Vapaus, December 15, 1962

              ''Iiii)
_
i Oft N^^liitossa todelli saifiöHu Viss^bilä pzriaatislcysymyksistä ?
Torontolainen aamulehti, Globe and Mail, julkaisi tiistaina etusivul­laan
Moskovan uutisen» jonka nelipalstäidena otsikkdna oli: "Prav'da jul-
I d s i arvostelun--il v e n ^ ^
äu" Miiita samanlaisia uutisia näemmiitiy&yään muurissa päivSIehdiss»
palfön. JoAiut "rohkeimmat" ennustelevat Neuvostoliiton ja Kiinan vä­lien
rikkoutumista, jne.
, Vapauden lukijat tietävät,^ että N^voätoUiton ja Kiinan välillä ou
ollut, ja on ilmeisesti vieläkin vissejä periaatteellisia erimielisyyksiä. E i
pidtä lainkaan paikkaanpa Suurenr Rah^ii^ lehtien väite, että Kiina "haluaa
sotaa". Erimielisyyden perustana on kysyinys siitä; voidaanko sodat nyky­oloissa
välttää vai eikö Voida Neuvostoliitto on omaksunut kannan, ettd
sosialististen maiden ja kansainvälisten rauhanpuohistajata voimat ovat
niin suuret ja valtavat; ett^ ne voivat estää imperialistien sotahankkeet.
Kiina on omaksunut asenteen, että liiin kauan kuin on imperialistisia
'maita, tulee myös olemaan sotia Tästä periaatteellisesta erimielisyydestä
on kasvanut vissejä^ taktillisiakin kiistoja Neuvostoliiton ja Kiinan vä­lille.
Kuten sanottu, lehtemme lukijat ovat näistä asioista tietoisia. Jul­kaisemme
nyt (jäUuosan) Kansan Uutiset lehden suomentaman B. Pono-inarevi]}
artikkelin, mikä julkaistiin: Pravdassa 18 pnä marraskuuta. Täsr
sä artikkelissa käsitellään kommuölstisenUikkeen tehtäviä ja kysymyk­siä
V. 1957 ja 1960 Moskovassa pidettyjen ueavottelukokousten päätösten
valossa:
H A U S K A A J O U L UA
ja onnellista uiutta vuotta!
Winnipeg, Manitoba
^ Antton Hakanen
Toivo Ristihonka
Väinö Mäkinen
Einari Rantala
- Nick Saari
» Lac du Bonnet, Man.
Matilda ja Oscar
Revoniemi
• Dinsmore, Sask.
Hilda ja John Särkilahti
Osciir Hauta
• Eston, Sask.
Hilja ja Lauri Honkala
Ted, Alice ja Allan Honkala
Emma Perälä
• Sointula, B.C.
L i i s a j a Matti Syrjälä
Liisa j a E r k k i Syrjälä
Dennis, Leila, ja Paul Salo
Voitto Wirkki
Ar^o Tynjälä
Saima ja Oscar Aitonen
Anselm Huhtala '
Amanda Tanner
Katri Riksman
Janet j a Teuvo Tanner _
Annä-Kulmala
Lyyli ja Sulo Salo
Ida j a John Fredrickson
A l l i ja Wesley Niemi
Eva j a Anton Impola
A i l i j a Matt Anderson
Selma ja Maitt Korte
* Port Essington^ B.C.
Marie j a Arne Hautanen
» Westview Lodge, Rocky
Mountain House, Alta
Otto Hänninen
Kustaa< Apponen
» Chase, B.C.
Hanna ja A l e x Laurila ja
Raymond.
• Eckville, Alta
Mary ja Chas. Raunio
Ida j a Jack H i ll
Arthur Stenlund
Jack Laitinen
H i l j a ja Joe Mäki
» Rocky Mountain
House, Alta
Viljo ja Nick Kohtala,
Box 369,
Rocky Mountain House, Alta
* Websters Corners, B.C.
