Vapaus, August 15, 1967

              Sivu 2 Tiistai, elokuun 15 "p.. — Tuesday, Aug. 15, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y )
EDrrOR: W . E K L U N D
V TELEPHONBI
Established Nov;^ 8, 1917
^ MANASERI B. S U K S I
O F P I C B ^ V N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4
PubUshed
Publishing 66. ilmii
. Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB
MOO-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
> Mailing address: Box 69.
AdltfTtilllng rates u^on appUcation, translatlon freje of charg«.
Authorized 4jS secopd clasä mail by the Post Offloe-Peipartinsiit. Ottawa,
; and^ fpp payment of postage In cash
CANADIAN LANGUAGE-PRESSf ^ ^ ^ ^
ClUB
TILAUSHINNAT:
OaiMdaasa: 1 vk: |10.00, 6kk.$S.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. 111.00,6 kk. $6.76
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
^^Likaista karkeistyötä"
Viime-^viikolla tuli yllättäen tieto^ että canadalaiset vi­ranomaiset
ovat voimiakeincja käyttäen ottaneet yhdysvalta­laisilta
kyeekay^ilta pois 12 lääketarvikepakettia, jotka aiot-t
i ^ ljäli,e1^tää Canadasta Vietnamiin yhdysvaltaladsteri hyök-hääiäin
uhrien ävustamisefksi niin maan etelä- kuitn pohjbis-osp3saki.
n.. • : •
Tämän tyrmistyttävän tapauksen johdosta Yhdysvaltain
kveekarit esittivät syytöksen.että täten menetellessään Ca­nadan
viranomaiset suorittavat "likaista karkieistyötä" Wash-ingtonin
hyväksi; Tämä syytös saa voimakasta tukea kvee­karien
esittämästä "ihmettelystä", että miksi heiltä kiellet­tiin
nyt oikeus lähettää Canadan kautta näitä lääketarpeita
Vietnamiin kun sellaista kieltoa ei toteutettu viiime jouluna
3.a pääsiäisenä? Vastaus tähäTi on ilmeisesti se, että "VVashing-toxi
on kiertänyt tällä välillä peukaloruuveja Ottawassa sillä
seurauksella, että sieltä löydettiin joku lakiitekele, naiinkä pe­rusteella
voitiin tätä "likaista karkeistyötä" — ja sitä se to­della
on — suorittaa Yhdysvaltain imperialismin hyväksi.
Tosiasia on, että suuruudestaan mahtaileva Yhdysvallat
käy julistamatonta sotaa pientä ja takapajuista Vietnamin
kansaa vastaan. Tämän julistamattomain sodan johdosta on
amerikkalaisilta rauhanpuolustajilta, kveekarit mukaanluet­tuna,
kielletty inhimillinen avunanto sodan uhreille, vanhuk­sille;
naisille ja lapsille, joita joutuu jatkuvasti yhdysvalta­laisten
pommituksen ja tulituikisen kohteeksi. _ _
Tässä yhteydessä on lisäksi syytä muistaa, että Geneven
sopimus miirakä Yhdysvallat on juhlallisesti allekirjoittanut,
oikeuttaa lääke- ja muun avustuksen lähettämisen hätää kär­siville
siviileille, huolimatta siitä, missä he ovat. Geneven so­pimus
ei tee siinä mitään poikkeusta sen paremmin Vietna­min
siviilien avustamisen kuin muidenkaan hätääkärsivien
suhteen. •••••
Se seikka, että Yhdysvaltain hallitus kieltää tällaisen
inhimillisessä tarkoituksessa suoritettavait lääkfeavustusten
lähetykset, heijastaa osaltaan sitä hyökkäyspolitiikkaa, mitä
USA nyt Kaakkois-Aasiassa suorititaa erikoisesti pientä Viet-naimia
vastaan.
• Mutta miksi pitäisi Canadan avustaa moista hyökkäys-politiikaa?
Viimeviikkoisissa uutistiedoissa kerrottiin yhdysvaltalais-virkailijain
olleen vain muutaman jaardin päässä "sivusta­katsojina"
kun canadalaiset viranomaiset ottivat voimakei­noja
käyttäen amerikkalaisilta kveek£Tei'Ita pois nämä lää-kepalketit.
Miksi? Jos Yhdysvaltain hallitus ei anna kansa­laistensa
avustaa oman hyökkäyksensä uhreiksi joutuneita
vietnamilaisia, niin tehkööt he itse likaisen työnsä. Miksi
pitäisi canadaläisten suorittaa tätä "likaista karkeistyötä''
Washingtonin sotaisten viskaalien naurellessa "sivustakatso­jina"
partoihinsa?
Cänadalla ei ole mitään velvollisuutta toimia AVashing-tonin
hyväksi "likaisen karkeistyön tekijänä".
