1955-09-08-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
OIBEBTfl Stadepeodeot lAbor Cfmn ct Kmtitih CaxtaOlixut. JEs* lebUobed Ko7. 0/ l » n . Autliortzed « s «econd d a » inaU t>jr the Post Office Depaxtsnent, OttBwa/ Pub* Usljted thriee «eekly: Tueniays, Ibundajv and Satiinlajv VApsu» pabUsbtng Company Utd.. at 100-102 Klm st. W., Sudbury, Ont., Canada. Telepbones: Sus. OfOce 06- «««ZCf: Bauortai OStiee 0&, *-4m. SCanagi» E, Suka}. Edltor IV. S&Iund. JfaUing addresa: Box 69, Sudbtiry, Ontario. Advertising ratesupon appUc&Uon. Tranalatlon free df charge. TOAOBHINNATJ Caoadaasa: 1 vk. fjOOe kk. 8,75 3'kk. '225' yhdjBifsMaiBBa: i Tk; 8JbO 6 kk.-4^0 Suomessa: , 1 vk. 8.80 6 kk. 4,75 PAULI MARTINMÄKI •2 S S iv- »Hiilii-i:p:": ni^#::^ Mihin voimapolitiikka johtaa? ^yhdysyaltal ilmayoiinien sihteeri, mr, Donald jpiti viikon lopulla Philadelphiassa puheen, j o l la c i ole mitään tekemistä ''Geneven hengen" kanssa, mihin presidentti Eisenhpvvec'. ;:-:\saaitnäan,äikaan'viittasi^':'•:';; •; l\»siasjai^ hänen puheensa, ellei sitä korkeammalta taholta kiel-^ letä täi "Qikäista"V panee kyseenalaiseksi Eisenhovreriri hallituksen <^ yK:n a^eistariisumiskomissonissa/missä he :: ovat ke^usteHeet Britartniianj Xeuyostoliiton, Ranskan ja Canädari icidustajäin kanssa siitä,^^m toteuttaa ihmiskunnan valtavan' ;en*nhhistön toivomus aseistuksen vähentämiseksi. Kuten Ön uutis-tiedqissaken- qttu, Yhdysvaltain ilmavoimien sihteeri mr, Qiiarles sa- •Jjipiyiläriiaihitiih puheensa^ ::,,'k£^ missä kaikki vähentäisivät aseistusta siihen; -V^^ maalla olisi riittävästi voimia suursodan käyntiä varten." (James Reston, X . Y . Timesin kirjeenvaihtajan AVäshingtonin uutinen syy.«k. S pltä.) Tällainen lausunto aseistariisumista vastaan, kun se kaiken lisäk- . .si'.annettiin juuri aseistariisumii^konferenssin aikana^ on varmaan a i - . .heultanut enemmän kuin 'kulmafeacojen kohottamista sekä tavallisten kansanjoukkojen että valtiomiesten jä diplomaattien keskuudessa, ' Mr. Quariesin lausunto aseista^^ täy-jdellinen «vastakohta ihmiskunnan enemmistön toivomuksille. M u t ta . n i i n hämmästyttävä kuin se tässä mielessä onkm, vielä enemmän täyt y y ihmetellä niitä-"perusteita", j o i l l a hän y r i t t i tätä aseistariisumis- ' Vastaista kantaansa puolustaa. ••: ',-'/• •'•*:'' . " M r . Quarles selitti, että Yhdysvaltain hallitus on menettänut us- \ konsa ihmiseen (!), että se ' ' e i enää usko ihmisen täydellisyyteen, eikä l u o t a liittoihin j a sopimuksiin (ei kaiketi sitten liittolaistensakaan : "kanssa tehty»hin l i i t t o i h i n ! ) , eikä AVilsonin j a Rooseveltin puheisiin Voimaha tasapä nustaa ihmisten j a erikoisesti kommunistien oleellisen pahuuden ja ...voitonhaluisuuden . . . " (James;Reston.) .... i ..Tämän kyynillisenipää lausuntoa ihmiskunnasta ci ole mikään '"'trälliomies pitkään aikaan antanut. M u t t a siitä näkyy, että Yhdysiväl-t a in uusi ilmavoimien sihteeri on it.se "vapautunut" kaikj^a inhimil- * jjsistä tiintdsta jä käs^ puhumattakaan nyt säädyllisyydestä. Hän hylkää peraatteessa ihmisten yleisen ''pahuuden" vuoksi kaikki . sopimukset ja julistaa ''Geneven hengen'* asemesta vihamielisyyttä "Kommunistista" maailmanosaa vastaan, , Kaiken tämän perusteella seuraa itsestään, että kun Ihmiskunnasta on tullut ''paheiden" pesäke, j a kun mihinkään " l i i t t o i h i n " ja ".sopi- ' «nuksiin" ei voida luottaa, h i in Jumala ja ^Vall Street on määrännyt, että Yhdysvaltain hallituksen täytyy ryhtyä "maailman poliisiksi". Niinpä mr. Quarles sanoikin suoraan, että Yhdysvaltain hallitus luott a a v a in raakaan voimaan. •'-'; V . •.. ::'.;,.:',.<,v_.. \'. " M e uskomme, e t t a ' n i in Tcäuan Kiiin me voimme vastata hyök-ikäykseeri murskaavalla voimalla — huolimatta siitä, mite;n hyökkääjä sodan aloittaa :—meillä on vakuuttava keino sodan pidättämiseksi. • . .. K . . . . "Vapaan maailman täytyy vakuuttua siitä, että tämä pidätyskyk y on siksi voimakas ja joustava, että vaikka se joutuisi atomisodan kohteeksi, se voi s i l t i toimia tuhoavalla voimalla, r « S e l l a i n e n kyky on nyt olemassji vapaassa maailmassa. >Ie ha-' luammie että se jatkuu tulevaisuudessa niin pitkälle k u i n voidaan nähdä . . . " (Välitön lainaus mr.Quärlesin puheesta). Tämän, jatkona s e l i t t i James Reston mr. Quarlesin ajatuksenjuoksua seuraavasti::. -. ... "Niinpä kun venäläiset kysyvät, kuten he ovat Y K : n aseistarii- *' ^sumiskonferenssissa kysyneet, että jos he hyväksyvät Y h d y s v a l t a ^ ehdottaman tarkkailujärjestelmän, hyväk.syykö Yhdysvallat silloin kaikk i e n joukkotuhoaseiden kieltämisen, niin Vastaus siihen ön ' e i ' ." Siis Yhdysvallat perääntyy vielä viimeisemmästäkin "aseistarii-airnijsehdotuksesta" siinä tapauksessa jos Neuvostoliitto hyväksyy sen ' r fehdolla, että YTidysyallat suostuu sitten siviili-ihmisiä vastaan kohdistuvien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen! K u t e n näkyy mr. Quarlesin puheesta, Yhdysvallat luottaa teo- ••!r«»ttisesti j a käytännöllisesti raakaan ylivoimaan ja ennenkaikkea atomi- j a vCtyaseisiinsa selittäen tekopyhästi, että tällaisen ylivoiman a v u l l a Yhdysvallat voi pidättää (ei' häii puhukaan mitääh''ehkäi-systä") sodan syttymistä. (Mutta katsokaamme mitalin toistakin puolta. Olettakaamme, että hiiden maiden kansat, joita vastaan mr. Quarles haluaa pitää atomi-j a (vetyaseiden ylivoimaa, olettavat puolestaan hänen puheittensa pe- Tusteella, että Yhdysvalloissa on joitain sellaisia vaikutusvaltaisessa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät enää usko e i - . vätkä luota ihmisyytCeh, vaan ovat siis itse "'paheiden" ja "voitonhim o n " isaastuttamia yksilöitä, j o t k a ''sopimusten" j a " l i i t t o j e n " asemes- • 'ta haluavat komennella muuta maailmaa atomi- ja vetypommien avull a . Tällainen katsantokanta ei varmaankan johtaisi siihen, että " t o i - : lien osapuoli" jäisi toimettomana makaamaan. Kokeniuksesta tiedämme, että \TidyCTaltain voimapolitiikka ----mikä sivumennen sanoen on tuomittu k a i k k i a l l a maailmassa — on johtanut siihen, että "vast a p u o l i " on valmistanut myös atomi- ja vetypommeja, j a että Yhdysv a l t a in sotaliittojen vastineeksi on perustettu toisia liittoutumia jne. Toisin sanoen, mr. Quarlesin ''voimapolitiikka"' ei voi johtaa mihinkään -muuhun.kuin aseistumiskilpailun edelleen voimistumiseen, mikä välit- .vionustiköyhdyltäisi kaikkia kansoja, j a lisäisi suuresti uuden sodan ; vaaraa. '•'"•.•'.,'''• "M.e teemme mitä tahdomme'' pidettiin Suomen fasististen ainesten tunnuksena , taan vaikuttaa ainakin'uhkaak-silia. Joita ei tebiyede» venäläisen (Jatkoa) r Vooden Hl9^^ I » ^ ^ lähestyivät. Oikeisto välmJstaatnl niiden avulla varmistamaan ien kansanvallan fbristaipisen, joka oli al<4tefto bailitaksen Js lapuan. liikkeen laittomaaksi^ poikkens- : lainsäädännön ja tjfkayn terrori-vaaleilla valitott edoskonnan merkeissä. Presidentinvaaleissa oli — "Uuden Suomen" sanoja lainataksemme > "jatketaanko maamme halUtse- : mistä niiden i>eriaa tteiden poh jal - ; la. Jotka Svinhufvudin balUtas on kansanliUdceeseen. nojautuen itsel-leen omaksunut." ' Svinhufvud, jonka kokoomuspuolueen valitsijamiehet edellisissä vaaleissa olivat heittäneet y l i laidan, kosi a hänellä ei ollut vähäisintäkään mahdoUiisuutta tulla valituksi, aiottiin nyt ajaa läpi lapuanliikkeen painostuksen avulla "isänmaallisen rintaman" ehdokkaanai. . Edellä olemme todenneet, että Svinhufvudin lisäksi olivat lukuisat muut johtavimmat porvarilliset valtiomie-: het fasismin nousuvaiheessa räikeällä tavalla paljastaneet sen, että porvarillisen demokratian ja laillisuuden periaatteet saivat väistyä, Jos tarjoutui tilaisuus laittomuuden avulla ratkaisevasti heikentää työväenliikettä Ja lujittaa porvarillista luokkavaltaa. Meidän tutkimuksemme kannalta on erityisesti mielenkiintoista todeta, että lapualaisvalhe eräänlaisena "koetinkivenä" selvitti