Vapaus, November 27, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 27 p. — Tuesday, Nov. 27, 1962
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B Ö R ! Ö R G Ä N "
^ O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( U B E R T Y ) ^' EstablishiedNov:6.l917
Editor: W. Eklund • .Manager:. E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorlal OS 4r45|65 ' •
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays :and SätUTdiiyB\ by Vapauis
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 60
Advertising rates upon application, translations free of charge. .
A u t l i o r i ; ^ as second c'ass mail by the Post Office,D.epartment..Ottawa,
and for payraent of postage in cash.
T I L A U S m N N A T
Canadassa:, 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
' M . . . . . , o . , ^ ^ CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Kaupungin bussQiikenneongelmasta
Näyttää siltä, että kaupunkinime kurjasta bussiliikenne-ongelmasta
yritetään kehittää poliittinen jalkapallopeli, mis­tä
lankeaisi kaikki laskut veronmaksajain, nimenomaan
"pikkuihmisten" maksettavaksi. :
Pormestari Bill Ellis on tuhanesti oikeassa yrittäessään
saada Sudburyn kaupungin katuliikenteen, nimenomaan
bussiliikenteen jonkinlaiseen järjestykseen. Me voimme olla
eri mieltä hänen kanssaan siitä, olisiko yksityisesti omistet­tu,
koko kaupungin mittasuhteessa toimiva yksi linja-auto­yhtiö,
mitä pormestari Ellis näyttää kannattavan, -edullisem­pi
kuin kunnallisesti omistettu katuliikenne, jota työväen­liikkeen
piireissä toivotaan. Mutta kaupungin väestön enem­mistö
on yksimielinen siinä, että nykyisellään ei tilanne voi
jatkua, eikä saakaan jatkua.
Ajatella sitä surkeutta, että Sudburyn kokoisessa pikku­kaupungissa,
jonka väkiluku on vain 70,000 paikkeilla, on
katuliikennettä valvomassa peräti neljä bussiyhtöitä — jota-vastoin
esimerkiksi Torontossa, miljoonakaupungissa^ tullaan
toimeen yhdellä, kunnallisesti omistetulla liikennelaitoksella.
Pinta-alaltaan suuressa Torontossa voidaan matkustaa
vaihtolippujen avulla yhdellä matkalipulla sanokaamme
kaupungin itäpäästä keskikaupungille, ottaa siitä joko poh­joiseen
tai etelään menevä kätuväiänu tai bussij ja jatkaa
mailimääriä matkaa kaupungin rajalle saakka. Täällä piskui­sessa
Sudburyssa toimii neljä erillistä bussiyhtiötä, joiden
. välillä ei ole minkäänlaisia vaihtolippusopimuksia. Jos mat­kustetaan
sanokaamme kaupungin eteläosasta (Lockerbysta)
pohjoisosaan New Sudburyyn tai vaikkapa vain Donovaniin)
silloin on käytettävä kahden liikkeen busseja ja ostettava
kahdet matkaliput.
Kaiken lisäksi näiden yksityisomistusten kukkasten va­raamaa
liikennepalvelu :on kurjaakin kurjempi. Esimerkiksi
on aikoja, jolloin asukkaiden täytyy odottaa tuntikaupalla
ennen kuin saavat bussin haluamaansa paikkaan; Linja-autot
kulkevat aivan liian harvoin ja ne ovat' tavallisesti ahdettu
, täydempään kuin sardiinikannut. Lukemattomia kertoja on
tapahtunut esimerkiksi niin, että Lockerbysta tullut bussi on
juuttunut General sairaalan lähellä olevan mäen alle, joko
tielle tai ojaan ja matkustajat ovat saaneet jatkaa matkaansa
jalkapatikalla.
Niin kehnoa, kallista ja epävarmaa bussipalvelua tuskin
löytyy.mistään muualta kuin on meillä Sudburyssa.
VEROPEIKKO
• S i i t ä huolimatta näyttää olevan kaupungissamme hyvin
vaikutusvaltaisia voimia, aina paikalliseen päivalehteen
saakka, jotka viisi välittävät "jalankulkijoista" ja vastusta­vat
kaikenlaisia käytännöllisiä uudistuksia sen verukkeen
perustfeella, että katuliikenteen parantaminen tulee muka
kohottamaan veroja.
Mahdollisesti se tulee kohottaman veroja. Mahdollisesti
ei. Mitään varmoja laskelmia ei nimittäin ole asiasta tehty.
Yksi asia on kuitenkin varma. Sudburyssa nyt toimivat, yk­sityisesti
omistetut bussiyhtiöt hankkivat sekä palveluksis­taan
että palveluksensa kieltämisestä rahaa.' Ilman sitä ne
olisivat lopettaneet liikennöintinsä aikoja sitten. Selvää
myös on, että neljän erillisen bussiyhtiön menot ovat suh--
teellisesti paljon suuremmat kuin yhden, kunnollisesti hoi­detun
liikennelaitoksen kustannukset. Kokemus Euroopan
maissa, kuten täällä Canadassakin on osoittanut, että katu-vaunuliikenne
on hyvin tuottoisaa afääriä. Siksi voittoja ta­voittelevat
piirit pitävät niin lujasti kiinni "etuokeuksistaan"
ja vastustavat kynsin ja hampain kunnallisesti omistettuja
katuliikennelaitoksia.
