1928-01-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TOstama, taiBBiadmn 31 p;nä—TBefl^ 3aa.il
No. 21 — 1928
VAPAUS mMMU\»m t y M w » t e « i M * - n — » n r — m j » . n»«<yi 9u4bm
>^ TOIMITTAJATt
E. PEHCOXEH.
X ^ t e o c d at tte T e » CKCe» Pepamaent. O t u » » . »» »eeoei cUm — n » .
1U «riy o r x u af riuiA V o r k c » ia
« M a M ; Vcdaaatfar, Tkanday as4 Ffuiar.
Caoäda. Pal>]jMMd i a Sadinurr Oat^ «*cir Mosdar.
TILAUSHIKNAT: _ „
I ^ $*Sa. • kk- » 2 ^ » kk. 11.75 Ja 1 kk. » J O . — Thdyatalurikla Ja Soomae» atki oraaaB*
1 «k. «64)0. « k k . SS.se. 3 Uc; $2.90 Ja 1 k k . « U » . _ _ _ __
I L M O T U S H I K M A T VAPAUDESSA:
NalnaitoMtakact 11.00 karta, KM kakai kotaa. — ArtoBi»t<»iBDeaaam«akact 50e. jjalÄataiuaa. —
RlMumBKaiJjaotiJLaet SOe. karta, $IJ» J kertaa. - Sratrmiltooukart « J O kerta. «J» » »««*^_r SriMiSuketabct | 3 J 0 kerta, «3X0 kakai kartaa. — Kiitoailaocakaet « I JO kerta. — KooicaaatlncMk' / •afeXt- kerta. SOe. liMsakaa kutaalaueeUa tai «nuUorlrflrlti. — HiiafartrtiiMi^t Ja o*>t^ltac«B*a<«
• Se. fart». $1Ä> kauaa k « t a a . - Ta«)«aa«otuJle. Ja BaKrtaajieottaartea on,
- ifcanraArrti « t a k ä u a a . — TOaakala. Joita c i aaona laba, ai »alU Bfccttamii». paurf a m i a . n l f » . Jo41a
edclVmci vkipliiräal.
T^aadaa konltarit t i b c r t r BoU<IiBf. 3S L a n a St., Pakalia »038. Poatiaaom Boa » . S«Jl>»ry, Oat.
LabUea aiotat UiaotakMt » i tU oUa koattariiM kallo 12 ilmeatfmiapitTaa
Vqwa4a« taiaitaai Ubcrty BaiUias. » U r a a Stroat. Pakalia S36V.
G M o a l ailrartiaiac rataf Tfc. pet eol. iaek. . . .
I» n« A c « a d t a r t i ^ aadiaaa a » e i « i k a R o a l a h PaopU i s Caaada.
M l a i a a n ekai(a fa* a>a«U iaacrtioo TSe. Tka Vapaaa
Jaa otM «iUoia tahaaaa aaa «aMaaita «aaimi>M«i kirjaeataaoa. kirjttakaa aadalloea liikkecoboiujtf
• i a a S i i 1. KANKASTO, liikkaaabaitaja.
ii- «Sota OD rähfämätön» - Plonkett
^nununistisen lehdistön lukijat
Tor silloin talloin kysyä itseltään.
ett'|iko tama liiottele uuden sodan
vaaraa, huomauttaa Canadan kom«
mumstipuolueen pää-ääncnkannatta-ja
;toimistuspaIstoiIiaan ja l.<iu8uu
olaansa sitä mieltä, että varotukset
so^nvaaran suhteen eivät voi olla
usein uudistuvia ja liian painostavia.
Luopua imperiali»ien so-
' Cujiunnitelmien paljastamisesta sik-
^kunnes sota todella on lEäsissä,
jalkaa lehti, olisi järjetöntä. Jos
to^aa imperialistista sotaa mieli-
•'tSffi^ jarjestyncesti vastustaa, niin
^ on aika valmistaa tällaista jär-i
c ^ e b y y t t ä . Jos tulevaa sotaa
- w ttiklitaän vastustaa yleislakolla,; niin
" eikä vihollisuuksien puhjetessa,
oi^'aika valmistautua yleislakkooni
' Sota Yhdysvaltain ja Suurbritan-nmn
välillä on kiertämätön, "koska
n ^ ä jjvat tämän ajian suuret kilpailijat
kauppamarkidnoilla". Tä-
••y on amerikalaisejn'' amraalin,
Phmkettin, melko xnariiirain^n lausunto.
Joka on saanut kaksi mian-nerto-
heristämään korviaan. £i, ole
• **hyvä tapa'* puhua aidoita näin halki
(arvelevat jotkut liukkaat teko-pyhhnykset
kapitali^tilehdistossä).
Toiset, diplomaattisemmat, haluaisivat
mieluummin yllättää työläiset
täydelleen varustautumattomina.
Alutta - - tämä hyvä amiraali haluaa
.suurta sotalaivastoa ja -varustelua
eij^ hän yritäkään salata ajatiiksi-aan.
"Sota", sanoi Piiinkett eräillä
rahamiesten päivällisillä New Yor-ldssa,'^*
on kiertämätön niin kauan,
kun me kuljemme niitä linjoja pitkin,
joita me tänään kuljemme. Jä
mitä se merkitsee?" Mitä on yksi
' ' sotd enemmän tai vähemmän amiraa-iVpiunketUlle?
"Sotiminen" on hä-
^ W^ Ellei hän saa sotaa,
niin häii "väljähtyy*\ Ja "tais-teluvälineet"
on pidettävä tehoisassa
kuJonossa.