kaikkien maamme so-danedellisen ajan valtionpäämiesten suhtautumisen laillisuuteen ja kansanvaltaan. Neljän — Svinhufvudin. Maimerhelmin, Relanderin j a I^alllon -— osalta koe muodostui kielteiseksi. Viides — K. J . Stohlberg — yritti vieläkin, koko porvarillisen rintaman Jo kumarrettua päänsä oikeiston väkival-tapolitiikaii edessä, pitää pystyssä rriiiodolilsen laillisuuden lippua. Hän ei ollut ainoa, oli sekä spsialidemo-kraätteja, että myös muutamia porvarillisia julkisuuden henkilöitä, jotka; terroria uhmaten rohkenivat sanoa rikosta rikokseksi, mutta Stohlberg oU näistä epäilemättä arvovaltaisin. Pre-sidenttikautensa kriitillisimpinä päivinä hän oli osoittanut käytännössä, että hän uskalsi nousta oikeiston seikkailupolitiikkaa Ja vallankaap-' paussuunhitelmia vastaan, ja siksi oli ikään kuin luonnollista, että; hänen tehtäväkseen jäi koota porvarillisten laillisuusainesten rippeet taisteluun rälkeintä laittomuutta vastaan. Jo syksyllä 1930 alkoi olla selvää.; että hänestä tulisi presidentinvaaleissa Svinhufvudin vastaehdokas ja että ratkaiseva taistelu käytäisiin näiden kahden välUlä.: Laittomuuden Täikeimmiilään\ re-hoittaessa hän palasi poliittiseen elämään, josta hän oli ollut sivussa y l i 6 vuoden ajan, suostuen eduskuntaehdokkaaksi ja myöhemmin myös presidenttiehdokkaaksi. Pahimman vaa-literrorin aikana, jolloin uhkaukset vaiensivat monien muiden pbrvarlllls-ten laittomuuden arvostelijoiden suun, Stohlberg kohotti äänensä laillisuuden puolesta, ; "pn vastoin selvää lakia omavaltaisesti ryhdytty loukkaamaan valtiosäännön turvaamaa omistusoikeutta ja henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta", julisti hän, "häiritsemään laillisten tuomiolstäinten toimintaa, kohtelemaan väkivallalla tai väkivallan uhkauksilla laUlisia viran-bmaisia, häiritsemään kunnallishallinnon säännöllistä menoa. Valtiollista äänioikeutta syrjäytetään omavaltabesti ja lain turvaamaan vaalitoimintaan koete-sortovallan aikoihin. Lafliisen kansaneduskunnan Jäseniä' koli-dellaan Ja valiokuntain työtä, häiritään väkivallalla Ja itse eduskuntaakin vastaan heitetään ohjuksia, ettäi Jollei se tottele syr- . jästä tullutta komentoa, niin yleistä äänioikeutta on käytetty viimeisen kerran, ^ niin löydetään kyllä Joku toinen tie, kutsuttakoon tätä fasismiksi tai miksi tahansa." Se oli porvarillisen laillisuusmiehen todistus' laittomuudesta, johon miltei kaikik Suomen porvarilliset piirit — presidentti Stohlbergin omaa puoluetta myöten — olivat Joko omasta halustaan tai 'Uhkausten taivuttamina sortuneet. Suoranaista taistelua poikkeuslain-säädännön kumoamiseksi ei Stohlberg enää pitänyt mahdollisena. Nämä lait olivat hänen mielestään arveluttavia Ja kansanvaltaa rajoittavia ja ne olisi pitänyt kumota, mutta ajankohta tuhtui hänestä siihen liian toivottomalta. Hän korosti lähimpänä teiitäT yänä vain sitä, että "ainalön perusteet tässä valtiosäännössä on pysytettävä, niin että niistä el laillisessa järjestyksessäkään luovuta". Mutta tämäkin oli liikaa "me teemme mitä tahdcmme"-tyyliin tottuneelle oikeistolle. Kaikki se viha, jota oikeisto ei ollut päässyt täysin mitoin purkamaan Stohlbergiin tämän presidenttikautena sattuneiden tapahtumien Johdosta, purkautui nyt kostona, joka antoi Jälleen valaisevan kuvan siitä, kuinka varmaksi fasistiset ainekset tunsivat asemansa. . , : Lokakuun 14 päivänä terroristit ryöstivät autoonsa aamukävelyllä. ; olevan Snomeh tasayallah'ehsim-mäisen presidentin lähtien kuljettamaan häntä syrjäisempiä maa-i seutureittejä niyöten kohti itää. Tarkoituksena oli kyyditä hänet samoin kuin moni muukin siihen aikaan Neuvostoliiton rajallU; mutta suunnitelmat jostakin syys-^- tä "klikkasivat" ja matka keskeytyi Joensuussa. Olisiko sen jäi-' keen seurannut marsittaminen ra'-'' Jan toiselie puolelle vai murha jai suohon polkeminen, sitä ei ole: koskaan täysin selvitetty. Mo-' lempiä menettelytapoja oli jo siihen mennessä noudatettu. Asialle antoi mielenkiintoista lisäva-' riä se hiukan myöhemmin paljastunut tosiasia, että ''muilutuksen" järjestäjänä oli eräs maan korkeimmille virkapaikoille kivun- • nelsta äärlinmäisen oikeiston' edustajista, p u oi u s tus voimien yleisesikunnan päällikkö, kenraalimajuri K. M. Wallenius. ' • Väkivaltainen kyyditys el ollut enää mikään uusi j a outo Ilmiö silloisessa distyksissä, ammattlybdlstyiuIsBa ym. Järjestöissä syyÄeesaen ase-tettojen toontfts&4f^ |^*va|tJoi|( • petoksesta" " tai l SilMdjietotoeir-i^ valmistelnun tähtäävän toimin - nan edistämisestä"» Joron fieVi- ' oikeadelli^'i].oii;i^ii^ä^^ myös seliaiseii 'pooiueen iakkaot-taminen, Jpia ei ollut kolaan pe-röstettukäan — sosiaUstbeh työväen Ja plenviljeli^in vaallneo-voston Ja vaallfcomlteoiden ; —,/ Joille EK hallitus ja niitä isenra-ten myös tuomioistuimet antoivat nimen "sosialistisen työväen ja pienviljelijäin pnoiue".. Presidentin valitsijamiesten vaalit olivat kolmannet terrorivaalit runsaan neijäiinesyuoden aikana.: Työväen edustuksen vähenemistä ei s i l loisissa oloissa voinut ihmetellä. V a l i t tujen . sos.dem.-valitsijäiniesten lukumäärä oli pienempi kuin molempien työväenryhmien yhteinen valitsijalu-ku v. 1925 Ja myös suhteellisesti pienempi kuin sosialidemokraattien vuoden 1930 eduskuntavaaleissa saama edustajamäärä: Hämmästyttävämpää oli, että selvimmin lalttomuuskantaa edustava kokoomuspuolue oli lapuanliikkeen terrorituestä huolimatta myös menettänyt, kun sen sija an Stohlbergin alunperin ehdokkaakseen nimennyt edistyspuolueen Ja pienen pienviljelijäin puolueen vaaliliitto sai yli 50 pros. enemmän valitsijamlehiä kuin., edistyspuolue v. 1925 — vielä voimän§£iTpälviä eläessään. Jälleen saattoi panna merkille, että valitsijoiden kiinnostus välillisiä presidentinvaaleja kohtaan oli hämmäs- Euroopan Icoilektiivinen aton SITÄ VbhOMva.. r - Torstaina, ^syyskuun; 1 pnä oU toisen maailmansodan syttymisen 16 vuosipäivä, kiinnitti Moskovan radio englanninkielisessä lähetyksessään huomiota Euroopan koi-aktiivisen turvallisuuden välttämät- 'imtyypeen. ];.'•• • i ' Jos^tuonna 1939 olisi Euroopassa o l - • l u l oljmassa rauhaarakastavien kansakuntien liitto, ei mitään sotaa olisi .syntynyt' sanottun radiolähetyt^ iieUvosiiqve^iäläineh; diplomaatia on oivalteriut tämän ja se on ponnistellut ikaikin, tavoin saadakseen länsivallat . muodostamäsfp liiton suojaksi hyökkäystä vastaan. ' Viitattiin Englannin ny3ö^«en pääministerin- Edenin lausuntoon akihuo-neessa toukokuussa 1939, jollpin hän sanoi oleva:tsa;vakuuttunut siitä, että rauha voitaisiin varmistaa Englannin. Ranskan ja Neuvostoliiton välisillä so-pimuksllia'. Tätä suunnitelmaa ei k u i tenkaan vcitu toteuttaa, mutta- onko nyt vähemmän välttämätöiatä aikaansaada kollektiivinen turvallisutasjär-jestelmä Eurooppaan? El suinkaan — päinvastoin se on Jatkuvasti .mitä tärkein kysymys, selitettiin radiolähetyksessä. , ' ' ' ; ' •• uhkauksille alttiiksi'että "isänmaallisilla tunnuksilla helposti harhaanjohdettavaksi. sinkiin isuorittahiaan astlsen historian dri ; Ja nyt olivat kokoomus ja lapuan- ' sidentinvaalia. liike organisoineet Stohlbergla vas-1 j o ensimmäinen i taan valtavan herjausten Ja häväistyksen tulvan, jossa 'käytettiin kaiikkla mahdollisia syytöksilä aina "Tarton häpeärauhasta" vuoden 1930 "^äisän-maalliseen esiintymiseen" saakka. tyttävän heikko. Äänestysprosentti o l i väin 47,3 pros.; vaildca se v. 1930 eidus-kuntavaalelssa oli kdioimtit 65,9 prosenttiin. . Ennen kuiti siirrymme Itse presidentinvaaliin, todetkaanime, että valitsijamiesten • jakaantuminen puolueittain oli seuraavaa: soslalidethok-raatlt 90, edistys 50, pienvUj. puolue 2, maalaisliitto 69, ruotsalaiset 25 j a kokoomus 64. , [/^ Maalaisliitto oli lähtenyt vaaleihin Kyösti Kallion j a sosialidemokraatit Tannerin merkeissä., mutta molempien näiden puolueiden taholta oli jo ennen valitsijamiesvaaleja ilmoitettu,, että Jos omalla elidokkaaila el olisi läpimenon mahdollisuuksia — mikä oli etukäteen selvää —, n i in niiden valitsijamiehet .