Me emme tiedä, toimivatko RCMP;n meihet jonkun laki-tekeleen
puitteissa tai aivan kokonaan lakivastaisesti. Var­maa
on kuitenkin se, että heidän toimenpiteensä oli läpeensä
moraaliton teko, mistä koituu Ganadalle uusi musta silmä
ihmiskiunnan enemmistön yleisen mielipiteen edessä.
Sen sija.^n että viranomaisemme antavat taktillisen tu­kensa
Yhdysvaltain hyökkäyssodalle Vietnamin kansaa vas­taan—
ja tästä on loppukädessä kysymys—r meidän velvolli­suutemme
kansakuntana on tukea Vietnamin kansan avus­tustyötä
ja vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäysso^
tansa ja tuottamaan asevoimansa pois Vietnamista.
JOHNSONILIE YllVatMiilSTA;
TllOnM'VOITA JA TYlvKiJÄ'
Pulavuosia ^'pahempaa"
Kukapa 30-luvun läpäisseistä olisi unhoittanut nämä
nälkävuodet? Nekin canadalaiset, jotka olivat silloin vasta
lapsia, muistavat paremmin kuinmitään muuta "pulavuosien
k<>ettelemukset".
Ja kun Yhdysvaltain työministeriön tilastotoimisto tie-doittaa,
kuten se menetteli eldkuun 5 päivänä, että New York­issa
ja Yhdysvaltain muissa suui^kaupungeissa olevien ghettOr
alueiden neekeriasulkkaat ovat "yhteiskunnallisten muutos­ten
johdosta huonommassa kuin 30-luvun pulakausitilassa",
niin silloin voidaan ymmärtää, miksi neekerien "malja" alkaa
siellä olla täynnä.
"Etelä on kylvänyt tuulta', sanoi mainitun laitaksen pu­hemies
Herbert Beinstock, "ja pohjois- ja länsimaan kau­pungit
niittävät nyt rajumyrskyä loppumattoman työttömyy­den
ja toivottomuuden ansiosta." _^
Minkälaisista "yhteiskunnallisista muutoksista" on sitten
kysymys?
Mainitun lähteen mukaan Yhdysvalloissa on suurta "si-
.säistä siirtolais-liikuntaa" viimeksifculuneitten vuosien aika­na,
johtuen se visseistä taloudellisista seikoista, NefW Yorkissa
ja muissa Pohjoisenkaupungeissa nyt asuvasta joka kahdesta
neekeristä on 1 etelävaltioista tullut "siirtolainen". Heitä sa­notaan
ammattitaidottomiksi maataloustyöläisiksi, joilla ei
ole, tai oikeammin joille ei ole hankittu uutta paikkaa maan
talouselämässä.
Vuodesta 1947 lähtien on maataloustyöpaiiikkojen luku­määrä
USA:ssa vähentänyt neljällä miljoonalla, ja viimeisen
3 vuoden aikana on teknillisen kehityksen jdhdosta vähen-.
tynyt 700,000 farmityöpaikkaa.
Tämän lisäksi on teollisuudessa tapahtunut teknologinen
völlattikumous, mikä on vähentänyt ammattitaidottomien ja
puoli-ammattitaitoisten työmahdollisuuksia. Kymmenen vuo­den
aikana väheni tällaisten työpaikkojen lukumäärä yksin-omaam
New Yorkin kaupungissa 200 tuhannella.
Tämä tarkoittaa, että etelävaltioissa maätailoustyöläiöinä
U S A s s a " sattui heiiiS—elokuun
vaihteeit^*a kolme tapaJit«inaa r -
rotulevjttomuudet eivät kuulu näi­hin,
— jotka panevat miettiinä&i',
mitä ta-vjä maailman rikkaimmatei
mainosletufisa maassa oikein tapah-iuui
AraerUckalalsei» pankkiyhty-niän
Ba«kers Trust Gompanyn j u l -
kaiisussa VCurrent B^jsiness Pictu-ressa"
f nnuf tinttiin, että vuoden en-f
immäisellä puoliskolla koettujen
takaiskujen jft muiden negatiivis­ien
iuniöiden jälkeen U S A : n talons-lilämä
kääntyy vuoden jälkipuolis­kolla
nousuun. Expansiiviset teki-
:.ät USA:n talouselämässä ovat mu­ka
tuiiu^vaoti voiml^iynassq. Brut-
:öka»Sj:<ntuo1teen arvioidaan nouse^
van kuUivan vuo;dc»i o s a l t a ^ mil­j
a r d i in dollariin, kun sen arvioitiin
ensimmäisen' puoliskon mukaan jää-.
vän 770 m i l j a r d i in dollariin. J u l -
l-iaisTim mukaan paiUat USA:n ta-louselämSssä
ovat siis hyvästi pais-
• umassa
Milte'. samaan aikaan saatettiin
iiUkisuuteen USA:n keskuspankki-neuvosion
laportti, jonka mukaan
USArn kv.lian menetykset olivat
kesäkm-fsa 45 miljoonaa dollaria,
mikä on suurin menetys kahdek-iraan
k-Jiikautecn. Koko alkuvuoden
csalta .Tienfjtykset ovat olleet 66
miljoonaa doUai-ia ja kultareservi
cli vihne kesäkuun lopussa 13,169
miijtonna dollaria, mikä on alin
taso m i t e n vuoden 1938. U S A :n
pankkiyhdistys hylkäsi suoralta kä­deltä
ehdotuksen kullan hinnan
nostaniicekfi, mikä käytännössä
merkitiisi samaa kuin dollarin de­valvointi.