PUHEET YHDESTÄ KAUPUNGISTA
Sen jälkeen kun McKim ja eräitä muita alueita liitettiin
Sudburyn 'vanhaan kaupunginosaan", on rahakkaimmissa
piireissä puhuttu tämän tuosta "yhden kaupungin katsanto­kannasta".
Lockerbylaiset kuuluvat Sudburyyn ja niinmuo­doin
heille kuuluu osa kallioon poratun tunnelin maksusta,
vaikka he eivät sitä -välittömästi tarvitsekaan. Vaalipiirit
(wards) on muka järjestettävä kaupungissa niin, että loppuu
jako "vanhan" ja "uusien" kaupunginosien välillä — että
päästään "yhden kaupungin katsantokantaan".
Aina silloin kun "yhden kaupungin" ajatus näyttää aut­tavan
vissejä piirejä, sitä ajatugta kannatetaan isoisten toi­mesta.
Mutta jos on kysymys esim. vesimaksujen samajsta-misesta
"yhden kaupungin" näkökannalta, silloin muristaan
ja pauhataan sijtä kun liikemiehet joutuvat muka maksa­maan
toisten aiheuttamia kustannuksia.
Samalla tavalla on nyt unhoitettu "yhden kaupungin"
ajattelutapa katuliikenneasioista puhuttaessa. Neljän bussi-liikkeen
palvelu kelpasi isoisiemme aikana ja sen täytyy kel­vata
nytkin, jos mielitään väittää verojen kohoamista, sano­taan
meille.
KALLISTA LYSTIÄ
Mutta kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, kuinka kal­liiksi
tulee tämä kurja bussipalvelu tavallisille Virtasille ja
.Smitheille. Sadat ja tuhannet meistä joutuvat ylläpitämään
kalliita yksityisautoja ja kulkemaan niitä käyttäen työssä
vain ja ennenkaikkea siksi kun linja-autopalvelu on niin
kurja, ettei siihen voida luottaa, eikä edes päästä linja-auto­jen
avulla määräaikana työpaikoille.
Lzrinkaan epäröimättä voidaan sanoa, että bussikulku-vuorojen
vähyys, epävarmuus ja kehnous aiheutta pikkuih-;
misille, joilla on vähiten varaa siihen, satojen tuhansien dol­larien
tarpeettomat menot vuosittain.
Pormestari Ellis on ehdottanut, että kaupunki ryhtyisi
vastaanottamaan yksityisliikkeiden tarjoijiksia koko kaupun­kia
käsittävän bussiliikenteen varaamisesta Sudburyssa. Me
kannatamme hänen ehdotustaan niin pitkälle kuin se menee.
Sitien nimittäin saataisiin selväksi millä ehdolla ja mi^kälai-.
0)3car Kevoniemi, Lac du Bonnct,
Man, täytyy lauantaina, joulukuun
1 pnä 8!0 vuotta.
Jack äui, Eckville. Alta., täyttää
tänään, marraskun 27 päivänä 83
vuotta .
Mrs, Mattson, Sylvan Lake, Alta.,
täytti maanantaina, marraskuun 26
päivänä 86 vuotta.
Frank Ranta, Porcupine Ont.,
täyttää perjantaina, marraskuun 30
päivänä 65 vuotta. _
Yhdysmme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ydi|iia$ekokeiden
kiäto yisitelta-väksi
Genevessä
New York. — Neuvostoliitto i l ­moitti
keskiviikkona, että se haluaa
poistaa yleiskokouksen päiväjärjes­tyksestä
kysymyksen, joka koskee
ydinasesotapropagandan kieltämis­tä.
Neuvostoliiton päävaltuutettu Va­lerian
Zorin kehotti yleiskokouksen
suurta poliittista valiokuntaa siirtä­mään
kysymyksen Geneven asei­denriisuntakonferenssille,
joka al­kaa
uudelleen työskentelynsä maa­nantaina.
Poliittinen valiokunta, jonka oli
määrä lähipäivinä ryhtyä käsittele­mään
kysymystä, päätti tehdä muo­dollisen
päätöksen Neuvostoliiton
ehdotuksesta torstaina.
Radioaktiivista
jätettä mereen
Moskova. — Amerikan Yhdys­vallat,
Englanti ja Panska heit
tävät säännöllisesti meriin ja jo.
k i i n plutoniumtehtaittensa radio,
aktiivisia jätteitä, kirjoittaa Vod-nyj
Transportlehti.
Vuodesta 1946 lähtien USA on
heittänyt Tyyneen valtamereen
San Franciscon ja Los Angelesin
luona noin 55,000 radioaktiivisia
jätteitä sisältänyttä terästynnyriä
ja betönisäiliöiä. Suunnilleen sa­manlaisen
määrän radioaktiivina
jätteitä amerikkalaiset ovat upot­taneet
Atlantiin.