Puhuessaan Englannin, Ranskan,
Italian ja Japanin sotäläiv^to-ohjel-mistä
samoilla- päivällisillä, eyersti
Roosevelt lisäsi: "Ajettcletteko te,
että nämä maat, jotka ovat köj^hem-piä
kuin meidän maamme, kulutta-vatVahaa
sotalaivojen rakentamiseen
vain itseään huvittaakseen? Geneven
neuvotteluissa Suurbritanniän
Mitti pienempiä tykkejä ja risteilijöitä.
Kauppalaivalle voidaan asettaa
kuuden tuuman tykki, joka voidaan
ladata käsin. Meillä ei ole
kauppalaivastoa. Riittäköön tämä
minun lausunnokseni Genevestä."...
*'Mei4än hyvinvointimme riippuu
nyt niarkkinoitteh löytäiniseäta ta-varoilltlmme.!'
i Julkiset imperialistit-
toteavat marxilais-leniniläisen
analyysin uuteen sotaan työntävistä
voimista täydelleen paikkansapitäväksi.
Parin viime viikon kuluessa on
Canadassa alettu liike n.k. ilmalii^
ton (Air League) osastojen perus-taBfli^
eksi jokaisessa kaupungissa.
Tämä liike on hyvin suunniteltu.
Me" olemme vanutetut, että ilma-liiton
tarkotus on sotilaallinen yhtä
hyvin kuin ."siviiellinerikin". Ilmailun
kehittäminen tulee olemaan
Kingin halKtuksen korsi "valtakun-nan
puolustuksen" kekoon. Brittiläisen
armeijan varaväkeä tullaan
ripiDttelemaan yli Canadan "maan-
Criljelijjjiksi". ; V *
Sota on valmisteilla.' Älkää lainatko
mitään huomiota '.*pasifisteil-le",
jotka sanovat teille, että "se ei
voi enää milloinkaan uudistua"
Imperialistit ovat ne, jotka määräävät
ohjelman. Työläiset, valmistaa
tuicaa. Luokkasota imperialistista sotaa
vastaan!
Kirkonmiehet sotajalalla
Canadalaiset papit ovat kuulana
ryhtj-neet sotaan koimmniste|a vas-taen.
Organiseeraaja William Sydney
oli äskettäin lausunut, että
"opettamalla työläisten lapsiUe tieteitä,
häviää jumalakasite heidän
elämästään." Tämä lausunto —
kertoo Raivaajan kirjeenvaihtaja —
on saaniit papit kauhun valtaan ja
nousemaan sotajalalle.
Minkälaisiin keinoihin nämä ju-
Hialaniniohst turvautuvat hyökkäyksessään
työläisiä vastaan? Rukouskirjoihinsako?
Saarnoihinsako? Tai
niuihin hengellisen ammattikunnan
tavallisiin keinoihin? Eikös mitä.
Jmnalanmiehet, katoliset ja muut,
eivät tällaisissa tapauksissa luota
il^e näitten oman ammattikuntansa
tunnettuihin keinoihin. Tehottpmik-
81 he ne ajattelevat. Sen sijaan turvautuvat
ne valtion väkivaltakeinoi-hin,
kuten kirkonmiehet aina ovat
turvautuneet niin henkisen kuin aineellisenkin
vapautensa puolesta
taistelevia sorrettuja vastaan. Nämä
laupiailta näyttävät oliot, jotka saattavat
kirkoissaan saarnata jumalansa'
rakkaudesta y.in.8., paljastavat
heti todellisen karvansa, inilloin he
käyvät vapaustaisteluaan taistelevia
työläisiä vaslaan. Rukouskirjan ti-lalle
ilmestyy väkivallan ja pakkokeinon
ase. Niinpä nytkin vaativat
piapit kommunististen työläisten vangitsemista,
heidän kirjallisuutensa
tuhoamista ja joukossaolevioi ulko-erikoisesti
suomalaisten työläisten
hyvä panna merldlle. Se on se kavala
tapa,'millä Raivaaja tähän juttuun
suhtautuu. Kertoessaan asiasta
muka kokonaan • syrjäisenä tekijänä,
ei lehti voi peittää ilkkumistaan
jä siten mierkitä kantaansa musta-takkien
pimeyttä puolustavan asian
puolelleJ Kirjotukseen sisältyy selvä
tarkotus kalastella sameassa vedessä
ja valittelu sen johdosta, että
muka suomalaiset työläiset joutuvat
tässä erikoisen "hyökkäyksen esineiksi.
Tämäkin juttu osottaa sitä
inhoiltavaa taantumuksen liejua, johon
mainittu lehti on painunut.
Hyökkäillessään yleensä kommunismia
ja työläisiä vastaan on se ajautunut
palvelemaan näinkin selvästi
pimityksen asiaa työläisten luokka-valistusta
vastaan. Inhoittavaa!
: Toveri.
Jehun" hiihtolqlpailut
Beaver Lakella
T. k. 22 päivänä olivat "Jehut"
järjestäneet seuran sisäisten hiihto-mestarouskilpailujen
ensimäiset mat-kai
hIihdettäväksL Kuten tavallista,
ei Jehuja piinannut huono sää,
vaikkakin hieman tuuleskelL Luis-tavanldn.
kuuliiivät poikien sukset,
vaikkakin allekirjoittaneenlaisen
penkkiurheilijan tervattomat j a rasvattomat
sukset eivät osoittaneet
«ellaisia oireita.