Kullan virtaaminen pois
U S A ; s t i voidaan estää vain saatta^
maila makoutase tasapainoon, todet­tiin
paidtkiyhdlstylisessä. Tähän liit­tyi
niyös tieto, että USArn ulko­maankaupan
vientiylijäämä on voi­makkaasti
supistumassa viime vuo­teen
verrattuna.
Kolm.mtcna presidentti Johnson
esitti Vcathr.uksen, jonka mukaan
ll-osainen
kuvadma Taylorin
maikasta
Moskova, (KU — Kiuru), —
Pravdan t unnetuin kansainvälis­ten
asiain kommentaattori Juri
Zhukov arvioi lehdessä äskettäin
pitkäiin kenraalien Maxwel Tay­lorin
ja Clark CliffordinKaak-kois-
Aasian matkaa, jonka bän on
pukenut Il-osaisen- kuvaelman
muotoon. Loppu on IIollywoodln
tapaan onnellinen: vanha ken­raali
ei saa liittolaismaista lisä­joukkoja
Vietnamiin ja Lyndon
Johnson ilmoittaa, että USA lä­hettää
4S-50,000 miestä, minkä
jälkeen amerikkalaisien määrä
Vietnamissa nousee 525,000:een,
ja sodan i-ahoittamiseksi korote­taan
tuloveroa 10 prosentilla.
Zhukovin mukaan Taylor, joka
t n entinen USA:n Saigonin !ähet-liläSi
s r vaivoin Kyitä lupauksen,
(ttä EteJä-Vietnam lisää omaa
miesvahvuuttaan 69,000:lla kun
USA:st.i tulevat kaikki tarpeelliset
varu-JtuHset. Pentagonin laskelmien
:nukaan kuUenkin joka neljäs ete-lävicin.
imiilainen: karkaa rintamalta.
Thaimaan johtajat taas kioltäy-lyiväl
lähettämästä Vietnamiin yh­tään
miestä yli sen 2,500: n, joka
oli jo aikoja sitten luvattu.
Filippiinoillä sekä presidentti et­tä
ulkoministeri olivat koko ajan
varattuia j a Taylor sai tyytyä l u ­kemaan
sanomalehdistä, että halli­tuksen
jyrkkä kieltäytyminen lisää­mästä
joul±oja Etelä-Vietnamissa
on saanut filippiiniläisten täyden
hyväksymisea
Australitissa kenraalit otettiin
vastaan poikkeuksellisen rakastet-tava.
sti, mutta heidän anneltiin
ymmäitää että kukaan australialai­nen
e l halua kuolla ennen aiko-jaan.
Amerikkalaiset sotilaat voivat
kyllä tjilla viettämään viiden päi­vän
loman Sidncyn rannoille,
muitta.
Uuden Seelannin neuvottelujen
uikaria neljäsataa mielenosoittajaa
kuusi ikkunan alla "lähettäkää poi­kamme
takaisin Vietnamista" ja
Uuden Seelannin johtajat vain nyö-
Kyttiväc pöätään Taylorin toivo­muksille
mutta lupauksia ei tul­lut.
Söuliosa eli Taylorin tuloon ihen-iiessä
ehditty unohtaa kenraalin
rooli Korean sodan sankarina ja
Btelä-Koreqn presidentti --saattoi
vain todeta, ettei Etelä-Korea voi
lähettää Vietnamiin lisää sotavoi­mia.
• ,, • .. ,
N i i n päättyi kenraali Taylorin
matka .. «
f maan bu^j^^i^ ta^poinot^mis^kst
yhtiöveioa ön korotettava Uanneh-
Uva&ti viime heinäkuun 1. päiväs­tä
ajkaen 10 prosentilla ensi loka­kuun
1. päivästä lukien. Tämä o l i
todeiliiiin shokki. liike-lämä torjui
jyrkästi Joimsomin vaa-timat vero-
• en korot^isesitykset. Budjetti on
saatava tasapainoon "muita |neno-t
a " supistan-ailJa. Tämä "muita me-r
o j a " koskeva' suipöistamisyaatimus
ei suinkaan tarkoitti^nut USA:n
Vieifihaniin sotalaskuija tai yleensä
.^otilasnvenoja, vaan sosiaalimenoja.
