Vapaus, October 15, 1960

              :5:Siyu'2;V,^J>Lauantaina,4okak. 15 p.---,Saturday, Oc^^ '.'iJ! % ' " % A--V^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^M _ ^ ' • L ' ^ ^ / ^ " ! ^ ^^
(LraEETY)-^—^IncK^ndei^t- Labör
> Organ of > Fiimish' Canadians.^ Es-'
tablishedr^Nov; .e,-. 1917:^Authorized'
.as^^seoond',classmail'^ by- ihe" Post.
'Oftice »Department,' Ottawa.-;.Pub-"^
Ushed,>'thrlce ^ weekly: Tuesdays,
;!Thur6day8rand'FSaturday&by^yapaus:
Publishliag Ciompany Ltd., at 100-102
Blm St^W.,^ Sudbury. Ont., Canadaf
Telephones: Bus. Of f tee OS 4-4264;
EditorialOffice OS. 4-4265. Manager'
E. Suksi. Editor Eklund.'Mailing
address: Box 69, Suc^ury, Ontario.*
Advertising rates uponflpplication.
Translation^free'of chafge? . ^ ^*
• s TIL!AUSHINNAT.V
Canadassa: a vk. 8.00'6 kk.',4J!5^
, ; ' ' 3 ik. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa:" 1 vk: 9.5Ö 6 kk. 5.25
Kupariinn ''ylir
tuotasntaoi »
tilisjeij Idskiiun {
Washington. — ; Asiantuntijat
täällä sanovat, että tällä 'viikolla
tapahtuneeseen kuparin ' hinnan j3
sentin laskuun o l i syynä se, että v i i ­meaikainen
tuotanto on ollut ^ jos­s
a i n ' määrin kysyntää suurempi.
Nykyinen hinta on 30 senttiä pau­nalta.
, Yhdysvaltalaiset 'sulattimot laskir
vat hintaa viime viikolla ^33 sentis-tä;
31 senttiin kuparin tuottajien ka-?
pitalistisessa maailmanosassa tuot­taessa
tämän vuoden ensimmäisen
kahdeksan kuukauden kuluessa
2,400,000 tonnia j a tehtaiden käyttä­essä
100,000 tonnia vähemmän.
-Kuparin hinta Canadassa, jossa
tuotetaan noin 400,000 tonnia vuo­sittain,
on ollut 30 sentissä sitten
elokuun 30.
^Rhodesian kuparikaivokset'ja Ca­nadassa.
Norandan,Gaspen j a Wai-te
Amuletin kaivosyhtiöt ovat l u ­vanneet
vähentää tuotantoaan 10
prosentilla tuotannon ja kysynnän
"tasapainon" uudelleen: saavuttami­seksi.
Sudburysta, Ont., saapuneessa tie­donannossa:
kerrotaan, että Inter-:
national Nickel-yhtiö ei 9le luvan­nut
;vähenfääkuparintuotantoaan,
vaan on laskenut' sen 'hinnan 28 5
senttiin paunalta Torontoon toimi­tettuna.
i i
m.
MS:
A8eistarii$unnan 'hautaamisesta''
Htistoria tulee toteamaan — me pelkäämme — että Neu--
vostoliiton pääministeri^Nikita Hrushtshevin"vetoomuksia ja||
varoituksia olisi pjtänyt kuulla tiistaina jolloin YK:ri yleis­kokous
.kieltäytyi Yhdysvaltain vaatimuksesta ryhtymästä
vakavaan keskusteluun'aseistariisumisesta —^ ja.päätti hau-
<läta;iämän^-p
tein ^lyisille hyllyille^ missä .se on tallannut paikallaan
toistakymmentä vuotta. Tosiasia nimittäin on, että kun diplo-
,ipaateilleitulee käsiteltäväksi'jokuiepämieluine^^^^^
toteuttamista ei voida-kuitenkan, julkisesti vastustaa.le hau­dataan^
kaikessa hiljaisuudessa jonkun "
v a k s r r ^ . • - •
:^Ia9ilman yleinen mielipide voi luonnollisesti vaikuttaa
myös näiden komiteain työhön, mutta se on paljon yaikeam-i
pi tehtävä kuin on julkisesti toimivan instituutin toimintaan
yivaikiittaminem-Meipuolestamme yhdymme niihin hyvää tar­koittaviin
rcanadalaisiin, jotka toivovat yleisen^^-^^
•nousevan niin voimakkaaksi aseistariisunnan puolesta, että;
tätä kysymystä ei voida loppujen lopuksi komiteakomeroihln
haudata — ettei tänä atomikautena toistuisi se, mikä tapah-tui.
Litvinov-vainajanpäivinäv jolloin asefstariisumispuheiden
varjossa valmisteltiin kuumeisesti'"uutta sotaa ja lähdetti!
rauhan tunnukset huulilla "soitellen sotahan".
Tilanne on todella vakava. Ottakaamme esimerkkejä pa­rista
torontolaislehdestä:
."Nyt on lähellä se kauhistuttava päivä, jolloin miltei
mikä tahansa teollisuusmaa voi: valmistaa omatekoisia atomi­pommeja;
alennushinnoilla V ; ; ( i i b e^
Star, Iqkak. 12 p.)
-.S "Mr. Hrushtshev ei ollut kovin paljon väärässä valittaes-saaniiiettäaseistariisumiskomiteat
aiheuttavat, v^
kausta ja lausuessaan:
"-'Ainoa mitä he (aseistariisumiskomiteoissa) tekivät oli
se, että he joivat teetä. Jot«a eivät tykänneet teestä, joivat
kahvia. Sitten joku kolmas ehdotti, että lopetetaan kokous.'