äänestäisivät ; Stohlbergla. Myös ruotsalaisten vasemman siiven tiedettiin asettuvan Stohlbergin taakse. Näin ollen näytti selvältä, että Stohlberg tulisi saamaan ylivoimaisen enemmistön, yli 200 ääntä Svinhufvudin vähän yli 80 ääntä. Tällöin ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että elettiin terrorin oloissa Ja että erityisesti maalaisliitto oli Jo. aikaisemmin osoittautunut sekä ! Jännittyrieen riiielialan vallitessa Hei- ; HY%'I\- OJLI KM Savolaisukko pis käydessään uteUai? liikkeen ovesta sisää hänestä kuitenkin seiniä koristeli suui Ja hiioaeen ps:-ällä; tuspöydän ääressä; lakiasiaintoimistoon. ukolle: • j'-,' '"",'•••••", • — Mitäs se isäntä E l i minä tuota, tuota .— mitäs täällä — Hölmöjä, — tii senä. Johon ukko vasta: :—' Hyvin on kaupi ole jäänyt kuiri yksi Hyökkäysten hoipun muodostivat lapuanliikkeen aikakaoslehden "Aktivistin" kirjoitukset, joissa ^ jokseenkin peittelemättä kehoitet- ' tiin "isänmaallisia kansalaisia" murhaamaan Stohlberg ja esitettiin näille esikuvana oikeiston tyylille tyypillinen rinnastus — Eugen Schauman ja ministeri R i - - tavuoren murliaaja Tandefelt. Tätä samaa teemaa käytettiin ahkerasti myös huhokampanjassa. Jos Stohlberg valittaisiin, niin hänet murhattaisiin ja suojeluskunnat ja armeijan upseeristo nousisi kapinaan. •.;;,•:'; Helmikuun 16 pnä 1931 valitsija- Svinhufvud. 98 fkok< miehet kokoontuivat sähköisen ja'maalaisliittolaista ja oli yllätys. Svinhu enemmän ääniä. kUi ja ruotsalaisella oike jamiehiä. Pieni lasi että ne olivat niaalä: Alkujakaäntuminen va: Tanner 90, Svinh mukssri 64, 19 niotsf laisllittölaista, ) Kai 58 (edistyksen 50, pic 6 ruotsalaista). Toisessa äänestyksi kraatit. keskittivät äi gilie yarmistakseeh ti meiseen. äänestykseei 'liittolaisten ääntä' oli kaissut tuloksen Stol Niitä ei tullut. Ser vudin äänimäärä koi kaantuminen oli ny (edistyksen 50, pieni sosialidemokraattia; j; (Jatkuu 5. SYNTYMÄPÄIVIÄ • .; Tässä yhteydessä lienee paikallaan tehdä sivuhyppy Elelä-Kore- ' aan^ mistä X . Y . Timesin toinen kirjeenvaihtaja, GreggMacGregor iie- ; doitti myös syysikuun S pnä, että " V K : n virkailijat ovat voineet vain I mitö. mitä suurimmalla vaivalla estää" Syngman Rhee aloittamasta uutta sotaa ja sitten: ^ V "Vielä viime vuonna koko Y K : n päällystö ivasi sitä niahdölli-suutta (että Sygman 'Rhee yrittää vallata Pohjois-Korean) j a p i t i pres i d e n t i n (Syngman Rheen) uhkauksia uskotteluna poliittisia vastus-l täjiaan vastaan, ! ''Nyt on tilanne paljon muuttunut, Y K : n joukot ovat miltei kokkonaan poistuneet Etelä-Koreasta. . . Etelä-Korean armeija oh nyt 22 • divisionan vahvuinen ja se kasvaa edelleen. Ensi maaliskuuhun men-i n e m aktivisoidaah 8 uiitta diyisionaa. Yhdysvaltain jet-taisteluko- I j i eS lisäävät pian ilmavoimien voimaa. Gasoliinivarastbt ovat paljon si^tifemmat kuin viime vuonna arvioitiin ja ammusvarastot m-at tunte- ;-in^tloman suuret.. . " i ^ H K u t e n näkyy ''aseellinen ylivoima", mistä Quarles Washingtönissa Mrs, Lizzie Latae, Whitefishista. täyttää syyskuun 10 pnä 73 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin; Mitä muut sanovat JA ENNAKKOLUULOT IIXVIXVÄT Palatessaan Neuvostoliitosta . . . John M. Jacobs selosti New Yorkissa sanomalehdille menneensä Neuvostoliittoon "suuresti ennakkoluuloisena." mutta että hän "on nyt Jossakin määrin muuttanut mieltään Ja tuntee suurta myötätuntoa Venäjän kansanjoukkoja kohtaan! Kuusi viikkoa kestänyt matka tote- j si hänelle, etteivät venäläiset ole m i - i tään sellaisia, joilla on sarvet päässä Ja kaksihaarainen häntä ja pukinsorkat. Venäläiset ovat, sanoi ihän "samanlaista väkeä kuin mekin"... —- Työmies-Eteenpäin. suomalaisessa yhteiskunnassa. Satoja samanlaisia oli jo tapahtunut. Mutta ne olivat kohdistuneet työläisiin, ja Suomessa oli ehtinyt vakiintua se käsitys, että perustuslakien määräykset kansalaisten oikeusturvasta eivät a i nakaan sellaisenaan koskeneet työläisiä ja työväenliikkeen edustajia. Tämä kyyditys, jonka tarkoitus oli selvä — antaa varoittava esimerkki sekä vastavalitun eduskunnan työskentelyä että tulevia presidentinvaaleja silmälläpitäen • —, herätti huomiota kautta maailman. Ja vaikka aluksi näyttikin siltä, että "opetus" menisi hukkaan, puhuvat myöhemmät tapahtumat toista. •• Presidentinvaalitaistelu Ja . kunnallisvaalit sattuivat miltei päällekkäin. Kunnallisvaaleihin Oikeisto oli alkanut valmistautua Jo syyskesällä siten, että terroristiryhmiä lähetettiin mul-luttämaan tai muuten karkoittamaan vasenxmistolaisia valtuustoista. Nimel-lisesti taisteltiin taaskin "kommunis- . >miä vastaan", mutta käytännössä el oitu niin turhantarkkoja, sillä noin 1,000 karkoitetun Joukossa oli myös sosialidemokraatteja. Vaalilautakunnat hylkäsivät kaikkiaan 367 työläis-- ten ehdokaslistaa. Ja. hylkääminen tapahtui täysin . aryiokaupa 11a, parhaimpina asiantuntijoina paikalliset poliisiviranomaiset Ja E K . Kun vaa-literrori sitten uudistui itse vaalipäivinä, oli tulos sen mukainen. 53;ssa t y ö l ä i s e n e m mistöisessä kunnassa enemmistö meneteltiin, monissa kunnissa, joissa työväestön ainoat ehdokaslistat olivhyiätty,. työväestö jäi kokonaan vffille omaa edustusta, Jä valtuutettujen kokonaismäärän lisääntymisestä huolimatta työväen edustajien luku väheni 942:11a (porvarillisten lisääntyi 1,293:11a), Hallituksen muista "vaaliyal-mistcluista" on sj-ytä mainita, että Suomen Ammattijärjestön ja kaikkien siihen kuuluvien yhdistysten sekä satojen muiden järjestöjen lakkauttaminen oli täydessä käynnissä. ' Hovioikeudet uurastivat niin ikään satojen julkisesta toiminnasta työväenyh- Tavoitteena on "vaununlasti paperia" di $5,000; lahjoituksia yhteisen asian hyväksi Port • Arthupiata Työnpäivän aattona aloiteltu Vapauden laasteryntäyskampanj a. jonka taybitleena on "vaununlasti pa- ?8Pia", eli noin $5.000, näyttää saavan hyvän alun, sillä viikon alussa saapui haasterahastooh $124.00. : K u n ennen julkaistuista .haasteista o l i saatu $186, n i in tämä tarkoittaa, että haästerahastoon qni tullut jb"$310.00. ' Vapauden hyväksi ei ölokahteön vuoteen järjestetty mitään rahoituskampanjaa, mutta k u n tilanne sitä nyt vaatii, niin yleisesti toivotaan, etta'tämä portarthurilaisten hyvä aloite saa vastakaikua kautta maan, joitai 'tavoite tulee täytetyksi ja ylitetyksikin. ;..:'-^','•../•'' Ei ole tarpeellista odottaa, että joku hyvä ystävä ehtii antamaan haasteen. Lahjoituksen voi tehdä itsealoitteisesti ja ahtaa bitten haasteita, että saadaan kampani a. leyiämääin "kulovalkean tavoin". Vapauden ystävät ja; kannattajat voivat myös muodostaa sri paikkakunnilla pieniä toiminnan komiteoita, jotka käytän-aöllisen toiminnan avulla voivat edistää haastekampanjan kehitystä. ,yv-;\-•;''' i-.^- '-''^ „•. Lahjoituksia ja haasteita saapui nyt seuraavasti: E I N O S I R E N Sudbuirystä vastaa $2 J a l lu Lammen haasteeseen ja haastaa seuraavat: Kauko Tuomaala, Hamilton, Ont.: Frank Tommila ja Kusti Mäki Sudbtxrysta sekä L . Niininen CPH:n Telegrafi-työkunnasta. S E N J A J A E D W I N S U K S I S u d b u r ^ a vastaavat $5 Arthur Ahon haasteeseen ja haastavat A i l i ja E d w i h Ström Montrealista, Helen ja Nick Laitinen ja Antero Salminen Torontosta, A i n o ja Otto Korkola Timminsista, Esther ja Toby Hakala Sudburysta sekä Lempi ja Eino Mäki Vancouverista. V I C T O R H U R N A S T I Sudburysta vastaa $5 Väinö Pellon haasteeseen ja haastaa Uno Sirviön ja Antti Seppäsen Sudburysta. Pekka Kärkkäisen ja N i c k Ristimäen Blind Riverilta, S a r i Mankisen Kitimatista, B. C. ja Väinö Asikkalan Locker-bysta, Ont. 'V:.::- ^'•r,:'".''