Kun preyidentti Johnson nipesi
?.iajeniama!i.i Vietnamin sotaa, j u ­listi
Tiäii hallituskumppaneineen,
että U S A : n talous on niin voima­kas,
että se voi tuottaa sekä voita
ja lykiiejä. yhtä aikaa elintason-nousun,
budjetin j a maan iriaksu-
{ase'in millään tavaJla häiriintymät­tä.
On totta, että vuoden 1965 p^oli-väliin
i'sti Vietnamin sodan rahoi­tus
voitiin hoitaa ilman sanottavia
!isäpon»,'Lstuksa. Talouden tasainen
kasvu toi yhä enemmän verotuloja.
Mutta kun Johnson rupesi laajen-lamaan
Vietnamin sotaa, nousi va-i-
usteiden kysyntä niin voimakkaas-tii
ett'- se rupesi rasittamaan
USArn niviilitalouttakin. Luonnolli-iesti
sutatafviketeollisuudcn valta­va
pai.sumi'ien syöksi liikkeelle ra­haa,
mi'tta ci oiliut kuitenkaan riit-iävästi
katetta, kun merkittävä osa
teollisuustuotannosta upposi tuloa
tuottar/Kttomiin tarkoituksiin.
Victmmin vaalimat sotalaskut
ylik"lumensival tosin suhdanteita,
mutta i5mä aiheutti puolestaan In-fkiatjopr
in?,Ua. Tämän keskellä
U S A : n talous on juuri tällä het­kellä.
Presi.denlU Johnson teki jo­kin
aika ^•ilten päätöksen, jonka
mukiiaA Vi^j^innmiin lähetetään lisää
cimonkl:ala'3ia joukkoja 45,000—
50,000 mie-slä, j a ne vaativat 2 m i l -
jardira dollai-ia. Kuhaan sotilasiisian-
Umt'ja ei edes Pentagonissa
(USA;n so:.'.voimicn pääesikunnas-
.fa), u:«ko, eUä tämä toisi lähem­mäksi
USA;n voiton Vietnamin sö-dassa.
Meno:.Fa olevan varainhoitovuo­den
(1967—1968) vajauksen ;.irvioi-
Jiin vucden alussa jäävän "vain"
8 m i i j a i d i in dollariin, mutta jo nyt
ollaan .-elvilJä» että Vietnamin so-
«•ian lapjontamisen johdosta vajaus
nousee noin 30 miljardiin dollariin.
'Iätä el yk^•in verojen korotuksilla
(ikä edes ?osiaalimcnojen supista­misella
peitetä, Päinvastoin on odo-
;ettavis!-a, että Johnsonin on an-
:iettava myöhemmin uusia verojen
Korolus'sityksiä. U S A : n hallitus on
oman sotapropagandansa, uhri; To­tuutta
on ylitetty salata amerikka­laiselta
yle'£ÖUä. Mutta se on tu­lossa
. ;'iäkyviin. Äsken suoritettu
palliip-aitkimus antoi tuloksen, jon­ka
niuk;>.an b2 % eli ehdoton enem­mistö
amtirikka laisista vastustaa
Vietnan^in i;otaa. • Koskahan USA:n
hallitus järkiintyy myöntämään et­tä
Johnson ir voita- ja tykkejä-poli­tiikka
on ajjiutumassa umpikujaan.
— Kras.
haflpVSAii
T<)fj|o. — Hlrosl^man tulta
Jetefaäii i^iden :|JSÄ:n kaupttiq.
^e)^ kaduilla. Vofmlfftaakfieijp
Vietnamin sodan vastaista liiket­tä
Yhdysvaltojen raqbanptfOlDTs-tajat
ovat päättäneet järjesfiiit
maraton;|uoksun San Franciscosta
W£uslilng'tonlini Juoksijat kantavat
mukanaan soihtua, joka on syty­tetty
Hiroshimassa atomipommin
uhreille pystytetyn mff^stomerkip
jfiurellsf paiav^ta Ikuisesta lie.
. Eräs mlelenosoitusjuoksun Jär­jestäjistä
Richard Elmoore mat­kusti
vi|ine viikolla Hir4^sh|-
maan sytyttfiäkseen soihdun. H i .
roshin^as^ soihtu-kuljetetaan len­tokoneella
San Franci8coon« niistä
elokuun 27. päivänä 18 amerikka­laista
juoksijaa aloittavat matkan-
"sa kohti USA:n pääkaupunkia.
kansa, seura^ isuAir^lla imelenkii^^
fiPlla ja läRlipimSliii pxyfp^PQlla
niiden tyttiriensfi ja poikieiiisä koh­taloita,
jotka jätettyään synnyn-maansa
ovat miuittaneet tänne
Amerikkaan. Canada oa eräs niistät
maista, jotka ovat houikutelleet jou­koittain
suomalaisia siirtolaisia;
Varsinkin tämän vuosisadan alussa
ja välittömästi toisen maajlroanso-
^a|i jälkeen oy^t /tuh^net siioinar
laisei muiiltanjejet Cariadaaii, tähän
laajaan, suuxträ mahdollisuuksien
ja valtavien mittasuihteiden maa­han.