Tavallisen korkean urheiluinnos-tuksen
vallitessa työntäytyivät miehet
viiden kilometrin taipaleelle, jota
aikansa l y k i t t y i i n saapuivat maal
i i n seuraavassa järjestyksessä:
1. Lauri Laine, ajalla 24 minuuttia,
35 sekunttia.
2. A. Reinikainen, ajalla 24 i n i -
nuuttia, 36 sekunttia.
3. W, Salminen, ajalla 24 minuuttia,
37 sekunttiB.
4. N . Piispanen, ajalla 26 minuuttia,
02 sekunttia.
Kireä ottelu.'
IkSmie^het, (yli 35v. sarja.) hiihtivät
myöskin 5 kilometrin matkan
saavuttaen tulokset:.
•1. A . Aalto, ajalla minuuttia,
52 sekunttia, /'
2. S. Kolari, ajalla 28 minuuttia,
7 sekunttia.
3. H. Honka, ajall^Sa. minuuttia,
22 .sekunttia.
Alle 15 V . ' tytdt pyyhälsivät puolen
kilometrin matkan. Tulokset
olivat:
1. Vieno Salminen, ajalla 2 m i nuuttia,
• 40 sekunttia.
2. Tuulikki Luoma, ajalla 3 minuuttia,
15 sekunttia.
3. Aulikki Luoma, ajalla 3 mi-nuttia
38 sekunttia.
Tässä sarjassa saavutetut tulokset
voidaan lukea hyviksi. Mutta
paheksuttavinta oli se e t t ä ainoastaan
kolme kilpailijaa osallistui, muiden
pysyessä sivussa. Joukkoinnos-tukseh
ei saisi sallia lamaaptua.
Sitten lähtivät alle 10 v. poikaset
samoin puolen kilometrin • naatkalle.
Pojat tekivät parhaansa, osoitukseksi
niille jotka eivät lähteneet mukaan.
Kilpailijoita olikin vain kaksi
jotka sijoittautuivat seuraavasti:
1. E. Mäki, ajalla 3 minuuttia,
i20 sekunttia.
2. Ahti Luoma, ajalla 3 minuuttia,
27 sekunttia.
Pojille alle 18 v. oli kireä kilpailu
1 kilometrin matkalla. ;Kilpailijoita
sarjassa oli kuusi, joka ei ole huonokaan
saavutus.; Jännittävien minuuttien
kuluttua ' su^iutuivatkin
hiihtäjät maaliin seuraavassa järjestyksessä:-
•
>1. N . Myllynen, ajalla 4 minuuttia,
29 sekunttia.
2. N . Kautiainen, ajaira 4 minuuttia,
30 sekunttia.
' 3. V . Tuomi, ajalla 4 minuuttia,
40 sekuiittia.'
4. P. Tapper, ajalla 4 minuuttia,
44 sekunttia.
5. A . Passi, ajalla 4 min-, 53 %
sek, .
6. E . T. Tuori, ajalla 5 min., 54
sek.
Liuta lupaavia hiihtäjiä muutaman
vuoden kuluttua miesten sarjassa.
'Naisten 1 kilometrin matkalla olivat
kaikki osanottajat varmoja sijoittautumisestaan.
Heitä olikin n i -
mittain vain kolme. Sijat jakautuivat
seuraavasti:
1. Hilda Levola, ajalla 5 min.,
G% sek. . •
2. Eliina Myllynen, ajalla, 5min.
20% sek.
3. Auno Tapper, ajalla 5 min.
39 sek.
•Viimeisinä lähtivät alle 14 v, pojat
myöskin voimiensa koetukseen,
yhden kilometrin matkalle. Maaliin
saapuessa olivat sijat jaoittuneet: -
1. T. Kolari, ajalla, 5 min., 5Vt
sek. ..
2. L. Tapper, ajalla 5 min., 15
Huomioita ja huomautuksia
Professori Irving fisher, Yalen
yliopiston taloustieteilijä, sanoo, että
parhaimpanakin vuotena, mitä
Yhdysvalloissa tunnetaan, yhdek*
sänl^mnientäkolmemiljoonaa maan
asukkaista saa alle viidensadan dollarin
vuositulot Tämä merkitsee,
että noin kahdeksankymmentäviisi
prosenttia maan asukkaista saa juu-mailla
syntyneitten työläisten maas-,ri sen verran tuloja, että pysyy hen-takarkottamista.
gissä. Kun presidentti Calvin Coo-lidge
joku aika sitten piti sen "hy-
Pappicn hyökkäyksellä on erinomainen
valistava vaikutus canada-laiseen
työväestöön. Se nimittäin
pudottaa heidän silmiensä edessä
naamiot näitten kaiken edistyksen
ja tiedon vihollisten kasvoilta.
Mutta jutussa on vielä eräs puolensa,
mikä tämän yhteydessä on
3. H . Herranen, ajalla 5 min-, 21
sek.
4. W. Sillanpää, ajalla 5 min,
34 sek. ^ ^
5. K. Turpeinen, ajalla 5 mm.,
58 sek.
6. W. Ketola, ajalla 6 min, 50
sek. *
- Ylläolevat olivat ensimäiset matkat
"Jehun" hiihtomestarunksista-
Jälcllä ovat vielä yhdet matkat mo-lemmillai
miehillä j a naisilla. Ty-tsaiä
j a pojilla on vielä kaikissa
sarjoissa kahdet matkat hiihdettävänä.
Kaikkien matkojen suoritettua
tullaan jakamaan mestaruuskun-niaidrjat.
