Vapaus, January 28, 1958

              Kuiksi bauJko-ohjusta
. ChuircUlI. — Kansainvälisen Geo-iyysisen
Vuoden yhteydessä täällä
lähetettiin ayätuuteen kaksi kauko-ohjusta
v i i k e lauantaina.
' Ensin lähetettiin Nike-Gajun ja
toiseksi Aerohee-niminen kauko-oh-jus,
jo^ka saavutti 130 mailin kor­keuden
kulkien 4,000 mailin tunti-nopeudiella.
Aeroheeh lähettämistä siirrettiin
neljä eri kertaa epäedullisten sää-suhteiden
takia. Jotkut sen mukana
IShötetyt mittauslaitteet mittaavat
avaruudessa olevien hiukkasten lu­kuisuutta
j a toset maan magneet­tinen
kentän laajuutta j a voimak­kuutta.
I MATKUSTAKAA
SUOMEEN
Varatkaai Jalvapaikkanne N Y T
"säitstäkauden" kulkuvporoihin,
Jolloin parhaita hyttejä on saa­tavissa
halpaan hintaaq. Ja Jol­loin
voitte täysin nauttia inat-kasfanne.
Säästökäuden
kulkuvuorot
New Yorkista Göteborgiin:
M.S. STOCKHOLM
HELMIK. 19 MAALISK. 19
Halifaxista
HELMIKUUN 20 PNA
' Mulia kulkuvuoroia.:
GRIPSHOLM — Hubtik. 12
STOCl^OLM—Hiihtik. 15
KUNGSHOLM—Huhtik. 26
STOCKHOLM—Toukok. 10
HAUFAXISTA
GRIPSHOLM—Huhlik. 13
Erikoismatka
SUQIIAAN SUOMEEN
HELSINKHN
GRIPSHOLM
Toukok. 24 pnä
Mukavat säännöUteet ytat^det
eri puolitie Suomea
Matkatavarat lähetetään New
Yocldsta tai Halifaxista suoraan
Suomeen.
Kääntykää mäfika-aisianUehenne
pu<deen, t a i
S|wedish American Line
1355:niimp9 Bq., Montrealia, P.Q.
470 Main Street, Winhlpeg, M a n ,
803 iBt Street E , Calgary, Alta
k r i i s i n
Ruotshi (Amerikan LlniJaa edtätavat:
Vapaus Travel Agency
BOX 69 SVDBUBY^ONT.
PUHELIN OS. 4-4264
Ritari Agencies, Ltd.
' MatkanntoimUto
7 CEDAB ST., SUDBURY, ONT.
: Puheiai OS. 5-S68S
O. K. Johnson & Co. Ltd.
MatkaOatoImlsto
6OT B A ^ S T i T t ) E O N T O , ONT.
PaheUn E M . 6-9488
Ristiriidat, jotka raatelevat
kansainvälistä sosialidemffiuratiaa,
ovat viime vuosina kärji|styneet
Suomessakin Jatkuvasti, tuorein
vaihe tässä loiisissä on se, että
skogilaisiksi 'nimitetty sösiaUde-
/ mokraattinen jqhi^jien ryhmä on
vuoden, vaihteessa alkahiit j u l -
kaisfa^maa päivälehteSän. Tämä
leh^f Päivän Sanomat, on luon­teeltaan
selvästi Suomen $oaiali<
deiäiokraatin kilpailijapa poliitti*
nen päivälehti. Jolla e i ' o l e am­mattiyhdistysliikkeen
kanssa
muuta tekemistä k u i i f se, että sko-gilaiset
amihattiyhdis^Johtajat
käyttävät sen vahvistamiseksi aih-mat^
yhdistysliikkeen varoJ9,\ vas­toin
ammatilUsesti Järjestäyty­neen
työväestön tahtoa' Ja . siltä
lupaa kysymättä., N
Sosdem, puolueen sisäisen' kjikko-tappelun
riehuessa parhaillaan on
kiintoisaa tarkastella, i k i n a i s i l la
tunnuksilla kumpikin ^ ryhm^ etsii
sosialidemokraattisten joukkojen
kannatusta.
SUHDE U L K O P O L I T I I K K A AN
Suomen Sosialidemokraatin, Tan­nerin
ja Leskisen äänenkannattajan
suhde Suomen ulkopolitiikkaan on
tunnettu. Se on pitänyt yllä sala­vihaa
Neuvostoliittoa kohtaan ja
pyrkinyt leimaamaan kans^välisen
rauhanpuolustajain liikke($n ^kom­munistiseksi".
Jos skogilaiäten lehti
tahtoisi kansaUisempaa ja demo­kraattisempaa
ulkopolitiikkaa, nou­sisi
se ennen muuta taisteluun tätä
Tannerin ja Leskisen maallemme
vahingollista politiikkaa vastaan.