Suomessa.olen^me tyytyväisinä
todenneet, että olette säilyttäneet
siteet entiseep isänmaahanne kiin­teinä
Ja vilikkaina. Olemme kiitolli­sia
siitä tuesta, jota olette pienel­le
maallemme antaneet vaikeina het
kinä, sanoi puhemies Johannes Vi-
YHDESTÄ SANASTA « N l
toimineet neekerit ovat joutu­neet
työttömiksi. He ovat men­neet
"siirtolaisina" työtä etsien
suuriin kaupunkeihin, missä on
entistä vähemmän- työmahdol­lisuuksia
aimmattitaidottomille.
Seuraukseniai on joukkomit­tainen
kroonillinen työttömyys
puute ja foivotlomuusmieliala
ghettoalueilla.
12 tonnia **marja^
juomaa" jäänyt
USAn tulliin
Washington, — Yhdysvaltojen
tullivii-.nnomaisel takavarikoivat lä­hes
12 ton»ia maiijuanaa viimeksi
kuluneena varainhoitokautena vii­me
vu«den heinäkuun 1. päivästä
kesäkuin SO. päivään. Määrä on
kaksi kert.'a niin paljon kuin vii­me
vuo<len vastaavana jaksona, ker­toi
tuliilaiioksen johtaja Lester
Johnso:'.
VarauihoMovuotena tehtiin 1,081
takavarikointia yhteismäärältään
11,975 kilo;v marijuanaa. Edelliseni
kauden va.^^taava määrä oli 4,718
Viimo heinäkuun loppupuolelta
lähtien Länsi-Saksan j a Tsliekko-iJovakian
edustajat kävivät neuvot­teluja
asianomaisten maiden kau­pan
lisääa^iisestä j a kaupallisten
edustujtojoii: avaamiseata. Näiden
iieu voitelujen tarkoituksena oli saa­da
airK:;an ensimmäinen vaihe mo-lemmi]
»puolisten diplomaattisuhtei-
•\en soJmini-seksi. Alunperin Bon­n
i n tarkoituksena on ollut kyllä
täydellisten diplomaattisuhteiden:
.'.olmim-nen Prahaan, mutta sillä
odeilyt) ksellä että Tshekkoslova­kia
tunnustaisi Länsi-Saksan oikeu­den
odt-staa Saksaa yksin ja Länsi-
Berliinin Länsi-Saksan osaksi. Ja
tämän politiikan lopullisena tavoit­teena
oli Saksan demokraattisen
tasavalipn eristäminen muista so-
.'iialisti:,:sta maista, "
Tämä tavoite sortui jo alunal­kaen
.mann mahdottomuuteensa,
kun Tshekkoslovakia ja Saksan de-mok-
aavtincn tasavalta solmivat jo
aikaisen»min tänä vuonna ystävyys-,
vhteistyö- ja avunantosopimuksen.
Kiesingcrin hallituksen oli saatava
kuitonl^in aikaan jotakin näyttävää,
joka aivtaisi sisältöä Länsi-Saksan
paljon propagoimalle idänsuhteiden
paratitamistlle ja jännityksen lie-venfäm.
selle. Neuvottelut jatkuivat
loisinaan jopa yötä päivää. Tshek-koslova':
ian neuvottelukunnan joh­tajana
oli^ voraulkomaan kauppami-alslori
Babacek ja Länsi-Saksan
valtuuskuntaa johti erikoislähetti-läs
Egon Bahr. Neuvottelut, joita
.'uurelta os;?lta käytiin vain mainit­tujen
valtuuskuntien johtajien kes­ken,
osoittautuivat viime minuut­tiin
a.sti sangen visaisiksi kaiken
C'lles.sa kiinni vain yhdestä "Sak-i-
a" (Deutschland)-sanasta.
Viime vi'i;on toi-staina sopimus­teksti
.>aat.'jn. lopulta valmiilcsi ja
osapuolet pllekirjoittivat sopimuk­sen.
Pähltä pän a-.ia näytti huipen­tuvan
pelkäksi kielitieteelliseksi
skisr.iaksi, jopa niin, että asiaa on
penn vaikea suomeksi kääntää?
Muodol/isecli näyttää siltä, että
sakspnKieli;;£ssä ja tshekinkielises-
;ä sopimuvtekstissä ei ole mitään
ei-oa. Tsh^^kinkielisessä sopimus-
'ek>tissä k.äytetään Länsi^Safc^sta
sanontar. "Deuitsche Bundesrepub-
Ijk Deutschland". Tshekinkielisessä
5:opiniu:.tel:.':tissä korostuu käsitys
kahden Saksan olemassaolosta. Ni-
:iiittäin ItäSaksan virallinen nimi
on Deulsihfc Demokratisihe Rcpub-lik.