;
Kuitenkin päättäkäämme e t t ä ensi
kilp^uissamme asettaudumme ladulle
suurempana joukkona. Tämä
etenkin tytöille Ja naisille. E i mit
ä ä n "syrjään -vetääntymistä. A n -
t^caamme urheilullcmmekin joukko-toiminnan
leiman, siten vedämme
itseämme j a toisia kiinteämmin niin.
urheilu- kuin muuhunkin toimintaan,
johon päämäärään on päästävä.
— M . P .
SBRATYÖLÄISTBN UNIO PERUS-T
E T TU
; Sekatyoläiöten nnio perustettiin
t ^ l ä . ennen joulua. Yleis-canada-laisen
kongressin' virkailijat olivat
alkiijärjestelyissä mukana ja näin
muodostettu unio-osasto alkoi toi.
mintansa Yleis-canadalaisen työväen-l
i i t on osastona. Jälkeenpäin kuitenkin
osoittautui e t t ä lupakirjalla toimivana
osastona joutuisi se maksamaan
puolet, sisäänkirjoitukäistaan
j ä jäsenveroistaan kansallisvirastol-le,
joten paikallisesti ei voitaisi p i t
ä ä yllä riittävän voimaperäistä
toimintaa. Tästä johtuikin lupakirjan
palauttaminen takaisin, samall
a kuitenkin lähetettiin itsenäisenä
järjestönä Yleis-canadalaiseen liittoon
liittymishakemus. Tähän men.
nessä ei kysymystä ole vielä ratkaistu,
mutta säännöllinen edustus on jo
j ä r j e s t e t t y paikalliseen kansallisten
unioitten keskusneuvostoon.
Tämän sekatyöläisten -unionv esipuhe
on melkein sanasta sanaan sama
kuin Canadan puutavaratyöläis-ten
liitollakin, :pail^i katsottiin vält-t
ä m ä t t ö m y y d e ^ i y i painostaa erikoi,
sesti työväen poliittisen toiminnan
tarpeellisuutta teollisen järjestäytymisen
-kanssa käsikädessä.
Union jäsenyydessä on t ä h än mennessä
maksavia; jäseniä 54 ja viimeisessä
kokoukses;sa, liittyi edelleen
6 uutta jäsentä. Sijoroalaisia työläis-tovereita
pn vain "muutamia -yhtynjrt
tähän mennessä. .Kuitenki^ on Torontossa
-paljon {^ellaisia sekatyöläisiä,
joilla: ei ote .mähiäollisuutta ,yh..
tyä mihinkään ammattialainsa uni-oihin.
Näitten toverien olisi viipymättä
riennettävä * [mukaan. Sisään-kirjoitusmaksu
on .••$1.00, johon sisältyy
samalla ensimäisen kuukauden
jäsenyero. Seuraavalta kuukau.
delta aletaan perimään säännöllistä
jäsenveroa, joka on 50 senttiä kuukaudessa.
Työttömille myönnetään
vapaamerkkejä. Kokoukset pidetään
.Occident haalissa, Queen- ja Bat-hurst-
katujen kulmassa joka tors-tai-
ilta. Tähän mennessä on ollut
säännöllisesti järjestämis- ja työkokouksia,
mutta helmikuun alusta
tulee olemaan joka toinen torstai
työkokous j a taas toinen vuoiro' valistus-
ja järje^mistilaisuuksia.
Kokoukset alkaa täsmälleen kello 8
illalla.
Suomalaiset työläistoverit! Päättäkää
ottaa paikkanne! Tulkaa jou.
kolia seuraavaan kökoukseeen!
sitoista jninuuttJ» ennen ohjelman
suorittamisen alkamista. Juhliin otti
ogaa yli kahden tuhannen. Ohjelmasta
m a i n i t ä h jo puhvin yhteydessä,
paitsi silloin ilmoitettu suomalainen
orkesteri ei saapunut juhliim
Orkesteri vierittää syjn suomalaisen
osaston johtokunnalle, selittäen
ettei heitä ole ajoissa määrätly valmistautumaan.
Se lienee totta mutta
orkesterimme on jo ollut vuosi-
Tcausia tietoinen j a on siitä puhuttu
jatkuvasti, että Lenin muistojuhliin
on varustauduttava ja oltava
valmiina esiintymään. Vasta juhlien
edellä voidaan päättää siitä tuleeko
esiintyminen alussa, muitten
ohjelmanumerojen välissä tai lo-pussa.
Tällä kertaa se oli järjestetty
alkuun, mutta kun e i orkesterimme
ollut saapuvilla^ niin aiheutti se
kokonaan ohjelman järjestelyn muutoksen.
Vaildcapa läsnäolevaan yleisöön
ei tämä vaikuttanutkaan, juhlatunnelma
kohosi korkealle, inutta
järjestämässä olevissa tovereissa
synnyttää tällainen kuitenkin oikeutetun
kysymyksen, kuinka vähän
monien^ alaseurojemme jäsenet an-tavai
ärvoa vallankumouksen suurelle
asialle j a sen teorian ja käytännöllisten
kokemuksien tunnetuksi
tekemiselle, jotka Leninin opetuksiin
jä työhön, sisältyvänä tulevat
julkilausutulai j a ieiävöityvät niuis.
tojuhlien yhteydessä.