Mutta miten on käynyt?
Lainaamme pari lausetta, jotka
eivät ole leskisläisten, vaan skogi-lajstc;
n leh^stä:
"Venäjä o l i syväjäädytetty stali­nismin
yfihön..."
Tämä on sanottu 30-luvun Neu­vostoliitosta,
joka esiintyi maavoima­na
taistelussa hitlerismiä vastaan,
ehdotti demokraattisten -valtioiden
ja Neuvostoliiton yhteistyötä, ja
kun länsivallat torjuivat sen, pelasti
armeijoillaan Euroopan j a sen mu­kana
Suomenkin natsivallasta.
Jo viime vuoden puolella lehti
julkaisi pakinan, joka oli tähdätty
rauhanliikettä vastaan. Siinä leimat­tiin
Suomen rauhanpuoliistajat aito
leskisläiseen tapaan "kommunisti­seksi'^
liikkeeksi ja julistettiin, että
rauhanpuolustajien toimihta on jo­pa
"rikos' ihmisyyttä vastazm";. Sa­maa
sävyä ovat pitäneet yllä^ lehden
monet muutkin kirjoitukset, jotka
näitä asioita ovat käsitelleet.
Totta kyllä, Päivän iSänomissa
on ollut Järkevämpiäkin kirjoituk­sia,
mutta ne eivät muuta sitä
tosiasiaa, että lehti ei edusta pal­joakaan
terveempää olkopölilttis-
' ta linjaa kuin Suomen Sosialide­mokraatti.
Molemmat esiihtjrvät
ystävämme ja liittolaisemme Neu­vostoliiton
salapnrijoina j a pilk­kaavat
rauhanliikettä, inikä mer­kitsee,
että ne eivät piittaa Suo­men
kansallisista eduista.
RIITA TYÖVÄEN P A L K O I S tA
J A SAK:sta
Pinnallisesti katsoen sekä Leski­sen
että Skogin lehti väittelevät ta­louspolitiikastakin
ilman aihetta,
muuten vain huvikseen. Mutta tar
kemmin molempia lehtiä seuratessa
huomaa, että tässä riitelyssä on to­dellisiakin
erimielisyyksiä takana.
SS puolustaa leskisläisiä, jotka
vastustivat aikoinaan yleislakkoa ja
S A K : n edustajakokouksen hyvälcsy-raää
täysimääräisen korvauksen lin­jaa.
Leskisläiset väittivät, että
myös työläisten pitää uhrata vakaut­tamisen
hyväksi j a sen vuoksi ei
hinnankorotuksia voida korvata
palkkatyöläisille täysimääräis^i.
S A K : n johdossa olevat skogilaiset
kyllä hyväksyivät työläisjoukkojen
suoraan
Suomeen toukokuun 24 päivänä
Ruotsini Amerikan Linjan taholta on ilmoitettu, etta sen
uusi mqottorilaiva Gripsliolm tulee lähtemään New Yor­kista
toukokuun 24 päivänä 1958 ja saapumaan Helsinkiin
kesäkuun 5 päivänä. Matkalla laiva pistäytyy vain
Gothenbufgissä, Ruotsissa.
Kehoit£^mme Suomeen ensi keväänä aikovia kääntymään
matkailutoimistonune puoleen ja varaamaan paikkansa
{ tässä aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa mahdolli-sinunan
aikaisin.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
BO;|C69 SUDBURY, ONT.
vaatimuksesta täysimääräisen kor­vauksen
linjan, mutta käytännössä
he eivät ole sitä toteuttaneet, vaan
ovat yhytyneet tosiasiallisesti les­kisläiseen
työläisten reaalipalkan a-lentamisen
linjaan. ,
Mutta nyt leskisläiset, vaikka he
muuten koko politiikassaan pyrki­vätkin
reaalipalkan alentamiseen,
syyttävät skogilaisia puoluetoverei­taan
SAK:ssa reaalipalkan alenemi­sesta.
Lindblom on jopa nimitellyt
Antikaista ja tämän työtovereita
"amerikkalaismallisiksi gangstereik­s
i " , ja nämä puolestaan ovat vastail­leet
samalla mitalla jättäen eräät
Lindblomin tekemät syytökset jopa
oikeuskanslerin tutkittaviksi.
