS ONTARIO
VAPPUTERVEHDYS
kaikille työläisille
ja rauhan ystäville!
Rauha merkitseejlämää ^
sota kuolemaa ja hävitystä!
Toimikaamme entistä tarmokkaammin
rauhan, ja työväen yhtenäisyyden
puolet!
CSJ:n SOUTH PORCUPINEN
OSASTO No. 11
SOUTH PORCUPINE ONTARIO