-': V I L M A J A E I N O L E H T O L A Sudburysta vastaavat $2 Jack Isokankaan haasteeseen ja haastavat Hilda ja Matti Koveron-kosken South Porcupinesta, K a l l e Tuliani sekä Vieno ja Väinö Laineen Sudburysta. ,.v U N T A M O M A K E L A Sudburysta vastaa $5 Eino Saaren haasteeseen ja haastaa Hannes M y n t i n Sointulasta, Kassu Raunion BenäHtpsta, A l t a sekä S am Rantalan jostakin K y P : n käna-pältä kartuttamaan Vapauden paperirahästoa vointinsa mukaan. SANNI J A M A T T I P O N N E Wabnapitae8ta vastaavat $5 Jal-mar Sipilän haasteeseen ja haastavat Sylvi ja Arvo Kuusiston ja Signe ja Toivo Wähämaan Wahnapitaest.a, Jenny ja Toivo Jylhän sekä Lauri Setälän Wanupista, M a r y jä T om Korhosen Torontosta ja E v a jä Hugo Luomaa Sault Ste. Mariosta. A L I N A J A W . E K L U N D vastaajat $5 T y ^ n e Slilmanin haasteeseen ja haastavat Hilma ja H . Mäen sekä Aaro kerbysta j a A r i Latvalan Torontosta j alkamaan h dollisuuksiensa mukaan. • I D Ä J A A T U K O I V U L A Long Lakelta vastaavat $2 haasteieseen ja haastavat seuraavat: Irja ja A t u K o i Parkista. Anni ja Chas. Palo Whitefishista, Fiia ja sekä Sara ja Henry Lahti Long Lakelta. E i n i j a l K e l l y Lakelta jä veljeni A l b i n Heikkinen, tällä Lakella. Kiitos haasteesta Otto Heino! L I L L I A N J O K I N E N Sudburysta vastaa $5 A . 1 teoseen ja haastaa Paula Woodleyn Torontosta. O ja Henry- Bergmanin Sault Ste. Mariesta,-Senja ja McFarlane Lakelta, Raakel ja Einar. Närhi St. Helen ja Leo Laine ja Martha Maliniemi Sudbury , MATTI R A S M U S Torontosta vastaa $5 Sami Pi teeseen ja haastaa seuraavat fienkilöt tekemään s; rämmin: Onni Saine, Robert Luoto, Eino Luoma. ( Paavo Kaarto ja Paavo Mäkinen, kaikki Torontosi H E I K K I H A I K O L A Wahnäpitaesta lahjoittaa sanomalchtipaperirahastoon. V ANNI J A A U G U S T K A N N I S T O Lockerbysia Isak Fiskin haasteeseen ja haastavat Victor Sa< Heikki Strömin, Helmi ja Aaro Kivisen. Jalm?.r Mi Xayonin. Laimi ja Niilo Niemen. Toini ja F r a n k Nic Järviksen. k l i k k i Lockerbysia, Ont. S A M K E R O L A Sudburysta osallistuu "Vaunui yäpaudelle" kamppailuun ja lahjoittaa puolestaar seuraavat kaverit tekemään samoin t?.i varojensa n Miettinen. Sudburysta ja Mikko K a i n u South Porci M A R T T I J A A K O L A Hearstista vastaa $2 John teeseen ia haastaa puolestaan seuraavat: Heikki } Onni S a l ^ Hearstista. Kalle Penttilä ia A u g . Su Canadan kämpältä, Väinö Laakson Meadista. S Hearstista ia Hialmar We9tmanin Cöchranesta. A teiden vyöryä! - •'•' •'-'' '•'• C S J : n K E S K I - O N T A R I O N A L U E T O I M I K U N I •a lahioitläa $50 haästerahastoon ia haastaa kaikki nluetoimikunnal vointinsa, mukaan kartuttamaan h; ia samalla kehoittaa kaikkia alueen osastoi a lahjoit! rahastoon., että saadaan lehdellemme vaununlasti O S C A R MÄNNISTÖ Sudburysta vastaa $5 iaasteeseen i a haastaa Victor Saaren ia Toivo Pe-bysta sekä Väinö K i v e n Torontosta, iatkamaan haa M A T T I R A N T A Port Arthurista lahioitläa S >Iiilo Ketolan j a Eino K y y n y n sekä William Bergl Gilliesta, Ont. J A L M A R I M A N T E R E Port Arthurista lahjoitti taa Niilo Kedon Port Arthurista ja Lauri Ahon Lc> C. K. A L E X A N D E R , Insurance Adjusters, 598 'ies Bldq.. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $2. ' HI-SPOT S N A K BAR. L M A R T I N , omistaja, 'and St. £(;. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $1. Tässä katsauksessa ... Ennen julkaistuja Si: II Yhteensä $3: unetmoi, ei ole vakiinnuttanut Korean rauhaa, eikä se yakiinriuta sitä maaDmanlaajuisessakaan mittakaavasa. Aseistumis^ktlpailu lisää :entise5tään Icansainvälistä jännitystä — j a jos historiasta on mitään o p i t tu -— johtaa se ennemmin taimyöhemmin johonkin "vahinkoon" mikä sytyttää uuden sodan, •f. '>Ir, Quarlesin, asetstariisumisvastainen puhe ei edusta Yhdysvaltain kansan enemmistön tahtoa j a rauhaa haluava ihmiskunta toivoo, ettei se e<histaisi edes Yhdyin-nltain lialiituksen enemmistön mielkiii dettä. 20-vuotisluvuUa Wall Street päätti, että tavalliset iltmiset oyat tulossa liian materialistlsptsi. Demckratian "pelastaminen" Iteisarl .AVilhclmin hnnhenmai-ssi-sotilaiita oli ollut hyvin voittoa tuottavaa hommaa r i k - Jcaille, mutta kun tavalliset ihmiset, jotlca sen "pelastamisen • yhteydessä kuolivat, halusivat saada suurempaa osuutta siitä, ininkä olivat "pelastaneet", niin silloin oli ryhdyttävä joihinkin toimenpiteisiin, ja pian sittenkin. / ' •'.'., "Mitä nyt tarvitaan", huusivat kuorossa, Henry Ford ;'ja Yhdysvaltain muut 'suuromistajat, "on hyvää vanhanaikaista herätystä tämän 'halpamaisen ma teriallsmin* hävittämiseksi/ • Pikemmin tehty kuin sanottu. H e : löj-stvät: "sanoin kuvaamattoman kulkurin. joUa oli hyvät "lorullijan rähjät ja päästivät hänen valloilleen. VänisltVituia ' lÄnuPÖlk^ • tifeflflnäiStimi; siinä . tarkoituk;^cs8a, että hän voi "mj-ydä" Jumalan syntisille. Se oli evankelista', kuningas B i l l Sunday. jotka "pelasti" sieluja tuhansittain "kurjalta .materialismilta", käyttäen siinä suurten peliliittojen sovintotuo-marin tekniiklcaa ja tarmoa. Tämä yritys maksoi molemmille. B i l l y sai miljooniin dollareihin nousseen omaisuuden ja Wall Street sai käännetyksi smriten joukkojen huomioni lihapalasta "•korkeimpiin aatteis i i n" Sitten tuli 30-luun nälkävuodet työläisten esittäen jälleen "materialistisia" ajatuksia siitä, että heidän pitäisi saada palkkaa Ja muita elinmahdollisuuksia. Taas Wall Street hätääntyi . . . iMltä pitäisi tehdä noiden "kurjien^ tavoitteiden" pois kitkemiseksi? JBIII Suriday oli lihava, lel-nivaivainen j a helpon e\ämäri vuoksi "pelastijislhnon" menettänyt — ja siL«s pois lieiiBtä. - Sitten tuli onnen potku; viehkeä ja linjakas enkelimäinen neitonen, joka piti seuroja jä lähetti kymmeniä vuoristolaisia joka ilta kämppäkö-kouksistaan takaisin kotiin täynnä "kristillisiä" hyveitä ja sukupuolikii-hotusta. Wall Street päätti nopeasti, että "tuossa oh meidän naisemme" — ja päästi Aimee Semple MacPherso-nin valloilleen 'kansalliselle ristiretkelle "materialististen"; ihmisten "pelastamiseksi". Aimee menestyi oikein hyvin, r a hallisesti ja muuten. Toisin kuin B i l l y Sunday, joka suurten base-pal-loiiittojen sovintotuomarin tavoin kuvasi taivasta ja helvettiä, Aimee t a voitteli "pelastusta" enkelimäisellä; viehättäväisyydellä. Baptistit olivat villeinä Ja kotona he katselivat särmikkäitä eukko jaan heidän ; ajatustensa ollessa Aimeen sorjissa linjoissa. Sitten Aimeen liikkeenhoitaja "kidnappasi" Aimeen pitkäll^ lo.mamat-kalle yksinäiselle huvittelupaikalle siten tehden käännekohdan hänen Wall Streetin kampanjassaan syntisten "sielujen" pelastamiseksi. Sinclair Lewisin kirja Elmer Gantry antaa hyvän läpileikkauskuvan näistä etevistS myyjistä. • - Nyt on tullut kolmas "mdaJlmai^ pelastaja", eräs Billy saa jostakin lähteistä jolla on liyvä "jumal lahja, valtava poliittir celtu "Grahamin kone utevat kymmenet pap voi mitenkään pitää i /koossa, sekä pelastava vaasta. .... "Pelastettuaan"; Si Yhdysvallat ja "Läns den muut kansat. Bill kiireellisesti "hyvän T< kaita. B i l l y Grahamin "sai ei ole sen paremmin i kaan. Se muodostuu k ta:sesta kylmän sodan ta: vetypommin "pyhy ?iUutukEestä; että jos käytetään niitä vastaat suvat "jumalattomia" o munistisia aatteita, se kain "Jumala" Ja W määrännyt, Tällai-ner uudelleen aseistumin erinomaL-esti yhteen Jä llsmin sotasuunnitelmie Varjelkoon Jumala n ta rpeltt."Jtukselta". ' Pacific lVibune lehden
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 8, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-09-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550908 |
Description
Title | 1955-09-08-04 |
OCR text |
OIBEBTfl Stadepeodeot lAbor
Cfmn ct Kmtitih CaxtaOlixut. JEs*
lebUobed Ko7. 0/ l » n . Autliortzed
« s «econd d a » inaU t>jr the Post
Office Depaxtsnent, OttBwa/ Pub*
Usljted thriee «eekly: Tueniays,
Ibundajv and Satiinlajv VApsu»
pabUsbtng Company Utd.. at 100-102
Klm st. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telepbones: Sus. OfOce 06- «««ZCf:
Bauortai OStiee 0&, *-4m. SCanagi»
E, Suka}. Edltor IV. S&Iund. JfaUing
addresa: Box 69, Sudbtiry, Ontario.