Tämä molemminpuolinen sana-miekkailu
ja valtataistelu S A K :n
l i n j a l l a ei kuitenkaan edistä pal­kannauttijain
asiaa. V a i n kommu­nistiset
ammattiyhdistysmiehet 0-
vat esittäneet johdonmukaisesti
kantaa, jonka mukaan - S A K :n
johdon olisi pidettävä arvossa
edustajakokouksen päätöksiä ja
järjestettävä koko työväenluokka
taisteluun elintason alentamista
vastaan. Sen puuttuessa työläisten
reaalipalkka on alentunut vajaan
kahden vuoden aikana 16 prosen­tilla
Ja työttömyys on muodostu­nut
suurvitsaukseksi.
KIISTA MAATALOUS­POLITIIKASTA
Samanlainen kiista on käynnissäi
maatalouspolitiikkaan nähden. Les­kisläiset
hyökkäävät suuriäänisesti
niaatalouden tukipalkkioita vastaan,
vaikka he itse ovat aikoinaan olleet
maalaisliiton muk<t|ia niitä myöntä­mässä.
Tällöin Tie eivät tee eroa
suurviljelijäin ja pienviljelijäin vä­lillä,
vaan tahtovat tyrmätä koko
maatalouden" j a vaativat teollista­mista
kansan elintason alentamisen
kustannuksella. ' Skogilaiset taas
epäröivät, puhuvat toisinaan sitä,
toisinaan tätä, mutta käytännössä
tukevat maalaisliiton vaatimaa suur-viljelijäin
avustamisen linjaa. Sa­noissa
he tosin 'muistavat pienvilje­lijöitäkin,
mutta pelkistä sanoista­han
ei pienviljelijöille ole apua.
Kumpikaan ryhmä ei kannata sitä
kommunistien ja muiden kansande­mokraattien
esittämää kantaa, että
olisi tuettava vain pienviljelijöitä
eikä suurviljelijöitä, olisi kohotetta­va
sekä teollisuutta että maatalout­ta,
mutta siten, että samalla voitai­siin
ehkäistä työttömyys ja kohottaa
eihitasoa.
Linjajako leskisläisten ja sko-gilalsten
välillä on siis sellainen,
että leskiläiset palvelevat ennen
itnuuta suurteollisuuden mahti­miehiä,
kun taas skogilaiset työs­kentelevät
yhdessä suurviljelijäin
Ja maataluodesta hyötyvien suur­kapitalistien
kanssa. PoUittisesti
tätä Jakoa vastaa leskisläisten
pyrkimys yhteistyöhön kokpemus-
, puolueen, skogilaisten taas maa­laisliiton
johtajien kanssa. Mo­lemmat
johtoportiaat jättävät työ­läiset
ja pienviljelijät oman on­nensa
nojaan.
MIKÄ N Y T E T E E N ,
L E S K I N E N J A SKOG?
Eduskuntavaalit lähestyvät ja se
on saattanut sosialidemokratian r i i ­danhaluiset
johtajat kysymään, mi­kä
nyt eteen. Heidän osallistumi­sensa
kansan elintason alentami­seen
yhdessä por\'ariston johtajien
kanssa ei lupaa heille hyvää vaaleis­sa.
Siksi he nyt menettelevät sa­moin
kuin maalai^liitonkin''johto ja
koettavat esiintyä oppositiossa F i e -
andtin hallitukseen, joka ; jatkaa
kansan elintason alentamiseen poli­tiikkaa.
Mutta kuka tämän Fieandtin hal­lituksen
sai syntymään? Eivät muut
kuin maalaisliiton ja sosialidemo­kratian
johtajat, sekä leskisläiset et­tä
skogilaiset. Kansandemokraat­tien
esittämä, eduskunnan hyväksy­mä
ponsi oli selvä: hallitukseen on
lisättävä työväen edustus ja Oikeis­to
on syrjäytettävä. Tämä olisi käy­tännössä
merkinnyt sitä, että sosiali­demokraattien
ja maalaisliittolais­ten
lisäksi hallitukseen olisivat men­neet
kansandemokraattisen liiton ja
S A K : n edustajat. Mutta sosialide­mokratian
johtajat eivät piitanneet
tästä eduskunnan päätöksestä. Les­kisläiset
vehkeilivät kokoomuspuo­lueen
ja skogilaiset maalaisliiton
johtajien kanssa antaen siten mie­hensä
von Fieandtin hallitukseen,
jota. nimitetään virkamieshallituk­seksi,
mutta joka todellisuudessa on
maalaisliiton j a sosialidemokratian
johtajiei\ tukema oikeistohallitus.
Kaikesta siitS, mitä nykyinen
hallitus tekee, vastaavat piaalais
liiton johtajienlisäksi myössos.-'
dem, puolueen johtajat, niin sko-,
gilaiset kuin lesUsläisetkln. Hei­dän
keskeiset riitansa eivät ku­moa
sitä totuutta, että tämän
maan politiikkaa on vuodesta 1948
alkaen harjoitettu pyrjäyttämällä
kansandemokraatit-Ja vuorottele­malla
hallituksessa maalaisliiton
Ja sosialidemokraattisen puolueen
vieläpä oikeistonkin johtajia. Mut­ta
kun sosiatideinokraittiselta
puolueella jä mdaralsUltoUa on
eduskunnassa enemmistö, on vas­tuu
maan asioiden; kurjasta tilas­ta
näiden puolueiden johtajien.