Oskari Salmi
Onni Jokela
A i l i ja L a u r i Kauppinen
Armi ja Arvo Skytte
Sylvi ja Sam Saari
Violet j a Wm. Ojaniemi
Ida j a Jack Turunen j a perhe
Ada ja Walter Rauma j a tytöt
Blairmore, Alta
SUri Mackie
Väinö Ross
• Vancouver, B.C.
Jemiisa ja H e i k k i Niska
H j . Lemmetty
E l l i ja Reino Saari
Tyyne ja Lauri V i i t a l a j a E l i as
Fanny L i nd
Martha ja E i n o Suojonen ja '
.• Irene
L. ja M . V a r i la
Inez ja Kaarlo Huovinen
Carl Elllson
Mr. J a mrs. L.Kajander
Albert Tuominen
Otto Johansson
Martha ja Mikko Terävä ja lapset
W. Hamonen
Minnie ja Karl Vainio
Hilma Freeman-
A i l i ja Henry Lahti ja perhe
Helena ja E l s a Norrena
Vilho Nyberg
Maire ja John Jokela
E r v i n Randell
L i l l i a n , Martha ja Elmer Ketola
Arvi Seppänen
Ida j a Pentti Joukaine
Kaisa Gestrin
Henry Koljonen
Lydia ja Bert Johnson
A i n o ja N i c k Wälimaa
Inga Salo
Hilda ja M a ^ i Saari
• Camp "W",
Beaver Gove, BiC.
Ahti Vuorela,
Sointula, B. C.
Arvi Seppälä
Jack Laine
Ed. Pirhonen
Unto Koivisto
«» Ladysmith, B.C.
Hulda Nelson
Sandra Similä
Martha ja. L en Juola
Olga Klemola
Jenny ja E m i l Raunio
Hilma Leaf
V. Alton
Ida ja< Ben Sarlund
E l l i ja A l e x Muhola
Urho Lähde
Ida Erkkilä, Vilma: ja Ed.
» Revelstoke, B'. C.
Venla ja Wm. Heiiionen,
Box 629, Revelstoke, B.C.
• Hammond, B.C.
Maria j a Yrjö Karlianen
Anna ja Armas Hornhan
• Haney, B.C.
Ellen ja Niilo Linden
Laila j a Alex Hyytiäinen
North Surrey, B.C.
Annie Tapio
Kalle Pitkänen
I^OMMUNISTISEN L I I K K E EN
JOUKKOVOIMA K A S V AA
Nykyäjan tärkein sille ominainen
kehityssuunta on kommunismin voi­man
ja (arvovallan kasvu. Mopien'
.'capitalismin maiden kommunlfitis-
:en puolueiden jäsenmäärän; arvo­vallan
ja vaikutusvallan jatkuva'
tasvu todistaa kiiitattomaSti lilid^n
yleislinjan (Aevan oikeaa:. Luönnoi-lisesti
kommunistinen liike maail­man
eri oäissa kehittyy eri tavofft:
eräissä osissa se kulkee. eteenpäin
myrskyisästi, toiäissa se Kokoaa voi­mia
tai oh voittamassa vakavia'Vai­keuksia
ja heikkouksia. Kommunis­tien
kapitalistisissa mai^a käymä
taistelu on monimutkaista j a vai­keaa
Koko porvarillinen valtioko­neisto
vainoaa heitä. Lähes puolet
kapitalismin maiden kommunistisis­t
a puolueista ön ajettu maan alle.
Mikään ei kuitenkaan voi heikeUtäti
kommunistien vaikutusta; sillä kom­munistisen
puolueen lisäksi ei ole
toista poliittista voimaa, joka ilmen­täisi
oikein työväenluokan, työtäte­kevien
joukkojen etuja, valaisisi
heidän taistelunsa päämääriä ja
avaisi heidän ihanteilleen voiton nä­köalat.