Advertising ratesupon appUc&Uon.
Tranalatlon free df charge.
TOAOBHINNATJ
Caoadaasa: 1 vk. fjOOe kk. 8,75
3'kk. '225'
yhdjBifsMaiBBa: i Tk; 8JbO 6 kk.-4^0
Suomessa: , 1 vk. 8.80 6 kk. 4,75
PAULI MARTINMÄKI
•2
S S iv-
»Hiilii-i:p:":
ni^#::^
Mihin voimapolitiikka johtaa?
^yhdysyaltal ilmayoiinien sihteeri, mr, Donald
jpiti viikon lopulla Philadelphiassa puheen, j o l la c i ole mitään
tekemistä ''Geneven hengen" kanssa, mihin presidentti Eisenhpvvec'.
;:-:\saaitnäan,äikaan'viittasi^':'•:';; •;
l\»siasjai^ hänen puheensa, ellei sitä korkeammalta taholta kiel-^
letä täi "Qikäista"V panee kyseenalaiseksi Eisenhovreriri hallituksen
<^ yK:n a^eistariisumiskomissonissa/missä he
:: ovat ke^usteHeet Britartniianj Xeuyostoliiton, Ranskan ja Canädari
icidustajäin kanssa siitä,^^m toteuttaa ihmiskunnan valtavan'
;en*nhhistön toivomus aseistuksen vähentämiseksi. Kuten Ön uutis-tiedqissaken-
qttu, Yhdysvaltain ilmavoimien sihteeri mr, Qiiarles sa-
•Jjipiyiläriiaihitiih puheensa^
::,,'k£^ missä kaikki vähentäisivät aseistusta siihen;
-V^^ maalla olisi riittävästi voimia suursodan
käyntiä varten." (James Reston, X . Y . Timesin kirjeenvaihtajan
AVäshingtonin uutinen syy.«k. S pltä.)
Tällainen lausunto aseistariisumista vastaan, kun se kaiken lisäk-
. .si'.annettiin juuri aseistariisumii^konferenssin aikana^ on varmaan a i - .
.heultanut enemmän kuin 'kulmafeacojen kohottamista sekä tavallisten
kansanjoukkojen että valtiomiesten jä diplomaattien keskuudessa,
' Mr. Quariesin lausunto aseista^^ täy-jdellinen
«vastakohta ihmiskunnan enemmistön toivomuksille. M u t ta
. n i i n hämmästyttävä kuin se tässä mielessä onkm, vielä enemmän täyt
y y ihmetellä niitä-"perusteita", j o i l l a hän y r i t t i tätä aseistariisumis-
' Vastaista kantaansa puolustaa. ••: ',-'/• •'•*:''
. " M r . Quarles selitti, että Yhdysvaltain hallitus on menettänut us-
\ konsa ihmiseen (!), että se ' ' e i enää usko ihmisen täydellisyyteen, eikä
l u o t a liittoihin j a sopimuksiin (ei kaiketi sitten liittolaistensakaan
: "kanssa tehty»hin l i i t t o i h i n ! ) , eikä AVilsonin j a Rooseveltin puheisiin
Voimaha tasapä
nustaa ihmisten j a erikoisesti kommunistien oleellisen pahuuden ja
...voitonhaluisuuden . . . " (James;Reston.)
.... i ..Tämän kyynillisenipää lausuntoa ihmiskunnasta ci ole mikään
'"'trälliomies pitkään aikaan antanut. M u t t a siitä näkyy, että Yhdysiväl-t
a in uusi ilmavoimien sihteeri on it.se "vapautunut" kaikj^a inhimil-
* jjsistä tiintdsta jä käs^ puhumattakaan nyt säädyllisyydestä.
Hän hylkää peraatteessa ihmisten yleisen ''pahuuden" vuoksi kaikki
. sopimukset ja julistaa ''Geneven hengen'* asemesta vihamielisyyttä
"Kommunistista" maailmanosaa vastaan,
, Kaiken tämän perusteella seuraa itsestään, että kun Ihmiskunnasta
on tullut ''paheiden" pesäke, j a kun mihinkään " l i i t t o i h i n " ja ".sopi-
' «nuksiin" ei voida luottaa, h i in Jumala ja ^Vall Street on määrännyt,
että Yhdysvaltain hallituksen täytyy ryhtyä "maailman poliisiksi".
Niinpä mr. Quarles sanoikin suoraan, että Yhdysvaltain hallitus luott
a a v a in raakaan voimaan. •'-'; V . •.. ::'.;,.:',.<,v_.. \'.
" M e uskomme, e t t a ' n i in Tcäuan Kiiin me voimme vastata hyök-ikäykseeri
murskaavalla voimalla — huolimatta siitä, mite;n hyökkääjä
sodan aloittaa :—meillä on vakuuttava keino sodan pidättämiseksi. • .
.. K . . . . "Vapaan maailman täytyy vakuuttua siitä, että tämä pidätyskyk
y on siksi voimakas ja joustava, että vaikka se joutuisi atomisodan
kohteeksi, se voi s i l t i toimia tuhoavalla voimalla,
r « S e l l a i n e n kyky on nyt olemassji vapaassa maailmassa. >Ie ha-'
luammie että se jatkuu tulevaisuudessa niin pitkälle k u i n voidaan nähdä
. . . " (Välitön lainaus mr.Quärlesin puheesta). Tämän, jatkona
s e l i t t i James Reston mr. Quarlesin ajatuksenjuoksua seuraavasti::.
-. ... "Niinpä kun venäläiset kysyvät, kuten he ovat Y K : n aseistarii-
*' ^sumiskonferenssissa kysyneet, että jos he hyväksyvät Y h d y s v a l t a ^ ehdottaman
tarkkailujärjestelmän, hyväk.syykö Yhdysvallat silloin kaikk
i e n joukkotuhoaseiden kieltämisen, niin Vastaus siihen ön ' e i ' ."
Siis Yhdysvallat perääntyy vielä viimeisemmästäkin "aseistarii-airnijsehdotuksesta"
siinä tapauksessa jos Neuvostoliitto hyväksyy sen
' r fehdolla, että YTidysyallat suostuu sitten siviili-ihmisiä vastaan kohdistuvien
joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen!
K u t e n näkyy mr. Quarlesin puheesta, Yhdysvallat luottaa teo-
••!r«»ttisesti j a käytännöllisesti raakaan ylivoimaan ja ennenkaikkea
atomi- j a vCtyaseisiinsa selittäen tekopyhästi, että tällaisen ylivoiman
a v u l l a Yhdysvallat voi pidättää (ei' häii puhukaan mitääh''ehkäi-systä")
sodan syttymistä.
(Mutta katsokaamme mitalin toistakin puolta. Olettakaamme, että
hiiden maiden kansat, joita vastaan mr. Quarles haluaa pitää atomi-j
a (vetyaseiden ylivoimaa, olettavat puolestaan hänen puheittensa pe-
Tusteella, että Yhdysvalloissa on joitain sellaisia vaikutusvaltaisessa
asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät enää usko e i -
. vätkä luota ihmisyytCeh, vaan ovat siis itse "'paheiden" ja "voitonhim
o n " isaastuttamia yksilöitä, j o t k a ''sopimusten" j a " l i i t t o j e n " asemes-
• 'ta haluavat komennella muuta maailmaa atomi- ja vetypommien avull
a . Tällainen katsantokanta ei varmaankan johtaisi siihen, että " t o i -
: lien osapuoli" jäisi toimettomana makaamaan. Kokeniuksesta tiedämme,
että \TidyCTaltain voimapolitiikka ----mikä sivumennen sanoen
on tuomittu k a i k k i a l l a maailmassa — on johtanut siihen, että "vast
a p u o l i " on valmistanut myös atomi- ja vetypommeja, j a että Yhdysv
a l t a in sotaliittojen vastineeksi on perustettu toisia liittoutumia jne.