Tästä vastuusta leskisläiset ja
skogilaiset eivät voi vapautua kes­kinäisillä
riidoillaan. NiiUä he päin-vastoiin
todistavat, että maamme so­sialidemokratia
on vaikeassa kriisis­sä.
Pelastusta etsivät työläiset ja
pienviljelijät eivät voi luottaa sel­laiseen
hajoavaan, ristiriitojen raa­telemaan
puolueeseen. Pelastus on
löydettävissä vain kansandemo­kraattien
osoittamalla linjalla, kan­sanvaltaisten
voimien yhteistyöstä,
jossa kommunisteilla j a kansande-mokrattien
liitolla on vankka ase­ma.
— Huomioitsija.
Suomi nujersi ^
Skotlamun 6-4
nyrkke^ssä
G l a s g o w— Tanunlkuim 22 pnä
kohtasivat tiiällä Suomi ja Skot­lanti^
toisensa ensi kerran qyrkkei-.
lymaaottelussa. Erityisen arvon
ottelut saivat, kun B B C televisioi
ne kokonaisuudessaan kautta B r i ­tannian
saaren. Maaottelu suori­tettiin
Gla8gowin tilavassa St. A n -
drevshallissa. Suomi Voitti 6—4.
Tanska palauttanut
urhettusufiteef
NLoon ja Unkariin
Kööpenhamina. — Kuten odotet-tiinkin,
päättivät tanskalaiset urhei
lujärjestöt solmia jälleen urheilu-suhteet
Neuvostoliittoon sekä U n ­kariin.
Nämä suhteet Tanska kat­kaisi
viime vuonna vastalauseeksi
Unkarin tapahtumille.
, Tanskan Urheiluliiton puheenjoh­taja
Leo Frcdrilcsen ehdotti, että u r
heilusuhteet solmittaisiin jälleen ja
ehdotus hyväksyttiin 128 äänellä 17
vastaan.
Per Gock Clausen luisteluliitosta
ilmoitti mielipiteenään, ettei tilanne
Unkarissa ole . muuttunut. vähää­kään
kansannousun kukistamisen
jälkeen, ja'- että hänen mielestään
ei ollut mitään syytä urheilulliseen
yhteistoimintaan em. maiden kans­sa.
Häntä vastustivat kuitenkin an­karasti
käsipalloliitoh • puheenjohta­ja
Jörgen Sandholt sekä uimaliiton
puheenjohtaja Frede Horre. Hei­dän
mielestään ei ollut mitään es­teitä
yhteistoiminnalle ltä-)SuroOpan
Urheiluväen kanssa.
Ulkolaiset mäki­miehet
häärivät
Lahden mäessä
Lahti. — Viime viikon lopulla vai-
Utsi erinomainen talvisää. Liinta on
parin vuorokauden aikana tullut
huomattavasti lisää ja hiihtostadio
nilla olikin j o suoritettava auraus­töitä.
Suurmäkeä on kunnostettu,
sillä mäkeen oli kertyöyt liiaksi lun­ta.
Nyt alkava viikko muodostunee
kisakaupungissa ja hiihtostadionilla
varsin vilkkaaksi. Kotimaisten vali­oiden
lisälcsi on harjoituksissa jo ol­leet
mukana Itä Saksan, Norjan ja
Puolan l^yppääjät. On saatu jo näh
dä hyviä ja tyylipuhtaita hyppyjä.
' Tähän mennessä on pisimmän hy­pyn
tehnyt Kouvolan kisojen voitta­ja
Eino Kirjonen, jonka hyppy kan
toi 74 metriä. Vauhti harjoituksis­sa
otettiin välitelineeltä. Tyylipuh-tainimin
on kuitenkin hypännyt J u ­hani
Kärkinen, joka myös pääsi 70
paremmalle puolelle.
Itäsaksalaisista esitii varminta-kuntoa
Helmuth Recknagel. joskin
Harry Glass pääsi hieman pitemmäl­le.
~ Yleensä ovat ulkomaalaiset
häärineet ahkerasti harjoituksissa.
Emil Zatopek voitti
murtoinaa juoksun
San Sebastian, Espanja. — Vanha
kuuluisuus Emil Zatopek voftti vai­vattomasti
täällä tammikuun 26 pnä
suoritetun kansainvälisen murto-maajuoksun
12 km. matkalla. Juok­su
tapahtui Lasartessa. Zatopekin
aika oli 39.45,3.