; "Tämä pitää melkoisesti "paikkansa nykyisestä 10:nen
vallan aseistariisumiskomite^sta . . . " — (konservatiivinen
Globe and Mail, lokak. 13 p.)
Kaikesta tästä huolimatta Canadan valtuuskunta yleis­kokouksessa
äänesti aseistariisuntaa vastustavan Yhdysvalr;
ytain hallituksen.vaatimusten mukaisesti, että;aseistariisumis-kysymys
haudattaisiin uudelleen johonkin komiteaan sen si­jaan,
että yleiskokous/keskustelisi asiasta vakavissaan ja -te-kisisutä
viivyttelemättä tilanteen vaatiman päätöksen? :
Käytimme tarkoituksellisesti sanaa "viivyttelemättä"
sillä juuri viivyttelyyn pyrkivät ne, jotka haluavat jatkaa
yarustelukilpailua ja siten vaarantaa maailman rauhaa.
Korostaen voimakkaasti sitä^ että viiden tai kymmenen
vuoden kuluttua on todennäköisesti kymmenkunta sellaista
maata joilla on tämä "alennushinnalla hankittu" atomipom­mi,
Toronto Daily Starin sanontaa käyttääksemme, mr. Hru­shtshev
esitti intohimoisen vetoomuksen, että aseistariisu-misasiasta
on tehtävä päätös viivyttelemättä tai muussa ta­pauksensa
aseistariisuminen tulee mahdottomaksi. "Siinä ta-pauk^|
sa ihmiskunta tulee kiroamaan teidät",,hän sanoi
niille, jotka vaativat aseistariisumiskysymyksen uudelleen
hautaamista johonkin komiteaan.
vK|:;;i;v:;^g||||K^
Mr. Hrushtshev arvosteli ankarasti niitä, jotka-haluavat
syystä tai toisesta viivyttää ja jarruttaa aseistariisumissopi-muksen
allekirjoittamista J a hän korosti, että jos~'yh'dy s val­lat
liittolaisineen haluaa varustelukilpailun jatkamista, niin
' NL- voittaa siinäkin-^kilpailussa, vaikka hän haluaisi mie­luimmin
kilpailla rauhanomaisessa hengessä. Hrushtshev
tuomitsi sanoja säästämättä ne, jotka eivät halu£^ aseistarii­sumista,
mutta sanoi, että hän ei esitä kenellekään mitään
ultimaattumejä ennustaessaan, että ihmiskunta tulee pyyh­käisemään
pois historian lehdiltä'ne, jotka eivät tajua tai
eivät halua ymmärtää aseistariisumisen tarpeellisuutta.
^Korostettuaan, että aseistariisumiskysymyksestä on kes­kusteltu
kaikessa rauhassa eri komiteoissa jo toistakymmen­tä
vuotta pääsemättä asiassa mihinkään tuloksiin, mr. Hru­shtshev
leimasi tällaisen komiteatyön työläisten'harhautta-
'inisyritykseksif Hän lupasi, että Neuvostoliitto tulee osallis­tumaan
vastaisuudessakin vissinlaiseen komiteatyöhön, mut­ta
korosti, että NL kävelee heti ulos jos osoittautuu, että
tarkoituksena on vain viivytellä asiaa. Me emme tule osal-
^ listumaan - ihmisten harhauttamisyrityksiin ' aseistariisumis-asiassa,
sanoi hän.
Pääministeri Hrushtshev arvosteli ennenkaikkea.Yhdys­valtoja
aseistariisunnan vastustamisesta, mutta samalla ker­taanhan
tuomitsi myös Canadan ja Yhdysvaltain diplomaat­tien
"pyhimysasenteen" ja kuvasi heitä miehiksi, > jotka
"muuttivat kymmenen vallan aseistariisumiskonferenssin'
hevostalliksi, minkä hajua emme enempää voineet sietää . . .
Me kävelimme todella"siitä komiteasta pois, emmekä tule
sinne takaisin."
-Arvostellen Britannian pääministeri Macmillanin esitys­tä,
että aseistariisumiskysymystä käsiteltäisiin "hätäilemät-
' tä"; mr. Hrushtshev sanoi, että^Britannian suunnitelma veisi
-alkaa viidestä kymmeneen vuoteen. , ' >
" ' Mutta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ei enää
voi,da- aseistariisumissopimusta allekirjoittaa, ennusti mr.
Hrushtshev'selittäen: "Nyt on atomiaseita vain kolmella val­lalla,
neljännen valla noUessa niiden valmistamisen alku­asteella..
Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua tällaisia maita
. on kymmenkunta . . . Näitä pommeja voidaan nyt lähettää
- minneVtahans^^ Minkälainen.on tilanne 'viiden
täi kyrnmenen Vuoden kuluttua?" ^i^' '
olevalla^ otsikolla esitti Suo- vaaleissa;äänestysprosentti oli al-
^SÄÄansälaisteniä/poliittinen
Lontoo oli myös
tulvan uhkaamana
Lontoo. — Englannin etelä- ja
itäosissa on laajoja alueita edel­leenkin
tulvaveden : peitossa, tiedoi-tettiin
sunnuntaina. Vesimassat 0-
vattehneet.vtäällä tuhojaan/ tuhan­silla
peltohehtaareilla, * j a -lukuisat
pienet yhdyskunnat, ja eräät, suuret
maakuntakaupungitkin ovat yhte-^
yksien 'katkettua eristettyinä ulko­maailmasta.