Tshekinkielisessä tekstissä tor­jutaan
ilman muuta ajatus vain yh­den
Saksan olem-issaolosta, jonka
mukaan vain Länsi-Saksa edustaisi
kiloa.
Takavarikoidun hei*oiinin määrä
oli 35,373.12 grammaa, edellisenä
kautena vadaava määrä oli» 7,959,29
gramniia. Heroiinilapausten luku­määrä
kasvoi 182:sta 225:een ker­toi
Johnson.
koko S".)ksa£. Länf:l-Saksa on yrit­tänyt
.syöttää Itä-Euroopan sosialis-len
vallioidtJi hyväksyttäväksi Län-si-^
Berliiniä koskevaa pykälää. Tä­mä
on tapahtunut mm. siinä muo­dossa,
että Länsi-Berliini tunnus­tettaisiin
valuuttaTalueena kuulu­vaksi
Länsi Saksaan^ Tätä pykälää
ei tuliut liioin Länsi-Saksan ja
Tshekkoslovakiafli sopimukseen.
Mikä on sitten Prahan sitkeiden
neuvott«?lujf.n tulos. Elnsiksi 'sovit­tiin
kauppavaihdon lisäämisestä s i ­ten,
että s^n kokonaisarvo nousee
vuoden 1966 800 miljoonasta D-markasla
1,000 miljoonaan D-markr
kaan vuonna 1968. Kaupallisia
edustosioja vaihdetaan. Konsulaari-oikeukaia
Länoi-Saksan tuleva kau-palljiion
edustusto ei kuitenlcaan
saanut. On pantava merkille, että
Ishekkcslovakian pääneuvottelijana
oli varaulkomaankauppaministeri.
Niinpä Prahan j a Bonnin välisiä
.«suhteita hoilaa vasiaisuudessa ulko-jnaankauppaministeriö.
Vain joissa-
!dn ei Ityislapauksissa Tshekkoslo­vakian
ulI:oministeri voi puuttua
asioihia..
Ei '•• o l r ihme, että Länsi-Saksan
virallisj.^sa piireissä tunnetaan so­pimuksin
iohdosta pettymystä ja
pelkoa, että nyt aloitettu "kompro­missin
i i n j a " johtaa lopulta tilan­teeseen,
jo'^a Saksan demokraatti­nen
tasavalta tunnustetaan ci ai-r.
oas^taan maissa maissa, vaan myös
itse Länsi-Saksan on tunnustettava
Saksan demokraattinen tasavalta e i
ainoastaan realiteettina vaan myös
diplomaattisesti de jure.
.Historiallisesti, maantieteellisesti
sekä taloudellisesti Tshekkoslova­kia
ja Länsi-Saksa ovat luonnoUi--
f-ia kajpaakävijöiiä. Mutta äsken
.solmittu sopimus osoittaa vakuut­tavasti,
ett'i ei edes kasvavan kau­pan
hinnalla Tshekkoslovakia tun­nusta
Länsi-Saksan yksin edustar
mistä *^ikä myy Saksan demokraat­tista
ta.«-avaUaa.
— Libra.
Helikopteri syöksyi
maahatn Ranskassa
Marsrilles, Seitsemän ncuvos-lOliittolaistu
lentäjää ja^ kaksi rans­kalaista
sai surmansa, kun kookas
.neuvostoliitiolaisvalmisteincn Mi-6-
helikop«eri syöksyi maahan olles­saan
::ammuttamassa metsäpaloa
Mmnunlci-iltana läliellä Marseilles-ta.
de Gaulle Puolaan
Pariisi, — Presidentti de Gaul­len
Puolan matka, jonka piti alkaa
kesäkuun alussa, mutta jota jou-duttiin^
siirtämään lähi-idän sodan
vuoksi, on nyt vahvistettu t^ipah-
»umaan 6—12. syyskuuta.
de Gaullen mukana Puolan-mat­kalla
oeursa ulkoministeri Couve
oe Mu; ville
r ^ a i ^ n CanÄJaA ant^in^alaisten
suurjuhlassa Moi^jkjeäliss^:
sään purjeessa. " h ; •'r>..t L
Supimessa viefömjne kuluvaa
v^pita iteenäisyyteniine ju^i^^
na. Niinpä tämä vuosi' oii kaikki­alla
maassamme ortistetttf. y^^
temme ja' riippumaftimiiiuterame
korostamiselle sekä ^uläneen puo-
!en vuosisadan saavutusten esitte­lylle,
' .. ] \
Suomen kansaa on ihoitittu ej^l^-
puräiseksl O i k i n epmemättä toti^,'
että olemme mopissa aisioisssao^i
mieltä. Poliittinen elämä on haja­naista,
taloudelliset, ammatilliset,
vieläpä urheilujärjestötkin ovat j a ­kautuneilta.