"MAMMAiN^ KIUSAiDLA"
Mitä tämä tarkoittaa, ajattelee
joku. Tämä; on sen näytelmän nimi
joka esitetään ensi lauantaina. Mamma
ei tahdo. laskea pappaa ulos i l tasilla,
peläten tietysti että pappa
menisi luvattomille veslile. Vävypojan
tulee siis auttaa papan ulospääsyä.
J a tästä se sekamelska alkaa.
Kappale on alusta loppuun äärettömän
hauska ja jännittävä
Toivomme siis, ettei kukaan sivuuttaisi
tämän kappaleen esitystä.
Nauru tekee hyvää niin.^ vanhalle
kuin nuorellekin. Kappale ei ole mikään
proosa, ettei tarvitse peljätä
sitä. Vaan oikeata humoöria alusta
loppuun.
Täyttäkää katsomo taas viimeistä
tilaa myöden. Tähän näytelmään
taas laitetaan uudet kuliissit. Jokainen
joka oli katsomassa "Närkke-läisiä"
täytyi tunnustaa, että sali o-l
i todellakin kaunis. J a Talvio maalaa
taas oikein ensiluokkaiset näistäkin
kuliisseista. Koska näyttämömme
uhraa huikeita summia uusiin
laitteisiin, niin toivomme, että
yleisö palkitsee työmme, tulemalla
katsomaan esityksiämme.
Siis jokainen ensi lauantaina seuraamaan
"Mamman kiusalla" esitystä.
Silloin taas saatte huutaa, sillä
nauru ei tule riittämään.
Lopuksi on tanssia puolitoista tuntia.
Ilmoitiakaa tästä tuttavillenhell
iNÄYTELMÄSBURAN JÄSENET
HUOMATKAA!
Kaikkien näytelmäseuran jäsenien
on velvollisuus tulla näytelmäseuran
kokoukseen, joka pidetään helmik.
5 p : n ä kello 3.30 i.p. Don-haalilla.
•Siellä suoritetaan ohjelmaa,, sitten
pidetään kaikenlaista hauskaa. Jokaisen
jäsenen velvollisuus on tuoda
yksi uusi jäsen mukanaan. Siellä
tarjotaan vapaat kahvit. Siis painakaa
visusti mieleenne!-—: H . ; . . r i.
LENIN-JUHLAT
Lcniin muistojuhlaa vietettiin täällä
tammik. 22 p. Standard-teatterissa
ja Alhambra-haalissa. Alunpitäen
oli suunniteltu vain ensinmainittu
juhlapaikka, mutta toinen huoneisto
jouduttiin hankkimaan juhlailtana,
koska Standard-teatteri, johon sopii
istumaan noin 1,700, oli täysi jo vii-
PUOLUSTUSLIITON TOIMINTA
Aikaisemmin jo kerrottiin täällä
perustetun Canadan Työv. puolustusliiton
suomalainen osagto. Tammik.
19 p:nä oli johtokunta järjestänyt
jäsenten vastaanottoiltaman
Menärd-haalille. Iltama onnistui s i i .
nä suhteessa hyvin. Jäseniä liittyi
43, edustaen, kaikkia ikälufekkia nuoriin
tyttöihin asti. Ohjelma oli myös
valittu tilaisuuteen sopivaa. Selostettiin
luokkataistelun kärjistymistä
kapitalistisissa maissa ja sen
Amerikan Workers-(kommunisti-)
puolueen Suomalaisen Toimiston
sihteeri, toV. Puro, antoi WKP
Suom. Toimiston täysi-dstunnossa,
joka pidettiin Chicagossa, tammik.
14 p., seuraavanlaisen tilannekatsauksen:
MAAILMAN TILANNE
Voidaksemme oikein ymmärtää
tehtävämme kumouksellisina ja
kommunisteina, on meidän kyettävä
oikein arvioimaan tilanne j a sitten
rakennettava toimintamme sille
taustalle. Viime vuoden ajalla e-siintyi
mailman tilanteessa useita
sangen mielenkiintoisia, tekijöitä ja
tapahtumia, jotka osottavut, kuinka
vallankumouksen voimat myllertä-
^ vät, huolimatta kapitalistien j a hei-vinvointipuheensa",
huomauttaa er.Hs I dän lakeijainsa sosdemien selityk-yhdysvaltalainen
toverilehti, olisi ^^s*^ kuinka yhteiskunnallinen elä-hänen
sopinut käyttää näitä prof.
Fisherin numeroita. Se olisi antanut
oikeata väriä asialle. Niiiv ei
hän tehnyt; hän vain jutusteli jotakin
ylimalkaista "valtakadun"-juttua.
mä on vakiintunut j a normalisoitu-nut,
• • • :•
Sen jälkeen puhuja kosketteli seuraaviin
yleismaailmallisiin tapahtumiin
j a tilanteisiin:
a) Kiinan Inxmons ja vastakn-mons.
— Maailman tilanteen kiintoisimmat
tapahtumat keskittyivät
viime vuoden ajalla suureksi osaksi,
varsinkin sen alkupuolella vallan
dramaattisina — Tyynlele merelle
j a Tyynen meren itäisen rannikon
tärkeimpääii maahan —- K i i naan.