Pahimmin on tulva koetellut Lou­nais
Englannissa Devonshirea.: Sun­nuntain
vastaisena, yönä; vesimassat
valtasivat alueita lisäksi -Hampshi-ressa
j a lähestyivät uhkaavasti Lon­toota
päästen niin .pitkälle kuin
Midlesaxiin. Päätiet :Winchesteriin
ja Southamptoniin :0vat veden kai-,
kaisemat ja paikoin; on vettä tien­pinnan,
yläpuolella: kaksikin, metriä;
Somersetshiressä on jokien, tulvave­si
muodostnaut Minstejcin j a : Dun-sterin
väliin: pyöreän järven, jonka
halkaisija on kolmisen kilometriä.
t^2YlläoleväUä^„
men johtava"työväenlehtX?Heisin(
gissä ilmestyvä ^Kansan i'Uutiset^
seuraavan - arvion^ vastikään ^ suori-^:
tettu jen$kuimaiiisvaaii merkityk-:
Sitä mukaa^^kuin kunnallisvaali­tulosten
'laskenta lähestyy' päätös­tään
vahvistuu koko ajan se kuva;
jonka jo ensimmäiset tulokset maa-:
hantairiltana: antoivat-.vaalien tisuunr
nasta. Kansandemokraatit ovat vah-
)vistaneet:. kaikkialla: maassa ;iasemi­aan
j a jatkaneet samaa eteenpäin-menoa
kuin 1958:n eduskuntavaa­leissa.
, Oikeistoplirien kiihkeä ryn-täily-:;
kommunistien, ja.vmuiden' kan-^
:s'andemokraattien^;tyrmäämiseksi!vja
heidän'^:cteenpäinmenonsaj^;estämi-:
seksi on valunut'pjhasti hukkaan,
kuten odottaa saattoikin.^ ^SKDLn
asema ei ole tässä maassa enää jär­kytettävissä,
tosiasioihin pohjautu­vaa
keskustelua voidaan käydä vain
siitä, miten nopeassa tahdissa SK
DL j a Suomen Kommunistinen^ Puo­lue
yhä laajentavat / kannatustaan
ja lisäävät voittojaan.
:,) M
demokraattien: suurimmat voitot on
saavutettu kaupungeissa j a ' teolli-
'suuskeskuksissa,;' joissa ; valtuusto­paikkojen
saaminen vaatii V suuria
äänimääriä; mutta yhtä ilahdutta­vaa:
:on -eteenpäinmeno maaseutu­kunnissa.
Kaupunkikunnissa on l i ­säystä
ollut l i k i : kolmekymmentä
paikkaa ja vain- pari paikka on'me-
.netetty,: koko maassa: on nettolisäys
alustavien tietojen mukaan 130-—
140 paikkaa.; Jälleen todistivat vaa­lit
myös sen seikan, että mitä kor­keampi
on äänestysprosentti,? sitä
edullisempaa se on kansandemo­kraateille.
Edellisissä kunnallis­iin
vJse]nVpijWee^ oma pääministerimme, mr.
iXv.iSelvää nimittäin on, että ihmiskunta\on menossa'hirveä-
KvVitä''onnettomuutta;köhti.,— i a , vastuui siitä.lankeaa.ensikä-i'i^
f.;>dessä!;yhdysyalloille, jonka, hallitus ei"kert^ kaikkiaan halua 1
TTiPii v n t A1 1 n 5j a spi .«!t fl r i i Ri^
SKDL sai Porissa
suuren vaalivoiton
H e l s i n k i / / ^ Kansandemok
vaaliliitto = s a i ; Porissa 8 283 ääntä^
mikä .merkitsee. 43: prosentin; nou­sua
vuoden 1956 kunnallisvaalien
5i794 ääneen verrattuna. Kaikkien
puolueiden äänimäärissä; :oli~vilk-i;
aan osanoton ansiosta nousua, mut­ta
se jäi porvareilla 13.2 pro.sentv
tiin ja sosialidemokraateilla 12,9.
prosenttiin;:-- Maanvyö
nenääntenlisäys merkitsi kansan­demokraateille
4 uuden;ipaikan; val­tausta.
Voimasuhteet Porin !;au-punginvaltuustossa:
tulevat.'tämän
jälkeen olemaan Tseuraavat:;;^
sandemokraatit- '16 (ennen 12), sd
oppositio 1 (—), sosdem. 15 (14)
ja porvarilliset puolueen 15 (15).
Valtuuston .paikkalukö; on; lisäänty­nyt
kaikkiaan kuudella.
S K D L : l l a 27 P A I K A N NETTO­VOITTO
— M U I L L A TAPPIOITA
Koko Satakunnan alueella ovat
kansandemokraatit saaneet - alusta­vien
laskelmien mukaan 34,297 ään-:
tä (v. 1956 27,420), sosialidemokraa­tit
33, 204 (32,697) ja porvarilliset
vaaliliitot 66,829 (58,986) ääntä.
Prosentuaalinen lisäys koko Sata­kunnassa
oli: kansandemokraateilla
25, porvareilla 132.ja.sosialidemo­kraateilla
vain 1,5. -
.- Kansandemokraatit: voitti vat 26:
ssa kunnassa yhteensä 33 lisäpaik­kaa,
menettivät viidessä 6 paikkaa,
joten nettovoitoksi jäi 27 paikkaa.
Muiden kohdalla on vain nettotap­pioita:
porvarillisilla vaaliliitoilla 5
jaj^sosialidemokraateillajJcokonaista
237 . ' -
=^ Määrävähemmistön asema saavu­tettiin
Satakunnassa Porin ohella
myös Porin mlk:ssa, Keikyällä ja
Merikarvialla — kahdessa viimeksi-mainitussa
tiettävästi ensimmäisen
kerran.