Viiden viime vuoden aikana ra­dioaktiivisia
jätteitä on heitefy
mm. Irlannin mereen englantilai
sista atomivoimalaitoksista.
Lehti huomauUaa. että nämä t o i.
menpiteet ovat lainvastaisia ja vaa:^
rantavat koko ihmiskunnan. Radio­aktiivisten
jätteiden heittäminen
mereen on vastoin kansainvälistä
oikeutta, mutta Yhdysvallat ei suin
kaan ensimmäistä kertaa ylenka'so
kansainvälisiä oikeusnormeja ja o!o
piittaamatta sopimuksista, jotka sen
edustajat ovat vahvistaneetpa alle
kirjoittaneet.
Radioaktiivisia jätteitä ei saa heit­tää
mereen, ne on kaivettava maan
uumeniin, mitä tapaa Neuvostolij-tossa
poikkeuksetta noudatetaan. Sf
että länsivallat heittävät radioaktii
viset jätteet mereen, aiheutuu siitä,
että tämä tulee huomattavasti hal­vemmaksi
kuin niiden muokkaami­nen
ja upoUaminen maahan.
silla kustannuksilla voitaisiin
tällainen tuiki tärkeä palvelu
Sudburyn asukkaille varata.
KUNNALLINEN PALVELU
PARAS
Mutta sen lisäksi ja rinnalla
olisi tutkittava hyvin huolelli­sesti
sitä, mitä mahdollisuuk­sia
on järjestää kunnallisesti
omistettu ja kontrolloitu katu-liikennepalvelu
kaupungissam­me.
Jos yksityisesti omistetut
bussiyhtiöt ovat, siinä pärjän­neet
ja "hankkineetkin", kuten
ön:. ilmeistä, niin silloin sen
täytyy kannattaa myös kun­nallisesti'
omistettuna; Sitä
pajtsi on muistettava, että ne,
jotka pelkäävät liikennekus­tannusten
nousua "palvelun
parantamisen vuoksi", jättävät
tarkoituksellisesti huomioonot­tamatta
sen hyvin tärkeän lii­keperiaatteen,
että mitä pa-reinmaksi
saadaan palvelu, si­tä
suuremmaksi tulee liike­vaihto,
tässä tapauksessa linja-autojen
käyttö — j a vastaavas­ti
sitä halvemmaksi kustan­nukset
kutakin yksikköä, täs­sä
tapauksessa asukasta ja
matkustajaa kohti.
Kunnallinen katuliikenne-palvelu
antaisi käsittääksem­me
parhaan ja ainoan nykyai­kaisen
ratkaisun kaupungil­lemme.
T I L A T K AA
VAPAUS t
"todnliisen
Siinä keskustelussa, jota nyt
käydään kautta maailman Kiinan
j a Intian rajaselkkauksesta, puhu­taan
jatkuvasti "marraskuun 7.
päivän 1959 valvontalinjasta", jol­le
K i i n a ehdottaa palattavaksi t if
lanteen selvittämiseksi, sekä"syys-kuun
9 päivän 1962 valvontalin­jasta",
mikä taas on Intian ehdo­tus.
Kiinan ehdotusta perustui
pääministeri Tshou En-lai mm.
k jeessSän, jonka hän marras-
_ kuun 4 päivänä lähetti, pääminis­teri
NehruUe. Selostamme; seu­ra
vassa _tämän kirjeen sisältöä
erikoisesti pyrkien selvittämään
Kiinan käsitystä rajalinjoista. Tä­män
jälkeen selostamme niitä nä­kökantoja,
joita Intia on esittä­nyt
I r i n a n ehdotuksia vastaan.
•TODELLINEN VALVONTA-L
I N J A 7. 11, 1959
Pääministeri Tshou En-lai viittaa
kirjeensä aluksi siihen, että Kiina
:eki ehdotuksensa Intialle lokakuun
M päivänä, mutta että Intian halli­tus
on ilmoittanut, että se ei ole
selvillä Kiinan ehdotusten täsmälli­sestä
tarkoituksesta. Tämän vuoksi
fshou En-lai selvittää kirjeessää.n
elidolusta edelleen.
Tshou En-lai mainitsee, että
Kiinan hallitus ehdotti molem­pien
maiden asevoimien vetäyty­mistä
20 kilometrin päähän todel­liselta
valvontalinjalta Jo marras­kuun
7 pnä 1959 Nyt Kiina esit­tää
toistamiseen tämän ehdotuk­sen,
jolloin "todellisella valvonta-l
i n j a l l a ' ' tarkoitetaan marraskuun :
7 pnä 195S vallinnutta tilaa."
"Konkreettisesti esitettynä se itä­lohkolla
on pääasiallisesti ns. Mc-
.Mahon-linjan mukainen ja länsi-ja
kcskilolikoilla se on pääasialli­sesti
perinnäisesti vakiintuneen
Iin'an mukainen, mihin Kiina on
johdonmukaisesti viitannut", sa­notaan
kirjeessä.
