Vapaus, December 17, 1966

              >
Published thrice vyeekiy: Tuesdaja. -ThUKdays ahiTSa^urdays^b?'^^
publishing Co. Limited. 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario. Canada
Mailing Aödress: Box 69
Aövertlsihg rates upon application, translatlon Iree of charge.
Autiiorizpd as second cläss maU by the Post Office Department: bttawa:
and for payment of postage In cash.
»'5 Member of Ih «CANADIÄNhUANGUÄGE-FRESS
•'••^ " TILAUSHINNAT:
Canädassa: 1 vk; $9.00i 6 kk: $4;7ö'^^;^^^U^ vk. $iaoj 6 tt. 96.2S
3 kk. 2.76 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 5.76
Yhdistyneet Kansakunnat |ärjestön pääsihteeri U Thant
rcomalaiskätohsen kirkon paaATt Paavali VI, protestanttisten
kirkkojen maailmanneuvosto, kaikkien maiden Vtyöväenjär-
• jestÖt (joitakin meany-yksilöitä .lukuunottamatta) ja tayalli-
• set: ilimiset yleensä ovat toivoneet ja esittäneet vaatimuksia,
että Vieitnamih likainen sota pitäisi lopettaa. Mutta monet
merkit viittaavat siihen; että Washi'ngtonilla ei ole joistakin
kauniista puheista huolimatta mitään vakavampaa halua so­dan
lopettamiseen. Päinvastoin näyttää, että Vietnamiin teh­tyä
sotaretkeähahitaäh jatkaa ja sotatoimia edelleen läa-jentaa.
Hätkähdj^ ioli^viime tiistaina saapunut uutistietö,
. jonka mukaan Yhdysvaltain ilmavoiniat olivat pomrnittaneet
.Pohjois-Vietnarnin pääkaupunkia,: Hanoita, aiheuttaen siellä
tiheästi asutuilla alueilla suuria tulipaloja ja paljon ihmis­henkien
menetyksiä. Hanoin pommittaminen "on äärettömän
vakava sodan eskalointi-tcimenpide" sanotaan Pohjois-Viet­narnin
hallituksen Geneven sopimuksen kansainväliselle val­vontakomissiolle
lähetetyssä protestisanomassa. •
Tällais§! teot sotatoimien edelleen laajentamiseksi ovat
osoituksena siitä, että Washingtonin edustajain "rauhanpu-heilla"
ci voida nykyvaiheessa antaa täyttä arvoa. Todellista
ienkki-iitiperialismin ohjelmaa ovat tähän asti edustaneet
ne korkea-arvoiset upseerit ja huomatut poliitikot, jotka ovat
tehneet tiettäväksi, että he vastustavat jyrkästi kaikkia sel­laisia
toimenpiteitä, jotka voisivat todella johtaa rauhaan:
Vietnamissa. Rauhanneuvottelujen asemesta on "voitto" eli
Vietkcngin kukistaminen, Washingtonin tavoitteena, sanoi
ulkoministeri Rusk muutama päivä sitten Saigonissa käydes­sään.
Kuinka vakava asia tämä Hanoin pommitus on, se näkyy
ehkä parhaiten siitä, jos palautamme mieleemme melko yleis­maailmallisesti
omaksutun käsityksen, että Pohjois-Vietna­min
pommituksen ehdoitta lopettaminen on perusedellytys
rauhanneuvottelujen alkuunsaamiseksi Vietnamissa. Yhdys­vallat
ei ole vain kieltäytynyt tämän perusedellytyksen to­teuttamisesta,
vaan pahentanut tilannetta edelleen ryhty­mällä
pcmmittamaan sellaista suurta asutus- ja hallintokes­kusta
kuin Hanoin kaupunkia. . : •
Sofia Rönkä, Beaver Lake, Ont.,
läyttää— keiskiviikkona, .; joulukuun
21 päivänä 80 vuolta.
Evert Mäenpää, Worthirigton.
Ont,. täyttää maanantaina, joulu­kuun
19 päivänä -73 vuotta. ;
Yhdymme sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
Muutama päivä sitten ilmoitettiin, että' Yhdysvaltain
hallituksen "talousmiehet" olivat sotabudjettia laatiessaan
. tehneet iättilaismäiseri "laskuvirheen". Presidentti Lyndon
Johnson tiedoitti viikko sitten tiistaina, että. Yhdysvaltain
Vietnam-sota tulee tästä hetkestä alkaen kesäkuun 30 päi­vään
mennessä maksamaan $.10 miljardia enemmän, minkä
se piti älkuperäisteri "suunnitelmien'' mukaan maksaa. Tä­män
vuoksi Yhdysvaltain sotamenot tämän tilivuoden aikana
eivät ole $57 miljardia kuten hyväksytty talousarvio edel­lytti,
vaan peräti $67 miljardia, selitettiin nyt Washingtonis-ta.