Sos.dem. puolue
kärsi tappion
linnakkeessaan'
Helsinki. — Sos.dem. puolue kär­si
ihuoniatlavan vaalitappion; myös
Vuuksenlaaksossa^jola se on .tähän
saakka pitänyt linnakkeenaan. Sen
enemmistöasema ; murtui, nimittäin
Imatralla; Lauritsalassa ja Karhu­lassa.
/
Imatralla puolueella on ollut 23
valtuutettua, mutta nyt jää vain IT.
Karhulassa paikkaluku > putoaa
23:sta beitsemääntoista.
- Lauritsalan 31 valtiiuteiusta on
tähän saakka ollut sos.dem. puo­lueen
edustajia 16<inutt» nyt heitä
on vain 13.
13" ff
fhainen, ^
valppaus oli lamaantunut, ja vaali-;
tuloskin.oli silloin heikompi kuitl
nytVfVV ;.
Keinissä ja Kolarissa,*^ "joista on
muodostune , symbolisia ; taistelu-,
paikkoja kansandemokraattien^ ja
heidän vastustajiensa välillä, ottivat
kansandemokraatit-fetakaisin ; enemr
mistöasemansa. Niin nopeasti oli­vat
kuntalaiset huomanneet, miten
paljon'menettivät/::kun edellisellä
kerralla antoivat taantumuksen, ryn­nistykselle
periksi.. Näissä kunnis­sa
oli lisäksi äänestysprosentti
maan korkeimpia,: vaikkakin :huip-
:puunsa:^kohosi kuntalaisten . a k t i i v i ­suus
Karkkilassa .— äänestyspro­sentti
ylti 90 missä k
kraattien enemmistö säilyi_^ ennal­laan."
Erittäin" tyytyväisiä vaalitu­lokseen,
ovat :;varmaankln:;tampere-laiset,
jotka kohottivat kansande­mokraatit
valtuustonsa suurimmak­si
ryhmäksi ja pääsivät määrävä-hemmistön^
asemaan. Se on ;t
johon'bn pyritty koko sotienjälkei­sen
ajan ja jonka merkitys Tampe­reen
.asioiden hoidolle tulee ole­maan
tavattoman suuri. Pori, Oulu,
Rovaniemi.: Raurtia, Kuopio; Forssa,
Espoo; Kuusankoski j a monet:muut
paikkakunnat i merkitsevät kauniin
voiton tililleen. Haukipudas, Uu-denniaan
läänin Pyhäjärvi j a ilmei­sesti
myös Suomussalmi nousivat
kansandemokraattisenemmistöisiksi.
Helsingissä- saavat kansandenioki-JKi-tit:
enemmän 'ääniä:: kuin koskaan
aikaisemmin.
Suuri-poliittinen valppaus on kui­tenkin
edelleen: yhtä välttämätöntä
kuin vaalipäivinäkin) Myös kokoo­mus
'selittää vaaleja: xvoitokseen,
mutta; äärimmäisen taantumuksen
voitto'on tapahtunut: muiden, poir
värillisten puolueiden — lähinnä
kansanpuolueen kustannuksella
joiden politiikka :ei-.ole-eronnut mi­tenkään
kokoomuksen. poHtirkasta.-
Kysymys on vain porvarillisten
poulueiden sisäisestä paikkojen «u^
delleenjaosta., Pahan merkkinä on
kuitenkin se, että siellä on korjan­nut
lisäpaikkoja maalle: ja kansalle,
vaarallisin ryhmittymä.
Sosialidemokraattinen' puolue jat­kaa
;kulkuaan: tappiosta .. toiseen.
Näin: tu.'ee sosialideniokraatti.sen
puolueen kehitys jatkumaankin,, el­lei
puolueen jolidossa j a politiika.";-
sa suoriteta perusteellisia muutok­sia:
Kokoomuksen yhtiökumppa-nuus,:
'"käyttökelpoisen aasin!': osa
ja ponnistukset:työväenliikkeen V ha­jottamiseksi
tulevat kostautumaan,
yhä selvemmin. Sosialidemokraat­tinen.
oppositio on , suurin; ;pintein
säilyttänyt; asemansa, mutta opposif
t i o t a : kannattavat palkkatyöläiset
ovat tuskin tyytyväisiä aanestyk-seensä
saatuaan tielaa,. kuinka vas­tuuttoman
ja palkkatyöläisten,etuja
vahingoittavan; teon oppo.sitiojohloa
lähellä oleva SAKn johtJjaiyhmit-tyma
teki juuri viimeisenh; vaalia
paiväna runko.sopinnisiatkaisussaan
Jokin, porvarillinen; lehti on jo •eh­tinyt;
: selitelläj.; että : kansandemo­kraattien
voitto qn muka johtunut
\ Havanna., —- Eräs yhdysvaltalai-;
nerijä 12 kuubalaista teloitettiirij
torstaina®osallistumisestaan: .F
eastroiv?svallän>kaatämisyritykseen.
äomervillesta, Mass., kotoisin ole­va
Anthony Zarba ammuttiin teloif
tusjoukon toimesta yhdessä seitse­män:
kuubalaisen 'kanssarikollisen
kanssa Santiagossa. Havanan ra­diossa
ilmoiteltiin, että Santa Cla-rassa
oli samoin teloit.ettu viisi
muuta kuubalaista. , •
Miehet olivat nousseet maihin a-seistetun
27-miehisen joukon mu­kana
Kuuban itäi.sen maakunnan
^pohjoisella rannalla::^^ V S
vastaan todettiin sotaoikeudessa. , ;~
Santa Clarassa pidetyssä oikeu­denkäynnissä',.
on;:S;t
167vhenkilöä:käsitlävä: joukko 'aina
20:sta30:een vuoteen asti'vaihtele­vaan
vankeuteen osallistumisestaan
si.ssitoimintaan;.Escambi'ayn vuoris­tossa.