Korosteltiiaaii :i.sevoimien toisis­taan
irroittautuniisen välttämättö-^
myyttä ehtona selkkausten välttä-
•iiiselle Tshou p]n-lai sanoo, että
vuoden 1959 vaivontalinjan perus­taksi
ottaminen osoittaa, ettei Kiina;
tioela pakotta intialaista osapuolta
hyväksymään viimeisissä rajaväli-iiohtauksissa
saatuja etuja ja että
ehdotus merkitsee kiinalaisille pal­jon
huomattavampaa perääntymistä
kuin 20 kilometriä nykyisistä ase­mista
itälohkolla; .
Edelleen kirjeessä korostetaan,
että tämä ehdotus ci merkitse sa­maa
kuin rajaky.5ymyk.scn ratkaisu.
1 Tshou Eh-lai sanoo: ' Kuinka erilai-i
nen näkemys meillä kahdella osa-i
puolella lieneekään Kiinan ja In-
1 lian rajakysymyk.sestä, tosiasiassa
i kysymys on ollut olemassa kauan ai­kaa..
Tämä tilanne ei kuitenkaan
estänyt maitamme elämästä yhdes­sä
ystävällisissä suhteissa ennen
vuotta 19.59, miksi sitten ne eivät
voi enää tehdä niin vuoden 19,59
jälkeen?"
I
{.MIKSI EI S Y Y S K U U N 8 PÄIVÄN
i V A L V O N T A L I N J A A?
Korostettuaan, että Kiinan ehdo­tus
takaisi Intialle mahdollisuuden
keskusteluihin vain kunniallisuu
den. arvokkuuden Ja itsekunnioituk­sen
pohjalla', kuten Nchriin halli
j lus oli vaatinut Tshou En-lai selvit­tää,
miksi Kiinan hallitus ei voi hy-väk.
syä Intian ehdotusta palaamiscs-la
ennen .syy.skuun n' päivää 1962
vallinneeseen tilanteeseen.
Hän sanoo, että hän ci haluaisi
aloittaa vanhaa väittelyä uudel­leen,
multa koska .syyskuun 8
päivän tilanteeseen on viitattu,
hän toistaa, että "se tilanne o li
epäoikeudenmukainen ja raja­selkkauksen
vaaraa merkitsevä ja
tästä johtuen sitä c i pitäisi pa-
. lauttaa ennalleen".
Tshou En-lain'kirjessä viitataan
rajan itälohkoon ja sanotaan, että
Intian hallituksella täytyy olla hal­lussaan
vuoden 1914 alkuperäinen
kaVtta nk. McMahon-linjasla." " A l ­kuperäisen
kartan mukaan nk. Mc.
Mahon-linjan länsipää alkaa selväs­ti
paika.sta 27 astetta 44 minuuttia
6 sekuntia -pohjoi.sta leveyttä. Kui­tenkin
Intian hallitus sanoi mieli­valtaisesti,
että se alkaa paikasta 27
astetta 48 minuuttia pohjoista le­veyttä",
sanotaan kirjeessä, jossa
sanotaan, että tähän perustuen
Intia on kieltäytynyt vetämästä
Joukkojaan Ketshilanfj-joen alueel­ta
linjan pohjoispuolella.
Tshou En-lai sanoo; että koska ti­lanne
oli tällainen ja koska Intia
' suoritti aktiivisia valmisteluja mas­siivista
.sotilaallista hyökkäystä var­ten",
ei Kiinan hallitus voi suostua
syyskuun 8 päivän tilanteeseen pa­laamiseen.
Edelleen sanotaan:
"Mitä länsilohkoon tulee Aksai
Tshinin alue on aina ollut Kiinan
lainkäyttövallan alaisena. Juuri tä­män
alueen kautta Jo V; 1950 K i i ­nan
kansan vapautusarmeija saapui
Tiibetin A r i n alueelle Sinkiangisla.
Juuri tämän alueen kautta taas vv.
1956—.57 Kiinan hallitus rakennut­ti
jättiläismäistä insinööritaidollista
työtä vaatineen Sinkiangin—Tiibe­tin
valtatien. Kuitenkin Intian hal­litus
sanoi kiinalaisen osapuolen
tulleen tälle alueelle vasta v. 1957;
ja tällä verukkeella se.muutti yksi­puolisesti
länsilohkolla vallitsevaa
rajatilannetta vuodesta 1961 lähtien,
miehitti suuria a|ueita vuoden 1959
todellisen valvJQIitalinjan itäpuolel­la
sekä perust^ ^ l i 40 sotilaallista
tukikohtaa. S«lmnen Oli tilaiiine
Kiinan j a Intiaj^'^i^jan isnsilohkpUa
ennen syyskt^u^iBlpgivää ii962.''
Kirjeen lo|»iiifai Tshou En-läi Re­hottaa
-Intiaa suostumaan neuvotte­luihin
Kiinan ehdotusten^ pohjalla
ja ilmoittaa olevansa valmis mat­kustamaan
tässä tarkoituksessa Del­hiin,
ellei Intian pSSmiriisterillä ölc
tilaisuutta saapua Pekingiui.