Presidentti Jchnsohiri asiasta antama tieto siis osoittaa,
että Vietnamin sota tulee yhdysvaltalaisille maksamaan kak­si
kertaa enenimän, mitä sen piti tammikuussa laaditun ja
hyväksytyn budjetin mukaan maksaa tämän tilivuoden ai^
kana! Vietnamin sodan hinnaksi on nyt laskettu huikea
. summa, peräti $25 miljardia vuodessa.
Siitä huolimatta Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk
.-.anoi viikko sitten Saigonissa vieraillessaan, että sotatoimien
rajoittamisen ja lopettamisen asemesta Washington yrittää
saada NATO-liittolaisiltaan enemmän apua Vietnamin sodan
tukemiseksi. Toisaalta oh tiedoitettu. että Yhdysvaltain toi­mesta
lähetetään jatkuvasti lisää maa-, ja leritovOimiä Viet­namin
sotaan. Aivan äskettäin myönnettiin, että Yhdysval­tain
toimesta; on läheitetty ensimmäinen atomivoimakäyttÖi-nen
risteilijäkin sotatoimiin Tonkinin lahdelle Vietnamin
rannikolle. Virallisten tiedonantojen mukaan tämä atomi-voimakäyttöinen
risteilijä,, Long Beach, on jo osallistunut
operatioihin Vietnamia astaan. Tässä yhteydessä on syytä
muistaa, että Long Beachin aseistukseen voida:an lisätä mil­loin
tahansa, ellei se niitä kanna jo nyt sekä keski- että pit­känmatkan
ohjuksia atomikärkineen.
Vielä muutama kuukausi sitten meille selitettiin Wash-ingtonista,
että Yhdysvallat ei käytä lainkaan ns. "strategisia
lentovoimia" — suuria sui hkumoottoreilla varustettuj a pom­mittajia
— rajoitetuissa eli pienissä sodissa. Nykyään kerro­taan
kuitenkin päivittäin, miten Guamin lentotukiasemalla
olevat suuret B-52 pommittajat lentävät Filippiinien yli ja
pommittavat sekä Pohjois- että Etelä-Vietnamin alueita. Tar­koittaako
tämä sitä, että Yhdysvallat ei pidä Vietnamin_so-taa
enää "rajoitettuna" eli pienenä taisteluna, tai sitä, että
Washington on tässäkin asiassa yrittänyt harhauttaa suurta
yleisöä? .
Kaikkien näiden tosiasiain perusteella on vaikea suhtau­tua
varauksettomasti Washingtonista keskiviikkoiltana an­nettuun
tietoon, että USA on valmiina vissein varauksin neu­vottelemaan
jouluvälirauhan jatkamisesta siinä mielessä,
että saataisiin rauhanneuvottelut alulle, Washingtonin kaikki
aikaisemmat "rauhanjpiiheet" ovat osoittautuneet vain eleik­si.
Mutta kaikesta huolimatta on toivottavaa, että järjen
ääni saisi vallan Washingtonissa ja että sen perusteella Yh­dysvallat
suostuisi vihdoin viimeinkin tunnustamaan, että
Vietnamin kysymystä ei voida koskaan sotilaallisin voima­keinoin
ratkaista.
Mpille sanotaan, että Washington pelkää maan yleisen
mielipiteen vastavaikutusta, jos suostutaan Pohjois-Vietna­min
pommituksen lopettamiseen; rauhanneuvottelujen aloit­tamiseen
ja sotavoimien Vietnamista kotiuttamiseen. Tosi­asia
tuntuu kuitenkin päinvastaiselta.
H E R R A T OVAT HERROJA
E D E L L E E N K I N SUO.MESSA
Pasi Ruta.sen kirjoitus meistä
Amerikan suomahusista; antoi mi^
nulle selvän kuvan siitä, millä ta­valla
Suomen jotkut "toimittajat"
arvostavat meitä, raskaan työn raa­tajia,
joiden on täytynyt elättää
itsensä omalla työllään, niin Suo­messa
kuin ' t ä ä l l ä Amerikassakin.
Tyhm.vydeksi kai sen voi luoki­tella,
kuri olemme jpuUineet läh­temään
kodeistamme — jotkut
häädettyinä — ja hakemaan elä­misen
mahdollisuuksia vieraasta
maasta Ja sielläkin raskaalla työl­lä
itsemme elättämääri ja kuri
Suomessa köyhä kan.sa on joutu-nut
puutteeseen, niin olemme koet­taneet
niitä avustaa, vaikka olem­me
itsekin olleet puutteellisissa
olösuKteissa. .
Ja nyt täällä joukossamme kävi
vierailemassa yk.si noista toimiUa-
Jisla, joita olemme siellä Suonios­sa
joutuneet lakki kädessä kumar­telemaan-
V
Onko tämä nyt iiitä Suomen
Sillan rakentamista?