Täällä puhkesi -ynpsikymme-niä
iQrtenyt känninen vBUankumo-us
voimakkaaksi imperiqlismivastai-seksi
myrskyksi, j o k a tunkeutui kansallisen
kumousarineijan voitokkaan
marssin kautta Kantonista -Shanghaihin
ja Nankingiin asti, vallaten
Jantze-joen rikkaat maakunnat kan-salliselle
Kiinalle. Imperialismivas-taisessa
liikkeessä oli osanottajina
sekä vapaamielinen~ porvaristo, että
työläiset ja taloni>ojat. Mutta kuten
aina on ollut porvariston laita,
se oli kumouksellinen ainoastaan
vissiin rajaan saakka. Keväällä 1927
Nankingin pommituksen johdosta
tulleessa kriisissä kääntyi porvaristo
julkisesti kumouksen kavaltajaksi,
sen tyypillisin edustaja, Chiang K a i -
shek kääntäen miekkansa kumouksellista
, työväkeä vastaan, joka oli
astumassa yhä täydellisemmin kumouksen^
johtoon. J a t ä s t ä ajasta a l kaen
^Kiinan kansallinen kumous
muodostuu sisällisspdaksi, jossä K i i nan
nouseva porvaristo liittoutua imperialistien
kanssa tyÖvSkeä .ja
kumouksellisia talonpoikaistoa vastaan,
toimeenpannen joukkotelotuk-sia
ja hävittäen ja murskaten työväen
järjestöt ja työläisten kansalaisvapaudet.
Noin Chiang Kai-shek,
joka vielä Shanghain valloituksen
ensipäivänä julisti Kiinan vallankumouksen
ci olevan vain pelkän kansallisen
kumouksen vaan "osan
maailmanvallankumonksesta imperialismia
vastaan", tuli" Kiinan kumouksen
petturiksi j a vastavallankumouksellisten
vohnain johtajaksi.
Mutta Kiinan vallankumous ei ole
kuollut, .vaan se on muuttunut porvarillisesta
vallankumouksesta proletaariseksi,
j a vallankumouksen a-siaa
nyt vievät eteenpäin Kiinan
kumoukselliset työläiset ja- talonpojat
Kiinan Kommunistipuolueen
johdolla j a Kominternin ohjaamana.
Vuoden loppupuolella tapahtunut
Kantonin kumous, jolloin tuo Kiinan
kansalleen vallankumouksen pääkaupunki,
Sun Jat-senin hallintokaupunki,
julistettiin neuvostovallaksi,
ollen sangen selvä esimerkki Kiinan
kumouksen elinvoimaisuudesta. Joskin
neuvosto-Kanton kukistettiin,
niin Kiinan proletaarinen kumous e-lää
ja tulee voitnistnmaan,
Kiinan kumous on suuresti järkyttänyt
kapitalistimaailman vakiintumista.
Se on pitänyt sitä alinomaisessa
hermo jännityksessä, j a joskin
kumousyoimat njrt uudelleenmnodos-tumisprosessissa
ovat tilapäisesti ja
näennäisesti heikentjmeet, ovat ne
järjestymässä uudelle voimakkaalle
perustalle j a on Kiinan kumous nyt
todella paljon vaarallisempi kapitalismille
kuin koskaan ennen, koska
^ n k . ; saa työväenluokka uhrata
Ä " ^ o i k ? a n s a . ja . ty«äriänsa
vankilakomeroihin ja vielapa hen-antamaan
aatteensa puo-
^ " ^ u e t t i i n esimerkkejä kuinka ^ -
rnllista komentoa harjoittavat eri
maiden valtiolUset poUisilaitok^ .
Suomessa sitä nimitetään ohrana^,
kommunistisia työläisiä ^«j.
SSan Työväenluokka on ottenut
• i S n laitoksiin Joutuneiden tovereiden
avustamisen omaksi agiaK-seen
Siksi on kaikissa maissa pe-
Settu-yhdistyksiä ja
ka avustavat karsimaan joutuneita
tovereitansa taloudellisesti ja oikeu-
^'caSdan Työväen Puolustusliitto
on yksi rengas tässä suuressa ketjussa
joka tukee työväenluokan-taistelevia
marttyyrejä, se kutsuu jäsenikseen
alaistensa osastojen kautta
kaikkia, jotka eivät hyväksy sita
raakalaismaista menettelyä jota val-lassaolevat
harjoittavat työväenluokan
esitaistelijoita kohtaan. Suomalaiset
toverit, liittykää yhä lukuisammin
P .-liiton suomalaiseen ^osas-i
toon, siten osaltamme tuette kärsimään
joutuneita taistelutovereitam-.
me. Kokouksista ja muist atilaisuuk-sista
ilmoitetaan paikallisilla ilmoituksilla.
SUOMEN VALLANKUMOUKSEN
10-VUOTIS J U H L A A . . .
vietettiin tammik. 26 pmä Menard
hairilla. OhJehna oli arvokasta. Y -
leisön tervetulleeksi toivotti H. Sai.
mela. Runon "Kuni kotkan pojat", o-mistettu
Karl Lieknechtin j a Rosa
Luxemburgin muistolle, lausui Lyyli
Huttunen. Juhlapuhuja C Rae selos-teli
Suomen työväenluokan kamppailua
eri' asteilla aina työväen toiminnan
alkuajoilta näihin päiviin
saakka. Itse mukana ollen vallankumouksen
taisteluissa voi hän erit.
täin valaisevasti esittää yksityistapauksia
jotka olivat yleisiä koko
taistelussa. Rohkeutta j a innostusta
oli kyllä riittämiin, mutta taitoa jft
tilanteen , oikein ymmärtämistä
puuttui. Kalliisti . ostetut kokemiikt
set kuitenkin ovat kerran hyödyksi
Suomen työväelle sen uudelleen
kamppailuun astuessa. Kohotettiin
lopuksi 3-kertainen eläköön huuto
'Suomen työväen taistelulle. Laulua,
"Te kaaduitte'.' ja "PunaUpun'[ e-sitti
naisosaston «naiset kaksiäänisesti.