Huolimatta erimielisyy,
destämme, olemme kuitenkin täysin
yhtä mieltä siitä, että vain itsenäir
nen jia vapaa Suomi kykenee täyttä­mään
tehitävänsä kansafkuntien^jou-kossa
inhimiUisen kehityksen ja
kansainvälisen rauhanomaisen y h ­teistyön
edistämisessä,
Selostettuaan Suomen sodanjäl­keisen
poliittisen, taloudellisen ja
kulttuurielämän tapahtuijiiia puhe­mies
selvitti Paasikiven politiikkaa.
— PMsikiven työtä on jatkanut
presidentti Kekkonen, jonka halli­tessa
Suomen kansainvälinen asema
on lakkaamatta vahvistunut.
Suomalaisten «keskuudessa vallit^
see suuri yksimielisyys noudatetta­van
ulkopoliMikan keinoista ja pää­määristä.
Se voidaan mm. nähdä
siitä, että monet puolueet ovat yhty­neet
tukcmkan presidentti Kekkosen
jälleenvalitsemista ensi tammikuus­sa
pidettävissä vaaleissa. Nämä puo­lueet
ovat eri mieltä monista sisä-ja
talouspolitiikan kysymyksistä,
mutta kosika maan ulkopolitiikkaa
johtaa presidentti ja koska asiiah-omaiset
puolueet hyväksyvät ja kan­nattavat
presidentti Kekkosen ulko­politiikkaa,
ovat ne nähneet hyväksi
toimia yhteistyössä, mikä näyttää
takaavan presidentti Kekkosen uu^
delleenvalitsemisen.
Lännessä meiltä usein kysytään
kommunistien aikeista ja heidän
osallistumisestaan nykyiseen halli­tukseen.
Voimme vastata, että
kommunistinen puolue on pitänyt
hallus.saan koko sodanjälkeisen ajan
40—50 paikkaa eduskunnassa, mut­ta
kuitenkaan emme ole joutuneet
samanlaisten radikaalien poliittis­ten
muutosten kohteeksi kuin mo­net
muut sodan hävinneet valtiot.
Suomalaisen yhteiskunnan nopea
teollistuminen ja kaupunkilaistumi­nen
ei ole vielä ratkaisevasti muut­tanut
poliittisten puolueittemme
suhteellista voimakkuutta. Viime
eduskuntavaalit osoittavat kuitenkin
että läheinen tulevaisuus tuo t u l ­lessaan
muutoksia tässä suhteessa.
Klassillinen jako sosialisteihin ja
porvareihin ei sovi enää'suomalai­seen
yhteiskuntaan; kehitys kulkee
kohti pieneneviä eroja ja kohti kes­kustaa.
Suomessa on kaksi keskus­tassa
olevaa puoluetta. Sosialidemo-kraattinen
puolue ja Keskustapuo­lue,
joista ensiksi mainittu edustaa
ennen kaikkea asutuskeskusten pal-kannauttijaväestöä,
jälkimmähien
maaseudun intressejä. Erot nSidra-k
i n puolueiden välillä ovat pienene­mässä.
Lähitulevaisuuden tärkeimpänä
tehtävänä on taloudellisen kasvun
kiihdyttäminen, jotta yhä kovem­maksi
käyvässä ikansainvälisessä k i l
pailussa selvittäisiin. Eurooppalais­ten
maksuliittojen ilmaantuminen
pakottaa meidät toisaalta lähesty­mään
kansainvälistä kustannusta­soa.
Tulevina vuosina on erityistä
huomiota kiinnitettävä uusien teol­lisuudenalojen
kehittämiseen. Kai­ken
todennäköisyyden mukaan olem
me jo saavuttaneet puunjalostus­teollisuudessamme
kapasiteettimme
rajat. Nykyinen raaka-ainemäärä ei
enää vastaa tarvetta. Ainoa keino'
on tehostaa metsänviljelyä.
PÄIVÄN PAKINA
OY ISRAELIN YHTIÖKOKOUS
Rahamiehet ostavat osakkeita
tai sijoittavat pääomiaan laitok­siin,
misfh caavat osakkeita ja
kahmivat näiden osakkeiden pe^
rusleclla voiltorosinkoja, olemat­ta
s i l i ; honkilökolitaisesti vastuus­sa
yhtiön veloista ja muista sitou-muksirta.
Yhtiölsrä, jyllää siis raha, eikä
mikäiin muu. Yhtiölakien mukai­nen
"demokratia" on sellaista,
että i c or,akas, jolla on riittävä
määrä ääniä, kontix)!^! koko lai­toksen
huolimatta siitä mitä pik-kucsakkccnomistajat
ajattelevat
Tätä taustaa vasten voimme sit­ten
tarkkailla oy. Israelin kokous­ta.
Kun emme ole itse siinä ko-koukses.
sa ollut, niin meidän täy­tyy
tarvaiitua Robin Stafford-ni-misen
kii-jeenvaihtaijan Jerusale-miJta
viin;e viikolla lähettämän
autisti edon lainaamiseen.