Jos huomioimme nuo varat, mitä
olemme täältä Suomeen lähettä­neet,
köyhille sukulaisillemme ja
puutteessa oleville tämän vuosi­sadan
aikana, niin se luku nou­see
miljooniin dollareihin.
Ja nyt saimme kuulla kuinka
tyhmiä olemme olleet. — 1. S.
ALKOllOLISTIE.N HOITOLA
P A P P I E N HYVÄKSI
'Toronto St;irissa oli kesällä kir­joitus
alkpholi.smia sairastavien
katolisten pappien hoitolan r;iken-tami.
sasiasta.
: Nyt se on valmistunut.- Suoi'itin
siellä maalaustöitä. Laitos sijait­see
noin. pari mailia .\urorasla
itäänpän.
Hoitola Cli laatuaan ensimmäi­nen
Canada.vsa jaloi.sia'on suunnit­telun
alaisiMia. Se tilli maksamaan
puolisen miljoonaa dollaria! Si-n
125 eekkerisen maa-alueen hinta
oli $.80.000. : : ; J ' ; :
Rakennustyöt eivät ole vielä
päättyneet, sillä rakennuksia teh­dään
lisää.^
• Tähän rakennukseen tuli ..35"ma-kuuhuonetla.
isokokoinen rukous­huone
ja yhtä suuri oleskeluliuo-ne,
molempien huoneiden seinät on
paneloitu lattiasta kattoon asti ja­panilaisella
vanee.rilla. Tilava ruo­kailuhuone
ja siiuri keittiö jossa
kaikki kaapii ja.inuut vehkeet oVat
ruostumattomasta^ teräk.sestä.
On myöskin iso höyrysauna johon
mahtuu 15—20. hoidokkia kerralla.
Kuulemani riiukaa.n liitävät, henki
Jöä hoidossa kolmisen kuukautta
<iina: kerrallaan. Näitä alkoholiste­ja
pitäisi olla. täällä Canadassa
noin 7 prosenttia; joittenkin tie­tojen
mukaan niitä olis 15 prosent­tia.
;;. KA-Viikko
.sitten .siellä pidettiin ava­jaiset
ja knt.suvieraita saapui ym­päri
Canadaa aina Vancouverista
asti, ihailemaan tätä uutta raken-
.nusta:, •
Amerikan puolella on tällaisia
alkoholistien hoitölarakeririuksia
Muutamia vuosia sitten amerikkalaiset sotilasteoreetikot vakuutti­vat,
että USAm käymissä paikalllssodissa ei tulla käyttämään strategi­sia
ilmavoimia. Tämä selitettiin ylidelisi keinoksi rajoittaa sodat Ja sitä
mainostettiin humaanisuuden osoitultsena. Nyt on jälleen todettu, minkä
arvoisia ovat Wa8liingtonin vakuuttelut: jo toista vuotta on Guamin
saarelta lähtenyt B-52 pommikoneita pommittamaan Elelä^Vietnamia.
Nämä lentokoneet tukevat maavoimia ja marionettijoukkojen taistelu­toimia.
Strategiset välineet ratkaisevat taktisia tehtäviä. Täsmäilisem-min
— voimistavat barbaarisia sodankäyntimenetelmiä. Täniä on se
"uusi", minkä Pentagon on antanut nykyaikaisen sotataidon historiaan.
Yleensä sotaan vietnamilaisia vastaan osallistuu US A n kailiUen
muiden aselajien joukkoja paitsi. ydinobjosjoukkoja. Mutta muutamat
häikäilemättömät milltaristipiirit ovat ottaneet nekin jo työjärjestyk­seen.
Laajuudeltaan ja . käytettyjen
joukkojen ja taisteluvälineiden
määrän puolesta tästä sodasta on
tullut suurin aseellinen konflikti
sitten vuoden 1945. New York Ti­mesin
kertoman^ mukaan Indone­sian
(vv. 1945-^1959) sodan ai­kana
maahantunkeutujien joukko­jen
niäärä oli 140,000 miestä: Ma-lajissa
(1945—1954) — 175,000: Ko»
reas-sa (1950—1953) — 800,000: A l ­geriassa
(1954—1962) — 490,000
(loisien tietojen mukaan 700,000):-
E g y p t i s s ä ( 1 9 5 6 ) — 99,000 miestä.
Etelä-Vietnamissa sen sijaan hyök­kääjien
joukot, käsittävät yli mil­joona
miestä. Samaan aikaan Ete-iä-
Vietnamin kansallisen vapautus­rintaman
armeijaan kuuluu ulko­maisten
lehtien kertoman mukaan
vain 300,000 miestä. Miesluvussa
US A l l a ori miltei nelinkertainen
ylivoima, ilmavoimissa ja laivastos­sa
ehdoton ylivoima.
Sotaan osallistuu USAn puolella
yli 350,000 amerikkalaista sotilasta,
ja upseeria, 700,0(J0säigonilaisten
joukkojen miestä (poliisit ja alu­eelliset
joukot mukaan luettuina)
sekä 44.0Ö0 etelilkorealaista, 4,500
australialaista Ja ^ 2,000 filippiini­läisiä.