RoszaVölgyi USAn
I Budapest. — Unkarilainen keski­matkojen
juoksija Istvan Roszavöl-gyi
on kutsuttu Yhdysvaltoihin k i l ­pailemaan
useissa sisäratakilpailuis-sa
juuri alkaneen kau.den' aikana.
Hän on jo anonut viisumia Yhdys­valtoihin
Budapestissa olevasta lä­hetystöstä.
- ,
NL—Puola 6-1
jääkiekkoilussa
Moskova. — Neuvostoliiton Jää­kiekkomaajoukkue
voitti tammi­kuun
21 pnä Puolan edustusjouk­kueen
maalein 6—1. Ottelu pelat­tiin
Moskovassa.
Leuto talvi myös
kutta-alueeila
South Porcnphie. — Terveisiä
täältä Eteläpäästä. Täällä kansa
elää vain jokapäiväistä hiljaiseloa.
Ilmoista puheenollen ihmetellään
tätä pohjoisen talvea, koska kukaan
ei ole aikaisemmin nähnyt, että tam­mikuulla
vielä heinikot olisivat nä­kyvissä.
Mutta nyt senkin näkevät.\
Lunta on tosin niin vähän, että
juuri mainita sopii j a pa&aset ovat
olleet hyvin lyhytaikaisia.
Viime viikolla o l i se Woollings
komppania paperipuiden ajureiden
läkkohomma vain neuvottelun alai­sena,
mutta alusta viikkoa tuli kui­tenkin
sellainen sovinta, että ajurit
ovat, olleet työssä, vaan neuvotteluja
on kuulema käyty yhtiön j a union
johtajien kesken. Tuloksista ei ole
tietoa tätä kirjoittaessa, mutta ylei­sesti
otaksutaan, että sovinto saa­daan
a^aan koska puheiden mu­kaan
lakon uhka on olemassa jatku­vasti
niin kauan kuin ajureiden asi­oita
ei korjata. Niinpä jäämmekin
odottamaan tämän asian kehitystä.
Ensi sunnuntaina kello 2 iltapäi­vällä
kokoonnumme sitten osaston
vuosikokoukseen. Tällöin esitetään
osastomme kaikki asiat keskustelul­le,
kuten toiminta- j a tilikertomuk-set
y.m. Siksi, toivon että kaikki
jäsenet olisivat henkilökohtaisesti
saapuvilla ja uusia jäseniä aivan
suuri joukko, että asiat saisivat laa­jemman
keskustelun osakseen. ,
Ensi keskiviikkoillaksi on järjes­tetty
sellainen bingo, että sinne pas­saa
kaikkien saapua, aina ulkokyliä
myöten. Peli on kansainvälinen ja
niin ovat pelaajatkin useaan eri
kansallisuuteen kuuluvia. Hyvät pal­kinnot
joten jotkut lähtevät kotiin
hyvine voittoineeh. Keskiviil^kona
tapaamme ensimmäisen kerran tällä
vuodella, alkaen kello 8 illalla. — H .
im
Silver Mountain, Ont — Talvinen
tervehdys täältä N^olalun ja Silver
llountainin perukalta lehtemme
kaikille lukijoiUe.
Täällä onkin ollut oikein sievää
talvea: verrattuna siihen, mitä kuh
luu muualta päin. Luonto-äiti tahto-n6e
täten lieventää hieman työttö
mten asemaa antaen meille kaikille
"alennusta" lämmitysmenojen koh­dalta.
Tehtäväkseni on kuitenkin annet­t
u 'tiedoittaa CSJ:n osaston toimin­nasta
Nolatun ja Silver Mountainin
perukalla. Osaston kokouksia on
pidetty säännöllisesti hykyään kuu
kauden joka kolmantena sunnuntai­na
kello 2 päivällä. Osasto onkin
ollut jatkuvasti hiljaisessa toimin
nassa. Kurjeenvaihto on käsitelty
J a toimittu sen mukaisesti. Kesällä
on järjestetty ulkoilmajuhla, vaik­ka
jäsenistö e i ollutkaan suuri.
Nyt on kuitenkin tullut paljoin
tausia jäseniä osastoon tämän jä-senryntäyksön
aikana j a n i i n lau-summekJn
kaikki uudet jäsenet
lämpimästi tervetulleiksi kulttuu­ritoiminnan
pariin. . Joukkotyö
tuottaa tuloksia työväen monipuo­lisessa
kulttnufitoimitanassakin.
Osaston viimeksi pidetty kokous
o l i vuosikokous ja se pidettiin tam­mikuun
12 pnä. Silloin valittiin uu­det
virkailijat tälle vuodelle.