INTIAN NÄKÖKANTA •
Kiinan ja Intian rajakiistan pu!^-
jeltua lokakuun lopulla uudelleen
liekkiin avoimien vifaoliisMuksten
muodossa, on Kiinan Uholta teh­ty
useaan otteeseen ehdotuksia
neuvottelujen aloittamisesta sa­malla
perusteella kaip tiistaina­kin
tehdyssä ehdotakse«Hi Jota
nyt säestää fcilnalalBteii lottkko-
Jen vetäytyminen liniollle^ Jotka
vaUitsivat 7.11. -59 eli yli koitte
vuotta sitten. Ehdotukset ovat ai­kaisemmin
kaatuneet Intian vaa­timukseen,
jonka mukaan kum­mankin
osapuolen Joukkojen olisi
vetäydyttävä viime syyskuun 8
päivää edeUäneiUe Unjoille.
Intialaisen selityksen nlukaan k i i ­nalaiset
olivat vuoden 19.59 aikana
ja Juuri mainittuun syyskuuhun
mennessä ottaneet väkivalloin hal­tuunsa
31,000 neliökilometriä ns.
Ladakhin alueesta, jota Intia pitää
omanaan. Vuoden 19.59 tammikuus­sa
kiinalaiset olivat edelleen! esittä­neet
vaatimuksia kaikkiaan 129,000
neliökilometrin laajuisista alueista.
(Intian Tukholman suurlähetystön
tiedonantoja, marrask. 13 pnä 1962)
Intian ulkoministeriön julkaise­man
lentolehtisen mukaan päämi-nisteri
Nehru ilmoitti marraskuun
16 pnä ^ .1950, ettei Intian hajilitus
hyväksy .edes väliaikaisesti Longjun
(itäisellä' /raja^alueella) kunalais-miehitystä.
Jös, Nehru «anoi, kiina­laiset
luopuisivat Longjusta. intia­laiset
myös jättäisivät sen miehit­tämättä.
Ladakhin alueesta päämi­nisteri
Nehru ehdotti silloin, että
jos kiinalaiset vetävät, joukkonsa
perinteellisen rajan" itilp.uoleUe, on
Intia valmis .vetämään joukkonsa
sen linjan länsipuolelle;' joka,esiin-tyy
Kiinan hallituksen v. 1956 kar­toissa''.
Samassa lentokirjasessa sa­notaan,
että kartta, jonka pääminis^
teri Tshou En-lai v. 1956 hyväksyi,
on Ladakhin alueen kohdalta toinen
kuin se kartta, jonka kiinalaiset
esittivät v. 1960 keskusteluissa. In­tian
hallitus ^^sitti kuluvan vuoden
elokuussa .neuvotteluja' rajakysy­myksistä.
Syyskuussa sovittiin' neu­vottelujen
aloittamisesta Pekingissä
lokakuun 15 pnä. 'Kiinan hallitus
ei kuitenkaan näyttänyt tarvitsevan
sellaisen (ystävällisen) ilmapiirin
kehittämistä", lentolehtisessä sano­taan,
vaan jatkoi hyökkäyksiään.
Molempien osapuolten erilaiset
kartat näyttelevät melkoista osaa
rajakiistassa — nehän eriävät
toisistaan myös itäisen raja-alueen
kohdalla Kaikesta päättäen on
kummallakin raja-alueella lisäksi
paikkakuntia, jotka kuluneiden
vuosien aikana ovat useaankin
otteeseen vaihtaneet omistajaa.
ottaen huomioon nämä ristirii­taisuudet
on vaikea tarkalleen sa­noa,
m i l l a i s i a asemia kiinalaisten
esitys vuoden 1 9 ^ marraskuun 7
päivänä vallinneista "varsinaisista
vaivotttaiinjoista" merkitsee. Sel­vää
kuitenkin on, että kUnalais-ten
vetäytyminen Ladakhin/alu-e
e l b ei merkitse vetäytymistä sil­le
linjalle, jota Intia pitää raja­naan.
Itäisellä alueella kiinalais­ten
vetäytymisiin ja lienee lähem­pänä
intialaisten esittämää.
fmsä^ JOKA mm^ssfl:s0ii£n£. ^HN.'.;«.
ievofle
hjoneennedkkuno. haridtiuxi ainq \Veniia
ntlesitlanenemfix
iruKUttesyvernmi
silloin aamulla
sinanenemmgh purGpintaa kohti. Hbfnpoonne
il(uttesyvgrnminpu|ja istuvat altoin^parernrnin
VI -".-I
i< >l
'«'osettukoapo
q l l c n r a i i - ^ ^ : .
i l ' '
L-Saksan hallitiisknisi
tatkeaavasta joutskiiiissa
Lybken paluuta odotellaan — Straussin ero
vapaiden demokraattien ehdoton Vaatimus
MOLLEriN 'FOMMI'
VAALITAISTELUSSA
Kehoitti nyt äänestämään mieluummin
kommunisteja kuin gaullisteja
Pariisi — Entinen opettaja Guy
Mollet, joka vuonna 1958 autic*
kenraali de Gaullea pääsemään ta­kaisin
valtaan, on osoittautunut dc >
Gaullen tärkeämmäksi poliittiseksi
vastustajaksi sunnuntaina alkaneis
sa valtiollisissa vaaleissa.