USAn J^ter^ Vietnamissa toimi­vat
asevoimat jakautuvat rakenteel­taan
suurin piirtein seuraayasli:
maavoimat on lähettänyt läheS
225,000 .miestä, ilmavoimat 45,00().
laiyaslo yli 20.000, ja meri jalkaväki
60,000 miestä. ;: • ^ .;
.Maavoimien ja merijalkaväen
perusriiuodbslelnianä ori divi.siöona.
-Ariierikkalaiset ovat .kuljettaneet
Etelä-Vietna.miiri jo kuusi divisioo­naa—-
kolriie jalkaväen M., 4. ja
25,). yksi (1) air cavalryn (•'Jlmä-r
a t s u v ä e n ' ' ) ja kaksi merijalka­väen
divisioonaa (1. ja 3.). Täiiiän
lisäksi .ö/l kaksi. la.skuvarjomie.sten.
prikaatia (laskuvarjojoukkojen 101:
divisioonan 1.. ja 173. prikaati), yk­si
Jalkaväen prikaati, lähe.s 30 ty
'. kislön (livisiooriaa, erilaisia eri-kpisjoiikkpja
ja teknisten ym. huol­to
jou k koj en osa st o j a. V' äl iltöm i i ri
taislel.ujoiikköihin kuuluu noin
110.OnO—115.000 miestä. Miltei puo­let
iniehistöslä kuuluu erikoi.sjouk-:
koihiiV ja huoltojoukkoihirt.: .
töntä supjatulta laskuvärjojoukoil-le,
tiedustelu- ym. osastoille.
: Pentagon luottaa siinä määrin ar­meijan
lennoston kaikkivoimaisuur
teeri, että se muodosti viime vuonna
erityisen air-^cavalrydivisioonan,
johon l i i t e t t i in 428 helikopteria. Se
koostuu viidestä jalkaväen pataljoo­nasta,
kolmesta laskuvarjojoukkp-
Jen pataljoonasta; kolmesta 105 mm
hau pitsein varustetusta divisiöphas-ta,
suojatulta antavat helikopteri-pataljoonasta
ja lentokoneryhmäs:
tä, joka koo.stuu kahdesta pataljoo­nasta
kevyitä ja keskiraskaita heli-koptereita,
sekä muista joukko-psas
toista. Divisioonaan kuuluu yli 15.
000 riiiestä. Helikoptereillaan divi-oönan
johto pystyy nostamaan il
maan lähes % spn miehistöstä.
Kevyiden helikopterien pataljoo­na
siirtää joukkoja ilmateitse
Pperaalion aikana ja turvaa ilmasta
suuritaämallaan tulella niiden las-keutumiseii
ja taistelutoimet. Tä­mä
helikppteripataljoönä pystyy
noistamäan ilmaan yhden jalkaväen
pataljoonan; ; y
Keskiraskaiden helikoptereiden
pataljoona on tarkoitettu divisioo-nan
yhteiseen tukemiseen sekä ty­kistön.;
teknisten laitteiden ja huol-tovarusleiden
kuljettami.seen ja
haavoittuneiden evakoimi.seen. Tä
mä potaljpona Mirtää kerralla kak­si
jalkaväen pataljoonaa tai kolme
105 nim hilupitsein varu.stettua pa­taljoonaa
— 18 tykkiä.
Kaikkia näitä muodostelmia käy­t
e t ä ä n ris. aeromobili.stenoperaati
öiden suorittamiseen. Niitä suorit- koispiirteel. Tiheät viidakot, vuoris-teitä,
jötkä isaattaisivat häiritä las­keutumista.
.partisaanit ovat kuitenkin oppi­neet
tuntemaan .amerikkalaisten
taktiikan ja antavat heille tuntuvia
iskuja. Amerikkalainen aikakaus­lehti
Militarys Revue kirjoitti, et
tä käyttämällä suurikaliberisia ko
nekiväärejä "he pudottavat helpos­ti
helikoptereitamme". Äskettäin
vapautusrintaman taistelijat pudot­tivat
keriaUa 10 helikopteria ryh
mästäi joka kuljetti marionettiar-meijan
joukkoja suorittamaan rai)-
kaisuoperatiota Tsliariganin kylän
alueella. Interventiarmeijassa on
tullut tavaksi sanoa: "Ruuniisark-ku
tai; helikppteri — sama tulos!"