:. Näiden joukossa on toinen
yhdysvaltalainen;; Statenlslandist^al
N. Y,;' kotoisin oleva Richard Pecor
ra ro
Zarba kertoi oikeudelle, että hän
oli yksi-"siita joukosta, joka nousi
maihin Kuubassa :valloitustarkoituk-sessa.
Hän sanoi, että alus, jolla
joukko matkusti, oli-lähtenyt- mat
kalle Miamista, F l a .
KTinnroTrmnnnrmrrjro^^
?j@sa55S:'«s^s^siisiN;« mm.
TOIMITTANUT EEVA \
Sveitsiä keittiön puolelta
Verinen mellakka
Etelä-Afrikassa
Salisbury. — Kuusi afrikkalaista
san surmansa j a useita-loukkaantui
afrikkalaisten a^uma-alueella Ha-
:rare.ssa; Salishuryssä; Etelä^-Rhodcr
siassa lauantaina sattuneessa^mella-kassa.
Kahdeksan tuntia kestänyt mete­l
i : , alkoi: liikenneonnettomuudesta::
Muuan valkonnen autoilija ajoi
pyöi-hilevan: neekerin päälle,, j o l l o in
viimeksi mainittu-loukkaantui vaka-v.
isti. Tiipaus heiatti silminnäki-jöuicn
raivon .Nainä yrittivät: kaa­taa
.onnettomuuteen osallistuneen
neen auton ja kivittivät ohi ajavia
busseja' ja: muita autoja. Polusi a-va.
sl tulen: Kun tilanne paheni ja
vastaan, kutsuttiin valkoisten ko­dinturvajoukot
palvelukseen.
Gaitskell saa
aikaan sodan
labourpuolueessa
Menhester. — Englannin la­bourin
vasemmistosiiven; johtaja
Konni Zilliacus lausui sunnun-:
:taina; pitävänsä: : sietämättömänä
: sitä, että puolueen: Johtaja: Gait­skell
yrittää tulla valituksi uudeir
leen. johtoon, vaikka /hän on aset-
; tunut vastustamaan puolueen; puo­lustuspolitiikkaa.
vain .sosialidemokraattien hajanai-
" ~ZilIiacus~t^rkoittt~tausunnossaan—snndcstar^-älk-iincn—paiJifi^^
Scarboroughin.v^ : p
päätöslauselmaa, jossa vaadittiin
^Englannin luopumista ydinaseista
ja: - kieltäytymistä, ydinasfetukikoh-dista.
Kongressi otti näin ollen
toisen kannan kuin mikä on ollut
Gaiskellin j a puolueen tähänastinen
virallinen puolustuspoliittinen
suunta.
Zilliacus sanoi, että Gaiskell a-loittaa
puolueen riveissä: sisäpoliit
• tisen sodan, jos hän yrittää taistella
puoluekongressin -päätöstä vastaan.:
Hän nimitti puolueen johtajaa "la-bourpuolueen.
kansanmurhaaja-ama­töörien
päämieheksi".,
^ MahdoUisesti pääministeri
Hrushtshev oli oikeassa syyt-täessään,
että .Yhdysvaltain
hallitus ei Kalua presidentin­vaalien""
aikana ryhtyä mihin­kään
asiallisiin neuvotteluihin
aseistariisumisesta." Mutta jos
asia on näin, ^silloin on Hitto-hallituksella
entistä suurempi
velvollisuus - sanoutua irti.
\yashingtonin ^ kurjasta ohjel-rnasta,
ja omaksua, piiolueettp-,
mapa^maana-päättävän Icannan
Soulin polusi
oli aseissa
Söul. — Koko poliisikunta oli
sunnuntain» hälytysvalmiina,.ja en­simmäisen
kerran huhtikuun val­lankumouksen
jälkeen : o l i v a t i p o l i i -
sit aseistautuneet kiväärein. Lähi­alueilta
oli pääkaupunkiin lisäksi
komennettu - vahvistukseksi: viitisen-'
.sataa poliisimiestä.
Varotoimenpiteet selittyvät sillä,
että Soulissa odotettiin Jaajoja
mielenosoituksia vastalauseeksi sen
johdosta, että Syngman Uheen_en-tisen
hallinnon johtajat olivat saa­neet
odottamattoman lieviä tuomi­oita
Soulissa:, äskettäin .päättyneessä
oikeudenkännissä-
Sanoo Canadan
heittävän öljyä
sodaii liekkeihin
Be^gradr Jugoslavia. — Puhues­saan
suuressa kansankokouksessa
vierailustaan YK:ssa ja Y K : n edes­sä
1 olevista kysymyksistä, Jugosla­vian
presidentti Tito syytti Cana-daa
öljyn ,^heittämise.stä vaarallises­ti
riehuviin.leikkeihin. Hän sanoi:
"Me olenime kovin pettyneitä Ca­nadan
ja Au!stralian edustajista, jot-kq,
kaatavat öljyä.,liekkeihin...: .
Me olimme jossakin'määrin3>etty-ncitä
Britannian edustajan qseiitees-
*" '-"n,odotimme esityksiä, kylmän
lieventämiseksi".
paikkaan.sa, sillä jo.s so.sialidemo-kraatit
olisivat oeiintynect yhtenä
vaaliliittona, olisi heidän; tappionsa
ilmeisesti ollut nykyistäkin suu­rempi.