Hänen katkerat de Gaulleen koh
distetut arvostelunsa ovat kärjisty­neet
siinä määrin, että hän on ke­hottanut
kannattajiaan muutamissa
tapauksissa jopa äänestämään kom­munistista
ehdokasta, jos tällä ta­voin
voidaan taata gaullistisen eh
dokkaan tappio.
Kuitenkin Mollet, entinen päämi­nisteri
Ja Ranskan sosialistipuo-lueen
Johtaja, on vakaumuksellinen
i kommunistien vastustaja.; Hänen
kehotuksensa "äänestää mieluum­min
kommuni.steja kuin gaullisteja
vaikutti pommin tavoin vaalikam^
panjaan.
Lopulliset tulokset itse Ranskan
465 vaalipiiristä ja 21 Ranskan ul­kopuolella
olevasta vaalipiiristä saa­taneen
vasta toisen äänestyspäivän
jälkeen, joka on sunnuntaina, mar­raskuun
25 pnä. Aikaisempien ko
kemusten mukaan vain noin 50 vaa­lipiiristä
saadaan lopulliset tulokset
ensimmäisenä äänestyspäivänä.
Kaikkiaan 2,173 ehdokasta ~ \
keskimäärin 5—^ jokaista kansallis
kokouksen paikkaa kohden — kil­pailee
ensimmäisessä äänestyksessä
itse Ranskan vaalipiireissä. Heisiä
enemmistö joutuu luopumaan kil­pailusta
ensimmäisen äänestyksen
jälkeen. Tullakseen valituiksi en
simmäisessä äänestyksessä ehdok­kaiden
tulee saada ainakin puolet
annetuista äänistä plus yksi lisä-ääni
voidakseen jatkaa.
Suomen pääministeri
puolisoineen on
kutsuttu N-liittoon
ItelslnkL — Neuvostoliiton hallitus
on esittänyt pääministeri Ja rouva
Ahti. Karjalaiselle kutsun saapua vi­ralliselle
vierailulle Neuvostoliittoon.
Pääministeri Ja rouva: Karjalainen
ovat ottaneet vierailukutsun vastaan.
Alustavasti on sovittu, että matka
tapahtuu ensi vuoden hehnlkuussa.
.. Niirnberg. Vapaiden demo­kraattien
johtaja, Erich Mende sa­noi
viikko sitten tiistaina lehdistö­konferenssissa
Niiroberirissä. odot­tavansa,-
että Länsi-Saksan uusi
hallitus muodostettaisiin Joulukuun
puoliTäliin mennessä.
Vapaisiin demokraatteihin kuu­luvat
viis! ministeriä ilmoittivat
maanantaina eropäätöksestään,
mutta puolue selitti, että hallitus­yhteistyön.
Adenauerin kristillisde­mokraattien
kanssa "täytyi jat­kua".
Mende sanoi hallitusneuvottelu­jen
viivästyvän, koska presidentti
Heinrich Lubke haluaisi tehdä
omat ratkaisunsa'^ kysymyksessä.
Presidentti Liibke on parhaillaan
vierailumatkalla Aasiassa ja palaa
kotiin Joulukuun 5. pnä.
Mende sanoi edelleen, että ny­kyistä
tilannetta ei voitaisi sanoa
hallituskriisiksi, vaan hallituksen
uudelleenjärjestelyksii Jonka on a i ­heuttanut
muutamien ministerien
eroaminen.
Menden mielestä puolustusminis­teri
Straussista on tullut taakka
puolustusministeriöille ja hallituk­selle.
Hän kieltäytyi sanomasta,
mihin vapaat demokraatit ryhtyi­sivät.
Jos liittokansleri ja kristillis­demokraattinen
puolue kieltäytjri^
sivät erottamasta Straussia.
Kysymykseen,, voisivatko vapaat
demokraatit hyväksyä Sraussin jon­kin
muun ministerisalkun haltijaksi,
Mende totesi, että luottamus ei ole
sidottu määrättyyn ministerinpaik­kaan,
vaan henkilöön.
. Hän korosti uudelleen; että vapaat
demokraatit olifivat valmiita Jatka­maan"
yhteistyötä kristillisdemo-krattien
kanssa niin pian kuin oli
saavutettu uusi perusta luottamuk-
•sere. ••
Bonnissa liittokansleri Adenauer
toimi puheenjohtajana hallituksen
tavanomaisessa, istunnossa, jossa ei
ollut mukana vapaisiin demokraat­teihin
lukeutuvia ministereitä, sanoi
hallituksen edustaja. - -
Oikeusministeri Wolfgang Stamm-berger
kävi liittokanslerin luona vä­hän
ennen hallituksen istuntoa jät-tääkseen
ministerien eronpyynnön.
Vapaat demokraatit pitävät
Straussia vastuullisena siitä, että oi­keusministeri
Stammbergerille ci i l ­moitettu
ajoissa liittovaltion syyttä­jänviraston
toimenpiteestä Des Spie­geliä
vastaan.
Viikkolehden julkaisija, kolme toi­mittaja
ja eräs eversti ovat pidätet­tyinä
ja heitä syytetään "valtiosalai­suuksien
paljastamisesta".