Toisin sanoen, mr. Quarlesin ''voimapolitiikka"' ei voi johtaa mihinkään
-muuhun.kuin aseistumiskilpailun edelleen voimistumiseen, mikä välit-
.vionustiköyhdyltäisi kaikkia kansoja, j a lisäisi suuresti uuden sodan
; vaaraa. '•'"•.•'.,'''•
"M.e teemme mitä tahdomme'' pidettiin
Suomen fasististen ainesten tunnuksena ,
taan vaikuttaa ainakin'uhkaak-silia.
Joita ei tebiyede» venäläisen
(Jatkoa) r
Vooden Hl9^^ I » ^ ^
lähestyivät. Oikeisto välmJstaatnl
niiden avulla varmistamaan ien
kansanvallan fbristaipisen, joka
oli al<4tefto bailitaksen Js lapuan.
liikkeen laittomaaksi^ poikkens-
: lainsäädännön ja tjfkayn terrori-vaaleilla
valitott edoskonnan
merkeissä. Presidentinvaaleissa
oli — "Uuden Suomen" sanoja
lainataksemme
> "jatketaanko maamme halUtse-
: mistä niiden i>eriaa tteiden poh jal -
; la. Jotka Svinhufvudin balUtas on
kansanliUdceeseen. nojautuen itsel-leen
omaksunut." '
Svinhufvud, jonka kokoomuspuolueen
valitsijamiehet edellisissä vaaleissa
olivat heittäneet y l i laidan, kosi
a hänellä ei ollut vähäisintäkään
mahdoUiisuutta tulla valituksi, aiottiin
nyt ajaa läpi lapuanliikkeen painostuksen
avulla "isänmaallisen rintaman"
ehdokkaanai.
. Edellä olemme todenneet, että Svinhufvudin
lisäksi olivat lukuisat muut
johtavimmat porvarilliset valtiomie-:
het fasismin nousuvaiheessa räikeällä
tavalla paljastaneet sen, että porvarillisen
demokratian ja laillisuuden
periaatteet saivat väistyä, Jos tarjoutui
tilaisuus laittomuuden avulla ratkaisevasti
heikentää työväenliikettä Ja
lujittaa porvarillista luokkavaltaa.
Meidän tutkimuksemme kannalta on
erityisesti mielenkiintoista todeta, että
lapualaisvalhe eräänlaisena "koetinkivenä"
selvitti kaikkien maamme so-danedellisen
ajan valtionpäämiesten
suhtautumisen laillisuuteen ja kansanvaltaan.
Neljän — Svinhufvudin.
Maimerhelmin, Relanderin j a I^alllon
-— osalta koe muodostui kielteiseksi.
Viides — K. J . Stohlberg — yritti vieläkin,
koko porvarillisen rintaman Jo
kumarrettua päänsä oikeiston väkival-tapolitiikaii
edessä, pitää pystyssä
rriiiodolilsen laillisuuden lippua. Hän
ei ollut ainoa, oli sekä spsialidemo-kraätteja,
että myös muutamia porvarillisia
julkisuuden henkilöitä, jotka;
terroria uhmaten rohkenivat sanoa
rikosta rikokseksi, mutta Stohlberg oU
näistä epäilemättä arvovaltaisin. Pre-sidenttikautensa
kriitillisimpinä päivinä
hän oli osoittanut käytännössä,
että hän uskalsi nousta oikeiston
seikkailupolitiikkaa Ja vallankaap-'
paussuunhitelmia vastaan, ja siksi oli
ikään kuin luonnollista, että; hänen
tehtäväkseen jäi koota porvarillisten
laillisuusainesten rippeet taisteluun
rälkeintä laittomuutta vastaan. Jo
syksyllä 1930 alkoi olla selvää.; että
hänestä tulisi presidentinvaaleissa
Svinhufvudin vastaehdokas ja että
ratkaiseva taistelu käytäisiin näiden
kahden välUlä.:
Laittomuuden Täikeimmiilään\ re-hoittaessa
hän palasi poliittiseen elämään,
josta hän oli ollut sivussa y l i
6 vuoden ajan, suostuen eduskuntaehdokkaaksi
ja myöhemmin myös presidenttiehdokkaaksi.
Pahimman vaa-literrorin
aikana, jolloin uhkaukset
vaiensivat monien muiden pbrvarlllls-ten
laittomuuden arvostelijoiden suun,
Stohlberg kohotti äänensä laillisuuden
puolesta, ;
"pn vastoin selvää lakia omavaltaisesti
ryhdytty loukkaamaan
valtiosäännön turvaamaa omistusoikeutta
ja henkilökohtaista
vapautta ja koskemattomuutta",
julisti hän, "häiritsemään laillisten
tuomiolstäinten toimintaa,
kohtelemaan väkivallalla tai väkivallan
uhkauksilla laUlisia viran-bmaisia,
häiritsemään kunnallishallinnon
säännöllistä menoa.
Valtiollista äänioikeutta syrjäytetään
omavaltabesti ja lain turvaamaan
vaalitoimintaan koete-sortovallan
aikoihin. Lafliisen
kansaneduskunnan Jäseniä' koli-dellaan
Ja valiokuntain työtä, häiritään
väkivallalla Ja itse eduskuntaakin
vastaan heitetään ohjuksia,
ettäi Jollei se tottele syr- .
jästä tullutta komentoa, niin
yleistä äänioikeutta on käytetty
viimeisen kerran, ^ niin löydetään
kyllä Joku toinen tie, kutsuttakoon
tätä fasismiksi tai miksi tahansa."
Se oli porvarillisen laillisuusmiehen
todistus' laittomuudesta, johon miltei
kaikik Suomen porvarilliset piirit —
presidentti Stohlbergin omaa puoluetta
myöten — olivat Joko omasta halustaan
tai 'Uhkausten taivuttamina
sortuneet.
Suoranaista taistelua poikkeuslain-säädännön
kumoamiseksi ei Stohlberg
enää pitänyt mahdollisena. Nämä lait
olivat hänen mielestään arveluttavia
Ja kansanvaltaa rajoittavia ja ne olisi
pitänyt kumota, mutta ajankohta
tuhtui hänestä siihen liian toivottomalta.
Hän korosti lähimpänä teiitäT
yänä vain sitä, että "ainalön perusteet
tässä valtiosäännössä on pysytettävä,
niin että niistä el laillisessa järjestyksessäkään
luovuta".
Mutta tämäkin oli liikaa "me teemme
mitä tahdcmme"-tyyliin tottuneelle
oikeistolle. Kaikki se viha, jota
oikeisto ei ollut päässyt täysin mitoin
purkamaan Stohlbergiin tämän presidenttikautena
sattuneiden tapahtumien
Johdosta, purkautui nyt kostona,
joka antoi Jälleen valaisevan kuvan
siitä, kuinka varmaksi fasistiset ainekset
tunsivat asemansa. . , :
Lokakuun 14 päivänä terroristit
ryöstivät autoonsa aamukävelyllä.
; olevan Snomeh tasayallah'ehsim-mäisen
presidentin lähtien kuljettamaan
häntä syrjäisempiä maa-i
seutureittejä niyöten kohti itää.
Tarkoituksena oli kyyditä hänet
samoin kuin moni muukin siihen
aikaan Neuvostoliiton rajallU;
mutta suunnitelmat jostakin syys-^-
tä "klikkasivat" ja matka keskeytyi
Joensuussa. Olisiko sen jäi-'
keen seurannut marsittaminen ra'-''
Jan toiselie puolelle vai murha jai
suohon polkeminen, sitä ei ole:
koskaan täysin selvitetty. Mo-'
lempiä menettelytapoja oli jo
siihen mennessä noudatettu. Asialle
antoi mielenkiintoista lisäva-'
riä se hiukan myöhemmin paljastunut
tosiasia, että ''muilutuksen"
järjestäjänä oli eräs maan korkeimmille
virkapaikoille kivun- •
nelsta äärlinmäisen oikeiston'
edustajista, p u oi u s tus voimien
yleisesikunnan päällikkö, kenraalimajuri
K. M. Wallenius. ' •
Väkivaltainen kyyditys el ollut enää
mikään uusi j a outo Ilmiö silloisessa
distyksissä, ammattlybdlstyiuIsBa
ym. Järjestöissä syyÄeesaen ase-tettojen
toontfts&4f^ |^*va|tJoi|(
• petoksesta" " tai l SilMdjietotoeir-i^
valmistelnun tähtäävän toimin -
nan edistämisestä"» Joron fieVi-
' oikeadelli^'i].oii;i^ii^ä^^
myös seliaiseii 'pooiueen iakkaot-taminen,
Jpia ei ollut kolaan pe-röstettukäan
— sosiaUstbeh työväen
Ja plenviljeli^in vaallneo-voston
Ja vaallfcomlteoiden ; —,/
Joille EK hallitus ja niitä isenra-ten
myös tuomioistuimet antoivat
nimen "sosialistisen työväen ja
pienviljelijäin pnoiue"..
Presidentin valitsijamiesten vaalit
olivat kolmannet terrorivaalit runsaan
neijäiinesyuoden aikana.: Työväen
edustuksen vähenemistä ei s i l loisissa
oloissa voinut ihmetellä. V a l i t tujen
. sos.dem.-valitsijäiniesten lukumäärä
oli pienempi kuin molempien
työväenryhmien yhteinen valitsijalu-ku
v. 1925 Ja myös suhteellisesti pienempi
kuin sosialidemokraattien vuoden
1930 eduskuntavaaleissa saama
edustajamäärä: Hämmästyttävämpää
oli, että selvimmin lalttomuuskantaa
edustava kokoomuspuolue oli lapuanliikkeen
terrorituestä huolimatta myös
menettänyt, kun sen sija an Stohlbergin
alunperin ehdokkaakseen nimennyt
edistyspuolueen Ja pienen pienviljelijäin
puolueen vaaliliitto sai yli
50 pros. enemmän valitsijamlehiä
kuin., edistyspuolue v. 1925 — vielä
voimän§£iTpälviä eläessään.