Marxilais-lcniniiaisten puolueiden
edustajakokouksissa ja keskuskomi­teoiden
täysistunnoissa puhutaan
aina avoimesti omista puutteista ja
heikkouksista. Kapitalististen mai^
den kommunistipuolueet pitävät ai­van
oikein tehtävänään jäsenjouk-kojensa
lukumäärän kartuttamista,
niiden kaikkien muodostamista
joukkopuolueiksi, niiden toiminnan
voimistamista demokraattisissa jär­jestöissä
sekä taistelun laajentamis­ta
työtätekevien joukkojen elinetM-jen
puolesta ja sodan, vaaraa vas­taan.
Erityistä huomiota kommunis­tiset
puolueet kiinnittävät jäsenten­sä
ideologisen tason kohottamiseen
j a heidän leniniläiseen karaisemi-seensa.
Monien kommunististen, puoluei­den
voiman ja leniniläisen työtavan
osoituksena on niiden pyrkimys eri­tellä
omaa toimintaansa äskeisen
kansainvälisen knisin antamien
opetusten valossa.
Niiden tekemä tärkein johtopää­tös
on se, että maailmansodan sytyt­tämiseen
pyrkivien hydkkäyshaluii-ten
imperialististen piirien j a de­mokratian
kaventamiseen tähtää­vien
taantumuksellisten ryhmien
toiminnan lamaannuttamiseksi on
suuresti voimistettava omien järjes­töjen
työväenluokan joukkojärjestö-jen
ja kaikkien työtätekevien tais-telukykyki
niiden kykyä mobilisoida
nopeasti kaikki voimansa i a saada
aikaan järjestetty ja voimakas ryn­näkkö
imperialismin j a taantumuk'
.sen asemia vastaan.
Kapitalismin maiden kommunis­tiset
puolueet yhdistävät yhteiskun­nan
kaikki kerrokset, jotka taistele­vat
monopolien iestä j a imperialis­tien
integraatiota vastaan näiden
pyrkiessä voimistamaan kansan­joukkojen
riistoa, tukahduttamaan
kaikki demokraattiset oikeudet ja
kukistamaan kansalliset vapautus­liikkeet.
Sosialidemokraattien oi­keistojohtajien
vastustuksesta huo­limatta
nousee työväenluokan yhte­näisille
toimenpiteille yha enem­män
mahdollisuuksia^ sillä monissa
maissa työväenliike vasemmistolais-tuu
ja alkaa tuntea yhä suurempaa
vastuuta rauhan säilymisestä ja de­mokratian
puolustamisesta dikta-
, tuuriijärjestelmien " pystyttämiseen
entistään voimakkaammin pyrkiviä
hallitsevassa asemassa olevia impe­rialistisia
piirejä vastaan. . !
kommunistisessa liikkeessä on
Suurimpana vaarana revisionisml,
jonKa ideologia on saanut täydelli-simmän:
- ilmauksensa Jugoslavian
(ommunistien Uiton ohjelmassa.
Vaikka >revisionisroiHe-on annettu
murskaavia iskuja, sitä vastaan käy­ty
taistelu on; yhä kommunistien
tärkeä tehtävä. < , i
A L B A N I A N JOHTOMIEHET
V A S T U S T A V A T f A U H A N -
OMAISTA RINNAKKAISOLOA
Julkilausumassa tähdennetään
myös toista kommunistisessa liik­keessä
ilmenevää vaaraa; dogmaatr
tisuutta j a lahkolaisuutta. 'Dog­maattisuus
ja lahkolaisuus voivat
myös muodostua teoriassa ja käy­tännössä,
ellei • johdonmukaisesti
taistella niitä vastaan, päävaaraksi
eri puolueiden jossakin kehitysvai­heessa.*'
Neuvottelukokouksen a-siakirjoissa
puhutaan erittäin voi­makkaasti
myös nationalismin, kan­sallisen'
rajoittuneisuuden vaarasta.