KriBtlUIs-demokraattisen puolueen
puhemiehistö. Joka on puolueen' 7-
henkinen hallitseva elin, kutsuttiin
tiistaina odottamatta koolle liitto­kanslerin'
virastoon keskustelemaan
vapaiden demokraattien eroamisesta'.
kokouksessa puhuivat puolueen
puheenjohtaja liittokansleri Ade­nauer
ja puolueen toimeenpaneva
puheehjohitaja Herrmann Dufhues. •
Duffhues kehotti kaksi päivää sit­ten
: liittokansleria "toimimaan ja'
hallitsemaan". Tylysävyisessä lau-sunnossa1':
hän kehotti liittokansleria
muodostamaan hallituksensa uudel-een,
niin että maalle voidaan tur­vata
"vakuuttava johtajisto".
* !ii'-;ii||ii„
" i * ' ^ :'k
: r K 'i; .„
,:|:|||
Unkarin työväen­puolueen
kokous
Budapest. ^ V i i k k o sitten tiistai­na
alkoi rakennustyöläisten ammat-.
tiliittotalon suuressa kongressisalissa
Unkarin sosialistisen työväenpuo*
lueen 8. edustajakokous. Kokoukseen
osallistuu yhteensä 1.009 edustajaa ja;
seuraajaa, jotka edustavat noin 511,-
000 puolueen jäsentä. Ulkomaisia vel­jespuolueita
edustaa 59 valtuuskun­taa.
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen - valtuuskuntaa Johtaa puor»
lueen puhemiehistön jäsen O. W.
Kuusinen. Paitsi useimpia Euroopan
maiden kommunistisia puolueita, on
kokouksessa runsaasti edustajia
kauko-idän ja latinalaisen Amerikan
maista. . Länsä . ovat mm.'. Kuuban
vallankumousrintaman pääsihteeri,"
US.^: n kommunistisen puolueen johr
taja Harry Winston jne.
Edustajakokouksen avasi tri Ferenc
MUnnich. Ensimmäisen kokouspäi­vän-
työjärjestykseen sisältyi Unka­rin
sosialistisen työväenpuolueen en­simmäisen
sihteerin Janos Kadarin
laaja selostus kansainvälisestä tilan­teesta.
Unkarin taloudellisesta, so­siaalisesta
ja kulttuurisesta kehityk­sestä
sekä puolueen tilasta. Edelleen
kuultiin puolueen keskuskomitean
tarkastuskomitean selostus.
Suomen perunasato
oli 1,200 milj. kg
Helsinki; — Maamme perunasato
oli tänä' syksynä noin 1,200 milj, kg
ja laadultan peruna on tyydyttävää.
Vilianneksia ei kotimaasta saatu
riittävästi ja jo tk. alussa oli tur­vauduttava
ulkomaiseen ' tuontiin.
Tuonti on käsittänyt tomaatin, kurr
kun, .kukkakaalin ja salaatin. Myös
sipulia joudutaaa tuoman ensi vuo-,
den puolella.
-»I
PÄIVÄN PAKSNÄ
"Oli k e r r a n . . s a t u todellisuudesta
' Oli kerran . . ." niin alkavat
kaikki hyvät sadut.
N i in oli myös kerran aika, joi
loin parjattiin ainoastaan^ "punai­sia'
bolshevikejä, joilla sanottiin
olevan pitkät viikset, paksu ' parta
pörröinen ja kampaamaton . tukka
sekä paita housujen päällä ja tie­tysti
virsut jalassa. Heitä ''syytet­t
i i n " . ennenkaikkea pyhän yksityis­omistuksen
vihollisiksi. : ' '
Mutta sekin aika on jo mennyt
menojaan.
Nyt ovat punikit ja muut vihta-housut
saaneet kumppaneikseen a i -
>van pesunkestäviä porvareitakin.
Kukaan ei meistä luonnollisesti
ihmettele sitä, vaikka Uusi Demo­kraattinen
Puolue (NDP) on puna-kauhunlietsojain
poltinraudalla
merkattu, sillä onhan sekin astu­nut
isoisten varpaille niin poliitti­sessa
kuin taloudellisissa asioissa.
Mutta kyllä kaiketi CLC:n pesun
kestävä oikeistojohto raapi hieman
kulmakarvojaan kun. G L C - k i n pan­tiin
päivänä muutamana"päs-sinkarsinaan"
kommunistien ja
muiden " p u n i k k i e n " kanssa?
Ajatella sitä surkeutta: CLCn
presidentti mr. Jodoin tuli kump­paneineen
esim. tänne .Sudburyyn
"vapauttamaan" nikkditeollisuu-den
työläislä"punaisten' ja mui­den
yk.sltyi.spääqman viholiisten
kontrollista — mutta nyt herra J o ­doin
saakin lukea myös, että CLC:n
kaikki jäsenet olisi "vapau^ttava'.
io& mielitään kunnioittaa yksityis
omaisuutta ja, sen pyhyyttä!