R A N S K A L A I N E N ARVIO -
Kaikesta hiiplimatta ämerikkä
laiset lehdet antavat jatkuvasti suu­ren
arvon näille air cavalry jou-koille.;
Sen sijaan tunnettu ranska­lainen
sotateoreetikko Pierre
Gallois antaa jyrkän kielteisen ar­vion
näistä joukoista: 'Lehdet ovat
kiiruhtaneet ilriioittamaän ensim­mäisen
air caval:-y divisioonan pys
tyyän suorittaniaan ihmeitä, mutta
tämä divisioona: on täysin kelpaar
maton taistelutoimiin Vietnamin
oloissa.'' Kii-joittaja todistaa väit
.teensä sillä, että motorisoitu di­visioona
ori iiiari kallis hupltaa ja
sen tuliteho on suhteellisen heikko.
Lisäksi partisaanit, jotka käyttävät
piiritystaJctiikkaa, pakbittavat divi
s i o o h ä n : jatkuvasti huprehtimaah
omasta tuivallisuudestaan, mikä
luonnollisesti, heikentää ,sen hyök-käysmahdpUisuuksia.
Gallois tote
äa Ippiiksi: ' IJSA osoittaa Vietna­missa
liittolaisilleen tyrkyttäriiärisä
sotatäktiikan täydellisen kestämät
tömyyden".
PANSSARIVAUNUT J A TYKISTÖ
Saadakseen tavalliset divisioonat
kuljetetuksi helpommin ilmateitse
amerikkalaiset ovat irroittaneet
jalkaväkidivisioonien, kökponparios-la
panssarivaunut, raskaan tykistön
ja raskaat kuorma-autot' Tämän
ovat sanelleet sotanäyttämön eri
ta erityisesti taktiset ryhmät; jot­ka
tavallisesti koostuvat jalkaväen,
insinööi-i- ja tykislöosastoista : ja
helikoptereista; Niiden kokoonpano
voi olla erillainen — Jalkaväen
, jpukkueesta useisiin' pataljooniin
asti. Kaikki riippuu tehtävistä, jot;
ka amerikkalainen sotilasjohto ori
kyseisellä hetkellä i päättänyt rat­kaista.'
Rajoittumatta air cavalry divisi­oonaan
amerikkalaiset ovat tänä
vuonna muödpstaneet armeijan
lerinp.stori ensimmäi.sen prikaatin/
Se koostuu 12. ja 17. ryhmästä.
Ryhmien aseistuksena ovat kulje­tus-
ja joukkojen siirtohelikopte-
H E L I K O P T E R I T J O U K K O J E N ..jt ja suojatulihelikoplerit- Kaikki-
KUL.IETUKSE.'?SA ^ ; aan armeijan lennoston diyisioonisr
.amerikkalainen sotilasjohto pyrvjsa ja ryhniissä on 1,7()0 eri tarkoi
kii antamaan , joukoilleen liikkuvan j luksiin suunniteltua helikopteria,
luonteen.. Pääa.siallisena Jiikkuvuu^
den cdi.slä.miskeinöna on Etelä-
Vietnaiiiin : olpsuhteis.sa;. armeijan
lennosto johon kuuluu keveitä len­tokoneita
jä helikoptereita. Niitä
käyletiiän 'taktisten Jaskuvarjojouk-kojeiv
pudottamiseen, joukkojen jä
lastien siirtoihin,yhleyderipitopn jä
jotikkojcn johtamiseen. Arriieijan
jennosion ohjaamattomin , raketti-atnmiiksin,
tykein ja koriekivaarein
varustetut helikopterit antavat väli­toimi
rinassa . jo u.Sfjampia. Siellä
päin tämäkin hoitolan alkusysäyk-
.set ovat lähteneet. Oli täällä eräs
paikallinen henkilö, joka raha.sti
Iätä yritystä, mutta en tällä kertaa
satu muistamaan hänen nimeänsä.
Viioderiajan terveisin K. K.
• Toronto.
Yhdy.svaltalai.set mielipidtituikijalai-tokset
ovat viimeksikuluneitten kuu­kausien
aikana todenneet, että prcsi
dentti Johnsonin kansansuosio on jat-^
kuvasti laskenut; Saatuaan äskettäin
ylivpimaiseri voiton presidentin vaa­leissa,
missä hänen va.s^taehdokkaansa
vaati sellaista hyckkäy.sohje!maa mitä
demokraattipuolueeri hallitus o n vaali-
.lupauksistaan huolimatta^ seurannut,
presidentti John.sonin lakana ja. tuke
na on nyt sikäläisten suurten mieli-pidetutkijalaitosten
antamien tietojen
m i i k a a n ^ a i n vähemmistö amerikka­laisista.
Mahdollisesti suuren aivopesun
kohteeksi joutuneilla yhdysvaltalaisil­la
on vielä joitakin harhakuvia Viet
namin sodasta _ja VLclx^anriin todelli­sesta
tilanteesta. Mutta tavallinen äly
yhdy-svallalaisct pitäviit .sitä suu­ressa
arvossa .— saa amerikkalaiset
vaistomaisesi i kääntämään selkänsä
John.sonin solapoliliikalle, vaikka he
mahdolli.sesti eivät aina sitä itsekään
näin .suora.suunlaisesti käsitä. :
Tältä fJohjalta katsoen olisi toivot­tavaa,
että paino.slus'jouluvälirauhan
jalkäriiisek.si, Pohjois Vietnamin pom­mituksen
Iopett:imiseksi, rauhanneu­vottelujen
aloittamiseksi ja kaikkien
ulkomaalaisten sofajoukkpjen kotiut-tomi.
seksi, nousisi nyt huippuun.sä niin
Canada.ssa kuin muissakin mais,sajä
erikoisesti Yhdysvalloissa.