Dogmaattisuuden,' lahkolaisuuden,
nationalismin ja kangistuneen hen­kilöpalvonnasta
kiinnitämisen savi­selta
perustalta Ovat kasvaneet A l ­banian^
työväenpuolueen johtomies­ten
liajotustoimenpiteet, heidän
hyökkäyksensä luovaa marxismia-le­ninismiä
sekä sosialistista yhtenai-r
syyttä ja kansainvälistä kommynis-
,tista liikettä vastaan. Albanian joh­tomiehet
hyökkäävät nykyisin jo­kaista
kommunististen ja työväen­puolueiden
kansainvälisten neuvot­telukokousten
asiakirjoihin sisälty­vää
johtopäätöstä vastaan.
He ovat aloittaneet erityisen hä-peämättömän
ja suoraan sanoen
provokatorisen kamppailun. Kari­bian
meren kriisin yhteydessä^ A i ­kaisemmin
albanialaiset johtomie­het
puhuivat ulkokultaisesti rau­hanomaisen
rinnakkaiselon politii­kasta
antaen sille leninisminv^stai-sen
sisällön, mutta viime aikoina he
ovat ottaneet avoimesti suunnan
rauhanomaisen rinnakkainelon lo­pettamiseen
j a ihmiskunnan syöksc-miseen
ydinsotaan. He vastustavat Maailman sosialistisen järjestel
kansainvälisten ongelmien rauhano • kehitykseen liittyvät kaikki ny-maista
järjestämistä, sosialismiin , ^yajv,,, vallankumoukselliset prose.-
siirtymisen erilaisia muotoja ja . : , .., • • • ••
kamppailua aseistariisunnan puoles­sa.
Albanian johto on alkanut mää­rättömästi
panetella Neuvostoliit­toa,
NKPta ja muita marxilais-leni-niläisiä
puolueita. Tässä se itseasi­assa
yhtyy imperialistiseen propa­gandaan.
Jokin aika sitten US An
imperialismin ideologit ehdottivat,
että yleisen kommunismmvastai-sein
strategian" aseiden joukosta
poistettaisiin periaate "joka ei ole
kanssamme (so. USAn imperialis­tien
kanssa) on meitä vastaan" ja
korvattaisiin se periaatteella "joka
on NKPta ja neuvostopolitiikkaa
vastaan on meidän kanssamme". E-siintyminen
maailman kommunisti­sen
liikkeen yleisesti tunnustettua
etujoukkoa vastaan, jona N K P Mos­kovan
neuvottelukokousten määrit­telyn
mukaan bn ollut ja on edel­leenkin
ja joka kantaa suurimman
taakan taistelussa imperialismia
vastaan sekä antaa suurta ja todel­lista
tukea kaikille edistyksellisille
vapautuspyrkimyksille ja l i i k k e i l l e.
vie Albanian (johdon samaan l e i r i in
kommunismin vastustajien kanssa.
Pseudovallankumoukselliset fraa­sit
ja kehotukset eivät voi peittää
pääseikkaa: Albanian johdon toi­minta
on vahingoksi sosialismin ja
kommunismin asialle. Nykyoloissa
ovat ajankohtaisimpina kuin kore­itaan
V. I. L e n i n in sanat: -'Hystee-iset-
purkaukset, ovat meille tar­peettomia.
Tarvitsemme proletari­aatin
rautapataljoonien tasaista
täyttäytymistä." (teokset, osa 27,
246). ' .
KOMMUNISTISEN L I I K K E EN
YHTENÄISYYDEN LUJITTA-
.UINEN
Kommunistiset ja työväenpuolu­eet
kantavat erittäin vakavan his­toriallisen
vastuun maailman sosia­listisen
järjestelmän kohtalosta.
Tämän maailmanjärjestelmän kehi­tys
ja lujittuminen on uusi ja mut­kallinen
prosessi. Tällaisessa suu­ressa
asiassa tulee eteen myös vai­keuksia.
Maailman taantumus käyttää kaik­ki
voimansa murtaakseen sosialistis­ten
maiden yhtenäisyyden ja^ kasa-takseen
vaikeudet ylitsepääsemättö­miksi
esteiksi. Mutta kaikki nämä
laskelmat on rakennettu hiekalle.
Sosialistisia maita yhdistää yhtei­nen
päämäärä ja yhtenäinen ideov
!Ogia ja se on se sementti, joka te-
Kee sosialistisesta yhteisöstä horju­mattoman.