Hieman koomilliselta vaikuttaa
se huolehtiminen, Jolla osimv:yleis­radio
selittelee. ryhmärVennamon
saavutuksia;-:. Erällä valtuiistopaik:
koja Vennamon- onkin onnistunut
vikitellä maalaisliitolta tämän rust-hollaripolitiikkaan:
tyytymättömien
pienviljelijöiden sekä toisaalta; joir
denkin. ::vanhojen ? suojeluskunta-pamppujen;
äänillä, multapaikat. on
saatu sellaisilla pikkupaikkakun­nilla,
joissa valtuustopaikkoja loh­keaa
varsin vähäisillä äänimäärillä,
ja toisaalta yleisesti tiedetään, ctta
ryhmä-Vennamon, satu on tilapäi­nen
ilmiö. Seuraavi.ssa vaaleis.sa
Vennamon Ä.:pienviljelij
ilmeisesti siirtyvät kansandemo­kraattien
taakse.
Fleming nälti --
ja ymmärsi
Occra, Ghana. — Canadan vaiti-
.onvaramniini.stfcri Fleming: sai täälr
Uinahda omin silmin miten, A f r i ­kan
maita autetaan sosialistisen
maailmanosan loimesta — ja hän
hatäantji näkemästään.
Keskusteltuaan Ghanan hallituk­sen
cdubtaiain kanssa, vallionva-nilnminislcii
Fleming nousi täkä­läisellä
kentällä lentokoneeseen,
matjoistaakscen - takasi in kotiin:^;
Tällöin lian nalcT ÄTcrel tään-T^Hsi-_Jailu tta n u t K r
neuvostolirtlolaista.' suihkumootto­reilla
varusteltua: transporttikonet-
; ; Nämä neuvo.stoliittolaiskoneet 0-
livat tuoneet Ghanaan Neuvostolii-l
on hallituksen edustajia ja neuvos-toliitlolaisia
tekniikkoja:;keskuste­lemaan
;Chanan. hallituksen :kanssa
Neuvostoliiton' avunannon mahdol-li.
suuksisla ja -muodoista. , Neuvos­toliittolaisten
vieraitten: Uikiimää-lan
sanotaan olevan 200 hengen
paikkeilla.
Valtionvdiainministeri Fleming
sanoi olevansa "vakuuttuneimman
kuin milloinkaan ennen siitä, että
länsivaltojen tulee : antaa nopeasti
.avustusta Af rikan; jälkeenjääneille
maille."
Tämä sivuhuomautus oli hänen
ainoa lausuntonsa neuvostoliitto-laisryhniän
vierailusta Ghanassa.
Kaikkihan - me: tunnemme • kuvauk­set
Sveitsin' suurenmoisesta luon­nosta,
:malitai^vista^.v^
sinvärlsistä järvistä ja^ ihanasta i l ­mastosta.
Mutta kyllä sieltä löytyy,
muutakin mielenkiintoista,' nimit;
täin keittiöt ja ruoat. Ehkei sveit-siläinenlkeittiö:
kuuluisuutensa puo­lesta
vedä; vertoja-naapurimaitten-sa
Ranskan ja Italian keittiöille,
mutta kyllä suomalaiselle perheen-emännälle
'olisi sieltäkin paljon
varteenotettavaa j a opittavaa.
Tietenkin ilmasto on erilainen
Sveitsissä kuin Pohjolansa, eikä i h ­minen.;
tarvitse polttoaineekseen
n i i n ' p a l j on liharuokia-:mutta:;luul­tavasti
lihan' kalleus on suurempi
syy liharuokien vähäisempään
syöntiin kuin ilmastolliset seikat
Sveitsiläinen perheenemäntä ei
kuitenkaan jää -neuvottomaksi, .ihä-nellä
on paljon mitä erilaisempia
kasviksia j a hedelmiä, polvesta pol­veen
kulkevia :reseptejäjä:mieliku;
Vitusta../rrr; Melkein voi:: sanoa; että
sveitsiläistä keittiötä: hallitsevat sa­laatit
ja/aina vain salaatit. : Ruoan­valmistukseen
:;käytetään; myös; pal-jon
riisiä, juustoraastetta ja sipu-ijlia.
Rasva-aineista on tärkein- ruo­kaöljy,
sitä käytetään sekä salat
teihin että paistamiseen.
Kahvi on Sveitsissä vahvaa ja
halvempaa kuin esim. Suomessa,
mutta sitä juodaan siellä vähem­män.
Ehkä viininjuonti on tavai­llaan
syrjäyttänyt .kahvin;-sillä:; vie:,
•lailleen sveitsiläinen ;tarjoaa;;mie^
luummin lasillisen;viiniä,.kuin r u :
peaa suurempitoiseen< kahvin val­mistukseen.
;; Sveitsiläisen perheenemännän
keittiö VOI olla vanhanaikainen mi
ta kalustukseen tulee, mutta hä­nellä
on kadehdittavan paljon erir
laisia: keittiotyökauja ja tarvikkei­ta.
Hänellä.: on mita erilaisempia
ruokalajeja varten sekä .kunnioitet­tava
määrä erilaisia teräviä veit­siä.
Kattilat ja pannut ovat myös
omaa luokkaansa.
.Aamukahvilla (Fryhstyck), tar­joaa
sikäläinen perheenemäntä pe­rinteellistä
.maitokahvia (puolikup-pia
maitoa keitettynä ja toiset puo-lel
kahvia) leipää, voita ja marme-laadia.
•; Toisinaan 'myös ^ keitetyt
munat .täydentävät .aamukahvia.
I'äivallinen on tavallaan ainoa
varsinainen.;ateria koko-päivässä-ja
se syödään keskipäivällä kello yh­den
aikaan.: Silloin ajelee-perheen-pääkin
polkupyörällään kotiin toir
mipaikastaan; jos matka ei-ole yli­voimainen
ja lapset saavat myös
kouluista kahden;tunnin: aamiaislo-man.