Valittiin myös komitea edistä­mään
Sndbnryssa pääsiäispyhinä
pidettävän näytelmä-festivaalin a-siaa,
koska ilmeni innostusta siinä
mielessä, että voidaan mennä sin­ne
esittämään pieni näytelmä.
Tällä kertaa en voi kuitenka&n sa- -
noa asiasta enempää. Tarkemmat
tiedot saadaan sitten kun näh­dään
miten kysymys järjestyy Ja
edistyy. Meillä on nimittäin haali
kylmillä talvet Ja niinmuodoin on
-vaikea toimia enneu kevättä.
Jäsenryntäys jatkuu edelleen,, jo
ten tulkaa kaikki mukaan.
Keskusteltiin uusien siirtolaisten
tänne tuottamisesta ja tultiin siihen
johtopäätökseen, 'että siirtolaisten
tuottaminen pitäisi olla suunnitel­mallista,
ja että sitä pitäisi rajoittaa
yleensä talvikuukausina — jolloin
on muutenkin paljon kausiluontoista
työttömyyttä — ja varsinkin tällai­sina
työttömyyskausina mikä timtuu
edelleen pahenevan. Omasta puo­lestani
olisin sitä mieltä,, että uudet
tulokkaat joutuvat liian paljon kärsi­mään,
jos he tulevat tänne työttö
myyskautena ja niinmuodoin pitäisi
siirtolaisten tuontia rajoittiaa aina
s i l l p ^ kun työtilanne on heikko.
CSJ:n paikallisosaston kokous on
Hunnaicon paikalla 16 p. helmikuu
ta kello 2.päivällä. Rauhan tervei
sin, — S . K .
Tiistaina, tamraik. 28 p.. — Tuesday, Jan. 28,1988
ETELÄMANTEREEN YLI
'SivlF3
( g-JK 7
. Etelänapa — 56 vuorokautta kes-täheen
marssin jälkeen y l i lumisen
j a jäisen Etelämantereen saapui
englantilainen Etelämantereen ret-kikimta
tohtori Vivian Fuchsin joh­tamana
varhain tauunik. 20 p:nä
eteläna^lle, missä vastaanottajien
joukossa o l i mm. sir Edmund Hilla­ry.
Etelänapa jää. t r i Fuchsin tai­paleella
kuitenkin vain pysähdyspai­kaksi,
sillä Piichs aikoo seuralaisi­neen
jatkaa .vielä 1,920 kilometrin
matkan McMurdo-^men rannalla
sijaitsevaaii Scottin tukikohtaan. P i
tempi osa onkin vielä jäljellä, sillä
retkikimnalla on nyt takanaan vas­ta
1,440 kilometriä — Shackletonin
tukikohdan j a navan välinen matka.
T r i Fuchs joutui taistelemaan
suuria, vaikeuksia vastaan ennen na­valle
pääsemistään, mutta phjel
maansa tarkoin'noudattaen hän suo­ritti
kaikki ne tieteelliset tutkimuk­set,
joita oli suunnitellutkin. Alun­perin
oli tarkoituksena, että t r i
Fuchs kohtaisi Hillaryn vs
700, joka äjaitsee 800 k np
navalta Scottiin tukikohilansuun*
taan. Hillary päätti kuitenkin_jat-kaa
etenemistään'navalle, ktmicSvi
ilmi etteivät englantilaiset pysty­neet
noudattaamaan aikatauluaan.
T n Fuchs seUtti lehdistSUe, ettei
hänellä ole mitään huomauttamista
sen johdosta, ettfi Hillary . ' ^ t ä s i "
navalle odotettuaan turhaan englan­tilaisia
varikoUa 700r Kun H i l l a iy
kerran oli lähtövalmis, hiin hänellä
oli vapaus toimia toivomallaan t a ­valla,
Fuchs jaticoi. Väitteet, ^että
H i l l a r y tällä tavohi oUsi nrauttanut
tai vaarantanut brittiläisen kansain­yhteisön
retkikuntien Etelämanner-ohjelman,
lienevät perustuneet kä­sitykseen,
että hänen loppumatkal­laan
käyttämä polttoahfie, olisi ollut
ti^peen englantilaisten varastojen
vahvistamiseksi. Hillary kuitenkin
jälkeen päin huolehti varikon 700
täydentämisestä, ja siten o l i se asia
selvä, Fuchs huomautti.
Vancouverin urheilu­stadionia
laajennetaan
Vancouver:—Täällä ilmoitettiin
viime viikolla, että työt kaupungin
urheilustadionin 1 a a j e n tamiseksi
aloitetaan viipymättä. British Co­lumbia
Lions jalkapalloklubi tulee
varaamaan tarvittiaf^at rahat lainan
muodossa. Töiden uskotaan valmis­tuvan
ensi syksyn otteluihin men­nessä.