Jälleen saattoi panna merkille, että
valitsijoiden kiinnostus välillisiä presidentinvaaleja
kohtaan oli hämmäs-
Euroopan Icoilektiivinen
aton
SITÄ
VbhOMva.. r - Torstaina, ^syyskuun; 1
pnä oU toisen maailmansodan syttymisen
16 vuosipäivä, kiinnitti Moskovan
radio englanninkielisessä lähetyksessään
huomiota Euroopan koi-aktiivisen
turvallisuuden välttämät-
'imtyypeen. ];.'•• •
i ' Jos^tuonna 1939 olisi Euroopassa o l -
• l u l oljmassa rauhaarakastavien kansakuntien
liitto, ei mitään sotaa olisi
.syntynyt' sanottun radiolähetyt^
iieUvosiiqve^iäläineh; diplomaatia on
oivalteriut tämän ja se on ponnistellut
ikaikin, tavoin saadakseen länsivallat
. muodostamäsfp liiton suojaksi
hyökkäystä vastaan.
' Viitattiin Englannin ny3ö^«en pääministerin-
Edenin lausuntoon akihuo-neessa
toukokuussa 1939, jollpin hän
sanoi oleva:tsa;vakuuttunut siitä, että
rauha voitaisiin varmistaa Englannin.
Ranskan ja Neuvostoliiton välisillä so-pimuksllia'.
Tätä suunnitelmaa ei k u i tenkaan
vcitu toteuttaa, mutta- onko
nyt vähemmän välttämätöiatä aikaansaada
kollektiivinen turvallisutasjär-jestelmä
Eurooppaan? El suinkaan —
päinvastoin se on Jatkuvasti .mitä
tärkein kysymys, selitettiin radiolähetyksessä.
, ' ' ' ; ' ••
uhkauksille alttiiksi'että "isänmaallisilla
tunnuksilla helposti harhaanjohdettavaksi.
sinkiin isuorittahiaan
astlsen historian dri
; Ja nyt olivat kokoomus ja lapuan- ' sidentinvaalia.
liike organisoineet Stohlbergla vas-1 j o ensimmäinen i
taan valtavan herjausten Ja häväistyksen
tulvan, jossa 'käytettiin kaiikkla
mahdollisia syytöksilä aina "Tarton
häpeärauhasta" vuoden 1930 "^äisän-maalliseen
esiintymiseen" saakka.
tyttävän heikko. Äänestysprosentti o l i
väin 47,3 pros.; vaildca se v. 1930 eidus-kuntavaalelssa
oli kdioimtit 65,9 prosenttiin.
.
Ennen kuiti siirrymme Itse presidentinvaaliin,
todetkaanime, että valitsijamiesten
• jakaantuminen puolueittain
oli seuraavaa: soslalidethok-raatlt
90, edistys 50, pienvUj. puolue
2, maalaisliitto 69, ruotsalaiset 25 j a
kokoomus 64. , [/^
Maalaisliitto oli lähtenyt vaaleihin
Kyösti Kallion j a sosialidemokraatit
Tannerin merkeissä., mutta molempien
näiden puolueiden taholta oli jo ennen
valitsijamiesvaaleja ilmoitettu,, että
Jos omalla elidokkaaila el olisi läpimenon
mahdollisuuksia — mikä oli
etukäteen selvää —, n i in niiden valitsijamiehet
.äänestäisivät ; Stohlbergla.
Myös ruotsalaisten vasemman siiven
tiedettiin asettuvan Stohlbergin taakse.
Näin ollen näytti selvältä, että
Stohlberg tulisi saamaan ylivoimaisen
enemmistön, yli 200 ääntä Svinhufvudin
vähän yli 80 ääntä.
Tällöin ei kuitenkaan otettu huomioon
sitä, että elettiin terrorin oloissa
Ja että erityisesti maalaisliitto oli
Jo. aikaisemmin osoittautunut sekä ! Jännittyrieen riiielialan vallitessa Hei- ;
HY%'I\- OJLI KM
Savolaisukko pis
käydessään uteUai?
liikkeen ovesta sisää
hänestä kuitenkin
seiniä koristeli suui
Ja hiioaeen ps:-ällä;
tuspöydän ääressä;
lakiasiaintoimistoon.
ukolle: • j'-,' '"",'•••••", •
— Mitäs se isäntä
E l i minä tuota,
tuota .— mitäs täällä
— Hölmöjä, — tii
senä.
Johon ukko vasta:
:—' Hyvin on kaupi
ole jäänyt kuiri yksi
Hyökkäysten hoipun muodostivat
lapuanliikkeen aikakaoslehden
"Aktivistin" kirjoitukset, joissa ^
jokseenkin peittelemättä kehoitet- '
tiin "isänmaallisia kansalaisia"
murhaamaan Stohlberg ja esitettiin
näille esikuvana oikeiston
tyylille tyypillinen rinnastus —
Eugen Schauman ja ministeri R i -
- tavuoren murliaaja Tandefelt. Tätä
samaa teemaa käytettiin ahkerasti
myös huhokampanjassa.
Jos Stohlberg valittaisiin, niin hänet
murhattaisiin ja suojeluskunnat
ja armeijan upseeristo nousisi
kapinaan. •.;;,•:';
Helmikuun 16 pnä 1931 valitsija- Svinhufvud. 98 fkok<
miehet kokoontuivat sähköisen ja'maalaisliittolaista ja
oli yllätys. Svinhu
enemmän ääniä. kUi
ja ruotsalaisella oike
jamiehiä. Pieni lasi
että ne olivat niaalä:
Alkujakaäntuminen
va: Tanner 90, Svinh
mukssri 64, 19 niotsf
laisllittölaista, ) Kai
58 (edistyksen 50, pic
6 ruotsalaista).
Toisessa äänestyksi
kraatit. keskittivät äi
gilie yarmistakseeh ti
meiseen. äänestykseei
'liittolaisten ääntä' oli
kaissut tuloksen Stol
Niitä ei tullut. Ser
vudin äänimäärä koi
kaantuminen oli ny
(edistyksen 50, pieni
sosialidemokraattia; j;
(Jatkuu 5.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
• .; Tässä yhteydessä lienee paikallaan tehdä sivuhyppy Elelä-Kore-
' aan^ mistä X . Y . Timesin toinen kirjeenvaihtaja, GreggMacGregor iie-
; doitti myös syysikuun S pnä, että " V K : n virkailijat ovat voineet vain
I mitö. mitä suurimmalla vaivalla estää" Syngman Rhee aloittamasta
uutta sotaa ja sitten:
^ V "Vielä viime vuonna koko Y K : n päällystö ivasi sitä niahdölli-suutta
(että Sygman 'Rhee yrittää vallata Pohjois-Korean) j a p i t i pres
i d e n t i n (Syngman Rheen) uhkauksia uskotteluna poliittisia vastus-l
täjiaan vastaan,
! ''Nyt on tilanne paljon muuttunut, Y K : n joukot ovat miltei kokkonaan
poistuneet Etelä-Koreasta. . . Etelä-Korean armeija oh nyt 22
• divisionan vahvuinen ja se kasvaa edelleen. Ensi maaliskuuhun men-i
n e m aktivisoidaah 8 uiitta diyisionaa. Yhdysvaltain jet-taisteluko-
I j i eS lisäävät pian ilmavoimien voimaa. Gasoliinivarastbt ovat paljon
si^tifemmat kuin viime vuonna arvioitiin ja ammusvarastot m-at tunte-
;-in^tloman suuret.. . "
i ^ H K u t e n näkyy ''aseellinen ylivoima", mistä Quarles Washingtönissa
Mrs, Lizzie Latae, Whitefishista.
täyttää syyskuun 10 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin;
Mitä muut sanovat
JA ENNAKKOLUULOT
IIXVIXVÄT
Palatessaan Neuvostoliitosta . . . John
M. Jacobs selosti New Yorkissa sanomalehdille
menneensä Neuvostoliittoon
"suuresti ennakkoluuloisena."
mutta että hän "on nyt Jossakin määrin
muuttanut mieltään Ja tuntee
suurta myötätuntoa Venäjän kansanjoukkoja
kohtaan!
Kuusi viikkoa kestänyt matka tote- j
si hänelle, etteivät venäläiset ole m i - i
tään sellaisia, joilla on sarvet päässä
Ja kaksihaarainen häntä ja pukinsorkat.
Venäläiset ovat, sanoi ihän "samanlaista
väkeä kuin mekin"...
—- Työmies-Eteenpäin.
suomalaisessa yhteiskunnassa. Satoja
samanlaisia oli jo tapahtunut. Mutta
ne olivat kohdistuneet työläisiin, ja
Suomessa oli ehtinyt vakiintua se käsitys,
että perustuslakien määräykset
kansalaisten oikeusturvasta eivät a i nakaan
sellaisenaan koskeneet työläisiä
ja työväenliikkeen edustajia. Tämä
kyyditys, jonka tarkoitus oli selvä —
antaa varoittava esimerkki sekä vastavalitun
eduskunnan työskentelyä
että tulevia presidentinvaaleja silmälläpitäen
• —, herätti huomiota kautta
maailman. Ja vaikka aluksi näyttikin
siltä, että "opetus" menisi hukkaan,
puhuvat myöhemmät tapahtumat
toista. ••
Presidentinvaalitaistelu Ja . kunnallisvaalit
sattuivat miltei päällekkäin.