Tämän aterian on perheen-äitrtehnyt
huolella ja vaivalla sekä
t'jn , saiaäfneiF!:vahnistukseeni::jlä^
tarjoaa perheelleen ensin keittoa,
tavalhsimmin jotain kevyttä vihan­neskeittoa,
j a sen jälkeen ehkä
nuudeleita (ohuita makarooneja):se^
kä -yhden paistinmakkaran henkeä
kohden ja tietenkin salaatteja.
El ole ensinkään harvinaista syö­dä
päivällisellä neljää, viittä lajia
salaatteja. Eikä tämä salaattien
syöminen ;:ole;missään;::;tekemisessä
perheen varallisuuden kanssa, vaan
jokainen emäntä::pitää:perheen ter­veyden
kannalta ensiarvoisen tär­keänä
tarjotarjokaisena^vuoderi päi­vänä
jotakin raakasalaattia. Päi­vällisen:
päättää musta kahvi,; jonka
kanssa nautitaan leivonnaista.
Illalliseksi (Abendbrot) syödään
teen tai maitokahvin kera leipää,
voita ja leikkeleitä sekä kakkua,
hedelmäsalaattia tai muuta hyvää.
Näissä ruoka-aikojen"järjestelyis-' ^^.^
sä oh se erinomainen puoli, että s i i i " ' " ^ ' ' ' ,^
vöttuaan päivällisastiat on emäntä'
koko iltapäivän ja illan vapaa r u o - ' " ^
kahuolista. Hänen pitää'vain yar- '
mistua siitä^^että kaapissa ori^riittä:' / '/^
miin\leipää ja voitaJja i l l a l l i s e s t a"
hän pääsee teen kaf^cahvin keitol
la. ' _
Sitten- vielä_salaateista: - % '
"Vihreää salaattia eli keräsialaattla r •
syödään joka perheessä melkein jo- > 'fc///
ka päivä. Sitä ei sveitsiläinen •- l
emäntä suinkaan tee sokerin ja ker-^'
man kera, yaan hän tekee parem
minkin siitä suolaista ruokaa seu-,,
raavasti."
- Salaatinlehdistä irroitetaan käsin. .
lehden tyviosa, joka on vähän ko-., ,,1,
vaa, lehdet pestään ja asetetaan va­tiin,
päälle pannaan hienonnettu - ...
sipuli. Kastikkeeseen käytetään: ^ 1
sitruunan mehu, suolaa, valkopip'<"< •
puria, sokeria, 'öljyä ja kahvinkupil- -
linen kuumaa vettä. Kastikkeeseen " " . ^ J
voi lisätä myöskin sinappia. Ai- - - .
neet vatkataan sekaisin ja kaade-' ' " '
taan salaatinlehtien päälle.
Hyvää salaattia saa myös tomaa- -
teista sipulin ja paprikan kanssa. ,,
Samoin porkkanoista sekä raakana
että keitettynä. Retiisistä saa sa­laattia
nopeasti, ne raastetaan, lisä-teän
vähän maitoa, suolaa j a öljyä.- ' "
Sveitsiläiset pitävät hyvästä ja, . v,
ehkä voisi sanoa kevyestä ruoasta
ja he pitävät myös sen valmistami­sesta.
Tämä Jiai saakin heidän
keittiönsä tuntumaan niin mukavat- <
ta ja jännittävältä. Miehet ovat jo >. .
siellä kiinnostuneet siitä mitä syö-,
vät ja tämä saa perheenemäntien y - ^ > -
rittämään parastaan.
HYÖDYLLISIÄ TIETOJA l'7
Nylonsukasta saa hyvän sipuli­pussin
komeron seinälle. Terä lei­kataan
pois j a suljetaan pyykkipin-nalla,
joten alaosasta saa mukavasti
sipulinvajn pinnan avaamalla. Ylä­osasta
sukka: solmuun j a naulaan:
Lankakeriä; palloja y;m.; voi samal­la
keinolla: pitää viralta poistetuissa:
sukissa.
• * *
MAITOKUORRUTUS
Tämä kuorrutus antaa hyvän
maun esim. ''kuppikakuille", kuka
pitää lisämakeudesta niihin.
1 kkp. pölysokeria
1 rkl. lämmintä maitoa
7
Vt tlr-voita
Vi t l . vaniilljj£a sokeria
: K a i k k i ; aineet sekoitetaan j a se-:-
osta hierotaan niin kauan, että se
on aivan kiiltävää. Levitetään k a ­kuille
ja annetaan kovettua. En--
nen^ kovettumista voi ne koristaa
vielä- jollakin hedelmän paloilla,
niin::saa kakuista oikeiA juhlavan
• • ~* -
"Birchermyesli" on sveitsiläinen
jälkiruoka, josta erikoisesti lapset
pitävät ja se valmistetaan seuraa­vasti:
Maitoa, sokeria,, kaurasuurimoi-ta,
saatavissa olevia marjoja tai he­delmiä
(omenat raastittuna) hiu­kan
sitruunamehua. Jos halutaan,
voidaan; seokseenv:lisätä.;vielä-ker-.'
mavaahtoa ja rouhittuja pähkinöi­tä.
Kaikki ainekset sekoitetaan ta­saiseksi,
notkeaksi puuroksi.
y -
— Kun lentokone saavuttaa ääntä
nopeamman kulkutasoui sen nopeus'
mitataan Mach-kojeella. Ernest
Mach oli tshekkiläissyntyinen fyy­sikko,
joka ansioitui äänen tutkimi­sessa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
TylijäTei palapiipussaltaan
Me laitakaupungilla syntyneet ja
kasvaneet olemme joskus kuulleet
myös otsikossa ilmenevän viisau­den,
mikä kielellisestä asustaan
huolimatta kuvaa erjtläin sattuvasti
sitä kun "housuntasku.ssa ei ole mi­tään
eikä toisessa taskussa senkään
vertaa".