Magnus Ra-euksen tilaisuuteen
kirjoittaman runon "Taistelu vapa.
udesta" lausui A. Huttunen. Lauluja
esittivät vielä naisosaston naiset.
Kupletteja lauloi tov. Vihriälä,
runon. Sorron yöstä lausui- Mrs.
Ranta. Puheita pitivät vielä toverit
J . Stalhberg ja Laatikainen, selostaen
suuren johtajamme -Leninin
työtä ja elämäkertaa sekä yleensä
johtajain osuutta vallankumoustaisteluissa.
. Tilaisuutta varten" oli Magnus
Raeus kirjoittanut yhden kuvaelman
siitä suuresta näytelmästä jo.
ka suoritettiin 10 vuotta sitten Suomessa.
Kuvaelman esitys ilman
näyttämöä ja näyttämö välineitä ei
tietysti voinut taiteelliselta puolen
vastata vaatimuksia,, mutta kuitenkin
se elävästi esitti yhtä niistä sadoista
kohtauksista, joita tapahtui
kymmenen vuotta siten.
Tilaisuudessa jaettiin ilmaiseksi
Vapauden juhlanumeroa joka oli o-mistettu
Suomen luokkasodan 10.
vuotismuistolle.
•Tilaisuutta voidaan pitää onnistuneena
kaikinpuolin, paitsi yleisöä
olisi sopinut enemmänkin haalille,
ne saavat katua pois jääntiään.
Kynä.
vietettiin * s i t ä " y h d e sÄ nfaainaläis-ten
tovereiden kanssa. Yleisöä plfldn
saapunut paljon juhlimaan eatais-telijaimme
muistoa, ~ Ohjelmkssa
oli kuvaehna "Luxemburg — Le-n
i ^ — Iiebtoe<*i" puhe j a runoja
oli sekä suomeksi että ukrainan kielellä.
Lyhyen puheen englaririinkie-lellä
piti nuorisoliiton j ä s e n Aaro
Kivinen! Hän onkin yksi; n i i s t ä harvoista
pojista, jotka tässä.-maassa
kasvaneina ovat pysyneet, meidän
joukossamme. Ja vielä enemmän,.
hänellä~oh halua; oUä. toimimaassa
mukanai. Ja kun A ä t o \bn'jio niinkin
pitkälle kehittynyt,, ettfl voi esiintyä
joukkojen edessä pikkii jauheella, niin
toivomme, e t t ä W5n j a ^ ^ - v a a n e-delleen
ja, k p e J t t » ä ; : k e W t ^ p^^
taipumuksiaan, L Bnfi^iuänninkielen
taitoisia nuoria me--täi^Bemmekin
nuorisoliittptyöhön. takää • iijhostus-ta
ja pyrkimystä ^ toivomme
h ä n e l l e ^ - j ^ i y ^ ^ v
Vielä o l i . phjelniässa föi^^ numeroita-
soololaulua-vfe^Ä^-^^SM
Lahja Itaitaselta ja'ä'eÄe Rissaselta.
Yleisö paikitsikin nuoret soittaja-alkumme
runsailla suosionosoituk-riUa.
Toivomme että yliä edelleenkin
harjoittelette ' j ä > : Sitten taas
esitätte meille pppinianne. —- Oh-jelma
oli miahdoUisemman paljon
tarkotustaan vastaava^' E i : tUiin, et-teikö;
aina olisij'l^arantamisen varaa,
vaan a i n a l i a n ä j ä h mukaan kehitymme.
Lopussa . l ^ u l e t t i i n ^ Kansainvälinen,
Juhla vietettynä ukrainalaisten
kanssa toi - lisää innostusta
mieliimme. •
N A I S T E N TOIM "
0. Työläisnaisteir Uiton osasto on
paikkakunnalla ja ; - alkava vuosi
xfäyttää tuoneen innostuksen tulta
naisten mieliin. Sitä todiistaa viimeinen
naisosaston kokous, joka oli
tammikuun 16 pvän illalla. Saapuvilla
oli y l i 20 jäsentä,. TMEutta kun
naisosastossa on täällä noin 35 jäsentä,
niin huomattava osa loisti
poissa olollaan. Mutta korjataan se
sillä, että tästä lähtien kaikki mukaan
joka kokoukseen, ettei nimi
tulisi sinne syntisten kirjaan, joka
"tuomiopäivänä" julkaistaan!
•Ohjelman suorittajat olivat kaikki
paikalla, tehden tehtävänsä. Oli runo,
kertomus, laulua'ja keskustelukysymys.
Kaikki olivat • valinneet
ohjelmainumeronsä hyvin. Haittaa
vaan. teki se, että, samaan aikaan
täytyi pitää samassa, huoneessa mui-
^ k i n kokouksia. Toivptaain, ettei
sellaista tarvitseisi ehaäh sattua.
— Uudet jäsenet pvat tervetulleita
joka kokoukseen. Tulkaa katsomaan
mitä siellä keskustellaaii,
saatte viettää . hupaisan illan!
Naistenpäiväjuhlaa ruvetaan a-joissa
väliriistamaan j a tullaan sitä
viettämään maaliskuun 10—'11 päivinä.
Varmasti niistä h y v ä t tulee.
L U K I J A !
Jos olet K.-puolUeen jäsen, niin
totta kai^ muistat että kuulut soluun
ja solullasi on kokoukset säännöllisesti
ja sinunkin velvollisuu-tesi
on käydä .joka kokouksessa.