Kunnallisvaaleihin Oikeisto oli alkanut
valmistautua Jo syyskesällä siten,
että terroristiryhmiä lähetettiin mul-luttämaan
tai muuten karkoittamaan
vasenxmistolaisia valtuustoista. Nimel-lisesti
taisteltiin taaskin "kommunis-
. >miä vastaan", mutta käytännössä el
oitu niin turhantarkkoja, sillä noin
1,000 karkoitetun Joukossa oli myös
sosialidemokraatteja. Vaalilautakunnat
hylkäsivät kaikkiaan 367 työläis--
ten ehdokaslistaa. Ja. hylkääminen
tapahtui täysin . aryiokaupa 11a, parhaimpina
asiantuntijoina paikalliset
poliisiviranomaiset Ja E K . Kun vaa-literrori
sitten uudistui itse vaalipäivinä,
oli tulos sen mukainen. 53;ssa
t y ö l ä i s e n e m mistöisessä kunnassa
enemmistö meneteltiin, monissa kunnissa,
joissa työväestön ainoat ehdokaslistat
olivhyiätty,. työväestö jäi kokonaan
vffille omaa edustusta, Jä valtuutettujen
kokonaismäärän lisääntymisestä
huolimatta työväen edustajien
luku väheni 942:11a (porvarillisten
lisääntyi 1,293:11a),
Hallituksen muista "vaaliyal-mistcluista"
on sj-ytä mainita,
että Suomen Ammattijärjestön ja
kaikkien siihen kuuluvien yhdistysten
sekä satojen muiden järjestöjen
lakkauttaminen oli täydessä
käynnissä. ' Hovioikeudet
uurastivat niin ikään satojen julkisesta
toiminnasta työväenyh-
Tavoitteena on "vaununlasti paperia"
di $5,000;
lahjoituksia yhteisen asian hyväksi
Port • Arthupiata Työnpäivän aattona aloiteltu Vapauden
laasteryntäyskampanj a. jonka taybitleena on "vaununlasti pa-
?8Pia", eli noin $5.000, näyttää saavan hyvän alun, sillä viikon
alussa saapui haasterahastooh $124.00.
: K u n ennen julkaistuista .haasteista o l i saatu $186, n i in tämä
tarkoittaa, että haästerahastoon qni tullut jb"$310.00.
' Vapauden hyväksi ei ölokahteön vuoteen järjestetty mitään
rahoituskampanjaa, mutta k u n tilanne sitä nyt vaatii, niin yleisesti
toivotaan, etta'tämä portarthurilaisten hyvä aloite saa vastakaikua
kautta maan, joitai 'tavoite tulee täytetyksi ja ylitetyksikin.
;..:'-^','•../•''
Ei ole tarpeellista odottaa, että joku hyvä ystävä ehtii
antamaan haasteen. Lahjoituksen voi tehdä itsealoitteisesti ja
ahtaa bitten haasteita, että saadaan kampani a. leyiämääin "kulovalkean
tavoin".
Vapauden ystävät ja; kannattajat voivat myös muodostaa
sri paikkakunnilla pieniä toiminnan komiteoita, jotka käytän-aöllisen
toiminnan avulla voivat edistää haastekampanjan
kehitystä. ,yv-;\-•;''' i-.^- '-''^ „•.
Lahjoituksia ja haasteita saapui nyt seuraavasti:
E I N O S I R E N Sudbuirystä vastaa $2 J a l lu Lammen haasteeseen
ja haastaa seuraavat: Kauko Tuomaala, Hamilton, Ont.:
Frank Tommila ja Kusti Mäki Sudbtxrysta sekä L . Niininen
CPH:n Telegrafi-työkunnasta.
S E N J A J A E D W I N S U K S I S u d b u r ^ a vastaavat $5 Arthur
Ahon haasteeseen ja haastavat A i l i ja E d w i h Ström Montrealista,
Helen ja Nick Laitinen ja Antero Salminen Torontosta, A i n o ja
Otto Korkola Timminsista, Esther ja Toby Hakala Sudburysta
sekä Lempi ja Eino Mäki Vancouverista.
V I C T O R H U R N A S T I Sudburysta vastaa $5 Väinö Pellon
haasteeseen ja haastaa Uno Sirviön ja Antti Seppäsen Sudburysta.
Pekka Kärkkäisen ja N i c k Ristimäen Blind Riverilta,
S a r i Mankisen Kitimatista, B. C. ja Väinö Asikkalan Locker-bysta,
Ont. 'V:.::- ^'•r,:'".''-':
V I L M A J A E I N O L E H T O L A Sudburysta vastaavat $2 Jack
Isokankaan haasteeseen ja haastavat Hilda ja Matti Koveron-kosken
South Porcupinesta, K a l l e Tuliani sekä Vieno ja Väinö
Laineen Sudburysta. ,.v
U N T A M O M A K E L A Sudburysta vastaa $5 Eino Saaren
haasteeseen ja haastaa Hannes M y n t i n Sointulasta, Kassu Raunion
BenäHtpsta, A l t a sekä S am Rantalan jostakin K y P : n käna-pältä
kartuttamaan Vapauden paperirahästoa vointinsa mukaan.
SANNI J A M A T T I P O N N E Wabnapitae8ta vastaavat $5 Jal-mar
Sipilän haasteeseen ja haastavat Sylvi ja Arvo Kuusiston
ja Signe ja Toivo Wähämaan Wahnapitaest.a, Jenny ja Toivo
Jylhän sekä Lauri Setälän Wanupista, M a r y jä T om Korhosen
Torontosta ja E v a jä Hugo Luomaa Sault Ste. Mariosta.
A L I N A J A W . E K L U N D vastaajat $5 T y ^ n e Slilmanin haasteeseen
ja haastavat Hilma ja H . Mäen sekä Aaro
kerbysta j a A r i Latvalan Torontosta j alkamaan h
dollisuuksiensa mukaan. •
I D Ä J A A T U K O I V U L A Long Lakelta vastaavat $2
haasteieseen ja haastavat seuraavat: Irja ja A t u K o i
Parkista. Anni ja Chas. Palo Whitefishista, Fiia ja
sekä Sara ja Henry Lahti Long Lakelta. E i n i j a l
K e l l y Lakelta jä veljeni A l b i n Heikkinen, tällä
Lakella. Kiitos haasteesta Otto Heino!
L I L L I A N J O K I N E N Sudburysta vastaa $5 A . 1
teoseen ja haastaa Paula Woodleyn Torontosta. O
ja Henry- Bergmanin Sault Ste. Mariesta,-Senja ja
McFarlane Lakelta, Raakel ja Einar. Närhi St.
Helen ja Leo Laine ja Martha Maliniemi Sudbury
, MATTI R A S M U S Torontosta vastaa $5 Sami Pi
teeseen ja haastaa seuraavat fienkilöt tekemään s;
rämmin: Onni Saine, Robert Luoto, Eino Luoma. (
Paavo Kaarto ja Paavo Mäkinen, kaikki Torontosi
H E I K K I H A I K O L A Wahnäpitaesta lahjoittaa
sanomalchtipaperirahastoon. V
ANNI J A A U G U S T K A N N I S T O Lockerbysia
Isak Fiskin haasteeseen ja haastavat Victor Sa<
Heikki Strömin, Helmi ja Aaro Kivisen. Jalm?.r Mi
Xayonin. Laimi ja Niilo Niemen. Toini ja F r a n k Nic
Järviksen. k l i k k i Lockerbysia, Ont.
S A M K E R O L A Sudburysta osallistuu "Vaunui
yäpaudelle" kamppailuun ja lahjoittaa puolestaar
seuraavat kaverit tekemään samoin t?.i varojensa n
Miettinen. Sudburysta ja Mikko K a i n u South Porci
M A R T T I J A A K O L A Hearstista vastaa $2 John
teeseen ia haastaa puolestaan seuraavat: Heikki }
Onni S a l ^ Hearstista. Kalle Penttilä ia A u g . Su
Canadan kämpältä, Väinö Laakson Meadista. S
Hearstista ia Hialmar We9tmanin Cöchranesta. A
teiden vyöryä! - •'•' •'-'' '•'•
C S J : n K E S K I - O N T A R I O N A L U E T O I M I K U N I
•a lahioitläa $50 haästerahastoon ia haastaa kaikki
nluetoimikunnal vointinsa, mukaan kartuttamaan h;
ia samalla kehoittaa kaikkia alueen osastoi a lahjoit!
rahastoon., että saadaan lehdellemme vaununlasti
O S C A R MÄNNISTÖ Sudburysta vastaa $5
iaasteeseen i a haastaa Victor Saaren ia Toivo Pe-bysta
sekä Väinö K i v e n Torontosta, iatkamaan haa
M A T T I R A N T A Port Arthurista lahioitläa S
>Iiilo Ketolan j a Eino K y y n y n sekä William Bergl
Gilliesta, Ont.
J A L M A R I M A N T E R E Port Arthurista lahjoitti
taa Niilo Kedon Port Arthurista ja Lauri Ahon Lc>
C. K. A L E X A N D E R , Insurance Adjusters, 598
'ies Bldq.. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $2. '
HI-SPOT S N A K BAR. L M A R T I N , omistaja,
'and St. £(;. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $1.
Tässä katsauksessa ...
Ennen julkaistuja
Si:
II
Yhteensä $3:
unetmoi, ei ole vakiinnuttanut Korean rauhaa, eikä se yakiinriuta sitä
maaDmanlaajuisessakaan mittakaavasa. Aseistumis^ktlpailu lisää
:entise5tään Icansainvälistä jännitystä — j a jos historiasta on mitään
o p i t tu -— johtaa se ennemmin taimyöhemmin johonkin "vahinkoon"
mikä sytyttää uuden sodan,
•f. '>Ir, Quarlesin, asetstariisumisvastainen puhe ei edusta Yhdysvaltain
kansan enemmistön tahtoa j a rauhaa haluava ihmiskunta toivoo,
ettei se e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-08-04