" O l i kerraii" _ kansallisesti omis
tetun yleisradiomme (CÖCin) yhte­nä
keulakuvana eräs snuri. ja- kors­kea
'.herra,: Ernest L. Bushnell-ni-meltään.
Nyt Hän toimii ja vaikut­taa
CMOHiTV; n presidenttinä.
Luonnostaan on selvää, että "en­tinen"
CBC:n herra ja suuruus
pantiin kantamaan helvetin syvim
mästä sopukasta kuumia hiiliä
CBG:n kärventämiseksi kun tuli
esiin kysymys Grey Gup p e l in te­levisioimisesta
yksiytisesti omistet­tujen
TV-asemien eduksi ja hyväk­si.
Sanoi mr. Bushnell noin nimeen­sä:.
.
"Jos ne yleisten etujen itsenimi-tetyt
vahtikoirat (CBCn puoltajat
^ K.) jatkavat ulvontaansa ja sala-ammuntaansa
yksityislaajaltajia
vastaan, se tulee pakosta vaikutta
maan jossakin määrin säädöksiim-me.-,".
.V • ;
"Sitten ottaisi valtio TV:t hai
tuunsa. Juuri sitä suurin osa mei-dän
halventajistamme haluaa —
enemmän kansallistumista, enem­män
aivopesua sen hyväksi, mikä
heidän katsnntoknntansa mukaan
on 'hyvää' kansalle, eikä voitoksi
kenellekään.'
Kaiken tämän jälkeen mr. Bush-neli
sanoi olevansa hieman närkäs­tynyt
niille, jotka pitävät "voitto-osirigot'
sanaa "rumana" (dirty)
sanana ja sanovat, että ne, jotka
voittoilevat. "ovat lurjuksia".
Ja ketä ovat ne, joihin nähden
tämä yksityisten omistamien TV-asemien
lennokas puhemies on
"hieman närkästynyt"?
Hän luetteli: nimeltä muutamia:
Canadan ammattiyhdistysliikkeen
keskus, "CLC, Canadian Radio
Leägue, Canadian Federation of
Agricultuie; Women's Institute,
New Democratic Party, j a sen edel­täjä
C C F . ' ' ^
Kyllä on siis pyhällä voittoilu- eli
riisto oikeudella todella legiona-määrin
vihollisia! "
Ei siis ole ihme, vaikka mji'.
Bushnell onkin "närkästynyt".
Mutta samalla kertaa tämä par
lauttaa imieleen fasismin nousun
päivät Euroopasta. Sielläkin "suo­j
a t t i i n " pyhää riisto- ja voittoilu-oikeulta
ensin hyökkäämällä . " k i ­rottujen
punikkien', "kommunis
tien" ja muiden tavallisten lakRoi
lijain kimppuun. Sielläkin oikeisto­laiset
ammattiyhdistys byrokraatit
yhtyivät "kommunismivastaiseen"
rienaukseen siifft hurskaassa toi­vossa
ja usko.ssa. että' he saavat
ainakin joitakin muruja fasismin
ja natsismin pöydältä. j
Mutta -niin pian kuin f^simi oH
saanut "kommunistit" hetkellisesti
toimintakyvyttömiksi, tuli oikeisto­laisten
ammattiyhdistysbyrokraat-l
i en vuoro. mar.ssia keskitysleireille
ja heidän jälkeen muiden rehellis­ten
ihmisten, jotka eivät halunneet
ainakaan sotaa.
Mr. Bushnellin puheen pitäisi
olla vakavana varoituksena sellai­sille
miehille kuin mr. Jodoinille,
Ja vieläpä herroille Mahoney ja
Sefton teräsuniosta, jotka ovat
isoisten mieliksi "vapauttaneet"
sekä nikkeli- että muiden alojen
työläisiä — takaisin suurpääoman
hillittömään riistoon. . )
Herrojen Jodoinin j a kumppa­nien
-luulisi muistavan, että mitä
tahansa jälkipolvet tulevat lapsil­leen
meidän aikakaudestamme ker.
tomaan, fasismista, sen puhemiehis-tä,
avustajista- ja sen hirvittävistä
teoista puhuttaessaan, ei. voida laa­tia
lapsille " o l i kerran i . . " satu­ja.*
Ja tosiasia on. että punakauhun
lietiäontaan turvautuvat ihmiset, ol­koon
sitten kysymys jostakin Bush
nollista tai kenestä muusta tahan­sa,
auttavat joko tietäen tai tietä­mättään,
mutta useimmiten täysin
tietoisesti fasistisia voimia. Asia
erikseen on, voiko fasistinen käär­me
enää ketään kuollettavasti pur-
.ra.. • •
Lyhyesti sanoen, mr. Bushnellin
ylläesitötty sydämenvubdatus on
varoitus yksityisesti omistettujen
TV-asemien^ j a niiden muodosta­man
TV-verkoston vaarallisuudesta.
Parempi olisi, jos parlamentti ryh­tyisi
ilman muuta harkitsemaan eh­dotusta
laiksi näiden ensiksi ja v i i - ,
meksi yksityisten voittoja tavoitte-.
levien TV-asemien kansallistami­seksi
eli valtion haltuun ottamisek­si.
— Känsäkoura.
m