R U U M I S A R K K U JA
Puolisentoista vuolta sitten air
cavalry ryhmät kolusivat pitkin v i i -
dakoitji ja pudotettuaan kiireesti
joukot helikopterit joutuivat usein
partisaanien satimeen. Nykyisin
amerikkalaiset toimivat hieman va­rovaisemmin.
Ennen operaation al­kua
he : ovat ryhtyneet suoritta­maan
tiedusteluja, minkä jälkeen
jalkaväenosaston komentaja yhdes
sä armeijan lennastoi-yhmäri ko­mentajaa
kan.ssa laatii suunnitel­man
taistelutoiriiista. Tällöin ote­taan
huomioon, että laskeutumis­ta
ei saa suorittaa alueelle, jossa
on paljon^ partisajmejä. Alueet: va­litaan
siten, että riiillä on valitta-yana
useita laskeuturiiispaikkoja ja
ettei lähettyvillä ole mitään es- 7. armeijaan, joka on kehitetty 2.
toinen ja soinen maaperä ja teiden
vähäisyys eivät anna inlerventeille
mahdollisuutta käyttää suuria mää­r
i ä parissarivaunuja ja ylipäänsä
raska.sta kömpelöä taistelukalustoa.
Siksi amerikkalaisilla on siellä vain
kaksi panssarivauriupataijppnaä ja
lähesi kolmesataa pans.sariautoa.:
Kenttätykistönä käytetään Ete
lä-Vietnamissa yleisimmin 105 mm
haupitseja jalkaväenosastojen tuke-njt;
Näitä tykkejä kuljetetaan usein
helikoptereilla paikasta toiseen. L i ­säksi
amerikkalaiset oväl tuorieet
maahan 175 mm' tykkejä, 155 ja
203 'mm haupitseja, joissa voidaan
käyttää ydinräjähleilä. Tämä raskas
tykistö on liitetty tykistöryhmiin;
jotka sijaitsevat suurten tukikohti­en;
alueella^, ja Jolta käyletä.än
yUniniän sptijäsjohdori määräykses-
^tä..';-. ;"' :-r[:\
STRlATEGINEN JA TAKTINEN
LENNOSTO
Rinnan armeijan lennoston lento
koneiden ja helikoptereiden kans­sa
sotatöiriiiin Psallistuvat atrategi:
set ja taktisten ilmavoimien joh­don
koneet. Ensiksi mainittuja on
hieman y l i 4() konetta. Ne toimiyät
kohteinaan Etelä-Vietnäm ja vain
hai-voin Vietnamin demokraattisen
tasavallan alueetv j o i l l a amerikka­laisten
käsitysten mukaan ei ole
ilmatorjuntaa. Jälkimmäisiä pn lä­hes
1.500 taistelukonetta. Ne suun­taavat
iskunsa Vietriämin demok
räattiseen täsavallään ja myös Ete­lä-
Vietnamin joillekiri alueille.
USA:n organisatoris-taktinen len­nosto
on yhdistetty ilmanvoimien
iiniadivisioonasta. Thaimaassa pi­stää
tukikohtansa ilmavoimien 13.
armeija. Näissä arriieijolssa bn
kaikki taistelu- ja hubltokoneiden
lajit — B 57 pomriiikoneitp, F-105
j ä f-4e pommihävittäjiä, RF-lÖl
j a U-2 tiedustelukoneita sekä kuL
jetus- ja huoltokoneita.
Taistelukoneista pudotetaan eri
tehtäviin tarkoitettuja ' pommeja,
joiden paino on 100—500 kiloa ja
ylikin, napalm- ja sirpalepommeja
sekä lähetetään bhjattuja raketti,
ammuksia tai ohjaamattomia 70—
127 kaliperin ammuksia. /.
Etelä-Kiinan meren pohjoisosassa
Tonkinin lahdella sijaitsee jatku­vasti
kolme lentotukialusta ja lä­hes
80 taistelualusta USA:n 7. lai­vastosta.
Lentotukialuksia käyttää
hyväkseen 220—300 lentokonetta,
Jotka heinäkuusta 1966 lähtien ovat
suorittaneet hyökkäyksiä pääasias-'
sa Vietnamin demokraattista tasa­valtaa
vastaair:
3, rankaisumuodostelmaaii on l i i -
tetty kaksi merijalkaväen divisioo-naa.