Siis mr Staffordin nimeen:
— Ittuen nilkkoihin acti painu­vien
mattojen päällä 60 kansain­välistä
juutalaista, edustaen enem­män
lahaa mitä on koskaan ollut
yhden katon alla Israelissa, kuun-tdli
kylliidcn sikaarien savun läpi
venäliilcen kibbutznikin selostus­ta,
mitä hän heiltä odottaa.
Kibbutznik oli Israelin päämi-nister:
Levi Eshkol; miljonäärien
Jouko: ra oli brittiläinien ketji^-
kauppr-magnaatti loordi Sieff, lon­toolainen
pankkiiri Sigmund War­burg,
kehittäjä Charles Clore
eddstjen toista , brittiläistä kaup-payhtymää,
Isaac Wolfson; Icaksi
miestä Ranskan Baron Edmond
de Rothschildin edustajana, lau­ma
varakltaita amerikkalaisia se­k
ä ' j uutalaisia Etelä-Amerikasta,
Sveitsistä j a Japanista.
VivpHlsesti jinitalaismiljonää-rien
huippukokousta sanotaan ta­louden
isol;si neuvonantokonforens-siksi,
mikä on jäi-jestetty suunnit-tolomn.''.
n huhtikuussa pidettävää
vieläkin suurempaa konferenssia,
minkä pitäisi järjestää "Suuren
eteenpäin hyppäyksen" Israelil­l
e . . .
Esh!:otl sanoi, että pyöreän pöy-däa
ympärillä istuvien miesten
onlnni:.t miljoonat "ovat olleet
äärettömän tärkeitä".
Sitten hiin ilisäsi vakavasti:
"So e i ole kuitenkaan riittävä.
Mollia — ja teiltä — odotetaan
encmraän. '
"VuosiS'.dan loppuun meimessä
meillä täytyy olla 5,000,000 juu­talaista
Israelissa (nyt on Israe­lin
väkiluku 2,700,000). Mc tar-vitcen-.
me ainakin 40,000 siirto-lairta
vuosittain."
. . Sitten hän eeitti-^kovia tosi­asioita.
Puolustusmenot ovat I j i
sääntyiieel 16 kertaisesti 14 vuo­den
aikana. Miljonäärien on teh­tävä
siellä sijoituksia suuressa
mittakaavassa.
Hän sanoi että heidän (pöydän
ääiiesÄU istuvien miljonäärien) on
amiettava «tietoja taidosta,, autet­tava
Israelin tuotteiden nry^-ntiä
ulkomailla, opetettava israelilaisia
tehtaiJisaan ja luonnollisesti tulee
lisäksi "teidän perinteellinen an-teliaisuutpji.
ne."
Kaucen tämän saavuttamiseksi
Israelin finanssiministeri Pinhas
Sapir oli valmis myös vastapal-veluihin
(ja tämä on tärkeätä
— K . . ; - .,
Hän lupasi, kertoo m r . Stafford
imiiljoiiäämllo, että Israelissa jää­dy
tetiUin palkat vuoteen 1970 asti^
jöädyletääti sosiaalipalvelut j a " r a -
'joitetaan väestön elintason vuotui­nen
kohoaminen".
Miljonäärit ovat nyt saaneet
kunlla m'tä heiltä halutaan ja
mitä yiitä maksetaan. Näitä rive­jä
kirjoitettaessa e i ole vielä tie­toa,
mitä on heillä asiasta sanot­tavaa.
Jokatapnuksessa oy. Israelin ko­kous
on kuvaus siitä miten raha-miehet
sitä "vapaata" yhteiskun-taelähiMä
käsittelevät osakeyhtiö­malliin.
Miljonäärien ylistetyn "anteliai­suuden"
hintana tuntuu kuiitenkin
olevan se, että tavallinen kansa
pidetään kovassa hevoskuurissa;
palkat jäädytettyinä ja sosiaaliset
palvelut syväjäädytettynä sekä
elintaso yleensä niin alhaisena
kuin suinkin on mahdollista.
Milicnä^rien kannalta tämä
kaikki on tictenldn "rahan ään­tä".
Mutfei entäs juutalaistyöläi-set
ja talonpojat?
He ova^ "äänestäneet" asiasta
jaloillaan Juutalaissiirtolaisia on
viime vuosina mennyt enemmän
Yhdysvaltoihin kuin'. I ^ a e l i i n j a
me cFäilemme, etteljv^, nämä mil­jonäärit
löydä mitä&i. sellaista tai­katemppua,
vippikeinoa tai pa-tenttii;
»äkettä, mikä kiihottaa juu­talaisin
muuttamaan IsraeUJn yllä-kuvatunlaisen
talousahjelman val­litessa.
, ' ^ '
Periltä kuuluu. >o(?
r - Känsäkoura,