"Marxismin-Ieninismin, työväen­luokan
kansainvälisyyden poriaat-leisiin
nojaava yhteenkuuluvuutem
ne on tärkein ehto työväenluokan
voitolle imperialismista. Meille: on
pyhä suuren Leninin kehotus: on^
Kuljettava eteenpäin lujasti kä^i kär
dessä. Rivimme yhtenäisyys kym­menkertaistaa
kommunismin voi­mat.
Yhtenäisyys, yhtenäisyys ja
viela kerran yhtenäisyys — se on
kansainvälisen kommunistisen liik­keen
l a k i . ' sanoo toveri N. S. Hrus-htshev.
Jokaisessa kommunistises­sa
puolueessa marxismin-leninismin
y l in käsky kuuluu: on tehtävä kaik­ki
mahdollinen maailman sosialisti­sen
järjestelmän ja koko kommunis­tisen
liikkeen yhtenäisyyden lujitta^
miseksi.
I X ON « 0 ASTETTA C.
^^^^
LAnPaillATUUVUQRGaA
ONN.ICOO/eTmAC
KUUMUUS AURINGON
PINNALLA ON
N . S O O O A b l U I A C .
E R Ä KUUMIMMISTA
NTOOOOASItTIAC.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
ATOMIPOMMIN
TUtlfVVrSASON
NSOOOOOASTC
w AURINGON MORONA
ON MIUOONA .
ASTETTA t
T X M H E N SISUS
ONSOMIUOONAA
A S T E H A C .
TÄHTIEN TBRMTESSX
TOISIINSA SVNTVy
NIOOOMUASlLXmö
sit, ihmiskunnan valoisat toiveet va­pautumisesta
ydinasesodan uhasta,
toiveet onnesta j a rauhallisesta elä­mästä.
Vastuuntunto sosialismin j a
ihmiskunnan kohtaloista kansansa,
kansainvälisen kommunistisen llik-
Keen ja kansainvälisen vapausliik­keen
edessä pakottaa jokaisen mar-xllais-
leniniläisen puolueen kaikin
tavoin lujittamaan mailman sosialis­tista
järjestelmää, tätä koko työtä
tekevän ihmiskunnan majakkaa la
rauhan linnoitusta. Tämä on jokai­nen
kommunistisen puolueen kor­kein
kansainvälinen velvollisuus.
, N K P on tehnyt ja tekee kaikken­sa
maailman sosialistisen järjestel­män
lujittamiseksi. Kansallisten
tehtävien ratkaisun niveltäminen
sosialistiseen yhteisöön, koko koiv-nunistisen
liikkeen kansainvälisiin
tehtäviin, on N K P n internationalis-n
i a käytännössä. Ilman tällaista
oikeaa kansallisten tehtävien sovit­tamista
kansainvälisiin ei noudatei a
marxismia ja leninismiä, ei tä}rtetä
velvollisuutta kansainvälistä työvä­enliikettä
j a kommunistista liikettä
kohtaan.
Toisin sosialidemokraatit, joiden
oikeistojohtajat vaikeassa tUantees:
sa hajaantuvat omiin kansallisiin
soppiinsa ja noudattavat kansallis-iiiihkoista
politiikkaa toisiin kansoi­hin
nähden, marxilais-leniniläiset
pitävät . pyhänä velvollisuutenaan
sosialististen maiden kansojen ystä­vyyden,
kommunististen puolueiden
koko maailman käsittävän perheen
keskinäisen ystävyyden ja yhtenäi­syyden
lujittamista kaikin tavoin
n i in suotuisalla kuin myrskyisellä­kin
säällä. Ne pitävät velvollisuu­tenaan
kansallisten etujen sovitta­mista
kansainvälisiin, kommunisti­sen
liikkeen lujittamista kaikin voi­min
eikä heikentämistä, edistyksel-
•ic^on voimien koko rintaman voi­mistumista,
toimintansa tarkenta­misia
KOKO maailman kommunistis­ten
j a työväenliikkeen julistusten
j a julkilausumien kanssa.