— Aleksanteri Suuren perustama
Alexandrian kaupunki oli Elgyptin
pääkaupunkina yli 1,000 vuotta.
I
HYVÄN TYÖN,
I kohteliaan j a n o p e an
! palveluksen antaa
City Barber Sliop
102 S. CHRISTINA ST.
SARNIA ONTARIO
Vasta viime viikolla vallasta syös-ty
Venezuelan diktaattori-president­ti
Perez Jimenez nousi poliittiselle
taivaalle 1945, jolloin hän armeija-kapinan
aalloilla kohosi maan. sota­voimien
yi ipäällikök.si. Viisi vuotta
myöhemmin Jimenez uudessa kei
kaukseäsa vipusi itsensä puolustus
ministeriksi ja 1952 presidentiksi,
jonka asemassa hän on diktaattorina
*.alMnriut tähän asti. Hänen.toimi-aikkijssi
o l i määrä mennä umpeen
tulevana keväänä, jossa mielessä
joulukuussa järjestettiin vaalit täy­dellisessä
farssihengessä^ Listalla
oli vain yksi nnra^-^Jime:
ja näytelmän täydentämiseksi pan­tiin
senaatti j a edustajakamari n i
mittamaan maakuntalutnin^iot ja
kaupunginvaltuustot,..^jo^ puoles­taan
-Valitsivat'Vfnideii(^naatin
jimeneziläis§n tietenl^. Tämä tö­kerö
lavastusten-safja on mainittu
viime aikaisten levottomuuksien k i ­pinäksi.
Venezuelan rikkaus on öljy, jota
amerikkalaiset yhtiöt ovat toiniilu
pineen pumpunneet f i f t y fifty'-voi-tonjakoperiaatteen
pohjallaiT"Tie­tyille
piireille Venezuelassa tämä on
merkinnyt suunnattomia t^loja, joi­ta
on käytetty omien tarkoitusperien
hyväksi yläpäässä, samalla kun kur­juus
on kasvanut alapäässä. Näiden
hyötyjien joukkoon on kuulunut
myös Jimenez, mutta viime aikaiset
tiedot ovat kertoneet, että häh e i
enää olisikaan tyytynyt pelkästään
amerikkalaisiin voittoihin, vaan a l ­kanut
myydä konsessiOH)ikeuksia
muillekin — japanilaisille, italiälai
sille, englantilaisille — jota Wall
Streetillä ei katseltu suopein silmin.
Niinpä on mainittu Jimenezin nyt
tapahtuneen kukistumisen hiivaksi
USA, vaikka Jimeneziä vastaan
mieltään osoittaneiden venezuela­laisten
joukossa- lienee esiintynyt
paljonkin ameri|ckalais-vastaista
mielialaa. USAn osuuteen viittaa
sekin, «ttä 'oppositio'puolueiden
johtajat 4)vat parhaillaan — Wash-ingtonissa.
Lisäksi on syytä huo
mioida, että USAn rahalehdistö on
viimeaikoina voimakkaasti ja nimi­tyksiä
säästelemättä hyökännyt J i :
meneziä vastaan. Kuitenkin^koko
latinalainen Amerikka on ja on ol­lut
täynnä diktaattoreita (Armas
Trujilla jne.) joista USA:lla ei ole
ollut pahaa sanottavanaan.
Neljä Ku Klux Klanin
jäsentä «vankeuteen
neekerin pieiksäimsesiiä
Greenville, S. C. — Täällä tuomit­tiin
vankeuteen neljä K u K l u x M a ­nin
jäsentä kun heidät havaittiin
syyllistyneen erään iäkkään neeke­r
i n pieksämiseen tai salaliittoutii-miseen
tarkoituksella , aiheuttaa
ruumiillista vahinkoa.
Klanin paikalliJnen johtaja James
M. Brailsförd tuomittiin kuudeksi
vuodeksi vankeuteen. Wade Henry
Howard tuomittiin kolmeksi vuodek­si
ja Jack Bentley sekä. Robert E.
Waldrop yhdeksi vuodeksi vankeu­teen.
Miehet olivat kaikki 30 vuo
den ikäisiä tai nuorempia.
Valamiehistö havaitsi, että maini­tut
miehet olivat syyUistyneet näi­h
i n rikoksiin viime heinäkuun 21
päivänä kim 58-vuotias neekeri
Claud Cruel piestiin hänen ollessa
vaimonsa kanssa huolehtimassa
erään valkoihoisen äidin seitsemäs
tä lapsesta tämän itllessa sairaalassa.