NAISTEN OSASTO
Vancouver, B. C.
Kirkland Lake, Ont
MUISTOJUHLAT
Liebknecht—Luxemburg—Lenin
juhlaa vistettiin suom. osaston talolla
tammikuun 22 pvän illalla. Juh-la
oli K . K . komitean järjestämä ja
se on. luonteeltaan muuttunut todella
yhteiskunnalliseksi ja kapita-lismivastaiseksi
kumoukseksi,
b) Itävallan kumousleimaus. Viime
heinäkuun kapina Wienissä, Itävallan
pääkaupungissa, jota sosialidemokraatit
ovat saaneet luvan hallita,
pysäyttääkseen kumouksen voi-'
mat, on dramaattinen kuva siitä
kuinka tuossa kapitalismin Kansainliiton
kautta holhoamassa maassa
kumouksen voimat elävät ja toimivat.
Wienin kapina on myös elävä
todistus sosdem:n petollisuudesta
kumouksen asialle, sillä tässäkin
yhteydessä he kääntyivät työläisten
kumouksellista nousua vastaan Wie
uin kapina oli yksi voimakkaimpia
esimerkkejä kumousvoimain jäUeen-virkistymisestä.
c) Imp, Tastatoimenpiteet, Tuntien
selvästi että Kiinan kumous on
imenyt innostuksensa ja saanut voimakasta
tukea Neuvostoliitolta, imperialistit
ryhtyivät Kiinan kumouksen
yhteydessä kaikenlaisiin vastatoimenpiteisiin.
Ne lähettivät 'sotavoimansa
sitä uhkaamaan ja ehkäisemään,
mutta kun sekään ei auttanut,
nun he panivat toimeen Chang
Tso-lmin alueella hyökkäyksiä Neuvostoliiton
lähetystöihin, loukaten
ennenkuulumattomalla tavaUa > kan
^ i n v ä l i s i ä diplomaattisia oikeuksia.
Kiinan j a Kaukaisen Idän knmouk^
sen vastatoimenpiteenä englantilaiset
toimeenpanivat myöskin kuului-i
san J^eos-hyökkäyksen 'Neuvosta!
h^ton kauppalähetystöön Lontoosi^^j
josta seurasi välien katk*»»™?»,^'
Neuvostoliiton ja E n g l a n n ^ ^ ^ ^ ^^
^assa yhteydessä on jat^aS
J O U L U MENI
Nythän joulu iloineen on mennä
lusahtanut hyvälle puolelle, kun on
' j ä ä n y t selän taakse. —- Kius.a'linen-han
vaan on kun viisaankin villitsee.
Tekisipä mieli siirtää muinaistarus-toon
viinoineen kok-o joulun.
Saapa moni työläinen purra, märehtiä
kahdestildn joulun lystit, kun
raha meni j a ruma iäi. —- Milloinka
tosiaan päästään siihen, e t t ä meikäläiset
käsittävät miten vähän todellista
iloa ja huvia on väkijuomista
ja miten paljon tuskaa, katkeruutta
epätoiyoa^ r.e tuovat tullessaan.
koottu ja varattu imperialistien ja
heidäri lakeijainsa voimia hj^kkäyk-seen
Neuvostoliittoa vastaan. Mutta
kiitos imperialistien omien ristiriitojen,
Neuvostoliiton valppauden ja
kyvyn käyttää hyväkseen imperialistisia
ristiriitoja, ei aseellista hyökkäystä
ole ainakaan vielä uskallettu
alkaa. Mutta sen vaara p n ' y h ä ole-m.^
cST l a kumouksellisen työväen on
kaikkialla oltava valmiit toimeripitei-siin
sen torjumiseksi,,. . ..
Vastakumouksen kaikin Voimin a-vustaminen
Kiinassa bn imperialistisen
kapitalismin- yksi voiniakkaimpia
vastatoimenpiteitä kumousliikettä
vastaan," Mutta huolimatta tilapäi-sii=:
tä menetyksistään, ajavat imperialistien
ryöstö- j a sortopolitiikan
kehittämät yhteiskunnalliset olot
Kiinan kansan suuret väestökerrokset
välttämättä kumoukseen, m i k ä
tekee mahdottomaksi imperialistien
vallan vakiintumisen Ejikassa, huolimatta
siitä, e t t ä se onkin voittanut
entisen kansallisvallankumoukselli-sen
porvariston nyt puolelleen.
. Aseistariisnmiskonferensi, joka.
pidettiin vHme syksynä -Gehevessä,
oli suurimerkityksellinen siinä suhteessa,
että Neuvostoliitto oli siinä
ensi kerran edustettuna, j ä sen
edustaja toveri Litvinoj sekoitti
"rauhan"-asian naamarin varjossa
pelaavien imperialistien ja militaristien
kortit, esittämällä todellisen,
täydellisen ja pikaisen aseistariisumisen.
Tämä vaikutti kuin pommi
olisi viskattu kapitalistiseen - maailmaan.
Työläismaailmassapa todellisten
rauhan harrastajien keskuudessa
se herätti suurta mielenkiintoa ja-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 31, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-01-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280131 |
Description
| Title | 1928-01-31-02 |
| OCR text |
TOstama, taiBBiadmn 31 p;nä—TBefl^ 3aa.il
No. 21 — 1928
VAPAUS mMMU\»m t y M w » t e « i M * - n — » n r — m j » . n»« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-01-31-02