Kaikkien maiden työväenluokan
ja sen marxilais-leniniläisen etujou­kon
edessä on suuret vastuunalaiset
tehtävät. Rivejä on tiivistettävä en^
tisestään, lujitettava jatkuvasti kai­k
in tavoin maailman sosialistista
järjestelmää, herätettävä kansan-1
joukkojen valppautta ja aktiivisuul­ta
uuden maailmansodan estämi­seksi
seka turvattava nopea etene­minen
kohti vallankumouksellisen
vapaustaistelun suurten päämäärien
toteuttamista. Menestyksen varma
tae: kommunistien suuressa taiste­lussa
koko ihmiskunnan valoisan
tulevaisuuden, rauhan ja .sosialis­min
voiton puolesta ovat uskollisuus
omalle taistelulipulle, Moskovan
neuvottelujen asiakirjoille.
Lauantaina, jouluk. 15 p. — Saturday, Dee, 15, 1962 Sivu 5
Tuntuu siltä kuin kuvassamme näkyvä koira olisi sitä
mieltä, ettei oikein kannattaisi riemuita sen takia, että on
satanut lunta. Moni. ihminen varmaan on sydämessään
toivonut, että saapuisi valkoinen joulu, mutta koiranpen­nulle
se lumi on varmaankin vain kylmää ja märkää a i - '
netta. ,•• ..;
mustista laatikoista"
On myös valmis suostumaan tarkkailu­asemien
kansainväliseen valvontaan
100,000 kävi
Pyynikin tornissa
TO ONE AND ALL
WE WISH
Very Merry Ghristmas
and a
iost ^ Happy lew Year
OUR HEARTIEST THANKS
TO OUR ADVERTISERS AND WORTHY SUP-PORTERS
FOR THEIR VALUED PATRONAGE
DURING THE YEAR
We are looking fonvard to our pleasant
relsltionship during the coming year.
WE ASK ALL OUR SUBSCRIBERS TO PATRONI^^^
OUR ADVERTISERS WHENEVER POSSIBLE
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
100 E L M S T R E E T WEST SUDBURY. ONTARIO
Tampere. — Television, paikalli­sen
radion sekä lukuisten sano
malehtien edustajat, jotka olivat
varustautuneet vastaanottamaaan
tämän vuoden sadattatuhannetta
Tampereen maisemien ihailijaa,
..saivat odottaa Pyynikin näkötornis­sa
viime lauantain kello 10 lähtien
45 minuuttia ennen kuin ensim­mäinen
Pyynikin näkötornin pyrki­jä
osui paikalle. 100,000:na Pyyni
k i n ja Kaupinojan vesisäiliön näkö- l
tornien tämän vuotisenä tornisss
kävijänä tuli nuori rouva Helvi
Tuominen ja hänen seurassaan
lOO.OOOrnä rouva Seija Myllymäki,
jotka molemmat työstä ruokailu,
tauollaan olivat pistäytyneet 'hauk­kaamaan
raitista ilmaa"; Tampe
reen kaupungin matkailukunnan
puheenjohtaja Pentti Tuhtonen
luovutti "merkkitapauksen" johdos­ta
tulijoille Tampere-kuvateoksen.
Pyynikin ja Kaupinojan näkötor
neissa oli 10 vuotta sitten yhteensä
21,559 kävijää vuoden aikana. V i i ­me
vuonna vastaava luku oli jo y li
90,000 ja nyt y l i t e t t i in 100,000 r a ­ja.
Tästä määrästä tulee Pyynikin
näkötornin osalle noin 854)00 H a u .
pinojan näkötornin oleessa vähem­män
käytetyn.
Geneve. — Neuvostohitto ehdol-dotti
maanantaina Geneven aseiden­riisuntakonferenssissa,
etta jokai­sen
ydinvallan alueelle perustettai­siin
kaksi tai kolme miehittämä­töntä
automaattista seismistä ase­maa,
joiden avulla valvottaisiin
ydinkoekieltosopimusta.