PETER A. VESA
B. A« LL. B.
Barrister, SoUcitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUIL H a 3-3392
1028 Danforth A m . Tonmio
MATKAPALVELU
Edustamme käiU^ laiva- Ja lento­linjoja,
bussi- Ja rautatelti. Palve­luksemme
on maailmanlaajuhien.
Passeja, Viisimieja. Lahjapaketteja.
KysyUti Mim Poafson
VÄKtJUTUKSIA
Keskustelkaa kanssamme kun tar­vitset^
mlnk&Iafita vakuutusta h y ­vänsä
ItseUenne, kodillenne tai l i i k ­keellenne.
Kyiykiä Mr. Nnnailiiea
Soittakaa tai kirjoittakaa tottunutta, varmaa pilvelua varten
O. K. JOHNSON & CO. LIMITED
M7 BAT STBEKT. T Q R O N ^ 2 — tMfin <-M88
uudelleen varustettu Ja sisustettu
HALIFAXISTA suoraan KÖÖPENHAMINAAN
•MAALISKUUN 17 PÄIVÄNÄ
Saapuen Kööpenhaminaan maaliskuun 26 päivänä
Alhaisimmat jiitäälle päin himuU Kö«p«iluuiilnaan:
Ensimmäinen l u o k k a $277.50
T u r i s t i l u o k k a $195.00
Muita kulkuvuoroja Kööpenhammaan:
MONTREALISTA buht&uim 17, toukoHnnm 16, >
^esä!kuun 16 ja heinäkuun 18 p:
Tiedustelkaa lähimmästä matkailutoimistosta tai '
GDYNIA AMERieA LINE
PICKFOBD & BLACK L n a n ^ . yl«iisediistajat
48 Front St.. Toronto 1, Ontario
Gdynia America Linjaa edustaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 ELM STREET WEST , 6m>BDRY. ONTMBIO
Veikko Huovinen:
RAUHANPIIPPU
279 sivu» Hinta Oä. $2.75
"Rauhanpiipun'' .saattaa lukea
repäisevänä Ja mielScuvitukselli-sena
seikkailuromaanina, jossa
-riemulliset hahmot Ja sattuvat
sutkaukset seuraavat toistaan.
Toisaalta sodan mielettSmyyttä
Ja kauhuja on harvoin kuvattu
niin verisellä ivalla kuin tässä
kiiijassa. j:!RauhanipUppu'' on
tuimin Ja totisin mielin .kirjoi­tettu
vastalause sodalle. '
Satu Wattari:
SADEPILVI
Rattckauakertomus
247 slTna Hinta dd. S2.75
Tämä valtavan-bauaka kertomua
kahden nuoren Uimisen yhteisis­tä
valheista vie luk^an ensin
Pariisihi ja sieltä värikkäälle
peidtalofcy^^tmatkalle I t a l i a a n.
Jälleen PariisUn ja loputta H e l -
saeDjT - ^
Ohiseppe Marotta:
NAPOLIN KULTAA
SMatvna . . . . . . . HInte . U 12.85
Napolilahien elämä vaeltaa tiisS,
teoksessa editseimne aitona ja
rehevänä kuin värikäs filmi­nauha.
Jane Austen: *
NEITO VANHASSA
LINNASSA
242 sivna . . . . . . . Blnt» sid. |2.5«
Hilpeä englantilafaiai Uassikko.
Jane Austen, on riemastuttavan
humoristisesti, konlaa ja satiiria
viljellai kuvannut romaandsaaan.
Pir>gi«inmBti<yn kesidIuo|can elft-mää.
Sankarittarien joukkoon
l l i t ^ nyt Catlierine. jonka sy-däinenasiolsta
romaani "Neito
vanQiassa linuassa" kertoo.
;ryyne-MaiiBi Salminen:
KIRJAVAT PISARAT
273 stvna HlnU Od. |LS«
l ^ ^ e - i M a i J a Salmism romaani
liikdcuu erään bo^eemkahvilan
kantafvieraltten pariaBa.^-Hfeldftn
Joukossaan tapa^taane sskä tai­t
e l l e i t a että nUtä pncdH^alsia
"taiteenfaarrastadla". JoHc^ ho-heemldfimftn
hmicuttelemlnjk tai
peHcftstä tuxiiamalsuudestä rilp-puvttt
tekon'UepeHlft&ur
Leo l\>l8toin suurteos
SOTA JA RAUHA
a on» . . . . . . . . . Btait» M. I &M
Leo TDlstain "Sote Ja raidm" on
kaftkein suuripiirteiBimidii, mer-kiUiskttplä
tomaaneja, mitä maa-
Oman IdrjalliBUUs,tuntoa.
TUatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. Omt