Tämän vuoden aikana sen
osastot ovat suorittaneet rankaisu-operatioita
Etelä-yiethamin poh­joisilla
alueilla Näiden operaatioi­den
tarkoituksena on "rauhoittaa"
paikallista väestöä, mutta myös
laajentaa merijaikaväen hallussa
olevaa vyöhykettä. .V
EI SUURIA MENETYKSIÄ '
Huolimatta ; suurista voimava-röista
ja barbaarisista sodankäynti
menetelmiltä amerikkalaisten ei
ole onnistunut saavuttaa strategis­ta
mene.stystä ja muuttaa tilan-netta
toivomaansa suuntaan. Syy
tähän piilee siinä, että vapautus­armeijan
•taktiikka on huomatta ^
vasti Joustavampaa kuin hyökkää­jän.
Äskettäin senaatin sotilaallista
valmiutta hoitavan alikomission pu­heenjohtaja
John Stennis ilmoit­ti
USAn senaatin i.stunnossa, e t t ä\
hän on '"kauhuissaan siitä, e t t ä pie­ni
maa, jolla ei ole sen. enempää
laivastoa kuin ilmavpimiakaah pys-tyy
silprtiaan Yhdysvallat käsistä ja
jalpista."
Amerikkalaiset .sotilaspiirit ovat
ja tulevat edelleen olemaan kau­huissaan.
Niiden ryöstösuunnitel-mat
on tuomittu väistämättömästi
tuhoon. On mahdotonta voittaa kan
.saa, joka taistelee vapautensa puo­lesta,
varsinkin kun sert puolella
ovat Neuvostoliitto, toiset sPsialis-liset
maat ja koko edistyksellinen
ihmiskunta. Rankaisemattoman siir
lomaäherruuden ajat ovat jääneet
menneisyyteen eivätkä palaa.
Eversti V. MOLTSANOV,
Tulipalo sosdemien
Bonnin päämajassa
Bonn, - - Tulipalo tuhosi so-.
sialidemokraattisen puolueen
päämajan erään siiven viime vii­kolla.
Poliisi ei pidä mahdotto­mana,
että kyseessä olisi tuho- •
^- poltto.-'.'
Palomiehei saivattunnin kanip-piailun
jälkeen valvontaansa pa*
ion, joka raivosi rakennuksen ti­lapäisessä
puisessa siipiosassa,
tiakennus, jonka kansanomainen
nimitys on "parakit", on viralli­selta
nimeltään . Erich Ollen-hauer
Haus sbisialidemolcraattiisen
puolueen edesmenneen puheen­johtajan
mukaan. .
Kehitysmaihin ovat USA:n, Län.
si-Saksari, Englannin, Ranskan,
Belgian, Hollannin ja Japanin mo-nöpolistit
sijoittaneet suuria pää­omia.
Vuonna 1962 oli USA:n soti-f
lasapu Afrikan mäille 119 miljoo­na?,
dollaria. Länsi-Saksa oli Af­rikassa
sijoittanut vuosine 1956—
63 900 miljoonaa Saksan markkaa.
Afrikkaan - •: sijpitetuUe pääomalle
saavat monopoliyhtiöt jopa 20 %
voiton vuodessa.
PÄIVÄN PAKINA
YAAJlMÄTTOmjUmmiH UlAK^
Vaatimattomuus on yksi sellai­nen
hyve, mikä koristaa ihmis­luonnetta.
Tosi suui'Uus on vaati-,
matonta, kuten sanotaan.
, Ihmiinen; voi esiintyä vaatimat-tomasti,
puhua vaatimattomasti
omista, asioistaan jne.
Luonnollista on, eitä vaatimat­tomuuttakin
on montaa e r i s o r t -
tia —sellaistakin vaatimatlpmuut-ta,
mitä ei voida hiissään riiieles-_
sä ylistää. E.simerkiksi näytteli­jöistä
jiQidaan sanoa, että häri on
'•näytellyt vain vaatimattbmissa
osissa, e t t ä henkilölle maksetaan
vaatimatonta jjalkkaa ja että k i l -
.pailutasb jäi melko vaätimatto-__
• maksi. ,
Tällaista vähemmän toivottua,
eräänlaista ylikorostettua vaali-niattpmuutta'
tuntui edustaneen
yhdy.svaltaiaineri senaattori Way­ne
Mprse, torontos.sa vierailles-
.'saan. ;
Mainittu, oregonilainen senaat­tori
ei normaalisti pidä kyntti­läänsä
vakan alla, vaan antaa sen
loistaa kaikille. Toisinaan hän pu­huu
varsin asiallisesti ja teräväs­ti
arvostellen Yhdysvaltain sofa-puuhiakin.