Neuvostoliiton valtuutettu Sem-jon
Tsarapkin mainitsi kolme maan­järistysaluetta
Neuvostoliitossa, joi­hin
tällaiset asemat voitaisiin si
joittaa. Alueet olivat Kaukoidässä,
Keski-Aasiassa ja A l t a in vuoristos­sa.
Muita automaattisia asemia, nk.
"mustia rasioita", voitaisiin perus­taa
ydinvaltojen rajoille, sanoi
Tsarapkin länsimaiden edustajan
kertoman mukaan
Neuvostoliiton valtuutettu sanoi
edelleen, että neuvostoliittolainen
henkilökunta vastaisi laatikoiden
antamien tietojen kuljettamisesta
Neuvostoliitosta edelleen. Han l i ­säsi
kuitenkin: "Jos tarvitaan kan­sainvälistä
henkilökuntaa, Neuvos­toliitto
on valmis suostumaan sii­hen
edellyttäen kuitenkin välttä­mättömiä
varoviusuustoimenpitei-oivaltna,
että ajatus paikalla tapah­tuvasta
valvonnasta, joka toteutev
taan kansainvälisen henkllökunnani
avulla* ei muodosta vakoiluvaaraa",
selitti Stelle.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotan
kaikille ystävilleni!
Lempi Vfiitala
Somtula B.C.
Nike-^Zeus putosi
mereen-ennen aikojaan
Los Angeles. — Nike-Zeus-tyyp-pinen
puolustusohjus ammuttiin
lauantaina Point Mugun koealueelta 1
Kaliforniasta, mutta se putosi me­reen
ennen joutumistaan maalialu­eelle.
Sen kolmannen vaiheen sa­notaan
'kaikesta päättäen toimi­neen
virheellisesti".
j Tiarapkin korosti, etta, Neuvos­toliitto
haluaa suostua "tahan kan­sainvälisen
valvonnan muotoon" ja
että sen perusteella voidaan ydin-koekicltokysyniyksessä
päästä no­peaan
ratkaisuun. •
Yhdysvaltain virkaa tekevä pää­valtuutettu
Charles Stelle sanoi ole­vansa
iloinen silta, etta Neuvosto­liitto
on nyt kaikesta päättäen val-
*mis neuvottelemaan tarkkojen eh­tojen
perusteella, vTiikkakaan "tä­hän
saakka ei ole sanottu mitaan
seikkaperäistä".
Stelle sanoi olevansa kiinnostu­nut
kuulemaan, onko Neuvostohitto
valmis neuvottelemaan siitä mah­dollisuudesta,
että kansainvälinen
henkilökunta asetettaisiin Neuvos
toliiton alueella valvomaan mustia
rasioita.
"Neuvostoliittolaiset "alkavat nyt
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEKASTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille-ystävillemme!
:
Minnin ja Matt
Huhtala
Gibsons, B. C .
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotan kaikille -
ystävilleni ja ,
tuttavilleni!
Armas Virta
21224 River. Rd., Haney, B.C.
(Huomioikaa joulukorttina)
— Laiska töitään lukee.
Cl mitään virka.
virkku
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
kaikille ystävillemme!
Marilyn ja Kalevi
Juvonen
Suite 10 — 47 F u r b y St.
Winnipeg 1 Manitoba
Hauskaa joulua
ja hyvaa
uutta vuotta
toivotamme kaikille
ystävillemme ja
tuttavillemme!
Bertha ja Usko
Karlson
Deadwood Alberta
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
ystävillemme ja
tuttavillemme! :
CELIA HOLMES
ELI JUOLA
Hammond, B. C.
(Huomioikaa joulukorttinamme)
ILOISTA JOULUA
RAUHANTÄYTEISTÄ
UUTTA VUOTTA
toivotamme Vapauden lukijoille,
tuttaville jn sukulaisille!
HILJA KETOLA
SULO HISSA
Trepanier, British Columbia
' '' j
il,