Samanlaiseen tulokseen tyhjyy­destä
ovat viimeaikoina tulleet
myös-eräät poliittiset;huomioitsijat;
jotka ovat unhoittaneet esim. sen
että' päämihisieri Diefenbakerin
Y K n kokouksessa pitämä "ensim­mäinen"
puhe.oli muka oi^kea jymy-puhe,
mutta myöntävät nyt, että
paljon oli siinä sittenkin vain porua
Yhdysvaltain hallituksen puolesta,
mutta_eLjuuriJaink{um_villoja-.Ca^
nadan hyväksi. " ' • ,,
Montreal Daily Star lehti on yksi
niistä kovanaamaisista lehdistä jot­ka^,
ovat'vielä uskovinaan,, että pää­ministeri"
Y K n
rcmman 'puheen ja vasta toisella
kertaa kepulin puheen. "Monet ih-miseT'
uskovlit7 että Canada vei
yleiskokouksessa tällä viikolla huoT
noa osaji, verrattuna' pääministeri
Diefenbakerin viikko?, ennen esittä­mään
vastaukseen mr. Ilrushtshe-v
i l l c " , kirjoitti Montreal Star viime
perjantaina ja selitti:
"Tällä viikolla Yhdysvallat päät­ti,
että se c i halua.olla missään te-
.keinisis.sä viiden (puolueettoman);
vallan päätöslauselman kanssa, jon-i
ka esitti Intian pääministeri Nchru
. . USA taistcli~kaikin mahdolli-?
s i n ' keinoin—tätä päätöslauselmaa
vastaan . . ."•ja'~siinä joutui eräässä'
ääncstysväihdessa Canada "surkean
jäl(leiij^viiJlun_j^.ähcnintislöön!L3ai^
dysvailaiii--' apulaisena, ,,^.vaUtteli
lehti.' ' " ' ' r v ' . ' I
- MuUa'"eikö tämä, surkea esiintyi
minen^ Intinii ehdottamaa pälitöslau-;
vastaan Yhdysvaltain
tamista juuri samalla tavalla kuin
oli pääministeri Diefenbakerinkin
ensimmäinen puhe yleiskokoukses­sa?
Kummassakin tapauksessa päämi­nisterimme
. inföiH Yhdysvaltain
kurjan ohjelnian - puolesta. Eroa
oli vain sikäli,, ettäjtoisessa puhees-j,
aan hän astui pääministerH^elffun
varpaille; jotavastoin^ensimmäisessä
puheessaan hän astui pääministeri
Hrushtshevin varpaille.
Kummassakin puheessaan hän
l i i k k u i toisten asialla, Yhdysvaltain
sotaisten kenraalien asialla — ja
siksi hänen puheensa sai niin haa­leata
vastakaikua täällä kotona,
vaikka sitä yritettiinkin kovapaihei-sesti
mainostaa.
Selostaen miksi "Canadan ja l i i t ­tolaisten
arvovalta hajosi Y K n yleis­kokouksessa",
kuten Globeand Mail;
asian selosti 6:n palstan otsikos-;
saan, maihitun lehden Y K n kirjeen­vaihtaja
Harold Greer kirjoitti lo­kakuun
7 pnä:
_J!.^^,JääUä_ollaanjLyksimielisiä;
siitä, että länsi jputuu maksamaan
ja maksamaan suhteiden kiristymi­sellä
" NATO-liitössa, " Britannian
Kansojenyhteisössä, ja ';'Amerikan:
mantereella - sekö . puolueettomissa-
". . . On selvää, että Canadaa syy­tetään
osaltaan tästä epäonnistu­masta
. . . " ^
Selvää siis on, että "tyhjä ei pala
piipussakaan"!
"^osiasiässa -Canadassa, kuten
muuallakin maailmassa katsottiin
asiaa jotenkin täten: Pääministeri'
Diefenbker kieltäytyi menemästä
oma-aloitteisesti Y K n yleiskokouk­seen.
Hän antoi kielteisiä vastauk­sia
avoimesti niille canadalaisille,
jotka esittivät toivomuksia, - että
pääministeri menisi henkilökohtai-j
sesti y K n istuntoon ja > esittäisi?
siellä Canadan kansan toivomusten ;
mukaisesti öpuolueettomuuskannanf
ja sen perusteella vaatimuksen, että
nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin
aseisariisumisen hyväksi. * 1
Mutta kun Washingtonista tuli;5
merkki, että Inyt ovat Pentagonin'
politiikot'pulassa, n i in silloin muut-i
tuimaani Ottawan kellossa — ja n i i n;
syntyi/sitten pääniinisterimme' pu­heet
Pentagonin puolesta sekä In-tiänrettäVNeuvostoliiton'^
vastaan] Paltin puoli Rasiassa' pn>? t
kuitenkin se, eUäsamalla ker^^^^^
hän puhui myös Canadan. k a n s H W \ ' * ' ' |
valtion p a r h n l t a ' , e t u j a l v a s t a a n * ^ ' ' " '^i
gg,B
(
;?»f
?-''.^^:'5i;
i
mmm...... mm
ministeri" Diefenbaker\'piti YKn .selmaa va.staan ollut Yhdysvaltain mantjBreclIa sekö .puolueettomissa >' »x,,,' f!^-
yleiskokouksessa-muka ensiksi pa- yloonsii surkean-ohjelnian'puolus- maissa. ,.-7 J'\ ' z,\' ,;~Känsäkoura^''^; 4^
1K<
'Mi