Mutta Torontossa vieraillessaan
hänen kerrotaan viikon alussa
kieltäytyneen puhumasta visseis­tä
kysymyksistä sillä perusteella,
e t t ä USAn perustuslaki kieltää
h ä n t ä ulkomailla ollessaan puhu­masta
Ulkopoliittisista kysymyk-
' ;sistä.' ,.•.;./'
Torontolaislehtien kertoman
mukaan senaattori Morse kiiel-täytyi
antamasta mitään lausun­toa
Vietnamin sodasta, vesiresurs­sien:
"mannermaisuuskysymykses-tä'*
jä siitä kun yhdysvaltalaisia
_nuorukai.sia p n ' t u l l u t asevelvol­lisuutta
välttääkseen tänne Cana-
• däan; , ;•
Aivan mykkä ei tämä tunnettu
demokraattijpuolueen senaattori
kuitenkaan ollut, koska hänen
kerrottiin ärvostellieen Y K : n pää­töslauselmaa,
missä tuomittiin
Israelin äskettäinen hyökkäys
Jordaniaa vastaan. Hänen mie­lestään
siinä päätöslauselmassa
olisi pitänyt tuomita myös "ara­bimaiden
prOvokatio" jne.
Me canadalaiset emme ole tot­tuneet
siihen, että yhdysvaltalai­set
politiikantekijät ovat täällä
noin äärettömän pidättyväisiä.
Kun Washingtorl tahtoi kolmi­sen
vuotta sitten myydä meille
jpitakin Bomarc ohjuksia ja muu­ta
kallista sotakamaa, niin Cana­dan
hallitusta lähetettiin pehmit­tämään
NATO-liiton eurooppalais-joukkojcn
silloinen komentaja,
kenraali Norstadt, jota '"Yhdys­valtain
perustuslaki" ei lainkaan
kieltänyt puhumasta ulkopoliitti­sista
asioista.
. Päinvastoin kenraali. Norstadt
sekaantui silloin kengässään tör­keällä
tavalla Canadan sisäisiin
asioihin.
Kun ariierikkalaiset rahaniiehet
pitivät muutama kuUkausi sitten
kokoustaan Montrealissa, niin he
puhuivat siellä Canadan vesi-
__resUrsseista, ja niiden Yhdysyal-toihiri
k ä ä n t ä m i s e n " t a r p e e s t a"
ikäänkuin Rockefellerit, du Pon­tit
ja kumppanit omistaisivat Ca­nadan
kaikki vesiresurssit ja kau­pan
päälliseksi vielä koko Cäna-dan.
,.
Nyt viiriieksi on Yhdysvaltain
täkäläinen suurlähettiläs Walton
Buttervvorth antanut meille isälli­siä
neuvoja siitä, että parasta ori
ottaa lusikka kauniisti käteen ja
noudattaa VVashingtpnista annet­tuja-
määräyksiä.
Uutistiedoissa kerrotaan Wash-ingtonistä
lähetetyn pttawaan
kaksikin jyrkkäsanaista protestia
Rockefellerin omistaman pankki-liikkeen
vuoksi eli sen takia kun
alahuoneen käsiteltäväksi pti esi­tetty
pankkilakiiriime muutos­ehdotus,
minkä perusteella pn
tarkoitus estää Rpckefellerin
täällä omistaman pankkiliikkecn
laajenemisen ja kasvun.
•Tosiasiat ovat tässä tarua ih­meellisempiä'
Canadan hallitus-viranomaiset
tiedottivat varoitta­neensa
mr. Röckefellei'ia etukä­teeni
että tällainen muutosehdo­tus
on tulossa, ja että ulkomaa­laisten
pmistämilta pankkiliik-keiltä
kielletään läkivoimaisesti
laajenemis- j ä kasvumahdollisuus
Canadassa.
Hän osti kuitenkin hoUafttilais-p
i i r e i l t ä kontrollin Mercantile
pankista, ilmeisesti siinä niie-lessä,
että Ottawa saadaan tai­pumaan
Washingtonin Piainostuk-sen
avulla sellaisiin" järjestelyi- ^
hin, että ne tyydyttävät Rbcke-felleriä.
Kun näin ei ple ainakaan vielä
k ä y n y t — - t o i v o t t a v a s t i liittohal­litus
pitää tässä asiassa pintansa
— niin Yhdysvaltain suurlähetti­läs,
mr. Butterwörth, ei epäillyt
lainkaan arvosteluissaan sekaan­tua
Canadan sisäisiin asioihin.
Asiain näin Ollessa me lukeu­dumme
niihin canadalaxsiin, jot­ka
olisivat toiypneet, e t t ä senaat­tori
Morse ei olisi esiintynyt val­lan
n i i n "vaatimattomana" tuppi­suuna,
esimerkiksi elintärkeästä
Vietnamin sotakysymyksestä, kuin
h ä n Torontossa käydessään esiintyi;
Sellainen "vaatimattomuus" ei
varmastikaan vaatettanut häntä
eikä nostanut senaattori Mörsen
mainetta presidentti Johnsonia
sbtaseikkailujen vastustajana.
känsäkoura